Bryssel 17.11.2021

COM(2021) 699 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia
Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle

{SWD(2021) 323 final}


1.Johdanto

Maaperän huonontumisen ehkäisemiseen ja maaperän ennallistamiseen investoiminen on taloudellisesti järkevää. Terve maaperä on EU:n suurin maaekosysteemi ja edistää siten monia talouden aloja, kun taas maaperän huonontuminen maksaa EU:lle useita kymmeniä miljardeja euroja vuodessa 11 . Maaperän terveyttä ja monimuotoisuutta ylläpitävät ja parantavat hoitokäytännöt parantavat kustannustehokkuutta ja rajoittavat sadon ylläpitämiseen tarvittavia tuotantopanoksia (esimerkiksi torjunta-aineita ja lannoitteita). Maaperän huonontumisen nykysuuntauksen pysäyttäminen ja kääntäminen voisi tuottaa maailmanlaajuisesti taloudellista hyötyä jopa 1,2 biljoonaa euroa vuodessa 12 . Maaperän huonontumista torjuvien toimien toteuttamatta jättämisen hinta, joka on Euroopassa kuusinkertainen toimista aiheutuviin kustannuksiin verrattuna 13 , ulottuu taloudellisia laskelmia pidemmälle; toimien toteuttamatta jättäminen johtaisi maailman elintarviketurvan vaarantavaan maaperän hedelmällisyyden heikkenemiseen mutta lisäksi se vaikuttaisi myös tuotteiden laatuun ja ravintoarvoon.

2.Visio ja tavoitteet: maaperän hyvän terveyden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä

·Taistellaan aavikoitumista vastaan, ennallistetaan pilaantunut maaperä esimerkiksi aavikoitumiselle, kuivuudelle ja tulville altistuneilla alueilla ja pyritään saavuttamaan maaperän huonontumisen nollataso (kestävän kehityksen tavoite 15.3) 16 .

·Palautetaan ennalleen ekosysteemit, maaperä mukaan luettuna, joiden tila on huonontunut tai jotka sisältävät runsaasti hiiltä 17 .

·Toteutetaan EU:ssa 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasujen nettopoistumia vuodessa maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla (LULUCF) 18 .

·Saavutetaan pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila ja pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila vuoteen 2027 mennessä 19 .

·Vähennetään ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia, kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja -riskiä vähintään 50 prosenttia ja vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 20 .

·Edistytään merkittävästi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa 21 .

·Saavutetaan tilanne, jossa uutta maata ei enää oteta infrastruktuurin käyttöön 22   23 .

·Vähennetään maaperän pilaantuminen tasolle, jota ei enää pidetä haitallisena terveydelle ja luonnon ekosysteemeille ja joka kunnioittaa maapallon resurssien rajoja, ja luodaan näin myrkytön ympäristö 24 .

·Saavutetaan ilmastoneutraali Eurooppa 25 ja pyritään ensimmäisessä vaiheessa saavuttamaan maapohjainen ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2035 mennessä 26 .

·Toteutetaan vuoteen 2050 mennessä EU:ssa ilmastokestävä yhteiskunta, joka on kaikilta osin varautunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin 27 .

·elintarvikkeiden ja biomassan tuottaminen, myös maa- ja metsätaloudessa

·veden imeminen, varastoiminen ja suodattaminen sekä ravinteiden ja aineiden muuntaminen ja siten pohjavesimuodostumien suojeleminen

·perustan luominen elämälle ja luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöt, lajit ja geenit mukaan luettuina

·toimiminen hiilivarastona

·fyysisen alustan ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen ihmisiä ja heidän toimintaansa varten

·toimiminen raaka-aineiden lähteenä

·toimiminen geologisen, geomorfologisen ja arkeologisen perinnön arkistona.

3.Maaperä keskeisenä ratkaisuna suuriin haasteisiimme

3.1.Maaperä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa 

·Eloperäisten maiden (myös turvemaat) hiilisisältö on suuri eli yli 20 prosenttia kuivapainosta, ja ne kattavat 8 prosenttia EU:n alueesta 34 . Turvemaat ovat maanpäällisiä kosteikkoja, joissa vettyneet olosuhteet estävät kasvimateriaalia hajoamasta kokonaan. Pelkästään turvemaiden kuivatus kaikissa Euroopan maaluokissa aiheuttaa noin 5 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Viljeltyjen eloperäisten maiden päästöt eivät ole vieläkään olennaisesti vähentyneet, koska haitallisia viljelykäytäntöjä käytetään edelleen. Pelkästään ojitettujen eloperäisten maiden ennallistamisella voitaisiin kuitenkin vähentää merkittävästi maan hiilidioksidipäästöjä, mistä seuraisi paljon sivuhyötyjä luonnolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesiensuojelulle 35 .

