EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 19.10.2021

COM(2021) 644 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2021 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2021) 288 final} - {SWD(2021) 289 final} - {SWD(2021) 290 final} - {SWD(2021) 291 final} - {SWD(2021) 292 final} - {SWD(2021) 293 final} - {SWD(2021) 294 final}

I JOHDANTO                                

Tässä tiedonannossa luodaan katsaus edellisen, lokakuussa 2020 hyväksytyn laajentumispaketin jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. Siinä tarkastellaan Länsi-Balkanin ja Turkin edistymistä, haasteita ja tarvittavia uudistuksia ja annetaan päätelmät ja suositukset tulevaa tarkastelujaksoa varten. Tiedonannossa otetaan huomioon covid-19-pandemia ja muut kehityskulkuun EU:ssa ja alueella vaikuttaneet erityisolosuhteet.

EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa 6. lokakuuta 2021 EU:n kumppanit Länsi-Balkanilla saivat vahvan signaalin siitä, että niiden tulevaisuus on Euroopan unionissa. EU:n vahva ja strateginen sitoutuminen alueeseen näkyi monissa keskeisissä toimissa, joista on konkreettista hyötyä Länsi-Balkanin kansalaisille. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi jatkuva tuki covid-19-pandemian johdosta toteutettaville toimille sekä talous- ja investointisuunnitelmassa 1 annettu merkittävä rahoituslupaus alueen pitkän aikavälin kehityksen ja kestävän elpymisen tukemiseksi. Johtajat sopivat yhteistyön lisäämisestä monilla eri aloilla, turvallisuus mukaan lukien, ja sitoutuivat järjestämään EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksia säännöllisesti.

Covid-19-pandemia koetteli Länsi-Balkania ankarasti vuoden 2020 jälkipuoliskolla ja vuoden 2021 alussa. EU myönsi alkuun yli 3,3 miljardia euroa ihmisten ja yritysten tukemiseksi Länsi-Balkanilla 2 , minkä jälkeen talous- ja investointisuunnitelmassa luvattiin vielä 9 miljardia euroa alueen sosioekonomisen elpymisen tukemiseen liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA). Tavoitteena on saada aikaan 20 miljardin euron lisäinvestoinnit.

Kaikki Länsi-Balkanin kumppanit ovat liittyneet COVAX-mekanismiin, johon EU on osana Team Europe -lähestymistapaa osoittanut jo yli 3 miljardia euroa. COVAX-mekanismilla varmistetaan, että siihen osallistuvat kumppanit saavat turvallisia ja tehokkaita covid-19-rokotteita sovittuun hintaan. Sen lisäksi, että EU tukee COVAX-mekanismia merkittävällä panoksella, se varasi Länsi-Balkanille 70 miljoonaa euroa avustuksina, jotka käytetään pääasiassa EU:n ostamien rokotteiden jälleenmyyntiin. Ensimmäisenä toimenpiteenä toimitettiin Itävallan avustuksella 650 000 rokoteannosta touko- ja elokuun 2021 välillä, mitä seurasivat Team Europe -lahjoitukset useilta jäsenvaltioilta. EU ja sen jäsenvaltiot ovat toimittaneet Länsi-Balkanille kaiken kaikkiaan 2,9 miljoonaa rokoteannosta. EU:n pelastuspalvelumekanismilla edistettiin rokotteiden ja lääkinnällisten tarvikkeiden toimittamista jäsenvaltioista ja rescEU-valmiusvarastosta. EU tukee edelleen kaikkien kumppaneiden rokotussuunnitelmia, jotta ne saavuttaisivat EU:n keskiarvoa vastaavan rokotuskattavuuden vuoden 2021 loppuun mennessä.

Alueen jäsenyysnäkymät huomioon ottaen EU on jatkanut Länsi-Balkanin kumppaneiden kohtelemista etuoikeutettuina kumppaneina ottamalla ne mukaan EU:n mekanismeihin ja välineisiin. Esimerkkeinä voidaan mainita terveysturvakomitean kokoukset, lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnat, EU:n pelastuspalvelumekanismi, solidaarisuusrahasto, konsuliapu kotiuttamisessa ja vapauttaminen lääkinnällisiin laitteisiin sovellettavista EU:n väliaikaisista vientirajoituksista. Länsi-Balkanin kumppanit voivat käyttää rokotehankintoihin myönnettyjä avustuksia myös niiden kustannusten kattamiseen, joita niille on aiheutunut EU:n digitaalisen covid-19-todistusjärjestelmän käyttöönotosta. Pohjois-Makedonia sai käyttöönoton edellyttämät vaatimukset täytettyä elokuussa ja Albania syyskuun alussa. Osallistuminen EU:n digitaaliseen covid-19-todistusjärjestelmään helpottaa matkustamista Länsi-Balkanin ja EU:n välillä ja auttaa aluetta lieventämään pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Turkin osalta ensimmäiset EU:n rahoittamat covid-19-toimet käynnistettiin välittömästi pandemian puhjettua. Näin haluttiin varmistaa yhteistyö ja osoittaa maalle solidaarisuutta. Tähän mennessä EU on saanut kokoon yli 105 miljoonaa euroa EU-rahoitusta covid-19:n ehkäisemiseen ja hoitamiseen sekä pandemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen. Erityisesti pakolaisavun koordinointivälineestä osoitettiin noin 64 miljoonaa euroa covid-19-pandemiaan liittyviin pakolaisten tarpeisiin. Turkki oli yksi ensimmäisistä maista, jotka liittyivät EU:n digitaaliseen covid-19-todistusjärjestelmään. Liittyminen mahdollisti todistuksen vastavuoroisen tunnustamisen EU:ssa ja Turkissa. Elokuussa 2021 Turkki aktivoi EU:n pelastuspalvelumekanismin pyytämällä ilmakalustoa avuksi Egeanmeren ja Välimeren rannikkoalueilla syttyneiden maastopalojen torjuntaan.

Katsaus tärkeimpiin kehityskulkuihin

Montenegro ja Serbia sopivat soveltavansa vuonna 2020 tarkistettua menettelyä, joka esitettiin komission tiedonannossa Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille 3 . Asiasta sovittiin ensimmäisissä näiden maiden kanssa järjestetyissä hallitustenvälisissä konferensseissa 22. kesäkuuta 2021, ja se oli osoitus EU:n sitoutumisesta viemään maiden liittymisneuvotteluja eteenpäin. Ensimmäisessä Montenegron kanssa tarkistetun menettelyn mukaisesti järjestetyssä hallitustenvälisessä konferenssissa annettiin poliittista ohjausta siihen, miten maa voi vauhdittaa työtä oikeusvaltiota koskevien välitavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen on edellytys liittymisneuvottelujen etenemiselle. Ensimmäisessä Serbian kanssa tarkistetun menettelyn mukaisesti järjestetyssä hallitustenvälisessä konferenssissa laadittiin etenemissuunnitelma temaattisten kokonaisuuksien avaamista varten. Suunnitelma perustuu maan oletettuun edistymiseen varsinkin oikeusvaltiota koskevissa uudistuksissa.

Tarkistetun menettelyn mukaisesti komissio arvioi tämän tiedonannon päätelmissä ja suosituksissa Montenegron ja Serbian liittymisneuvottelujen kokonaistilannetta ja ehdottaa jatkotoimia kullekin maalle. Seuraavat hallitustenväliset konferenssit on määrä järjestää sen jälkeen, kun tämänvuotiset maaraportit ja neuvoston niiden johdosta antamat päätelmät on julkaistu. Neuvoston suostumuksella näissä konferensseissa voidaan avata temaattisia kokonaisuuksia, käydä poliittista vuoropuhelua uudistuksista, arvioida liittymisprosessia kokonaisuutena ja suunnitella tulevan vuoden toimia, mukaan lukien jäljellä olevien temaattisten kokonaisuuksien ja neuvottelulukujen avaaminen ja sulkeminen sekä mahdolliset korjaavat toimenpiteet.

On äärimmäisen tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot saattavat Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvottelukehyksistä käytävät keskustelut viipymättä päätökseen ja että ensimmäiset hallitustenväliset konferenssit näiden maiden kanssa järjestetään Slovenian puheenjohtajakaudella mahdollisimman pian. Pohjois-Makedonia on toteuttanut EU:hun liittyviä uudistuksia tasaiseen tahtiin määrätietoisesti varsinkin keskeisillä aloilla, joihin kuuluu oikeusvaltio ja sen osana korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Maa täyttää edelleen edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiselle. Avoimet Bulgarian ja Pohjois-Makedonian väliset kahdenväliset kysymykset on ratkaistava ensi tilassa. Albanian edistyminen vaaliuudistuksessa ja hyvien tulosten jatkuminen keskeisten oikeusvaltiouudistusten toteuttamisessa olivat lähtökohtana komission arviolle, jonka mukaan maa täyttää edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiselle osana liittymisneuvotteluja. Viivästykset liittymisneuvottelujen virallisessa käynnistämisessä vaikuttavat kielteisesti EU:n uskottavuuteen.

Komission lausunnossa Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemuksesta 4 määriteltiin 14 tärkeintä tavoitetta, jotka Bosnia ja Hertsegovinan on saavutettava ennen kuin komissio voi suositella jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Neuvosto vahvisti nämä 14 tärkeintä tavoitetta joulukuussa 2019. Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava uudistusten kriittinen massa 14 tärkeimmän tavoitteen saavuttamiseksi ennen kuin komissio voi suositella ehdokasmaan aseman myöntämistä sille.

EU jatkoi Kosovon 5* kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon tukemista. Komissio on ehdottanut, että Kosovon kansalaisia koskeva viisumivaatimus lakkautetaan. Ehdotuksen käsittely neuvostossa on kesken, se pitäisi käsitellä kiireellisenä. Komissio pysyy kannassaan, jonka mukaan kaikki neuvoston asettamat edellytykset viisumivapauden myöntämiseksi Kosovolle täyttyvät.

Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmassa keskitytään alueen ja EU:n välisten sosiaalisten ja taloudellisten erojen kaventamiseen. Suunnitelman mukaan aluetta tuetaan investoinnein ja politiikka-aloittein, joita toteutetaan liikenteen, energian, digitalisaation, vihreän toimintaohjelman, yksityissektorin tukemisen, taloudellisen yhdentymisen, innovoinnin sekä inhimillisen pääoman kehittämisen aloilla. Suunnitelmassa tunnustetaan oikeusvaltion rooli kestävän kehityksen kulmakivenä ja korostetaan, että talouden rakenneuudistusten ohella edistymistä olisi tapahduttava perusasioissa samalla kun jatketaan lippulaiva-aloitteiden täytäntöönpanoa.

EU osoittaa suunnitelman täytäntöönpanoon enintään 9 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027 IPA III:n määrärahoista, mukaan lukien enintään miljardi euroa Länsi-Balkanin takausjärjestelyn perustamiseen. Järjestelyn uskotaan houkuttelevan pääomaa noin 20 miljardin euron investointeihin seuraavan vuosikymmenen aikana. Suunnitelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön panostetaan jatkossakin.

Komissio jatkoi Länsi-Balkanin strategian 6 ja Sofiassa toukokuussa 2018 järjestetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa hyväksytyn prioriteettiagendan 7 täytäntöönpanoa. Useimmat suunnitelluista toimista on joko käynnistetty tai saatettu päätökseen. Käynnissä on erityisesti hankkeita, joilla pyritään mittaamaan Länsi-Balkanin maiden oikeusjärjestelmien suorituskykyä sekä seuraamaan korkean tason korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia oikeudenkäyntejä. Lisäksi Länsi-Balkanin maat ovat nyt tiiviisti mukana oikeus- ja sisäasioiden aloilla toimivien EU:n virastojen toiminnassa. Ne tekevät EU:n kanssa rakenteellista yhteistyötä muuttoliike- ja turvallisuusasioissa, erityisesti terrorismin, radikalisoitumisen, väkivaltaisten ääriliikehdinnän ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjumisessa. Tilanne koko alueella on kuitenkin se, että joitakin keskeisiä oikeusvaltiouudistuksiin liittyviä suosituksia ei ole pantu täytäntöön. Ne on asetettava etusijalle.

Alue on saattanut päätökseen kaikki alueellista talousaluetta koskevan toimintasuunnitelman toimet. Sofiassa marraskuussa 2020 osana Berliinin prosessia järjestetyssä huippukokouksessa alueen maat sopivat kunnianhimoisesta seurantasuunnitelmasta yhteisten alueellisten markkinoiden luomiseksi. Yhteiset alueelliset markkinat on esimerkki osallistavasta alueellisesta yhteistyöstä. Markkinat ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään lisäämään koko alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä, nopeuttamaan pandemian jälkeistä elpymistä ja maksimoimaan yhteyksiin tehtävien investointien hyödyt. Elpymisen kannalta on tärkeää houkutella sijoittajia, jotka pyrkivät monipuolistamaan tarjontaa ja lyhentämään arvoketjuja. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat rakentavalla tavalla yhteisten alueellisten markkinoiden luomiseen ja yhteisten sitoumusten täytäntöönpanoon alueen ihmisten ja yritysten hyväksi.

Työn muuttuva luonne, digitalisaatio, vihreä siirtymä ja covid-19-pandemia vaikuttavat hyvin konkreettisesti ihmisten elämään ja alueen sosioekonomiseen rakenteeseen. Näihin haasteisiin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi on erittäin tärkeää, että Länsi -Balkanin kumppanit huolehtivat makrotalouden ja julkisen talouden vakaudesta ja toteuttavat rakenneuudistuksia. Tavoitteena on korjata niiden talouksissa havaitut heikkoudet ja parantaa niiden yhteiskuntien selviytymiskykyä. Talouden uudistusohjelmissa ja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa hyväksytyissä toimintaohjeissa 8 määriteltyjen uudistusten toteutus onkin erittäin tärkeää, jotta voidaan paitsi parantaa kilpailukykyä, luoda työpaikkoja ja edistää sosiaalista osallisuutta, myös varmistaa julkisen talouden kestävyys ja täyttää taloudelliset jäsenyysehdot ja maksimoida EU:n investointipaketin potentiaaliset vaikutukset.

Turkki on ehdokasmaa ja EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismin torjunta, talous, kauppa, energia ja liikenne.

Vuoropuhelu ja yhteistyö Turkin kanssa lisääntyi vuonna 2021. Korkea edustaja ja komissio toimittivat Eurooppa-neuvostolle 20. maaliskuuta 2021 yhteisen tiedonannon EU:n ja Turkin poliittiset, taloudelliset ja kauppasuhteet 9 . Sen pohjalta EU-johtajat ovat päättäneet, että EU on valmis vaiheittaiseen, oikeasuhteiseen ja peruutettavissa olevaan yhteistyöhön Turkin kanssa, jotta toimintaa voidaan tehostaa useilla yhteisen edun mukaisilla aloilla. Tämä edellyttää, että tilanteen rauhoittuminen jatkuu, että Turkki osallistuu yhteistyöhön rakentavalla tavalla ja että Eurooppa-neuvoston viimeaikaisissa päätelmissä esitetyt vakiintuneet ehdot täyttyvät. Näissä puitteissa käytiin korkean tason vuoropuhelua ilmastosta, muuttoliikkeestä ja turvallisuudesta. Pian on vuorossa myös vuoropuhelu terveyskysymyksistä. Eurooppa-neuvosto toisti, että vakaa ja turvallinen toimintaympäristö itäisellä Välimerellä ja yhteistyöhön perustuvat molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Turkin kanssa ovat EU:n strategisen edun mukaisia. Samaan aikaan EU-johtajat ovat vahvistaneet olevansa sitoutuneita puolustamaan EU:n ja jäsenvaltioiden etuja.

Maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia. Se on muuttoliikeasioissa tehtävän yhteistyön pääasiallinen kehys. Turkki jatkoi kiitosta ansaitsevia pyrkimyksiään isännöidä maailman suurinta pakolaisyhteisöä, johon kuuluu noin 4 miljoonaa pääasiassa Syyriasta lähtöisin olevaa pakolaista. Julkilausuman täytäntöönpanossa ilmeni kuitenkin ongelmia, koska Turkki yksipuolisesti keskeytti sääntöjenvastaisesti saapuneiden henkilöiden ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen takaisin Kreikan saarilta maaliskuusta 2020 alkaen ja koska ilmaantui vaihtoehtoisia salakuljetusreittejä Kyprokseen ja Italiaan. Kaiken kaikkiaan laittomien rajanylitysten määrä Turkin ja EU:n välillä pysyi kuitenkin huomattavasti pienempänä kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausuman hyväksymistä.

EU piti kiinni sitoumuksestaan antaa huomattavaa taloudellista tukea pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta tukea on ohjattu 6 miljardin euron edestä. Välineen kaikista toimintamäärärahoista oli tehty sopimukset vuoden 2020 lopussa, ja elokuuhun 2021 mennessä oli maksettu yli 4,2 miljardia euroa yli sadassa hankkeessa. Sen saavutuksiin kuului 1,8 miljoonan pakolaisen auttaminen perustarpeidensa täyttämisessä, 700 000 pakolaislapsen auttaminen kouluun, 363 koulun rakentaminen ja yli 18 miljoonan perusterveydenhuollon käynnin järjestäminen. Kesäkuussa komissio ehdotti 3 miljardin euron tukipakettia vuosiksi 2021–2023 täydentämään vuonna 2020 käyttöön otettua 0,5 miljardin euron siirtymävaiheen humanitaarista apua. Paketti sisältää rahoitusta muuttoliikkeen hallintaan ja rajavalvontaan Turkin itärajalla. Covid-19-pandemia ja sen aiheuttamat talousongelmat ovat pahentaneet alueen valmiiksi kriittistä pakolaistilannetta. Muuttovirrat alueen muista osista, muun muassa Afganistanista, saattavat johtaa tarpeiden kasvuun. Turkki on kuitenkin jatkanut loitontumistaan EU:sta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden osa-alueilla tapahtuneen vakavan taantumisen johdosta. EU-johtajat ovat korostaneet, että puolueisiin, ihmisoikeusaktivisteihin ja mediaan kohdistuvat painostus- ja rajoitustoimet heikentävät merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumista ja ovat vastoin Turkin velvoitteita kunnioittaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita ja naisten oikeuksia. Näistä kysymyksistä käytävä vuoropuhelu on edelleen olennainen osa EU:n ja Turkin välisiä suhteita.

Sekä EU että Turkki hyötyvät edelleen tulliliitosta. Kahdenvälisen kaupan määrä kasvoi, ja EU:n suhteellinen osuus Turkin ulkomaankaupasta kasvoi hieman. Turkki ei ole kuitenkaan komission sinnikkäistä taivutteluyrityksistä huolimatta puuttunut tulliliiton toimintaa haittaaviin ja kauppaa häiritseviin tekijöihin. Turkin entistä itsetietoisempi ulkopolitiikka on ristiriidassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden ja EU:n laajempien intressien kanssa. Pääsyitä ovat Turkin väliintulot ja tuki sotilaallisille toimille useimmissa sen lähialueilla käynnissä olevissa konflikteissa. Kesäkuussa 2021 EU-johtajat muistuttivat, että alueellinen rauha ja vakaus ovat EU:n ja Turkin yhteinen etu ja että sen vuoksi Eurooppa-neuvosto odottaa Turkin ja kaikkien muidenkin toimijoiden edesauttavan alueellisten kriisien ratkaisemista.

Vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä ja pidättyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat vastoin EU:n etua ja rikkovat kansainvälistä oikeutta ja EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia, ovat ehdoton edellytys sille, että voidaan taata vakaa ja turvallinen toimintaympäristö itäisellä Välimerellä ja kehittää EU:n ja Turkin suhteista sellaiset, että ne perustuvat yhteistyöhön ja hyödyttävät molempia osapuolia. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

EU tuomitsi jyrkästi Turkin yksipuoliset toimet ja Turkin presidentin ja Kyproksen turkkilaisyhteisön johtajan 20. heinäkuuta 2021 antamat ilmoitukset, jotka koskivat Kyproksella sijaitsevan Varoshan aidatun kaupungin uudelleen avaamista. EU vaati, että kaikki Varoshan suhteen sitten lokakuun 2020 toteutetut toimet kumotaan välittömästi.  

EU:n taloudellinen tuki auttaa ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita hyväksymään ja toteuttamaan ne poliittiset, institutionaaliset, oikeudelliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja taloudelliset uudistukset, jotka ovat välttämättömiä EU:n arvojen kunnioittamiseksi ja EU:n sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin asteittain mukautumiseksi tulevaa EU-jäsenyyttä silmällä pitäen. Uudistukset tukevat maiden vakautta, turvallisuutta ja vaurautta.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät kesäkuussa 2021 poliittiseen yhteisymmärrykseen liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA III) koskevasta komission asetusehdotuksesta. Asetus annettiin 15. syyskuuta 2021. 10  Oikeudellisen kehyksen valmiiksi saattaminen mahdollistaa Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanon. Suunnitelmalla on avainasema alueen elpymisessä. 

IPA III -väline perustuu politiikkalähtöiseen lähestymistapaan, jossa apua annetaan strategisin ja dynaamisin perustein ja jonka keskiössä ovat perusasioihin liittyvät jäsenyysvaatimukset. IPA III -välineestä myönnettävä EU:n taloudellinen tuki keskitetään tärkeimpiin tavoitteisiin. Näin tuki uudistuksille kasvaa, mikä edistää sosioekonomista kehitystä ja lähentää kumppaneita EU:hun. Neuvoston ja parlamentin kesäkuussa saavuttaman poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti IPA III vahvistaa demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon kytkeytyvää ehdollisuutta.

II. LIITTYMISPROSESSIN PERUSASIAT

Perustavanlaatuiset uudistukset oikeusvaltion, talouden, demokraattisten instituutioiden toiminnan ja julkishallinnon aloilla ovat avainasemassa, kun ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita valmistellaan täyttämään jäsenyysvaatimukset. Laajentumisprosessissa mukana olevien maiden valmius ja poliittinen tahto panostaa näihin uudistuksiin on niiden EU:hun yhdentymisen keskiössä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että edistyminen on vakaata, konkreettista ja peruuttamatonta.

Länsi-Balkanin ja Turkin hallitukset jatkoivat kansanterveyden suojelemiseksi tarkoitettujen rajoitusten soveltamista covid-19-pandemian vuoksi. Länsi-Balkanin parlamentit jatkoivat toimintaansa, osa covid-rajoituksin. Kokoontumisvapautta usein rajoitettiin kansanterveyteen vedoten, joissakin tapauksissa oikeusasiamiehen suositusten vastaisesti. Myös muita perusoikeuksia rajoitettiin. Joissakin tapauksissa pandemia on vaikuttanut oikeudellisten menettelyjen tehokkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Covid-19-pandemian johdosta käyttöön otettujen poikkeustoimien on oltava oikeasuhteisia, välttämättömiä ja ajallisesti rajattuja niin, että taataan oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden noudattaminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Oikeuslaitos ja perusoikeudet

Riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten takaama oikeusturva on oikeusvaltion kulmakivi. Länsi-Balkanin oikeuslaitoksilla on tähän liittyen edelleen monia haasteita. Oikeuslaitoksiin kohdistuvan painostuksen riski heikentää yleistä institutionaalista tasapainoa ja vallanjakoperiaatetta, mikä puolestaan heikentää yhdenvertaisuutta lain edessä. Oikeuslaitosuudistusten onnistuminen edellyttää korkeimmilta hallintotasoilta ja asiaankuuluvilta sidosryhmiltä horjumatonta päättäväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Liittymisprosessin edistyminen edellyttää puolestaan määrätietoisia toimia, joilla lisätään Länsi-Balkanin oikeuslaitosten riippumattomuutta ja tehokkuutta ja parannetaan niiden laatua. Lisäksi tarvitaan vakuuttavia tuloksia pidemmältä aikaväliltä.

Albanian edistyminen oikeuslaitoksen kattavassa uudistamisessa on jatkunut hyvänä, ja se on saavuttanut konkreettisia tuloksia nimityksiä edeltävien taustaselvitysten tekemisessä. Perustuslakituomioistuin on nyt täysin toimintakykyinen, ja se on aloittanut tärkeiden tapausten käsittelyn. Pohjois-Makedonia on edistynyt jonkin verran esimerkiksi oikeuslaitosstrategiansa täytäntöönpanossa. Serbia ja Kosovo edistyivät oikeudellisten uudistustensa toteuttamisessa vain vähän. Serbia on uudestaan sitoutunut uudistuksiin. Se suunnittelee lisäävänsä oikeuslaitoksensa riippumattomuutta muun muassa tekemällä muutoksia perustuslakiin vuoden 2021 loppuun mennessä. Kosovon oikeuslaitoksen yleiset valmiudet nostaa syytteitä ja käsitellä tapaukset nopeasti ja tehokkaasti ovat edelleen heikot. Montenegro ja Bosnia ja Hertsegovina eivät edistyneet oikeudellisten uudistustensa toteuttamisessa. Montenegrossa keskeiset oikeuslaitosuudistukset eivät etene. Kaikilta hallintotasoilta, parlamentilta ja oikeuslaitokselta tarvitaan määrätietoista poliittista sitoutumista, jotta kehitys kohti oikeusvaltiota koskevien välitavoitteiden saavuttamista voi jatkua. Bosnia ja Hertsegovina ei ole edistynyt oikeuslaitoksensa vahvistamisessa; ilman tarkoituksenmukaisia toimia oikeuslaitoksen yleinen integriteetti heikentyy entisestään.

Turkissa viime vuosina havaittu vakava taantuminen jatkui. Maa ei ole ratkaissut yhtä suurimmista ongelmistaan eli oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeemistä puutetta. Tuomareiden ja syyttäjien poliittinen painostus jatkui, mikä heikensi entisestään oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja sen työn laatua. Oikeuslaitoksen tehokkuus ja ammattimaisuus kärsivät tuomareiden ja syyttäjien massaerottamisista. Turkin kieltäytyminen panemasta täytäntöön kaikkia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä koskevia tuomioita on lisännyt huolestuneisuutta sen suhteen, noudattaako Turkki kansainvälisiä ja eurooppalaisia ihmisoikeusnormeja. Turkin viranomaisten on kiireesti puututtava vakaviin puutteisiin, jotka koskevat erityisesti oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettaman noudattamista.

Korruptio on edelleen laajalle levinnyttä Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Kaiken lisäksi pandemia on vahvistanut joitakin korruptiolle altistavia tekijöitä. Korruption torjunnassa tarvitaan tiukkoja toimia ja tuntuvia tuloksia, jotta voidaan lieventää demokraattiseen hallintotapaan, oikeusvarmuuteen ja taloudelliseen varmuuteen kohdistuvia uhkia ja taata vakaa ja läpinäkyvä liiketoimintaympäristö. Laajentumismaiden onnistuminen korruption ehkäisemisessä ja torjunnassa vaihtelee: joillakin aloilla edistyminen on jatkunut ja toisilla selvästi hidastunut. Julkiset hankinnat ovat edelleen erityisen alttiita korruptiolle. Valvontamekanismeja on vahvistettava julkisen hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa ja vastuuvelvollisuutta lisättävä tuntuvasti toteuttamalla tiukkoja ja kunnianhimoisia toimenpiteitä. Korruptiota koskevia riskinarviointeja ja korruption torjuntatoimia ei toteuteta systemaattisesti korruptiolle kaikkein alttiimmilla aloilla. Kaikilta tahoilta tarvitaan huomattavasti enemmän työtä ja selkeää poliittista tahtoa, jotta saadaan vakuuttavia tuloksia varsinkin korkean tason korruptiotapausten tutkinta- ja syytetoimista ja voidaan varmistaa rikoksella hankittujen varojen takavarikointi ja menetetyksi tuomitseminen.

