Bryssel 1.12.2021

COM(2021) 764 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vastataan yhdessä nykyisiin ja tuleviin covid-19-haasteisiin


VASTATAAN YHDESSÄ NYKYISIIN JA TULEVIIN COVID-19-HAASTEISIIN

I    JOHDANTO

Covid-19-tartuntojen määrä on tänä syksynä lähtenyt uuteen kasvuun monissa jäsenvaltioissa, ja sairaaloihin ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuu taas painetta. Hallitusten on jälleen löydettävä tasapaino viruksen leviämistä rajoittavien toimenpiteiden ja sosiaaliseen elämään ja talouteen kohdistuvien kustannusten välillä. Paluu kriittiseen tilanteeseen hetkellisen helpotuksen jälkeen on aiheuttanut monissa kansalaisissa turhautumista ja väsymystä. Omikron-muunnoksen aiheuttama uusi uhka on lisännyt huolta entisestään.

Tarvitaan kiireellisiä ja määrätietoisia toimia. EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kansalaisten yhteiset toimet merkitsevät sitä, että olemme nyt paljon valmiimpia toimimaan kuin pandemian alkaessa. Tiedämme paljon enemmän covid-19-tartuntojen rajoittamisesta hygieniatoimenpiteillä ja kohdennetuilla rajoituksilla. Käyttöön saadaan jatkuvasti enemmän covid-19-taudin hoitokeinoja. Ennen kaikkea rokotukset vähentävät huomattavasti useimpien eurooppalaisten riskejä. Niiden ansiosta on voitu palata pitkälti normaaliin elämään ja taloudet ovat alkaneet elpyä. Rokotukset ovat myös antaneet mahdollisuuden EU:n digitaalisen koronatodistuksen kaltaisille aloitteille, joilla vapauksia voidaan palauttaa. EU:n yhteiset toimet rokotteiden tuotannon ja tarjonnan edistämiseksi ovat lisänneet merkittävästi rokotusten saatavuutta, joka on nyt itsestään selvää. Tämä on selkeä esimerkki EU:n tason lähestymistavan lisäarvosta. Rokottaminen tarkoittaa sitä, että pandemian torjuntatoimet voidaan räätälöidä paremmin kunkin yksilön tilanteen mukaan.

Jälleen esiin tullut uusien virusmuunnosten riski on kuitenkin muistutus siitä, että jatkossakin on toimittava päättäväisesti ja nopeasti. Käytössä on nyt paljon laajempi valikoima välineitä sekä kokemusta niiden hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Rokottamisen eteneminen on kuitenkin merkinnyt myös sitä, että uusia toimenpiteitä pandemian kulloisenkin vaiheen ennakoimiseksi ei ole aina toteutettu ajoissa. Joudumme taas oppimaan, että mitä enemmän näiden välineiden käyttö viivästyy, sitä jyrkempiä toimia tarvitaan.

Kiireellisyys koskee myös maailmanlaajuisia toimia. Voimme torjua pandemiaa tuloksellisesti ja edistyä pitkän aikavälin terveysturvallisuuden saavuttamisessa ainoastaan tekemällä yhteistyötä. Omikron-muunnos osoittaa jälleen kerran reaaliaikaisen läpinäkyvyyden ja globaalin koordinoinnin merkityksen sekä sen, että on tärkeää jakaa pandemian torjunnassa tarvittavia välineitä. Samalla korostuu, että kansainvälisissä toimissa kaikkien maiden tukemiseksi pandemian torjunnassa ei ole menty riittävän pitkälle. Näiden toimien kiihdyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kuluneet 18 kuukautta ovat osoittaneet, että EU:n koordinoidut toimet ovat kaikkein tuloksellisin ja vakuuttavin lähestymistapa pandemiaan. Ne maksimoivat toimien laajuuden ja vaikutuksen, varmistavat ennakoitavuuden kansalaisten kannalta ja tarjoavat puitteet, joissa jäsenvaltiot voivat räätälöidä toimiaan. Ne osoittavat kansalaisille, että toimia ohjaa edelleen vahva tieteellinen konsensus. Nyt on jälleen kerran pikaisesti tukeuduttava tähän lähestymistapaan. EU:n on osoitettava päättäväisyyttään toteuttamalla nopeita, selkeitä ja koordinoituja toimia viruksen uuden leviämisen pysäyttämiseksi.

II    COVID-19-TARTUNTOJEN UUSI AALTO 

EU:lla on nyt edessään kaksi haastetta. Jäsenvaltiot ovat jo tilanteessa, jossa terveydenhoitojärjestelmille erittäin vakavia haasteita aiheuttavien vakavien tapausten määrä kasvaa nopeasti. Tämän lisäksi tulee nyt omikron-muunnoksen uhka. Vaikka tämän muunnoksen täsmällisiä vaikutuksia vasta arvioidaan, se on leviämisen nopeuden ja mutaatioiden laajuuden vuoksi selkeästi huolta aiheuttava virusmuunnos. Muunnoksen ilmaannuttua rokotuskattavuus on vielä riittämätön, tehosterokotteita aletaan vasta jakaa ja terveyspalveluihin on kohdistunut lähes kahden vuoden ajan voimakasta painetta, joten tarvitaan kiireellisiä toimia.

Viruksen viimeaikainen leviäminen

Covid-19-tapaukset ovat lisääntyneet jyrkästi lokakuusta lähtien. 1 Tämä on johtanut siihen, että vakavat sairastumiset, sairaalahoidon tarve ja kuolemantapaukset ovat lisääntyneet viikoittain erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa rokotuskattavuus on alhainen. Rokotettujen määrän lisääntyminen merkitsee kuitenkin myös sitä, että tautiin vakavasti sairastuvien tai siihen kuolevien osuus väestöstä on merkittävästi pienempi kuin ensimmäisten aaltojen aikana.

Yksi syy tähän kasvuun on se, että vallitseva virustyyppi on nyt delta-muunnos, joka on kaksi kertaa tartuttavampi kuin alkuperäinen virus, vaikka rokotteet tehoavatkin hyvin tämän muunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan. Lisäksi immuniteetti on saattanut alkaa heikentyä ensimmäisenä rokotteen saaneiden joukossa (yleensä riskiryhmät ja vanhimmat ikäryhmät). Vuodenajan vaihtumisen myötä suuri osa yhteiskunnan toiminnasta on siirtynyt sisätiloihin, missä virus voi tarttua helpommin. Lisäksi vauhti, jolla hallituksen lieventävät tai määräävät rajoituksia ja varotoimia, vaikuttaa selvästi viruksen leviämiskykyyn.

Nykytilanteen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, että huomattava osa eurooppalaisista on edelleen rokottamatta. EU:n aikuisväestöstä 23,5 prosenttia on edelleen vailla täyttä rokotussarjaa 2 , ja joissain jäsenvaltioissa osuus on jopa 70,8 prosenttia. Kaikkein huolestuttavinta on ehkä kuitenkin se, että joissakin jäsenvaltioissa jopa 65 prosenttia yli 65-vuotiaista ei edelleenkään ole saanut täyttä rokotussarjaa.

