Sisällys

1. Johdanto

2. Toimet ja tulokset vuonna 2017

2.1 Tavoite A: Rahoituksen saanti

2.2 Tavoite B: Markkinoille pääsy

2.3 Tavoite C: Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen

2.4 Tavoite D: Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistäminen

3. Tukitoimenpiteet ja hallintomenot

4. Rahoitusosuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen

5. Päätelmät

6. LIITE

1.Johdanto

COSME on yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä EU:n ohjelma, jossa keskitytään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Ohjelma perustuu vuosia 2007–2013 koskevaan yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan (EIP), joka on osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa. Sillä pyritään optimoimaan yhteydet muihin EU:n rahoitusohjelmiin, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin ja Horisontti 2020 -ohjelmaan, johon kuuluu aikaisemmin yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan sisältyneitä innovointitoimia.

COSME tuo lisäarvoa puuttumalla valtioiden rajat ylittäviin kysymyksiin ja markkinahäiriöihin neljällä keskeisellä alalla 1 :

1.pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin (vähintään 60 % kokonaismäärärahoista);

2.markkinoille pääsyn parantaminen unionin sisällä ja ulkopuolella (21,5 %);

3.yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen, pk-yritykset mukaan lukien (11 %);

4.yrittäjyyden edistäminen (2,5 %).

Euroopan unionin 28 2 jäsenvaltion lisäksi seuraavat maat osallistuivat COSME-ohjelmaan vuonna 2017: Islanti, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki, Armenia, Moldova ja Ukraina.

Komissio vastaa COSME-ohjelman yleisestä täytäntöönpanosta. Ensimmäinen tavoite pannaan täytäntöön Euroopan investointirahaston (EIR) rahoitusvälineillä. Tavoitteisiin 2, 3 ja 4 kuuluvat toimet on suurelta osin siirretty Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston (EISMEA) (entinen EASME) tehtäväksi. Harkinnassa on myös, että kansainväliset järjestöt hallinnoisivat välillisesti tiettyjä analyyttisiä ja vertailuanalyyseihin liittyviä toimia.

Tässä kertomuksessa esitetään asetuksessa edellytetty yleiskatsaus COSME-ohjelman talousarvion toteutuksesta vuonna 2017. Koska monet hankkeet ovat luonteeltaan monivuotisia, julkaisua päätettiin lykätä, jotta kertomukseen voitaisiin sisällyttää kattavat tulokset ja tiedot. Kertomus sisältää tiedot tukitoimenpiteistä, hallintomenoista sekä vuoden 2018 toimista, jotka on esitetty kutakin asiaa koskevassa hankeselvityksessä 3 .

2.Toimet ja tulokset vuonna 2017

COSME-ohjelman kokonaismäärärahat vuosiksi 2014–2020 (seitsemän vuotta) olivat 2,3 miljardia euroa hallintomenot mukaan luettuina. Rahoitussitoumusten on määrä kasvaa asteittain vuoteen 2020 asti (ohjelman viimeinen vuosi). Kullekin vuodelle vahvistetaan vuotuinen työohjelma, johon sisältyy tukitoimenpiteitä.

COSME-ohjelman talousarvio toteutetaan neljän budjettikohdan kautta, ja määrärahat vuodeksi 2017 täsmennetään rahoituspäätöksillä 4 .

EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusosuuksien, edelliseltä ohjelmakaudelta käyttämättä jääneiden määrärahojen ja muiden sekalaisten siirtojen lisäämisen jälkeen käytettävissä olevat varat vuodeksi 2017 olivat:

a) budjettikohta 02 01 04 01 – hallintomenot: 3 164 426 euroa

b) budjettikohta 02 01 06 01 – EASME:n toiminta: 9 235 235 euroa

c) budjettikohta 02 02 01 – kaikki muut toimintamenot: 134 588 560 euroa

d) budjettikohta 02 02 02 – rahoituksen saannin toimintamenot: 258 782 633 euroa.

Tukitoimenpiteitä koskevassa rahoituspäätöksessä 5 säädetään 7 725 000 euron rahoitusosuudesta, joka sisältyy Euroopan unionin vuoden 2017 yleisen talousarvion budjettikohtaan 02 02 01.

Keskimäärin 84 prosenttia COSME-ohjelman toimista (poikkeuksena rahoituksen saanti) siirrettiin EASME:lle 6 .

Yhteensä 98 prosenttia käytettävissä olevista 405 miljoonasta eurosta sidottiin käyttötarkoitukseensa. Maksumäärärahojen käyttöaste oli keskimäärin 83 prosenttia.

