EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 13.10.2021
COM(2021) 660 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö
1.Johdanto
Euroopan unionissa, kuten monilla muillakin alueilla maailmassa, energian hinnat nousevat nyt rajusti. Tämä aiheuttaa huolta kansalaisille, yrityksille, EU:n toimielimille ja maiden hallituksille kaikkialla EU:ssa.
Nyt nähtävissä oleva hintapiikki on seurausta yleisestä maailmanlaajuisesta energian ja varsinkin kaasun kysynnän kasvusta, joka liittyy talouden elpymiseen. Energian hinnat ovat vaihdelleet aiemminkin, mutta nyt EU on palautumassa covid-19-kriisistä. Eurooppalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuvat kärsimään suuremmista energialaskuista aikana, jolloin pandemiasta johtuvat tulonmenetykset ovat heikentäneet monien tilannetta. Tämä voi hidastaa elpymistä ja heikentää sen oikeudenmukaisuutta ja osallistavuutta. Se uhkaa myös heikentää luottamusta ja tukea energiasiirtymään, jota tarvitaan paitsi katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös vähentämään EU:n altistumista fossiilisten polttoaneiden hinnanvaihtelulle.
Euroopan komissio haluaa tarjota apua ja tukea torjumalla ensisijaisesti kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Se on kuullut jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia ja laatinut tämän tiedonannon toteuttaakseen ja tukeakseen asianmukaisia toimenpiteitä energian tilapäisten hinnannousujen vaikutusten lieventämiseksi.
EU:n politiikkakehys antaa jo nyt jäsenvaltioille mahdollisuuden välittömästi toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi ja teollisuuteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Useimmat jäsenvaltiot ovat jo ilmoittaneet toimenpiteistä nykytilanteen korjaamiseksi. Nyt esitettävä välineistö mahdollistaa koordinoidun lähestymistavan riskialtteimpien ryhmien suojelemiseksi. Se on suunniteltu siten, että voidaan puuttua äkillisten hinnankorotusten kielteisiin vaikutuksiin sekä turvata kohtuuhintaisuus hajauttamatta Euroopan energian sisämarkkinoita tai vaarantamatta investointeja energia-alaan ja vihreään siirtymään.
Vaikka energian saanti ei ole välittömästi vaarantunut ja markkinoilla odotetaan nyt kaasun tukkuhintojen vakiintuvan alemmalle tasolle huhtikuuhun 2022 mennessä, toimitusvarmuutta, kaasun varastoinnin tasoa ja kaasumarkkinoiden toimintaa on seurattava erityisesti talvikauteen siirryttäessä. Lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi tässä tiedonannossa esitetään katsaus koordinoituihin toimenpiteisiin, joita komissio harkitsee toteuttavansa keskipitkällä aikavälillä sen varmistamiseksi, että kaasun hintavaihteluihin voidaan varautua paremmin ja samalla voidaan vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
2.Energian hinnat
Polttoaineiden hintojen halpenemisen, vaimean kysynnän ja uusiutuvan energian nopeasti kasvavan tuotannon ansiosta energian tukkuhinnat laskivat jyrkästi vuonna 2019 ja sähkön hinta painui laajasti negatiiviseksi vuonna 2020. Tänä vuonna laskusuuntaus onkin kääntynyt äkillisesti päinvastaiseksi. Sähkön tukkuhinnat ovat nousseet vuodessa 200 prosenttia. Tämä puolestaan on nostanut vähittäishintoja, tosin paljon vähäisemmässä määrin (keskimäärin + 9 % EU:ssa elokuuhun 2021 saakka).
2.1.Mikä on aiheuttanut nykyisen hintapiikin?
Sähkön nykyinen hinnannousu johtuu pääasiassa kaasun maailmanlaajuisesta kysynnästä, joka on lisääntynyt jyrkästi talouden elpyessä. Kysynnän kasvuun ei ole vastattu tarjonnan lisääntymisellä, ja tämän seuraukset tuntuvat EU:n lisäksi muuallakin maailmassa. Lisäksi Venäjältä tulee kaasua odotettua vähemmän, mikä kiristää markkinoita lämmityskauden lähestyessä. Vaikka Gazprom on täyttänyt pitkäaikaiset sopimuksensa eurooppalaisten vastapuoltensa kanssa, se on tarjonnut vain vähän tai ei lainkaan lisäkapasiteettia EU:n kaasumarkkinoihin kohdistuvan paineen lievittämiseksi. Myös infrastruktuurin kunnossapidon viivästyminen pandemian aikana on rajoittanut kaasunsaantia.
Koska maakaasun hinnat ovat olennainen määräävä tekijä sähkön hinnoissa suurimmassa osassa EU:ta, tällainen kehitys selittää useimpia sähkön hinnannousuja. Lisäksi sähkön hinnat nousivat kausittaisten sääolosuhteiden vuoksi (alhainen veden taso ja tuuli kesällä). Tämä on vähentänyt uusiutuvan energian tuotantoa Euroopassa.
Myös hiilen hinta Euroopassa on noussut jyrkästi vuonna 2021 mutta kuitenkin paljon vähemmän kuin kaasun hinta. Kaasun hinnannousun vaikutus sähkön hintaan on yhdeksänkertainen verrattuna hiilen hinnannousun vaikutukseen. Tänä vuonna hiilen hinta on noussut noin 30 euroa tonnilta hiilidioksidia nykyiselle tasolleen, joka on noin 60 euroa tonnilta hiilidioksidia. Hinta on noussut, koska päästöoikeuksien kysyntä on kasvanut covid-19-pandemian jälkeen lisääntyneen talouden toimeliaisuuden ja vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin liittyvien odotusten vuoksi, mutta ei pelkästään näistä syistä. Korkeat kaasun hinnat itsessään nostavat hiilen hintaa, koska ne lisäävät hiilen käyttöä sähköntuotantoon ja sitä kautta päästöoikeuksien kysyntää. Päästökauppajärjestelmässä on sisäänrakennettuja mekanismeja, joilla suojaudutaan kohtuuttomilta hinnanvaihteluilta. Edellytykset tällaisten toimenpiteiden käynnistymiselle eivät juuri nyt täyty, mutta komissio jatkaa hiilen hinnankehityksen seurantaa. On tärkeää panna merkille, että päästökauppajärjestelmään perustuva hiilen hinta tarjoaa perustavaa laatua olevan kannustimen siirtyä halvempaan uusiutuvaan energiaan, parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja valita vähähiilisiä energialähteitä ja siten osaltaan edistää pitkällä aikavälillä tukkuhintojen alenemista sekä vähentää altistumista nykyisen kaltaisille maailmanlaajuisille häiriöille.
Maakaasulla on edelleen tärkeä rooli EU:n energialähteiden yhdistelmässä. Sen osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on nykyisin noin neljännes. Tällä hetkellä noin 26 prosenttia tästä kaasusta käytetään sähköntuotannossa (myös sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa) ja noin 23 prosenttia teollisuudessa. Loppumäärästä suurin osa käytetään kotitalouksissa ja palvelusektorilla pääasiassa lämmitykseen ja jäähdytykseen. Vaikka polttoaineiden käytössä on viime vuosina siirrytty kaasuun ja uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoiman osuus on pysynyt noin 25 prosentissa sähköntuotannosta, kaasun hintojen voimakas nousu on ainakin tilapäisesti kääntänyt suuntauksen takaisin kohti hiilen käyttöä joissakin jäsenvaltioissa, vaikka siitä seuraakin korkeampi hiilidioksidi-intensiteetti megawattituntia kohden.