On selvää, että rokotus vähentää infektion todennäköisyyttä ja on erittäin tehoava vakavan tautimuodon ja kuoleman ehkäisemisessä. Rokotus ei tarjoa täydellistä suojaa tartuntaa vastaan, ja rokotetut voivat tartunnan saatuaan edelleen tartuttaa tautia. Rokotettujen tartunnat johtavat kuitenkin paljon todennäköisemmin suhteellisen lievään koronatautiin. Kolmesta jäsenvaltiosta saatujen tietojen alustava analyysi vahvistaa, että sairaalahoitoon joutuu huomattavasti enemmän rokottamattomia kuin rokotettuja. Toisin sanoen rokottaminen vähentää merkittävästi riskiä sairastua vakavaan koronatautiin.

Kaavio: Sairaalahoidossa olevien covid-19-potilaiden määrä kolmessa jäsenvaltiossa rokotusstatuksen mukaan

 

Rokotteiden teho heikkenee luonnollisesti ajan mittaan, vaikka ne tarjoavat edelleen vankan suojan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) julkaisi 24. marraskuuta nopean riskinarvioinnin, jonka mukaan on kiireellisesti harkittava tehosteannosten antamista vähintään 40-vuotiaille ja aloitettava riskiryhmistä ja vanhuksista. ECDC totesi myös, että maat voisivat harkita tehosteannoksen antamista kaikille aikuisille kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisistä rokotuksista. Tämä parantaisi suojaa tartuntoja vastaan immuniteetin heikentymisen varalta. 3 Kaikki jäsenvaltiot ovat jo alkaneet antaa tehosteannoksia kaikkein riskialtteimmille ryhmille, ja muutamassa jäsenvaltiossa tehosteannoksia tarjotaan jo koko väestölle.

Aikuisten rokottamisen lisäksi jäsenvaltiot ovat voineet laajentaa rokotukset myös yli 12-vuotiaisiin, kun kaksi rokotetta hyväksyttiin tälle ikäryhmälle. Tämän lisäksi 5–11-vuotiaiden ikäryhmälle on nyt hyväksytty rokote.

Rokotteiden tehoavuuden ansiosta elämä saattoi palata lähes ennalleen kesän aikana. Rajoitusten lieventäminen edisti kuitenkin viruksen leviämistä, joten perushygieniatoimenpiteet, kuten suu- ja nenäsuojainten käyttö, eivät enää riittäneet. Näin ollen viranomaisten haasteena oli määrittää kaikkein tehoavimmat kohdennetut toimenpiteet käytettäväksi, kun tapausten määrä alkoi kasvaa.

Vakavien tautimuotojen lisääntyminen erityisesti rokottamattomien keskuudessa on aiheuttanut valtavan paineen sairaaloille ja terveydenhuoltohenkilöstölle, jotka ovat jo joutuneet venymään 18 viime kuukauden aikana. Terveydenhuoltojärjestelmien ylikuormittuminen vaikuttaa suoraan myös muiden kuin covid-19-potilaiden terveyteen, sillä jälleen kerran tarve hoitaa covid-19-potilaita aiheuttaa painetta muiden sairauksien hoidolle. Näin ollen terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu paine, joka saattaa olla jopa viime talvea suurempi. Tästä syystä joudutaan väistämättä ottamaan käyttöön uusia toimenpiteitä, ja hallitusten on tehtävä vaikeita päätöksiä siitä, mitä toimenpiteitä sovelletaan ja milloin.

Toimet omikron-muunnoksen torjumiseksi

Omikron-muunnoksen (B.1.1.529) löytyminen Etelä-Afrikassa kuvaa, miten tärkeää on toimia nopeasti ja päättäväisesti viruksen leviämisen vähentämiseksi ja hidastamiseksi sekä mahdollisten uusien mutaatioiden riskin hallitsemiseksi. Etelä-Afrikan tekemä analyysityö ja sen avoimuus tulosten jakamisessa on ollut välttämätöntä nopeiden maailmanlaajuisten toimien mahdollistamiseksi. Se on malliesimerkki siitä, miten kansainvälisen yhteistyön olisi toimittava.

Kuten Maailman terveysjärjestö 4 totesi 26. marraskuuta 2021, tarvitaan maailmanlaajuisia toimia sen varmistamiseksi, että muunnokset havaitaan ja niitä voidaan seurata. Tämä merkitsee seuraavaa:

·tiukempi valvonta ja nopeasti laajennetut maailmanlaajuiset genomin sekvensointitoimet;

·täydellisten genomisekvenssien toimittaminen julkisesti saatavilla olevaan tietokantaan;

·ensimmäisten huolta aiheuttaviin muunnoksiin yhdistettyjen tapausten ja klusterien ilmoittaminen WHO:lle ja ECDC:lle;

·kenttätutkimusten ja laboratorioarviointien toteuttaminen, jotta huolta aiheuttavien muunnosten mahdollisia vaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin.

Maailmanlaajuisten toimien lisäksi myös EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava nyt. Samalla kun omikron-muunnosta koskevien keskeisten tietojen keräämiseksi toteutetaan kiireellisiä toimia, on olennaista noudattaa varotoimia. Jäsenvaltioiden on toteutettava valmiussuunnitelmat heti, kun tapauksia ilmenee. Rokottamisen lisäämisen, mukaan lukien tehosterokottamisen nopea käynnistäminen, sekä varotoimien ja sosiaalisia kontakteja vähentävien rajoitusten nopean käyttöönoton pitäisi hidastaa omikron-muunnoksen ja mahdollisten muiden varianttien leviämistä. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä nopeisiin ja määrätietoisiin toimiin aina, kun tapausklustereita havaitaan.

Tässä suhteessa EU voi hyödyntää kuluneen vuoden aikana toteutettuja keskeisiä aloitteita. Ensinnäkin helmikuussa 2021 käynnistetyn Hera Incubator -suunnitelman avulla komissio valmistautui muunnosten havaitsemiseen sekä sopivien rokotteiden kehittämiseen, lakisääteiseen hyväksymiseen ja tuotantoon. EU on toteuttanut huomattavia toimia vahvistaakseen valmiuksiaan havaita ja luonnehtia huolta aiheuttavia muunnoksia. Helmikuussa 2021 asetettiin saataville 200 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden sekvensointivalmiuksien lisäämiseen. Koko genomin sekvensointia koskeva palvelusopimus on auttanut 11:tä jäsenvaltiota ja kolmea Länsi-Balkanin maata analysoimaan yli 100 000 näytettä. Uudella 77 miljoonan euron ohjelmalla rakennetaan genomisekvensointiin ja testaukseen pitkäaikaista infrastruktuuria 24 EU/ETA-maahan. Ohjelmaa on ehdotettu jatkettavaksi vuoteen 2022. Tämä tarkoittaa paitsi parempaa reagointia nykyiseen pandemiaan, myös valmiuksien pysyvää lisäämistä. EU on myös kehittänyt valmiuksiaan jäteveden testaamiseen uusien tapausten paikantamiseksi. Näin ollen EU on nyt paremmin valmistautunut muunnoksiin: investoinnit geenisekvensoinnin kapasiteetin lisäämiseen ja tehokkaaseen tietojen jakamiseen mahdollistavat uusien mutanttikantojen reaaliaikaisen havaitsemisen, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin. Rokotteiden mukauttaminen tarvittaessa uusiin kantoihin sisällytetään nyt rokotevalmistajien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Toiseksi terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisen myötä syyskuussa 2021 komissio on koonnut sekä kansallisen että EU:n tason strategista osaamista ja asiantuntemusta HERAn johtokuntaan. HERA on jo ottamassa käyttöön ja verkottamassa mallintamis- ja ennakointivalmiuksia, jotta oikeat toimet voidaan tunnistaa ja ottaa käyttöön nopeasti. Sen vankka teollinen ulottuvuus hyödyntää teollisia kumppanuuksia ja laajentaa rokotteiden ja hoitojen teollista kapasiteettia.