2.1 Tavoite A: Rahoituksen saanti

COSME-asetuksessa täsmennetään, että vähintään 60 prosenttia kokonaistalousarviosta (1,4 miljardia euroa) olisi osoitettava rahoitusvälineisiin kaudella 2014–2020.

Vuonna 2017 rahoituksen saannin osuus oli 64 prosenttia COSME-ohjelman rahoituspuitteista.

Rahoitusvälineisiin ja liitännäistoimiin, mukaan luettuina EFTA-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen, oli käytettävissä 258 miljoonaa euroa.

Lainatakausjärjestelyyn sidottiin 114,5 miljoonaa euroa ja kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyyn 124,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 sidottiin 0,7 miljoonaa euroa liitännäistoimiin, kuten kyselytutkimukseen pk-yritysten rahoituksen saannista (570 272,46 euroa), pk-yrityksille suunnattuun tiedotukseen EU:n rahoituksen saannista (149 607,50 euroa) sekä pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia käsitteleviin työpajoihin (15 000 euroa).

Lainatakausjärjestely (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Vuoden 2018 loppuun mennessä oli allekirjoitettu 117 takaussopimusta 93 rahoituksen välittäjän kanssa (23 uutta sopimusta vuonna 2017, 24 uutta sopimusta vuonna 2018) 28 maasta (24:stä EU:n jäsenmaasta ja neljästä EU:n ulkopuolisesta maasta). Näiden takaussopimusten summa oli yhteensä 1,2 miljardia euroa, ja lainatakausjärjestelystä oli jo myönnetty noin 22,8 miljardia euroa 414 739 pk-yritykselle 27 maasta. Vuoden 2018 loppuun mennessä allekirjoitettujen 117 toimen osalta pk-yritysten käyttöön odotetaan saatavan yli 36 miljardia euroa.

Agrifarm (Kreikka): COSME:n lainatakauslainan tukema yritys

Vuonna 2014 perustettu Agrifarm on ottanut käyttöön innovatiivisen yhteistuotannon ja standardoinnin luonnonmukaisesti kasvatetuille maataloustuotteille, pääasiassa palkokasveille ja riisille. Tuotanto perustuu älykkäisiin maatalouskäytäntöihin ja luonnonvarojen säilyttämiseen ilman lannoitteiden ja torjunta-aineiden laajamittaista käyttöä. Yritys tarjoaa viljelijöille asiantuntemusta, ostaa tuotteita ja vie niitä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Italiaan sekä luo vahvoja luottamukseen ja luotettavuuteen perustuvia suhteita tuottajiin, jotka toimivat usein epävakailla markkinoilla.

Yritys pyrkii tiiviissä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa tuomaan kuluttajan mahdollisimman lähelle maataloustuotteiden alkuperää toimimalla avoimesti ja ympäristöä kunnioittaen sekä tavoittelemalla vahvaa yhteiskunnallista vaikutusta. Esimerkiksi kaikki pakkaukset ovat puuvillapohjaisia, jolloin vältetään muovin käyttö.

Kun yritys oli lähtenyt kasvuun, sen toimitusjohtaja Dimitris, joka on itse neljännen sukupolven viljelijä, haki rahoitusta Eurobankista EU:n takaaman lainan muodossa, jota Euroopan investointirahasto tukee COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyn ja ESIR-rahaston kautta. ”Kysynnän kasvaessa meidän oli turvattava raaka-aineiden saanti ja laajennettava kumppanuuksiamme. Meidän oli ehdottomasti lisättävä kapasiteettia. Rahoituksen saanti ei ollut helppoa, ja saamamme tuki oli tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää.”

Tekstilaatikko 1. Esimerkki lainatakausjärjestelyn hankkeesta – Agrifarm (Kreikka)

Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Toimien lukumäärä: seitsemän Euroopan investointirahaston allekirjoittamaa sopimusta (kolme vuonna 2017, neljä vuonna 2018), joiden tarkoituksena oli lähinnä perustaa kasvu- ja laajentumisvaiheen rahastoja mutta myös monivaiherahastoja. Vuoden 2018 lopussa toimia oli yhteensä 15 (10 kasvu- ja laajentumisvaiheen rahastoa ja neljä monivaiherahastoa, jotka toimivat yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustetun alkuvaiheen InnovFin-pääomajärjestelyn rinnalla).