Albaniassa tuomareiden taustaselvitykset ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneen yksikön perustaminen tuottavat tuloksia korruption torjunnassa. Pohjois-Makedonia on lujittanut strategista ja institutionaalista kehystään ja saanut lisää tuloksia useiden korruptiotapausten, myös korkean tason korruptiotapausten, tutkinnassa, syytetoimissa ja ratkaisemisessa. Kosovossa, Montenegrossa ja Serbiassa edistyminen oli vähäistä. Montenegron korruptiontorjuntavirasto omaksui ennakoivamman lähestymistavan, mutta maan on tehostettava korruption ehkäisy- ja torjuntatoimia sekä varojen takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista. Kosovo paransi erikoissyyttäjänviraston valmiuksia, mutta ennakoivan tutkinnan, lainvoimaisten päätösten ja varojen lopullisen menetetyksi tuomitsemisen osalta tarvitaan edelleen määrätietoisia toimia. Serbia lisäsi korruptiontorjuntavirastonsa valmiuksia, mutta uuden korruptiontorjuntastrategian hyväksymiseksi ei toteutettu konkreettisia toimenpiteitä. Strategian tueksi tarvitaan uskottava ja realistinen toimintasuunnitelma. Myöskään useimpia lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suosituksia ei ole pantu täytäntöön. Bosnia ja Hertsegovina ei edistynyt laajalle levinneen korruption ja poliittisten prosessien hyväksikäytön torjumisessa. Lainsäädännölliset ja institutionaaliset kehykset ovat edelleen riittämättömiä ja liian hajanaisia. Turkissa ei tapahtunut edistymistä. Maan oikeudelliset ja institutionaaliset korruptiontorjuntakehykset eivät edelleenkään vastaa kansainvälisiä normeja vaan mahdollistavat poliittisen vaikuttamisen korruptiotapausten tutkinnassa, syytetoimissa ja ratkaisemisessa. Julkisten laitosten vastuuvelvollisuutta ja niiden toiminnan läpinäkyvyyttä on lisättävä. Korruptiontorjuntastrategian puuttuminen on osoitus siitä, että tahtoa korruption torjuntaan ei ole.

Perusoikeudet on kirjattu pääpiirteissään Länsi-Balkanin maiden lainsäädäntöön, mutta niiden toteutumisen varmistamisessa riittää haastetta. Joillakin politiikan aloilla tuomioistuimet eivät turvaa perusoikeuksia riittävällä tavalla. Kaiken kaikkiaan asiassa on tapahtunut vain vähän kehitystä tai kehitys on suorastaan taantunut lähes koko alueella. Edellisissä maaraporteissa esitettyjen huolenaiheiden ja suositusten johdosta on ryhdytty vain vähäisiin toimiin. Turkin ihmisoikeustilanne heikkeni entisestään ja on edelleen vakava huolenaihe.

Sananvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita; ne on taattava. Tältä osin Länsi-Balkanilla tapahtui vain vähän tai ei lainkaan edistymistä. Vaikka mediaympäristö yleisesti ottaen mahdollistaa sananvapauden toteutumisen, toimittajiin kohdistuva uhkailu, pelottelu ja väkivalta sekä viranomaisten halventavat huomautukset aiheuttavat edelleen vakavaa huolta. Niillä voi olla lamaannuttava vaikutus tiedonvälityksen vapauden käyttöön, ja siksi niitä koskevia tutkinta- ja syytetoimia pitää vauhdittaa. Media-alan sääntelyviranomaisten ja yleisradioyhtiöiden riippumattomuus on taattava muun muassa huolehtimalla riittävästä rahoituksesta ja siitä, että johtoportaan nimitykset perustuvat ansioille. Myös riippumattomien itsesääntelyelinten toimintaa on tuettava jatkossakin. Kaikkien alueen maiden on lisättävä tiedotusvälineiden rahoituksen sekä julkisten ja yksityisten intressien välisten kytkösten läpinäkyvyyttä, koska tällaiset intressit voivat vaikuttaa toimituksellisiin linjauksiin ja johtaa itsesensuuriin.

Vakava taantuminen jatkui Turkissa, missä sananvapauden käyttöä ja opposition äänen kuulumista rajoitetaan edelleen merkittävästi. Tiedotusvälineiden pelottelu jatkui: toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, juristeja, kirjailijoita, oppositiopoliitikkoja, opiskelijoita ja sosiaalisen median käyttäjiä vastaan nostettiin rikossyytteitä ja annettiin tuomioita.

Länsi-Balkanin kumppaneiden on osoitettava jatkavansa toimia, joilla edistetään ja vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja puututaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan. Tähän liittyvä huoli on kasvanut Turkissa, jossa naisten oikeudet ovat heikentyneet, mistä on osoituksena maan vetäytyminen Istanbulin yleissopimuksesta.

Syrjinnän kieltäviä lakeja ja politiikkoja on kyllä olemassa, mutta syrjintää ja viharikoksia ja -puhetta koskevien tapausten käsittely on puutteellista. Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queerien (hlbtiq) lakisääteinen suojelu on parantunut useimmissa Länsi-Balkanin maissa, mutta lakeja on myös sovellettava käytännössä, koska syrjintä ja vihapuhe ovat edelleen yleisiä. Turkissa hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksien suojelu sekä hlbtiq-yhteisöön kohdistuva vihapuhe ja mustamaalaaminen aiheuttavat yhä vakavaa huolta.

Lapset, varsinkin haavoittuvassa asemassa olevat lapset, ovat kärsineet koulujen sulkemisista ja muista covid-19-kriisistä johtuvista rajoituksista. Tarvitaan toimia lapsen oikeuksien vahvistamiseksi ja kriisinkestävien lastensuojelu- ja -hoitojärjestelmien perustamiseksi. On luotava lapsisystävällisiä oikeusjärjestelmiä ja vaihtoehtoja säilöönotolle. Tällaisia vaihtoehtoja on käytettävä aiempaa järjestelmällisemmin ja säilöönottoon turvauduttava vasta viimeisenä keinona.

Vammaisten oikeudet on turvattava, mukaan lukien heidän siirtymisensä avohoitoon tai itsenäisiin asumismuotoihin YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Jatkuvaa huomiota on kiinnitettävä myös vähemmistöjen suojeluun ja heidän osallistumiseensa julkiseen elämään. Romanit ovat edelleen epäedullisessa asemassa muuhun väestöön nähden, ja haavoittuvassa asemassa olevat romanit ovat kärsineet covid-19-kriisistä ja siihen liittyvistä rajoituksista kohtuuttomasti.

Alueen hallitusten on ryhdyttävä toimiin kaikkien niiden suositusten johdosta, joita ihmisoikeuksien toteutumista seuraavat kansainväliset ja alueelliset elimet ovat antaneet muun muassa vankilaoloista ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä.

Oikeus, vapaus ja turvallisuus

Järjestäytynyt rikollisuus uhkaa edelleen aluetta ja vaikuttaa ihmisiin, yrityksiin, valtion instituutioihin ja koko talouteen. Vahvoilla rikollisjärjestöillä on maailmanlaajuista vaikutusvaltaa, ja ne pystyvät helposti toimimaan rajojen yli, myös EU:ssa. Länsi-Balkanilla toimivat rikollisjärjestöt ovat osoittautuneet erittäin kekseliäiksi covid-19-pandemian hyväksikäytössä. Hallitukset ovat vastanneet lisäämällä operatiivista poliisiyhteistyötä EU:n kanssa erityisesti EMPACT-foorumilla 11 ja EU:n virastojen kanssa esimerkiksi huumeiden (varsinkin kannabiksen ja synteettisten huumausaineiden), valmisteveron alaisten tuotteiden (lähinnä savukkeiden) ja ampumaseiden salakuljetuksen, järjestäytyneen omaisuusrikollisuuden, maahanmuuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan aloilla. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa EU:n strategiassa vuosiksi 2021–2025 12 vahvistetaan sitoumus, jonka mukaan EU panostaa jatkossakin valmiuksien kehittämishankkeisiin kolmansissa maissa, myös laajentumismaissa. Tavoitteena on tukea operatiivista yhteistyötä ja avustaa kumppaneita sellaisten välineiden ja valmiuksien hankkimisessa, joiden avulla ne voivat kitkeä monimutkaisia rikollisrakenteita.

Pienaseiden ja kevyiden aseiden väärinkäytön ja laittoman hallussapidon ja kaupan torjunnassa on edistytty hyvin ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2020–2025) mukaisesti. Lisäponnisteluja tarvitaan seuraavilla osa-alueilla: lainsäädännön lähentäminen EU:n säännöstöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, rajaturvallisuuden parantaminen ja ampuma-aseisiin liittyvien tutkintavalmiuksien kehittäminen, oikeusjärjestelmien tehostaminen ampuma-aserikosten osalta, lainvalvontaviranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön ja tiedonvaihdon helpottaminen entisestään, ampuma-aseiden laittoman hallussapidon vähentäminen sekä ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden leviämisen ja tarkoituksenvastaisten siirtojen riskin pienentäminen.

Myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntarakenteisiin panostamista on jatkettu, mikä on johtanut oikeuslaitoksen ja poliisin erikoisyksikköjen vahvistamiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden alalla annettujen lainvoimaisten tuomioiden määrä osoittaa kuitenkin, että lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen valmiudet tutkia merkittäviä järjestäytyneen rikollisuuden tapauksia, nostaa niistä syytteet ja jakaa tuomioita ovat riittämättömät, jolloin myös pelotevaikutus jää heikoksi. Sama koskee ihmiskaupan torjuntaa, joka käsittää myös ihmiskaupan uhrien suojelun ja tukemisen.

Viranomaisten on Länsi-Balkanilla ja Turkissa löydettävä tehokkaat keinot estää järjestäytynyttä rikollisuutta soluttautumasta niiden talouksiin. Toimia tarvitaan myös rikoksella hankitun omaisuuden jäljittämisen nopeuttamiseksi talousrikostutkinnan avulla sekä rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemisen ja takaisin perimisen varmistamiseksi. Lainvalvontaviranomaisten on parannettava valmiuksiaan puuttua rikollisen toiminnan, varsinkin kyberrikollisuuden, uusiin muotoihin. Kyberrikollisuutta koskeva yhteistyö lisääntyy.

Myönteistä kehitystä alueella on tapahtunut Albaniassa, joka on edistynyt hyvin kansainvälisessä poliisiyhteistyössä ja huumausaineiden tuotannon ja laittoman kaupan torjunnassa. Poliisiyhteistyö on johtanut paljon julkisuutta saaneisiin pidätyksiin. Pohjois-Makedoniassa on tapahtunut jonkin verran edistymistä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, myös operatiivisella tasolla. Myös Montenegro on edistynyt jonkin verran. Lainvalvontaviranomaisilla on nyt parempi pääsy keskeisiin tietokantoihin, ja tutkijoiden ja asiantuntijoiden määrä on kasvanut tärkeimmillä aloilla. Lisäksi vakiintunut kansainvälinen poliisiyhteistyö tuotti edelleen tuloksia: huumausaineita takavarikoitiin enemmän kuin koskaan. Kosovo, Serbia ja Turkki edistyivät järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa vain vähän ja Bosnia ja Hertsegovina ei lainkaan, koska yhteyspiste Europolin kanssa tehtävää yhteistyötä varten ei ole vielä toiminnassa.

Yhteistyö Länsi-Balkanin kanssa terrorismin torjunnassa ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä on edelleen erittäin tärkeää. Vaikka alueella esiintyy edelleen uskonnollista ja poliittista ääriajattelua ja radikalisoitumista ruokkivien verkkofoorumien lisääntyminen aiheuttaa huolta, tarkastelujaksolla ei raportoitu väkivaltaisia tai muita terrorismiin, ääriliikehdintään tai radikalisoitumiseen kytkeytyviä välikohtauksia ja alueen turvallisuustilanne säilyi vakaana.

Lokakuussa 2020 järjestetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäministereiden foorumissa vahvistettiin, että Länsi-Balkanin yhteinen terrorisminvastainen toimintasuunnitelma on edelleen ajankohtainen ja että sen tavoitteiden täytäntöönpanoon ollaan sitouduttu myös vuoden 2020 jälkeen. Näin ollen yhteinen toimintasuunnitelma ja sen täytäntöönpanojärjestelyt muodostavat edelleen puitteet yhteiselle työlle, jolla pyritään ehkäisemään väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja terrorismiin johtavaa radikalisoitumista viiden tavoitteen pohjalta. Suunnitelma nojaa vahvaan alueelliseen yhteistyöhön. Pandemia on hidastanut täytäntöönpanoa suurimmassa osassa aluetta, mutta jonkin verran edistymistä on tapahtunut terrorisminvastaisten strategioiden laatimisessa, asiaankuuluvan lainsäädännön antamisessa, institutionaalisten valmiuksien kehittämisessä ja radikalisoitumisen torjuntatoimien käyttöönotossa. Sovittujen tavoitteiden ja toimien kokonaisvaltainen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin uusia edistysaskeleita. Yleisesti ottaen tarvitaan lisätoimia kaikenlaisen (uskonnollisen, etnis-kansallismielisen ja poliittisen) radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.

Albania hyväksyi joulukuussa 2020 uuden monialaisen terrorismintorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja täytti näin Länsi-Balkanin yhteisen toimintasuunnitelman mukaiset velvoitteensa. Maa on myös jatkanut lainsäädäntönsä lähentämistä EU:n säännöstöön. Montenegro panee kansalaisyhteiskunnan tuella täytäntöön väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisy- ja torjuntastrategiaansa, joka kattaa vuodet 2020–2024 ja jonka pääpaino on säilöönottokeskuksissa. Pohjois-Makedonia jatkaa terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjuntaa koskevan kansallisen strategian (2018–2022) täytäntöönpanoa. Bosnia ja Hertsegovinan ja Serbian olisi hyödyllistä omaksua strategisempi lähestymistapa terrorismin torjuntaan. Bosnia ja Hertsegovinan strategian voimassaolo on päättynyt, joten maan olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön uusi vuodet 2021–2025 kattava strategia, joka on linjassa EU:n politiikan kanssa. Strategiassa olisi keskityttävä väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemiseen ja torjumiseen. Tämä edellyttää tehokkaampia terrorismin torjuntarakenteita. Bosnia ja Hertsegovina tarvitsee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen uuden lain, joka vastaa EU:n oikeudellisia normeja (eli neljättä rahanpesunvastaista direktiiviä). Serbiassa keskeinen terrorisminvastainen lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Kosovo aikoo hyväksyä uuden yhteisen strategian terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjumiseksi. Sisäministeri toimii edelleen terrorismin torjunnan kansallisena koordinaattorina, mutta hänen rooliaan instituutioiden välisessä koordinoinnissa on vahvistettava ja hänen tehtäviään tukemaan on avattava uudelleen toimisto.

Eräät alueen kumppanit (Albania, Kosovo ja Pohjois-Makedonia) kotiuttavat järjestelmällisesti terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita ja heidän perheenjäseniään. Useimmissa Länsi-Balkanin maissa huolta aiheuttaa entisiltä taistelualueilta palaavien, terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden kotiuttaminen sekä se, ettei heidän yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamiseksi tehdä tarpeeksi ja systemaattisesti työtä. Kosovo edistyi hyvin terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kuntouttamisessa ja yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamisessa. Huolta aiheuttaa kuitenkin väkivaltaiseen ääriliikehdintään syyllistyneiden rikoksentekijöiden varhainen ehdonalaiseen päästäminen. Eri puolilla Länsi-Balkania on parannettava yhteiskuntaan uudelleensopeuttamistoimien seurantaa, myös vankiloissa. Tämä edellyttää kansallista ja paikallista yhteistyötä eri instituutioiden välillä. Tiedonvaihto suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) avulla on edistynyt merkittävästi. Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi jatkossakin välitettävä proaktiivisesti tietoja terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä palauttamisesta asianmukaisia kanavia käyttäen. Montenegron tiedonvaihto Europolin ja Eurojustin kanssa terrorismiin syyllistyneistä vierastaistelijoista toimii hyvin. Pohjois-Makedonia hyväksyi kesäkuussa 2020 kansallisen suunnitelman maahan palaavien vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä uudelleensopeuttamiseksi ja kuntouttamiseksi.

Turkki on edelleen terroristiryhmien kohde. Hallituksella on legitiimi oikeus ja velvollisuus torjua terrorismia, mutta sen toimet ja niiden oikeudellinen kehys on saatettava vastaamaan eurooppalaisia normeja ja EU:n säännöstöä. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, ja niissä on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Turkin olisi lakattava käyttämästä terrorismin vastaisen lainsäädäntönsä laajaa tulkintaa perusteena toimittajien, kirjailijoiden, lakimiesten, poliitikkojen, tutkijoiden, ihmisoikeusaktivistien ja kritiikin esittäjien pidättämiselle. Turkki asetti etusijalle taistelun PKK:ta vastaan ja Gülen-liikkeen hajottamisen. PKK kuuluu edelleen EU:n luetteloon henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, jotka ovat osallistuneet terroritekoihin. Turkilla on hyvät institutionaaliset valmiudet, mutta siihen kohdistuu edelleen vakavia rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä. Maa on edistynyt rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen kehyksen lujittamisessa, mutta se ei ole pannut täytäntöön kaikkia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksia. Maan on laadittava kokonaisvaltainen strategia ja toimintasuunnitelma rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

Turkin käyttämän varojenjäädytysmekanismin tuloksellisuus ja oikea-aikaisuus paranivat, ja maa jatkoi koti- ja ulkomaisten terroristisolujen vastaisia toimia. Terrorismin torjumiseksi tehtävä poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ja virastojen kanssa oli edelleen vähäistä, koska Turkki ei ole antanut henkilötietosuojalakia, joka olisi eurooppalaisten normien ja EU:n säännöstön mukainen, ja koska EU:n ja Turkin välillä on eroja terrorismirikosten määrittelyssä ja niistä määrättävissä seuraamuksissa. Turkin olisi jatkettava toimia väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja terrorismiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen.

Hybridiuhat, kuten kyberhyökkäykset, ja ennen kaikkea väärien tietojen tahallinen tai tahaton levittäminen ovat edelleen vakava ongelma laajentumismaissa. Varsinkin Länsi-Balkanin alueella valtiolliset ja valtiosta riippumattomat, myös alueen ulkopuoliset toimijat jatkoivat väärien tietojen tahallista levittämistä eli disinformaatiota heikentääkseen EU:n uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja syventääkseen kahtiajakoa. Väärien tietojen tahallinen ja tahaton levittäminen on ollut erityisen aktiivista covid-19-pandemian aikana mutta myös vaalien edellä. Kotimaiset toimijat tuottavat ja jakavat valtaosan alueella leviävästä disinformaatiosta kansallisiin tarkoituksiin, mutta toimintaan osallistuu myös kolmansien maiden tahoja.

Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio ovat syventäneet laajentumismaiden kanssa käymäänsä poliittista vuoropuhelua hybridiuhkien torjumisesta ja erityisesti kyberuhkien sietokyvystä, kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta, strategisesta viestinnästä ja disinformaatioon puuttumisesta, mikä on linjassa hybridiuhkien torjumista koskevassa yhteisessä kehyksessä 13 , Länsi-Balkanin strategiassa ja Zagrebin julistuksessa 14 esitettyjen painopisteiden kanssa. Strategisessa viestinnässä keskityttiin edelleen temaattisiin viestintäkampanjoihin, joilla tuotiin esiin EU:n tuen hyötyjä kansalaisille ja talouksille, ja suoraan kansalaisille ja eritoten nuorille kohdistettuun julkisuusdiplomatiaan, jonka tavoitteena oli edistää keskustelua Euroopan yhteisestä tulevaisuudesta. Samanaikaisesti EU jatkoi verkossa ja sosiaalisen median kanavissa tiedotusta EU:n ja Länsi-Balkanin suhteista poliittisesta ja eri politiikan alojen näkökulmasta. Sananvapauden ja riippumattoman journalismin edistäminen laajentumismaissa on edelleen yksi tärkeimmistä tavoitteista, ja kyberturvallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittäminen on tärkeä osa Länsi-Balkanin digitaalistrategiaa 15 ja yksi EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian 16 painopisteistä.

Laiton maahanmuutto on edelleen yksi Länsi-Balkanin ja Turkin suurimmista haasteista. Yhteistyötä on jatkettu itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittien varrella. Maahanmuuttajien salakuljetus, ilman huoltajaa olevat alaikäiset, ihmiskauppa ja kansallisten turvapaikkajärjestelmien riittämätön kapasiteetti ovat edelleen huolenaiheita. Afganistanin kriisi saattaa johtaa afgaanipakolaisten määrän kasvuun ja edellyttää jatkuvaa tiivistä yhteistyötä EU:n ja kumppanimaiden välillä.

Länsi-Balkanilta EU:hun sääntöjenvastaisesti saapuneiden kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2020: pelkästään vuoden 2021 seitsemänä ensimmäisenä kuukautena havaittiin noin 23 000 laitonta rajanylitystä, kun koko vuonna 2020 määrä oli 27 000. Muuttoliikkeen jatkuminen voimakkaana on johtanut siihen, että alueella, varsinkin Serbiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa, on paljon pakolaisia ja siirtolaisia, kaikkiaan noin 20 000. Lisäksi on arvioitu, että muualla kuin vastaanottokeskuksissa oleskelee tuhansia ihmisiä.

Edistymistä on tapahtunut, mutta Länsi-Balkanilla tarvitaan kuitenkin lisätoimia uusien tai tehokkaampien instituutioiden, lakien ja menettelyjen käyttöön ottamiseksi turvapaikka-asioiden, palauttamisten ja rajaturvallisuuden aloilla, myös EU:n monimutkaisen ja vaativan säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä silmällä pitäen. Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi myös otettava omaa vastuuta kaikista muuttoliikkeen näkökohdista. Turvapaikkajärjestelmiä on vahvistettava ja vapaaehtoista ja tahdonvastaista palauttamista lisättävä. Samoin on lisättävä takaisinottoon liittyvää yhteistyötä lähtömaiden kanssa sekä alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien järjestäytyneiden rikollisryhmien torjumiseksi. Alueellinen yhteistyö ja koordinointi EU:n kanssa on edelleen avainasemassa.

Neuvottelut asemaa koskevista sopimuksista on saatu alueella päätökseen viiden maan kanssa. Sopimusten nojalla Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) voi lähettää Euroopan raja- ja merivartioryhmiä EU:n ulkorajojen naapurialueille tukemaan kansallisia rajaviranomaisia. Ryhmillä on toimeenpanovaltuudet. Sopimuksia Bosnia ja Hertsegovinan ja Pohjois-Makedonian kanssa ei ole kuitenkaan vielä allekirjoitettu. Rajaturvallisuuden ja -valvonnan vahvistamisen näkökulmasta kaikkien asemaa koskevien sopimusten voimaantulo ja tosiasiallinen täytäntöönpano on erittäin tärkeää. Sopimukset Albanian, Montenegron ja Serbian kanssa ovat tulleet jo voimaan, ja maihin on lähetetty raja- ja merivartioryhmiä.

Turkissa on edelleen maailman suurin pakolaisväestö: noin 4 miljoonaa pakolaista pääasiassa Syyriasta. Turkista saapui EU:hun vuoden 2021 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 9 703 maahantulijaa, kun määrä edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla oli 12 331. Vaikka muuttopaine Turkin ja Kreikan välisillä maa- ja merirajoilla pysyi vähäisenä, Turkista Italiaan saapui samalla ajanjaksolla 4 739 maahantulijaa, kun heidän määränsä vuonna 2020 oli 1 111. Samaan aikaan Kyprokselle sääntöjenvastaisesti tulleiden määrä oli 5 553 (4 957 vihreän linjan ylityksen jälkeen), kun vuonna 2020 luku oli 3 800.

Turkin viranomaiset ovat vahvistamassa rajainfrastruktuuria Iranin-vastaisella rajalla Afganistanin tilanteen ja turkkilaisten maahanmuuttajiin suhtautumisen vuoksi. Turkin viranomaiset ovat myös osoittamassa lisää resursseja maahanmuuttajien salakuljetuksen ehkäisemiseen ja torjumiseen, mutta salakuljetusverkostojen torjumiseksi koko muuttoreitillä lähtömaista Turkkiin, Länsi-Balkanille ja EU:hun tarvitaan enemmän lainvalvontaviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä. Tiiviin yhteistyön jatkaminen rajaturvallisuuden ja siirtolaisten salakuljetuksen torjunnan aloilla on edelleen yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Demokraattisten instituutioiden toiminta

Uskottavien ja kestävien uudistusten takaaminen demokratian osa-alueella on polttava haaste laajentumismaissa. Aidon poliittisen tahdon puuttuminen oli edelleen pääasiallinen syy sille, että merkittävää edistymistä ei tapahtunut tai että kehitys oli takaperoista.

Voimakas poliittinen kahtiajako, vaalien ja parlamenttityön boikotointi opposition toimesta ja joissakin tapauksissa koko poliittista kenttää leimaava ilmeinen epäluottamus (erityisesti parlamenteissa) haittasivat edelleen demokraattisten järjestelmien ja instituutioiden toimintaa Länsi-Balkanin kumppanimaissa. Serbiassa parlamentti ja poliittiset voimat jatkoivat osallistumista Euroopan parlamentin johdolla käytävään puolueiden väliseen vuoropuheluun, jonka tarkoituksena on saada aikaan puoluerajat ylittävä laaja konsensus jäsenyysvalmistelujen kannalta välttämättömistä EU:hun liittyvistä uudistuksista. Syyskuun täysistunnossa Euroopan parlamentin ja Serbian parlamentin yhteyshenkilöt pääsivät yhteisymmärrykseen valmisteluasiakirjasta, joka sisältää 16 toimenpidettä luottamuksen lisäämiseksi vaaliprosessiin. Asiakirja sisältää konkreettisia toimia ja aikataulut. Parlamenttien täysistunnoissa käytettiin joissakin maissa provosoivaa kieltä poliittisista vastustajista, journalisteista ja kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa. Parlamenttien työskentely jatkui covid-19-rajoituksista huolimatta. Oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan demokraattisen yhteiskunnan yksiselitteisenä edellytyksenä on, että korruptiota torjutaan ja oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tehokkuus taataan.

Montenegrossa parlamenttivaalit johtivat valtaapitävän koalition vaihtumiseen ja poliittisen toimintaympäristön uudistumiseen. Toimeenpano- ja lainsäädäntövallan käyttäjien väliset kahnaukset ovat haitanneet uudistusten toteuttamista. Parlamentin enemmistön antamalla uudella lainsäädännöllä kyseenalaistetaan aiemmat saavutukset. Kosovossa oppositioliittoutuman murskavoitto parlamenttivaaleissa merkitsi suurta poliittista muutosta ja johti siihen, että hallitus nauttii nyt parlamentin suuren enemmistön kannatusta. Kosovossa järjestettiin 17. lokakuuta 2021 paikallisvaalit. Vaaleja seurannut EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta aikoo esittää arvionsa. Vaalien järjestäminen alueella sujui yleisesti ottaen hyvin, esimerkiksi Albaniassa lisättiin tietotekniikan käyttöä. Monia aiempien vaalitarkkailuvaltuuskuntien alueelle antamia suosituksia, jotka koskevat ääntenlaskua, äänestäjäluetteloita, kampanjarahoitusta, erimielisyyksien ratkaisua ja vaalivilpistä määrättäviä seuraamuksia, ei ole kuitenkaan pantu asianmukaisesti täytäntöön, ja rakenteellisiin heikkouksiin on puututtava. Koko alueella tarvitaan merkittäviä lisätoimia varsinkin puolue- ja vaalikampanjarahoituksen läpinäkyvyyden ja rahoitukseen liittyvän vastuuvelvollisuuden sekä tiedotusvälineiden yhtäläisten hyödyntämismahdollisuuksien suhteen. Bosnia ja Hertsegovinassa perustettiin toukokuussa 2021 elinten välinen työryhmä keskustelemaan vaali- ja perustuslakiuudistuksista. Poliittisten toimijoiden ja instituutioiden on käytävä avointa ja osallistavaa vuoropuhelua vaaleihin liittyvien pitkäaikaisten puutteiden korjaamiseksi ennen lokakuussa 2022 pidettäviä parlamenttivaaleja.

Turkissa demokratian taantuminen jatkui tarkastelujaksolla. Turkin on saatettava perustuslaillinen kehyksensä eurooppalaisten normien mukaiseksi. Vaikka poikkeustila kumottiin heinäkuussa 2018, tietyt säädökset, joilla valtion viranomaisille myönnettiin poikkeusvaltuuksia ja joilla pidettiin voimassa useita poikkeustilan aikana käyttöön otettuja rajoituksia, pysyivät osana maan oikeusjärjestelmää heikentäen näin demokratiaa ja perusoikeuksia. Turkin parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2021 lakiesityksen, jolla näitä poikkeustilan aikaisia rajoituksia jatketaan vuodella. Oikeussuojan saatavuus oli edelleen heikkoa niiden osalta, joihin poikkeustila-asetukset vaikuttivat kielteisesti. Presidenttijohtoinen järjestelmä ei takaa moitteetonta ja tehokasta vallanjakoa, mikä vähentää toimeenpanovallan käyttäjän demokraattista vastuuvelvollisuutta. Kaakkois-Turkissa jatkui käytäntö, jossa eroamaan pakotettujen kaupunginjohtajien tilalle nimitettiin hallituksen luottomiehiä, mikä on vastoin Venetsian komission kesäkuussa 2020 antamaa lausuntoa 17 . Oppositiopuolueiden ja median joutuminen oikeuslaitoksen maalitauluksi on vaarantanut vakavalla tavalla Turkin demokraattisten instituutioiden legitimiteetin ja poliittisen moniarvoisuuden. Tähän liittyen perustuslakituomioistuimen päätös hyväksyä syytekirjelmä, jossa vaaditaan toiseksi suurimman oppositiopuolueen lakkauttamista, on huolestuttava signaali. Julkishallinnon politisoituminen jatkui. Kansalaisyhteiskunta on edelleen jatkuvan paineen alaisena, ja sen mahdollisuudet toimia vapaasti ovat kaventuneet entisestään.

