EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.11.2021

COM(2021) 720 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Pääomamarkkinaunioni – Tulokset vuosi toimintasuunnitelman antamisen jälkeen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Pääomamarkkinaunioni – Tulokset vuosi toimintasuunnitelman antamisen jälkeen

Johdanto

Pääomamarkkinat ovat avainasemassa tarjottaessa eurooppalaisille yrityksille rahoitusta investoimista ja toiminnan laajentamista varten. Rahoituksen merkitys on erityisen selkeä nyt, kun EU:n talous on vähitellen toipumassa covid-19-kriisistä. EU:n pääomamarkkinat ovat kuitenkin edelleen hajanaiset, mikä heikentää yritysten mahdollisuuksia hankkia pääomaa eri puolilla EU:ta. Yhdentyneet EU:n pääomamarkkinat edistäisivät merkittävästi pitkäkestoista elpymistä, kestävää kasvua sekä kustannustehokasta vihreää ja digitaalista siirtymää.

Pääomamarkkinaunionin avulla voidaan puuttua markkinoiden hajanaisuuteen EU:ssa. Edistyminen pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 1 täytäntöönpanossa on tästä syystä pidettävä yhtenä EU:n keskeisistä painopisteistä. Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti syyskuussa 2021 antamassaan aiekirjeessä tarvetta toteuttaa pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma 2020. Lisäksi komission työohjelmassa painotetaan, että on tarpeen luoda pitkälle kehittyneet ja yhdentyneet eurooppalaiset pääomamarkkinat.

Vuosi pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 antamisen jälkeen Euroopan komissio antaa neljä lainsäädäntöehdotusta ja täyttää siten vastaavat sitoumuksensa. Kaikilla neljällä ehdotuksella on tarkoitus edistää pääomamarkkinaunionin tavoitteita. Myös muut pääomamarkkinaunioniin liittyvät toimet etenevät hyvää vauhtia, mikä tasoittaa tietä uusille kunnianhimoisille toimille vuonna 2022.

1.Entistä vahvemmat argumentit pääomamarkkinaunionin puolesta

2.Pääomamarkkinaunionin poliittinen merkitys

Covid-19-pandemian jälkeinen talouskasvu. Talouden elpyminen covid-19-kriisistä on EU:lle ensisijainen tavoite. Talouden tuotanto supistui 6,3 prosenttia vuonna 2020. Sen ennustetaan kuitenkin elpyvän odotettua nopeammin: kasvu on tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna 4,3 prosenttia 2 . Toimivien viruksen leviämisen estämistä koskevien strategioiden ja rokotusten merkittävän etenemisen ansiosta jäsenvaltiot ovat kyenneet vähitellen avaamaan talouttaan uudelleen. 3  Vaikka elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat rakenneuudistukset 4 ja julkisesti rahoitetut investointihankkeet nopeuttavatkin talouden elpymistä huomattavasti, tuleva talouskasvu edellyttää vahvoja ja pitkälle yhdentyneitä pääomamarkkinoita.

Vihreä pääomamarkkinaunioni. Yksityinen rahoitus on olennaisen tärkeää vihreän siirtymän kannalta. EU on asettanut itselleen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa oikeudellisesti sitovaksi tavoitteeksi sen, että Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. 5 EU pyrkii myös lujittamaan ilmastokestävyyttään sekä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ympäristön tilan yleisen heikkenemisen. Komission antaman kestävään talouteen siirtymisen rahoittamista koskevan strategian 6 ansiosta EU on maailmanlaajuinen johtaja vihreiden pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Tarkoituksena on kanavoida yksityisiä sijoituksia EU:n kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. EU on tällä hetkellä myös kaikkein suosituin paikka laskea liikkeeseen vihreitä joukkolainoja: noin puolet kaikista vuonna 2020 liikkeeseen lasketuista vihreistä joukkolainoista laskettiin liikkeeseen EU:ssa. 7 Lisäksi noin puolet niistä oli euromääräisiä 8 , mikä tekee eurosta maailman johtavan vihreän rahoituksen valuutan. EU:n vihreiden joukkolainojen markkinoita vauhdittanee entisestään se, että komission tavoitteena on kerätä vuoden 2026 loppuun mennessä NextGenerationEU-välineen varoista jopa 30 prosenttia eli 240 miljardia euroa laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkolainoja. EU:n johtoasema tällä alalla tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden luoda aidosti yhdennetyt vihreät pääomamarkkinat eli vihreän pääomamarkkinaunionin. Tämä voisi antaa vahvemman sysäyksen EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymiselle laajemmassa mielessä. Jotta vihreä pääomamarkkinaunioni voisi kehittyä ja kukoistaa, on puututtava rakenteellisiin esteisiin, jotka edelleen pirstaloivat pääomamarkkinoita kansallisia rajoja pitkin ja jarruttavat pääomamarkkinaunionin toteuttamista yleensä.

Digitaalinen siirtymä. EU on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita myös taloutensa digitalisoimisen suhteen. Digitaalinen siirtymä edellyttää merkittäviä yksityisiä investointeja. Pääomamarkkinaunioni, joka koostuu laajoista, yhdennetyistä ja tehokkaista pääomamarkkinoista, on olennaisen tärkeä näiden investointien tuottamiseksi. Lisäksi uusilla teknologioilla voidaan tukea pääomamarkkinoiden yhdentymistä, parantaa rahoituspalvelujen tarjontaa ja tehdä rahoituspalveluista tehokkaampia yritysten ja kuluttajien hyödyksi. Digitalisaatio on jo tuonut mukanaan uusia liiketoimintamalleja, myös vähittäissijoittajien tarpeisiin. Uusissa liiketoimintamalleissa pankin kaltaisten välittäjien kautta tapahtuvaa rahoitusvälineiden jakelua täydennetään suoremmalla rahoituksen saannilla erikoistuneiden alustojen tai rahoitusalan teknologiayritysten (fintech-yritykset) kautta.