·Kivennäismaiden hiilisisältö on alle 20 prosenttia, ja yleensä se jää alle 5 prosentin. Viljelymaana käytettävät kivennäismaat menettävät vuosittain noin 7,4 miljoonaa tonnia hiiltä 36 , mikä johtuu muun muassa kestämättömistä viljelykäytännöistä. Nämä hiilivarastot ovat kuitenkin luonnonpääoman kannalta viljelijöiden ja metsänhoitajien ”pankkitilejä”. On tärkeää, ettei niitä käytetä loppuun, koska hiilisisältö on maaperän monimuotoisuuden, terveyden ja hedelmällisyyden perusta. Lisäksi hiilen sitominen kivennäismaahan on kustannustehokas menetelmä vähentää päästöjä, vaikka se riippuukin maaperätyypistä ja ilmasto-oloista, ja se tarjoaa Euroopassa merkittäviä mahdollisuuksia sitoa vuosittain 11–38 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia 37 , jos viljelymailla käytetään laajemmassa mittakaavassa hoitokäytäntöjä, jotka on jo määritetty. Monet näistä käytännöistä ovat kustannustehokkaita 38 . Myös metsänhoitajilla on huomattavia mahdollisuuksia toteuttaa toimenpiteitä, jotka parantavat samanaikaisesti metsien tuottavuutta, hiilinielujen toimintaa ja maaperän terveitä ominaisuuksia. Pankki- ja rahoitusalalla ollaan yhä kiinnostuneempia investoimaan viljelijöihin, jotka hyödyntävät kestäviä käytäntöjä ja lisäävät maaperän hiilisisältöä, sekä luomaan markkinapohjaisia kannustimia hiilen varastoinnille. On näyttöä siitä, että hiiltä sitovalla viljelyllä voidaan edistää merkittävästi EU:n toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta sillä on myös muita sivuhyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen ja ekosysteemien säilyminen 39 .

·Harkitaan vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella oikeudellisesti sitovien tavoitteiden ehdottamista luonnon ennallistamista koskevan lain yhteydessä kosteikkojen ja eloperäisen maaperän kuivatuksen rajoittamiseksi sekä hoidettujen ja ojitettujen turvemaiden ennallistamiseksi, jotta voidaan ylläpitää ja kasvattaa maaperän hiilivarastoja, minimoida tulva- ja kuivuusriskit ja parantaa luonnon monimuotoisuutta, ottaen huomioon näiden tavoitteiden vaikutukset tuleviin hiiltä sitovaa viljelyä koskeviin aloitteisiin sekä maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmiin. EU on lisäksi sitoutunut suojelemaan kosteikkoja ja turvemaita YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen säännösten mukaisesti.

·Osallistutaan FAO:n ja UNEP:n järjestämän maailmanlaajuisen turvemaa-aloitteen (Global Peatlands Initiative) yhteydessä tehtävään turvemaiden tilan arviointiin 40 .

·Komissio harkitsee mahdollisesti luonnon ennallistamista koskevan lain yhteydessä toimenpiteitä maatalousmaan monimuotoisuuden lisäämiseksi, mikä edistäisi maaperän orgaanisen hiilen säilyttämistä ja lisäämistä.

·Osallistutaan kansainväliseen 4/1000-aloitteeseen hiilen lisäämiseksi maatalouskäytössä olevassa maaperässä 41 .

·Kehitetään pitkän aikavälin visio kestävästä hiilikierrosta (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja käyttö) ilmastoneutraalissa EU:n taloudessa. Osana tätä toimintaa komissio antaa vuonna 2021 tiedonannon kestävän hiilikierron palauttamisesta sekä esittää vuonna 2022 hiiltä sitovaa viljelyä koskevan EU:n aloitteen ja hiilipoistumien sertifiointia käsittelevän lainsäädäntöehdotuksen edistääkseen uutta vihreää liiketoimintamallia, jossa palkitaan maankäyttäjiä, kuten viljelijöitä ja metsänhoitajia, ilmaston kannalta suotuisista käytännöistä 42 .

3.2. Maaperä ja kiertotalous

3.2.1.Kaivetun maa-aineksen turvallinen, kestävä ja kiertoon perustuva käyttö 

·Tutkitaan EU:ssa syntyneiden, käsiteltyjen ja uudelleen käytettyjen kaivettujen maa-ainesten virtoja ja vertaillaan jäsenvaltioiden markkinatilannetta vuoteen 2023 mennessä. Tämän pitäisi antaa kokonaiskuva EU:n tilanteesta.

·Arvioidaan maaperän terveyttä koskevan lain laatimisen yhteydessä tarvetta ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kaivettua maa-ainesta koskevaa todistusta käsitteleviä oikeudellisesti sitovia säännöksiä sekä annetaan jäsenvaltioiden kokemuksiin perustuvia ohjeita tällaisen järjestelmän käyttöön ottamiseksi. Todistuksessa olisi otettava huomioon kaivetun maa-aineksen määrä ja laatu sen varmistamiseksi, että maa-aines kuljetetaan, käsitellään tai käytetään uudelleen turvallisesti muualla. 

3.2.2.Maan käyttöönoton ja maaperän sulkemisen rajoittaminen kiertoon perustuvalla maankäytöllä

·Asetetaan vuoteen 2023 mennessä omat kunnianhimoiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset tavoitteet uuden maan käyttöönoton vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Näin edistetään vuodelle 2050 asetetun EU:n tavoitteen saavuttamista mitattavissa olevalla tavalla. Raportoidaan edistymisestä.

·Sisällytetään maanottamishierarkia kaupunkien viherryttämissuunnitelmiin 53 ja asetetaan etusijalle maan uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä kaupunkialueiden laadukas maaperä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että toteutetaan asianmukaisia sääntelyaloitteita ja poistetaan vähitellen käytöstä tämän hierarkian vastaiset taloudelliset kannustimet, kuten paikalliset veroetuudet, jotka koskevat maatalousmaan tai luonnontilaisen maan muuttamista rakennetuksi ympäristöksi.

·Määritellään maaperän terveyttä koskevassa laissa, mitä tarkoitetaan uuden maan ottamisella infrastruktuurin käyttöön.

·Harkitaan maaperän terveyttä koskevaan lakiin liittyvän vaikutustenarvioinnin yhteydessä säännöksiä, joilla jäsenvaltiot velvoitetaan raportoimaan, miten ne edistyvät tavoitteissaan, jotka koskevat maan ottamista infrastruktuurin käyttöön.