Kolmanneksi matkustusrajoitukset voivat hidastaa tämän muunnoksen leviämistä EU:hun unionin ulkopuolelta. Yhteiset puitteet (ks. jäljempänä), jotka otettiin käyttöön EU:hun matkustamisen rajoittamiseksi, mahdollistivat ”hätäjarrun” käytön tuntien kuluessa siitä, kun WHO oli tunnustanut omikron-muunnoksen. Niiden tuloksena tehtiin 26. marraskuuta päätös soveltaa kohdennettuja matkustusrajoituksia niihin maihin, joissa omikron-muunnosta on eniten. Näiden järjestelyjen avulla tilannetta voidaan myös seurata jatkuvasti, jotta tieteellisen näytön myötä voidaan laajentaa kyseisten kolmansien maiden luetteloa tai ottaa käyttöön mahdollisia toimenpiteitä EU:ssa taikka poistaa varotoimenpiteitä.

EU:n ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin:

·Jäsenvaltioilla on oltava valmiussuunnitelmat, jotta ne voivat toteuttaa nopeita ja määrätietoisia toimia uusien muunnosten torjumiseksi riippumatta siitä, missä niitä havaitaan.

·Jäsenvaltioiden on aloitettava tehosterokotukset välittömästi, sillä se on välttämätöntä suojan kasvattamiseksi muunnoksia vastaan.

·Jäsenvaltioiden olisi komission tuella koordinoitava tiiviisti toimiaan reaaliaikaisten muutosten soveltamiseksi raja- ja matkustustoimenpiteisiin EU:hun matkustamisesta ja vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa annettujen neuvoston suositusten mukaisesti, testaus- ja karanteenitoimenpiteet mukaan luettuina. Viimeisimmän tieteellisen näytön perusteella, ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti ja omikron-muunnoksen aiheuttaman riskin vastatoimena jäsenvaltiot voisivat harkita osana hätäjarrua PCR-testin vaatimista ennen saapumista, erityisesti EU:hun suuntautuvilla, mutta myös EU:n sisäisillä matkoilla. Tällaisia toimia tulisi toteuttaa mahdollisimman lyhyen aikaa, niiden pitäisi olla oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja niitä olisi tarkasteltava jatkuvasti.

·Jäsenvaltioiden olisi lisättävä omikronin ja mahdollisten muiden huolta aiheuttavien muunnosten genomin sekvensointikapasiteettia ja valvontaa, myös laajan jäteveden testauksen avulla. Komissio auttaa varmistamaan, että näytteitä ja tuloksia jaetaan nopeasti.

·Komissio tukee näytteenottoa maissa, joissa sekvensointidataa on vähän, sekä antigeenitestien käyttöönottoa.

·Sekä EU:n että jäsenvaltioiden olisi tarjottava tukea eteläisen Afrikan maille ja muille asiaankuuluville maille uuden muunnoksen aiheuttamiin infektioihin liittyvien kliinisten tietojen keräämiseen ja tutkimiseen.

·HERAn potentiaalia hyödynnetään edelleen omikron-muunnoksen torjumiseksi kaikin voimin:

·HERAn muunnosasiantuntijaryhmä toimii tilanneanalyysin koordinointikeskuksena;

·HERA tekee yhteistyötä rokotevalmistajien kanssa varmistaakseen tarvittaessa rokotteiden nopean mukauttamisen uuteen muunnokseen ja taatakseen rokotteiden riittävän tuotantokapasiteetin;

·HERAn johtokunta huolehtii, myös koordinoidusti WHO:n kanssa, EU:n ja kansallisen tason toimien strategisesta ohjaamisesta.

III    VAKAASTI SAMAAN SUUNTAAN: KOORDINOIDUT TOIMET COVID-19:N TORJUMISEKSI

Virus on osoittautunut kestäväksi ja mukautumiskykyiseksi. EU:n alueella vallitseva muunnos on delta, ja nyt omikron-muunnos aiheuttaa uuden uhkan. Pandemia voidaan ottaa hallintaan ja pitää hallinnassa ainoastaan jatkuvien ja määrätietoisten toimien avulla. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että toimia toteutetaan myös silloin, kun tartuntojen määrä on alhainen, eikä ainoastaan silloin, kun tartunnat lisääntyvät tai ilmaantuu uusia muunnoksia. Tämä on ollut EU:n pandemian vastaisia toimia ohjaava periaate. Näin voidaan varmistaa rokotteiden saatavuus, toimitukset ja antaminen, parantaa sairastuneiden hoitoa ja toimia yhdessä sen varmistamiseksi, että rajoitukset tehoavat mutta ovat kuitenkin oikeasuhteisia ja oikeudenmukaisia.

Yksi kuluneen puolentoista vuoden tärkeimmistä opeista on se, että on tärkeää sopia yhteisestä ja koordinoidusta EU:n lähestymistavasta ja tiedottaa siitä mahdollisimman selkeästi. Rokotuksia koskevien kansallisten lähestymistapojen erot, joita ei ole selitetty selkeästi, ovat heikentäneet pyrkimyksiä torjua rokotevastaisuutta. Kansanterveystoimenpiteiden suuret erot, joita ei ole voitu selittää yhtä suurilla eroilla epidemiologisessa tilanteessa, ovat heikentäneet kansalaisten luottamusta.

Rokotteiden tehon parantaminen

Rokottamista on jatkettava. Rokotteiden tarjonta ja tuotantokapasiteetti on nyt varmistettu EU:n rokotestrategian kautta. EU:n tuotantokapasiteetti vakiintuu tämän vuoden loppuun mennessä 300 miljoonaan annokseen kuukaudessa. EU:n rokotestrategian puitteissa tehdyt sopimukset antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden saada kaikki tarvitsemansa rokoteannokset (tarvittaessa myös mukautetut rokotteet) vuosina 2022 ja 2023. EU:n on edelleen investoitava parempien ja kehittyneempien rokotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen covid-19-virusta ja sen muunnoksia vastaan. HERA mahdollistaa vahvan strategisen kapasiteetin kehittämisen juuri tämän tehtävän suorittamiseen. Näin voidaan torjua sekä nykyisiä että tulevia uhkia parantamalla rokotteiden kehittämistä, valmistusta, hankintaa ja jakelua. Tähän sisältyy rokotteiden tuotannon kannalta olennaisten tarvikkeiden ja materiaalien heikkouksien tunnistaminen ja niihin puuttuminen komission teollisen mittakaavan covid-19-rokotetuotantoa käsittelevän työryhmän työn pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä nykyisiä yhteishankintoja mahdollisen rokoteruiskupulan poistamiseksi. Keskeistä on myös parantaa rokotteiden saatavuutta, jotta terveyspalvelut voivat antaa rokotteita kansalaisten kannalta helposti siellä missä he liikkuvat.