Julkishallinnon uudistaminen

Julkishallinnot suunnittelevat ja toteuttavat hallituksen politiikkaa, hoitavat julkisia investointeja ja vastaavat keskeisten, kaikkien kansalaisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tarjonnasta. Luottamuksen rakentamiseksi julkishallintojen on oltava läpinäkyviä, vastuuvelvollisia ja tehokkaita. Tarkastelujaksolla on joissakin asioissa edistytty hyvin, suurimmat puutteet liittyvät eri muodoissa ilmenevään politisoitumiseen.

Politiikan suunnittelu on parantunut jonkin verran, mutta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan varmistaa tiukka laadunvalvonta keskushallinnon toimesta, parantaa näyttöön perustuvassa politiikan suunnittelussa tarvittavia valmiuksia ja lisätä näyttöön perustuvaa politiikan suunnittelua julkishallinnossa. Politiikan seurantavalmiuksia on parannettava.

Montenegrossa tarkastelujaksolla laadittujen strategia-asiakirjojen yleinen laatu parani. Pohjois-Makedoniassa otettiin käyttöön uusi alakohtaisten strategioiden valmistelu-, seuranta- ja raportointimenetelmä, jolla pyritään parantamaan politiikan suunnittelua. Albaniassa tapahtui jonkin verran edistymistä sääntelyn vaikutustenarvioinnin käyttöönotossa, julkisia kuulemisia koskevien hallinnollisten järjestelyjen parantamisessa ja yhdennetyssä suunnittelussa tarvittavien IT-järjestelmien luomisessa. Yleisesti ottaen tilanne alueella on edelleen se, että politiikkoja, lakeja ja julkisia investointeja valmisteltaessa niiden vaikutuksia ei useinkaan arvioida.

Julkishallintojen vastuuvelvollisuus on yhä yksi tärkeimmistä tavoitteista. Julkisia elimiä ei aina perusteta ja organisoida tehokkaalla tavalla. Montenegrossa julkishallinnon viimeaikaiset uudelleenorganisoinnit johtivat merkittäviin henkilöstömuutoksiin, myös johtotasolla, minkä seurauksena monilla aloilla ei välttämättä ole enää kokenutta henkilöstöä hoitamassa liittymisprosessiin liittyviä asioita. Albaniassa on viime vuosina perustettu alemman tason virastoja ilman strategista suunnittelua. Kosovossa on annettu hiljattain lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on parantaa hallinnon organisointia ja vastuuvelvollisuutta, mutta sen soveltaminen on viivästynyt. Pohjois-Makedoniassa valtiohallinnon organisaatiosta on valmistelu uusi laki, jolla yksinkertaistetaan institutionaalista kehystä, karsitaan päällekkäiset toimivaltuudet ja lisätään hallinnon tehokkuutta. Lakia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty. Turkilta puuttuu kattava julkishallinnon uudistusohjelma ja instituutio, joka johtaisi prosessia.

Useimmissa maissa henkilöstö- ja virkamieshallinto on vielä järjestämättä, mukaan lukien johdon vastuuvelvollisuus ja virkamieskunnan ammattimaisuuden lisääminen. Tämä edellyttää toimi- ja päätöksentekovaltuuksien antamista ylimmälle johdolle ja esimiehille. Lainsäädäntökehyksiin on sisällytettävä läpinäkyvät ja ansioihin perustuvat menettelyt rekrytointia, ylennyksiä, alentamista ja irtisanomista varten, ja niitä on sovellettava johdonmukaisesti keskus- ja paikallishallinnossa. Valtionhallinnon rakenteessa olisi varmistettava selkeä vastuunjako. Albania on saanut päätökseen keskeiset vaiheet läpinäkyvyyden varmistamisessa digitalisoimalla virkamiesten rekrytointiprosessin kokonaisuudessaan. Serbiassa ei tapahtunut edistystä ylemmän johdon tilapäisten viranhaltijoiden liiallisen määrän vähentämisessä. Bosnia ja Hertsegovinassa virkemieslainsäädännön runsaudesta johtuvat erilaiset työolot ja eri hallintotasojen toisistaan poikkeavat käytännöt vaikeuttivat edelleen virkamiesten liikkuvuutta ja sellaisen hallintoympäristön luomista, jossa sovellettaisiin samoja normeja. Useimmat maat ovat pyrkineet parantamaan yrityksille ja kansalaisille suunnattuja palveluja. Serbia, Albania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia reagoivat covid-19-pandemiaan ottamalla käyttöön sähköisen hallinnon aloitteita ja palveluja. Turkissa hallinnon ja henkilöstöhallinnon vastuuvelvollisuus oli edelleen huolenaihe. Hallinnon politisoituminen jatkui, eikä poliittista uudistushalukkuutta ole näköpiirissä.

Alue- ja paikallisviranomaisten rooli EU:hun lähentymisessä ja myöhemmin EU-sääntöjen soveltamisessa on otettava huomioon. Siksi keskus-, alue- ja paikallishallinnon välille onkin löydettävä sopiva tasapaino. Turkissa viranomaiset ovat antaneet päätöksiä ja toteuttaneet toimia sellaisia kaupunkeja/kuntia vastaan, joissa pormestariksi/kunnanjohtajaksi on valittu opposition edustaja. Tällainen toiminta on hyvin huolestuttavaa.

EU:n säännöstön täytäntöönpanosta vastaavien elinten hallinnollisia valmiuksia on parannettava ja ammattitaitovaatimuksia tiukennettava, ja sääntelyelinten riippumattomuus on turvattava.

Julkisia hankintoja ja julkista varainhoitoa koskevien järjestelmien toiminnassa on edelleen haasteita. Kaiken kaikkiaan covid-19-pandemian johdosta toteutettujen toimenpiteiden läpinäkyvyys ja niihin liittyvä vastuuvelvollisuus olivat hyvin heikkoja.

Kosovo, Montenegro ja Serbia edistyivät hankintajärjestelmiensä digitalisoinnissa. Serbiassa EU:n hankintasääntöjen kiertämisestä on tullut ongelma, koska kaikkien vuonna 2020 tehtyjen julkisten hankintasopimusten kumulatiivisesta arvosta 54 prosenttia vapautettiin julkisia hankintoja koskevan lain soveltamisesta. Montenegrossa lentoasemien toimilupaa ei ole vielä kilpailutettu tasapuolisia ja läpinäkyviä julkisia hankintoja koskevien EU:n normien mukaisesti. Pohjois-Makedonia ja Serbia paransivat jonkin verran hankintajärjestelmiensä valmiuksia, mutta Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kosovossa valmiuksien kehittäminen on nostettava etusijalle. Albania ja Montenegro paransivat julkisia hankintoja koskevia lakejaan, ja Albania hyväksyi ensimmäisen julkisia hankintoja koskevan strategiansa. Lähes koko tarkastelujakson ajan Bosnia ja Hertsegovina myönsi julkisia hankintasopimuksia tehtäessä kotimaisille tarjoajille etuuskohtelun, mikä on vakautus- ja assosiaatiosopimuksen vastaista.

Turkilla on edelleen suuria puutteita lainsäädäntönsä lähentämisessä EU:n säännöstöön, sillä erilaiset poikkeukset sekä syrjivät kotimaanhintaedut ja kuittauskäytännöt kaventavat merkittävästi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kattavuutta. Sähköisen hankintajärjestelmän käyttö nelinkertaistui Turkissa.

Kansallisten hallintojärjestelmien uudistaminen johdon vastuuvelvollisuuden, moitteettoman varainhoidon ja julkisten varojen ulkoisen tarkastuksen tehostamiseksi on avainasemassa. Edistyminen julkisen sektorin sisäisen valvonnan ja johdon vastuuvelvollisuuden osalta oli covid-19-pandemian aikana hidasta, mutta Albania ja Serbia edistyivät merkittävästi strategisen kehyksen määrittelyssä ja uudistusten täytäntöönpanomenetelmien kehittämisessä. Albania pyrki panemaan täytäntöön monia valtion tilintarkastusviraston suosituksia vuonna 2020 ja siten puuttumaan heikkouksiin, jotka ovat rajoittaneet ulkoisten tarkastusten vaikuttavuutta ja lainsäädännön tarkastelua, ja lisäämään vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Montenegro paransi huomattavasti tarkastussuositusten seurantaa, ja viranomaisten viestintä parlamentin ja kansalaisten kanssa muuttui avoimemmaksi. Albania tehosti julkisen sektorin varainhoidon sisäistä valvontaa toteuttamalla määrätietoisia toimenpiteitä, joilla delegoitiin taloudellista vastuuta sekä parannettiin tarkastusten seurantaa ja jatkotoimia.

Julkisten investointien hoitamiseen liittyvien järjestelmien ja valmiuksien parantaminen on yksi kaikkien laajentumismaiden tärkeimmistä tavoitteista varsinkin Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman puitteissa, mutta siinä tapahtui viime vuonna vain vähän edistymistä. Montenegro aikoo tehdä julkisten investointien hoitoa koskevan arvioinnin vuoden 2021 aikana. Kaikille Länsi-Balkanin talouksille on kuitenkin annettu näyttöön perustuvia suosituksia siitä, miten ne voivat lisätä julkisten investointien vaikuttavuutta.

Kaikkien ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden on parannettava valmiuksiaan tuottaa hyvälaatuisia tilastoja Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen periaatteiden – ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus, luotettavuus, läpinäkyvyys ja luottamuksellisuus – mukaisesti. On myös erittäin tärkeää lisätä tietojen toimittamista Eurostatille. Länsi-Balkanilla ja Turkissa tilastokeskusten työn pääpaino on väestö- ja asuntolaskennoissa. Niiden toteuttamiseen olisi myönnettävä riittävästi resursseja. Yksi osa-alue, jolla kaikkien on edistyttävä, on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä eli EKT 2010 (makrotalouden tilastot).

Talous

Covid-19-pandemialla on ollut huomattavan kielteinen vaikutus talouskasvuun Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Taloudellinen toiminta Länsi-Balkanilla supistui 3,4 prosenttia. Turkissa tapahtui pientä kasvua vuonna 2020 (reaalinen BKT kasvoi 1,8 %). Länsi-Balkanilla taantuman vakavuus vaihteli suuresti suhteellisen lievästä supistumisesta Serbiassa (1 %) erittäin jyrkkään tuotannon supistumiseen Montenegrossa (15,2 %). Niiden väliin sijoittuivat Bosnia ja Hertsegovina (4,6 %), Albania (3,8 %), Pohjois-Makedonia (4,5 %) ja Kosovo (4,1 %). Toimialarakenne ja varsinkin matkailun osuus taloudesta vaikutti keskeisellä tavalla taantuman vakavuuteen ja on syy sille, miksi Montenegron talous supistui niin jyrkästi. Viljelykausien onnistuminen varsinkin Serbiassa ja Albaniassa lievensi taantuman vaikutuksia. Talouden tulokseen vaikuttivat myös erot siinä, miten maat vastasivat kriisiin, mikä puolestaan selittyi osittain poliittisen liikkumavaran eroista. Turkissa talouskasvun ohella inflaatio jatkui korkeana, ulkoiset vajeet kasvoivat ja valuutta heikkeni edelleen lähinnä siksi, että riskien katsottiin kasvavan keskuspankin pääjohtajan vaihdosten vuoksi.

Useimpien alueen talouksien ennustetaan elpyvän vuonna 2021 ja pääsevän pandemiaa edeltävälle kasvutasolle tai jopa ylittävän sen. Kriisistä johtuva julkisen talouden huomattava alijäämä ja velkasuhteen huomattava kasvu vuonna 2020 ovat nyt väistymässä, ja julkisen talouden asteittainen tervehdyttäminen on määrä aloittaa vuonna 2021 tai 2022. 

Rakenneuudistusten täytäntöönpanoa on vauhditettava, jotta elpyminen olisi kestävää keskipitkällä aikavälillä. Tämä on olennaista kahden EU-jäsenyyden taloudellisen ehdon täyttämiseksi: toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Siinä missä talouden uudistusohjelmien toimenpiteiden täytäntöönpanoa mittaava keskimääräinen pistemäärä oli vain 2,7 (viidestä) vuonna 2020, yhdessä sovittujen suositusten täytäntöönpano lisääntyi voimakkaasti, 35,5 prosentista vuonna 2019 annettujen toimintaohjeiden osalta 50,8 prosenttiin vuonna 2020. Tämä parannus selittyy pääasiassa sillä, että monet suositelluista covid-19-kriisiä lieventäneistä toimenpiteistä olivat poikkeuksellisen lyhytkestoisia.

Länsi-Balkanin ja Turkin työmarkkinoille on edelleen tyypillistä, että työvoimaosuus ja työllisyys ovat kaiken kaikkiaan alhaisia, kun taas epävirallisen sektorin osuus ja työttömyys ovat korkeita. Työvoimaosuus laski kaikissa maissa vuonna 2020, kun monet poistuivat työmarkkinoilta covid-19-kriisin vuoksi. Naisten ja nuorten vähäinen työmarkkinoille integroituminen on edelleen vakava ongelma. Heinäkuussa 2021 Länsi-Balkanin maat antoivat julistuksen nuorten kestävästä työmarkkinoille integroitumisesta sekä konkreettisista toimista, joilla nuorisotakuujärjestelmä otetaan asteittain käyttöön tai sitä tehostetaan. Koulutusalan uudistukset, investoinnit koulutukseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat avainasemassa työmarkkinoiden haasteita ratkottaessa.

Teollisuuden digitalisointi ja kaikkien yhteiskuntaryhmien digiosaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä työllistyvyyden parantamiselle ja digitaalitalouden vauhdittamiselle. Syyskuussa 2020 hyväksytyn digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 18 tarkoituksena on auttaa koulutusjärjestelmiä selviytymään covid-19-kriisin haasteista ja tukea digitalisointia pidemmällä aikavälillä. Myös mediaympäristö on muuttunut. Sääntelyn riippumattomuuden tukemiseksi ja alaikäisten suojelemiseksi digitaalisessa mediassa tarvitaan toimia.

III. KYKY TÄYTTÄÄ JÄSENYYSVELVOITTEET

Tarkistetussa menettelyssä neuvotteluluvut on järjestetty temaattisiksi kokonaisuuksiksi tarkoituksena lisätä neuvotteluprosessiin dynaamisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Uusi lähestymistapa näkyy myös oheisessa, EU:n säännöstöön lähentymistä koskevassa jaottelussa.

Sisämarkkinoita koskeva temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: tavaroiden vapaa liikkuvuus (luku 1), työntekijöiden vapaa liikkuvuus (luku 2), sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus (luku 3), pääoman vapaa liikkuvuus (luku 4), yhtiöoikeus (luku 6), immateriaalioikeudet (luku 7), kilpailupolitiikka (luku 8), rahoituspalvelut (luku 9) sekä kuluttajien ja terveyden suojelu (luku 28). Lähentyminen näillä aloilla on äärimmäisen tärkeää, jotta vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta saataisiin maksimaalinen hyöty ja kaupan yhdentymistä EU:n kanssa voitaisiin lisätä ottaen huomioon, että EU on alueen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Lähentyminen lisää myös EU:n investointien houkuttelevuutta ja helpottaa toimitusketjujen synergioita, työpaikkojen luomista ja pääoman saantia.

Yleisesti ottaen Länsi-Balkanin alue on kohtalaisesti valmistautunut monilla sisämarkkinoiden osa-alueilla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Kosovo on edistynyt jonkin verran, kun taas muut Länsi-Balkanin kumppanit ovat edistyneet vain vähän. Montenegro ja Serbia edistyivät jonkin verran palvelujen vapaan liikkuvuuden suhteen, Albania, Kosovo, Montenegro ja Pohjois-Makedonia jonkin verran pääoman vapaan liikkuvuuden suhteen ja Montenegro jonkin verran kilpailupolitiikan suhteen. Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo ja Montenegro edistyivät jonkin verran myös rahoituspalvelujen alalla.

Alueellisella yhteistyöllä ja osallistavilla alueellisilla yhteistyökehyksillä, kuten Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalla EU:n strategialla ja Tonavan aluetta koskevalla EU:n strategialla, helpotettiin edelleen EU:n sisämarkkinoille osallistumisen valmistelua. Länsi-Balkanin yhteiset alueelliset markkinat perustuvat EU:n sääntöihin ja normeihin. Ne toimivat ponnahduslautana, kun aluetta integroidaan entistä tiiviimmin EU:n sisämarkkinoihin ennen varsinaista jäsenyyttä. Sofiassa 10. marraskuuta 2020 järjestetyssä huippukokouksessa kuuden Länsi-Balkanin maan johtajat hyväksyivät yhteisiä alueellisia markkinoita koskevan toimintasuunnitelman ja julistuksen Länsi-Balkanin vihreästä toimintaohjelmasta.

Turkki edistyi jonkin verran pääomien vapaan liikkuvuuden, rahoituspalvelujen ja kilpailupolitiikan aloilla, tosin viimeksi mainitun osalta on edelleen vakavia huolenaiheita valtiontukeen liittyen. Maa on edistynyt hyvin yhtiöoikeuden alalla, ja sen valmistelut ovat pitkällä tavaroiden vapaan liikkuvuuden, rahoituspalvelujen, kuluttajien ja terveyden suojelun sekä immateriaalioikeuksien aloilla. Valmistelut ovat alkuvaiheessa palvelujen ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden suhteen, joiden osalta ei tapahtunut edistystä.

Kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskeva temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: tietoyhteiskunta ja media (luku 10), verotus (luku 16), talous- ja rahapolitiikka (luku 17), sosiaalipolitiikka ja työllisyys (luku 19), teollisuuspolitiikka (luku 20), tiede ja tutkimus (luku 25), koulutus ja kulttuuri (luku 26) ja tulli (luku 29). Näiden alojen uudistukset ovat erittäin merkityksellisiä Länsi-Balkanin talouden uudistusohjelmien kannalta, ja niitä tuetaan talous- ja investointisuunnitelmasta. Uudistusten avulla voidaan parantaa alueen kilpailukykyä, tehdä siitä yritysten näkökulmasta houkuttelevampi ja kaventaa eroja suhteessa EU:n talouteen.

Useimmat Länsi-Balkanin kumppanimaat ovat valmistautuneet kohtuullisesti tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla. Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat kuitenkin monilla aloilla vasta alkuvaiheessa. Verotuksen alalla Serbia on edistynyt hyvin ja kaikki muut kumppanit jonkin verran lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa, joka ei ole edistynyt ollenkaan. Tulliliiton suhteen Pohjois-Makedonia on edistynyt hyvin, Serbia ja Albania vain vähän ja Kosovo ja Montenegro jonkin verran. Koulutuksen ja kulttuurin alalla Montenegro, Serbia ja Albania ovat edistyneet jonkin verran. Tieteen ja tutkimuksen alalla Albania edistyi hyvin, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia jonkin verran. Länsi-Balkanin kumppaneista jonkin verran edistymistä on tapahtunut tietoyhteiskunnan ja median suhteen Albaniassa ja Kosovossa, talous- ja rahapolitiikan suhteen Pohjois-Makedoniassa ja sosiaalipolitiikan ja työllisyyden suhteen Albaniassa ja Pohjois-Makedoniassa. Yritys- ja teollisuuspolitiikan suhteen kaikki Länsi-Balkanin kumppanit edistyivät jonkin verran Bosnia ja Hertsegovinaa lukuun ottamatta.

Edistymisen johdosta komissio katsoo, että Serbia täyttää kaikki tämän temaattisen kokonaisuuden avaamisedellytykset erityisesti sen jälkeen, kun maa oli poistanut syrjivän verotuksen tuontialkoholilta. Yleisesti ottaen alueella on toteutettava sosioekonomisia uudistuksia, joilla puututaan rakenteellisiin heikkouksiin, alhaiseen kilpailukykyyn, korkeaan työttömyyteen ja covid-19-pandemian seurauksiin. Edistyminen lähentymisessä arvonlisäveroa, valmisteveroja ja välitöntä verotusta koskeviin EU:n sääntöihin auttaisi lisäämään sisäistä ja kansainvälistä kauppaa alueella. Alueen on myös vahvistettava tutkimus- ja innovointiekosysteemiään huomattavasti, jotta sen taloudet pääsevät samalla viivalle muiden kanssa varsinkin digitaali- ja vihreiden teknologioiden alalla. Koulutuksen ja kulttuurin aloilla Montenegro ja Serbia ovat alueen edelläkävijöitä, kun taas Bosnia ja Hertsegovinan ja Kosovon on aloitettava kiinni kurominen.

Turkissa tapahtui vähäistä lähentymistä EU:n säännöstöön. Tietoyhteiskunnan ja median, talous- ja rahapolitiikan, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä teollisuuspolitiikan aloilla tapahtui taantumista. Turkki edistyi jonkin verran tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Sen on kuitenkin tehtävä koulutuksesta osallistavampaa, erityisesti tyttöjä osallistavaa. Turkin valmistelut tieteen ja tutkimuksen alalla ovat edenneet pitkälle. Turkin kauppa on hyvin integroitunut EU:n kauppaan. Valmistelut tulliliiton osalta ovat hyvällä tasolla, mutta edistymistä tapahtui vain vähän, mukaan lukien tulliliiton täytäntöönpanossa. Turkki laistaa edelleen EU:n ja Turkin tulliliiton mukaisista velvollisuuksistaan, mikä on lisännyt kaupan esteiden määrää.

Vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet ovat avain kestävään ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan elpymiseen. Myös talouden yhdentyminen alueen sisällä ja EU:n kanssa on tärkeää ja hyödyttää niin yrityksiä kuin kansalaisiakin.

Tämä temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: liikennepolitiikka (luku 14), energia (luku 15), Euroopan laajuiset verkot (luku 21) sekä ympäristö ja ilmastonmuutos (luku 27).

Energian suhteen Albania, Pohjois-Makedonia ja Serbia ovat valmistautuneet kohtuullisesti, Montenegro puolestaan hyvin. Euroopan laajuisten verkkojen suhteen Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat valmistautuneet jossain määrin, Serbia kohtuullisesti ja Pohjois-Makedonia hyvin. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat valmistautuneet jossain määrin. Liikenteen alalla Albania ja Bosnia ja Hertsegovina ovat edistyneet jonkin verran, Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Serbia vain vähän ja Montenegro ei ollenkaan. Edistymisen johdosta komissio katsoo, että Serbia täyttää kaikki tämän temaattisen kokonaisuuden avaamisedellytykset erityisesti hyväksyttyään etenemissuunnitelman kaasualan toimintojen eriyttämiseksi.

Energia-asioissa Serbia edistyi hyvin, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Albania jonkin verran ja Montenegro vain vähän. Euroopan laajuisten verkkojen osalta Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Serbia ovat edistyneet jonkin verran, kun taas Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa ja Montenegrossa edistymistä tapahtui vain vähän. Ympäristö- ja ilmastonmuutosasioissa tapahtui vain vähän edistymistä koko Länsi-Balkanilla. Alueella tarvitaankin kiireellisiä toimia: lähentymistä EU:n säännöstöön on vauhditettava, täytäntöönpanoa ja lainvalvontaa tehostettava ja investointeja lisättävä. Alan hallinnollisia valmiuksia on parannettava tuntuvasti, ja rakenneuudistukset on pantava täytäntöön.

Komission lunasti vuonna 2020 lupauksensa tukea alueen yhteyksiä miljardilla eurolla. Länsi-Balkanin investointikehyksen ”yhteenliitettävyyssalkku” muodostuu 45 hankkeesta, joiden yhteisarvo on miljardi euroa. Sillä tavoitellaan 3,8 miljardin euron investointeja. Hankkeiden ansiosta matkat taittuvat turvallisemmin ja nopeammin ja odotusajat rajoilla ovat lyhentyneet. Lisäksi kaupan määrä on lisääntynyt ja energiatoimitukset ovat turvallisempia, luotettavampia, monipuolisempia ja vihreämpiä, minkä ansioista on voitu välttyä 300 kilotonnilta hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäinen hankekokonaisuus, jonka avulla toteutetaan talous- ja investointisuunnitelman lippulaivainvestoinnit, on käynnistetty. Näitä investointeja on tuettu liikenneyhteisön ja energiayhteisön puitteissa tehdyllä sääntelytyöllä. Digitaalialalla Länsi-Balkanin alueellinen verkkovierailusopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021. Liitettävyysohjelma uudistui Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman myötä. Ohjelman pääpaino on alueen kestävien liikenne- ja energiaratkaisujen suunnittelussa.

Länsi-Balkanin vihreä toimintaohjelma kattaa vihreän kehityksen ohjelman viisi laajaa aihepiiriä: i) hiilestä irtautuminen, ii) ilman, veden ja maaperän puhdistaminen, iii) kiertotalous, iv) maatalous ja elintarviketuotanto ja v) biodiversiteetin suojelu. Talouskasvu ja uudet liiketoimintamahdollisuudet aiotaan kytkeä kestävämpiin kulutus- ja tuotantotapoihin, mukaan lukien kiertotalouden edistäminen, resurssitehokkuus ja jätteiden parempi uudelleenkäyttö kaikilla talouden sektoreilla, myös kaupunki- ja maaseutusuunnittelussa. Onnistumisen edellytyksenä on ekosysteemin kestävyys.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti liikenne-ja energiapolitiikkansa osalta. Sen on jatkettava kaasumarkkinoiden vapauttamista ja lisättävä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osalta. Se on edistynyt jonkin verran energia- ja liikenneverkkojen osalta aloitettuaan Halkali–Kapikule-rautatielinjan rakentamisen Bulgarian rajalta Istanbuliin. Sen rakennustyöt ovat vielä kesken. Turkki on valmistautunut jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen. Sillä on ratkottavanaan kriittisiä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen että niihin sopeutumisen osalta. Turkki on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen (mutta ei ole vielä toimittanut ratifioimiskirjaa Yhdistyneille kansakunnille). Turkki on myös ilmaissut olevansa valmis tekemään EU:n kanssa yhteistyötä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ovat esimerkkejä positiivisesta kehityksestä. Ilmastotoimien sisällyttäminen muille politiikanaloille on kuitenkin vähäistä.

Luonnonvarojen, maatalouden ja yhteenkuuluvuuden osalta valmistelut polkevat paikallaan. Tämä temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: maatalous ja maaseudun kehittäminen (luku 11), elintarvikkeiden turvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka (luku 12), kalastus (luku 13), aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen (luku 22) sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset (luku 33).

Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat valmistautuneet kohtuullisesti useimmissa tähän kokonaisuuteen kuuluvissa luvuissa. Albania ja Kosovo ovat valmistautuneet useimpien lukujen osalta jossain määrin, kun taas Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat useimmissa luvuissa vielä alkuvaiheessa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen suhteen Albania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia ovat edistyneet jonkin verran, Bosnia ja Hertsegovina ei lainkaan. Elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan suhteen Pohjois-Makedonia ja Montenegro edistyivät hyvin, Albania jonkin verran, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo ja Serbia vain vähän. Kalastusasioissa Albania edistyi hyvin, Montenegro jonkin verran. Aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta Bosnia ja Hertsegovina ei edistynyt lainkaan ja muut Länsi-Balkanin maat vain vähän.

Turkin maataloustukipolitiikka on loitontunut EU:n yhteisen maatalouspolitiikan periaatteista. Maa on edistynyt hyvin kalastuksen alalla, jonkin verran aluepolitiikassa ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisessa ja vain vähän elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan suhteen. Kasvinsuojelupolitiikan osalta huolta aiheuttaa torjunta-ainejäämien taso EU:hun vietävissä elintarvikkeissa.

Ulkosuhteiden temaattinen kokonaisuus käsittää ulkosuhteet (luku 30) sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (luku 31).