Tukikelpoisille lopullisille tuensaajille tehtävien investointien odotettu määrä yhteensä: yli 771 miljoonaa euroa (vuoden 2018 loppuun mennessä 38 tukikelpoista lopullista tuensaajaa 12 maasta oli saanut 289 704 756 euroa). Tänä aikana kasvuun tähtäävä pääomajärjestely osallistui myös yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa (VentureEU) koskevaan ohjelmaan, joka käynnistettiin riskipääomarahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi EU:ssa. Pääasiallinen tuensaaja oli Axon Partners Group.

Menestystarina: Echolight (investoinnit COSME-ohjelman kasvuun tähtäävän pääomajärjestelyn kautta)

Varhainen havaitseminen ehkäisee osteoporoosin eli luukadon vaikutuksia terveyteen. Osteoporoosi on kuitenkin laajalti alidiagnosoitu tai se diagnosoidaan liian myöhään.

Italian Pugliassa toimiva lääketieteen teknologiayritys Echolight on kehittänyt REMS-tekniikkaa (radio frequency echography multi spectrometry), joka on innovatiivinen patentoitu ratkaisu osteoporoosin diagnosoimiseksi varhaisessa vaiheessa säteilyttömän teknologian avulla. Testillä luun lujuus on mahdollista arvioida alle viidessä minuutissa. Lisäksi Echolight on kehittänyt luotettavan, helppokäyttöisen ja kustannustehokkaan ratkaisun ei-ionisoivaan seurantaan.

Vuonna 2016 yritys haki investointirahaa innovatiivisen teknologiansa kliiniseen validointiin sekä markkinointiin ja tuotantokustannusten alentamiseen. Panakés on Euroopan investointirahaston tukema riskipääomarahasto, joka on erikoistunut lääketieteen alan yrityksiin. Rahasto investoi Echolightiin ja auttaa yritystä palkkaamaan tutkijoita kliinisiin tutkimuksiin 15 eri sairaalassa eri puolilla Eurooppaa.

Tekstilaatikko 2. Esimerkki kasvuun tähtäävän pääomajärjestelyn hankkeesta – Echolight

Liitännäistoimet (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

SAFE-kyselytutkimuksilla kerätään tietoa pk-yritysten rahoitustilanteesta, rahoitustarpeista, rahoituksen saannista ja odotuksista. Tulokset julkaistaan verkossa, jossa niitä pääsevät käyttämään jäsenvaltiot, analyytikot, tiedeyhteisöt ja muut toimijat. Kyselytutkimukseen vastasi 17 532 yritystä 34 maasta vuonna 2017 ja 17 848 yritystä 36 maasta vuonna 2018.

Komissio jatkoi myös Access2Finance -sivuston päivittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Sivustolla on tietoa siitä, miten pk-yritykset voivat saada rahoitusta kymmenestä eri EU-ohjelmasta 42 maassa. Lisäksi sivusto auttoi pk-yrityksiä etsimään EU:n rahoitustukea puhtaalle teknologialle ja ilmastolle COSME-ohjelman ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti. Verkkosivuston kävijämäärä oli 640 000 vuonna 2017 ja 631 000 vuonna 2018.

Pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia käsitelleen vuonna 2018 järjestetyn työpajan katsottiin onnistuneen. Työpajaan osallistui yli 20 asiantuntijaa, jotka auttoivat laatimaan luettelon suosituksista.

2.2Tavoite B: Markkinoille pääsy

COSME-asetuksessa täsmennetään, että markkinoille pääsyn helpottamiseen olisi varattava 21,5 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2017 pk-yritysten kansainvälistymiseen osoitettiin 71 miljoonaa euroa.

Yritys-Eurooppa-verkosto (EEN) (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Tavoite: tarjotaan integroituja liiketoiminnan tukipalveluja yrityksille, jotka pyrkivät innovoimaan, kasvamaan ja selvittämään sisämarkkinoiden ja EU:n ulkopuolisten maiden tarjoamia mahdollisuuksia. (EEN tarjoaa palveluja vuosittain noin 250 000 pk-yritykselle, mukaan lukien erityisneuvontapalveluja noin 70 000 pk-yritykselle.)

Tulokset:

·Verkostokumppanuuspalvelut auttoivat pk-yritysasiakkaita kaikista verkostomaista solmimaan yli 5 700 kansainvälistä kumppanuussopimusta ulkomaisten yritysten kanssa.

·Verkoston neuvontapalvelut auttoivat noin 4 000:ta asiakasta parantamaan kilpailukykyään ja innovointiaan Euroopan tasolla.

·Digitaalipalvelut tavoittivat 16,8 miljoonaa pk-yritystä.

·Eurooppalaisille pk-yrityksille tarjottavien palveluiden laatu, tehokkuus ja merkityksellisyys parantuivat.