Tällä hetkellä on tärkeintä suostutella rokottamattomat ottamaan rokotus. Jäsenvaltiot alkavat käyttää suurempaa toimenpidevalikoimaa sen todellisuuden heijastamiseksi, että rokottamaton aiheuttaa koko kansanterveydelle ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydelle suuremman uhan kuin rokotettu. Rokotevastaisuudelle on monia syitä. Usein tarvitaan räätälöityjä paikallisia ratkaisuja, ja luottamus paikallisiin terveydenhuollon ammattilaisiin on keskeinen tekijä. On kuitenkin olemassa tiettyjä yhteisiä tekijöitä, joihin EU ja sen jäsenvaltiot – samoin kuin Naton kaltaiset maailmanlaajuiset kumppanit – voisivat jatkossakin reagoida yhdessä. Esimerkkinä mainittakoon rokotteita koskeva valtava väärän tiedon ja disinformaation määrä, jota julkisuudessa levitetään. Komissio on ottanut käyttöön erityisen prosessin, jolla disinformaatioon voidaan reagoida nopeasti. Nopea hälytysjärjestelmä mahdollistaa toimivan yhteistyön jäsenvaltioiden kanssa, ja sen erityinen covid-19-yhteistyöalue kokoaa yhteen pandemiaan liittyviä disinformaatioanalyyseja ja vastauksia. Komissio on myös tarjonnut suoraa kahdenvälistä tukea niille jäsenvaltioille, joissa rokotuskattavuus on alhaisin, ja ollut yhteydessä myös kyseisten maiden terveydenhuollon ammattilaisiin. 5 Tätä voitaisiin nyt laajentaa siten, että myös yhteisöjen johtohahmojen (esimerkiksi yritysten ja ammattiliittojen johtajien, uskonnollisten johtajien ja urheilujohtajien) aktivoimiseksi. Komissio tekee yhteistyötä myös verkkoalustojen kanssa motivoidakseen niitä tarjoamaan tilaa viestintäkampanjoille ja asiantuntijoiden näkemysten esiin tuomiselle sekä seuraamaan disinformaatiota ja jakamaan tietoa.

Immuniteetin heikentymisvauhdista saadaan koko ajan lisää tietoa. Tehosteannokset ovat keskeisin vastaus tähän heikentymiseen. Ne ovat olennaisia välineitä myös suojautumisessa muunnoksia vastaan. Tällä hetkellä kaikki EU:n jäsenvaltiot tarjoavat tehosteannoksia tai lisäannoksia riskialtteimmille ryhmille, kuten vanhuksille, immuunipuutteisille ja niille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, pitkäaikaishoidossa oleville ja terveydenhuollon työntekijöille. Edellä mainitut ECDC:n ohjeet huomioon ottaen kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, että riskiryhmät saavat tehosterokotteen mahdollisimman pian, ja otettava käyttöön oikeat välineet ja resurssit laajojen tehosterokotekampanjoiden toteuttamiseksi. Omikron-muunnoksen puhkeaminen lisää tarvetta käynnistää laajat tehostekampanjat kaikissa jäsenvaltioissa.

Koronaan sairastuneiden hoitaminen

Keskeinen edistysaskel covid-19-viruksen torjunnassa on ollut myös koronaan sairastuneiden parempi hoito. Tämä on seurausta diagnoosimenetelmien parantumisesta. Sen ansiosta ymmärretään paremmin viruksen esiintyvyyttä ja tapoja torjua sitä. Jäsenvaltioiden mahdollisuudet käyttää lääkkeitä koronataudin hoidossa paranevat. COVID-19:n hoitokeinoja koskeva EU:n strategia on nyt käytössä, ja siihen sisältyy kymmenen lupaavinta lääke-ehdokasta, joiden saatavuuden varmistamiseksi on tehty useita yhteishankintoja jäsenvaltioiden kanssa. Kolme hoitomuotoa on nyt hyväksytty. Tämä on erityisen tärkeää koronataudin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville aiheuttamien riskien rajoittamisessa. Se voisi myös auttaa selviytymään haasteista, joita koronan jälkitaudit aiheuttavat parantuneille potilaille. Viestinnällä on keskeinen rooli kerrottaessa hyväksyttyjen hoitojen hyödyistä ja torjuttaessa väärää tietoa. Hoidot auttavat ihmisiä toipumaan nopeammin ja lieventävät viruksen vaikutuksia yksilöihin ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Ne kuitenkin vain täydentävät rokotuksia, eivät korvaa niitä. Tämä on tärkeä osa myös HERAn työtä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Samaan aikaan tapausten lisääntyminen joissakin jäsenvaltioissa uhkaa viedä terveydenhuoltojärjestelmät takaisin kriisitilaan. Unionin pelastuspalvelumekanismi on käytettävissä tuen kohdistamiseksi vähemmän kärsiviltä jäsenvaltioilta niille, joihin kohdistuu eniten painetta. EU:n hätäavun koordinointikeskus on lokakuun alusta lähtien helpottanut välittömän ihmishenkiä pelastavan avun toimittamista useista jäsenvaltioista 6 Romaniaan ja Latviaan.

Ehkäisytoimenpiteet

Jokapäiväinen käytös on olennainen osa viruksen torjuntaa, ja sen olisi pysyttävä normina. Siihen kuuluu tietenkin suu- ja nenäsuojainten käyttö suljetuissa ja riskialttiissa tiloissa, korkean riskin kokoontumisten välttäminen, etäisyyksien pitäminen ja suljettujen tilojen asianmukainen ilmanvaihto.

Koska virus leviää ja uusi omikron-muunnos uhkaa jatkaa tilannetta edelleen, on selvää, että tarvitaan myös muita ehkäisytoimenpiteitä kontaktien ja tartuntojen rajoittamiseksi. Rokotukset eivät yksinään riitä pysäyttämään virusta. Pandemian alusta lähtien kertyneet kokemukset osoittavat, että tällaiset toimenpiteet ovat olennainen osa toimia viruksen leviämisen torjumiseksi. Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa määrätietoinen päätöksenteko, hyvä viestintä ja yhteisön sitoutuminen. Kuten koko pandemian ajan, viranomaisten on löydettävä tasapaino, jotta rajoitukset olisivat oikea-aikaisia ja tehoavia mutta myös oikeasuhteisia: yksilöiden vapauksia ei pitäisi rajoittaa, jos se ei vähennä merkittävästi viruksen vaikutusta. On syytä ottaa oppia rajoitusten soveltamisesta saaduista aiemmista kokemuksista – kuten siitä, miten paljon oppilaitosten sulkeminen vaikutti lasten ja nuorten mielenterveyteen ja opintomenestykseen. Toisaalta olennaisten toimien toteuttaminen liian myöhään tarkoittaa sitä, että tarvitaankin rajumpia toimenpiteitä. Hygienian parantamisesta, kotona pysymisestä oireiden ilmetessä ja muista vastaavista toimenpiteistä saattaa tulla pitkällä aikavälillä uusia yhteiskunnallisia normeja.

Kun yhä suurempi osuus väestöstä on rokotettu ja saa nyt tehosteen, rajoitukset muuttuvat yhä enemmän koko väestöä koskevista toimenpiteistä toimenpiteiksi, joissa otetaan huomioon sekä yksilölliset olosuhteet että riski siitä, että tietty henkilö saattaa pahentaa tilannetta. Tietyt toimenpiteet, kuten riskiryhmien kanssa työskentelevien velvoittaminen ottamaan rokotus, ovat looginen vastaus nykytilanteeseen.