Vuonna 2019 EU:n riippuvuus energian tuonnista oli 61 prosenttia (vuonna 2000 vastaava luku oli 56 prosenttia). Suuri riippuvuus tuonnista altistaa EU:n talouden ja keskeisen tärkeät alat maailmanmarkkinoilla kaupattavien fossiilisten polttoaineiden hintojen suurille vaihteluille. Kaasun hinnat nousevat kaikkialla maailmassa, mutta huomattavasti enemmän alueellisilla nettotuontimarkkinoilla, kuten Aasiassa ja EU:ssa. Tähän mennessä hinnat ovat vuonna 2021 kolminkertaistuneet EU:ssa ja yli kaksinkertaistuneet Aasiassa, mutta Yhdysvalloissa vain kaksinkertaistuneet.
2.1.Korkeiden energianhintojen vaikutus
Kaasun ja sähkön nykyisillä korkeilla hinnoilla on vaikutuksia useimmissa jäsenvaltioissa, vaikkakin vaihtelevassa määrin ja eri aikoina. Tukku- ja vähittäishintojen välinen yhteys vaihtelee jäsenvaltioittain ja riippuu vähittäishintojen ja sääntelystä ja rakenteesta ja energialähteiden yhdistelmästä. Tukkuhinta muodostaa yleensä vain kolmanneksen lopullisesta hinnasta, ja muu osuus on siirto- ja jakelukustannuksia sekä veroja ja muita vastaavia maksuja. Jos muut osatekijät ovat samanarvoisia, vaikutus vähittäishintoihin oli suurin silloin kun kaasulla on merkittävämpi osuus energiayhdistelmässä, mutta jos vähittäishinnat ovat tiiviimmin sidoksissa tukkuhintoihin sopimuksissa, vaikutukset näkyivät aikaisemmin. Jäsenvaltioissa, joissa pitkäaikaiset sopimukset ovat yleisempiä, korkeampien hinnannousujen vaikutus ilmenee todennäköisesti hitaammin tulevina viikkoina ja kuukausina.
|
|
Kaasun ja sähkön hintakehitys vuosina 2019–2021
|
|
|
BE
|
BG
|
CZ
|
DK
|
DE
|
EE
|
IE
|
EL
|
ES
|
FR
|
HR
|
IT
|
CY
|
LV
|
|
Kaasun tukkuhinta1
|
592 %
|
159 %
|
565 %
|
554 %
|
559 %
|
264 %
|
100 %
|
11 %
|
370 %
|
562 %
|
Ei saatavilla
|
406 %
|
Ei saatavilla
|
271 %
|
|
Kaasun vähittäishinta2
|
38 %
|
23 %
|
7 %
|
51 %
|
5 %
|
-12 %
|
0 %
|
28 %
|
4 %
|
25 %
|
5 %
|
14 %
|
Ei saatavilla
|
25 %
|
|
Sähkön tukkuhinta3
|
306 %
|
122 %
|
227 %
|
245 %
|
259 %
|
151 %
|
343 %
|
121 %
|
271 %
|
281 %
|
153 %
|
210 %
|
Ei saatavilla
|
153 %
|
|
Sähkön vähittäishinta2
|
21 %
|
8 %
|
15 %
|
16 %
|
5 %
|
23 %
|
14 %
|
19 %
|
-8 %
|
5 %
|
3 %
|
-2 %
|
-2 %
|
4 %
|
|
|
LT
|
LU4
|
HU
|
MT
|
NL
|
AT
|
PL
|
PT
|
RO
|
SI
|
SK
|
FI
|
SE
|
EU5
|
|
Kaasun tukkuhinta1
|
283 %
|
572 %
|
410 %
|
Ei saatavilla
|
572 %
|
462 %
|
504 %
|
0 %
|
-41 %
|
52 %
|
37 %
|
289 %
|
7 %
|
429 %
|
|
Kaasun vähittäishinta2
|
8 %
|
17 %
|
-6 %
|
Ei saatavilla
|
29 %
|
19 %
|
-2 %
|
-4 %
|
103 %
|
-1 %
|
-8 %
|
Ei saatavilla
|
6 %
|
14 %
|
|
Sähkön tukkuhinta3
|
154 %
|
259 %
|
143 %
|
171 %
|
273 %
|
258 %
|
83 %
|
271 %
|
121 %
|
151 %
|
206 %
|
83 %
|
135 %
|
230 %
|
|
Sähkön vähittäishinta2
|
17 %
|
7 %
|
-5 %
|
0 %
|
-20 %
|
14 %
|
3 %
|
-4 %
|
48 %
|
5 %
|
9 %
|
5 %
|
17 %
|
7 %
|
|
1 Lähde: Kaasukaupan keskusten tiedot ja Eurostat (tuoreimmat saatavilla olevat tiedot). Tuoreimmat saatavilla olevat tiedot ovat syyskuulta 2021 niiden maiden osalta, joilla on toiminnassa oleva kaupan keskus (BE, BG, CZ, DK, DE, EE, ES, FR, IT, LV, LT, HU, NL, AT, PL, FI).
|
|
Muiden jäsenvaltioiden tiedot ovat kesäkuulta 2021 (Eurostat) lukuun ottamatta Ruotsia (toukokuu 2021).
|
|
2 Lähde: VaasaETT (syyskuu 2021).
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 Lähde: Sähkö-ENTSO ja useat lähteet (syyskuu 2021).
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4 Luxemburgin tukkuhintojen tiedot perustuvat sähkön osalta Saksan tietoihin sähköstä ja kaasun osalta Alankomaiden tietoihin.
|
|
|
|
5 Eri muuttujia käytettiin EU:n vertailuarvojen arviointiin tietojen saatavuuden perusteella
|
|
|
|
|
Vaikka viimeaikaiset hinnannousut vaikuttavat kaikkiin, energiaköyhät sekä alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason kotitaloudet kärsivät eniten, koska ne kuluttavat muita huomattavasti suuremman osan tuloistaan energiaan. Komissio on seurannut tiiviisti energiaköyhyyttä. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan vuonna 2019 noin 7 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n väestöstä eli 31 miljoonaa ihmistä ei kyennyt pitämään kotiaan riittävän lämpimänä, ja tuloryhmien ja jäsenvaltioiden välillä oli huomattavia eroja. Lisäksi kuusi prosenttia EU:n väestöstä asui kotitalouksissa, joilla oli maksamattomia kaasu-, sähkö- tai vesilaskuja.
Sosiaaliset ja jakaumavaikutukset riippuvat voimassa olevista sopimuksista sekä sääntelypuitteista, mukaan lukien jo käytössä olevat toimet, joilla suojellaan erityisesti heikossa asemassa olevia ja energiaköyhiä kuluttajia. Tällaisiin suojatoimiin voi sisältyä sosiaalisia ja julkisen politiikan toimenpiteitä, myös sosiaalisia tariffeja ja muita keinoja, jotka noudattavat EU:n sisämarkkinasääntöjä, erityisesti sähködirektiiviä , kaasudirektiiviä ja komission antamaa ohjeistusta.
Kaasun ja sähkön hintojen nousulla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös teollisuuteen ja pk-yrityksiin. Energian korkeiden hintojen vaikutukset tuntuvat epätasaisesti eri aloilla, ja hintojen nousu haittaa tuotantoa etenkin teollisuudessa, mutta palvelualalla vaikutukset ovat vähäisempiä. Nykyinen tilanne pahentaa entisestään joidenkin yritysten ja erityisesti pk-yritysten covid-19-pandemian jälkeisiä likviditeettiongelmia, jotka vaikuttavat eri aloihin eri tavoin.