Avoin strateginen riippumattomuus. Vahva, kilpailukykyinen ja yhdennetty rahoitusjärjestelmä on vakaan ja elinvoimaisen talouden selkäranka. Se on tärkeä rahoituksen lähde paitsi jo asemansa vakiinnuttaneille yrityksille myös sellaisille tulevaisuuden yrityksille, EU:n ”yksisarvisille” ja uusyrityksille, jotka toimivat EU:n kannalta keskeisillä strategisilla aloilla. Tällaisia aloja ovat muun muassa kvanttimekaniikka, puolijohteet, vetyenergia, lääketeollisuus, bioteknologia sekä tekoäly. EU säilyy avoimena maailmanlaajuisille rahoitusmarkkinoille. Sen pääomamarkkinoista on kuitenkin tehtävä syvemmät ja likvidimmät ja niitä on tuettava kilpailukykyisillä ja kustannustehokkailla markkinainfrastruktuureilla, kuten keskusvastapuolilla, jotta EU voi vähentää liiallista riippuvuuttaan kolmansista maista tulevista tarjoajista kriittisten rahoituspalvelujen suhteen. Pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni yhdessä vahvistavat EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja maailmanlaajuista roolia talouden alalla sekä lisäävät luottamusta euroon. 9

3.Päämarkkinaunionin tavoitteet

Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020 määritellään pääomamarkkinaunionille kolme keskeistä tavoitetta. Tarkoituksena on tuottaa konkreettisia hyötyjä yrityksille ja kuluttajille kaikkialla EU:ssa.

Tavoite 1: Parannetaan eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta

Pääomamarkkinaunioni on tarpeen, jotta voidaan monipuolistaa eurooppalaisten yritysten saatavilla olevia rahoitusmahdollisuuksia ja vähentää niiden liiallista riippuvuutta pankkien kautta saatavasta rahoituksesta. Tämän tavoitteen merkitys on kasvanut entisestään viime vuodesta, sillä covid-19-kriisistä toipuvat yritykset tarvitsevat nyt aiempaa enemmän erityisesti omaa pääomaa. Pääomamarkkinaunionin ansiosta pääomamarkkinoista tulee yhdentyneemmät ja kehittyneemmät, ja yritysten on mahdollista saada käyttöön suurempia ja likvidimpiä rahoituspooleja suoraan sijoittajilta.

Tavoite 2: Tehdään EU:sta paikka, jossa kansalaisten on entistä turvallisempi säästää ja sijoittaa pitkällä aikavälillä

Kuluttajien olisi voitava sijoittaa sijoitus- ja riskimieltymyksiensä mukaisiin rahoitustuotteisiin. Yhä useammat haluavat sijoittaa rahoitustuotteisiin, joilla on ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä ominaisuuksia (ESG-tuotteet). Monet eivät kuitenkaan hyödynnä pääomamarkkinoita joko siksi, että he eivät luota niihin, tai siksi, että he eivät ole tietoisia saatavilla olevista mahdollisuuksista. Tämä rajoittaa yritysten potentiaalista pääomamarkkinarahoitusta. Näin ollen on olennaisen tärkeää vahvistaa vähittäissijoittajien asemaa, jotta he voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja saada samalla asianmukaisen sijoittajansuojan. Vuonna 2022 onkin määrä hyväksyä vähittäissijoitusstrategia, jossa vähittäissijoittajien intressit asetetaan etusijalle.

Tavoite 3: Yhdennetään kansalliset pääomamarkkinat todellisiksi sisämarkkinoiksi

EU:n pääomamarkkinoiden hajanaisuus heikentää EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Pääomamarkkinaunioniin liittyvillä toimilla pyritään poistamaan rajatylittävien sijoitusten esteitä, myös sellaisia, jotka ovat juurtuneet syvälle. Näitä ovat muun muassa toisistaan poikkeavat ja tehottomat maksukyvyttömyyskehykset ja lähdeverosäännöt. Toimilla pyritään myös lujittamaan palvelujen tarjoamista koskevaa EU:n laajuista passijärjestelmää. Näin yritykset saavat käyttöönsä suurempia pääomapooleja yhteisö- ja vähittäissijoittajilta eri puolilla EU:ta.

4.Tämänpäiväinen lainsäädäntöpaketti – pääomamarkkinaunionin tila vuosi toimintasuunnitelman antamisen jälkeen

Tänään hyväksytyt lainsäädäntöehdotukset ovat edellä mainittujen tavoitteiden kannalta tärkeä osa komission pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 toteuttamista. Niillä puututaan ongelmiin, joita esiintyy monenlaisissa pääomamarkkinapalveluissa, ja edistetään pääomamarkkinaunionin keskeisiä tavoitteita.

5.Eurooppalainen keskitetty palvelupiste (ESAP) yritysten rahoitus- ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseksi

Yritysten ja rahoitustuotteiden talous- ja kestävyystiedot ovat tällä hetkellä hajallaan eri jäsenvaltioissa: palvelupisteitä on useita, ja tiedot ovat saatavilla vain tietyillä kielillä tai tietyissä digitaalisissa muodoissa. Tämä hajanaisuus muodostaa esteen erityisesti rajatylittäville sijoituksille.

Komissio esittää siksi ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta keskitetystä palvelupisteestä (ESAP), jonka perustaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) 10 . ESAP toimii maksuttoman 11 julkisen tiedon yhteisenä lähteenä. Sen kautta saa tietoa eurooppalaisista yrityksistä ja sijoitustuotteista riippumatta siitä, mikä on niiden sijoittautumispaikka tai alkuperä EU:ssa. Vaiheittaisella lähestymistavalla varmistetaan, että ESAP voi aloittaa toimintansa vuonna 2024.

ESAP parantaa sijoitusmahdollisuuksien näkyvyyttä sijoittajien keskuudessa sekä EU:ssa että kaikkialla maailmassa. Näin erityisesti pienempien ja pienemmillä pääomamarkkinoilla toimivien eurooppalaisten yritysten on helpompi saada rahoitusta. ESAP myös säästää sijoittajien aikaa ja resursseja tiedonhaun suhteen ja edistää siten pääomamarkkinaunionin tavoitetta, joka on sijoittamisen tekeminen kuluttajien kannalta helpommaksi ja turvallisemmaksi. ESAP hyödyttää myös yrittäjiä, koska se tarjoaa niille välineen etsiä liiketoimintamahdollisuuksia eri puolilta EU:ta.