Ulkosuhteiden alalla kaikki Länsi-Balkanin kumppanit ovat valmistautuneet joko hyvin tai kohtuullisesti lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa, joka on valmistautunut jossain määrin. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Albania ja Montenegro ovat valmistautuneet hyvin, Pohjois-Makedonia ja Serbia kohtuullisesti, Bosnia ja Hertsegovina jossain määrin.

Ulkosuhteiden alalla kaikki Länsi-Balkanin maat ovat edistyneet jonkin verran, lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa, joka edistyi vain vähän. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Albania edistyi hyvin, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia jonkin verran, Bosnia ja Hertsegovina ei lainkaan. Länsi-Balkanin kumppanit ovat jatkaneet tiivistä yhteistyötä EU:n kanssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaan kuuluvissa asioissa, erityisesti osallistumalla merkittävällä panoksella YTTP-operaatioihin. Mukautuminen YUTP:hen (käytännössä korkean edustajan EU:n puolesta antamiin julkilausumiin ja rajoittavia toimenpiteitä koskeviin neuvoston päätöksiin) on keskeinen osa EU:n yhdentymisprosessia ja tukee maiden strategista suuntautumista. Albania ja Montenegro ovat jatkaneet horjumatta 100-prosenttista mukautumista, mikä kertoo niiden sitoutumisesta ja strategisesta suuntautumisesta. Pohjois-Makedonian mukautumisaste nousi 94 prosentista (2020) 96 prosenttiin (tilanne elokuussa 2021). Serbian mukautumisaste nousi 56 prosentista (2020) 61 prosenttiin (tilanne elokuussa 2021). Tämä on ensiaskel pyrittäessä kääntämään aiempi negatiivinen suhtautuminen mukautumiseen ottaen huomioon, että asteittaisen mukautumisen vaatimus sisältyy maan neuvottelukehykseen. Bosnia ja Hertsegovinan mukautumisaste laski tuntuvasti 70 prosentista (2020) 43 prosenttiin (tilanne elokuussa 2021), mikä on huolestuttavaa. Suuntauksen kääntäminen olisi osoitus Bosnia ja Hertsegovinan sitoutumisesta EU-jäsenyyden tavoitteluun.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteiden alalla ja jossain määrin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Ulkosuhteiden alalla Turkki edistyi vain vähän. Turkin mukautumisaste YUTP:n alalla on pysynyt hyvin alhaisena: 14 prosenttia elokuussa 2021 verrattuna 11 prosenttiin vuonna 2020 ja 21 prosenttiin vuonna 2019. Turkin entistä itsetietoisempi ulkopolitiikka on ristiriidassa YUTP:n painopisteiden kanssa. Pääsyitä ovat Turkin ristiriitainen suhtautuminen Libyaan, sen kieltäytyminen yhteistyöstä IRINI-operaatiossa ja sen tuki sotilaallisille toimille Kaukasiassa, Syyriassa ja Irakissa. Turkki on tänä vuonna osoittanut halukkuutta käydä EU:n kanssa vuoropuhelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja alueellisista kysymyksistä, mutta siltä odotetaan vielä päättäväisiä toimia, jotta sen mukautumisaste EU:n julkilausumiin ja neuvoston päätöksiin nousisi merkittävästi.

IV ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA HYVÄT NAAPURUUSSUHTEET

Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat vakautus- ja assosiaatioprosessin ja laajentumisprosessin keskeisiä osatekijöitä Länsi-Balkanilla. Ne edistävät vakautta, sovintoa ja otollista ilmapiiriä kahdenvälisten kysymysten ja menneisyyden painolastin käsittelylle.

Osana alueellista taloudellista yhdentymistä huhtikuussa 2019 allekirjoitettu Länsi-Balkanin alueellinen verkkovierailusopimus johti verkkovierailumaksujen asteittaiseen alenemiseen heinäkuusta 2019 alkaen, ja ne poistettiin 1. heinäkuuta 2021 ottamalla käyttöön kotimaanhintainen verkkovierailujärjestelmä. Tämä on merkittävä askel alueellisessa yhteistyössä, ja siitä on konkreettista hyötyä kansalaisille. Verkkovierailukustannusten vähentämiseen Länsi-Balkanin kumppaneiden ja EU:n välillä tähtäävä selvitystyö ja prosessin suunnittelu on aloitettu Länsi-Balkanin digitaalistrategian mukaisesti.

Alueellisen yhteistyöneuvoston ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) puitteissa on tehty komission avustuksella merkittävää teknistä työtä henkilöiden, ammattilaisten ja sähköisten palvelujen vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi sekä kaupan ja tullimenettelyjen helpottamiseksi alueella osana yhteisiä alueellisia markkinoita koskevaa aloitetta. Niitä koskevia toimenpiteitä ei kuitenkaan ole hyväksytty, mikä johtuu niiden sisältöön liittymättömistä erimielisyyksistä. Alueen maiden on nyt osoitettava poliittista johtajuutta tämän työn loppuun saattamiseksi ja oikeudellisesti sitovien sopimusten tai päätösten tekemiseksi kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden kesken niiden kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Tämä edellyttää sitä, että ne keskittyvät yhteistuumin yhteisten alueellisten markkinoiden perustamiseen EU:n sääntöjen ja normien pohjalta ja välttävät yksipuolisia toimia, jotka vaarantavat tämän työn.

Covid-19-rajoituksista huolimatta alueellisella nuorisoalan yhteistyöjärjestöllä oli edelleen tärkeä rooli alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden kehittämisessä, sillä se tarjosi yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia Länsi-Balkanin nuorille. Nuoret jatkoivat yhteistyötä useiden muiden alueellisten aloitteiden kautta verkossa ja fyysisesti, muun muassa Länsi-Balkanin nuorisohankkeen kautta.

Brdossa pidetty EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous toi ilmi, miten tärkeänä EU pitää aluetta, ja vahvisti sen eurooppalaisen tulevaisuuden. Johtajat olivat tyytyväisiä edistymiseen keskeisissä aloitteissa, erityisesti edistykseen verkkovierailujen, vihreän toimintaohjelman, EU:n ja alueen välisten vihreiden kaistojen, innovaatio-ohjelman ja IPA III -lainsäädäntökehyksen hyväksymisen suhteen. Nämä EU:n politiikkojen painopisteitä vastaavat aloitteet yhdessä talous- ja investointisuunnitelman kanssa auttavat aluetta toipumaan nopeammin ja kestävämmin pandemiasta ja varmistavat myös tiiviimmän yhdentymisen Euroopan unioniin. Komissio ilmoitti aikovansa ehdottaa 600 miljoonan euron investointipakettia vuoden 2021 IPA-varoista talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoa varten IPA III -ohjelmasuunnittelukehyksen ja -täytäntöönpanosääntöjen mukaisten menettelyjen mukaisesti. Talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoon saataisiin näin yhdessä heinäkuussa ilmoitetun 500 miljoonan euron summan kanssa 1,1 miljardia euroa vuoden 2021 loppuun mennessä. EU ja Länsi-Balkanin kumppanimaat sopivat lujittavansa yhteistyötään useilla aloilla, myös keskeisissä turvallisuuskysymyksissä.

Serbian ja Kosovon suhteiden kokonaisvaltainen normalisointi EU:n tukeman vuoropuhelun avulla on edelleen keskeistä maiden eurooppalaisen tulevaisuuden ja koko alueen vakauden kannalta. Vuoden 2021 alussa pidettyjen Kosovon vaalien jälkeen prosessi jatkui kahdella korkean tason tapaamisella kesä- ja heinäkuussa 2021, mutta Serbian ja Kosovon suhteet ovat edelleen jännittyneet. Molempien osapuolten on sitouduttava rakentavasti tavoitteeseen tehdä oikeudellisesti sitova kattava normalisointisopimus, jossa ratkaistaan kaikki osapuolten kesken avoinna olevat kysymykset.

Kosovon pohjoisosan jännitteiden vuoksi pidetyssä EU:n tukemassa vuoropuhelussa päästiin 30. syyskuuta 2021 sopimukseen tilanteen liennyttämisestä ja väliaikaisesta ratkaisusta ajoneuvojen rekisterikilpikysymykseen. Osapuolet sopivat myös työryhmän perustamisesta etsimään EU:n johdolla tilanteeseen kuuden kuukauden kuluessa EU:n standardeihin ja käytäntöihin perustuva pysyvä ratkaisu. EU odottaa osapuolten osallistuvan rakentavasti tähän prosessiin kansalaisten vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi.

Kaikkien osapuolten on pantava vilpittömässä mielessä täytäntöön voimassa olevat kahdenväliset sopimukset, mukaan lukien Pohjois-Makedonian ja Kreikan välinen Prespan sopimus sekä ystävyyttä, hyvää naapuruutta ja yhteistyötä koskeva sopimus Bulgarian kanssa.

Montenegron ja Serbian kahdenvälisiä suhteita ovat leimanneet jännitteet, nationalistisen retoriikan lisääntyminen ja väitteet ulkoisesta vaikuttamisesta vaalien aikaan, mutta yhteistyö joillakin aloilla, kuten terveysasioissa, on tehostunut.

Menneisyyden painolastista irrottautuminen ja 1990-luvun konflikteista johtuvien riitojen ratkaiseminen on ratkaisevan tärkeää. EU:ssa ei ole sijaa kansanmurhan kieltämiselle, sotarikollisten ihannoinnille tai provosoivalle retoriikalle miltään taholta. Tärkeiden ratkaisematta olevien kahdenvälisten kysymysten käsittelyssä on edistytty vain vähän. Tämä koskee muun muassa rajakysymyksiä, oikeuden tarjoamista sotarikosten uhreille, loppujen kadonneiden henkilöiden tunnistamista ja tarkan käsityksen muodostamista tapahtuneista julmuuksista alueellisesti.

Kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden täysimääräiselle osallistumiselle alueellisiin yhteistyöaloitteisiin ja -tapahtumiin, EU:n rahoittamat ohjelmat mukaan luettuina, ei pitäisi olla esteitä.

Alueellinen yhteistyö on antanut Länsi-Balkanin maille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa monissa kysymyksissä. Sen lisäksi, että se on edistänyt kasvua, työllisyyttä ja ympäristönsuojelua, sillä on ollut tärkeä rooli alueellisen yhteistyön lisäämisessä monilla tasoilla, erilaisten kahdenvälisten kysymysten ratkaisemisessa ja vakauden luomisessa. Erityisesti rajat ylittävä yhteistyö on keskeinen osa alueen sovintoprosessia. Entisen Jugoslavian 1990-luvun konfliktien vuoksi hyvien naapuruussuhteiden lujittaminen, myös raja-alueilla, on edelleen edellytys sekä alueen että asianomaisten edunsaajien kasvulle ja vauraudelle. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla pyritään irrottautumaan menneisyyden painolastista ja rakentamaan sovintoa luomalla suoria yhteyksiä kaikentasoisten yksiköiden ja hallintojen välille rajan molemmin puolin.

Kyproksen ja Kreikan merialueilla jatkuvien ja uusien Turkin luvattomien hiilivetyjen etsintätoimien vuoksi jännitteet itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä kasvoivat vuoden 2020 jälkipuoliskolla. EU on toistuvasti kehottanut Turkkia välttämään kaikenlaista uhkailua, kitkan aiheuttamista ja sellaisia toimia, jotka vahingoittavat hyviä naapuruussuhteita ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista. Joulukuussa 2020 antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi Turkin yksipuoliset toimet, provokaatiot ja EU:n, EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan johtajien vastaisen kärjistetyn retoriikan. Se korosti myös, että positiivista EU:n ja Turkin asialistaa koskeva tarjous on edelleen voimassa edellyttäen, että Turkki osoittaa olevansa valmis edistämään aitoa kumppanuutta unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa ja ratkaisemaan erimielisyydet vuoropuhelun avulla ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Jännitteet itäisellä Välimerellä vähenivät vuoden 2021 alussa. Turkki on lopettanut laittoman poraustoiminnan Kyproksen merialueilla. Lokakuun 2021 alussa raportoitiin kuitenkin uusista Kyproksen ja Turkin kartoitusalusten kahnauksista.

Alustavat keskustelut Kreikan ja Turkin välillä aloitettiin uudelleen, ja korkean tason yhteyksiä on ollut. Maaliskuussa 2021 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU on edelleen sitoutunut puolustamaan omia etujaan ja jäsenvaltioiden etuja sekä ylläpitämään alueellista vakautta. EU piti voimassa marraskuussa 2019 annetun päätöksen Turkin itäisellä Välimerellä ilman lupaa harjoittaman poraustoiminnan johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 19 .

EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sekä kartoittaa ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Kaikkien rannikkonaapurivaltioiden suvereniteettia ja suvereniteettioikeuksia niiden – myös niiden saarten – merialueilla on kunnioitettava, ja talousvyöhykkeiden ja mannerjalustan rajojen määrittämisestä olisi käytävä vuoropuhelua ja neuvotteluja vilpittömässä mielessä kunnioittaen täysin kansainvälistä oikeutta ja noudattaen hyvien naapuruussuhteiden periaatetta. Vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä ja pidättyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat vastoin EU:n etuja ja rikkovat kansainvälistä oikeutta ja EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia, ovat ehdoton edellytys vakaan ja turvallisen ympäristön varmistamiseksi itäisellä Välimerellä sekä molempia osapuolia hyödyttävien yhteistyösuhteiden kehittämiseksi EU:n ja Turkin välille. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

On erittäin tärkeää, että Turkki on edelleen sitoutunut neuvotteluihin Kyproksen kysymyksen oikeudenmukaisesta, kokonaisvaltaisesta ja elinkelpoisesta ratkaisusta YK:n puitteissa ja asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti ja että se edistää niitä konkreettisesti. Kyproksen tilanteesta järjestettiin epävirallinen 5+1-kokous huhtikuussa 2021. On tärkeää, että Turkki vahvistaa sitoutumisensa ja rakentavan suhtautumisensa Kyprosta koskeviin YK:n johtamiin neuvotteluihin asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, mukaan lukien niiden ulkoiset näkökohdat. Mitään sellaisia yksipuolisia toimia ei pitäisi toteuttaa, jotka saattavat lisätä jännitteitä saarella ja haitata paluuta neuvottelupöytään. Turkin on välittömästi peruttava 20. heinäkuuta 2021 ilmoittamansa yksipuoliset Varoshaa koskevat toimet ja kaikki sitä koskevat lokakuun 2020 jälkeen toteutetut toimet, jotka ovat vastoin asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia. Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa ja pantava EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja kaikilta osin täytäntöön ja edistyttävä suhteiden normalisoinnissa Kyproksen kanssa.

Hyvät naapuruussuhteet ja sovinto liittyvät erottamattomasti oikeusvaltioperiaatteeseen, talouden ohjaukseen ja hallintaan sekä alueelliseen yhteistyöhön. IPA III -välineen erityisenä tavoitteena tällä alalla on edistää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja selviytymiskykyä käsittelemällä menneiden konfliktien painolastia ja tarjoamalla oikeutta kaikille konfliktien uhreille. Myös hyvien naapuruussuhteiden parantaminen lisää kansalaisten luottamusta ja auttaa poistamaan esteitä poliittiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta vuorovaikutukselta ja yhteistyöltä. Tämän vuoksi IPA III -välineessä asetetaan etusijalle toimet, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja naapuruussuhteiden lujittamista, ja erityisesti seuraavanlaiset toimet: 1)    vakavien kansainvälisten rikosten rankaisemattomuuden torjuminen muun muassa vahvan alueellisen yhteistyön ja tehokkaiden kansallisten syytetoimien avulla; 2) uhrien oikeuksien edistäminen; 3) poliittisen ja politiikkoja koskevan vuoropuhelun lisääminen poliittisella ja teknisellä tasolla sekä välitystoimet menneisyyden painolastiin liittyvien, vielä ratkaisemattomien kysymysten käsittelemiseksi; koulutuksen ja nuorisotyön sekä myös kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja rauhanomaisten suhteiden sekä kestävän sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi; 4) paikallisen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittäminen monenlaisissa asioissa, kuten talous- ja ympäristöyhteistyö, hyvä hallinto ja oikeus, tiedotusvälineet, sosiaalinen osallisuus, ihmisoikeudet, erityisesti sukupuolten tasa-arvo, lapsen oikeudet, nuorten osallistuminen, sosiaaliset oikeudet ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.

V PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET    

           

Edellä esitetyn analyysin ja liitteenä oleviin maakohtaisiin yhteenvetoihin sisältyvien arvioiden perusteella komissio esittää seuraavat päätelmät ja suositukset:

I

1.Uskottava laajentumispolitiikka on geostrateginen investointi rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun koko Euroopassa. Jokaisen laajentumisen myötä EU on pystynyt ulottamaan tarjoamansa edut yhä suuremmalle ihmismäärälle. Tämän saavuttamiseksi on varmistettava, että prosessi perustuu jatkossakin tiukkoihin mutta oikeudenmukaisiin ehtoihin ja omien ansioiden periaatteeseen. Ehtojen on oltava objektiivisia, täsmällisiä, yksityiskohtaisia, tiukkoja ja todennettavissa olevia. Tämä auttaa asianomaisia maita täyttämään kaikki jäsenyysvaatimukset, mikä on yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista tavoitteista.

2.Vuonna 2020 tarkistetussa laajentumismenettelyssä pyritään vahvistamaan liittymisprosessia tekemällä siitä ennakoitavampi, uskottavampi ja dynaamisempi ja lisäämällä sen poliittista ohjausta. Liittymisprosessi perustuu EU:n ja Länsi-Balkanin kumppaneiden keskinäiseen luottamukseen ja selkeisiin sitoumuksiin.

3.Viivästykset liittymisneuvottelujen virallisessa käynnistämisessä Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa vaikuttavat kielteisesti EU:n uskottavuuteen. Avoimet Bulgarian ja Pohjois-Makedonian väliset kahdenväliset kysymykset on ratkaistava ensi tilassa. On äärimmäisen tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot saattavat keskustelut neuvottelukehyksistä päätökseen viipymättä ja että ensimmäiset hallitustenväliset konferenssit Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa järjestetään mahdollisimman pian ja ennen tämän vuoden loppua. Montenegron ja Serbian kanssa kesäkuussa 2021 pidetyissä hallitustenvälisissä konferensseissa vahvistettiin tarkistetun menettelyn soveltaminen näiden kahden maan kanssa.

4.EU:n kumppanit Länsi-Balkanilla saivat 6. lokakuuta 2021 annetussa Brdon julistuksessa vahvan signaalin siitä, että niiden tulevaisuus on Euroopan unionissa. EU vahvisti varauksettoman tukensa Länsi-Balkanin maiden eurooppalaiselle tulevaisuudelle ja pani tyytyväisenä merkille Länsi-Balkanin kumppaneiden sitoutumiseen Eurooppa-perspektiiviin molempien osapuolten strategisena etuna ja yhteisenä strategisena valintana. EU oli tyytyväinen siihen, että Länsi-Balkanin kumppanit ilmaisivat uudelleen pitävänsä kiinni demokratian, perusarvojen ja oikeusvaltion ensisijaisuudesta.

5.Sopimus EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousten säännöllisyydestä on tärkeä sitoumus, joka tarjoaa puitteet korkeimman tason poliittiselle vuoropuhelulle ja alueen ottamiselle tiiviimmin mukaan EU:n politiikkoihin sen lähentyessä EU:ta. Brdon huippukokouksessa sovitut aloitteet vastaavat EU:n politiikkojen painopisteitä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä alueen kansalaisille. Huippukokouksessa käynnistettiin Länsi-Balkanin alueen innovaatiota, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskeva toimintaohjelma (”Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelma”), jolla edistetään tieteellistä huippuosaamista, uudistetaan alueen koulutusjärjestelmiä, luodaan uusia mahdollisuuksia nuorille ja autetaan ehkäisemään aivovuotoa. Huippukokouksessa pantiin tyytyväisenä merkille etenemissuunnitelma, jolla luodaan edellytykset ja asetetaan selkeät tavoitteet verkkovierailukustannusten alentamiselle EU:n ja Länsi-Balkanin välillä. Lisäksi huippukokouksessa suhtauduttiin myönteisesti yhteisymmärrykseen vihreän toimintaohjelman yksityiskohtaisesta toimintasuunnitelmasta, ja johtajat sopivat yhteistyön lisäämisestä useilla aloilla, turvallisuus mukaan lukien.

6.Turkki on edelleen EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismin torjunta, talous, kauppa, energia ja liikenne. Näissä puitteissa käytiin korkean tason vuoropuhelua ilmastosta ja muuttoliikkeestä. Pian on vuorossa myös vuoropuhelu terveyskysymyksistä. Neuvosto toisti kesäkuussa 2019, että Turkki jatkaa etääntymistä EU:sta ja että liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita. Tämän arvioinnin perustana olevat tosiseikat pitävät yhä paikkansa. Vuoropuhelu ja yhteistyö Turkin kanssa kuitenkin lisääntyivät vuonna 2021.

7.Covid-19-pandemia vaikutti edelleen voimakkaasti Länsi-Balkaniin ja Turkkiin koko tarkastelujakson ajan. Laajentumismaiden viranomaiset ovat edelleen toteuttaneet toimenpiteitä pandemian ja sen terveysvaikutusten rajoittamiseksi sekä sen sosioekonomisten seurausten lievittämiseksi. Tartuntoja ehkäisevien toimien on oltava oikeasuhteisia ja määräaikaisia ja niissä on kunnioitettava perusvapauksia, sananvapaus mukaan luettuna. Pandemian taloudellinen vaikutus on edelleen huomattava, mikä jättää vain vähän liikkumavaraa julkisen talouden toimille.

8.Vaikka EU on itsekin kärsinyt kriisistä vakavasti, se on järjestänyt yli 3,3 miljardin euron apupaketin, joka sisältää välitöntä apua terveyshaasteisiin sekä huomattavaa rahoitusta alueen talouden elvyttämiseen. EU kohtelee Länsi-Balkanin maita etuoikeutettuina kumppaneina antamalla niille jatkossakin mahdollisuuden osallistua moniin aloitteisiin ja välineisiin, jotka on yleensä varattu EU:n jäsenvaltioille, tarjoamalla huomattavia määriä rokotteita jälleenmyynnin tai jäsenvaltioiden lahjoitusten kautta (yhteensä lähes 2,9 miljoonaa annosta elokuun 2021 loppuun mennessä) ja tarjoamalla niille mahdollisuuden varmistaa covid-19-todistustensa yhteensopivuus EU:n digitaalisen koronatodistuksen kanssa (Albania, Pohjois-Makedonia ja Turkki ovat siihen ensimmäisinä tarttuneet). Pandemiaan liittyvä tuki EU:lta on mittavampaa ja kattavampaa kuin minkään muun kumppanin alueelle antama tuki. Aivan kuten EU on Länsi-Balkanin suurin investoija, avunantaja ja kauppakumppani, tässäkin näkyy alueen strateginen ankkurointi EU:hun.

9.EU antaa Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman kautta alueelle merkittävän piristysruiskeen 9 miljardin euron avustuksilla ja takuilla, joiden avulla voidaan saada aikaan jopa 20 miljardin euron investoinnit. Tästä lähes 30 miljardin euron suunnitelmasta, joka vastaa noin kolmannesta alueen BKT:stä, myönnetään varoja kestävään infrastruktuuriin (liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuri), alueen sisäisiin yhteyksiin sekä yhteyksiin EU:n kanssa, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä yksityisen sektorin elvyttämiseen pandemian jälkeen. Sillä on todellista merkitystä Länsi-Balkanin maiden ja EU:n välisen sosioekonomisen kuilun kuromisessa umpeen. Tärkein rahoituslähde on liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA III), jonka oikeudellinen kehys on hyväksytty kaudeksi 2021–2027. Se on keskeinen väline toteuttamiskelpoisten ja kestävien hankkeiden valmistelun vauhdittamisessa.

10.IPA III:n oikeudellisen kehyksen hyväksymisen myötä käyttöön otetaan vankka politiikkalähtöinen lähestymistapa, jossa apua annetaan strategisin ja dynaamisin perustein ja jonka keskiössä ovat perusasioihin liittyvät jäsenyysvaatimukset, etenkin oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallinto.

11.Talous- ja investointiohjelma houkuttelee Länsi-Balkanin maita yhdentämään talouksiaan paremmin ja jatkamaan sääntelyuudistuksia markkinoiden yhdentymisen kasvupotentiaalin vapauttamiseksi. Marraskuussa 2020 pidetyssä Sofian huippukokouksessa Länsi-Balkanin johtajat sopivat perustavansa yhteiset alueelliset markkinat, jotka perustuvat EU:n säännöille ja standardeille, rakentuvat neljän vapauden (tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus) mukaan ja kattavat digitaali-, investointi-, innovointi- ja teollisuuspolitiikan näkökohdat. EU antaa täyden tukensa tämän osallistavan aloitteen toteuttamiselle. Aloite on keskeinen alueen koko potentiaalin ja talous- ja investointiohjelman hyödyntämisen kannalta.

12.Päätettyään yhteisten alueellisten markkinoiden perustamisesta kuusi Länsi-Balkanin kumppanimaata ovat edistyneet hyvin tähän liittyvissä neuvotteluissa useista alueellisista sopimuksista, joilla helpotetaan ihmisten, ammattilaisten ja palvelujen liikkuvuutta koko alueella. Tästä teknisestä edistyksestä huolimatta näitä sopimuksia ei kuitenkaan ole hyväksytty, mikä johtuu niiden sisältöön liittymättömistä poliittisista erimielisyyksistä. Nämä esteet on poistettava ensi tilassa. Yksipuolisten toimenpiteiden sijaan osallistava alueellinen yhteistyö on edelleen Länsi-Balkanille poliittisesti ja taloudellisesti välttämätöntä.

13.Yhteiset alueelliset markkinat ovat lähtökohta alueen integroimiseksi tiiviimmin EU:n sisämarkkinoihin jo ennen jäsenyyttä. Samalla niillä varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Tämä on alueen kannalta keskeistä, jotta se voi hyödyntää etuoikeutettuja suhteitaan EU:hun ja pyrkimyksiään mukautua EU:n sääntöihin ja standardeihin. Euroopan komissio jatkaa alueen auttamista rajat ylittävien maksujen kustannusten pienentämisessä sekä teollisuus- ja kulutustavaroiden liikkumisen ja EU:n ja Länsi-Balkanin välisen sähköisen kaupankäynnin helpottamisessa.

14.Tällainen alueellinen yhteistyö on olennaista myös hyvien naapuruussuhteiden vahvistamisen kannalta. Menneisyyden painolastista irrottautuminen ja 1990-luvun konflikteista johtuvien riitojen ratkaiseminen on ratkaisevan tärkeää. EU:ssa ei ole sijaa kansanmurhan kieltämiselle, sotarikollisten ihannoinnille tai provosoivalle retoriikalle miltään taholta.

15.EU:n tukema Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointia koskeva vuoropuhelu on edelleen tärkeää maiden eurooppalaisen tulevaisuuden ja koko alueen vakauden kannalta. Kummankin osapuolen on sitouduttava rakentavasti oikeudellisesti sitovan ja kattavan normalisointisopimuksen tavoitteeseen. Vakauden vaarantavia yksipuolisia ja koordinoimattomia toimia olisi vältettävä.

II

16.Montenegrossa painotetaan säännöllisesti ja johdonmukaisesti viranomaisten julkista poliittista sitoutumista strategiseen EU-jäsenyystavoitteeseen ja liittymisprosessiin, ja yleisesti ottaen tämä näkyy asiaan liittyvissä eri politiikkoja koskevissa päätöksissä. Tähän on kuulunut muun muassa se, että maa on jatkuvasti 100-prosenttisesti linjassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.

Komission arvion mukaan edistyminen oikeusvaltiota koskevissa luvuissa ja muissa liittymisneuvottelujen luvuissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan neuvottelukehyksen mukaisesti tasapainossa. Yleinen edistyminen liittymisneuvotteluissa ja muiden lukujen tai temaattisten kokonaisuuksien sulkeminen toistaiseksi edellyttää ensisijaisesti, että 23 ja 24 luvuissa asetetut oikeusvaltiota koskevat välitavoitteet saavutetaan. Niiden saavuttamiseksi Montenegron on edelleen tehostettava toimiaan jäljellä olevien, muun muassa ratkaisevan tärkeiden sananvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien kysymysten ratkaisemiseksi perääntymättä aiemmissa oikeuslaitoksen uudistuksen saavutuksissa. Tämä edellyttää, että viranomaiset osoittavat käytännössä sitoutumisensa Montenegron uudistusohjelmaan.