Seuraavat vaiheet: Tulosten vakiinnuttaminen; valmistaudutaan seuraavaan vaiheeseen vuoden 2021 jälkeisessä kehyksessä.

Pk-yritysasiakkailta kysytään järjestelmällisesti, miten niiden vuorovaikutus verkoston kanssa vaikuttaa markkinoiden paranemiseen, kilpailukyvyn paranemiseen innovoinnin avulla, kustannussäästöihin ja laadun paranemiseen ja onko sillä myönteinen vaikutus työllisyyteen.

Vuosina 2 ja 3

Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset osoittivatkin, että 88 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä verkoston palveluihin (86 prosenttia vuosina 2015‒2016) ja 92 prosenttia vastaajista suosittelisi palveluja muille.

·90 prosenttia asiakkaista ilmoitti odottavansa markkinatilanteensa paranevan verkoston tuen ansiosta

·yli 50 prosenttia uskoi tuen parantavan niiden kilpailukykyä

·lähes 60 prosenttia arvioi tuen auttavan säilyttämään tai luomaan työpaikkoja.

Tekstilaatikko 3. Esimerkki EEN-hankkeesta

Muut toimet (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Yli 400 pk-yritystä on jo hyödyntänyt teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalveluja ja EU:n innovatiivisten pk-yritysten parempia mahdollisuuksia saada patenttisuojaa IPA4SME-hankkeen kautta. Yksi tällainen palvelu on ilmainen teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalvelu, jossa vahvistettu teollis- ja tekijänoikeusasiantuntija laatii räätälöidyn raportin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta liiketoimintastrategiasta ja suosituksia siitä, miten omaisuutta voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti. Palvelua voivat tällä hetkellä hyödyntää pk-yritykset, joiden kotipaikka on Itävallassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Alankomaissa, Espanjassa tai Ruotsissa.

Noin 90 prosenttia palvelua käyttäneistä pk-yrityksistä katsoi, että teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysiraportista on hyötyä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamis- ja hyödyntämisstrategian laadinnassa ja toteutuksessa. Yli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti suosittelevansa palvelua muille innovatiivisille pk-yrityksille.

Innovaatiomyönteisen liiketoimintaympäristön luomisen ja Euroopan talouden yleisen kilpailukyvyn tukemiseksi InnoBroker-hankkeessa kehitettiin innovaatiohankintojen välittäjän (IPB) liiketoimintamalli, joka helpottaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen hankintaa tuomalla yhteen hankintaviranomaisia, innovaatioiden toimittajia (erityisesti pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä), sijoittajia ja tutkijoita. IPB:n liiketoimintamalli ja pilottihankkeiden tärkeimmät havainnot esiteltiin verkossa 30. heinäkuuta 2020. Tallenteen voi katsoa osoitteissa

→ www.innobrokers.eu ja

→ https://innovation-procurement.org/innobrokers/ .

2.3Tavoite C: Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen

COSME-asetuksessa täsmennetään, että yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen olisi varattava 11 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2017 tähän tavoitteeseen osoitettiin 33 miljoonaa euroa.

Rahoitetuilla toimilla pyrittiin a) nopeuttamaan massadatan käyttöönottoa; b) tukemaan yritysten välisten digitaalisten alustojen perustamista Euroopassa; c) luomaan strategisia klusterikumppanuuksia älykkääseen erikoistumiseen tehtäviä investointeja varten; d) edistämään klustereiden kansainvälistymistä; e) parantamaan osaamisyhteistyötä EU:n keskeisten strategisten talouden alojen välillä; f) tukemaan digitalisaatiokehityksen ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden seurantaa; g) edistämään Euroopan yrittäjyysalueiden välistä yhteistyötä; ja h) edistämään matkailua sekä paikallista ja alueellista kehitystä.

Klusterit (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

EU:n teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien lisäämiseksi alueiden välisen yhteistyön avulla COSME-ohjelmasta tuetaan eurooppalaisia strategisia klusterikumppanuuksia, jotka tekevät investointeja älykkääseen erikoistumiseen (ESCP-S3). Kumppanuudet helpottavat klusteriyhteistyötä alueellisiin älykkään erikoistumisen strategioihin liittyvillä aloilla ja lisäävät teollisuudenalojen osallistumista teollisuuden nykyaikaistamiseen tähtäävän älykkään erikoistumisen foorumin kautta. ESCP-S3:n tavoitteena on edistää yritysten, erityisesti pk-yritysten, välistä yhteistyötä ja niiden vuorovaikutusta teknologiakeskusten kanssa sekä klusterissa että eri alueilla ja aloilla. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä perustamaan toimintaympäristön nykyaikaistamiseen ja parantamiseen tähtääviä yhteisiä toimia ja investointihankkeita.