ESAP on myös yksi digitaalisen rahoituksen strategian kulmakivistä. 12 ESAPista on tarkoitus ajan mittaan tulla ainutlaatuinen palvelupiste yritysten talous- ja kestävyystiedoille ja rahoitustuotetiedoille. Näin voidaan puuttua tietojen hajanaisuuteen, joka noudattelee kansallisia rajoja, ja parantaa tietojen digitaalista käyttöä ja uudelleenkäyttöä.

On tärkeää, että ESAPilla on myös suurta potentiaalia edistää vihreää siirtymää. Eurooppalaisten yritysten ESG-tiedot ja tiedot ESG-rahoitustuotteista ovat ESAPin kautta helpommin ja keskitetysti saatavilla. Näin voidaan vastata kestävyystietojen kysyntään, joka kasvaa talouden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa, ja edistää siten oikeudenmukaista siirtymistä kestävään talouteen.

6.Pitkäaikaisten sijoitusten edistäminen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (ELTIF-rahastot) 13 avulla

ELTIF-rahastojen avulla pyritään kanavoimaan pitkäaikaista rahoitusta listautuneille ja listaamattomille pk-yrityksille sekä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin muun muassa energiatehokkaamman liikenneinfrastruktuurin, vihreän energian tuotannon, puhtaan teknologisen innovoinnin ja sosiaalisen infrastruktuurin alalla. Tätä varten on hyödynnettävä ELTIF-rahastojen koko potentiaali. ELTIF-rahastojen lukumäärä on edelleen vähäinen: lokakuuhun 2021 mennessä oli myönnetty vain noin 57 toimilupaa yhteensä neljässä jäsenvaltiossa. Markkinatoimijat katsovat yleisesti, että voimassa olevia sääntöjä, joilla säännellään ELTIF-rahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa, toimintaedellytyksiä ja markkinointia, ei ole riittävällä tavalla mukautettu pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Kun huomioon otetaan lisäksi vähittäissijoittajien markkinoillepääsyn esteet, ELTIF-rahastot eivät ole kovin houkuttelevia rahastonhoitajien ja sijoittajien kannalta.

ELTIF-kehykseen ehdotetuilla muutoksilla lisätään ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta. Muutoksilla vahvistetaan ELTIF-rahastojen roolia reaalitaloutta täydentävänä rahoituslähteenä ja parannetaan niiden kykyä kanavoida pitkäaikaistalletuksia pitkäaikaisiin sijoitushankkeisiin. Kun tarkistetut säännöt on hyväksytty, ELTIF-sijoittamisen piiriin kuuluva omaisuuserävalikoima laajenee ja ELTIF-rahastojen hoitajat saavat lisäjoustoa ELTIF-rahastojen perustamiseen, hoitamiseen ja markkinointiin. Lisäksi löyhennetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat yksinomaan ammattimaisille sijoittajille markkinoituja ELTIF-rahastoja, ja lisätään siten ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta. Ehdotetuilla muutoksilla myös poistetaan joitakin kynnysarvoja, jotka estävät vähittäissijoittajia hyödyntämästä ELTIF-rahastoja, heikentämättä kuitenkaan sijoittajansuojaa. Tämä on linjassa vähittäissijoittajien roolin vahvistamista koskevan pääomamarkkinaunionin tavoitteen kanssa.

 

Uudet säännöt auttavat luomaan entistä yhdennetymmän pääomamarkkinaunionin ja tekevät siten EU:n taloudesta kilpailukykyisemmän ja kestävämmän. Uudet säännöt tukevat myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan energiaunionia, sillä ne auttavat kanavoimaan pitkäaikaisia sijoituksia, joita tarvitaan vihreisiin ja energia-alan infrastruktuurihankkeisiin. ELTIF-rahastot soveltuvat hyvin myös teknisen innovoinnin rahoittamiseen ja digitaalisen siirtymän tukemiseen. EU:n väestöhaasteisiin vastaamiseksi ELTIF-rahastoista voidaan rahoittaa sosiaalisen infrastruktuurin hankkeita, kuten sairaaloita tai sosiaalista asuntotuotantoa.

7.Yritysten rahoituksen monipuolistaminen tarkistamalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä (AIFMD) 14

Yhä useampi sijoitus kanavoidaan pääomamarkkinoilla rahoituksen välittäjien kautta. Erityisesti vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla on entistä suurempi rooli rahoituksenvälityksessä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (vuonna 2011) annetulla direktiivillä tuetaan tehokkaiden sisämarkkinoiden luomista vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille ja otetaan EU:ssa käyttöön vahva sääntely- ja valvontakehys tällaisten rahastojen hoitajille.

Komissio ehdottaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin kohdennettuja muutoksia, joilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoista tehdään entistä tehokkaammat ja yhdennetymmät. Muutoksilla yhdenmukaistetaan sääntelykehystä, joka koskee yrityksille lainoja myöntäviä rahastoja, ja helpotetaan siten eurooppalaisten yritysten rahoituksen saantia. Lainoja myöntävät rahastot tarjoavat eurooppalaisille yrityksille rahoitusta, joka on varteenotettava vaihtoehto pankkien luotonannolle erityisesti epävakaassa markkinatilanteessa, jossa perinteisillä luotonantajilla on tapana perääntyä. Näiden rahastojen toimintaan sovellettavat säännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Tämä pirstaloi sisämarkkinoita ja rajoittaa kilpailua markkinatoimijoiden välillä. Uusilla säännöillä laajennetaan yritysten rahoitusmahdollisuuksia, jotta yritykset voivat kasvaa, rahoittaa innovaatioita ja saavuttaa vihreät ja digitaaliset tavoitteensa kaikissa markkinaolosuhteissa.