17.Serbian hallitus on ilmoittanut, että yhdentyminen EU:n kanssa on edelleen strateginen tavoite. Hallitus asetti EU:hun liittyvät uudistukset etusijalle vuoden 2021 alkupuoliskolla ja toteutti useita merkittäviä lupauksia erityisesti verotuksen ja energian alalla. Serbia on edelleen tärkeä kumppani EU:n YTPP-operaatioissa, ja se on parantanut kannanottojensa yhdenmukaisuutta EU:n ulkopolitiikan kanssa: elokuussa 2021 mukautumisaste nousi 61 prosenttiin, kun se vuonna 2020 oli 56 prosenttia. Suuntauksen odotetaan edelleen paranevan. Kosovon-suhteiden normalisoinnin osalta Serbia osallistui vuoropuheluprosessiin. Serbian on pidettävä yllä rakentavaa suhtautumista ja tehtävä osansa, jotta Kosovon kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova normalisointisopimus. Sopimus on kriittinen ja sillä on kiire, jotta Serbia ja Kosovo voivat molemmat edetä jäsenyysvalmisteluissaan. Serbian olisi myös pidettävä kiinni kaikesta vuoropuhelussa aiemmin sovitusta ja jatkettava sovittujen toimien täytäntöönpanoa.

Komission arvion mukaan edistyminen oikeusvaltiota koskevissa luvuissa ja Kosovon-suhteiden normalisoinnissa sekä muissa liittymisneuvottelujen luvuissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan neuvottelukehyksen mukaisesti tasapainossa. Serbian on jatkettava, nopeutettava ja syvennettävä uudistuksia, jotka koskevat oikeuslaitoksen riippumattomuutta, korruption torjuntaa, tiedotusvälineiden vapautta, sotarikosten käsittelyä maan sisällä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Oikeuslaitoksen osalta Serbian viranomaisten olisi erityisesti saatettava päätökseen perustuslain uudistusprosessi vuoden loppuun mennessä. Serbian edistyminen oikeusvaltiokysymyksissä ja suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa on olennaisen tärkeää ja määrittää jatkossakin liittymisneuvottelujen yleisen tahdin. Uudistusten lisäksi Serbian viranomaisten on painotettava enemmän ennakoivaa ja objektiivista viestintää EU:sta, joka on Serbian tärkein poliittinen ja taloudellinen kumppani.

Komissio on tyytyväinen siihen, että Serbia on täyttänyt temaattisten kokonaisuuksien 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) ja 4 (vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet) avaamista koskevat edellytykset. Komissio tukee Serbian pyrkimystä päästä avaamaan mahdollisimman pian uusia temaattisia kokonaisuuksia uudistusten etenemisen myötä.

18. Pohjois-Makedonia täyttää edelleen liittymisneuvottelujen aloittamisen edellytykset, ja viranomaiset ovat julkisesti osoittaneet vakaan sitoumuksensa edetä kohti EU-jäsenyyttä. Maa on edistynyt tasaisesti ja määrätietoisesti jäsenyyden edellyttämissä uudistuksissa ja tehostanut pyrkimyksiään saada aikaan lisää konkreettisia tuloksia. Näiden rakenneuudistusten kestävyys taataan pitkän aikavälin prosessilla, joka edellyttää pysyvää sitoutumista niin hallitukselta ja oppositiolta kuin muiltakin yhteiskunnan elementeiltä. Pohjois-Makedonia on edelleen parantanut kantojensa yhdenmukaistamista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa: elokuussa 2021 mukautumisaste saavutti 96 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 94 prosenttia. Eurooppa-neuvoston jäsenet hyväksyivät maaliskuussa 2020 yksimielisesti päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian kanssa.

Viivästykset liittymisneuvottelujen virallisessa käynnistämisessä vaikuttavat kielteisesti EU:n uskottavuuteen. Avoimet Bulgarian ja Pohjois-Makedonian väliset kahdenväliset kysymykset on ratkaistava ensi tilassa. Komissio odottaa Kreikan kanssa tehdyn Prespan sopimuksen ja Bulgarian kanssa tehdyn ystävyyttä, hyvää naapuruutta ja yhteistyötä koskevan sopimuksen täytäntöönpanon jatkuvan ja korostaa sen tärkeyttä. Komissio on neuvoston päätelmien mukaisesti jatkanut tarvittavaa valmistelutyötä, ja se odottaa ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia, joka järjestetään ennen tämän vuoden loppua mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelukehyksen.

19.Albania täyttää edelleen liittymisneuvottelujen aloittamisen edellytykset. Se osoitti edelleen olevansa sitoutunut etenemään kohti jäsenyyttä ja tuotti konkreettisia ja kestäviä uudistustuloksia. Oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen uudistuksen täytäntöönpano on jatkunut. Perustuslakituomioistuimeen nimitettiin kolme uutta tuomaria, jolloin se saavutti uudelleen päätösvaltaisen kokoonpanon täysistuntojen pitämiseksi ja täyden toimintavalmiuden. Tämä on ollut ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämisen viimeinen täyttämätön ehto. Maan on nyt pysyttäydyttävä uudistusohjelmassaan, oikeusvaltioperiaate mukaan luettuna. Albanian kannat ovat pysyneet 100-prosenttisesti linjassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.

Eurooppa-neuvoston jäsenet hyväksyivät maaliskuussa 2020 yksimielisesti päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Albanian kanssa. Albaniaa koskevan neuvottelukehyksen hyväksyminen ja ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestäminen ovat viivästyneet. Komissio on neuvoston päätelmien mukaisesti jatkanut tarvittavaa valmistelutyötä, ja se odottaa ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia, joka järjestetään ennen tämän vuoden loppua mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelukehyksen.

20.Bosnia ja Hertsegovinassa kaikkien hallintotasojen viranomaisten julkinen poliittinen sitoutuminen strategiseen EU-jäsenyystavoitteeseen ei ole näkynyt konkreettisissa toimissa, sillä poliittiset johtajat ovat jatkaneet erimielisyyksien lietsomista ja epärakentavaa poliittista kiistelyä. Tämä on haitannut yleistä edistymistä 14 tärkeimmässä tavoitteessa. Valtioelinten toiminnan paikalleen juuttuminen on erittäin huolestuttavaa, ja ongelma voidaan ratkaista vain poliittisen vuoropuhelun avulla. Joitakin merkittäviä toimia on kuitenkin toteutettu muutamien lausunnossa mainittujen tärkeimpien tavoitteiden suhteen. Oikeuslaitoksen toiminnan osalta ei ole edistytty. Jatkuvat ja ilmeiset merkit tilanteen heikkenemisestä edellyttävät edelleen kiireellisiä toimenpiteitä oikeuslaitoksen lahjomattomuuden parantamiseksi ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi. Bosnia ja Hertsegovinan mukautumisaste EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan laski 43 prosenttiin elokuussa 2021, kun se vuonna 2020 oli 70 prosenttia.

Bosnia ja Hertsegovinan on ryhdyttävä toimiin niiden 14 tärkeimmän tavoitteen osalta, jotka luetellaan komission toukokuussa 2019 antamassa lausunnossa maan EU-jäsenyyshakemuksesta, joulukuussa 2019 aiheesta annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti. Bosnia ja Hertsegovinan on parannettava perusteellisesti oikeudellista ja institutionaalista kehystään, tarvittaessa myös perustuslaillisella tasolla, täyttääkseen EU-jäsenyyden vaatimukset. Poliittisten toimijoiden ja instituutioiden on käytävä avointa ja osallistavaa vuoropuhelua muun muassa vaali- ja perustuslakiuudistuksista vaaleihin pitkään liittyneiden puutteiden korjaamiseksi. Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava uudistusten kriittinen massa, ennen kuin komissio voi suositella ehdokasmaan aseman myöntämistä sille. Kun 14 tärkeintä tavoitetta on täytetty, komissio voi suositella liittymisneuvottelujen aloittamista.

21.Kosovossa edistyttiin kaiken kaikkiaan vain vähän EU:hun liittyvissä uudistuksissa ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa, mikä johtui poliittisen tilanteen muuttumisesta ja huomion kohdistamisesta pandemiatoimiin ja elpymiseen. Helmikuussa 2021 pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien tuloksena muodostettiin uusi hallitus, jolla on parlamentin selkeän enemmistön kannatus. Eurooppalaisen uudistusohjelman toisen vaiheen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen parlamentissa lokakuussa 2021 vahvisti uudelleen Kosovon sitoutumisen EU:hun liittyviin uudistuksiin. Koko toimintasuunnitelman tuloksellinen täytäntöönpano tulevalla tarkastelujaksolla on olennaisen tärkeää.

Serbian-suhteiden normalisoinnin osalta Kosovo osallistui vuoropuheluprosessiin. Kosovon on pidettävä yllä rakentavaa suhtautumista ja tehtävä osansa, jotta Serbian kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova normalisointisopimus. Sopimus on kriittinen ja sillä on kiire, jotta Kosovo ja Serbia voivat molemmat edetä jäsenyysvalmisteluissaan. Kosovon olisi myös pidettävä kiinni kaikesta vuoropuhelussa aiemmin sovitusta ja pantava kaikki sovitut toimet kokonaisuudessaan täytäntöön.

Viisumivapautta koskevan komission ehdotuksen käsittely neuvostossa on edelleen kesken, ja se pitäisi käsitellä kiireellisenä. Komissio pitää kiinni heinäkuussa 2018 esittämästään arviosta, jonka mukaan Kosovo on täyttänyt kaikki viisumivapautta koskevat edellytykset.

22.Eurooppa-neuvosto on toistuvasti todennut, että EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren vakaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä yhteistyöhön perustuvan molempia osapuolia hyödyttävän suhteen kehittämiseen Turkin kanssa. Se ilmaisi tyytyväisyytensä itäisen Välimeren tilanteen rauhoittamiseen. EU on Eurooppa-neuvoston päätelmissä aiemmin vahvistettujen edellytysten mukaisesti valmis lujittamaan Turkin kanssa tehtävää yhteistyötä vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla useilla yhteistä etua koskevilla aloilla, mukaan lukien taloudellinen yhteistyö, korkean tason vuoropuhelut ilmastosta, muuttoliikkeestä, kansanterveydestä, terrorismin torjunnasta ja alueellisista kysymyksistä sekä ihmisten välisiin yhteyksiin ja liikkuvuuteen liittyvä tehostettu yhteistyö. Tämä edellyttää, että tilanne pysyy rauhallisena ja Turkki osallistuu yhteistyöhön rakentavalla tavalla. Mikäli tapahtuu uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU käyttää kaikkia käytössään olevia välineitä ja keinoja puolustaakseen omia ja jäsenvaltioidensa etuja. 

Turkilta odotetaan aktiivista tukea neuvotteluille, joilla Kyproksen kysymykseen pyritään löytämään oikeudenmukainen, kokonaisvaltainen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu YK:n puitteissa asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja EU:n perusperiaatteiden mukaisesti. On tärkeää, että Turkki vahvistaa sitoutumisensa ja rakentavan suhtautumisensa Kyprosta koskeviin YK:n johtamiin neuvotteluihin asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti. Mitään sellaisia yksipuolisia toimia ei pitäisi toteuttaa, jotka saattavat lisätä jännitteitä saarella ja haitata paluuta neuvottelupöytään. Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa panna EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi ja poistettava kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet, myös suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen tasavallan kanssa kohdistuvat rajoitukset.

Turkin demokraattisten instituutioiden toiminnassa on vakavia puutteita. Turkki ei ole uskottavalla tavalla vastannut EU:n vakavaan huoleen oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden jatkuvasta heikkenemisestä. Turkin on kiireesti käännettävä tämä kielteinen suuntaus ja puututtava poliittisen järjestelmän keskinäisen valvontajärjestelmän heikkenemiseen. EU-johtajat vahvistivat, että oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva vuoropuhelu pysyy keskeisellä sijalla EU:n ja Turkin suhteissa.

Maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia. Turkilla oli edelleen keskeinen rooli muuttoliikkeen hallinnassa itäisen Välimeren reitillä ja maailman suurimman pakolaisväestön vastaanottamisessa. Komissio ehdotti 3 miljardin euron lisäapua Turkissa oleville pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille. Komissio muistuttaa julkilausuman täytäntöönpanon jatkamisen tärkeydestä, myös palautusten ja laittomien muuttoreittien syntymisen ehkäisemisen osalta. EU on tyytyväinen siihen, että Turkki on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen, ja odottaa pääsevänsä tekemään Turkin kanssa yhteistyötä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa. Sekä EU että Turkki hyötyvät edelleen niiden välisestä tulliliitosta. Turkin olisi jatkettava tiiviimpää yhteistyötä komission kanssa tulliliiton moitteetonta toimintaa haittaavien kauppaa häiritsevien tekijöiden poistamiseksi.  

**

VI LIITTEET

1.Yhteenveto raporttien havainnoista

2.Tilastot

3.Demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa koskevat kolmansien osapuolten indikaattorit

(1)

COM(2020) 641 final.

(2)

Välitöntä tukea 41,46 miljoonaa euroa IPA-välineen uudelleenkohdennetuista määrärahoista, 88 miljoonaa euroa terveyden tukemiseen, mukaan lukien 70 miljoonaa euroa luotettavien, tehokkaiden ja EU:n hyväksymien covid-19-rokotteiden saatavuuden varmistamiseen, 761,5 miljoonaa euroa kriisin sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista elpymisen tukemiseen, 750 miljoonaa euroa makrotalousapua ja 1,7 miljardin euron avustuspaketti Euroopan investointipankilta.

(3)

COM(2020) 57 final.

(4)

  COM(2019) 261 final

(5)

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(6)

COM(2020) 57 final.

(7)

  sofia-declaration_en.pdf (europa.eu)

(8)

https://www.consilium.europa.eu/media/44029/st08101-en20.pdf

(9)

JOIN(2021) 8 final/2.

(10)

EUVL L 330, 20.9.2021.

(11)

Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi EMPACT on EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusaloite, jonka puitteissa määritellään ja priorisoidaan järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden aiheuttamat uhat ja puututaan niihin. EMPACT on nykyään pysyvä mekanismi, mikä käy ilmi neuvoston antamista EMPACT 2022 + -päätelmistä . Toukokuussa 2021 neuvosto antoi päätelmät, joissa määritellään EMPACTin prioriteetit seuraavalle EMPACT-syklille (tammikuu 2022 – joulukuu 2025).

(12)

Tiedonanto järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025, COM(2021) 170 final, 14.4.2021.

(13)

JOIN(2016) 18 final.

(14)

  Zagrebin julistus, 6.5.2020 (europa.eu)

(15)

   Länsi-Balkanin digitaalistrategian käynnistäminen (europa.eu)

(16)

JOIN(2020) 18 final.

(17)

  https://www.venice.coe.int/webforms/documents/default.aspx?pdffile=CDL-AD(2020)011-e

(18)

 COM(2020) 624 final.

(19)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32020D1657&from=FI  

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 19.10.2021

COM(2021) 644 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2021 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2021) 288 final} - {SWD(2021) 289 final} - {SWD(2021) 290 final} - {SWD(2021) 291 final} - {SWD(2021) 292 final} - {SWD(2021) 293 final} - {SWD(2021) 294 final}

LIITE 1 – Yhteenveto raporttien havainnoista

Montenegro

Jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita tarkasteltaessa raportointijaksolle ovat olleet tunnusomaisia jännitteet ja epäluottamus politiikan toimijoiden välillä. Uuden valtaapitävän enemmistön ja opposition välinen syvä kahtiajako jatkui vuoden 2020 ajan ja voimistui entisestään vaalien jälkeen. Kiivaat keskustelut ja osapuolten välinen epäluottamus johtivat toistuviin riitoihin ja syvensivät entisestään poliittisia jakolinjoja – myös valtaapitävän enemmistön sisällä. Parlamenttivaalit johtivat valtaapitävän koalition vaihtumiseen ja muuttivat valtion elinten välistä dynamiikkaa sekä osoittivat, että uudessa poliittisessa ympäristössä on löydettävä tasapaino muun muassa uskonnollisia yhteisöjä ja etnisyyttä koskevissa kysymyksissä, jotka hallitsivat poliittista asialistaa raportointijaksolla. Toimeenpano- ja lainsäädäntävallan välinen kitka on hidastanut uudistustyötä. Parlamentti valitsi joulukuussa 2020 Montenegron 42. hallituksen. Ministeriöiden määrää vähennettiin merkittävästi. Kyseessä on Montenegron ensimmäinen hallitus, joka koostuu enimmäkseen asiantuntijoista, joilla ei ole poliittisia sidonnaisuuksia.

Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) pieni vaalitarkkailuvaltuuskunta suositteli vuoden 2020 parlamenttivaaleista laatimassaan loppukertomuksessa kattavaa uudistusta, jolla yhdenmukaistettaisiin vaaleja koskeva oikeudellinen kehys ja säänneltäisiin kaikkia keskeisiä vaaleihin liittyviä näkökohtia. Uudistus olisi toteutettava osallistavalla tavalla hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. Parlamentti perusti joulukuussa 2020 kattavasta vaaliuudistuksesta vastaavan valiokunnan, jonka tehtäväksi annettiin lainsäädäntöuudistusten toteuttaminen vuoden 2021 loppuun mennessä. Edistyminen on ollut hidasta alun viivästysten ja ajoittaisten boikottien vuoksi. Parlamentti erotti valtion vaalilautakunnan puheenjohtajan kesäkuussa 2021. Uuden puheenjohtajan nimittäminen on yhä kesken parlamentissa. Toimia on jatkettava valtion vaalilautakunnan ammattimaisuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi.

Vuonna 2021 järjestettiin paikallisvaalit kahdessa kunnassa. Vaikka puolueet ovat sopineet kaikkien paikallisvaalien järjestämisestä samana päivänä, oikeusperusta sallii edelleen niiden järjestämisen porrastetusti, mikä johtaa lähes keskeytyksettömään vaalikampanjointiin kansallisella ja paikallisella tasolla. Instituutioiden uskottavia, riippumattomia ja tuloksellisia vastatoimia nk. kirjekuoriasiassa ei ole vielä varmistettu.

Kaikkien parlamentaaristen toimijoiden rakentavan osallistumisen puute esti merkityksellisen poliittisen vuoropuhelun ja lisäsi edelleen vastakkainasettelua politiikassa. Päätöksenteko parlamentissa keskeytyi vuonna 2021, koska enemmistö sekä oppositioon että valtaapitävään enemmistöön kuuluvista parlamentin jäsenistä boikotoi täysistuntoja. Parlamentti paransi työnsä läpinäkyvyyttä viestimällä yleisön kanssa ja vahvisti kaiken kaikkiaan asemaansa lainsäätäjänä ja valvojana.

Valtaapitävä enemmistö teki säännöllisesti lainsäädäntöaloitteita ja hyväksyi lainsäädäntöä nopeutetussa menettelyssä järjestämättä tarvittavia julkisia kuulemisia ja ottamatta asianmukaisesti huomioon EU:n jäsenyysvaatimuksia. Parlamentti ei ole vielä osoittanut käytännössä olevansa sitoutunut Montenegron EU-uudistuksiin tai parantanut lainsäädäntöaloitteiden koordinointia hallituksen kanssa. Parlamentin olisi vahvistettava edelleen hallintohenkilöstönsä ammattimaisuutta ja asiantuntijuutta ja lisättävä naisten poliittista edustusta.

Parlamentin nykyinen kokoonpano on ennennäkemätön Montenegron historiassa. Sen olisi pyrittävä löytämään laaja puolueiden välinen ja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys EU:hun liittyvistä uudistuksista, jotka ovat välttämättömiä maan jäsenyysvalmistelujen kannalta. On selvää, että tarvitaan kaikkien puolueiden aktiivista ja rakentavaa osallistumista, jotta voidaan parantaa parlamentin vastuuvelvollisuutta, toimeenpanovallan valvontaa, demokraattista valvontaa ja lainsäädännön laatua sekä mahdollistaa keskeiset nimitykset. Parlamentti ei ole tähän mennessä kyennyt saavuttamaan oikeudellisiin nimityksiin vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, mistä syystä oikeuslaitoksen avaintehtävissä on toistaiseksi viransijaiset.

Hallintotavan osalta on tarpeen vahvistaa sidosryhmien osallistumista ja hallituksen kykyä toteuttaa uudistuksia. Parlamentti valitsi joulukuussa 2020 Montenegron 42. hallituksen. Ministeriöiden määrää vähennettiin kahteentoista; niistä neljän johdossa on nainen. Uusi hallitus on Montenegron ensimmäinen asiantuntijahallitus. Vain varapääministerin tehtävässä toimii poliittisen puolueen johtaja. Hallitus hyväksyi myös uuden kansallisen ohjelman EU-jäsenyyttä varten vuosiksi 2021–2023. Neuvottelurakennetta heikensi merkittävästi se, että sen jäsenistä 110 erosi tai erotettiin. Heidän joukossaan oli 16 neuvottelulukujen neuvottelijaa ja 24 työryhmien johtajaa. Suurin osa näistä keskeisistä toimista on edelleen avoinna. Osa keskeisistä ministeriöistä ei ole osoittanut riittävää sitoutumista EU:hun liittymistä koskevaan prosessiin eikä osallistunut siihen rakentavalla tavalla uuden johdon alaisuudessa.

Kansalaisyhteiskunnan rooli tunnustetaan, ja sitä pyritään parantamaan, mutta nykyistä lainsäädännöllistä ja institutionaalista kehystä on parannettava edelleen, jotta voidaan vahvistaa valtion instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisiä kuulemis- ja yhteistyömekanismeja EU:hun liittymistä koskevan prosessin puitteissa.

Montenegro on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Raportointijaksolla tapahtui kaiken kaikkiaan vain vähän edistystä. Hallituksen ja parlamentin enemmistön vaihtumisesta aiheutui vakavia vaikutuksia virkamieskunnalle: virkamiehiä ja valtion työntekijöitä koskevaan lainsäädäntöön tehtiin muutoksia, joilla kevennettiin virkamiesten pätevyyttä, riippumattomuutta ja ansioihin perustuvaa rekrytointia koskevia vaatimuksia. Lisäksi julkishallinnon äskettäiset uudelleenjärjestelyt johtivat merkittäviin henkilöstövaihdoksiin, myös ylemmällä tasolla. Ne vaarantavat Montenegron valmiudet saada liittymisprosessiin liittyvät asiat hyvin tunteva henkilöstö pysymään työssään monilla eri aloilla. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, jotta voidaan tosiasiallisesti puuttua julkishallinnon politisoitumiseen, optimoida valtionhallinto ja varmistaa johdon vastuuvelvollisuus.

Montenegro on edelleen valmistautunut kohtuullisesti soveltamaan EU:n säännöstöä ja eurooppalaisia normeja oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla. Se on edistynyt kokonaisuutena tarkastellen vain vähän, ja sen saavuttamat tulokset vastuuvelvollisuuden osalta ovat vähäisiä. Edistymistä ei ole tapahtunut oikeuslaitoksen osalta, ja keskeisten oikeuslaitosta koskevien uudistusten täytäntöönpano on pysähtynyt. Määrätietoista poliittista sitoumusta esteiden poistamiseksi näiden uudistusten tärkeiden osatekijöiden tieltä ei ole vielä löytynyt. Oikeuslaitoksessa on edelleen avoinna useita virkoja, joihin ei ole voitu nimittää henkilöitä, koska parlamentti ei ole kyennyt saamaan aikaan määräenemmistöä. Korruptiontorjuntaviraston ennakoivammasta lähestymistavasta huolimatta korruptio on edelleen huolenaihe ja yleistä monilla aloilla. Montenegro jatkoi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamista perusoikeuksien alalla. Maalla on kuitenkin yhä haasteita kansallisen ihmisoikeuslainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa. Sananvapauden alalla edistystä tapahtui vain vähän.

Montenegro on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Se edistyi vähän, sillä viime vuonna annetut suositukset, jotka koskevat korruption torjunnan ja ehkäisemisen tehostamista sekä korruptiontorjuntaviraston ponnisteluja haasteidensa ratkaisemiseksi, on pantu täytäntöön vain osittain. Varojen takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta tarvitaan enemmän näyttöä. Korruptiontorjuntavirasto sovelsi uuden johtonsa alaisuudessa ennakoivampaa lähestymistapaa. Se tehosti erityisesti suurelle yleisölle, tiedotusvälineille ja kansalaisyhteiskunnalle suunnattua viestintää ja kampanjointia ja ryhtyi purkamaan aiemmilta vuosilta peräisin olevien tapausten sumaa. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta viraston riippumattomuuteen, toiminnan priorisointiin, valikoivaan lähestymistapaan ja päätösten laatuun liittyy edelleen haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvia toimia. Korruptiota esiintyy edelleen monilla aloilla. Maassa tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa tähän ongelmaan puuttumiseksi ja tiukkoja rikosoikeudellisia toimia laajamittaisen korruption kitkemiseksi.

Montenegro on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se edistyi jonkin verran viime vuoden suositusten täytäntöönpanossa, erityisesti siltä osin, että se paransi lainvalvontaviranomaisten pääsyä keskeisiin tietokantoihin ja lisäsi tutkijoiden ja asiantuntijoiden määrää keskeisillä aloilla. Tutkittujen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tapausten ja niistä nostettujen syytteiden määrä jatkoi kasvuaan, ja tuomioistuimissa ratkaistujen asioiden määrä lähes kolminkertaistui. Kansainvälinen poliisiyhteistyö on vakiintunut, ja se tuotti edelleen tuloksia, sillä sen ansiosta ulkomailla tehtiin ennätyksellisiä huumetakavarikkoja. Valmiudet torjua tupakan salakuljetusta ja rahanpesua eivät ole kuitenkaan vielä odotetulla tasolla. Montenegron on vielä korjattava joitakin maan rikosoikeusjärjestelmän systeemisiä puutteita, kuten se, miten järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tapauksia käsitellään tuomioistuimissa.

Montenegrossa on otettu perusoikeuksien alalla pääpiirteissään käyttöön niitä koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys ja edistytty jonkin verran kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön velvoitteiden noudattamisessa. Täytäntöönpanon tehokkuuteen liittyy kuitenkin yhä haasteita. Lainvalvontaviranomaisten liiallista voimankäyttöä ja viharikoksia koskevan tutkinnan tehokkuutta on parannettava edelleen. Haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, esimerkiksi romaneihin ja egyptiläisiin, ja vammaisiin kohdistuu edelleen monenlaista syrjintää, ja heillä on vaikeuksia käyttää oikeuksiaan hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä. Naiset kärsivät yhä eriarvoisuudesta politiikkaan ja julkiseen elämään osallistumisessa sekä työhön pääsyssä ja taloudellisissa mahdollisuuksissa. Sukupuolistunut ja lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava huolenaihe. Etnisiin ja uskonnollisiin vaikuttimiin perustuvat iskut, viharikokset ja vihapuhe lisääntyivät edelleen. Montenegro on pannut viime vuoden suositukset täytäntöön vain osittain. Oikeussuojan saatavuutta on yhä parannettava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Uskonnon- ja vakaumuksenvapauslakia muutettiin uskonnollisten yhteisöjen rajoitetun ja vain osittain osallistavan kuulemisen jälkeen.