Puolustus- ja turvallisuusalan klusterien kansainvälistymistä koskeva ohjelma auttoi Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden klustereita ja yritysverkoston organisaatioita a) tehostamaan rajat ylittävää yhteistyötä muiden kuin puolustusteollisuuden klustereiden kanssa ja b) kehittämään ja toteuttamaan kaksikäyttöteknologioiden, -tuotteiden ja -palvelujen yhteisiä strategioita EU:n ulkopuolisia maita varten. Toimella vahvistettiin klusterien ja yritysverkostojen välistä yhteistyötä ja autettiin muodostamaan eurooppalaisia strategisia klusterikumppanuuksia entistä strategisemmin Euroopan tasolla, mikä nosti eurooppalaisia pk-yrityksiä mukaan uusiin globaaleihin arvoketjuihin erityisesti Euroopan puolustus- ja turvallisuusalalla.

Matkailu

Tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin Euroopan rakenne- ja investointirahasto tuki matkailutoimia vuosina 2012‒2018. Tutkimuksessa todettiin, että kansallisten ja alueellisten viranomaisten kysyntä matkailuun liittyville hankkeille on edelleen suurta, ja esitettiin suosituksia seuraavaa ohjelmakautta (2021‒2027) varten.

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteessa (EDEN) tuettiin kampanjoita, joiden tavoitteena oli lisätä vierailijoiden määrää (sekä EU:sta että sen ulkopuolelta) EDEN-kohteisiin. Lisäksi hanke lisäsi tietoisuutta kestävästä matkailusta ja vastuullisemmista matkustustavoista. Kahdentoista yhteisrahoitetun hankkeen päätuensaajia olivat ministeriöt tai kansalliset matkailuviranomaiset, jotka allekirjoittivat 15 tai 18 kuukautta kestäviä avustussopimuksia.

Massadatan käyttöönoton nopeuttaminen ja yritysten välisten digitaalisten alustojen perustamisen tukeminen Euroopassa

Toimella pyritään nopeuttamaan massadatan käyttöönottoa ja tukemaan yritysten välisten alustojen perustamista Eurooppaan. Tutkimusryhmä perusti kaksi teknistä pilottihanketta, joiden tehtävänä oli parantaa tietojen yhteiskäyttöä sekä arvioida sääntelyesteitä ja markkinoiden toimintapuutteita. Näiden pohjalta laadittiin toimintapoliittisia suosituksia. Pilottihankkeet, yksi kutakin alaa kohti, esiteltiin ja niistä keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa työpajoissa huhtikuun 2019 ja lokakuun 2020 välisenä aikana.

Terveydenhuoltoalalla korkealaatuisen diabetekseen liittyvän tietovaraston pilottihanke esittelee arkkitehtuurin eri lähteistä ja alueilta saatavien terveystietojen oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle jakamiselle. Autoteollisuuden osalta pilottihankkeessa esitellään yhteiseen palvelinratkaisuun perustuva lähestymistapa vuorovaikutteiseen, verkotettuun ja automatisoituun liikkuvuuteen.

Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskeva suunnitelma

Suunnitelma on auttanut autoteollisuuden pk-yrityksiä kymmenestä EU:n jäsenvaltiosta säilyttämään keskeisiä taitoja ja hankkimaan uusia. Osaamisellaan pk-yritykset pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan kilpailuetuaan. Suunnitelmaan kuului parhaita käytäntöjä koskevan tiedon kerääminen ja levittäminen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusaloitteet (erityisesti pk-yritysten osalta).

Muilla aloitteilla on tuettu osaamisen kehittämistä ja rekrytointia paperiteollisuudessa, teräs- ja rakennusalalla sekä tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealalla näitä aloja koskevien EU:n strategioiden mukaisesti.

Hankkeen päätöskonferenssissa esiteltiin julkaisu ”European vision on steel-related skills and supporting actions to solve the skills gap today and tomorrow in Europe” (saatavilla EU:n julkaisutoimistosta). Katso: https://youtu.be/FjfXGg98PsM

Tekstilaatikko 4. Esimerkki alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevasta hankkeesta: rakennusala

2.4Tavoite D: Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistäminen

COSME-asetuksessa täsmennetään, että yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämiseen olisi varattava 2,5 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2017 tähän tavoitteeseen osoitettiin 11,7 miljoonaa euroa, josta 77 prosenttia suunnattiin Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaan.