Välineet tilanteen seuraamiseksi ja hallitsemiseksi

Näiden vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden olisi edelleen hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä jokapäiväisen elämän helpottamiseksi. Helposti saatavilla oleva testaus on edelleen välttämätön väline pandemian hallinnassa ja valvonnassa ja nopeissa vastatoimissa. Jäsenvaltioiden on varmistettava ennakoivasti, että käytettävissä on riittävästi testauskapasiteettia viruksen ilmaantuvuuden lisääntyessä. Testausstrategiat olisi kohdennettava esimerkiksi sellaisiin paikkoihin, joissa on riskiryhmiä, kuten pitkäaikaishoitoa tarjoaviin laitoksiin ja sairaaloihin, tai joissa tartuttavuus on suuri, kuten kouluihin. Samassa yhteydessä voitaisiin testata myös muita liikkeellä olevia viruksia, kuten influenssaa. Lisäksi olisi jatkettava työtä testauksen tarkkuuden varmistamiseksi ja esimerkiksi sen selvittämiseksi, vaikuttaako rokottaminen testaamisen tuloksellisuuteen.

Kontaktien jäljitys on edelleen osa välineistöä covid-19-tartuntojen rajoittamiseksi, ja jäsenvaltioiden olisi säilytettävä riittävät jäljitysvalmiudet. Perinteisen jäljityksen ohella kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset voivat edelleen olla tärkeitä tartuntaketjujen katkaisemisessa sekä kansallisesti että rajojen yli ja auttaa näin pelastamaan ihmishenkiä. Tähän mennessä 21 EU/ETA-maalla on kontaktien jäljitys- ja varoitussovellus. Näistä 18 on kytketty EU:n yhdyskäytäväpalveluun, jonka ansiosta ihmiset voivat jatkaa sovelluksensa käyttöä myös ulkomailla. Kaikkia jäsenvaltioita kannustetaan osallistumaan siihen.

EU:n digitaalinen koronatodistus, joka on suunniteltu, hyväksytty ja otettu käyttöön ennennäkemättömän nopeasti, on keskeinen elpymisen mahdollistaja. Se on osoittautunut korvaamattomaksi välineeksi jäsenvaltioille ja kansalaisille, sillä se antaa kansalaisille mahdollisuuden rajatylittävään liikkumiseen ja auttaa jatkamaan sosiaalista ja taloudellista toimintaa mahdollisimman vähäisin häiriöin. Jäsenvaltioissa on annettu yli 650 miljoonaa EU:n digitaalista koronatodistusta. 7  

EU:n digitaalisen koronatodistuksen onnistuneen ja laajamittaisen käyttöönoton ansiosta voidaan myös tarkistaa lähestymistapaa vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä. Komissio on tästä syystä tehnyt ehdotuksen uudeksi neuvoston suositukseksi koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana 8 . Siinä esitetään todistukseen perustuva uusi lähestymistapa, jonka mukaan matkustajiin, joilla on voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, ei periaatteessa pitäisi soveltaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia, kuten karanteenia tai testejä. Siinä otetaan huomioon myös tilanne, jossa virusta esiintyy joillain EU:n alueilla erittäin paljon, jolloin jäsenvaltioiden olisi neuvottava kansalaisia välttämään kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista tällaisille alueille ja tällaisilta alueilta. Tällaisilta korkean riskin alueilta saapuvien matkustajien, joilla ei ole todistusta rokotuksesta tai taudista parantumisesta, olisi käytävä testissä ennen lähtöä ja jäätävä saapumisen jälkeen karanteeniin tai eristäydyttävä omaehtoisesti. Lisäksi ehdotuksessa mukautetaan menetelmiä ja sisällytetään rokotuskattavuus ECDC:n laatimaan alueelliseen karttaan.

Neuvoston suosituksen hätäjarrumenettelyyn, jota käytetään omikronin kaltaisen huolta aiheuttavan muunnoksen suuren esiintyvyyden yhteydessä, sisältyy EU:n sisäisiä, muun muassa testausta ja karanteenia koskevia, vaatimuksia viruksen torjumiseksi. Jäsenvaltioiden olisi harkittava varotoimia leviämisriskin rajoittamiseksi, kunnes omikronista on tehty ensimmäiset analyysit. Tällaisten toimien olisi oltava oikeasuhteisia, syrjimättömiä, läpinäkyviä ja kaikilta osin koordinoituja.

EU:n digitaalisen koronatodistukseen sisältyvien rokotustodistusten voimassaoloajan oikean pituuden varmistaminen on keskeistä, kun otetaan huomioon, että ajan mittaan rokotustodistusten tarjoama turvallisuudentunne hiipuu rokotteiden tehon hiipumisen myötä. Todistusten voimassaoloajan on sen vuoksi oltava sopiva vaikutuksen hiipumisen kannalta ja suhteessa aikaan, joka tarvitaan tehosterokottamisen toteuttamiseksi, jotta voimassaolon päättymisen aiheuttamat vapaan liikkuvuuden rajoitukset ovat kaikilta osin oikeasuhteisia. Komissio katsoo, että 10. tammikuuta 2022 alkaen jäsenvaltioiden ei pitäisi enää hyväksyä todistuksia, joiden mukaan perusrokotussarjan antamisesta on kulunut yli yhdeksän kuukautta. Tämä näkyy komission ehdotuksessa, jossa otetaan huomioon ECDC:n ohjeet tehosteannosten antamisesta vähintään kuuden kuukauden kuluttua ja säädetään kolmen kuukauden lisäajasta sen varmistamiseksi, että kansallisia rokotustoimia voidaan mukauttaa ja että kansalaisilla on mahdollisuus saada tehosteannos. Komissio harkitsee lisäksi, olisiko tällaisesta voimassaolosta tehtävä sitova. 9 Asetusta sovelletaan tällä hetkellä 30. kesäkuuta 2022 saakka. Koska vaikuttaa epätodennäköiseltä, että pandemia olisi siihen mennessä päättynyt, komissio valmistelee lainsäädäntöehdotusta sen soveltamisen jatkamisesta rajoitetuksi ajaksi.

EU:n digitaalinen koronatodistus on ainoa voimassa oleva laaja-alainen covid-19-todistusjärjestelmä, jolla lievennetään jokapäiväiseen elämään kohdistuvia koronan vaikutuksia ja helpotetaan myös EU:n ulkopuolisten maiden asukkaiden matkustamista EU:hun ja sieltä pois. Todistuksen linkittäminen kolmansien maiden järjestelmiin on jo mahdollistanut yhteydet 51 maahan, ja laajentamista on tarkoitus jatkaa edelleen, myös Afrikkaan.