Montenegro on valmistautunut jossain määrin sananvapauden suhteen. Se edistyi kaiken kaikkiaan vain vähän tässä asiassa raportointijaksolla ja pani viime vuonna annetut suositukset täytäntöön vain osittain. Vuonna 2018 tapahtunutta tutkivan journalistin ampumista koskeva tutkinta eteni jonkin verran, mutta täysimittaisiin ja tehokkaisiin oikeudellisiin jatkotoimiin ryhtymistä tämän tapauksen ja muiden tärkeiden vanhojen tapausten osalta ei ole vieläkään varmistettu. Hallitus perusti huhtikuussa 2021 uuden tilapäisen komitean valvomaan tiedotusvälineisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta se ei ole vielä ryhtynyt täysimittaisiin tai tehokkaisiin toimiin edellisen komitean antamien tärkeiden suositusten johdosta. Säädöskehystä tarkistetaan parhaillaan, jotta voidaan korjata tiedotusvälineitä koskevan vuoden 2020 lain ja kansallista yleisradioyhtiötä RTCG:tä koskevassa laissa havaitut uudet ongelmat, täydentää kehystä uudella audiovisuaalista mediaa koskevalla lailla ja varmistaa niiden täysi vastaavuus EU:n säännöstön ja eurooppalaisten normien kanssa. Disinformaation ja verkossa esiintyvän häirinnän ja vihapuheen vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan lisätoimia. Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät tällaiset toimet rajoita sananvapautta suhteettomasti. Parlamentti nimitti RTCG:n uuden hallintoneuvoston kesäkuussa 2021 ilman eri poliittisten ryhmien laajaa tukea. Nimityksen ja RTCG:n hallintoon myöhemmin tehtyjen muiden muutosten seurauksena yleisradioyhtiö alkoi esittää poliittisesti monimuotoisempaa sisältöä. Median toimintaympäristö on edelleen voimakkaasti polarisoitunut, ja sitä leimaa usein poliittisesti puolueellinen ja epätasapuolinen uutisointi ja alueella toimivien ulkomaisten tiedotusvälineiden laajamittainen osallistuminen, joka oli erityisen merkittävää vaalien aikana. Alan itsesääntelymekanismit ovat edelleen heikkoja.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Montenegro on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja on valmistautunut siihen kohtuullisesti. Montenegron talous taantui jyrkästi vuonna 2020, kun covid-19-pandemia vaikutti raskaasti matkailusta riippuvaiseen maan talouteen. Tästä aiheutui laaja-alaisia kielteisiä heijastusvaikutuksia yksityiseen kulutukseen, investointeihin, työllisyyteen, kauppaan ja julkiseen talouteen. Viranomaiset ottivat käyttöön useita taloudellisia tukipaketteja kansalaisten ja talouden tukemiseksi. Nämä toimenpiteet olivat suurelta osin hyvin kohdennettuja, läpinäkyviä ja tilapäisiä. Pandemia aiheutti joitakin viivästyksiä, mutta se ei estänyt hallitusta jatkamasta joidenkin liiketoimintaympäristön parantamiseksi suunniteltujen uudistusten täytäntöönpanoa. Keskellä kriisiä hallitusti toteutettu hallituksen vaihdos auttoi säilyttämään covid-19-pandemian torjuntatoimien tehokkuuden. Uusi hallitus onnistui hillitsemään julkiselle taloudelle aiheutuvia riskejä kokoamalla merkittäviä finanssipoliittisia puskureita vuoden 2021 rahoitustarpeiden tyydyttämiseksi, mukaan lukien uudet covid-19-tukiohjelmat. Rahoitusalan vakaus ei horjunut kriisin aikana kriisiä edeltäneen vahvan aseman ja viranomaisten toteuttamien tukitoimenpiteiden ansiosta, mutta kriisin viiveellä ilmenevät vaikutukset pankkien taseisiin edellyttävät rahoituslaitosten tiivistä seurantaa.

Mitä tulee selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Montenegro on saavuttanut jonkin verran edistystä ja valmistautunut kohtuullisesti. Covid-19-pandemia osoitti, että Montenegron matkailusta riippuvainen talous on yksipuolisuutensa vuoksi erittäin altis häiriöille. Julkisten tukien avulla on ryhdytty joihinkin toimiin, joilla on pyritty parantamaan innovointivalmiuksia ja ottamaan käyttöön EU:n normeja paikallisissa yrityksissä, mutta nämä toimet ovat yhä vaatimattomia suhteessa haasteen mittavuuteen. Koulutusjärjestelmän laatu ja opetusohjelmaan liittyvät valinnat vaikuttavat riittämättömiltä inhimillisen pääoman lisäämistä ja osaamisen kohtaanto-ongelman ratkaisemista varten. Nykyaikaista tietoliikenne- ja energiainfrastruktuuria ollaan ottamassa nopeasti käyttöön, mutta merkittävät liikenneinfrastruktuuriin liittyvät puutteet vaikeuttavat yhdentymistä alueellisten ja EU:n markkinoiden kanssa. Lisäksi kotimaisten tuotteiden kehittymättömyys, paikallisten yritysten pieni koko ja vähäinen osallistuminen ulkoisille markkinoille ovat merkittäviä esteitä kilpailukyvyn lisäämiselle ja talouden monipuolistamiselle.

Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Montenegro on edelleen sitoutunut rakentavalla tavalla kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja sen naapureina sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Kahdenvälisissä suhteissa Serbian kanssa oli tosin jännitteitä, sillä nationalistinen retoriikka lisääntyi. Montenegro osallistuu yleisesti ottaen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

Mitä tulee Montenegron kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, monilla aloilla on tehty paljon työtä lainsäädännön lähentämiseksi EU:n lainsäädäntöön ja EU:n säännöstön täytäntöönpanon valmistelemiseksi. Tahti on kuitenkin ollut aikaisempaa hitaampi.

Sisämarkkinoiden temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Montenegron valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden edellytysten täyttämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä mahdollisten varhaisten yhdentymistoimien ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta. Edistymistä tapahtui markkinavalvonnan, akkreditoinnin ja standardoinnin aloilla, yritysten sähköistä rekisteröintiä koskevien lainsäädännöllisten edellytysten osalta, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä, yhtiöoikeuden alalla, valtiontukien ja avun avoimuuden osalta, pankkitoiminnassa sekä kuluttajansuojan ja terveyden suojelun alalla. Montenegron olisi nyt keskityttävä metrologiaa ja standardointia koskevaan EU:n säännöstöön lähentymiseen ja työvoimatoimistojen operatiivisten valmiuksien kehittämiseen; säänneltyihin ammatteihin, pääomien liikkeisiin ja maksuihin, mukaan lukien omistusoikeuksien hankinta, ja sijoittajille suunnatun kansalaisuusjärjestelynsä asteittain lakkauttamiseen; yhtiöoikeuteen ja yritysten kirjanpitoon; immateriaalioikeuksiin; kilpailuun ja valtiontukiin; kuluttajien ja terveyden suojeluun sekä EU:n säännöstön pääomavaatimusten mukaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon pankkialalla.

Kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun temaattinen kokonaisuus on merkittävällä tavalla yhteydessä Montenegron talousuudistusohjelmaan. Edistymistä tapahtui tupakoinnin torjunnan, eläkkeiden, teollisuuspolitiikan, älykkään erikoistumisen, ammatillisen koulutuksen ja kaupan helpottamisen aloilla. Työt ovat käynnissä talous- ja rahapolitiikan alalla EU:n säännöstöön mukautumista koskevan toimintasuunnitelman panemiseksi täytäntöön. Montenegron olisi nyt keskityttävä media-alan riippumattomuuteen; arvonlisäveroon, valmisteveroihin ja välittömään verotukseen liittyvien talous- ja rahapoliittisten kysymysten koordinointiin; työlainsäädäntöön, syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön, työturvallisuuteen; teollisuuspolitiikkaan, tutkimukseen ja innovointiin, koulutukseen ja EU:n kanssa yhteensopivaan tietokoneavusteiseen passitusjärjestelmään.

Vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien temaattinen kokonaisuus on merkittävällä tavalla yhteydessä Montenegron talousuudistusohjelmaan, komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan ja Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan. Edistymistä tapahtui energian vuorokausimarkkinoiden luomisen, liikenteen kehittämistä koskevan strategian, luonnonsuojelun ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman osalta. Montenegron olisi nyt keskityttävä energia-alaan; Euroopan laajuisiin verkkoihin, tietoliikenteeseen sekä TEN-T- ja TEN-E-asetuksiin; vihreään siirtymään, jätehuoltoon, veden laatuun, luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen.

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion temaattinen kokonaisuus koostuu politiikoista, jotka liittyvät EU:n rakenne- ja investointirahastoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta tuleva EU:n jäsenvaltio voi selviytyä jäsenyysvelvoitteistaan. Edistymistä tapahtui maatalouden, elintarvikkeiden ja kalastuksen, aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen, varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten sekä omien varojen hallinnan aloilla. Montenegron olisi nyt keskityttävä IPARD-ohjelman täytäntöönpanoon, maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja kalastukseen, elintarvikkeiden tuotantolaitosten ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan parantamiseen, EU:n koheesiopolitiikan vaatimuksiin, valmiuteen hallita liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) välillisesti hallinnoitavia ohjelmia ja omia varoja koskevan järjestelmän hallinnointisääntöihin.

Ulkosuhteiden temaattisen kokonaisuuden osalta Montenegro on edelleen mukautunut täysin kaikkiin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) kantoihin, julkilausumiin ja EU:n yhteisiin kantoihin. Se on myös jatkanut toimien toteuttamista EU:n sääntöihin perustuvilla yhteisillä alueellisilla markkinoilla muun muassa tekemällä yhteistyötä Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) ja alueellisen yhteistyöneuvoston puitteissa. Mukautuminen Rooman perussäännön muodostamaan kokonaisuuteen mahdollistaisi vielä avoinna olevan, tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvan 31 luvun sulkemisen toistaiseksi.

Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen EU:n säännöstön soveltamista varten on yhä merkittävä haaste Montenegrolle. Sen on myös luotava kiireellisesti uudelleen toimiva neuvottelurakenne.

Sekä säännelty että sääntelemätön muuttoliike vähenivät jyrkästi vuonna 2020 covid-19-pandemian seurauksena. Laittomien muuttajien määrä laski 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, sillä vuonna 2020 otettiin kiinni vain 3 149 muuttajaa. Erityissyyttäjänvirasto suoritti vuonna 2020 kaksi muuttajien salakuljetusta koskenutta tutkintaa. Yhdessä tapauksessa lopulliset tuomiot luettiin kahdeksalle henkilölle. Vaikka Montenegron valmiudet hallita erilaisista ryhmistä koostuvaa muuttovirtaa ja kotouttaa pakolaisia ovat kohentumassa, sen on jatkettava toimiaan muuttopaineesta selviytymiseksi lisäämällä edelleen vastaanottokapasiteettiaan ja parantamalla vastaanottokeskustensa tasoa. Tässä yhteydessä sen on myös jatkettava palauttamisasioissa tekemäänsä kansainvälistä yhteistyötä, tuettava palautettujen menestyksekästä yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamista, kehitettävä valmiuksia nostaa syytteitä muuttajien salakuljetusverkostoja vastaan ja luotava nykyaikainen järjestelmä muuttajien tietojen keräämistä varten.

Serbia

Mitä tulee poliittisiin arviointiperusteisiin, Serbian parlamentti ja poliittiset voimat jatkoivat osallistumistaan Euroopan parlamentin johdolla käytävään puolueiden väliseen vuoropuheluun, jolla pyritään saamaan aikaan puoluerajat ylittävä laaja konsensus jäsenyysvalmistelujen kannalta välttämättömistä EU:hun liittyvistä uudistuksista. Poliittinen ilmapiiri säilyi kuitenkin kahtiajakautuneena raportointijakson aikana. Jotta prosessissa voitaisiin onnistua, kaikkien poliittisten toimijoiden on osallistuttava siihen rakentavalla tavalla ja vilpittömin mielin ja pantava täytäntöön toimenpiteet, jotka Euroopan parlamentin ja Serbian parlamentin välittäjät määrittelivät syyskuussa 2021 puolueiden välisessä vuoropuhelussa.

Serbia ryhtyi vaaleihin liittyen toimiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) jo kauan sitten antamien suositusten osalta, ja hallitus käynnisti uudelleen vaaleja käsittelevän työryhmän toiminnan. Kaikki keskeiset suositukset olisi pantava täytäntöön osallistavalla ja läpinäkyvällä tavalla laaja-alaisemman poliittisen konsensuksen pohjalta ja hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja.

Virallisesti elokuussa 2020 muodostetun Serbian parlamentin toimikausi on ollut alusta asti ajallisesti rajattu, sillä poliittinen johto ilmoitti, että uudet vaalit järjestetään viimeistään keväällä 2022. Parlamentti vähensi kaiken kaikkiaan huomattavasti kiireellisten menettelyjen käyttöä ja hyväksyi uudet parlamentin jäsenten menettelysäännöt. Parlamentin keskusteluissa käytettiin kuitenkin yhä provosoivia äänenpainoja eriäviä poliittisia näkemyksiä edustaviin poliittisiin vastustajiin ja muiden toimielinten edustajiin viitattaessa. Kaikkien poliitikkojen olisi torjuttava vihapuhetta ja osallistuttava poliittiseen vuoropuheluun, jota käydään EU:hun liittyvistä uudistuksista ja erityisesti demokratian perusteista ja oikeusvaltioperiaatteesta.

Äskettäin perustettu ihmisoikeuksista ja vähemmistöjen oikeuksista sekä sosiaalisesta vuoropuhelusta vastaava ministeriö käynnisti useita julkisia vuoropuheluja. Lisätoimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta varmistetaan järjestelmällinen yhteistyö hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tukeva ja rahoittava toimintaympäristö ei vielä toteudu käytännössä, sillä sanalliset hyökkäykset kyseisiä organisaatioita vastaan jatkuivat, myös parlamentissa.

Serbia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallinnon uudistamiseen. Raportointijaksolla tapahtui kaiken kaikkiaan vain vähän edistymistä. Serbian on yhä varmistettava i) ansioihin perustuva rekrytointi ja vähennettävä ylemmän johdon tilapäisten viranhaltijoiden liiallista määrää, ii) tiukka laadunvalvontarooli julkisen politiikan sihteeristölle politiikkojen laatimisessa ja koordinoinnissa ja iii) keskitetty mekanismi kaikkien investointien priorisoimiseksi rahoituksen tyypistä tai lähteestä riippumatta.

Serbian oikeuslaitos on jossain määrin valmistautunut jäsenyyteen. Raportointijaksolla tapahtui vähän edistymistä. Oikeuslaitosta koskeva perustuslakiuudistus käynnistettiin uudelleen joulukuussa 2020, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Oikeuslaitoksen virkanimityksiä ja tuomareiden ja syyttäjien työn arviointia koskeva järjestelmä on arvioitava perusteellisesti perustuslakimuutosten hyväksymisen jälkeen, jotta mahdollistetaan ansioihin perustuva rekrytointi ja urakehitys, sillä nykyinen oikeudellinen kehys ei suojaa riittävällä tavalla mahdolliselta poliittiselta vaikuttamiselta oikeuslaitokseen.

Serbia on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Raportointijaksolla tapahtui vähän edistymistä. Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) katsoi korruption torjunnan osalta, että sen antama suositus korruptiontorjuntavirastosta oli pantu täytäntöön tyydyttävällä tavalla. Suositus koski tarvetta varmistaa riittävä riippumattomuus sekä riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ja laajentaa viraston toimivaltaa. Serbia ei ole vielä hyväksynyt uutta korruptiontorjuntastrategiaa eikä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, eikä se ole perustanut tehokasta koordinointimekanismia korruption torjuntaa tai ehkäisemistä koskevien poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa ja tehokasta korruptioon puuttumista varten. Nostettujen syytteiden määrä ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioiden määrä korkean tason korruptiota koskevissa tapauksissa väheni entisestään edeltäviin vuosiin verrattuna. Serbian olisi tehtävä enemmän näiden puutteiden korjaamiseksi ja tehostettava korruption torjuntaa ja ehkäisemistä.

Serbia on valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan jossain määrin. Raportointijaksolla tapahtui vähän edistymistä. Serbia ei ole vielä saanut vakuuttavia tuloksia tutkinta- ja syytetoimista sekä lopullisista tuomioista tapauksissa, joissa on kyse vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, mukaan lukien talousrikostutkinta, ja joista saataisiin näyttöä rikoksella hankittujen varojen takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta. Järjestäytyneestä rikollisuudesta annettujen tuomioiden määrä väheni vuoteen 2019 verrattuna. Serbian olisi mukautettava lähestymistapaansa tapauskohtaisesta lähestymistavasta rikollisjärjestöjen torjuntaa koskevaan strategiaan ja siirrettävä painopistettä merkitykseltään vähäisistä tai keskinkertaisista tapauksista korkean profiilin tapauksiin, mikä auttaisi hajottamaan suuria ja kansainvälisesti levittäytyneitä rikollisjärjestöjä ja takavarikoimaan varoja.

Serbia on ottanut perusoikeuksia koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen käyttöön pääpiirteissään. Sen on kuitenkin varmistettava, että kehys pannaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön. Ihmisoikeusinstituutioita on lujitettava, ja niiden riippumattomuus on taattava muun muassa osoittamalla niille riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä. Serbia edistyi vähän sananvapauden alalla. Se hyväksyi tiedotusvälineitä koskevaan strategiaan liittyvän toimintasuunnitelman puitteissa joitakin toimenpiteitä ja aloitti niiden täytäntöönpanon. Korkean tason virkamiehet jatkoivat kuitenkin sanallisia hyökkäyksiään toimittajia vastaan, ja uhkailu- ja väkivaltatapaukset ovat edelleen huolenaihe. Suurin osa mediayhdistyksistä vetäytyi toimittajien turvallisuutta käsittelevästä ryhmästä maaliskuussa 2021. Ne mainitsivat syyksi toimittajia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia vastaan kohdistetun vihapuheen ja mustamaalauksen, johon on syyllistynyt myös parlamentin valtaapitävän puolueryhmittymän johtaja. Näitä sanallisia hyökkäyksiä tapahtui parlamentissa vielä senkin jälkeen, kun menettelysäännöt oli hyväksytty joulukuussa 2020. Yleistä toimintaympäristöä on vahvistettava käytännössä edelleen, jotta sananvapautta voidaan käyttää esteettä.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Serbia on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja valmistautunut siihen kohtuullisesti/hyvin. Serbian talous supistui vain hieman vuonna 2020, sillä covid-19-kriisin vaikutuksia hillitsivät kriisiä edeltänyt vahva jakso, huomattavan mittavat ja oikea-aikaiset finanssi- ja rahapoliittiset tukitoimet, talouden alakohtainen rakenne ja keskimäärin suhteellisen lievät rajoitustoimenpiteet. Ulkoinen epätasapaino kaventui kriisin aikana; sen rahoitus katettiin edelleen täysin ulkomaisten suorien sijoitusten avulla. Ennen kriisiä luodun julkisen talouden liikkumavaran ansiosta Serbia pystyi myöntämään merkittävää finanssipoliittista tukea kriisin lieventämiseksi vuosina 2020 ja 2021 ja lisäämään merkittävästi pääomamenoja. Pankkiala säilyi vakaana, ja luotonannon kasvoi voimakkaasti. Tätä tukivat rahapolitiikan keventäminen, lainojen takaisinmaksun lykkäykset ja maksuvalmiutta tukevat toimenpiteet. Työttömyys laski edelleen vuonna 2020, mikä kuvasti erityisesti alhaisempaa osallistumisastetta kriisin aikana.

Verohallinnon uudistuksissa ja valtion omistamien pankkien yksityistämisessä on edistytty jonkin verran. Muut merkittävät julkishallinnon ja valtionyhtiöiden rakenneuudistukset etenivät kuitenkin edelleen hitaasti, mikä pitkitti jo pitkään vallinnutta tehottomuutta. Edistymistä ei ole tapahtunut finanssipolitiikan sääntöjen tiukentamisessa finanssipolitiikan ankkuroimiseksi. Valtion osuus taloudesta on edelleen suuri. Yksityinen sektori on alikehittynyt, ja sitä vaivaavat puutteet, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen, erityisesti korruptio ja oikeuslaitoksen tehottomuus, ja tasapuolisen kilpailun valvontaan.

Mitä tulee selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Serbia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja valmistautunut kohtuullisesti. Talouden rakenne koheni entisestään, ja maan talous on pitkälti yhdentynyt EU:n talouden kanssa. Edistysaskelista huolimatta koulutuksen laatu ja sisältö eivät kuitenkaan täysin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Julkisten investointien määrä on jatkanut kasvuaan. Niiden tavoitteena on korjata vakavia infrastruktuuriin liittyviä puutteita, jotka ovat seurausta vuosia kestäneestä ali-investoinnista. Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) lainanottokustannukset ovat laskeneet, niillä on edelleen erinäisiä haasteita, kuten epävakaa liiketoimintaympäristö ja epäreilu kilpailu.

Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Serbia on kaiken kaikkiaan edelleen sitoutunut kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja maan naapureina sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Suhteita Montenegron kanssa ovat kuitenkin vaivanneet jatkuvat jännitteet. Serbia osallistuu yleisesti ottaen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

Mitä tulee suhteiden normalisointiin Kosovon kanssa, EU:n tuella käytävää vuoropuhelua jatkettiin 15. kesäkuuta ja 19. heinäkuuta 2021 järjestetyissä korkean tason tapaamisissa ja kolmessa pääneuvottelijoiden kokouksessa. Molemmat osapuolet nimittivät uudet pääneuvottelijat ja neuvottelutiimit raportointijakson aikana. Serbian on tehtävä paljon enemmän kaikkien aiemmin tehtyjen sopimusten täytäntöönpanemiseksi, jotta Kosovon kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova suhteiden normalisointia koskeva sopimus. Tällainen sopimus on erittäin tärkeä, ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä.

Mitä tulee Serbian kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, maa on tehnyt tärkeää työtä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön kanssa monilla aloilla, erityisesti verotuksen ja energian osalta.

Sisämarkkinoiden temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Serbian valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden edellytysten täyttämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä mahdollisten varhaisten yhdentymistoimien ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta. Edistymistä tapahtui lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhtiöoikeuden, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden aloilla. Edistymistä ei kuitenkaan tapahtunut pääoman vapaan liikkuvuuden, rahoituspalvelujen sekä kuluttajansuojan ja terveyden suojelun aloilla.

Kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun temaattinen kokonaisuus on merkittävällä tavalla yhteydessä Serbian talousuudistusohjelmaan. Edistymistä tapahtui verotuksen, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden, teollisuuspolitiikan, tieteellisen ja teknologisen kehityksen sekä koulutuksen aloilla. Verotuksen, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden osalta Serbia on myös täyttänyt lukujen avaamisedellytykset. Edistymistä ei kuitenkaan tapahtunut finanssipolitiikan sääntöjen tiukentamisessa finanssipolitiikan ankkuroimiseksi.

Vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien temaattinen kokonaisuus on Serbian marraskuussa 2020 hyväksymän Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman keskiössä, ja se liittyy tiiviisti Serbian talousuudistusohjelmaan ja komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan. Serbia on täyttänyt energiaa koskevan luvun avaamisedellytykset. Maa on edistynyt tieturvallisuuden ja raideliikenteen uudistusten osalta. Se hyväksyi myös ilmastolain sekä merkittävien energialakien muodostaman paketin, johon sisältyy uusia lakeja uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta.

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion temaattinen kokonaisuus koostuu politiikoista, jotka liittyvät EU:n rakennerahastoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta tuleva EU:n jäsenvaltio voi selviytyä jäsenyysvelvoitteistaan. Siihen sisältyy myös joitakin keskeisiä politiikan aloja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kestävät elintarvikejärjestelmät ja auttaa maaseutuyhteisöjä kehittymään ja monipuolistamaan taloudellista toimintaansa. Serbia edistyi elintarvikkeiden turvallisuuden alalla rekrytoimalla henkilöstöä kansallisiin vertailulaboratorioihin ja laatimalla kalastusta koskevan toimintasuunnitelman. Lisäksi Serbia edistyi varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten alalla omien varojen hallinnassa ja aluepolitiikan alalla varainhoidossa.

Ulkosuhteiden temaattisen kokonaisuuden osalta Serbian yleiset toimet EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan mukautumisessa säilyivät pääpiirteissään muuttumattomina. Useat Serbian toimet olivat vastoin EU:n ulkopoliittisia kantoja. Vuonna 2020 Serbia mukautui 56-prosenttisesti korkean edustajan EU:n puolesta antamiin lausuntoihin ja neuvoston päätöksiin. Mukautumisaste nousi kuitenkin 61 prosenttiin elokuussa 2021. Serbia jatkoi EU:n kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa. Konkreettista edistymistä ei tapahtunut liittymisneuvottelujen saattamisessa päätökseen Maailman kauppajärjestön kanssa.

Serbia osallistui edelleen aktiivisesti ja rakentavasti erilaisista ryhmistä koostuvan, EU:hun suuntautuvan muuttovirran hallintaan. Se teki myös yhteistyötä naapurimaidensa ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi se jatkoi yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteutusta.

Pohjois-Makedonia

Pohjois-Makedonia jatkoi poliittisten arviointiperusteiden osalta toimiaan demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi muun muassa aktivoimalla jo kertaalleen käyttöön otetun keskinäisen valvonnan järjestelmän ja tiedottamalla tärkeimmistä poliittisista ja lainsäädännöllisistä kysymyksistä. Maa on osoittanut olevansa sitoutunut perusasioihin kuuluvilla keskeisillä aloilla tehtäviin uudistuksiin, joita se toteuttaa muun muassa ”Europe at Home” -toimintaohjelman ja korruption torjuntaa koskevan ”Action Plan 21” -toimintasuunnitelman avulla. Paikallisvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin 17. lokakuuta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alainen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) lähetti paikalle vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Pohjois-Makedonia edistyi raportointijakson aikana vähän täytäntöönpanoa odottavien ODIHR:n ja Venetsian komission suositusten täytäntöönpanossa. Vaalilainsäädännön kattava uudelleenarviointi ja asiaankuuluvien lakien hyväksyminen on vielä saatettava päätökseen oikea-aikaisesti ja osallistavasti.

Oppositiopuolueet toimivat edelleen aktiivisesti parlamentissa ja tukivat joissakin tapauksissa keskeisiä EU:hun liittyviä lakeja. Parlamentaarista työtä vaikeutti kuitenkin poliittinen kahtiajako. Sitä voimisti entisestään covid-19-kriisi, joka vaikutti toisinaan parlamentin tavanomaiseen toimintaan. Toimia tarvitaan parlamentin roolin vahvistamiseksi foorumina, jolla käydään rakentavaa poliittista vuoropuhelua erityisesti EU-uudistuksista. Parlamentti jatkoi lainsäädäntään liittyvien tehtäviensä hoitamista. Erityistä varovaisuutta olisi noudatettava kiireellisten menettelyjen käytössä. Sitä olisi rajoitettava, jotta varmistetaan lainsäädännön tehokkaampi valvonta ja lainsäädäntöön liittyvä kuuleminen. Parlamentti jatkoi toimeenpanovallan valvontaa asianmukaisesti. Jean Monnet -vuoropuhelun 1 kolmannella kierroksella vuoden 2020 alussa hyväksyttyjä ehdotuksia parlamentin sisäisistä uudistuksista ei ole vielä pantu täytäntöön. Parlamenttiin 27. huhtikuuta 2017 tehdyn hyökkäyksen järjestelyihin osallistuneiden tai sen yhteydessä väkivaltaan syyllistyneiden henkilöiden saattamista rikosoikeudelliseen vastuuseen jatkettiin muun muassa antamalla tuomioita ensimmäisessä oikeusasteessa. Hallituksen on pidettävä yllä uudistushenkeä ja keskityttävä nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoon satunnaisten uusien aloitteiden käynnistämisen sijaan. Uudistusten oikea-aikainen ja laaja-alainen täytäntöönpano edellyttää jatkuvaa tukea koko yhteiskunnalta. Eri kansanryhmien väliset suhteet säilyivät vakaina, ja Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoa jatkettiin.

Kansalaisjärjestöt olivat edelleen aktiivisia, ja niillä on tärkeä rooli uudistusprosessissa. Lisätoimia tarvitaan, jotta kansalaisyhteiskunnan kuulemisprosessista saadaan oikea-aikaisempi, mielekkäämpi ja läpinäkyvämpi. Valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden odotetaan luovan pitkäkestoisia kumppanuuksia ja vahvistavan nykyistä yhteistyötä covid-19-kriisistä toipumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tiedustelualan uudistus, jonka seurauksena muodostetaan uusia rakenteita ja laaditaan uusi oikeudellinen kehys, on melkein valmis. Maan on vahvistettava parlamentin valmiuksia valvoa tiedustelupalvelutoimintaa.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Se edistyi jonkin verran valtionhallintoa koskevan laaja-alaisen toiminnallisen tarkastelun päätökseen saattamisessa. On tärkeää, että hallitus hyväksyy tarkastelun tulokset. Suosituksia annettiin uudesta tavasta järjestää valtionhallinnon elimet siten, että vastuunjakoa parannetaan. Näitä suosituksia on hyödynnettävä asianmukaisessa lainsäädännössä, jota on annettava ja pantava täytäntöön. Pohjois-Makedonia tarkistaa parhaillaan henkilöstöhallinnon oikeudellista kehystä, nimittäin virkamieslakia ja julkishallinnon palveluksessa työskenteleviä koskevaa lakia. Lisäksi maa on säätämässä uutta lakia ylemmästä virkamiesjohdosta. Uuden kehyksen avulla pyritään parantamaan henkilöstöhallintoa kaikissa hallintoportaissa. Se auttaa myös varmistamaan, että rekrytoinnissa, ylennyksissä ja irtisanomisissa noudatetaan entistä paremmin ansioihin perustuvaa lähestymistapaa, myös ylemmän johdon tasolla. Julkihallinnon uudistamisstrategian ja julkisen varainhoidon uudistusohjelman täytäntöönpanosta esiteltiin seurantakertomukset. Korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea puuttui edelleen tapauksiin, jotka koskivat väitettyä nepotismia, ystävyyssuhteiden hyödyntämistä ja poliittista vaikuttamista julkisen sektorin työntekijöiden rekrytoinnissa ja valvonta- ja hallintoelinten jäsenten nimittämisessä. Asianosaisten instituutioiden on ryhdyttävä järjestelmällisiin jatkotoimiin komitean havaintojen ja suositusten perusteella.