Tarkistetuilla säännöillä parannetaan myös sijoittajansuojaa. Ensinnäkin tarkistetuilla säännöillä varmistetaan, että rahastojen hoitajat, jotka siirtävät tehtäviään kolmansille, noudattavat samoja tiukkoja normeja kaikkialla EU:ssa. Näin sijoittajien intressejä voidaan suojata paremmin. Ehdotuksella selkeytetään voimassa olevia sääntöjä ja edistetään valvonnan lähentämistä. Ehdotuksessa myös tunnustetaan, että tehtävien siirtäminen mahdollistaa sijoitussalkkujen tehokkaan hallinnoinnin ja tarvittavan asiantuntemuksen hankinnan tiettyjen maantieteellisten markkinoiden tai tietyn omaisuusluokan suhteen. Näin voidaan vauhdittaa EU:n sijoitusrahastoalan maailmanlaajuista menestystä. Toisekseen tarkistetuilla säännöillä kannustetaan avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia tai siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) käyttämään yhdenmukaistettuja likviditeetinhallintavälineitä asianmukaisesti. Näin ne voivat hallita likviditeettiriskejä tuloksellisesti ja säilyttää sijoitusten arvon markkinoiden stressikausina. Tämän odotetaan lujittavan sijoittajien luottamusta näihin sijoitusvälineisiin ja lisäävän vähittäissijoittajien sijoitushalukkuutta.

8.Markkinoiden avoimuuden lisääminen tarkistamalla rahoitusmarkkina-asetusta (MiFIR) 15   16

Tehokas markkinainfrastruktuuri on asianmukaisesti toimivien pääoman sisämarkkinoiden selkäranka. Rahoitusmarkkina-asetuksella (MiFIR) säännellään, miten kaupankäynti tapahtuu EU:ssa. Tämänpäiväisellä ehdotuksella, joka on jatkoa kuluneen vuosikymmenen aikana toteutetulle MiFIR-asetuksen hienosäätämiselle, edistetään kilpailukykyisempää, läpinäkyvämpää ja yhdennetympää kaupankäyntiympäristöä, joka toimii oikeudenmukaisemmin ehdoin. Ehdotuksella varmistetaan, että EU:n rahoitusmarkkinat kukoistavat maailmanlaajuisissa kaupankäyntiolosuhteissa, jotka muuttuvat jatkuvasti.

Rahoitusmarkkinat ovat riippuvaisia laadukkaista markkinatiedoista. Hyvin mitoitetut läpinäkyvyysvaatimukset, jotka koskevat transaktioiden hinta- ja volyymitietojen kaltaisia tietoja, ovat siksi olennaisen tärkeitä ja edistävät osaltaan hinnanmuodostusta. Ehdotetuilla muutetuilla säännöillä rajoitetaan kaupankäyntitietojen julkistamista koskevien poikkeusten käyttöä ja lisätään siten markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Myös kaupankäyntiympäristö kehittyy jatkuvasti – pörssit kilpailevat nyt investointipankkien kanssa. 17 Jotta pörssien ja investointipankkien toimintaedellytykset olisivat tasapuoliset, ehdotetuilla muutoksilla sovitetaan paremmin toisiinsa avoimuusvaatimukset ja kaupankäyntikäytännöt eri toimijoiden välillä. Tarkoitus on myös lopettaa kiistanalainen käytäntö, jossa kaupankäynnin harjoittajat tarjoavat välittäjille kannustimia ohjata niille asiakastoimeksiantoja riippumatta siitä, onko se asiakkaiden edun mukaista vai ei (maksu toimeksiantovirroista).

Kun tarkistetut säännöt on hyväksytty, saadaan myös kattava, ajantasainen 18 kuva kaupankäynnin edellytyksistä EU:n pörsseissä ja muissa kauppapaikoissa. Tarkistetuilla säännöillä otetaan käyttöön konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmä. Erityisesti pienemmille pörsseille maksetaan riittävä korvaus osaketietojen toimittamisesta. Kaikki sijoittajat, niin suuret kuin pienetkin, voivat tutustua markkinatietoihin. Näin ne saavat kokonaiskäsityksen kaupankäynnin edellytyksistä EU:n eri markkinoilla ja eri rahoitusvälineiden, kuten osakkeiden, pörssilistattujen rahastojen ja joukkolainojen, osalta. Tämä pienentää informaatioetua, jota suurimmilla markkinatoimijoilla on varsinkin verrattuna pienempiin omaisuudenhoitajiin, pankkeihin ja vähittäisvälittäjiin, joilla ei välttämättä ole varaa ostaa datan myyjien kalliita palveluita. Läpinäkyvyyden lisääminen kaupankäynnin edellytyksistä kaikkien markkinatoimijoiden osalta vähentää myös transaktioiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmä on myös vähittäissijoittajien saatavilla, mikä tasa-arvoistaa kaupankäyntiä EU:ssa.

9.Pääomamarkkinaunionin tulevaisuudennäkymät – vuoden 2022 toimet

Tänään hyväksytyt lainsäädäntöehdotukset, kuten myös Solvenssi II -direktiivin 19 ja pankkipaketin 20 tarkistamista koskevat ehdotukset, jotka hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna 21 , ovat merkittävä osatekijä pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa. Komissiolla on kuitenkin vielä työsarkaa jäljellä. Tavoitteena on saattaa päätökseen loputkin pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 toimet tällä komission toimikaudella. Tässä osiossa tarkastellaan joitakin pääomamarkkinaunioniin liittyviä toimenpiteitä, jotka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2022. Muiden toimien täytäntöönpanon toteuttamisen tilaa kuvataan tämän tiedonannon liitteessä.

3.1. Listautumisen uudelleentarkastelu tarkoituksena auttaa yrityksiä hankkimaan pääomaa julkisilta markkinoilta

Pääoman hankkiminen EU:n julkisilta markkinoilta on edelleen kallista ja hankalaa erityisesti pk-yrityksille. Tämän vuoksi pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020 ilmoitetaan, että komissio aikoo yksinkertaistaa EU:n listautumissääntöjä. Pk-yrityksiä käsittelevä asiantuntijaryhmä julkaisi viime toukokuussa 12 suositusta siitä, miten pk-yritysten pääsyä julkisille markkinoille voitaisiin helpottaa. 22 Komissio hyväksyy vuoden 2022 jälkipuoliskolla lainsäädäntöehdotuksen, jolla kevennetään hallinnollista taakkaa yrityksiltä, jotka haluavat hankkia rahoitusta EU:n julkisilta markkinoilta, ja säilytetään samalla markkinoiden eheys ja sijoittajansuoja. Komissio aikoo ottaa siinä yhteydessä huomioon nämä asiantuntijaryhmän suositukset, pk-yritysten listautumista koskevan säädöksen 23 ja toimenpiteet, jotka lainsäädäntövallan käyttäjät ovat hyväksyneet pääomamarkkinoiden elpymispaketin 24 yhteydessä. Ehdotuksessa arvioidaan kriittisesti sääntöjä, joita sovelletaan listautumisprosessin läpikäyviin yrityksiin 25 ja EU:n julkisilla markkinoilla jo listattuihin yrityksiin. Aloite auttaa tekemään EU:n julkisista markkinoista laajemmat, tehokkaammat ja likvidimmät ja siten myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyisemmät. Lisäksi ehdotuksella parannetaan pääoman kohdentamista kestäviin ja innovatiivisiin yrityksiin.