Erasmus nuorille yrittäjille

Järjestelmä antaa potentiaalisille tai aloittaville yrittäjille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kokeneen yrittäjän kanssa toisessa COSME-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Vuosina 2017–2018 toteutettiin 32 hanketta (kymmenen erityisen avustussopimuksen ja kahden ehdotuspyynnön kautta), joissa 1 000–1 500 uutta yrittäjää kohtasi kokeneempia yrittäjiä. Yli 90 prosenttia osallistujista piti vaihtoja onnistuneena. Lue menestystarinoita ja suosituksia osoitteessa www.erasmus-entrepreneurs.eu .

Yhteisötalous

Komissio tuki Sosiaalisten näkökohtien edistäminen yhteiskunnallisten yritysten julkisissa hankintamenettelyissä -toimea, jonka tavoitteena oli luoda tasapuoliset toimintaedellytykset yhteiskunnallisille yrityksille, jotta ne voisivat kilpailla tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sisämarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa yhteisötalouden ekosysteemin poliittista näkyvyyttä. Ekosysteemi on ratkaisevan tärkeä työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta kaikkialla Euroopassa.

Tekstilaatikko 5. Esimerkki hankkeesta, jossa edistettiin sosiaalisia näkökohtia yhteiskunnallisten yritysten julkisissa hankintamenettelyissä

Hankintojen yhteiskunnalliset vaikutukset – EU:n hyvät käytännöt -julkaisussa esitellään 22 hyvää käytäntöä 12 EU-maasta, mukaan luettuina hyvät käytännöt julkisissa hankintamenettelyissä (13 esimerkkiä) sekä toimintapoliittisissa aloitteissa ja tukirakenteissa (9 esimerkkiä). Englanninkielisen Buying for social impact – Good practice from around the EU -julkaisun voi ladata EU:n julkaisutoimistosta.

3.Tukitoimenpiteet ja hallintomenot

COSME-ohjelman tukitoimenpiteet rahoitetaan budjettikohdasta 02 02 01. Vuonna 2017 tukitoimenpiteisiin osoitettiin 7,7 miljoonaa euroa.

Sidosryhmien kanssa järjestettiin konferensseja ja kokouksia, joissa keskusteltiin eri teollisuudenalojen haasteista. Mahdollisesti huolta aiheuttavien kemiallisten aineiden korvaamista koskevan hankkeen toisen vaiheen suositukset otettiin huomioon kestävän ja digitaalisen Euroopan pk-yritysstrategiassa (10. maaliskuuta 2020) ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian sisäänrakennettu turvallisuus ja kestävyys -hankkeen tutkimuksessa (14. lokakuuta 2020).

Toinen keskeinen tukitoimenpide oli teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysia koskeva toteutettavuustutkimus, jossa vahvistettiin teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysin kehittämisen toteutettavuus Euroopan tasolla. Englanninkielisen Feasibility study on intellectual property pre-diagnostic -julkaisun voi ladata EU:n julkaisutoimistosta. Tutkimuksen tuloksilla on kehitetty COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmista rahoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysijärjestelmiä.

Kemikaalilainsäädännön hakukone (EUCLEF) on myös merkittävä toimi. Vuonna 2017 perustettu EUCLEF tarjoaa EU:ssa toimiville yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, tietoa tiettyyn kemialliseen aineeseen sovellettavista säännöistä. Ensimmäisten seitsemän toimintakuukauden aikana EUCLEF sai yli 30 000 tietopyyntöä.

Hallintomenojen, joihin kuuluivat selvitykset, asiantuntijakokoukset sekä tiedotus- ja viestintätoimet, osuus vuoden 2017 talousarviosta oli kolme prosenttia. Tähän sisältyivät sekä komission (PO GROW:n) että EASME:n hallintokulut, yhteensä 12,3 miljoonaa euroa.

4.Rahoitusosuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen

COSME-ohjelman osuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen, joka on asetettu kaikille komission ohjelmille, oli arviolta 23,9 miljoonaa euroa eli kuusi prosenttia määrärahoista vuonna 2017. Tällä katettiin rahoitusvälineet (8 miljoonaa euroa) ja EEN-verkosto (15,9 miljoonaa euroa).