Pohjois-Makedonian oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti. Oikeuslaitoksen uudistamisstrategian täytäntöönpanossa edistyttiin jonkin verran. Näin jatkettiin Venetsian komission ja oikeusvaltioon liittyviä systeemisiä ongelmia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten täytäntöönpanoa. Toimia tarvitaan edelleen sen varmistamiseksi, että ajan tasalle saatettu oikeuslaitoksen uudistamisstrategiaa sekä oikeuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen henkilöstöstrategioita koskeva toimintasuunnitelma pannaan järjestelmällisesti täytäntöön. Oikeudelliset elimet soveltavat edelleen uusia sääntöjä tuomareiden ja syyttäjien nimittämisessä, ylentämisessä, kurinpitotoimissa ja erottamisessa. Suurin osa syyttäjäneuvostoa koskevan tarkistetun lain täytäntöönpanolainsäädännöstä on hyväksytty. On tärkeää jatkaa tuomarineuvoston ja syyttäjäneuvoston uudistamisen oikeudellisen kehyksen ja asiasta laadittujen strategisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Uudessa tuomareiden ja syyttäjien koulutuslaitosta koskevassa lakiesityksessä olisi säilytettävä kyseisen koulutuslaitoksen asema ainoana väylänä oikeuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen palvelukseen ja varmistettava oikeudenmukainen ja läpinäkyvä pääsy näihin ammatteihin.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan. Maa on edistynyt jonkin verran, sillä se jatkoi näytön kerryttämistä useiden korruptioon liittyvien tapausten tutkinta- ja syytetoimista sekä tuomioista, myös korkealla tasolla, ja vahvisti institutionaalista kehystään, erityisesti korruption ehkäisemisestä vastaavaa valtionkomiteaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota käsittelevää syyttäjänvirastoa. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 vuosia 2021–2025 koskevan kansallisen strategian korruption ja eturistiriitatilanteiden ehkäisemisestä ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja vahvisti näin maan sitoutumista korruption ehkäisemiseen ja korruptoituneista menettelytavoista rankaisemiseen. Entisen erityissyyttäjänviraston alulle panemien asioiden käsittely eteni, minkä myötä vastuu salakuunteluasiassa saatiin määriteltyä. Useissa asioissa annettiin tuomioita ensimmäisessä oikeusasteessa, ja uusia asioita alettiin käsitellä entisen erityissyyttäjänviraston tutkinta-aineiston perusteella. Korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea on ollut ennakoiva korruption ehkäisemisessä ja aloittanut useiden asioiden käsittelyn, myös korkean tason virkamiehiä vastaan. Valtionkomitealle osoitettiin uudet toimitilat. Toimia sen toiminnan tehostamiseksi olisi kuitenkin jatkettava erityisesti myöntämälle komitealle lisärahoitusta asiantuntijoiden rekrytointia varten.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Lainsäädäntökehys on pääpiirteissään eurooppalaisten normien mukainen, ja toimia järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten strategioiden täytäntöönpanemiseksi on jatkettava. Operatiivisella tasolla tapahtui jonkin verran edistymistä, mutta lisätoimia tarvitaan lainvalvonnan tuloksellisuuden parantamiseksi tiettyjen rikollisuuden muotojen, kuten rahanpesun ja talousrikosten, torjunnassa. Kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuvien sidosryhmien toiminnan koordinointi on edelleen avainasemassa.

Terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa on edistytty jonkin verran terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja kahdenvälisen täytäntöönpanojärjestelyn mukaisesti. Palanneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamista ja kuntouttamista koskeva kansallinen suunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2020. Sen avulla on tarkoitus toteuttaa väkivaltaisen ääriliikehdinnän ja radikalisoitumisen ehkäisemisen osalta määritellyt painopisteet.

Perusoikeuksien suojelua koskeva oikeudellinen kehys on pääpiirteissään EU:n normien mukainen. Syrjinnän ehkäisyä ja syrjinnältä suojelua koskeva laki on säädetty, ja syrjinnän ehkäisemisestä ja syrjinnältä suojelusta vastaava komitea on perustettu. Laitoshoidosta luopumista koskevassa prosessissa saavutettiin todellista edistystä, ja lähes kaikki asianosaiset lapset sijoitettiin yhteisöperusteiseen hoitoon. Työ- ja sosiaaliministeriö investoi yhteisöpalveluihin, joilla muun muassa tuetaan sukupuolistuneen väkivallan uhreja. Merkittävää edistystä saavutettiin hyväksymällä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä sekä niiltä suojelemista koskeva laki, joka sai tukea yli puoluerajojen. Parannusta havaittiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja naisten oikeuksien osalta, vaikka naiset olivat yksi pandemiasta vakavimmin kärsineistä ryhmistä. Eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositukset on pantava kokonaisuudessaan viipymättä täytäntöön. Tämä koskee varsinkin suosituksia pidätettyjen ja tuomittujen kohtelusta. Lisäksi on tärkeää, että maa tehostaa vihapuhetta koskevan lainsäädännön sekä Istanbulin yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi laaditun kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Poliisin ulkoisen siviilivalvonnan mekanismi ei ole vielä täysin toiminnassa, ja pula aidosti riippumattomista tutkijoista haittaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on puuttua poliisien rankaisemattomuuteen ja varmistaa tehokkaat syytetoimet. Maan olisi jatkettava tilanteen kohentamista vankiloissa ja lisättävä edelleen vaihtoehtoisia seuraamuksia.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti sananvapauden osalta. Raportointijaksolla edistymistä tapahtui kuitenkin kaiken kaikkiaan vähän. Yleinen toimintaympäristö on suotuisa tiedotusvälineiden vapaudelle ja mahdollistaa tiedotusvälineiden kriittisen raportoinnin, vaikka jännitteet ovat lisääntyneet covid-19-kriisin aikana. Itsesääntelyä on jatkettava, ja sen avulla on saavutettava konkreettisia tuloksia journalismin ammatillisten normien edistämisessä. Valtion instituutioiden ja poliittisten puolueiden harjoittaman mainonnan läpinäkyvyyttä olisi lisättävä. Viranomaisten on lisättävä toimiaan maan yleisradioyhtiön uudistamiseksi siten, että varmistetaan sen riippumattomuus ja taloudellinen kestävyys. Yleisradioyhtiö hyväksyi viisivuotisen kehitysstrategian, mutta uudistusprosessia ovat vaikeuttaneet viiveet sen hallintoneuvoston jäsenten ja audiopalveluista ja audiovisuaalisista mediapalveluista vastaavan neuvoston jäsenten nimityksissä. Covid-19-kriisillä oli ankaria taloudellisia vaikutuksia media-alaan ja erityisesti alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin. Myös tiedotusvälineet kuuluivat avustusten piiriin, mutta toimittajien työoikeuksia on edelleen parannettava.

Mitä tulee alueelliseen yhteistyöhön, Pohjois-Makedonia piti yllä hyviä suhteita muihin laajentumismaihin ja jatkoi aktiivista osallistumista alueellisiin aloitteisiin. Kaikkien osapuolten on pantava vilpittömässä mielessä täytäntöön voimassa olevat kahdenväliset sopimukset, mukaan lukien Pohjois-Makedonian ja Kreikan välinen Prespan sopimus ja Bulgarian kanssa tehty sopimus ystävyydestä, hyvistä naapuruussuhteista ja yhteistyöstä.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Pohjois-Makedonia on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja on valmistautunut siihen hyvin. Pandemiasta vakavasti kärsinyt maan talous ajautui taantumaan vuonna 2020. Talous alkoi elpyä asteittain keväällä 2021. Hallitus pani täytäntöön tehokkaita finanssipoliittisia toimia, joilla se hillitsi kriisin vaikutuksia kotitalouksiin ja yrityksiin. Julkisen talouden alijäämä nousi 8,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, ja julkisen velan osuus BKT:sta nousi jyrkästi 60,2 prosenttiin ylimääräisten rahoitustarpeiden vuoksi. Pääomamenoja leikattiin talousarvion tarkistamisen yhteydessä, jotta voitiin luoda edellytykset kriisiin liittyville rahoitussiirroille. Täytäntöönpano ontui kuitenkin pahoin. Viranomaiset ryhtyivät joihinkin lisätoimiin finanssipoliittisen läpinäkyvyyden lisäämiseksi, mutta valtiontukirekisteri ei ole vielä kaikilta osin käytössä. Pohjois-Makedonia edistyi vähän tulojen käyttöönotossa ja keruussa sekä julkisten investointien hallinnassa muun muassa vahvemman julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia koskevan kehyksen avulla. Parlamentti ei ole vielä hyväksynyt talousarviota täydentävää uutta lakia, jonka odotetaan parantavan merkittävästi julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Tästä syystä myös lain täytäntöönpano on viivästynyt. Rahoitusala pysyi sääntelyhelpotusten ansiosta virkeänä, ja lainananto yksityissektorille säilyi vakaana. Epävirallisen talouden laajuus haittasi edelleen liiketoimintaedellytyksiä.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa, Pohjois-Makedonia on saavuttanut jonkin verran edistystä viime vuoden suositusten täytäntöönpanossa ja on kohtuullisesti valmistautunut. Yhdentyminen EU:n kanssa kaupan ja investointien alalla jatkui myös pandemian aikana. Sulkutoimet ja toimitusketjun häiriöt vaikuttivat kaupan ja valmistusteollisuuden määrään ja rakenteeseen sekä paikallisesti että kauppakumppanimaissa. Teollisuuden rakenne paranee jatkuvasti. Työn tuottavuuden ja hintakilpailukyvyn heikkeneminen vuonna 2020 vastaa pitkälti pandemian ja hallituksen työpaikkojen säilyttämiseksi toteuttamien toimien vaikutuksia. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaa on parannettu. Opetussuunnitelman puutteita kuvastava osaamisvaje, pääomainvestointivajeet ja paikallisten yritysten vähäinen integroituminen osaksi maailmanlaajuisia toimitusketjuja rajoittavat edelleen potentiaalista kasvua. Talouden digitalisointi etenee.

Mitä tulee Pohjois-Makedonian kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, se on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla sisämarkkinoita koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 2 kuuluvilla aloilla eli tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaassa liikkuvuudessa, immateriaalioikeuksissa ja kilpailupolitiikassa. Pohjois-Makedonian valmistautumisen taso on hyvä yhtiöoikeuden alalla, vaikka se on vielä alkuvaiheessa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden osalta. Raportointijakson aikana Pohjois-Makedoniassa tapahtui vain vähän tai ei lainkaan edistymistä kaikilla muilla aloilla paitsi pääomien vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden ja immateriaalioikeuksien aloilla, joilla maa edistyi jossain määrin. Kaiken kaikkiaan edistymistä on tapahduttava lisää tulevana vuonna tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla, sillä se on tärkeä Pohjois-Makedonialle maan valmistautuessa täyttämään EU:n sisämarkkinoiden vaatimukset ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta.

Pohjois-Makedonia on yleisesti ottaen valmistautunut kohtuullisesti useimmilla kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 3 kuuluvilla aloilla, kuten tietoyhteiskunnan ja median, verotuksen, yritys- ja teollisuuspolitiikan, koulutuksen ja kulttuurin sekä talous- ja rahapolitiikan aloilla. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta valmistautumista näillä aloilla voidaan edistää. Pohjois-Makedonia on valmistautunut hyvin tieteen ja tutkimuksen sekä tulliliiton aloilla. Maa edistyi jossain määrin suurimmalla osalla näistä aloista. Lisätoimia tarvitaan erityisesti niillä aloilla, joilla edistymistä tapahtui vain vähän, kuten tietoyhteiskunnan ja median, tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevan temaattisen kokonaisuuden nro 4 osalta Pohjois-Makedonia on valmistautunut hyvin Euroopan laajuisten verkkojen suhteen. Se on valmistautunut kohtuullisesti liikennepolitiikan ja energian osalta sekä jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen osalta. Pohjois-Makedonia osallistuu aktiivisesti liikenneyhteisön ja energiayhteisön kokouksiin. Se noudattaa erittäin hyvin energiayhteisösopimusta varsinkin sähkön osalta. Pohjois-Makedonia hyväksyi kaikkien muiden Länsi-Balkanin maiden tavoin Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman Sofian huippukokouksessa joulukuussa 2020. Tänä vuonna edistymistä tapahtui jonkin verran energia-alalla, erityisesti kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman hyväksymisessä. Liikenteen, ympäristön ja ilmastonmuutoksen osalta saavutettiin kuitenkin vain vähän edistystä. Maan on tehostettava huomattavasti toimiaan EU:n säännöstön panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön 14 ja 27 luvun osalta. Nämä toimet parantavat talous- ja investointisuunnitelman tehokkuutta ja vauhdittavat Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava kaikilla aloilla. Lisäksi näiden alojen strategioiden, toimintasuunnitelmien ja lainsäädännön on oltava johdonmukaisia vihreän toimintaohjelman periaatteiden ja painopisteiden kanssa, ja asiaankuuluvien alakohtaisten asiakirjojen välinen yhdenmukaisuus on varmistettava. Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla luonnonvaroja, maataloutta ja koheesiota koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 5 kuuluvilla aloilla. Se on valmistautunut hyvin elintarvikkeiden turvallisuuden ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan osalta ja on valmistelujen alkuvaiheessa varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta. Pohjois-Makedonia edistyi raportointijakson aikana hyvin elintarvikkeiden turvallisuuden ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan 2 osalta ja jonkin verran maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan erityisesti niillä aloilla, joilla edistymistä tapahtui vain vähän tai ei lainkaan, kuten kalastuksen, aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten aloilla.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteita koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 6 kuuluvilla aloilla ja edistynyt jonkin verran niiden osalta raportointijakson aikana. Yhteisen kauppapolitiikan osalta Pohjois-Makedonia jatkoi toimia, joilla se pyrkii koordinoimaan kantansa ja sovittamaan kauppapolitiikkansa tiiviisti yhteen EU:n kauppapolitiikan kanssa, myös WTO:n puitteissa. Kehityspolitiikan ja humanitaarisen avun alalla ei kuitenkaan saavutettu edistystä. Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Pohjois-Makedonia on lisännyt mukautumistaan EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja noudattaa nyt sitä 96-prosenttisesti. Lisäksi se on lisännyt osallistumistaan EU:n kriisinhallintatehtäviin ja ‑toimiin.

Pohjois-Makedonia on edelleen yksi muuttoliikkeen tärkeimmistä kauttakulkureiteistä. Maalla on edelleen rakentava rooli eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hallinnassa. Se tekee tehokasta yhteistyötä naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, myös viimeksi mainittujen sen alueelle lähettämien vierailevien virkamiesten kanssa. Ponnistelut peruselinolojen ja ‑palvelujen takaamiseksi maassa oleskeleville muuttajille jatkuivat. Muuttajien rekisteröinti ja suojelutarpeet huomioon ottava profilointi paranivat, mutta niiden on tapahduttava systemaattisemmin. EU:n kanssa tehtyä asemaa koskevaa sopimusta, jonka nojalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston (Frontex) pysyviä joukkoja voidaan lähettää maahan, ei ole vielä allekirjoitettu kahdenvälisen kysymyksen vuoksi. Pohjois-Makedonian olisi sovellettava metodologisempaa lähestymistapaa muuttajien salakuljetuksen torjuntaan.

Albania

Mitä tulee poliittisiin arviointiperusteisiin, Albaniassa pidettiin 25. huhtikuuta 2021 parlamenttivaalit sen jälkeen, kun 5. kesäkuuta 2020 oli tehty puolueiden välinen sopimus, joka johti laaja-alaiseen vaaliuudistukseen ODIHR:n suositusten mukaisesti. Äänestäjien sähköinen tunnistaminen otettiin käyttöön 97 prosentilla äänestyspaikoista, kun taas sähköistä äänestämistä ja sähköistä ääntenlaskentaa testattiin onnistuneesti 32 äänestyspaikalla Tiranassa. ODIHR:n lopullisen arvion mukaan vaalit sujuivat pääpiirteissään hyvin. Uusi vaalihallinto nauttii useimpien sidosryhmien luottamusta. Huolta herättivät edelleen julkisten varojen tai virka-aseman väärinkäyttö, väitteet äänten ostamisesta ja kansalaisten poliittisia mieltymyksiä koskevien arkaluontoisten henkilötietojen vuotaminen. Nämä tapaukset ovat parhaillaan tutkittavina. Parlamentti jatkoi työtään pandemian vuoksi säädettyjen rajoitusten puitteissa. EU:hun liittyvien uudistusten osalta parlamentti hyväksyi useita merkittäviä säädöksiä, jotka koskivat esimerkiksi turvapaikka-asioita, väestönlaskentaa ja oikeuslaitoksen tehokkuutta. Hallitus keskittyi koko raportointijakson ajan maan EU:hun liittymisen edellyttämiin uudistuksiin huolimatta siitä, että sillä oli ratkottavanaan covid-19-pandemian sosiaalisiin ja taloudellisiin haittavaikutuksiin liittyviä haasteita. Uudella vaalikaudella parlamentin enemmistön ja opposition on parannettava poliittista vuoropuhelua ja tehtävä yhteistyötä kaikkien yhteiskuntaryhmien kanssa, jotta voidaan edistää edelleen EU-uudistuksia ja liittymisneuvotteluja. Hallinnon sisäistä koordinointia on parannettava varsinkin EU:hun liittymisen osalta. Alueellinen hallinnollinen uudistus olisi vakiinnutettava entistä vahvemmin osana laajempaa hallinnon hajauttamista koskevaa ohjelmaa. Tämä on erityisesti tarpeen, jotta voidaan taata paikallinen verotuksellinen itsenäisyys ja antaa kunnille mahdollisuudet tarjota laadukkaita julkisia palveluja. Albania on edistynyt vähän kansalaisyhteiskuntaa tukevan ympäristön luomista koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa. Albanian kansalaisyhteiskunta on kuitenkin kyennyt tarjoamaan tukea ja palveluja covid-19-pandemiasta kärsineille haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Se edistyi jonkin verran vastuuministeriöiden sääntelyn vaikutustenarviointien täytäntöönpanovalmiuksien kehittämisessä, julkisia kuulemisia koskevien ohjeiden hyväksymisessä, yhtenäistä suunnittelua varten tarkoitettujen tietoteknisten järjestelmien käyttöönotossa, EU:hun liittymistä koskevan kansallisen suunnitelman täytäntöönpanoasteen nostamisessa, sähköisten palvelujen määrän kasvattamisessa ja palkanmaksujärjestelmän automatisoinnin testausvaiheen päätökseen saattamisessa. Julkishallinnon uudistamisstrategian 2015–2022 ja varainhoidon uudistamisstrategian 2014–2022 täytäntöönpano on jatkunut pandemian vaikutuksista huolimatta.

Albanian oikeusjärjestelmän valmistautumisen taso on kohtuullinen. Albania on jatkanut oikeuslaitoksen kattavan uudistuksen täytäntöönpanoa ja edistynyt siinä hyvin. Se saavutti erityisesti merkittävän edistysaskeleen vuoden 2020 lopussa, kun perustuslakituomioistuimeen nimitettiin kolme uutta tuomaria. Perustuslakituomioistuimessa on nyt seitsemän virassa olevaa tuomaria, joten se on jälleen päätösvaltainen täysistuntojen järjestämistä varten, mihin vaaditaan vähintään kuusi tuomaria. Näin ollen perustuslakituomioistuin on täysin toimintakykyinen ja täyttää tähän liittyvän edellytyksen ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi – tämä edellytys täyttyy edelleen. Perustuslakituomioistuin on aloittanut tehtäviensä täysipainoisen hoitamisen muun muassa ratkaisemalla valtion instituutioiden toimivaltaan liittyviä riita-asioita. Edistyminen jatkui myös korkeimman oikeuden nimityksissä. Korkeimmasta oikeudesta tuli jälleen päätösvaltainen maaliskuussa 2020. Korkeimmassa oikeudessa on nyt yhdeksän virassa olevaa tuomaria, kun ylin tuomarineuvosto ylensi kuusi uutta tuomaria maaliskuussa ja heinäkuussa 2021. Näin ollen korkein oikeus on nyt täysin toimintakykyinen – tämä edellytys ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi täyttyy edelleen. Korkeimpaan oikeuteen on odotettavissa lisää uusia nimityksiä. Parlamentti hyväksyi kymmeneen lakiin tehtävät muutokset, joilla pyritään parantamaan edelleen oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja valmiuksia torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Kaikkien tuomareiden ja syyttäjien väliaikainen uudelleenarviointi (taustaselvitysprosessi) on edennyt tasaiseen tahtiin ja tuottaa edelleen konkreettisia tuloksia – tämä edellytys ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi täyttyy edelleen. Euroopan komission johdolla toteutettava kansainvälinen operaatio tämän prosessin valvomiseksi on jatkunut. Taustaselvityksiä tekevät elimet olivat selvittäneet 15. syyskuuta 2021 mennessä 437 tapausta ensimmäisessä oikeusasteessa, mukaan lukien kaikki prioriteettitapaukset. Yhteensä 437 päätöksestä 298 on lopullisia (eli muutoksenhaun jälkeisiä). Kaiken kaikkiaan 62 prosenttia taustaselvityksissä käsitellyistä tapauksista on johtanut tähän mennessä irtisanomiseen tai palvelussuhteen päättymiseen pääasiassa sen seurauksena, että arvioidut henkilöt ovat irtisanoutuneet. Taustaselvityksiä tekevien elinten odotetaan siirtävän myös jatkossa syyttäjälaitoksen käsiteltäviksi kaikki sellaiset tapaukset, joissa on viitteitä rikoksista.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikkö (SPAK) ja siihen kuuluvat erityissyyttäjänvirasto ja keskusrikospoliisi ovat toiminnassa – tämä edellytys ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi täyttyy edelleen. Vuoden 2021 talousarviossa on varauduttu 20 syyttäjän nimittämiseen. Erityissyyttäjänvirasto on saavuttanut ensimmäisen tavoitteen 15 syyttäjän nimittämisestä. Heidän joukossaan on myös ylin erityissyyttäjä. Keskusrikospoliisin ensimmäisellä rekrytointikierroksella nimitettiin 28 tutkijaa, jotka ovat nyt aloittaneet työnsä intensiivisen koulutuksen jälkeen. Toinen rekrytointikierros 32 tutkijan rekrytoimiseksi käynnistettiin huhtikuussa 2021, ja se on tarkoitus saada päätökseen ennen vuoden loppua. 

Albania on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Maa edistyi jonkin verran korruption torjunnassa – tämä edellytys ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi täyttyy edelleen. Alojen välisen korruption vastaisen strategian täytäntöönpano on edistynyt kaiken kaikkiaan vakaasti. Vaikka oikeuslaitoksen jäsenten taustojen selvittäminen on hallinnollinen prosessi, se tuottaa tuloksia korruption torjunnassa, sillä taustaselvityksen seurauksena erotetut tuomarit ja syyttäjät saatetaan oikeuden eteen. Albania on ryhtynyt lisätoimiin vakuuttavan näytön hankkimiseksi korruption torjunnasta. Se on kuitenkin edelleen tavoite, joka edellyttää poliittista tahtoa ja lisää jäsenneltyjä ja johdonmukaisia toimia. Tuomioita annetaan edelleen harvoin tapauksissa, joissa on mukana korkean tason virkamiehiä. Tämä ruokkii rankaisemattomuuden kulttuuria valtionhallinnon ylemmillä tasoilla. Erityisten korruptiontorjuntaelinten (SPAK sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneet tuomioistuimet) on tarkoitus vahvistaa merkittävällä tavalla maan yleisiä valmiuksia tutkia korruptiota ja nostaa siitä syytteitä. Korruptiota esiintyy kaiken kaikkiaan runsaasti monilla julkisen elämän ja liike-elämän aloilla, ja se on edelleen vakava huolenaihe.

Albania on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se edistyi hyvin viime vuoden suositusten täytäntöönpanossa. Maa saavutti konkreettisia tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa muun muassa tehostamalla yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja Europolin kanssa – tämä edellytys ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi täyttyy edelleen. Albania jatkoi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa rahanpesun torjunnan tehostamiseksi ja tilapäisten ehkäisevien toimenpiteiden paketin täytäntöönpanoa rikollisjärjestöjen torjuntaa koskevien valmiuksiensa parantamiseksi (operaatio ”Force of Law”) koko vuoden ajan. Laadullisten tietojen vaihtoa ja yhteisiä poliisioperaatioita kansainvälisten kumppaneiden kanssa lisättiin edelleen. Albania on osoittanut edelleen olevansa sitoutunut torjumaan huumausaineiden tuotantoa ja salakuljetusta, sillä EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten toteuttamaa ilmavalvontaa on jatkettu. Uusi järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnan erityisjärjestelmä mahdollistaa poliisin ja syyttäjälaitoksen välisen yhteistyön vahvistamisen. Rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä on tehtävä järjestelmällisesti talousrikostutkintaa. Toimia on jatkettava nostettujen syytteiden ja annettujen lopullisten tuomioiden määrän lisäämiseksi erityisesti korkealla tasolla. Albania hyväksyi uuden kansallisen monialaisen terrorismin torjuntaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman joulukuussa 2020 ja edistyi erittäin hyvin terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevan yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta EU:n kanssa sovitun kahdenvälisen järjestelyn toteutuksessa. Lisätoimia tarvitaan kyberrikollisuuden, ihmiskaupan ja rahanpesun torjumiseksi.

Albania noudattaa perusoikeuksien osalta kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja on ratifioinut suurimman osan perusoikeuksien suojeluun liittyvistä kansainvälisistä yleissopimuksista. Albania on jatkanut ponnistelujaan näihin sopimuksiin liittyvien velvollisuuksiensa noudattamiseksi. Albania hyväksyi kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan vuoden 2017 puitelakiin liittyvän, vielä puuttuvan täytäntöönpanolainsäädännön osalta joulukuussa 2020 uuden vähemmistöjen koulutusta koskevan asetuksen, mikä nosti hyväksyttyjen asetusten määrän kahdeksaan. Muun muassa itsemäärittelyn ja vähemmistökielten käytön osalta puuttuvaa täytäntöönpanolainsäädäntöä ei ole vielä annettu. Käynnissä on toimia maankäyttöä koskevan kokonaisvaltaisen uudistuksen toteuttamiseksi ja omistusoikeuksien lujittamiseksi. Väestönlaskentalaki hyväksyttiin. Albania on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti sananvapauden osalta. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Toimittajiin kohdistuvien sanallisten hyökkäysten, mustamaalauskampanjoiden ja uhkailujen sävyttämä ilmapiiri ei ole parantunut. Poliittisten toimijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat lisääntyneet covid-19-kriisin aikana ja parlamenttivaalien yhteydessä. Raportoiduista toimittajiin kohdistuneista hyökkäyksistä ei ole annettu yhtään lopullista tuomiota. Verkkomedian itsesääntely on varmistettava. Maan on ryhdyttävä toimiin audiovisuaalisen sääntelyviranomaisen saattamiseksi täyteen toimintavalmiuteen tavalla, joka varmistaa viranomaisen riippumattomuuden ja legitiimiyden. Yleisradioyhtiön riippumattomuutta, ammatillisia normeja ja taloudellista kestävyyttä on vahvistettava. Venetsian komissio antoi kielteisen lausunnon tiedotusvälineitä koskevaan lakiin tehdyistä muutosehdotuksista, jotka koskevat verkkomedian ja eräiden kunnianloukkauksiin liittyvien näkökohtien sääntelyä ja jotka herättivät laajaa arvostelua. Tämän jälkeen valtaapitävän enemmistön edustajat sitoutuivat varmistamaan, että kaikki uusi tiedotusvälineitä koskeva lainsäädäntö noudattaa Venetsian komission suosituksia ja alistetaan mediaorganisaatioiden kuulemismenettelyyn. Hallitus tarkasteli asiaa uudelleen, eikä kansalliskokous enää palannut asiaan. Huhtikuun 25. päivänä pidettyjen vaalien tuloksena muodostetun parlamentin ja hallituksen on sitouduttava jatkossakin varmistamaan, että kaikki mahdolliset muutokset tiedotusvälineitä koskevaan lakiin noudattavat Venetsian komission lausuntoa ja alistetaan asianmukaisiin kuulemismenettelyihin.