Energian korkeat hinnat vaikuttavat maailmanlaajuisiin ja eurooppalaisiin toimitusketjuihin, ja niiden kautta vaikutukset kertautuvat tuotantoon, työllisyyteen ja muihin hintoihin. Energiaintensiiviset teollisuudenalat kärsivät ankarasti tilanteesta
. Yksi esimerkki näistä on lannoiteteollisuus: koska tuotanto on erittäin riippuvaista maakaasusta raaka-aineena, se on käynyt kannattamattomaksi ja sen vuoksi vähentynyt huomattavasti viime viikkoina. Tämä puolestaan vaikuttaa alan työllisyyteen. Lisäksi lannoitteiden tuotannon vähenemisen odotetaan tilapäisesti johtavan elintarvikkeiden hintojen nousuun tai elintarviketeollisuuden marginaalien pienenemiseen.
Energian hintojen nousulla on myös huomattava ja välitön vaikutus liikenteeseen kuljettajien, matkustajien ja tavaraliikenteen käyttäjien kustannusten lisääntymisen kautta.
Maailmanlaajuisesti korkeat energian hinnat voivat myös vähentää raaka-aineiden ja komponenttien toimituksia, jos tuotantoa leikataan. Tämä puolestaan vaikuttaa hetkellisesti EU:n valmistusteollisuuden eri aloihin, jotka ovat riippuvaisia näistä komponenteista ja materiaaleista. Esimerkkinä tästä voidaan mainita varsinkin magnesium ja EU:n autoteollisuus.
Makrotaloudellisten vaikutusten osalta energian hintojen jyrkkä nousu on kiihdyttänyt inflaatiota. Useiden vuosien jälkeen inflaatio on EU:ssa ja monissa muissa kehittyneissä talouksissa kiihtynyt selvästi kuluvan vuoden alusta lähtien. Tämä selittyy pääasiassa väliaikaisilla tekijöillä, joita ovat esimerkiksi eräiden kulutushyödykkeiden hintojen paluu historiallisen alhaisilta tasoilta pandemiaa edeltäneelle tai sitä korkeammalle tasolle sekä tiettyjen tavaroiden tarjonnan pullonkaulat. Koska näiden tekijöiden pitäisi olla tilapäisiä, inflaation odotetaan hidastuvan jälleen ensi vuodesta alkaen.
Kaiken kaikkiaan EU:n talous elpyy ennakoitua nopeammin, ja kasvun odotetaan jatkuvan lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisen kierroksen vaikutukset julkisen talouden tasapainoon riippuvat siitä, missä määrin verotulot kasvavat toisaalta energiatuotteista kannettavien alv-tulojen lisääntymisen ja odotettua suurempien päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen vuoksi, ja toisaalta loppukäyttäjiä suojaavien toimenpiteiden laajuudesta, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille suunnatusta valtionavustuksesta tai arvonlisäveron alentamisesta.
2.2.Suuntaukset ja odotukset
Markkinoiden tämänhetkiset energiahyödykkeitä koskevat odotukset
viittaavat siihen, että hinnannousut ovat todennäköisesti tilapäisiä. Kaasun tukkuhinnat pysyvät talvikuukausina todennäköisesti korkeina ja laskevat huhtikuusta 2022 alkaen. Hinnat pysynevät kuitenkin viime vuosien keskiarvoa korkeampina.
Vaikka kaasun varastoinnin nykyinen taso Euroopassa on kireä, toimitusriskin voitaneen silti katsoa vastaavan aikaisempia talvia. Sään kehittyminen talvikaudella on kuitenkin keskeinen tekijä, jota on seurattava.
Varastointikapasiteetin käyttö
Lähde: Gas Infrastructure Europe.
Maakaasun toimitusvarmuutta koskevassa EU:n asetuksessa vahvistetaan puitteet EU:n varautumiselle ja häiriönsietokyvylle kaasutoimitusten katkosten varalta. Siinä säädetään tietojenvaihdosta ja alueellisesta yhteistyöstä sekä valmiussuunnitelmien laatimisesta. Asetukseen sisältyy solidaarisuusmekanismi, joka voidaan aktivoida äärimmäisen kaasukriisin tilanteissa. Komissio kutsuu säännöllisesti koolle kaasun toimitusvarmuutta käsittelevän koordinointiryhmän ja seuraa tilannetta jatkuvasti alueellisella tasolla.
Keskipitkällä aikavälillä hintojen vaihtelut saattavat jatkua, eikä tulevia väliaikaisia jyrkkiä muutoksia voida sulkea pois, koska maailmanlaajuinen tarjonta ja kysyntä eivät välttämättä aina kohtaa kitkattomasti geopoliittisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi.
Maailmanlaajuisen sähkönkysynnän odotetaan kasvavan lähes 5 prosenttia vuonna 2021 ja 4 prosenttia vuonna 2022 maailmantalouden elpymisen vauhdittamana. Euroopassa sähkönkysynnän odotetaan kasvavan vuonna 2022 lähes 2 prosenttia.
3.Välineistö haasteeseen vastaamiseksi
Tämänhetkinen hintapiikki edellyttää nopeita ja koordinoituja toimia. Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen ansiosta EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa tällaisia toimia puuttuakseen äkillisten hinnanmuutosten vaikutuksiin.
Välittömissä toimissa olisi asetettava etusijalle räätälöidyt toimenpiteet, joilla voidaan nopeasti lieventää heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvia vaikutuksia ja joita voidaan helposti mukauttaa tilanteen parantuessa ja näin välttää markkinadynamiikan häiriintyminen sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisen kannustimien heikentäminen. Keskipitkällä aikavälillä olisi keskityttävä tehostamaan EU:n energiankäyttöä, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantamaan kykyä sietää energian hintapiikkejä sekä tarjoamaan loppukäyttäjille kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa.
3.1.Välittömät toimenpiteet kuluttajien ja yritysten suojelemiseksi
Jäsenvaltioista 20 on toteuttanut tai suunnittelee toimenpiteitä, joista monissa keskitytään lieventämään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, pienempiin yrityksiin ja energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin kohdistuvia vaikutuksia. Näihin toimenpiteisiin kuuluu hintakattoja ja tilapäisiä verohelpotuksia heikoimmassa asemassa oleville energiankuluttajille tai arvoseteleitä ja tukia kuluttajille ja yrityksille.
Tällaiset välittömät toimenpiteet voitaisiin osittain rahoittaa EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saaduilla tuloilla, energian hintoihin sisältyvillä maksuilla ja veroilla sekä ympäristöveroilla. Odotettua suuremmilla päästökauppajärjestelmän tuloilla voidaan nykytilanteessa rahoittaa ennakoimattomia kohdennetun sosiaalisen tuen tarpeita. Päästöoikeuksien huutokaupasta 1.9.2020–30.8.2021 saadut tulot olivat yhteensä 26,3 miljardia euroa.
3.1.1.Hätätuki ja jakelun katkaisun välttäminen
Jäsenvaltiot voivat maksaa erityisiä sosiaaliavustuksia hädänalaisimmille auttaakseen heitä lyhyellä aikavälillä selviytymään energialaskuistaan tai tukeakseen energiatehokkuuden parantamista varmistaen samalla markkinoiden tuloksellisen toiminnan. Toteutustapana voisivat olla kertasuoritukset, jotta voidaan säilyttää kannustin vähentää energiankulutusta ja investoida energiansäästöön.
Lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön suojatoimia, joilla vältetään energianjakelun katkaiseminen, tai ne voivat väliaikaisesti lykätä maksuja, jos kuluttajilla on lyhyen aikavälin vaikeuksia maksaa laskunsa. Useat jäsenvaltiot ottivat käyttöön tällaisia toimenpiteitä covid-19-pandemian alkaessa, ja niitä voitaisiin nyt laajentaa.
Viime vuonna annetun energiaköyhyyttä koskevan suosituksen pohjalta komissio kehottaa jäsenvaltioiden edustajia ja energia-alan sääntelyviranomaisia ottamaan kantaa siihen, miten heikoimmassa asemassa olevia kuluttajia voidaan parhaiten suojella. Näin jäsenvaltiot voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kohdentaa toimenpiteitä energiaköyhyyden torjumiseksi paremmin – linjassa asiaan liittyvien EU:n politiikkojen, kuten energiatehokkuuden ja rakennusten perusparannusaallon kanssa.
Jäsenvaltiot voisivat
-toteuttaa ajallisesti rajattuja korvaustoimenpiteitä ja antaa suoraa tukea energiaköyhille loppukäyttäjille, mukaan lukien ne, joita hinnannousu eniten uhkaa, esimerkiksi jakamalla arvoseteleitä tai kattamalla osan energialaskusta, ja rahoittaa tämän esimerkiksi päästökauppajärjestelmän tuloilla
-ottaa käyttöön ja/tai pitää voimassa suojatoimia, joilla vältetään energianjakelun katkaisu, tai tilapäisesti lykätä maksuja
-vaihtaa parhaita käytäntöjä ja koordinoida toimenpiteitä energiaköyhyyttä ja haavoittuvia kuluttajia koskevia kysymyksiä käsittelevän komission koordinointiryhmän kautta.
3.1.2.Verotus
Verot ja veronluonteiset maksut tuottavat tuloja, joilla kompensoidaan heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien menoja ja torjutaan energiaköyhyyttä. Samalla ne kannustavat investoimaan uusiutuviin energialähteisiin ja vihreään siirtymään.
Sähkön ja kaasun vähittäishintoihin sisältyvissä veroissa ja veronluonteisissa maksuissa
on suuria eroja. Keskimäärin niiden osuus kotitalouksien sähkön hinnasta on 41 prosenttia ja teollisuuden sähkön hinnasta 30–34 prosenttia, kotitalouksien kaasun hinnasta 32 prosenttia ja teollisuuden kaasun hinnasta 13–16 prosenttia. EU:n energiaverodirektiivi ja alv-direktiivi antavat jäsenvaltioille jonkin verran joustovaraa. Energiaverodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa kotitalouksien käyttämän sähkön, maakaasun, hiilen ja kiinteät polttoaineet verosta tai soveltaa niihin alennettua verokantaa. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa verovapautukset tai veronalennukset suoraan verotuksessa soveltamalla eriytettyä verokantaa tai palauttamalla veron määrän kokonaan tai osittain. Alennettujen verokantojen on oltava kohdennettuja, ja vääristymien syntymistä on vältettävä. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa alennettuja alv-kantoja energiatuotteisiin, kunhan ne noudattavat EU:n alv-direktiivissä vahvistettuja vähimmäisverokantoja ja kuulevat EU:n arvonlisäverokomiteaa.
Eräät jäsenvaltiot käyttävät ylimääräisiä verotuloja heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille annettaviin kertaluonteisiin korvauksiin. Toiset taas ohjaavat osan ympäristöverotuloista sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamiseen. Jäsenvaltiot, joissa uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen tarkoitetut veronluonteiset maksut muodostavat huomattavan osan sähkön vähittäishinnasta, voivat harkita tällaisen politiikan rahoittamista julkisilla tuloilla eikä sähkölaskussa. Tämän etuna olisi, että heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat saisivat helpotusta huomattavaan osaan energialaskustaan.
Heinäkuussa 2021 esitetyllä ehdotuksella tarkistetuksi energiaverodirektiiviksi pyritään nykyaikaistamaan energiaverotusta EU:ssa mukauttamalla se EU:n ilmastotavoitteisiin ja varmistamalla sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tarkistetulla direktiivillä kannustettaisiin investoimaan uusiutuviin energialähteisiin ja niiden käyttöön ja otettaisiin käyttöön mahdollisuus tehdä kohdennettuja poikkeuksia heikoimmassa asemassa olevien ja energiaköyhien kotitalouksien tukemiseksi erityisesti siirryttäessä puhtaampaan energiajärjestelmään.
Jäsenvaltiot voisivat
-alentaa heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien verokantoja rajoitetun ajan ja kohdennetusti
-harkita uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmien rahoituksen siirtämistä sähkölaskuun sisältyvistä veronluonteisista maksuista muihin lähteisiin.
3.1.3.Valtiontuki
Yleisluonteiset toimenpiteet, joilla autetaan kaikkia energian kuluttajia yhtä lailla, eivät ole valtiontukea. Tällaisia ei-valikoivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi verojen tai veronluonteisten maksujen alennukset tai maakaasu-, sähkö- tai kaukolämpötoimitusten alennettu verokanta. Jos kansalliset toimenpiteet katsotaan tueksi, niitä voidaan pitää valtiontukisääntöjen mukaisina tiettyjen edellytysten täyttyessä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi alentaa yhdenmukaistettuja ympäristöveroja energiaverodirektiivissä säädettyihin vähimmäismääriin asti ilmoittamatta siitä etukäteen komissiolle.
Kohdennetumpia tukitoimenpiteitä voidaan käyttää auttamaan yrityksiä tai toimialoja mukautumaan energiasiirtymään ajoissa ja osallistumaan siihen täysillä. Noudattamalla valtiontukisääntöjä ja kansainvälisiä tukisääntöjä varmistetaan, että tällaiset toimenpiteet eivät vääristä kohtuuttomasti kilpailua eivätkä johda sisämarkkinoiden pirstoutumiseen. Tukitoimenpiteiden olisi oltava teknologianeutraaleja, eivätkä ne saisi olla syrjiviä vastaavassa tilanteessa olevia muita yrityksiä kohtaan. Ne eivät myöskään saisi heikentää nykyisten markkinapohjaisten mekanismien (kuten EU:n päästökauppajärjestelmän) tehokkuutta, ja niiden olisi oltava linjassa yleisten hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden ja kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden kanssa.
Olisi kannustettava pitkäaikaisiin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksiin. Niistä voi olla etua sekä teollisuuden sähkönkäyttäjille että uusiutuvan energian tuottajille. Kyse on pitkäaikaisista sopimuksista, joissa tuottaja ja sähkön ostaja sopivat ostavansa ja myyvänsä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä pidemmäksi ajaksi sovittuun hintaan. Tällaiset sopimukset antavat tuottajalle varmuuden tietynsuuruisista tuloista, kun taas käyttäjä hyötyy vakaasta sähkön hinnasta. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa laajentaakseen hiilestä irtautumiseen tähtäävien sähkönhankintasopimusten markkinoita suuryritysten ulkopuolelle, muun muassa pk-yrityksiin, esimerkiksi kokoamalla yhteen loppukäyttäjien kysyntää, poistamalla asiaan liittyviä hallinnollisia esteitä tai laatimalla vakiosopimuslausekkeita. Lyhyellä aikavälillä oheistoimenpiteet, kuten yhteyksien luominen myyjien ja ostajien välille, vakiosopimukset ja riskien vähentäminen InvestEU-rahoitustuotteiden avulla, voivat tukea tällaisten sopimusten käyttöönottoa.