·Tarkastellaan maaperän terveyttä koskevaan lakiin liittyvän vaikutustenarvioinnin yhteydessä mahdollisuuksia seurata edistymistä tavoitteessa olla ottamatta uutta maata infrastruktuurin käyttöön ja maan käyttöönoton hierarkian täytäntöönpanossa sekä raportoida edistymisestä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.

·Annetaan viranomaisille ja yksityisille yrityksille ohjeita siitä, miten maaperän sulkemista voidaan vähentää, muun muassa parhaita käytäntöjä sellaisia paikallisia aloitteita varten, joilla poistetaan keinotekoisia pintoja, jotta maaperä saa hengittää, sekä tarkistetaan EU:n maaperän sulkemista koskevat ohjeet vuoteen 2024 mennessä 54 . Edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa sellaisten jäsenvaltioiden tai alueiden kokemusten pohjalta, joiden maankäytön suunnittelua koskevissa järjestelmissä on menestyksekkäästi ratkaistu haaste, joka koskee maan ottamista infrastruktuurin käyttöön, jotta voidaan kehittää yhteinen menetelmä 55 .

3.2.3.Ravinteiden ja hiilen kierron sulkeminen

3.3. Maaperän monimuotoisuus ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden kannalta

·Osoitetaan komission maailmanlaajuinen johtoasema maaperän monimuotoisuutta koskevan tietämyksen lisäämisessä julkaisemalla vuoteen 2022 mennessä ensimmäinen arvio EU:n maaperän monimuotoisuudesta ja mikrobilääkeresistenssigeeneistä viljelymaassa eri hoitojärjestelmissä (LUCAS-pinta-alatutkimuksen avulla).

·Arvioidaan uusien vieraslajeihin kuuluvien laakamatolajien riskiä, jotta ne voitaisiin sisällyttää unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon haitallisia vieraslajeja koskevan asetuksen mukaisesti 66 .

·Pyritään parantamaan johdonmukaisuutta ja vahvistamaan synergioita Rion yleissopimusten välillä sekä toteuttamaan vuoden 2020 jälkeinen maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, jossa tunnustetaan maaperän monimuotoisuuden merkitys, vahvistetaan kestävien maaperän hoitokäytäntöjen käyttöä ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi (edistämällä agroekologiaa ja muita luonnon monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä) ja sisällytetään maaperän suojelu ja ennallistaminen eri tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

·Edistetään aktiivisesti maaperän monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevan kansainvälisen aloitteen vuosia 2020–2030 koskevan toimintasuunnitelman sekä ajantasaistetun toimintasuunnitelman hyväksymistä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 15. konferenssissa 67 sekä ajantasaistetun toimintasuunnitelman myöhempää täytäntöönpanoa.

·Tehostetaan toimia maaperän monimuotoisuuden kartoittamiseksi, arvioimiseksi, suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä tuetaan maaperän monimuotoisuuden maailmanlaajuisen seurantakeskuksen perustamista elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maailmanlaajuista maaperäkumppanuutta koskevan ehdotuksen mukaisesti 68 .

3.4. Terveitä vesivaroja edistävä maaperä 

4.Maaperän ja maan huonontumisen ehkäiseminen ja maaperän terveyden palauttaminen

4.1. Tehdään kestävästä maaperän hoidosta uusi normaali

·Arvioidaan osana maan terveyttä koskevaa lakia sekä vaikutustenarvioinnin yhteydessä maaperän kestävän käytön vaatimuksia, jotta maaperän kykyä tarjota ekosysteemipalveluja ei heikennettäisi, mukaan lukien mahdollisuus asettaa oikeudellisia vaatimuksia.

·Laaditaan jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuullen joukko kestäviä maaperän hoitokäytäntöjä, agroekologisten periaatteiden mukainen uudistava maatalous mukaan luettuna, hyvin monenlaisia maaperän ekosysteemejä ja maaperätyyppejä varten ja määritellään kestämättömiä maaperän hoitokäytäntöjä.

·Autetaan jäsenvaltioita perustamaan kansallisin varoin TESTAA MAAPERÄSI ILMAISEKSI -järjestelmä.

·Luodaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa asiantuntijoiden muodostama huippuosaamisen verkosto ja kestävän maaperän hoidon lähettiläiden kattava verkosto, joka käsittelee myös uudistavaa ja luonnonmukaista maataloutta, ja kootaan näin yhteen tiedemaailman ja maatalouden toimijoiden lisäksi myös muita sidosryhmiä. Tämä toteutetaan Euroopan maaperäsopimusta koskevan mission eläviä koealueita ja kärkihankkeita käsittelevän työn pohjalta (ks. kohta 5.3).

·Jatketaan YMP:n puitteissa ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kestävää maaperän hoitoa ja ravinnehuoltoa koskevien onnistuneiden ratkaisujen levittämistä muun muassa maaseudun kehittämisohjelman kansallisten maaseutuverkostojen, maatilojen neuvontapalvelujen ja AKIS-järjestelmän sekä maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP-AGRI) kautta.

·Edistetään kestävää maaperän hoitoa elintarvikejärjestelmän toimijoiden vapaaehtoisilla sitoumuksilla, jotka perustuvat EU:n käytännesääntöihin elintarvikealan vastuullisen yritystoiminnan ja markkinoinnin käytännöistä.

·Arvostetaan kestävään maaperän hoitoon liittyviä huomattavia saavutuksia ja innovatiivisia aloitteita vahvistamalla yhteistyötä viljelijäväestön kanssa esimerkiksi Euroopan maanomistajajärjestön maaperän hoitoa koskevan palkinnon avulla 79 .