3.2. Avoimen rahoituksen kehys pääomamarkkinoiden tukemiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi kuluttajille ja yrityksille

Komissio aikoo pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 ja digitaalisen rahoituksen strategian 26 mukaisesti vauhdittaa työtään datatalouden valjastamiseksi EU:n pääomamarkkinoiden, kuluttajien ja yritysten hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevan datasäädösehdotuksen mukaisesti ja toisen maksupalveludirektiivin 27 arviointi huomioon ottaen avoimen rahoituksen kehyksellä pyritään siihen, että rahoituslaitokset voivat jakaa ja käyttää uudelleen dataa uusien palvelujen luomiseksi edellyttäen, että asiakkaat antavat siihen suostumuksensa ja että noudatetaan tietosuojasääntöjä 28 ja annetaan selkeät turvatakeet. Näin varmistetaan, että käyttöön saadaan enemmän dataa innovatiivisia rahoituspalveluja varten. Lisäksi kuluttajat saavat enemmän valinnanvaraa, heidän on helpompi löytää sijoitusmieltymyksiensä mukaisia tuotteita, esimerkiksi kestäviä tuotteita, ja he voivat hallita tietojaan myös sen suhteen, kenellä on niihin pääsy. Tämän odotetaan lisäävän suoraan vähittäissijoittajien sijoitushalukkuutta. Avoimen rahoituksen kehyksellä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös pk-yritysten rahoituksen saantiin. Pk-yritykset hyötyisivät siitä, että useat erilaiset rahoituspalvelujen tarjoajat arvioisivat niiden taloudellista profiilia ja tarjoaisivat niille rahoitusratkaisuja, jotka vastaavat parhaiten niiden tarpeita.

Avoimen rahoituksen kehys perustuu olemassa olevien ja uusien toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteeseen. Datan yhteiskäytöstä on hyötyä myös muilla aloilla kuin rahoitusalalla. Avoimen rahoituksen kehyksellä täydennetään näin ollen komission laajempia data-aloitteita.

 

Komissio aikoo ulottaa avoimen rahoituksen kehyksen toisen maksupalveludirektiivin soveltamisalaa pidemmälle noudattaen alhaalta ylös -lähestymistapaa. Tässä yhteydessä se aikoo hyödyntää sidosryhmien kanssa tekemäänsä työtä ensimmäisten käyttötapausten osalta ja pyytää näkemyksiä vastikään perustetulta eurooppalaista rahoitusdata-avaruutta käsittelevältä asiantuntijaryhmältä. Kuten digitaalisen rahoituksen strategiassa ilmoitetaan, komissio aikoo myös esittää lainsäädäntöehdotuksen uudeksi avoimen rahoituksen kehykseksi, joka perustuu laajempiin datan saatavuutta koskeviin aloitteisiin ja on kaikilta osin niiden mukainen.

Lisäksi komissio aikoo hyväksyä valvontatietoja koskevan strategian. Tarkoituksena on parantaa datan standardointia ja yhteiskäyttöä, jotta EU:n finanssivalvojat voivat kerätä tehokkaasti ja käyttää tuloksellisesti dataa, joka on niiden tehtävien suorittamisen kannalta välttämätöntä, noudattaen tietosuojasääntöjä. Strategialla pyritään nykyaikaistamaan valvontaan liittyvää raportointia EU:ssa ja minimoimaan raportoiville yhteisöille, kuten pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille, aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet.

3.3. Talousosaaminen

Hyvä talousosaaminen on olennaisen tärkeä taito sijoittajille pääomamarkkinoilla. Talousosaaminen voi auttaa kuluttajia sijoittamaan vastuullisesti pääomamarkkinoihin ja ymmärtämään paremmin esimerkiksi kestävyyteen liittyviä riskejä. Rahoituspalvelujen digitalisointi ja kestävien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kasvava tarjonta paitsi avaavat kuluttajille uusia mahdollisuuksia myös edellyttävät heiltä uudenlaista tietämystä. Lisäksi EU:n väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen, aiheuttavat paineita hyvinvointijärjestelmille, ja yksilöiden on yhä enemmän otettava itse vastuuta eläkkeelle jäämisensä valmistelemisesta. Talousosaamisen taso vaihtelee kuitenkin huomattavasti väestöryhmittäin. Ne, joilla se on heikompi, eivät välttämättä tiedä, miten omille rahoille saisi parasta mahdollista vastinetta.

Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020 ilmoitetaan toteutettavuusarvioinnista 29 eurooppalaisen talousasioiden tuntemusta koskevan kehyksen laatimiseksi. Komissio on sittemmin antanut siitä päätelmät, joiden pohjalta se tekee yhteistyötä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja jäsenvaltioiden kanssa aikuisille tarkoitetun talousosaamiskehyksen kehittämiseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Myöhemmin kehitetään myös nuorille tarkoitettu talousosaamiskehys. Kehyksissä määritellään osaaminen, jota kuluttajat EU:ssa tarvitsevat tehdäkseen tietoon perustuvia päätöksiä henkilökohtaisten raha-asioidensa suhteen. Kehyksillä myös tuetaan parhaiden talousvalistuskäytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja yksityisten sidosryhmien keskuudessa.