Jäsenvaltiot voisivat
-toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään kaikkien loppukäyttäjien energiakustannuksia
-tarjota yrityksille tai toimialoille tukea kriisistä selviytymiseksi valtiontukisääntöjä kaikilta osin noudattaen ja samalla hyödyntäen tarvittaessa niiden antamaa joustovaraa ja kannustaen luopumista fossiilisista polttoaineista
-helpottaa uusiutuvan sähkön hankintasopimusten laajempaa käyttöä myös suuryritysten ulkopuolella, muun muassa pk-yrityksissä, esimerkiksi kokoamalla yhteen loppukäyttäjien kysyntää kilpailusääntöjä noudattaen
-tukea sähkönhankintasopimuksia oheistoimenpiteillä, kuten saattamalla ostajat ja myyjät yhteen, vakiosopimuksilla ja vähentämällä riskejä InvestEU:n rahoitustuotteiden avulla.
3.1.4.Markkinavalvonnan kohentaminen
Nykytilanteessa, jossa hinnat ovat korkeat, on tärkeämpää kuin koskaan ennakoida toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä ja varmistaa markkinoiden toiminnan läpinäkyvyys ja eheys sekä hälventää huolta manipuloinnista tai väärinkäytöksistä, myös tämänhetkiseen kehitykseen liittyen. Tämä edellyttää, että hyödynnetään kaikkia komission käytettävissä olevia markkinoiden seurantaa ja sääntöjen noudattamisen valvontaa koskevia välineitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
EU:lla on markkinoiden manipuloinnin havaitsemiseen vahva ja vankka väline, asetus energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (REMIT). REMIT-asetuksessa luodaan perusta markkinoiden tarkasteltavuuden ja eheyden lisäämiselle, ja viime kädessä sillä suojellaan yritysten ja kuluttajien etuja.
Euroopan kaasumarkkinoilla toimivat yritykset ovat julkisessa keskustelussa energian hintapiikeistä tuoneet esiin huolen mahdollisesta kilpailun vääristymisestä. Komissio tutkii parhaillaan kiireellisinä kaikki väitteet, jotka koskevat maakaasua Eurooppaan tuottavien ja toimittavien yritysten mahdollista kilpailunvastaista kaupallista toimintaa
. Komissio tekee Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston puitteissa tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. Myös EU:n kaupan suojatoimilla voi olla merkitystä sen varmistamisessa, että kilpailu kolmansien maiden energiaintensiivisten yritysten ja EU:ssa sijaitsevien yritysten välillä on tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Myös Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta ja hiilen hinnan nousun syistä on noussut esiin kysymyksiä. Viimeaikaisissa markkinatiedoissa ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että keinottelu vaikuttaisi merkittävästi hintaan hiilimarkkinoilla. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) raporteista käy ilmi, että syyskuun puolivälissä 2021 suurinta osa positioista (yli 90 %) pitävät hallussaan toimijat, joilla on päästökauppajärjestelmän mukaisia velvoitteita, ja pankit, joilla on tärkeä rooli tällaisia velvoitteita omaavien yritysten suojautumistarpeiden hoitamisessa. Rahoituslaitosten osallistuminen markkinoille lisää likviditeettiä, mikä vähentää hintoihin kohdistuvia paineita.
Euroopan hiilimarkkinoiden oikeudenmukainen hinnanmuodostus ja eheys taataan vankalla valvontajärjestelmällä, jota sovelletaan myös muihin rahoitusmarkkinoihin. Rahoituslaitosten osallistumisen markkinoille pitäisi lisätä likviditeettiä ja näin auttaa vähentämään epävakautta ja hintapaineita. Jotta kaupankäyntitapoja ja mahdollista kohdennettujen toimien tarvetta voitaisiin tutkia tarkemmin, komissio pyytää ESMAa tekemään ensimmäisen alustavan arvioinnin 15. marraskuuta mennessä ja antaa sille tehtäväksi analysoida päästöoikeuksien kauppaa alkuvuoteen 2022 mennessä. Komissio arvioi sen jälkeen, edellyttävätkö tietyt kaupankäyntitavat uusia sääntelytoimia.
Komissio aikoo
-tutkia merkkejä mahdollisesta kilpailua rajoittavasta toiminnasta energiamarkkinoilla
-pyytää ESMAa edelleen lisäämään Euroopan hiilimarkkinoiden kehityksen seurantaa
-varmistaa yhdessä ACERin ja kansallisten viranomaisten kanssa, että REMIT-asetus pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.
3.1.5.Yhteydenpito kansainvälisiin kumppaneihin
Koska tämänhetkinen hintojen voimakas nousu on maailmanlaajuista, maakaasun toimituksia, kuljetusta ja kulutusta koskeva kansainvälinen yhteistyö voi auttaa pitämään maakaasun hinnat kurissa. Komissio käy vuoropuhelua tärkeimpien maakaasun tuottaja- ja kuluttajamaiden kanssa helpottaakseen maakaasun kauppaa. Tällä kansainvälisten kumppaniemme kanssa käytävällä vuoropuhelulla pyritään lisäämään kansainvälisten kaasumarkkinoiden likviditeettiä ja joustavuutta, jotta voidaan varmistaa riittävät ja kilpailukykyiset maakaasutoimitukset.
Komissio aikoo
-tiivistää kansainvälistä yhteydenpitoa energia-asioissa kansainvälisten markkinoiden läpinäkyvyyden, likviditeetin ja joustavuuden turvaamiseksi
-esittää alkuvuodesta 2022 kansainvälisen energiavuoropuhelustrategian, jossa tarkastellaan muun muassa toimia, jotka ovat tarpeen kansainvälisten energiamarkkinoiden turvallisuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi koko käynnissä olevan energiasiirtymän ajan.
3.2.Keskipitkän aikavälin toimenpiteet
Tämänhetkinen odottamaton hintojen nousu tuo valokeilaan joitakin epävarmuustekijöitä, joita maailmanlaajuisesti käynnissä olevaan puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyy.
Tästä kriisistä saatujen kokemusten perusteella EU:n olisi harkittava toimenpiteitä, joilla ei ole välitöntä vaikutusta tämänhetkiseen tilanteeseen mutta joilla vahvistetaan varautumista mahdollisiin tuleviin hintahäiriöihin, lisätään markkinoiden yhdentymistä ja häiriönsietokykyä sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, parannetaan kohtuuhintaisen energian saatavuutta ja vähennetään riippuvuutta epävakaista fossiilisista polttoaineista.
EU kehittää jatkossakin toimenpiteitä, joilla edistetään energiajärjestelmää, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus on suuri, muun muassa riittävän varastoinnin, rajayhdysjohtojen, peruskuorman ja joustavan sähköntuotannon avulla. Näin voidaan kompensoida mahdollisia väliaikaisia toimitusvajeita tai ylijäämiä.
3.2.1.Varastointikapasiteetti ja häiriönsietokykyinen EU:n energiajärjestelmä
Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että Euroopan energiajärjestelmän häiriönsietokyky on yhä tärkeämpää, kun EU:n energiajärjestelmässä yhdistyvät hajautetummat uusiutuvat energialähteet ja fossiilisista polttoaineista luovutaan asteittain. Toimitusvarmuutta ja riskeihin varautumista koskevien järjestelyjen on sovelluttava puhtaaseen energiaan siirtymiseen.