Komissio on myös ehdottanut EU:hun matkustamista koskevien sääntöjen muuttamista siten, että luodaan yhteys EU:n digitaalisen koronatodistuksen ja sitä vastaaviksi katsottavien kolmansien maiden todistusten välille. Tämän tarkistuksen ansiosta voitaisiin 10. päivästä tammikuuta maaliskuuhun 2022 tarkastella uudelleen niiden ehdot täyttävien kolmansien maiden luetteloa, joista muu kuin välttämätön matkustaminen on sallittua epidemiologisen tilanteen perusteella. Useimmista muista maista matkustaminen rajattaisiin välttämättömiin matkoihin sekä rokotettuihin tai parantuneisiin 10 matkustajiin, ja jäsenvaltiot voisivat myös soveltaa karanteeni- ja lisätestausvaatimuksia. Jäsenvaltiot hyväksyisivät EU:ssa hyväksyttyjen covid-19-rokotteiden lisäksi myös rokotteet, jotka ovat läpäisseet Maailman terveysjärjestön (WHO) hätätilannekäyttöön hyväksymistä koskevan menettelyn, jos matkustajilla on myös voimassa oleva todiste ennen lähtöä tehdystä negatiivisesta PCR-testistä. Maaliskuusta 2022 alkaen siirrytään nykyisestä maahan/henkilöön perustuvasta hybridimallista puhtaasti henkilöperusteiseen lähestymistapaan, jossa asetetaan etusijalle rokotetut ja parantuneet matkustajat. Koordinoitu lähestymistapa matkustusrajoituksiin erityisen riskialttiilta alueilta on edelleen elintärkeä pyrittäessä hidastamaan tai rajoittamaan uusien virusmuunnosten saapumista EU:hun ja niiden leviämistä.

Jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden on noudatettava tätä suositusta ja koordinoitava kaikentyyppisten EU+ -alueelle suuntautuvien matkojen rajoituksia. Kuten edellä on todettu, omikron-muunnoksen ilmaantuminen osoittaa, miksi tarvitaan tällaista tuloksellista koordinoitua lähestymistapaa. Hätäjarrumenettelyn nopea soveltaminen osoitti, että koordinoitua lähestymistapaa koskevat EU:n puitteet toimivat ja auttavat rajoittamaan uuden muunnoksen leviämistä. Päivittäisiä arviointeja tarvitaan, jotta voidaan arvioida, olisiko uusia maita lisättävä toimenpiteiden piiriin ja millaisia testaus- ja karanteenivaatimuksia olisi sovellettava niihin välttämättömistä syistä matkustaviin henkilöihin, joiden tulo EU:hun edelleen sallitaan. Fakta on kuitenkin se, että muunnos on jo levinnyt ja matkustajat ovat saattaneet saada tartunnan jo ennen viimeistä lähtöpaikkaa ennen EU:hun saapumista. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää tietää kaikkien EU:hun saapuvien henkilöiden matkustushistoria 14 päivän ajalta sekä pystyä yksilöimään ne, joiden kanssa tartunnan saanut matkustaja on ollut lähikontaktissa matkan aikana, jotta heidät voidaan jäljittää, myös rajojen yli. Tästä syystä kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimivat matkustajatietolomakkeet. Ilman selkeää tietoa maista, joissa matkustajat ovat olleet 14 päivän aikana ennen EU:hun saapumista, heikentyvä tilanne edellyttää todennäköisemmin muun kuin välttämättömän matkustamisen täydellistä kieltämistä EU:n ulkopuolelta sekä tiukempia karanteenivaatimuksia välttämättömistä syistä matkustaville. Komissio ehdottaa EU:n oikeudellista kehystä matkustustietolomaketta koskevalle koordinoidulle lähestymistavalle sikäli kuin se on tarpeen covid-19-tartuntojen leviämisen estämiseksi. 11 Myös liikenteenharjoittajilla voi olla keskeinen rooli tämän kriittisen tiedon saatavuuden varmistamisessa.

Rakenteellinen selviytymiskyky ja koordinointi

Jäsenvaltioiden välisellä tiiviillä koordinoinnilla on erityisen tärkeä merkitys pyrittäessä maksimoimaan EU:n kyky hyödyntää välineitään tämänhetkisen virustilanteen käsittelemiseksi. Tämä edellyttää korkeatasoista tiedon välittämistä suunnitelluista kansallisista toimenpiteistä, jatkuvaa seurantaa ja ECDC:n ja EMAn ohjeiden johdonmukaista noudattamista. Terveysturvakomitean ja poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) 12 kaltaisia keskeisiä foorumeita on hyödynnettävä täysimääräisesti.

Jotta pandemian aiheuttamiin haasteisiin on mahdollista vastata vuonna 2022, on välttämätöntä hyväksyä nopeasti kaikki Euroopan terveysunionia koskevat ehdotukset sekä hätäkehys, jonka ansiosta EU ja sen jäsenvaltiot voivat hyödyntää HERAn tarjoamia uusia mahdollisuuksia toimia päättäväisesti tulevien vakavien rajat ylittävien terveysuhkien yhteydessä. Samaan aikaan HERAn olisi saavutettava tavoitteensa, jonka mukaan kaikkien keskeisten sidosryhmien on saatava äänensä kuuluviin EU:n operatiivisen lähestymistavan määrittelyssä.

IV    MAAILMANLAAJUISTEN TOIMIEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

EU:n olisi jatkossakin johdettava toimia sen varmistamiseksi, että koko maailmaa suojellaan covid-19-taudilta. Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa.

EU on alusta alkaen johtanut maailmanlaajuisia pandemian torjuntatoimia tukemalla naapureita ja kumppanimaita pandemian terveysvaikutuksista ja sosioekonomisista seurauksista selviytymisessä. Se on myös edistänyt rokotetutkimusta ja se on maailman suurin rokotteiden viejä. Se toimii eturintamassa myös rokotteiden jakamisessa. Lisäksi se on johtanut tuen ohjaamista maille, jotka kärsivät vakavien terveysvaikutusten ja talouden taantuman yhdistelmästä. Tätä työtä on nyt tehostettava entisestään.

Avoimuus ja oikeudenmukaisuus ovat Euroopan tavaramerkki. Yli miljardi EU:ssa tuotettua rokotetta on toimitettu yli 150 maahan kaikkiin maanosiin. EU on vienyt rokotteita yhtä paljon kuin se on jakanut niitä kansalaisilleen. Ainakin joka toinen Euroopassa tuotettu rokote on päätynyt ja päätyy vientiin. Ehdotuksella uudeksi viennin läpinäkyvyysmekanismiksi varmistetaan, että EU voi edelleen seurata rokotteiden ja vaikuttavien aineiden vientiä.

EU:lle on erittäin tärkeää taata turvallisten ja kohtuuhintaisten covid-19-rokotteiden saatavuus kaikkialla maailmassa, erityisesti matalan ja keskitulotason maissa. Ainoastaan 2 prosenttia matalan tulotason maiden ja 19 prosenttia alemman keskitulotason maiden kansalaisista on rokotettu, joten pandemian tuloksellinen torjuminen edellyttää ensisijaisesti rokottamisen nopeuttamista maailmanlaajuisesti. Toimien keskiössä 13 on erityisesti Afrikka, ja ennen helmikuussa 2022 pidettävää EU–Afrikka-huippukokousta määritetään tukipaketti.

Komissio tekee jatkuvasti yhteistyötä valmistajien kanssa varmistaakseen rokotteiden jatkuvan säännöllisen ja ennakoitavan toimituksen. Jäsenvaltiot voivat luottaa siihen, että niillä on rokotustarpeidensa täyttämiseen tarvittavat annokset, mukaan lukien tehosteet tai mukautetut rokotteet. Näin ollen niiden olisi oltava luottavaisia ja jatkettava merkittävien rokotemäärien suunniteltuja toimituksia matalan ja keskitulotason maihin.