3.4. Yrityksen maksukyvyttömyys: parannetaan lopputuloksen ennakoitavuutta yritysten ja sijoittajien hyväksi 

Myöntäessään luottoja yrityksille toiseen jäsenvaltioon rahoituksentarjoajien luottamuksen olisi yhdentyneillä pääomamarkkinoilla oltava samalla tasolla kuin kotimaisilla markkinoilla. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että oikeusvarmuus siitä, mitä yrityksen joutumisesta rahoitusvaikeuksiin seuraa, on suuri. Jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädännöt kuitenkin eroavat tällä hetkellä huomattavasti toisistaan. Kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen lähentäminen tukee kansallisten pääomamarkkinoiden yhdentymistä. Kyseessä on pitkän aikavälin tavoite, koska maksukyvyttömyyslainsäädännöt ovat monimutkaisia ja heijastavat kansallisia politiikkavalintoja sen suhteen, miten haavoittuvassa asemassa olevia sidosryhmiä voidaan parhaiten suojella yritysten maksukyvyttömyystapauksissa.

Komissio ehdottaa vuoden 2022 kolmanteen neljännekseen mennessä aloitetta, jolla pyritään yhdenmukaistamaan tiettyjä yritysten maksukyvyttömyyskehykseen ja -menettelyihin liittyviä näkökohtia. Vaikutuksenarvioinnin pohjalta komissio ehdottaa sääntelytavaksi direktiiviä. Direktiiviehdotuksen tarkasta soveltamisalasta käydään lisäkeskusteluja jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Direktiiviehdotusta voitaisiin täydentää komission suosituksella.

Päätelmät

Covid-19 on nopeuttanut rakenteellisia muutoksia, jotka olivat EU:ssa jo käynnissä. Rakenteelliset muutokset liittyvät väestörakenteeseen, geopoliittiseen ympäristöön, digitalisaatioon myös muilla kuin rahoitusalalla sekä kehityspolkuun kohti hiilineutraaliutta ja laajempaa kestävyyttä. Vahvat ja yhdentyneet pääomamarkkinat ovat ratkaisevan tärkeä edellytys sille, että EU kykenee hallitsemaan näitä muutoksia ja luomaan häiriönsietokykyisen ja kilpailukykyisen tulevaisuuden eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille.

Siksi on tärkeää säilyttää pääomamarkkinaunionin taustalla oleva poliittinen tahto. Komissio täyttää tänään neljä niistä sitoumuksista, jotka se antoi pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020. Myös muita toimintasuunnitelmassa ilmoitettuja toimia koskeva työ on hyvässä vauhdissa.

Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot ovat siitä lähtien, kun pääomamarkkinaunionia koskeva aloite vuonna 2015 käynnistettiin, korostaneet tarvetta luoda laajat, vahvat ja yhdentyneet EU:n pääomamarkkinat. Niiden odotetaan nyt nopeuttavan lainsäädäntöprosessia ja säilyttävän ehdotusten tavoitetason ja osoittavan siten sitoutumisensa pääomamarkkinaunioniin.

(1)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle − Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma, COM/2020/590 24.9.2020.

(2)

Euroopan komissio, European Economic Forecast, syksy 2021.

(3)

Covid-19-pandemiaa ei kuitenkaan ole vielä nitistetty, kuten viimeaikainen tartuntojen äkillinen kasvu osoittaa.

(4)

Euroopan komissio tarjoaa jatkossakin jäsenvaltioille teknistä tukea teknisen tuen välineen kautta, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudistuksia muun muassa pääomamarkkinoiden kehittämiseksi edelleen.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(6)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia, COM(2021) 390 6.7.2021.

(7)

Vaikutustenarviointi, joka tukee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista, SWD(2021) 181, 6. 7.2021.

(8)

European Financial Stability and Integration Review (EFSIR) 2021, SWD(2021) 113, 25.5.2021. 

(9)

 Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä, COM(2021) 32 final 19.1.2021.

Vuoden 2021 strateginen ennakointiraportti – EU:n toimintavalmiudet ja -vapaudet, COM(2021) 750 final, 8.9.2021.

(10)

ESAP-asetuksen lisäksi annetaan direktiivi ja asetus, joissa täsmennetään, mitkä tiedot ESAPin kautta asetetaan saataville ja missä muodossa.

(11)

ESMA voi tarjota täydentäviä palveluja maksua vastaan.

(12)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n digitaalisen rahoituksen strategiasta, COM(2020) 591 final, 24. 9.2020. 

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista, EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta, EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.

(16)

 MiFIR-tarkistusta täydennetään muutamilla mukautuksilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta, EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349 (MiFID).

(17)

MiFID I -direktiivin voimaan tultua monenkeskisten kauppapaikkojen ja kauppojen sisäisten toteuttajien yhteenlaskettu määrä ETA-alueella on kasvanut 344:llä. Kauppapaikkoja on nyt yhteensä 476.

(18)

Kaupankäyntitiedot julkaistaan nykyään 15 minuutin viiveellä.

(19)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2009/138/EY muuttamisesta oikeasuhteisuuden, valvonnan laadun, raportoinnin, pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden, makrovakausvälineiden, kestävyysriskien, ryhmävalvonnan ja rajatylittävän valvonnan osalta, COM(2021) 581 final. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2009/138/EY ja (EU) 2017/1132 sekä asetusten (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, COM(2021) 582.

(20)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja tuotoksen alarajaa koskevien vaatimusten osalta, COM(2021) 664 final. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta valvontavaltuuksien, seuraamusten, kolmansien maiden sivuliikkeiden ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien osalta ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta, COM(2021) 663 final, 27.10.2021. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse usean kriisinratkaisuviranomaisen malliin perustuvan kriisinratkaisustrategian piiriin kuuluvien maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien laitosten ryhmien vakavaraisuuskohtelusta ja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen kattamiseen hyväksyttävien instrumenttien välilliseen merkitsemiseen käytettävästä menetelmästä, COM(2021) 665 final, 27.10.2021. .

(21)

 Ks. pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 2020 toimi 4.

(22)

Final report of the Technical Expert Stakeholder Group (TESG) on SMEs: Empowering EU capital markets – Making listing cool again, 25. 5.2021.

(23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2115, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, direktiivin 2014/65/EU sekä asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta, EUVL L 320, 11.12.2019, s. 1.

(24)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/338, annettu 16 päivänä helmikuuta 2021, direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi, EUVL L 68, 26.2.2021, s. 14.