·Tuetaan edelleen maailmanlaajuista maaperäkumppanuutta kestävän maaperän hoidon edistämiseksi koko maailmassa.

·Ehdotetaan vuoteen 2023 mennessä EU:n kestävää elintarvikejärjestelmää koskevaa lainsäädäntökehystä Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.

·Sisällytetään maaperän suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö asianmukaisesti EU:n koheesiopolitiikan mukaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin hyödyntäen täysimääräisesti EU:n ohjeistusta ekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen huomioon ottamisesta päätöksenteossa 80 .

·Varmistetaan, että YMP:llä edistetään voimakkaasti maaperän terveyden ylläpitämistä ja parantamista YMP:n strategiasuunnitelmien analyysin ja tarvearvioinnin mukaisesti. Tämä on tarkoitus saavuttaa muun muassa hyväksymällä kunnianhimoisia YMP:n strategiasuunnitelmia, jotka sisältävät riittävästi vihreään arkkitehtuuriin 81 liittyviä toimia komission YMP:tä koskevien suositusten mukaisesti. Komissio antaa edelleen tarvittavia ohjeita ja arvioi kyseisten suunnitelmien panosta ja johdonmukaisuutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

·Toteutetaan asianmukaisella tasolla TESTAA MAAPERÄSI ILMAISEKSI -aloite.

4.2. Ehkäistään aavikoitumista

·Kehitetään menetelmä ja asianmukaisia indikaattoreita aavikoitumisen estämiseksi tehdyn yleissopimuksen kolmen indikaattorin pohjalta, jotta voidaan arvioida aavikoitumisen ja maan huonontumisen laajuutta EU:ssa.

·Ehdotetaan jäsenvaltioille, että EU:n ilmoitetaan kärsivän yleissopimuksen soveltumisalaan kuuluvasta aavikoitumisesta, ja kannustetaan edelleen jäsenvaltioita osallistumaan Yhdistyneiden kansakuntien ohjelmaan maaperän huonontumisen nollatasoa koskevien tavoitteiden asettamiseksi.

·Julkaistaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tuella viiden vuoden välein tietoja maan huonontumisen ja aavikoitumisen tilasta EU:ssa.

·Tuetaan edelleen keskeisiä aloitteita, kuten Suuri vihreä muuri -aloitetta 89 ja Afrikan uudelleenviherryttämistä koskevaa Regreening Africa -aloitetta 90 , ja jatketaan maahan ja maaperään liittyvän avun antamista kehitysyhteistyön puitteissa.

·Toteutetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa 91 suunniteltujen toimien mukaisesti asianmukaisia pitkän aikavälin toimenpiteitä huonontumisen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi erityisesti vähentämällä veden käyttöä, mukauttamalla viljelykasveja paikalliseen veden saatavuuteen sekä laajentamalla kuivuudenhallintasuunnitelmien käyttöä ja soveltamalla kestävää maaperän hoitoa.

4.3. Ehkäistään maaperän pilaantumista

·Tarkistetaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviä 94 ja arvioidaan puhdistamolietedirektiiviä vuoteen 2022 mennessä.

·Parannetaan ja yhdenmukaistetaan maaperän laadun ja monimuotoisuuden huomioon ottamista muun muassa kemikaaleja, elintarvikkeiden ja rehujen lisäaineita, torjunta-aineita ja lannoitteita koskevissa EU:n riskinarvioinneissa. Tämä toteutetaan ”yksi aine, yksi arviointi” -aloitteen puitteissa ja yhteistyössä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA), Euroopan ympäristökeskuksen, YTK:n ja jäsenvaltioiden kanssa.

·Rajoitetaan tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien käyttöä kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia koskevan asetuksen (REACH-asetus) mukaisesti ja kehitetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään mikromuovien tahatonta päätymistä ympäristöön, vuoteen 2022 mennessä. Komissio valmistelee REACH-asetuksen mukaisesti per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineet) kaikkea ei-välttämätöntä käyttöä koskevaa rajoitusta, jolla estetään PFAS-aineiden päästöt ympäristöön, myös maaperään, joidenkin jäsenvaltioiden käynnistettyä menettelyn tällaisen käytön rajoittamiseksi, ja laatii myös biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskevan poliittisen kehyksen vuoteen 2022 mennessä.

·Hyväksytään heinäkuuhun 2024 mennessä EU:n lannoitevalmisteasetuksen mukaisesti biohajoavuuskriteerejä tietyille polymeereille, kuten pintakäsittelyaineille ja maataloudessa käytettäville katematoille. EU:n lannoitevalmisteiden epäpuhtauksien raja-arvoja tarkistetaan heinäkuuhun 2026 mennessä osana kyseisen asetuksen yleistä tarkistusta.

4.4.Ennallistetaan pilaantunutta maaperää ja kunnostetaan saastuneita alueita

Pilaantunut maaperä on menettänyt osittain tai kokonaan kykynsä tarjota monia toimintojaan ja palvelujaan. Joissakin tapauksissa maaperä voi kestävän maaperän hoidon avulla palautua terveeseen tilaan ja elpyä täydellisesti muutaman vuoden kuluttua (jos on kyseessä esimerkiksi hiilen häviäminen ja luontokato tai hedelmällisen ylimmän kerroksen tiivistyminen ja eroosio). Toisissa tapauksissa tarvitaan aktiivisia ennallistamistoimenpiteitä, jotta maaperä toipuisi joskus edes osittain (esimerkiksi suljettu, aavikoitunut, suolaantunut tai happamoitunut maaperä). Komissio esitti vuonna 2021 vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa ehdotuksen oikeudellisesti sitoviksi EU:n luonnon ennallistamistavoitteiksi. Tavoitteena on palauttaa ennalleen rappeutuneita ekosysteemejä ja erityisesti ne, joihin liittyy suurin potentiaali ottaa talteen ja varastoida hiiltä sekä ehkäistä ja vähentää luonnonkatastrofien vaikutuksia. Joskus rappeutuminen on valitettavasti peruuttamatonta.