Tämänhetkinen tilanne kaasumarkkinoilla osoittaa, että kaasuvarastojen täyttöaste on edelleen merkityksellinen muuttuja. Varastoja ei tällä hetkellä ole kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Noin puolessa jäsenvaltioista varastointia tuetaan kansallisilla velvoitteilla, kuten hätätilanteissa käytettävillä strategisilla varmuusvarastoilla. Yhdennetymmällä eurooppalaisella lähestymistavalla voitaisiin optimoida kaasun varastoinnin kustannuksia ja hyötyjä koko EU:n alueella ja lieventää siten energian hintojen vaihtelua.
Lähde: Yhteinen tutkimuskeskus Gas Infrastructure Europen (GIE) datan perusteella
Komissio aikoo tarkistaa kaasun toimitusvarmuutta koskevaa asetusta joulukuussa 2021. Tässä yhteydessä EU:n kaasumarkkinoiden häiriönsietokykyä voitaisiin vahvistaa esimerkiksi antamalla säännöksiä, joilla helpotetaan varastointikapasiteetin saatavuutta yli rajojen, myös uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen osalta. Komissio voisi tutkia markkinapohjaisten tukimekanismien (esim. huutokaupat) mahdollisia hyötyjä sen varmistamiseksi, että käytettävissä olevaa kaasun varastointikapasiteettia hyödynnetään optimaalisesti. Tässä yhteydessä on myös tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tarvittavat tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset järjestelyt kaasun toimittamiseksi rajojen yli.
Komissio aikoo myös tutkia mahdollisia hyötyjä, joita säänneltyjen yhteisöjen tai kansallisten viranomaisten toteuttamilla varastoitavan kaasun yhteishankinnoilla voisi olla, jotta voitaisiin yhdistää voimat ja luoda strategisia varastoja. Osallistuminen yhteiseen hankintajärjestelmään olisi vapaaehtoista, ja järjestelmä olisi rakennettava niin, että energian sisämarkkinoiden toiminta ei häiriintyisi ja kilpailusääntöjä noudatettaisiin.
Kaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/1938 perusteella komissio aikoo antaa lähiaikoina delegoidun säädöksen uusien, kaasumarkkinariskien rajanylisten alueellisten arviointiryhmien perustamisesta. Riskinarviointiryhmät analysoivat riskejä seuraavien neljän vuoden ajan ja antavat jäsenvaltioille ja komissiolle neuvoja toimenpiteistä, joilla näitä riskejä hallitaan asianmukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, joilla varastointi on poikkeuksellisen vähäistä. Riskinarviointiryhmät arvioivat myös mahdollisuutta vapaaehtoisiin alueellisiin yhteisvarastointijärjestelyihin.
Kuten huhtikuussa 2021 annetussa komission tiedonannossa ilmoitettiin, komissio hyväksyy EU:n luokitusjärjestelmäasetusta täydentävän delegoidun säädöksen, joka koskee toimintaa, joka ei vielä kuulu EU:n luokitusjärjestelmää koskevan delegoidun ilmastosäädöksen soveltamisalaan. Tämä täydentävä delegoitu säädös kattaa ydinenergian, jollei meneillään olevan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisen tarkasteluprosessin tuloksista muuta johdu ja näiden tulosten mukaisesti. Tämä täydentävä delegoitu säädös kattaa myös maakaasun ja siihen liittyvät teknologiat siirtymätoimintoina siltä osin kuin ne kuuluvat EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Siirtymätoimintoja koskevan raukeamislausekkeen etuja tarkastellaan tässä yhteydessä. Komissio harkitsee ehdottavansa lainsäädäntöä tietynlaisen taloudellisen toiminnan rahoittamisen tueksi pääasiassa energia-alalla, kaasuala mukaan lukien. Kyse olisi toiminnasta, joka myötävaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ilmastoneutraaliutta edistäen mutta jota ei voida sisällyttää luokitusjärjestelmään.
Energian varastointi on EU:n sähköalan ja sen kestävyyden kannalta yhä tärkeämpää. On hyödynnettävä sekä lyhyen ja keskipitkän aikavälin varastointia (akut) että pitkäaikaista varastointia (Power to X). Erityisesti sähkön varastoinnin lisääminen tukee uusiutuvan energian integrointia järjestelmään ja kysyntähuippujen tasaamista. Se voisi myös alentaa sähkön hintoja kulutushuippujen aikana, jolloin hinta usein määräytyy fossiilisia polttoaineita käyttävien tuottajien mukaan. Tälle osa-alueelle on suunnattava huomattavia investointeja. Komissio aikoo määrittää keskeiset EU:n toimet, joilla tuetaan sähkön varastoinnin kehittämistä keskeisenä joustovälineenä, jolla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävät taloudelliset signaalit.
EU:n sähkömarkkinat perustuvat marginaalihinnoittelumenetelmään ja selvityshintaan (pay-as-clear), mikä tarkoittaa, että tukkutasolla kaikki saavat sähköstä saman hinnan. Koska kaasuvoimaloita tarvitaan sähkönkysyntään vastaamiseksi edelleen usein, kaasun hinta vaikuttaa sähkön tuotantokustannuksiin, millä on kielteisiä vaikutuksia, kuten nyt nähdään. Yleisesti ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että marginaalihinnoittelumalli on vapautetuilla sähkömarkkinoilla tehokkain ja sopivin keino edistää jäsenvaltioiden välistä toimivaa sähkökauppaa tukkumarkkinoilla. Se on myös räätälöity edistämään uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten integrointia, mikä alentaa hintoja, koska niiden toimintakustannukset ovat nolla.
Vaikka tähän mennessä ei ole ilmennyt selvää näyttöä siitä, että jokin vaihtoehtoinen markkinamalli tarjoaisi edullisempia hintoja ja parempia kannustimia, komissio antaa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) tehtäväksi arvioida sähkön tukkumarkkinoiden nykymallin etuja ja haittoja. Tarkoituksena on, että ACER arvioi muun muassa mallin kykyä puuttua äärimmäisiin hintavaihteluihin kaasumarkkinoilla ja toimenpiteitä, joita on käytettävissä tällaisten vaihteluiden vähentämiseksi kuitenkin siten, että samalla varmistetaan kustannustehokas siirtyminen kohti järjestelmää, jossa nettoenergian kulutus on nolla. Lisäksi ACERin on tarkoitus ehdottaa suosituksia, joita komissio arvioi asianmukaisesti jatkotoimia varten. Sillä välin komissio on yhteydessä ACERiin alustavan arvion tekemiseksi sähkömarkkinoiden tilanteesta, josta se raportoi marraskuun puoliväliin mennessä.
Lisäksi on tärkeää mukauttaa energiajärjestelmän häiriönsietokykyä uusiin kehittyviin uhkiin, kuten kyberuhkiin tai äärimmäisiin sääilmiöihin. Komissio toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä toimia, joilla parannetaan kriittisen energiainfrastruktuurin häiriönsietokykyä uusien kehittyvien uhkien varalta. Näitä toimia ovat sähkön kyberturvallisuutta koskevat uudet säännöt, jotka on täysin yhdenmukaistettu horisontaalisen kyberturvallisuuslainsäädännön kanssa, komission suositus yhdenmukaistetusta lähestymistavasta kriittisen energiainfrastruktuurin määrittämiseksi, tietojenvaihto ja käytettävissä olevat vaihtoehdot kriittisen energiainfrastruktuurin häiriönsietokyvyn rahoittamiseksi. Toimiin kuuluu myös energiainfrastruktuurin häiriönsietokykyä käsittelevän toiminnanharjoittajien ja viranomaisten pysyvän eurooppalaisen ryhmän perustaminen.