Useissa COSME-toimissa, kuten rahoitusvälineissä, ilmastotoimien valtavirtaistamiseen osoitettua osuutta on vaikea seurata aiheuttamatta ylimääräistä hallinnollista rasitusta rahoituksen välittäjille ja pk-yrityksille, jotka ovat lopullisia tuensaajia. Vaikka EEN-verkostolla ei ole virallisia ilmastoon liittyviä tuotoksia, se auttaa aktiivisesti pk-yrityksiä kehittymään kestävämmiksi. Kestävään rakentamiseen, älykkääseen energiaan, ympäristöön ja kiertotalouteen keskittyviin asiantuntijaryhmiin kuuluu yli 200 EEN-verkoston työntekijää, ja monet EEN-verkoston saavutukset (esim. kumppanuussopimukset ja neuvontapalvelujen tulokset) liittyvät näihin aiheisiin. Vuosien 2017–2018 toimien määrärahoja ei kuitenkaan ole mahdollista ilmaista määrällisesti.

Kiertotalous oli myös yksi pääteemoista kampanjassa, joka järjestettiin Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman laatiminen: esimerkkejä urakehityksestä tekstiili-, vaate-, nahka- ja jalkinealoilla -hankkeessa. Kiertotalous oli pääaiheena useimmissa opiskelijoilta ja nuorilta ammattilaisilta saaduissa vastauksissa Paras tuoteidea -kilpailuun. Koronapandemian vuoksi kilpailu ja muut kampanjatapahtumat järjestettiin verkossa, mikä vähensi ympäristövaikutuksia (sekä lisäsi näkyvyyttä ja osallistumista).

Lisäksi nanomateriaalien seurantakeskuksen (EUON) perustaminen edistää nanomateriaalien vastuullista kehittämistä ja käyttöä. Nanomateriaalien tiedetään olevan keskeisiä tekijöitä teknologisissa ratkaisuissa, joilla vähennetään ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen. (Nanomateriaaleja käytetään esimerkiksi aurinko- ja tuulienergiasovelluksissa ja ajoneuvojen painon vähentämisessä.)

5.Päätelmät

Ohjelman toimintamäärärahoista käytettiin 97,5 prosenttia. Niillä tuettiin rahoituksen saantia, markkinoille pääsyä, suotuisaa toimintaympäristöä yrityksille, kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. Seurannalla varmistettiin, että määrärahat kohdennettiin uudelleen menestyksekkäimpiin toimiin sekä toimiin, joissa kysyntä ylitti tarjonnan, kuten varallaololuettelon hankkeisiin ja rahoitusvälineisiin.

Rahoituksen saanti oli tärkein toiminta-alue vuonna 2017, ja sen osuus käytettävissä olevista määrärahoista oli 64 prosenttia. Lainatakausjärjestelyn puitteissa allekirjoitettiin 23 uutta sopimusta vuonna 2017 (ja 24 vuonna 2018), joiden kokonaismäärä oli 1,2 miljardia euroa. COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyn takausten ja vastatakausten kysyntä markkinoilla kasvaa edelleen, ja sen vuoden 2019 määrärahojen odotetaan kasvavan, osittain kohdentamalla uudelleen COSME-ohjelman kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyn määrärahoja ja lisäämällä ESIR-rahaston lisärahoitusta. Parannetusta lainatakausjärjestelystä ovat hyötyneet erityisesti startup-yritykset ja pienemmät pk-yritykset, joilla on eniten vaikeuksia saada rahoitusta, koska niiden riski on suurempi tai vakuudet puuttuvat 7 .

Yritys-Eurooppa-verkostolla (EEN) oli keskeinen rooli vuosina 2017–2018, sillä se tuki yli 200 000:ta pk-yritystä vuodessa intensiivisillä ja korkean lisäarvon palveluilla ja tavoitti 16,8 miljoonaa pk-yritystä tarjoamansa digitaalisen palvelun kautta. Vuosittain noin 3 000 verkoston työntekijää tarjosi erityisneuvontapalveluja ja noin 25 000 pk-yritystä osallistui kontaktitapahtumiin, jotka johtivat noin 2 500 kansainväliseen kumppanuuteen. Vuonna 2017 EEN-verkostoon perustettiin scale-up-yritysneuvonta auttamaan innovatiivisia pk-yrityksiä kehittämään toimintaansa kotimaansa ulkopuolella. EEN hyödynsi COSME-ohjelman kahden ensimmäisen tukivuoden hyviä tuloksia ja paransi edelleen palvelujensa laatua, tehokkuutta ja merkityksellisyyttä eurooppalaisille pk-yrityksille.

Useat klusteritoimet 8 auttoivat parantamaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä edistämällä yhteistyötä yhteisissä investointihankkeissa eri painopistealoilla, esimerkiksi matkailussa. Muilla aloitteilla autettiin useilla talouden aloilla toimivia pk-yrityksiä säilyttämään keskeisiä taitoja ja hankkimaan uusia. Osaamisellaan pk-yritykset pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan kilpailuetuaan.