– Arvioidaan sellaisen maaperän terveyttä koskevan todistuksen käyttöönoton toteutettavuutta, jonka tarkoituksena on tarjota maakauppojen yhteydessä maanostajille tietoa maaperän keskeisistä ominaisuuksista ja terveydestä ostettavaksi suunnitellulla alueella.

·Helpotetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa maaperän pilaantumisen riskinarviointimenetelmistä ja tunnistetaan parhaita käytäntöjä.

·Laaditaan vuoteen 2024 mennessä EU:n prioriteettilista erityistä huolta aiheuttavista ja/tai uusista huolta aiheuttavista pilaavista aineista, jotka ovat merkittävä riski Euroopan maaperän laadulle ja edellyttävät valppautta ja ensisijaisia toimia unionin ja kansallisella tasolla.

·Tarkistetaan vuoteen 2022 mennessä teollisuuspäästödirektiiviä 104 ja arvioidaan vuoteen 2023 mennessä ympäristövastuudirektiiviä 105 , myös maaperälle aiheutuvan vahingon määritelmän ja rahavakuuden merkityksen osalta.

·Perustetaan maakauppojen yhteydessä käytettävien maaperän terveyttä koskevien todistusten järjestelmä EU:n tutkimusohjelman ja Euroopan maaperäsopimusta koskevan mission tuella, jos se ei sisälly maaperän terveyttä koskevaan lakiin.

5.Tarvitaan lisää tietoa maaperästä

5.1. Maaperä ja digitaalistrategia

·Tehostetaan digitaalisten välineiden ja Copernicus-ohjelman käyttöä sekä tukeudutaan YTK:hon EU:n maaperänseurantakeskuksen (EUSO) 112 edelleen kehittämisessä ja Euroopan ympäristökeskukseen Euroopan kiinteistötietojärjestelmän (Land Information System for Europe – LISE) kehittämisessä paikkatietoanalyysin tuotteiden avulla.

·Kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioita maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevien välineiden (FaST) käyttöönotossa osana maatilojen neuvontapalveluja uuden YMP:n puitteissa. Tällaiset välineet tarjoavat viljelijöille lannoitteiden käyttöä koskevia suosituksia, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia ja perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin ja tietämykseen.

·Parannetaan maaperään liittyvien prosessien mallinnuskapasiteettia komission Destination Earth -aloitteen 113 puitteissa yhteistyössä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman Euroopan maaperäsopimusta koskevan mission kanssa.

5.2. Maaperätiedot ja maaperän seuranta

·Harkitaan vaikutustenarvioinnin jälkeen ja osana maaperän terveyttä koskevaa lakia sellaisia säännöksiä, jotka koskevat maaperän ja maaperän monimuotoisuuden seurantaa ja maaperän tilaa koskevaa raportointia, nykyisten kansallisten ja EU:n järjestelmien, kuten LUCAS-pinta-alatutkimusta koskevan moduulin, pohjalta. Harkitaan vaikutustenarvioinnin yhteydessä oikeusperustan luomista LUCAS-pinta-alatutkimukselle, jotta tavoitteille, ehdoille, rahoitukselle, maan käyttömahdollisuuksille, tietojen käytölle ja yksityisyyden suojaan liittyville kysymyksille saadaan oikeudellinen perustelu.

·Tarjotaan LUCAS-pinta-alatutkimusten avulla maaperän orgaanisen hiilen määrän ja hiilivarastojen kehitystä koskevaa EU:n laajuista yhdenmukaista seurantaa, jolla täydennetään jäsenvaltioiden LULUCF-asetuksen mukaista raportointia.

·Työskennellään pilaantumista koskevan moduulin sisällyttämiseksi tulevaan vuoden 2022 LUCAS-pinta-alatutkimukseen 119 , jotta voidaan paremmin ymmärtää ja kartoittaa maaperän hajakuormituksen ongelmaa 120 EU:ssa, ja laaditaan puhdasta maaperää koskeva ennuste osana yhdennettyä saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehystä.

·EU:n maaperänseurantakeskusta (EUSO) toteutettaessa

oyksilöidään maatalousmaan hoitoa koskevan yhteisen eurooppalaisen ohjelman 121 avulla maaperän seurannan puutteita käymällä vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa

okehitetään maaperää koskeva tulostaulu luotettavista maaperäindikaattoreista, joissa otetaan huomioon kehityssuunnat ja tulevaisuudennäkymät

okehitetään maaperän eliöstöä koskeva EU:n inventaario, jotta voidaan seurata ja ymmärtää paremmin maaperän monimuotoisuutta.

5.3. Maaperää koskeva tutkimus ja innovointi

·Pannaan täytäntöön tutkimusta ja innovointia koskevia kunnianhimoisia etenemissuunnitelmia maaperän hoitoa koskevan tietämyskannan laajentamiseksi ja tutkimustulosten saatavuuden ja käytön parantamiseksi.

·Myönnetään edelleen tuntuvaa rahoitusta i) tutkimusratkaisuille, joilla pyritään parantamaan maaperän monimuotoisuutta, ii) maaperän huonontumisen torjunnalle sekä iii) kunnostamisessa käytettäville innovatiivisille pilottiteknologioille.