(25)

Mukaan lukien vaihtoehtoiset välineet, kuten erillisyhtiöt (SPAC-yhtiöt).

(26)

  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n digitaalisen rahoituksen strategiasta, COM/2020/591 , 24.9.2020.

(27)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta, EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35.

(28)

 Yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(29)

 Report on the results of the feasibility assessment for the development of a financial competence framework in the EU (europa.eu), 8. 4.2021.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.11.2021

COM(2021) 720 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Pääomamarkkinaunioni – Tulokset vuosi toimintasuunnitelman antamisen jälkeen

Toimi	Edistyminen ja seuraavat vaiheet
Toimi 1: Parannetaan yritysten näkyvyyttä rajojen yli toimivien sijoittajien keskuudessa
Tehdään lainsäädäntöehdotus eurooppalaisen keskitetyn palvelupisteen perustamiseksi.	Lainsäädäntöehdotus hyväksyttiin 25. marraskuuta 2021.
Toimi 2: Tuetaan pääsyä julkisille markkinoille
Arvioidaan, voidaanko julkisten markkinoiden (sekä pk-yritysten kasvumarkkinoiden että säänneltyjen markkinoiden) listautumissääntöjä yksinkertaistaa enemmän.	Pk-yrityksiä käsittelevän komission teknisen asiantuntijaryhmän (TESG) raportti , joka koskee pk-yritysten julkisille markkinoille pääsyn helpottamista, julkaistu toukokuussa 2021. Listautumisen uudelleentarkastelu vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.
Toimi 3: Tuetaan pitkäaikaisia sijoitusvälineitä
Tarkistetaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja (ELTIF) koskevaa asetusta.	Lainsäädäntöehdotus, jolla muutetaan ELTIF-asetusta, hyväksyttiin 25. marraskuuta 2021.
Toimi 4: Kannustetaan yhteisösijoittajia lisäämään pitkäaikaista ja oman pääoman ehtoista rahoitusta
Vältetään Basel III -järjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä kohtuuttomat vaikutukset pankkien pitkäaikaisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.	Lainsäädäntöehdotukset, joilla muutetaan vakavaraisuusasetusta ja vakavaraisuusdirektiiviä, hyväksyttiin 27. lokakuuta 2021.
Muutetaan Solvenssi II -direktiiviä, jotta voidaan edistää pitkäaikaisia sijoituksia vaarantamatta rahoitusvakautta ja vakuutuksenottajien suojaa.	Solvenssi II -tarkistuspaketti hyväksyttiin 22. syyskuuta 2021.
Toimi 5: Ohjataan pk-yritykset vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien puoleen
Analysoidaan vuoden 2021 neljänteen neljännekseen mennessä, olisiko hyödyllistä ja mahdollista perustaa järjestelmä, jossa pankit (ja muut rahoituksentarjoajat) ovat velvollisia ohjaamaan pk-yritykset, joiden rahoitushakemuksen ne ovat hylänneet, vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien puoleen.	Pyyntö antaa palautetta toteutettavuusarvioinnista, joka koskee mahdollista EU:n järjestelmää, jossa pk-yritykset ohjataan vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien puoleen , päättyi huhtikuussa 2021. Raportti toteutettavuusarvioinnista julkaistaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Toimi 6: Autetaan pankkeja lisäämään luotonantoa reaalitaloudelle
Tarkastellaan EU:n arvopaperistamiskehystä uudelleen sekä yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen (YLS) että muun arvopaperistamisen osalta.	Kohdennettu kuuleminen EU:n arvopaperistamiskehyksen toiminnasta päättyi syyskuussa 2021. Raportti EU:n arvopaperistamiskehyksen toiminnasta sekä yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistaminen (YLS) että muun arvopaperistamisen osalta julkaistaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimi	Edistyminen ja seuraavat vaiheet
Toimi 7: Kansalaisten talousosaamisen lisääminen
Tehdään toteutettavuusarviointi talousosaamista koskevan EU:n kehyksen kehittämisestä.	FISMA-pääosaston laatima toteutettavuusarviointi julkaistiin huhtikuussa 2021. Aikuisille tarkoitettu talousosaamiskehys julkaistaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Työ nuorille tarkoitetun kehyksen laatimiseksi ja aikuisille tarkoitetun kehyksen käyttöönoton tarkastelemiseksi (jäsenvaltiot ja sidosryhmät työryhmissä) käynnistyy vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista ulottaa kiinnitysluottodirektiivin 6 artiklassa vahvistettu periaate koskemaan asiaankuuluvaa alakohtaista lainsäädäntöä.	Toimea on vielä hiottava vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä hyväksyttävän vähittäissijoitusstrategian yhteydessä.
Toimi 8: Lisätään vähittäissijoittajien luottamusta pääomamarkkinoihin
Arvioidaan sääntöjä, joita sovelletaan kannustimiin ja tietojen julkistamiseen, ja ehdotetaan tarvittaessa lainsäädäntömuutoksia.	Julkinen kuuleminen vähittäissijoitusstrategiasta päättyi elokuussa 2021. Vähittäissijoituksia koskeva kattava tutkimus julkaistaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Muutetaan MiFID II -direktiiviä, jotta voidaan vähentää tiettyjen vähittäissijoittajien hallinnollista rasitetta ja tiedonantovaatimuksia.	Julkinen kuuleminen vähittäissijoitusstrategiasta päättyi elokuussa 2021. Toimea on vielä hiottava vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä hyväksyttävän vähittäissijoitusstrategian yhteydessä.
Edellyttäen, että vaikutustenarviointi on myönteinen, muutetaan MiFID II -direktiiviä ja vakuutusten tarjoamista koskevaa direktiiviä, jotta voidaan asettaa uusia vaatimuksia rahoitusneuvojille.	Näytön kerääminen ja valmistelutyöt ovat käynnissä. Toimea on vielä hiottava vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä hyväksyttävän vähittäissijoitusstrategian yhteydessä.
Arvioidaan mahdollisuutta ottaa käyttöön rahoitusneuvojien yleiseurooppalainen merkki.	Näytön kerääminen ja valmistelutyöt ovat käynnissä. Raportti toteutettavuusarvioinnista julkaistaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Toimi 9: Eläkkeelle jäämisen tukeminen
Kartoitetaan merkitykselliset tiedot ja menetelmät indikaattoreita sisältävien eläketulostaulujen kehittämiseksi	Pyyntö EIOPAlle teknisestä lausunnosta , joka koskee parhaiden käytäntöjen kehittämistä kansallisia eläkeseurantajärjestelmiä ja eläketulostauluja varten, julkaistu joulukuussa 2020. EIOPAn raportti on määrä julkaista joulukuussa 2021.
Kehitetään parhaita käytäntöjä kansallisten seurantajärjestelmien perustamista varten.
Käynnistetään tutkimus, jossa analysoidaan nykyisiä automaattiseen jäsenyyteen liittyviä käytäntöjä	Tarjouspyyntö käynnistettiin syyskuussa 2020. Automaattista jäsenyyttä koskeva tutkimus julkaistaan marraskuussa 2021.