Viennin lisäksi EU täyttää rokotteiden jakamista koskevia sitoumuksiaan. Team Europe jakaa muualle maailmaan vuoden 2021 loppuun mennessä 250 miljoonaa rokoteannosta, ja vuoden 2022 puoliväliin mennessä on tarkoitus jakaa yhteensä 700 miljoonaa rokoteannosta. Näistä 200 miljoonaa rahoitetaan EU:n talousarviosta. Jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa rokoteannosta EU:n rokoteapumekanismin kautta ja komission perustaman työryhmän tuella. Lahjoituksia ja rokotteiden jakamista voidaan nyt nopeuttaa, ja näin onkin tehtävä. Tätä työtä on jatkettava lähitulevaisuudessa, ja se on sitä tuloksellisempaa, mitä nopeammin se tehdään.

Nämä sitoumukset täydentävät Team Europen nykyistä tukea ACT Accelerator ‑yhteistyökehykselle (Access to COVID-19 Tools Accelerator) ja sen rokotepilarille COVAXille, mukaan lukien toimitukset humanitaarisiin tilanteisiin humanitaarisen puskurin kautta. Komissio noudattaa teollisuuskumppaneiden maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa Roomassa tekemää sitoumusta asettaa 1,5 miljardia rokoteannosta tarjolle matalan tulotason maille ilman voittoa ja keskitulotason maille alhaiseen hintaan. Keskeistä on myös tuotannon edistäminen maailmanlaajuisesti: myös Team Europe tukee miljardin euron investoinnilla mRNA-rokotteiden tuotantoa Afrikassa.

Annoksia ei kuitenkaan ole tarjolla riittävästi. Jäsenvaltioiden, valmistajien ja COVAXin on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että rokotteet voidaan jakaa ennakoitavammin sinne, missä niitä tarvitaan eniten, ja että käytössä on logistiikka tuhlauksen riskin minimoimiseksi. Tarvikkeiden, kuten injektiopullojen ja ruiskujen, saatavuus sekä selkeä ja toimiva logistinen suunnittelu on välttämätöntä, jotta lahjoittavat maat voivat toteuttaa toimitukset ja jotta vastaanottajamaat voivat ottaa toimitukset vastaan. Lisäksi on keskeistä tukea terveyspalveluita toimittamalla esimerkiksi henkilösuojaimia, testejä, lääkkeitä ja olennaisia tarveaineita, kuten happea. EU tekee yhteistyötä kumppanimaiden ja COVAXin kanssa sen varmistamiseksi, että tämä toteutetaan.

Käynnissä on myös Team Europen ohjelmia, joilla luodaan rokotteiden valmistuskapasiteettia ja kehitetään soveltuvia sääntelypuitteita kumppanimaissa, kuten Etelä-Afrikassa, Senegalissa ja Ruandassa, jotka voivat toimia alueellisina rokotekeskuksina. HERA tarjoaa myös tärkeän uuden ulottuvuuden EU:n työlle.

Marraskuuhun 2021 mennessä 44 kolmatta maata on pyytänyt suoraan rokotteita ja lisätarvikkeita EU:lta unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Tämän seurauksena on myönnetty tukea ja yhteisrahoitusta lähes 24 miljoonan rokoteannoksen toimittamiselle 37 maahan, ja 22 pyyntöä on täytetty kokonaisuudessaan. Hiljattain rokotelahjoituksiin on liitetty niiden antamiseen tarvittavat ruiskut. Komissio jatkaa tulevaisuudessakin tarpeisiin vastaamisen tukemista toiminnallisesti ja rahoituksellisesti.

Lisäksi EU jatkaa aktiivisesti sopimusten tekemistä Maailman kauppajärjestössä sen varmistamiseksi, että tarvittavia materiaaleja on jatkuvasti saatavilla avointen toimitusketjujen ja kaupan kautta ja että teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän nykyiset joustomahdollisuudet säilyvät.

Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on maailmanlaajuisen solidaarisuuden ja terveysturvan ylläpitävä voima. Syyskuussa tehty EU:n ja Yhdysvaltojen toimintasuunnitelma maailmanlaajuisen pandemian selättämiseksi sisältää tavoitteen rokottaa 70 prosenttia maailman väestöstä vuoden 2022 puoliväliin mennessä sekä perustaa covid-19-rokotteiden ja -lääkkeiden valmistusta ja toimitusketjuja käsittelevä EU:n ja Yhdysvaltojen työryhmä. 14 EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuus tukee Maailman terveysjärjestön toimia globaalien terveysrakenteiden parantamiseksi sekä välineitä, joilla parannetaan tuleviin pandemioihin varautumista ja niihin reagoimista ja vahvistetaan kansainvälistä terveyssäännöstöä (IHR).

Nyt on kiireellisempää kuin koskaan vahvistaa globaalia pandemioihin varautumista ja reagoimista sekä globaalia terveyttä koskevia kansainvälisiä puitteita. Maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa Roomassa hyväksytty G20-maiden julistus antaa suuntaa monenvälisen yhteistyön kehittämiselle. Siinä on periaatteita, joissa korostetaan poliittista sitoutumista toimintaan, yhteinen terveys -mallin käyttöä ja kestävän rahoituksen tarvetta. EU:n olisi edelleen otettava johtava rooli näiden periaatteiden muuntamisessa toimiksi, puutteiden havaitsemisessa ja ratkaisujen löytämisessä erityisesti G7- ja G20-ryhmien kautta tehtävässä työssä. Se työskentelee G20-maiden yhteisen finanssi- ja terveysalan työryhmän kautta tavoitteenaan kehittää valtiovarain- ja terveysministeriöiden välisiä koordinointijärjestelyjä ja edistää siten yhteisiä toimia ja resurssien tehokasta hallintaa pandemioihin varautumista ja niihin reagoimista varten. Samalla se noudattaa riippumattomien paneelien suosituksia perustaa maailmanlaajuinen terveys- ja rahoituselin ja rahoituksen välittäjärahasto.

Toukokuussa 2021 pidetyssä 74. Maailman terveyskokouksessa EU kannatti WHO:n prosessin käynnistämistä pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevan uuden puitesopimuksen laatimiseksi. 15 Muutamaa kuukautta myöhemmin 29. marraskuuta – 1. joulukuuta 2021 pidetyssä Maailman terveyskokouksen erityisistunnossa WHO:n jäsenet sopivat yksimielisesti, että vuonna 2022 aloitetaan neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta tai muusta kansainvälisestä välineestä, joka koskee pandemian ehkäisyä sekä siihen varautumista ja reagoimista. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta nykyisen kriisin jälkeen olemassa ovat vahvemmat globaalit terveysrakenteet, joiden avulla voidaan ehkäistä ja hallinnoida seuraavaa pandemiaa ja vähentää merkittävästi sen vaikutuksia. EU:n on olennaista osallistua neuvotteluprosessiin. Tässä globaalissa hallitustenvälisessä prosessissa on keskeistä vahvistaa läpinäkyvyyttä.