·Edistetään digitaalisten ja etäantureiden, sovellusten ja kannettavien näytteenottolaitteiden kehittämistä ja käyttöä maaperän laadun arvioimiseksi.

6.Mahdollistetaan maaperän tervehdyttäminen

6.1. Yksityinen ja EU:n rahoitus

·Julkaistaan vuonna 2022 opas, joka sisältää yleiskatsauksen maaperän suojeluun, kestävään hoitoon ja ennallistamiseen käytettävissä olevista EU:n rahoitusmahdollisuuksista, kun kaikki prioriteetit ja painopistealueet vuosiksi 2021–2027 on selkeästi määritelty.

·Edistetään investointeja hankkeisiin, joissa maaperää hoidetaan kestävästi eikä sille aiheuteta merkittävää haittaa EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 129 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.

6.2. Maaperän tuntemus ja yhteiskunnan osallistuminen

·Käynnistetään maaperän tuntemukseen liittyvää osallistumista ja tietoisuutta koskeva aloite valtamerten tuntemusta koskevan aloitteen 130 onnistuneen esimerkin pohjalta.

·Helpotetaan ja kannustetaan maaperään liittyvän viestinnän ja osallistumisen parhaiden käytäntöjen jakamista, luodaan EUSOn portaali ja perustetaan tiedotusverkkoja maaperän terveyden saavuttamiseksi.

·Sisällytetään maaperän huonontuminen kestävyysvalmiuksien yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen 131 , jotta voidaan kehittää maaperän tuntemuksen käsitettä Euroopan kansalaisten kanssa.

·Toteutetaan kattava valikoima viestintä- ja koulutustoimia sekä kansalaisia osallistavia toimia, joilla edistetään maaperän terveyttä eri tasoilla ja tuodaan maaperä lähemmäksi kansalaisten arvoja, Euroopan maaperäsopimusta koskevan mission ja EU:n maaperänseurantakeskuksen pohjalta.

7.Päätelmät

(1) FAO (2020), State of knowledge of soil biodiversity – Status, challenges and potentialities.
(2) Maailman luonnonvarain instituutti (2019), Creating a sustainable food future.
(3) Euroopan komissio (2021), EU Strategy on Adaptation to Climate Change – Impact assessment .
(4) Euroopan komissio (2005), Soil Atlas of Europe.
(5) Euroopan komissio (2020), Caring for soil is caring for life.
(6) Euroopan ympäristökeskus (2019), Euroopan ympäristö: tila ja näkymät 2020.
(7) Panagos P. et al (2015), The new assessment of soil loss by water erosion in Europe.
(8)   https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/land-take-statistics#tab-based-on-data
(9) Euroopan komissio (2021), Accounting for ecosystems and their services in the EU (INCA).
(10) Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvosto (2018), The business case for investing in soil health.
(11) Arviolta 50 miljardia euroa maaperän terveyttä ja elintarvikkeita käsittelevän missiolautakunnan raportin (2020) ”Caring for soil is caring for life” mukaan, https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/4ebd2586-fc85-11ea-b44f-01aa75ed71a1/  
(12) IPBES (2018), The assessment report on land degradation and restoration.
(13)  Nkonya et al. (2016), Economics of Land Degradation and Improvement – A Global Assessment for Sustainable Development.
(14) Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, COM(2020) 380.
(15) EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, COM(2021) 82.
(16) Yhdistyneet kansakunnat (2015), Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development.
(17) Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, COM(2020) 380.
(18) Ehdotus LULUCF-asetuksen muuttamisesta, COM(2021) 554.
(19)   Vesipuitedirektiivi 2000/60/EY .
(20) EU:n Pellolta pöytään -strategia, COM(2020) 381.
(21) Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, COM(2020) 380.
(22) Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa, KOM(2011) 571.
(23) EU:n seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma, päätös N:o 1386/2013/EU.
(24) Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, COM(2021) 400.
(25) Ilmastolakia koskeva asetus (EU) 2021/1119.
(26) Ehdotus LULUCF-asetuksen muuttamisesta, COM(2021) 554.
(27) EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, COM(2021) 82.
(28) Maaperän suojelun tiettyjä näkökohtia koskevat vaatimukset, joita esitetään esimerkiksi puhdistamolietedirektiivissä, teollisuuden päästöistä annetussa direktiivissä, yhteisessä maatalouspolitiikassa, ympäristövastuudirektiivissä, jätepuitedirektiivissä ja LULUCF-asetuksessa.
(29)  Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, KOM(2006) 231.
(30)  Euroopan parlamentti, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, alueiden komitea, EEA ympäristön tilaa ja näkymiä koskevassa vuoden 2020 raportissaan sekä julkiseen kuulemiseen vastanneet kansalaiset ja sidosryhmät. Ks. lisätietoja asiakirjasta SWD(2021)xxx.
(31) Ryhmää täydennetään esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen ja ammattialajärjestöjen, korkeakoulujen ja tiedejärjestöjen asiantuntijoilla sekä kansalaisyhteiskunnan edustajilla.
(32)   Ehdotus asetusten (EU) 2018/841 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta, COM(2021) 554 .
(33)   Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen: 55-valmiuspaketti .
(34) Laskettu UNFCCC:tä varten toimitetuista kansallisista tiedoista.
(35)  Euroopan komissio (2021), Technical guidance handbook: Setting up and implementing result-based carbon farming mechanisms in the EU . Vuoden 2016 tiedot, jotka kattavat myös Yhdistyneen kuningaskunnan.  
(36) Euroopan komissio (2018), tätä tietoa tukeva perusteellinen analyysi asiakirjassa COM(2018) 773: Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta .
(37) Lugato et al. (2014), Potential carbon sequestration of European arable soils estimated by modelling a comprehensive set of management practices.
(38)  Euroopan komissio (2021), Technical guidance handbook: Setting up and implementing result-based carbon farming mechanisms in the EU . 
(39)  Euroopan komissio (2021), Technical guidance handbook: Setting up and implementing result-based carbon farming mechanisms in the EU .
(40)