Yrittäjyyden edistämisestä vuonna 2017 tehdyssä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman väliarvioinnissa todettiin, että ohjelman konsepti oli menestys 9 .

COSME-ohjelma on saavuttamassa tavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä. Jotkin tavoitteet, kuten EEN-verkostoon 10 ja liiketoimintamenoihin 11 liittyvät tavoitteet, on ylitetty ja niiden tulokset paranevat edelleen. COSME-toimet ovat edelleen merkityksellisiä talouskasvun edistämiselle ja työllistymismahdollisuuksien luomiselle ja vastaavat pk-yritysten muuttuvia tarpeita.

6.LIITE

		Sitoumukset			Maksut
		Kaikki rahoituslähteet			Kaikki rahoituslähteet
Budjettikohta		Alkuperäinen talousarvio	Toteutunut talousarvio	Toteutunut	Maksuihin käytettävissä olevat määrärahat	Suoritetut maksut	Toteutunut
				%			%
02 02 02	Rahoituksen saanti	258 757 863	258 757 861	100 %	130 079 327	89 482 218	69 %
	Siirretty muille pääosastoille (tietotekniikkatuki)	24 770	24 760	100 %	11 114	11 114	100 %
	Yhteensä	258 782 633	258 782 621	100 %	130 090 441	89 493 332	69 %
02 02 01	Markkinoille pääsy, yritysten toimintaympäristö ja yrittäjyyskulttuuri
	PO GROW toteuttaa	18 738 946	13 965 898	75 %	11 751 695	8 021 865	68 %
	Siirretty EASME:lle	114 644 805	114 577 946	100 %	131 510 370	130 402 834	99 %
	Siirretty muille pääosastoille	1 204 809	1 127 432	94 %	1 060 416	685 708	65 %
	joista siirrettiin vuodelle 2018	40 926 356	38 000 030	93 %
	Yhteensä	134 588 560	126 744 949	94 %	144 322 481	139 110 407	96 %
02 01 04 01	Hallintomäärärahat	3 164 426	2 451 878	77 %	3 164 426	587 387	19 %
02 01 06 01	EASME – hallintomäärärahat (toiminta)	9 235 235	8 820 886	96 %	9 235 235	8 820 886	96 %
	Kokonaistalousarvio	405 770 854	396 800 334	98 %	286 812 583	238 012 011	83 %

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, EUR-Lex – 32013R1287 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(2)

EU-27 + Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdistynyt kuningaskunta oli osa Euroopan unionia hankkeen toteutusajankohtana.

(3)

Ohjelmasuunnittelu, seuranta ja arviointi | Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta (europa.eu)

(4)

Rahoituspäätös ja työohjelma C(2016)7033 sekä tarkistukset C(2017) 1042 (rahastojen rahastoja koskevan aloitteen integrointi), C(2017) 4563 ja C(2018) 4308.

(5)

Tukitoimenpiteet C(2017)583.

(6)

SEC(2013) 493 final.

(7)

Rahoitetuista pk-yrityksistä 89 prosentissa on alle 10 työntekijää ja lähes 50 prosenttia niistä on startup-yrityksiä, jotka ovat toimineet alle viisi vuotta.

(8)

Euroopan klusteriyhteistyöfoorumi (ECCP) helpottaa klusterien yhteistoimintaa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, ja se on keskeinen EU:n väline pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa. Klusterien kansainvälistymisaloite (Cluster Go International), jolla kannustetaan klustereita ja osallistuvia pk-yrityksiä osallistumaan globaaleihin arvoketjuihin ja löytämään strategisia kumppaneita, auttoi luomaan 23 uutta klusterikumppanuutta EU:ssa vuonna 2017 ja yli 120 klusteria Euroopassa.

(9)

Osallistujat (vuosina 2014–2016) ovat luoneet 241 uutta yritystä ja yli 1 000 uutta työpaikkaa. Ohjelmasta hyötyivät myös isäntäyrittäjät, sillä 58 prosenttia kokeneista yrittäjistä kasvatti liikevaihtoaan ja 41 prosenttia lisäsi työllisyyttä.

(10)

Esimerkiksi vuoteen 2017 mennessä oli arvioitu 7 500 kumppanuussopimusta ja allekirjoitettu 8 245 kumppanuussopimusta.

(11)

Yrityksen perustamiseen kului 3,1 päivää (2,7 päivää, kun digitaalinen rekisteröinti otettiin huomioon) verrattuna vuoden 2017 neljän päivän tavoitteeseen.