Toimi	Edistyminen ja seuraavat vaiheet
Toimi 10: Kevennetään rajatylittävien sijoitusten verorasitusta
Esitetään lähdeveroa koskeva lainsäädäntöehdotus.	Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin syyskuussa 2021. Julkinen kuuleminen käynnistetään joulukuussa 2021. Lainsäädäntöehdotus annetaan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.
Toimi 11: Parannetaan rajatylittäviin sijoituksiin liittyvien maksukyvyttömyysmenettelyjen tulosten ennakoitavuutta
Esitetään ehdotus lainsäädäntöaloitteeksi tai muuksi aloitteeksi, joka koskee vähimmäistason yhdenmukaistamista tai suurempaa lähentymistä muiden yritysten kuin pankkien maksukyvyttömyyttä koskevilla kohdennetuilla osa-alueilla	Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin marraskuussa 2020. Julkinen kuuleminen päättyi maaliskuussa 2021. Komissio aikoo ehdottaa vuoden 2022 kolmanteen neljännekseen mennessä aloitetta, jolla pyritään yhdenmukaistamaan yritysten maksukyvyttömyyskehykseen ja -menettelyihin liittyviä kohdennettuja näkökohtia. Vaikutustenarvioinnin pohjalta komissio aikoo ehdottaa sääntelytavaksi direktiiviä. Direktiiviehdotuksen tarkasta soveltamisalasta käydään lisäkeskusteluja jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Direktiiviehdotusta voitaisiin täydentää komission suosituksella.
Analysoidaan mahdollisuutta tehdä oikeudellisia muutoksia raportointikehyksiin, jotka koskevat säännöllistä maksukyvyttömyysmenettelyjen vertailuanalyysiä	Toteutettavuusarviointi julkaistiin elokuussa 2021. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan keskuspankin kanssa tarkastellaan parhaillaan erilaisia tietojensaanti- ja tietojenkeruuvaihtoehtoja.
Toimi 12: Helpotetaan osakkeenomistajavaikuttamista
Arvioidaan seuraavia: i) onko mahdollista ottaa käyttöön EU:n laajuinen yhdenmukaistettu osakkeenomistajan määritelmä ja ii) voidaanko selkeyttää ja yhdenmukaistaa edelleen sääntöjä, jotka koskevat sijoittajien, välittäjien ja liikkeeseenlaskijoiden välistä vuorovaikutusta äänioikeuksien käytön ja yhtiötapahtumien käsittelyn osalta, ja jos voidaan, miten.	Arviointi saatetaan päätökseen osana osakkeenomistajien oikeuksia koskevan toisen direktiivin täytäntöönpanon arviointia vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.
Arvioidaan mahdollisia kansallisia esteitä, jotka rajoittavat uusien digitaaliteknologioiden käyttöä osakkeenomistajavaikuttamisen helpottamiseksi.	Analyysi ja kuuleminen ovat meneillään. Teknisen arvioinnin päätelmät annetaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Toimi 13: Kehitetään rajatylittävät toimituspalvelut
Muutetaan arvopaperikeskusasetusta tarkistamalla erityisesti i) arvopaperikeskusten toimiluvallista palvelujen tarjontaa rajojen yli sekä ii) menettelyjä ja ehtoja, joilla arvopaperikeskuksille on annettu valtuudet nimittää luottolaitoksia tai itsensä tarjoamaan pankkipalvelun tyyppisiä oheispalveluja.	Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin maaliskuussa 2021. Kohdennettu julkinen kuuleminen päättyi helmikuussa 2021. Heinäkuussa 2021 julkaistu arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelua koskeva komission kertomus . Arvopaperikeskusasetusta koskeva REFIT-lainsäädäntöehdotus hyväksytään vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Toimi 14: Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmä
Tehdään lainsäädäntöehdotus, jolla tuetaan kaupanteon jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmän käyttöönottoa.	Lainsäädäntöehdotukset, joilla muutetaan MiFIR-asetusta, hyväksyttiin 25. marraskuuta 2021, mukaan lukien kaupanteon jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmän käyttöönotto.
Toimi 15: Suojataan ja helpotetaan sijoituksia
Esitetään lainsäädäntöehdotus sijoitusten suojaamista ja helpottamista koskevan kehyksen vahvistamiseksi EU:ssa	Vaihtoehtojen analysointi on meneillään. Meneillään on työ sellaisen ympäristön luomiseksi, joka tukee vahvemmin kaikenkokoisia eurooppalaisia yrityksiä niiden investoinneissa kaikkialla EU:ssa. Tuotokset vuonna 2022.
Toimi 16: Valvonta
Parannetaan pääomamarkkinoiden yhteistä sääntökirjaa.   Arvioidaan Wirecard-tapauksen vaikutuksia ja harkitaan mahdollisia toimia.	Kohdennettu kuuleminen , joka koski valvonnan lähentämistä ja yhteistä sääntökirjaa, päättyi toukokuussa 2021. Komission kertomus, jossa arvioidaan tarvetta yhdenmukaistaa EU:n sääntöjä edelleen ja seurataan edistymistä valvonnan lähentämisessä, julkaistaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Avoin julkinen kuuleminen yritysraportoinnin laadusta ja raportointisääntöjen noudattamisen valvonnasta käynnistetään vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.