  www.globalpeatlands.org  

(41)   www.4p1000.org  
(42) Hiiltä sitovaa viljelyä koskeva Euroopan komission aloite, Ilmastonmuutos – kestävien hiilikiertojen palauttaminen . 
(43)   Kestäviä raaka-aineita koskevat EU:n periaatteet .
(44) Jätepuitedirektiivin 2008/98/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kyseistä direktiiviä ei sovelleta maa-ainekseen ja muuhun luonnosta peräisin olevaan ainekseen, joka ei ole pilaantunut ja joka on kaivettu pois rakennustoimien aikana, kun on varmaa, että aines käytetään kaivupaikalla sellaisenaan rakennustarkoituksiin. Kaivettuja maa-aineksia, joka on käytetty uudelleen, ei myöskään ilmoiteta jätteeksi.
(45) Euroopan komissio (2020), Study to support the preparation of Commission guidelines on the definition of backfilling.
(46) Pistocchi A. et al (2015), Soil sealing and flood risks in the plains of Emilia-Romagna, Italy.
(47) Euroopan komissio (2012), In depth report: soil sealing.
(48) Vuosina 1990–2006 maaperän sulkemisesta johtunut maatalousmaan menetys vastasi EU:n jäsenvaltioissa 6 miljoonan vehnätonnin tuotantokapasiteettia vuodessa (Gardi et al. (2014)).
(49) European Academies Science Advisory Council (2018), Opportunities for soil sustainability in Europe.
(50) Arvion mukaan metsää kaadettiin vuosina 1990–2008 EU:n kokonaiskulutuksen vaikutuksesta yli 9 miljoonaa hehtaaria EU:hun suuntautuneen kasvien ja eläinten tuonnin seurauksena. Lähde: Kulutuksen vaikutuksia koskeva tutkimus – Metsät – Ympäristö .
(51) Saksassa on asetettu maaperän sulkemisen tavoitteeksi alle 30 hehtaaria päivässä vuoteen 2030 mennessä, Itävallassa rajaksi oli asetettu 2,5 hehtaaria päivässä vuoteen 2010 saakka ja kahdella Belgian alueella maan käyttöönoton tavoitteeksi on asetettu nolla, Flanderissa vuoteen 2040 mennessä ja Valloniassa vuoteen 2050 mennessä.
(52)   Maan kierrättäminen ja maankäytön tiivistäminen – EEA .
(53)   Ks. vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, luonnon ennallistamista koskevan suunnitelman vuoteen 2030 mennessä toteutettava päätavoite 11: kaupungeilla, joissa on vähintään 20 000 asukasta, on kunnianhimoinen kaupunkien viherryttämissuunnitelma.
(54) Guidelines on best practice to limit, mitigate or compensate soil sealing, komission yksiköiden valmisteluasiakirja (2012) 101.
(55) Tšekissä maatalousmaa on jaettu viiteen suojeluluokkaan, jotta arvokkaimpia ja hedelmällisimpiä maita voidaan suojella maan ottamiselta infrastruktuurin käyttöön.
(56) EEA (2019), Land and soil in Europe.
(57) Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, COM(2021) 400.
(58)  Esimerkiksi Horisontti 2020 (ravinteiden kierron sulkeminen) ja Horisontti Eurooppa (vaihtoehtoisten lannoitevalmisteiden ympäristövaikutukset ja niihin liittyvät kompromissit maailmanlaajuisessa/paikallisessa mittakaavassa).
(59) Fortuna, A. (2012), The Soil Biota. Nature Education Knowledge.
(60) Brevik et al. (2020), Soil and human health: current status and future needs .
(61) Yu Imai et al. (2019), A new antibiotic selectively kills Gram-negative pathogens .
(62)   One Health (who.int) .
(63) Wall ja Six (2015), Give soils their due .
(64) Pickles et al. (2017), Mycorrhizal Networks and Forest Resilience to Drought. Mycorrhizal Mediation of Soil, s. 319–339 .
(65) Yhteinen tutkimuskeskus (2021), Baseline distribution of invasive alien species added to the Union list in 2019 .
(66)  EU:n asetus (EU) 1143/2014 haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta.
(67)   https://www.cbd.int/meetings/COP-15
(68) FAO (2020), State of knowledge of soil biodiversity – Status, challenges and potentialities.
(69)   Maatalouden eurooppalainen innovaatiokumppanuus .
(70) IUCN (2020), Common ground: restoring land health for sustainable agriculture . 
(71) YMP:n mukaiset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/income-support/cross-compliance_fi#gaec  
(72)   Pro Silva -järjestön periaatteet, https://www.prosilva.org/close-to-nature-forestry/pro-silva-principles/  
(73) FAO (2017), Voluntary Guidelines for Sustainable Soil Management.
(74) Gattinger A. et al (2012), Enhanced top soil carbon stocks under organic farming.
(75)   https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/cap-glance_en - thenewcap  
(76) Uusi EU:n metsästrategia 2030, COM(2021) 572 final.
(77)   https://www.gissol.fr/le-gis/programmes/base-de-donnees-danalyses-des-terres-bdat-62
(78) Ks. EU:n käytännesäännöt elintarvikealan vastuullisesta yritystoiminnasta ja markkinoinnista, https://ec.europa.eu/food/horizontal-topics/farm-fork-strategy/sustainable-food-processing/code-conduct_en  
(79)   Maanperän hoitoa ja maankäyttöä koskeva palkinto (europeanlandowners.org) .
(80) SWD(2019)305 EU:n ohjeistuksesta ekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen huomioon ottamisesta päätöksenteossa.
(81)  Ekojärjestelmät ja maaseudun kehittäminen sekä kunnianhimoiset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset.
(82) Ks. esimerkiksi https://indicators.report/targets/15-3/  
(83) Ks. aavikoitumisen estämistä koskevan YK:n yleissopimuksen raportointialusta: https://prais.unccd.int/unccd/reports
(84)  EEA (2019), Climate change adaptation in the agriculture sector in Europe.
(85) Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Malta, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia ja Unkari. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin (2018) Background Paper. Desertification in the EU.
(86) Euroopan tilintarkastustuomioistuin, erityiskertomus 33/2018: Aavikoitumisen torjunta EU:ssa: kasvava uhka edellyttää enemmän toimia .
(87) EEA (2019), Climate change adaptation in the agriculture sector in Europe.  
(88) Ks. suositukset toisia vesienhoitosuunnitelmia koskevassa arvioinnissa.
(89)   https://www.greatgreenwall.org/  
(90)   https://regreeningafrica.org/  
(91)  Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, COM(2021) 82.
(92) Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, COM(2021) 400.
(93) Euroopan ympäristökeskus (2021), Land and soil pollution – widespread, harmful and growing .
(94) Direktiivi 2009/128/EY.
(95) Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, COM(2021) 400.
(96)   https://ec.europa.eu/environment/chemicals/mercury/regulation_en.htm  
(97)  Direktiivi 2004/35/EY ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta.
(98)  Tuomio yhdistetyissä asioissa C-379/08 ja C-380/08, ERG aos.
(99)  Direktiivi 2010/75/EU teollisuuden päästöistä.
(100) Historiallinen pilaantuminen on aiheutunut ennen kansallisen tai EU:n lainsäädännön voimaantuloa. Isännättömillä alueilla saastuttajaa ei voida tunnistaa, sitä ei ole enää olemassa tai se ei voi vastata kunnostamisen kustannuksista esimerkiksi konkurssin vuoksi.
(101) YK:n ympäristökokouksen kolmannen istunnon ympäristöä ja terveyttä koskeva päätöslauselma 3/4 ja maaperän pilaantumisen hallintaa koskeva päätöslauselma 3/6, kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (kestävän kehityksen tavoitteet 3.9 ja 15.3), Minamatan yleissopimus (12 artikla), Tukholman sopimus (6 artikla), ympäristöä ja terveyttä käsitelleen kuudennen ministerikokouksen antama Ostravan julistus.
(102)   https://echa.europa.eu/-/21-551-chemicals-on-eu-market-now-registered
(103) SWD(2020)249 on Poly- and perfluoroalkyl substances (PFAS) accompanying the Chemicals Strategy.
(104) Teollisuuspäästödirektiivi 2010/75/EU.
(105) Ympäristövastuudirektiivi 2004/35/EY.
(106) Euroopan datastrategia, COM(2020) 66.
(107) INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY.
(108) Pellolta pöytään -strategia, COM(2020) 381.
(109)   SWD(2021) 140
(110) Maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskeva väline, ks. https://fastplatform.eu  
(111)   Copernicuksen maakartoituspalvelut (CLMS) .
(112)   https://ec.europa.eu/jrc/en/eu-soil-observatory
(113)  Ks. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/destination-earth  
(114)