Komissio aikoo tutkia myös täysin yhtenäisten alueellisten tai EU:n laajuisten vähittäismarkkinoiden mahdollisuuksia. On näyttöä
siitä, että rajatylittävä sääntöjen ja käytäntöjen yhtenäistäminen vähittäismarkkinoilla lisää rajatylittävää kilpailua ja auttaa pitämään hinnat kurissa. Tämä työ perustuisi kahteen tärkeään asiakirjaan, joita koskeva työ on käynnissä, eli yhteentoimivuutta koskeviin täytäntöönpanosäädöksiin. Kuten sähkön tukkumarkkinoiden yhteenliittämisen tapauksessa, tällainen markkinoiden yhtenäistäminen voitaisiin aluksi toteuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden välisenä yhteistyönä ennen kuin ajan mittaan siirrytään täysin yhdentyneisiin energian kuluttajien sisämarkkinoihin.
Innovointi on tärkeä tekijä varmistettaessa, että EU:n energiajärjestelmä sietää häiriöitä. Eurooppa on johtavassa asemassa kestävään energiaan keskittyvien startup-yritysten suhteen, ja innovatiivisia ratkaisuja on kehitelty syvästä geotermisestä energiasta vetyyn. Jäsenvaltioiden ja EU:n olisi tehtävä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi.
Komissio aikoo
-ehdottaa kaasu- ja vetymarkkinoiden sääntelykehystä joulukuuhun 2021 mennessä
-harkita toimitusvarmuutta koskevan sääntelyn tarkistamista, jotta voidaan varmistaa, että kaasuvarastot toimivat tuloksellisemmin kaikkialla sisämarkkinoilla, ja toteuttaa tarvittavat yhteisvastuujärjestelyt
-hyväksyä marraskuuhun 2021 mennessä sääntelyä, jolla perustetaan uusia kaasumarkkinariskien rajanylisiä alueellisia arviointiryhmiä analysoimaan kaasuun liittyviä riskejä ja neuvomaan jäsenvaltioita kansallisten ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmien laatimisessa
-tukea tulevaisuuden vaatimukset täyttävän energiavarastoinnin kehittämistä keskeisenä joustovälineenä sekä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (esim. kulutusjousto ja akut) että pitkän aikavälin varastointivaihtoehdoissa (esim. vety).
-tarkastella kaasun varmuusvarastojen vapaaehtoisen yhteishankinnan mahdollisia hyötyjä ja toteuttamismallia energiamarkkinoita koskevan sääntelyn ja EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti
-ottaa käyttöön sähköalan kyberturvallisuutta koskevan sääntökirjan
-pyytää ACERia tutkimaan sähkömarkkinoiden nykyisen rakenteen etuja ja haittoja ja antamaan komission arvioitavaksi suosituksia huhtikuuhun 2022 mennessä.
-tutkia mahdollisuutta tehdä aloite täysin yhtenäistettyjen alueellisten tai EU:n laajuisia vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi
|
Jos energiantoimittaja poistuu markkinoilta tai ei kykene hoitamaan toimituksiaan, tästä voi aiheutua kuluttajille kielteisiä seurauksia, joita he eivät pysty hallitsemaan. Energian hintojen nousu voi aiheuttaa kohtuutonta painetta erityisesti kiinteähintaisia sopimuksia tarjoaville pienille toimittajille. Sen vuoksi on tarpeen helpottaa kaikkien energiantoimittajien, myös pienten toimittajien, pääsyä rahoitusmarkkinoille, jotta ne voivat suojata sopimuksensa tulevilta hinnanmuutoksilta. Tätä varten EU:n lainsäädännössä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus nimetä toimituksista viime kädessä vastaava taho. Tämä ei saisi kuitenkaan aiheuttaa moraalikatoa eli suojata toimittajia omilta kaupallisilta päätöksiltään kaikkien kuluttajien kustannuksella. Samalla kun komissio toteuttaa toimia, joiden tavoitteena on parantaa pienten toimittajien pääsyä pitkäaikaisten toimitusten markkinoille, se selkeyttää sääntöjä, joilla suojataan kuluttajia tilanteessa, jossa yksittäiset toimittajat eivät pysty hoitamaan toimituksiaan, ja vältetään turvautuminen viime käden toimitusjärjestelmiin.
|
-ehdottaa joulukuuhun 2021 mennessä neuvoston suositusta, jossa jäsenvaltioille annetaan lisäohjeita siitä, miten voidaan parhaiten ottaa huomioon vihreän siirtymän sosiaaliset ja työllisyysnäkökohdat.
-tukea kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä antamalla kuluttajille tietoa ja tarjoamalla heille vaihtoehtoisia keinoja, joilla he voivat osallistua energiamarkkinoiden toimintaan ja hankkia itselleen paremman suojan ja vahvemman aseman energian toimitusketjussa
-nimetä toimituksista viime kädessä vastaavan tahon sen varalta, että energiantoimittaja poistuu markkinoilta tai ei kykene hoitamaan toimituksiaan
-vahvistaa entisestään kuluttajien roolia energiamarkkinoilla parantamalla kulutusjoustoa ja kehittämällä omavaraisuutta, joka perustuu yksittäisiin uusiutuvaa energiaa koskeviin järjestelyihin ja energiayhteisöjärjestelyihin.
|
3.2.3.Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisääminen
Tuulivoiman ja aurinkoenergian muuttuvat kustannukset ovat lähellä nollaa. Kun uusiutuvan energian osuus energiajärjestelmässä kasvaa, kalleimmat fossiiliset polttoaineet saadaan pois markkinoilta. Vuosi vuodelta on yhä enemmän tunteja, jolloin järjestelmässä olevan uusiutuvan energian määrä riittää tyydyttämään koko kysynnän ja kokonaishinnat ovat lähellä nollaa tai jopa negatiivisia. Asiantuntijat ovat yleisesti sitä mieltä, että muiden tekijöiden pysyessä samana uusiutuvan energian lisääntyminen johtaa tukkumarkkinahintojen alenemiseen.
Myös muilla markkinoilla kuin sähkömarkkinoilla voidaan todeta, että monien uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden kokonaiskustannukset ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi voimalaitosmittakaavan aurinkosähköjärjestelmillä tuotetun sähkön kustannukset laskivat 85 prosenttia vuosina 2010–2020. Uusiutuvat energialähteet ovat jo monilla aloilla ja monenlaisen käytön osalta kaikkein halvin energiamuoto. Kuluttajat voisivat monissa tapauksissa pienentää energialaskuaan siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Tämä koskee teollisuutta ja palveluja mutta myös kotitalouksia, jotka voivat investoida esimerkiksi aurinkosähköpaneeleihin, lämpöpumppuihin, aurinkolämpölaitteisiin tai kehittyneisiin biomassakattiloihin ja pienentää tällä tavalla sähkö- ja lämmityslaskujaan.
Tätä varten jäsenvaltioiden olisi nopeutettava lupien myöntämistä lyhentämällä pitkiä ja monimutkaisia lupamenettelyjä, jotka ovat yksi suurimmista puhtaan energian infrastruktuurin kehittämisen ja käyttöönoton esteistä. Tukemalla itse tuotetun energian kulutusta ja uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä voitaisiin myös auttaa kotitalouksia hyötymään halvemmasta uusiutuvasta energiasta. Toinen ratkaiseva menestystekijä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamisessa on lisätä uusiutuvaan energiaan tarvittavien laitteiden tuotantoa.
Uudet teknologiat ja digitalisaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia kysyntäpuolen joustavuuteen. Komissio käynnistää vuoden 2022 alussa verkkosäännön laatimistyön, jossa tavoitteena on poistaa sääntelyesteitä, jotka haittaavat kysyntäpuolen joustavuuden kehittymistä.