V    PÄÄTELMÄT

EU:lla on jälleen käsissään vakava covid-19:n aiheuttama uhka, joka johtuu sekä tapausten lisääntymisestä että omikron-muunnoksesta. Kyseessä on jälleen maailmanlaajuinen uhka, joka edellyttää maailmanlaajuisia toimia. Tähän uhkaan reagoitaessa on hyödynnettävä kuluneiden kahden vuoden selkeät opit: politiikan alasta riippumatta EU:n ja sen jäsenvaltioiden koordinoidut toimet ovat toimineet paremmin kuin koordinoimaton lähestymistapa, ja toimien viivyttäminen kasvattaa riskiä. Yhteinen lähestymistapa rokotteiden tuotantoon, kehittämiseen ja hankintoihin tarjosi turvallisia ja tehoavia rokotteita mahdollisimman pian ja tarvittavassa laajuudessa. Sen vuoksi nyt ei ole esteitä tehosteiden nopealle käyttöönotolle, ja samaa lähestymistapaa sovelletaan nyt myös lääkkeiden oikea-aikaisen ja tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi. Kaikkien terveysunionia koskevien ehdotusten hyväksyminen ja HERAn täysimittainen käyttöönotto lujittavat entisestään tätä lähestymistapaa ja vahvistavat valmiutta ja rakenteellista selviytymiskykyä. Koordinoidulla lähestymistavalla EU:n digitaaliseen koronatodistukseen on saatu aikaan keskeinen väline, joka on auttanut Eurooppaa avautumaan uudelleen ja on jatkuvassa käytössä kaikkialla EU:ssa. Team Europe johtaa edelleen maailmanlaajuista taistelua pandemiaa vastaan sekä toimia maailmanlaajuisen turvallisuuden parantamiseksi tulevaisuutta varten. Kaikkien näiden toimien ansiosta EU pystyy entistä paremmin selviytymään pandemiasta ja edistämään elpymistä. EU:n toimilla autetaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä selviytymään valtavasta paineesta.

Näitä periaatteita on nyt noudatettava, kun EU pyrkii vastaamaan nopeasti lisääntyvien tautitapausten ja omikron-muunnoksen muodostamaan haasteeseen. EU:n ja jäsenvaltioiden on osoitettava valmiutensa reagoida nopeasti, toteutettava toimia viruksen leviämisen torjumiseksi ja ylläpidettävä pyrkimystä vastata tähän uhkaan vahvoilla ja kestävillä pitkän aikavälin toimilla. Tämä edellyttää päättäväisiä ja kiireellisiä toimia:

·EU:n ja jäsenvaltioiden olisi sitouduttava toteuttamaan yhteinen strategia omikron-muunnoksen leviämisen rajoittamiseksi siten, että ne arvioivat olennaisen matkustamisen rajoituksia päivittäin ja ovat valmiita toteuttamaan kaikki tarvittavat valvontatoimet.

·Jäsenvaltioiden olisi toteuttava kaikkiin ikänsä puolesta rokotuskelpoisiin rokottamattomiin kohdistuva kampanja ja noudatettava kansallisia kohdistettuja strategioita rokotusvastaisuuteen puuttumiseksi.

·Jäsenvaltioiden olisi jaettava tehosteannoksia nopeasti kaikkein haavoittuvimmista aloittaen, jotta voidaan säilyttää vahva suoja virusta ja omikron-muunnosta vastaan.

·EU:n virastojen olisi varmistettava, että saataville saadaan nopeasti tarvittavat tieteelliset ohjeet.

·Komissio nopeuttaa toimia covid-19-lääkkeiden tuottamiseksi, hyväksymiseksi ja hankkimiseksi yhdessä.

·Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä kiireellisesti kaikki Euroopan terveysunionia koskevat ehdotukset, ja neuvoston olisi hyväksyttävä HERA-kriisiasetus mitä pikimmin.

·Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kohdennettuja ja oikeasuhteisia varotoimia ja rajoituksia viruksen leviämisen rajoittamiseksi, ihmishenkien pelastamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvan paineen vähentämiseksi. Täysimittainen EU:n tason koordinointi olisi varmistettava. Omikron-muunnoksen ilmaantuminen tarkoittaa sitä, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kontakteja koskevien erityistoimenpiteiden soveltamiseen ja niistä tiedottamiseen loppuvuoden aikana.

·Jäsenvaltioiden olisi sovittava vapaata liikkuvuutta koskevasta tarkistetusta lähestymistavasta ja pantava se täytäntöön siten, että EU:n digitaalisen covid-todistukseen sisältyvä rokotustodistus on lähtökohtaisesti voimassa yhdeksän kuukautta.

·EU:n ja jäsenvaltioiden olisi nopeutettava rokotteiden jakamista koskevia Team Europen toimia, jotta saavutettaisiin G20-huippukokouksessa lokakuussa 2021 sovittu tavoite, jonka mukaan 70 prosenttia maailman väestöstä on rokotettu vuonna 2022. Toimia sekvensointi-, testaus-, hoito- ja rokotuslogistiikan valmiuksien kasvattamisen tukemiseksi on myös tehostettava.

·EU:n on oltava ylläpitävänä voimana pyrkimyksissä kohti uudistettuja globaaleja terveysrakenteita, joissa otetaan käyttöön tarvittavat resurssit vahvemman, tasapuolisemman ja avoimemman yhteistyön ja solidaarisuuden aikaansaamiseksi.

(1)

     Ilmoitettujen covid-19-tapausten kokonaismäärä viikolla 45 (8.–14. marraskuuta 2021) oli EU/ETA-alueella 485,5 tapausta 100 000 henkilöä kohti. Seuraavalla viikolla eli 15.–21. marraskuuta 2021 se oli 612,2 tapausta 100 000 henkilöä kohti (ECDC:n nopean riskinarvioinnin 17. päivitys).

(2)

     Tämä on 34,3 prosenttia koko väestöstä.

(3)

     https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/rapid-risk-assessment-sars-cov-2-situation-november-2021

(4)

   https://www.who.int/news/item/26-11-2021-classification-of-omicron-(b.1.1.529)-sars-cov-2-variant-of-concern

(5)

     Rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä (Coalition for Vaccination) kokoaa yhteen eurooppalaisia terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden yhdistyksiä, ja sen tarkoituksena on edistää rokotuksia päivittäisessä työssä potilaiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

(6)

     11 jäsenvaltiota (Italia, Itävalta, Liettua, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tanska ja Tšekki) sekä Serbia ovat toimittaneet lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, henkilönsuojaimia ja rokotteita. Puola ja Tanska ovat lähettäneet hoitotiimejä Romaniaan. Alankomaiden, Unkarin ja Ruotsin ylläpitämistä EU:n rahoittamista rescEU:n strategisista varmuusvarastoista on tarjottu tukea.

(7)

   Ks. komission kertomus kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana (COM(2021) 649).

(8)

     Ehdotukset neuvoston suosituksiksi koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana (korvaa suosituksen (EU) 2020/1475, COM(2021) 749) ja koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana Schengen-alueella (muuttaa suositusta 2020/1632, COM(2021) 755).

(9)

     EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen mukaisella delegoidulla säädöksellä.

(10)

     Henkilöt, jotka ovat parantuneet koronasta 180 päivän sisällä ennen matkaa ja saaneet PCR-testistä negatiivisen tuloksen ennen lähtöä.

(11)

     Nykyiset kansallisia järjestelmiä yhdistävät järjestelmät tarjoavat arvokasta kokemusta.

(12)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1993, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroiduista järjestelyistä.

(13)

     EU esimerkiksi tukee parhaillaan rokotusten käynnistämistä seitsemässä eteläisen Afrikan maassa. Lisäksi kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja rokottamista tuetaan 13 miljoonalla eurolla.

(14)

     22. syyskuuta 2021 annettu lausunto.

(15)

     Neuvosto hyväksyi maailman terveyskokouksessa unionin puolesta otettavan kannan 20. toukokuuta 2021 (EUVL L 238, 6.7.2021, s. 79).