  https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/wikis/display/SOIL/National+monitoring+systems  

(115) INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY.
(116) Ks. myös EEA (2021), Soil monitoring in Europe – Indicators and thresholds for soil quality assessments  https://www.eea.europa.eu/publications/soil-monitoring-in-europe-indicators-and-thresholds/  
(117) Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi 2016/2284, 9 artikla.
(118) Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus 2018/841.
(119)   LUCAS – Euroopan maaperän tietokeskus (ESDAC) – Euroopan komissio .
(120) Tämä kehitetään yhdenmukaisesti muiden seuranta-aloitteiden, kuten EU:n pohjavesien seurantalistaan liittyvän prosessin, kanssa.
(121)   EJP SOIL -ohjelma – Kohti ilmastoälykästä ja kestävää maatalousmaan hoitoa .
(122)   https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/environment/bioeconomy/food-systems/food-2030_en  
(123)

  Vahvistaako maaperän terveys maatiloja? Me pystymme mittaamaan sen (rabobank.com) .

(124) Esimerkiksi Soil Capital .
(125)   Microsoft käyttää nykyaikaista lohkoketjuteknologiaa ostaakseen päästöhyvityksiä Australiassa .
(126)   Living Soils -aloite: Nestlé, McCain ja Lidl vaikuttavat maaperän terveyteen Ranskassa .
(127)   Revive .
(128) Euroopan komissio C(2021) 1054 .
(129) Asetus (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.
(130)   https://oceanliteracy.unesco.org/  
(131)   https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12985-Environmental-sustainability-education-and-training_fi  
(132)   https://www.eionet.europa.eu/countries/national-reference-centres/nrc-on-soil  
(133)   https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe/missions-horizon-europe/soil-health-and-food_en  
(134)   http://www.fao.org/global-soil-partnership/regional-partnerships/europe/en/