Energiatehokkuus vähentää energiankulutusta ja siten myös energiakustannuksia, mutta se vaatii investointeja. Yhteen energiaköyhyyden perimmäisistä syistä voidaan puuttua parantamalla rakennusten ja laitteiden energiatehokkuutta. Komissio aikoo antaa ehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan rakennuskannan energiatehokkuutta. Näihin perusparannuksia koskeviin sääntöihin liittyy joitakin toimia, jotka kohdistuvat sosiaaliseen asuntotarjontaan, sekä EU-maita koskevia uusia sääntöjä, joissa edellytetään energialaskujensa kanssa kamppailevien kuluttajien määrän mittaamista ja seuraamista. Näin säännöt auttavat torjumaan energiaköyhyyttä.
EU:n tasolla on lisätty investointeja vihreään siirtymään. Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja sitä vahvistava NextGenerationEU ovat tärkeimmät välineet, joilla saadaan aikaan nopea elpyminen sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä, jotka ohjaavat talouden kestävän kasvun tielle. Komissio on hyväksynyt elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa 22 suunnitelmaa, ja välineestä on osoitettu ilmastoinvestointeihin 177 miljardia euroa.
Kuluttajat hyötyvät laajemmista ja yhdentyneemmistä markkinoista, joilla on rajatylittävää infrastruktuuria. Valmiiksi rakennetut ja tehokkaat fyysiset yhteenliitännät naapurimarkkinoiden kanssa ja uusien toimittajien mahdollisuudet päästä rajojen yli muille markkinoille edistävät kilpailua ja takaavat sen, että sähköä toimitetaan kaikkein kilpailukykyisimpään hintaan. Jotta olisi mahdollista lisätä kilpailua ja välttää rajoituksia, jäsenvaltioiden olisi edelleenkin edistettävä investointeja, jotka tehdään Euroopan laajuisiin verkkoihin yhteistä etua koskevien hankkeiden pohjalta. Hankkeet koskevat muun muassa rajayhdysjohtoja, kansallisten pullonkaulojen poistamista, varastointia sekä älykkäämpiä siirto- ja jakeluverkkoja. Komissio suunnittelee lokakuussa 2014 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimenpiteet, joilla saavutetaan tavoitteeksi asetettu 15 prosentin yhteenliitäntäaste vuoteen 2030 mennessä.
Komissio on hiljattain ehdottanut ympäristönsuojelulle ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistamista, jotta jäsenvaltioilla olisi paremmat mahdollisuudet myöntää taloudellista tukea ilmastonsuojeluun ja yleisesti vähähiilisen talouden edistämiseen. Uusilla säännöillä, joiden odotetaan tulevan voimaan ensi vuonna, vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, estetään hukkainvestointeja ja annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön järjestelmiä, joilla rahoitetaan uusia teknologioita, kuten varastointia ja uusiutuvaa vetyä, ja helpotetaan energiatehokkuustoimenpiteiden rahoittamista.
Jäsenvaltioiden olisi
-joudutettava uusiutuvan energian huutokauppoja ja varmistettava, että asiaankuuluvat investoinnit toteutetaan elpymis- ja palautumisrahastosta nopeasti ja kokonaan
-nopeutettava lupien myöntämistä lyhentämällä pitkiä ja monimutkaisia lupamenettelyjä, jotka ovat yksi suurimmista puhtaan energian infrastruktuurin kehittämisen ja käyttöönoton esteistä
-lisättävä uusiutuvaan energiaan tarvittavien laitteiden tuotantoa, mikä on toinen ratkaiseva menestystekijä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamisessa
-lisättävä investointeja energiatehokkuuteen sekä yleisesti että rakennusten osalta, koska tällä tavoin vähennetään energiankulutusta ja energiakustannuksia ja helpotetaan energiamarkkinoihin kohdistuvaa painetta
-lisättävä investointeja Euroopan laajuisiin verkkoihin yhteistä etua koskevien hankkeiden pohjalta rajoitusten välttämiseksi. Hankkeet koskevat muun muassa rajayhdysjohtoja, kansallisten pullonkaulojen poistamista, varastointia sekä älykkäämpiä siirto- ja jakeluverkkoja.
Komissio aikoo
-antaa vuonna 2022 ohjeita uusiutuvaan energiaan liittyvien lupamenettelyjen nopeuttamisesta ja jatkaa tiivistä yhteistyötään kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan määrittää ja vaihtaa hyviä käytäntöjä
-käynnistää kysyntäpuolen joustavuutta koskevan verkkosäännön laatimistyön vuoden 2022 alussa
-saattaa päätökseen energia- ja ympäristötuen suuntaviivojen tarkistamisen, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voidaan toteuttaa mahdollisimman vähin kustannuksin, mikä helpottaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja
-auttaa jatkossakin jäsenvaltioita hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla taloudellisia resursseja, joita on saatavilla EU:n talousarviosta ja NextGenerationEU-välineestä.
|
4.Päätelmät
Tässä tiedonannossa kuvattujen toimenpiteiden tavoitteena on reagoida tämänhetkiseen energian hinnan voimakkaaseen nousuun ja edistää sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja kestävän energiasiirtymän toteutumista. Komissio aikoo seuraa tilannetta tiiviisti tulevien kuukausien aikana.
Jäsenvaltioilla on mahdollisuus toimia, ja ne ovat jo toteuttamassa useita verotukseen ja suoraan tulotukeen liittyviä ja muita hyvin kohdennettuja ja kestoltaan rajattuja toimenpiteitä, joilla helpotetaan lyhyellä aikavälillä hintojen voimakkaasta noususta aiheutuvia ongelmia. EU:n tasolla voidaan keskipitkällä aikavälillä toteuttaa useita varastointiin, markkinoiden yhdentymiseen ja energiayhteisöihin liittyviä lisätoimenpiteitä, jotta voidaan vahvistaa energiamarkkinoiden häiriönsietokykyä ja valmistautua paremmin epävakauteen ja siirtymän haasteisiin. Energiatehokkuuden parantuminen ja energiajärjestelmän uudistamistoimet pienentävät energialaskuja pidemmällä aikavälillä.
Euroopan energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikalla, rahoituksella, jota on saatavissa EU:n eri ohjelmista, sekä komission hiljattain antamilla 55-valmiuspaketin ehdotuksilla pyritään luomaan pitkällä aikavälillä kestävä energia-ala. Euroopan unioni on vakaasti sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden ja vähähiilistämään energia-alan korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla ja vähentämällä siten riippuvuuttaan energiantuonnista.
Selkeät sitoumukset investoida ilmastoneutraaleihin energiaratkaisuihin eri jäsenvaltioissa auttavat vähentämään energian hintojen epävakautta ja energian kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa, joka johtuu fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen muutoksista ja muista ulkoisista tekijöistä. Sitoumukset vaikuttavat olennaisesti siihen, että energia pysyy kohtuuhintaisena kaikille kuluttajille.
Onnistunut vihreä siirtymä johtaa paitsi puhtaaseen energiaan myös suurempaan energiatehokkuuteen ja erilaiseen energian käyttöön. Viimeaikaiset tapahtumat vahvistavat sen, miksi EU on sitoutunut vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään ja fossiilisten polttoaineiden kulutustaan. Toimenpiteitä on nopeutettava sekä sääntelyn että investointien osalta. Siirtyminen puhtaaseen energiaan on paras vakuutus sellaisten hintahäiriöiden varalta, joita EU:ssa koetaan parhaillaan. Nyt sitä on syytä nopeuttaa.