Sukupuolten tasa-arvon osalta vuosiksi 2016–2020 laaditun strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa hidasti jatkuva rahoituksen puute. Uusi sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia vuosiksi 2021–2030 hyväksyttiin kesäkuussa 2021. Albanian olisi ryhdyttävä toimiin riittävän valtion rahoituksen varmistamiseksi, jotta strategia voidaan panna täytäntöön keskus- ja paikallistasolla. Toimia tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan osaksi kaikkia kansallisia strategioita keskus- ja paikallistasolla ja että niissä sovelletaan sukupuolitietoista budjetointia.

Muuttoliikkeen osalta oikeudellinen kehys on pitkälti yhdenmukaistettu EU:n säännöstön kanssa, mutta se on pidettävä ajan tasalla viimeaikaisen kehityksen kanssa. Albania hyväksyi helmikuussa 2021 uuden turvapaikkalain. Yhdennettyä rajaturvallisuutta ja ulkomailla asuvia maan kansalaisia koskevat strategiat hyväksyttiin vuonna 2020. Vuosiksi 2019–2022 laaditun muuttoliikettä koskevan kansallisen strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpano jatkui. Se tarjosi selkeän kehyksen muuttovirtojen hallintaa ja koordinointia varten, ja komissio on antanut tähän liittyen neljä seurantakertomusta. Vaikka raja oli suljettuna maalis–toukokuussa 2020, Albaniaan saapui entistä enemmän laittomia muuttajia pääasiassa Kreikasta. He poistuivat Albaniasta muutaman päivän kuluessa ja jatkoivat matkaansa muihin EU-maihin. Albaniassa kiinni otettujen laittomien muuttajien määrä kasvoi 13 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.

EU:n jäsenvaltioissa turvapaikkahakemuksia jättäneiden Albanian kansalaisten määrä väheni Eurostatin tietojen mukaan 66 prosenttia vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 eli 20 415 hakemuksesta 6 935 hakemukseen. Covid-19-pandemia vaikutti paljon tähän jyrkkään laskuun, mutta merkille pantavaa kuitenkin on, että muualta maailmasta EU:hun tehtyjen hakemusten määrä laski keskimäärin paljon vähemmän (−33 prosenttia). Hyväksymisaste oli noin 4,4 prosenttia vuonna 2020 verrattuna 5,3 prosenttiin vuonna 2019. Hakemusten määrä oli huipussaan vuonna 2017 niissä jäsenvaltioissa, joissa niitä jätettiin eniten, kaikkiaan 12 130. Vuonna 2020 hakemuksia tehtiin enää 2 985. Albania on lähettänyt kolme poliisiyhteyshenkilöä EU:hun, ja Tiranassa yksi EU:n yhteyshenkilö avustaa maastalähtötarkastuksissa. Albanian viranomaisilta tarvitaan edelleen merkittäviä ponnisteluja sen ongelman ratkaisemiseksi, että Albanian kansalaiset tekevät perusteettomia turvapaikkahakemuksia EU:n jäsenvaltioissa ja Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa. Albanian viranomaiset ovat tehostaneet vuoropuhelua ja yhteistyötä maahantulosta eniten kärsivien maiden kanssa sen lisäksi, että ne ovat järjestäneet tiedotuskampanjoita, suorittaneet perusteellisia rajatarkastuksia, lisänneet tietoisuutta viisumivapausjärjestelmään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista ja tunnistaneet maastalähdön taustalla olevia syitä ja puuttuneet niihin. Komissio seuraa tätä kehitystä hyvin tiiviisti viisumipakon poistamisen jälkeisen seurantamekanismin puitteissa.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Albania on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja on siihen kohtuullisesti valmistautunut. Albanian BKT kärsi sekä marraskuun 2019 maanjäristyksestä että covid-19-pandemiasta, minkä seurauksena se supistui vuonna 2020, joskin vähemmän kuin alun perin odotettiin. Pandemiaan liittyneet kotimaiset sulkutoimet ja kansainväliset matkustusrajoitukset aiheuttivat merkittäviä tappioita matkailualalla ja valmistusteollisuudessa, mutta talous alkoi elpyä vuoden jälkipuoliskolla. Hallitus ja keskuspankki ryhtyivät kapean finanssi- ja rahoituspoliittisen liikkumavaran puitteissa nopeisiin ja asianmukaisiin toimiin yritysten, kotitalouksien ja terveydenhuollon tukemiseksi. Tämä pehmensi vaikutusta työmarkkinoihin ja säilytti makrotaloudellisen ja rahoitusalan vakauden. Se myös kasvatti julkistalouden velkasuhdetta ja alijäämäsuhdetta ja lisäsi maan haavoittuvuutta ulkoisille häiriöille. Tästä kaksinkertaisesta iskusta selviytyminen vaati hallinnolta venymistä, mutta se onnistui pitkälti säilyttämään toiminnan jatkuvuuden, ja työt jatkuivat suurimmassa osassa käynnissä olevia uudistuksia ja lainsäädäntöaloitteita.

Albania saavutti jonkin verran edistystä ja on jossain määrin valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Maa on parantanut energia- ja liikenneinfrastruktuuria, digitaalisen viestinnän käyttöä ja koulutustuloksia, mutta se on yhä merkittävästi jäljessä alueellisia ja eurooppalaisia kumppaneitaan. Albanian kilpailukykyä heikentävät yrittäjyyteen ja teknologiaan liittyvän osaamisen puute, huomattavan suuri epävirallinen talous, tyydyttämättä olevat inhimillistä ja fyysistä pääomaa koskevat investointitarpeet ja vähäiset T&K-menot. Olemassa olevat ja merkittävät osaamiseen ja koulutukseen liittyvät puutteet ovat todennäköisesti lisääntyneet covid-19-pandemiaan liittyvien sulkutoimien ja etäoppimisen vuoksi, sillä kaikilla ei ole edellytyksiä etäopiskeluun. Alueellinen yhdentyminen ja vienti lisääntyivät, mutta ne eivät edelleenkään vastaa sitä, mihin maa pystyisi. Viennin yksipuolisuus tuotevalikoiman ja maantieteellisten kattavuuden osalta lisää maan haavoittuvuutta ulkoisille häiriöille.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkisten hankintojen alalla ja edistynyt siinä hyvin erityisesti hyväksymällä uuden julkisia hankintoja sääntelevän lain. Albania on valmistautunut kohtuullisesti myös tilastojen alalla, jolla se edistyi jossain määrin mukautumalla EKT 2010 ‑standardeihin, julkaisemalla nopeammin ja hyväksymällä väestönlaskentaa koskevan lain. Albania on valmistautunut kohtuullisesti suurimmalla osalla varainhoidon valvonnan osa-alueista, joilla se edistyi jonkin verran erityisesti julkisen varainhoidon sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen osalta.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti useimmalla sisämarkkinoiden osa-alueista eli tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden, kilpailupolitiikan ja rahoituspalvelujen aloilla. Se on edistynyt jonkin verran erityisesti hyväksymällä pakollista liikennevakuutusta koskevan lain ja yhdenmukaistamalla edelleen pankkilainsäädäntöään EU:n säännöstön kanssa. Valtiontukikomiteasta on kuitenkin tehtävä riippumaton, ja sille on osoitettava riittävät resurssit. Kuluttajansuojaan ja terveyden suojeluun liittyvät valmistelut ovat alkuvaiheessa, sillä maa ei edistynyt terveyden alalla covid-19-toimenpiteitä lukuun ottamatta. Albanian on pantava täytäntöön yhteinen terveys ‑malli ja varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä poliittinen kokonaisuus on tärkeä Albanian valmistautuessa täyttämään EU:n sisämarkkinoiden edellytykset ja erittäin tärkeä varhaisen yhdentymisen ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämistä varten.

Albania on saavuttanut kohtalaisen valmistautumisen tason monilla kilpailukykyyn ja osallistavaan kasvuun liittyvillä aloilla eli tietoyhteiskunnan ja median, verotuksen, talous- ja rahapolitiikan, yritys- ja teollisuuspolitiikan, koulutuksen ja kulttuurin sekä tulliunionin aloilla. Maa on valmistautunut jossain määrin sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla. Albania on edistynyt jonkin verran erityisesti älykästä erikoistumista koskevan strategian osalta ja osallistumisessaan Horisontti 2020 ‑tutkimusohjelmaan, mutta se edistyi vain vähän talous- ja rahapolitiikan sekä tulliliiton aloilla raportointijakson aikana. Maan on jatkettava sosioekonomisia uudistuksia, joista on apua nykyisten rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa, heikon kilpailukyvyn parantamisessa, korkean työttömyyden vähentämisessä sekä pandemian vaikutusten lievittämisessä.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla vihreään toimintaohjelmaan ja kestäviin yhteyksiin liittyvistä aloista eli Euroopan laajuisten verkkojen, energian sekä ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla. Se on valmistautunut jossain määrin liikennepolitiikan alalla. Albania on edistynyt jonkin verran useimmilla aloilla erityisesti sen ansiosta, että se on tehnyt liikenteen suunnitteluun ja energiaverkkoihin liittyviä tarkistuksia. Lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan parantaa Albanian lipun alla purjehtivien alusten suorituskykyä ja panna energia- ja ympäristölainsäädäntö täytäntöön varsinkin suojelluilla alueilla. Vihreä siirtymä ja kestävät yhteydet ovat avaintekijöitä taloudellisessa yhdentymisessä alueen sisällä ja EU:n kanssa, sillä ne helpottavat rajat ylittävää kauppaa alueella ja tuottavat todellisia hyötyjä yrityksille ja kansalaisille. Tämä kokonaisuus ja asianomaiset uudistukset ovat merkittävällä tavalla yhteydessä Albanian talousuudistusohjelmaan, komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan ja Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan, jonka Albania hyväksyi joulukuussa 2020.

Albania on valmistautunut jossain määrin suurimmalla osalla luonnonvaroihin, maatalouteen ja koheesioon liittyvistä aloista eli maatalouden ja maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan, kalastuksen sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta. Maa on valmistautunut kohtuullisesti aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta. Albania on edistynyt hyvin kalastuksen alalla, sillä se on ottanut uudelleen käyttöön alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS). Se on edistynyt jonkin verran varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten, maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan osalta, mutta maatilarekisteri on vielä perustamatta. Albania on edistynyt vähän aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta. Niihin liittyen on parannettava virastojen välistä koordinointia liittymistä valmistelevan tuen osalta ja ratkaistava komission talous- ja investointisuunnitelmaan sisältyvien infrastruktuurihankkeiden strategista suunnittelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa koskeviin valmiuksiin liittyvät kysymykset.

Albania on saavuttanut hyvän valmistautumisen tason ulkosuhteiden osalta sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Neuvottelujen ulkosuhteita koskevan luvun osalta Albania edistyi hyvin ja saavutti hyvän valmistautumisen tason erityisesti hyväksymällä ja ratifioimalla Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) lisäpöytäkirjat ja sertifioimalla ensimmäiset valtuutetut talouden toimijat. Albania on tehnyt EU:n jäsenvaltioiden kanssa töitä vihreiden kaistojen/käytävien laajentamiseksi. Maa on myös toteuttanut poliittisia toimenpiteitä humanitaarisen avun ja kehitysavun alalla. Albania toimi menestyksekkäästi CEFTAn puheenjohtajana. Mitä tulee EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, maa mukautui edelleen täysin kaikkiin asiaankuuluviin EU:n päätöksiin ja julkilausumiin. Albania toimi Etyjin puheenjohtajana vuonna 2020 ja osoitti olevansa sitoutunut monenväliseen yhteistyöhön. Albania jatkoi osallistumistaan EU:n kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin.

Bosnia ja Hertsegovina

Lainsäädäntö- ja toimeenpanoviranomaisten tulokset poliittisten arviointiperusteiden osalta jäivät vähäisiksi poliittisen kahtiajaon ja pandemian aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Federaatiohallitus jatkaa edelleen toimituspohjalta. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaki rikkoo edelleen Euroopan ihmisoikeussopimusta, kuten asiassa Sejdić-Finci ja siihen liittyvissä asioissa annetuissa tuomioissa todetaan. Toukokuussa 2021 perustettiin virastojen välinen työryhmä, jonka on määrä keskustella vaaleihin ja perustuslakiin liittyvistä uudistuksista. Mostarissa pidettiin kunnallisvaalit joulukuussa 2020 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta kokoontui ja hyväksyi työjärjestyksensä kesäkuussa 2021 viiden vuoden pattitilanteen jälkeen. On erittäin tärkeää, että maassa toteutetaan vaaliuudistus osallistavalla tavalla niin, että käydään aitoa vuoropuhelua ja noudatetaan eurooppalaisia normeja kaikkien vaaleihin liittyvän eriarvoisuuden ja syrjinnän muotojen poistamiseksi. Vaalijärjestelmän parantamisessa vastaamaan eurooppalaisia normeja ei tapahtunut edistystä, ei myöskään puoluerahoituksen läpinäkyvyyden takaamisessa. Bosnia ja Hertsegovina ei ole vielä pannut täytäntöön Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), Venetsian komission ja Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suosituksia. Useita perustuslakituomioistuimen päätöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön kokonaan. Kansallisen ohjelman kehittäminen EU:n säännöstöön mukautumista varten on vielä kesken. Kansalaisyhteiskuntaa tukevan toimintaympäristön varmistamisessa tapahtui vain vähän edistymistä.

Bosnia ja Hertsegovina on alkuvaiheessa julkishallinnon uudistamisen valmistelussa; se edistyi jonkin verran hyväksymällä julkishallinnon uudistamista koskevan toimintasuunnitelman sekä julkista varainhoitoa hallinnon kaikilla tasoilla koskevat strategiat. Maan on varmistettava ammattimainen ja epäpoliittinen virkamieskunta sekä koko maan kattava koordinoitu lähestymistapa poliittiseen päätöksentekoon.

Oikeuslaitoksen suhteen Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on valmistautunut jossain määrin. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä tällä alalla. Viranomaiset ovat ryhtyneet vain vähäisiin toimiin oikeusvaltiokysymyksiä käsittelevän asiantuntijaraportin (nk. Prieben raportti) havaintojen johdosta. Lahjomattomuuteen liittyvät muutokset on määrä saattaa parlamentin käsiteltäviksi. Niiden hyväksyminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan luoda uskottava ja tiukka järjestelmä oikeuslaitoksen viranhaltijoiden varallisuusilmoitusten tarkistamiseksi. Jatkuvat ja selvät merkit tilanteen huonontumisesta edellyttävät edelleen kiireellisiä toimenpiteitä, jotta voidaan vahvistaa lahjomattomuutta ja palauttaa kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen. Poliittisten toimijoiden sitoutumattomuus oikeuslaitoksen uudistuksiin ja oikeusjärjestelmän heikko toiminta heikensivät edelleen kansalaisten oikeuksien toteutumista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on valmistautunut jossain määrin. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä tällä alalla. Kiireellisiin toimiin on ryhdyttävä vireillä olevan julkisia hankintoja ja eturistiriitoja koskevan lainsäädännön hyväksymiseksi. Laajalle levinneen korruption kielteisiä vaikutuksia ja merkkejä poliittisen prosessin hyväksikäytöstä oli edelleen selvästi nähtävillä pandemian aikana, ja ne vaikuttivat suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Korruptiotapausten syytetoimien ja oikeudellisten jatkotoimien valikoivuus ja epämääräisyys herättävät huolta. Lainvalvontaviranomaisten operatiivisessa yhteistyössä on systeemisiä puutteita, ja tiedustelutietoja vaihdetaan hyvin vähän. Poliisi on altis poliittiselle ohjaukselle. Talousrikosten tutkinta ja omaisuuden takavarikointi on varsin tehotonta. Europolin kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaava yhteyspiste ei ole vielä toiminnassa joistakin valmistelevista toimista huolimatta. Bosnia ja Hertsegovina ei ole vielä ryhtynyt toimiin yhteistyön käynnistämiseksi Eurojustin kanssa. Maan on jatkettava toimia terrorismin ja huumekaupan torjunnan alalla ja parannettava siihen liittyviä valmiuksiaan.

Perusoikeuksia koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on otettu pääpiirteissään käyttöön, mutta Bosnia ja Hertsegovina ei ole vielä hyväksynyt kokonaisvaltaista strategiakehystä. Merkittäviä uudistuksia tarvitaan, jotta kaikki kansalaiset voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan ja jotta voidaan varmistaa syrjimätön, osallistava ja laadukas koulutus kaikille ja päästään eroon ”kaksi koulua saman katon alla” -käytännöstä. Edistymistä ei tapahtunut sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden takaamisessa, toimittajien suojelemisessa uhkilta ja väkivallalta asianmukaisten oikeudellisten jatkotoimien avulla tai yleisradiotoiminnan taloudellisen kestävyyden varmistamisessa. Haasteita esiintyy yhä kokoontumisvapauden osalta, varsinkin Serbitasavallassa, jossa aktivisteja on peloteltu ja jossa heitä vastaan on nostettu syytteitä.

Viranomaisten epäonnistuminen kestävän muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän perustamisessa aiheutti humanitaarisen kriisin joulukuussa 2020. Lipaan perustettiin EU:n laajamittaisen panostuksen ansiosta tilapäinen telttaleiri majoituksen järjestämiseksi kaikille apua tarvitseville ihmisille. Lipaan rakennetaan vuoden 2021 aikana pysyvä vastaanottokeskuksena toimiva monitoimikeskus. Bosnia ja Hertsegovina on tehostanut toimiaan muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Sen on varmistettava rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallintavalmiuksien toimiva koordinointi kaikilla tasoilla sekä turvapaikkajärjestelmän toiminta. Tämä edellyttää vastuualueiden oikeudenmukaista jakamista kaikkien hallintoalueiden ja kantonien kesken, myös vastaanottokeskusten hoitamisessa.

Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vähän toimivan markkinatalouden luomisessa ja että sen siihen liittyvät valmistelut ovat alkuvaiheessa. Maa ryhtyi toimiin torjuakseen covid-19-pandemiasta taloudelle ja työmarkkinoille aiheutuneita haittavaikutuksia. Keskuspankki ryhtyi merkittäviin toimiin analyyttisten valmiuksiensa parantamiseksi. Rahoitusalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ryhdyttiin joihinkin toimiin. Maassa ei ole kuitenkaan toteutettu merkittäviä toimenpiteitä tuotemarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Yhteistyö ja koordinointi maan sidosryhmien välillä on heikentynyt edelleen. Serbitasavallan haluttomuus toteuttaa EU:n säännöstöön liittyviä maanlaajuisia uudistuksia on hidastanut edelleen maan EU-jäsenyyteen liittyvien arviointiperusteiden noudattamista. Tämän seurauksena maan institutionaalinen ympäristö ja sisämarkkinat ovat yhä pirstoutuneet. Oikeusvaltioperiaatteen ja maanlaajuisten valvonta- ja sääntelyelinten toiminnan osalta ei saavutettu edistystä, mikä heikentää entisestään maan liiketoimintaympäristöä. Julkisten menojen laatu ei ole parantunut, ja julkinen sektori on edelleen ylimitoitettu ja tehoton.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vähän ja sen valmistelut ovat alkuvaiheessa. Koulutuksen laatu on pysynyt yleisesti ottaen heikkona, ja toimenpiteet liikenne- ja energiainfrastruktuurin parantamiseksi ovat edelleen riittämättömiä. Rakennemuutoksen laajuudessa on toivomisen varaa.

Mitä tulee kykyyn selviytyä EU:n jäsenyysvelvoitteista, Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat yleisesti ottaen alkuvaiheessa / maa on jossain määrin valmistautunut. Sen on vauhditettava tuntuvasti EU:n säännöstöön mukautumista, pantava asiaankuuluva lainsäädäntö täytäntöön ja valvottava sen noudattamista. Eri neuvotteluluvuissa tapahtui raportointijaksolla vain vähän tai ei lainkaan edistystä.

Bosnia ja Hertsegovinassa on tapahtunut taantumista julkisten hankintojen alalla, koska maa sovelsi suurimman osan raportointijaksoa erityiskohtelua paikallisiin tarjoajiin julkisia sopimuksia tehtäessä; julkisia hankintoja koskevaan lakiin tehdyt muutokset odottavat parlamentin hyväksyntää. Bosnia ja Hertsegovina edistyi vain vähän tilastojen alalla, sillä se ei ole edennyt juuri lainkaan seuraavan väestön- ja asuntolaskennan valmistelussa. Maa edistyi jossain määrin varainhoidon sisäisessä valvonnassa, sillä molemmissa entiteeteissä hyväksyttiin strategioita.

Merkittäviä toimia tarvitaan lainsäädäntökehyksen mukauttamiseksi sisämarkkinoita (tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus, kilpailupolitiikka ja rahoituspalvelut) koskevaan EU:n säännöstöön. Bosnia ja Hertsegovina edistyi jossain määrin vain kilpailupolitiikan alalla, jolla se jatkoi valtiontukea koskevan lakinsa mukauttamista EU:n säännöstöön, ja rahoituspalvelujen alalla. Tämä temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Bosnia ja Hertsegovinan valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden edellytysten täyttämiseksi ja erittäin merkittävä varhaisen yhdentymisen ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta.

Bosnia ja Hertsegovina edistyi vain vähän tai ei lainkaan useimmilla kilpailukykyyn ja osallistavaan kasvuun liittyvistä aloista (tietoyhteiskunta ja media, verotus, talous- ja rahapolitiikka, yritys- ja teollisuuspolitiikka, koulutus ja kulttuuri sekä tulliunioni), joilla sen valmistelut ovat alkuvaiheessa tai joilla se on jossain määrin valmistautunut. Nämä alat ovat merkittävällä tavalla yhteydessä maan talousuudistusohjelmaan. Maan on jatkettava sosioekonomisia uudistuksia, joista on apua nykyisten rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa, heikon kilpailukyvyn parantamisessa, korkean työttömyyden vähentämisessä sekä lievitettäessä pandemian vaikutuksia, joiden vuoksi näitä uudistuksia kaivataan entistä kiireellisemmin. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin verran osallistavaa koulutusta, ammatillista koulutusta ja yrittäjyystaitojen oppimista koskevien politiikkojen hyväksymisessä. 

Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin verran tai vähän useimmilla vihreään toimintaohjelmaan ja kestäviin yhteyksiin liittyvistä aloista (Euroopan laajuiset verkot, energia sekä ympäristö ja ilmastonmuutos), joilla se on valmisteluissaan alkuvaiheessa tai jossain määrin valmistautunut. Maan on pyrittävä huomattavasti kunnianhimoisemmin kohti vihreää siirtymää ja mukautettava kaasua ja sähköä koskeva lainsäädäntönsä EU:n säännöstöön. Vihreä siirtymä ja kestävät yhteydet ovat avaintekijöitä talouden yhdentymisessä alueen sisällä ja EU:n kanssa, sillä ne helpottavat rajat ylittävää kauppaa alueella ja tuottavat todellisia hyötyjä yrityksille ja kansalaisille. Tämä temaattinen kokonaisuus ja asianomaiset uudistukset ovat merkittävällä tavalla yhteydessä talousuudistusohjelmaan, talous- ja investointisuunnitelmaan ja Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan.

Bosnia ja Hertsegovina ei edistynyt luonnonvaroihin, maatalouteen ja koheesioon liittyvillä aloilla (maatalous ja maaseudun kehittäminen, elintarvikkeiden turvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka, kalastus sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset), joilla sen valmistelut ovat enimmäkseen alkuvaiheessa.

Bosnia ja Hertsegovina on valmistautunut jossain määrin ulkosuhteiden alalla, mutta se ei edistynyt sen osalta. Maan on tehostettava ponnistelujaan jäsenyysneuvottelujensa saattamiseksi päätökseen Maailman kauppajärjestön kanssa. Bosnia ja Hertsegovinaa kannustetaan painokkaasti mukautumaan entistä paremmin EU:n ulkopoliittisiin lausuntoihin ja rajoittaviin toimenpiteisiin, sillä sen mukautumisaste on laskenut huolestuttavasti: 43 prosenttia elokuussa 2021. Bosnia ja Hertsegovina jatkoi aktiivista osallistumista alueelliseen yhteistyöhön ja hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämistä.

Kosovo

Poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että poliittinen epävakaus Kosovossa leimasi suurinta osaa raportointijaksosta. Helmikuussa 2021 järjestettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen valittiin uusi hallitus ennennäkemättömän suurella parlamentin äänten enemmistöllä.

EU:hun liittyvät lainsäädäntötoimet ja uudistukset olivat vähäisiä suurimman osan raportointijaksoa edellä mainitun poliittisen epävakauden vuoksi. EU-uudistusohjelman toisen vaiheen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen, jolle parlamentti antoi vahvistuksensa lokakuussa 2021, sekä hallituksen vahva keskittyminen työhönsä vahvistivat myönteistä kehityssuuntausta Kosovon sitoutumisessa uudelleen EU:hun liittyvien uudistusten toteuttamiseen.

Perustuslakituomioistuin mitätöi joulukuussa 2020 antamassaan päätöksessä edeltävän hallituksen valinnan kesäkuussa 2020, minkä jälkeen maan parlamentti hajotettiin ja ennenaikaiset vaalit järjestettiin helmikuussa 2021. Uuden parlamentin enemmistö hyväksyi uuden hallituksen maaliskuussa 2021 sen jälkeen, kun Vetëvendosje-puolueen johtama oppositioliittouma sai murskavoiton vaaleissa.

Erityissyyttäjän virasto asetti marraskuussa 2020 Kosovon presidentin syytteeseen, ja hänet pidätettiin syytettynä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hän erosi sen jälkeen virastaan. Tämän jälkeen parlamentin puhemiehestä tuli perustuslain mukaisesti virkaa tekevä presidentti ennen kuin uusi parlamentti valitsi hänet huhtikuussa 2021 toimimaan presidentin virassa koko presidentin toimikauden ajan.

Kahtiajakautunut poliittinen ilmapiiri, tosiasiallisen hallitusenemmistön puuttuminen ja päätösvaltaisuuden puute heikensivät merkittävästi parlamentin päätöksentekoa suurimman osan raportointijaksoa. Parlamentin on parannettava sääntelykehystään ja työjärjestystään. Parlamentti pysyi avoinna pandemian aikana terveydensuojelutoimenpiteiden ansiosta.

Helmikuun 2021 parlamenttivaalit olivat kaiken kaikkiaan hyvin järjestetyt, läpinäkyvät ja kilpailulliset useista puutteista huolimatta. Kosovon vaaliprosessi kaipaa edelleen kokonaisvaltaista vahvistamista, jotta voidaan ratkaista koko vaalisykliin liittyvät pitkään jatkuneet puutteet, joita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat tunnistaneet vuodesta 2014 lähtien. Kampanjoiden ja poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen vahvistaminen on edelleen kesken, ja sitä on myös uudistettava.

Tilanne Kosovon pohjoisosassa on edelleen ongelmallinen varsinkin korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja sananvapauden osalta.

Julkishallinnon uudistamiseen on valmistauduttu jossain määrin, mutta tällä saralla ei tapahtunut edistymistä raportointijakson useiden hallitusmuutosten vuoksi. Virkamieslaki tuli voimaan kesäkuussa, mutta sen täytäntöönpanon käynnistämiseksi erityisesti rekrytoinnin osalta ei ryhdytty merkittäviin toimiin. Tehokkaan keskitetyn rekrytointiyksikön perustaminen viivästyi. Joissakin tapauksissa on havaittu sopimatonta poliittista vaikuttamista ylempien virkamiesten ja muiden virkamiesten nimittämiseen ja irtisanomiseen, ja Kosovo on täyttänyt vain osan ansioihin perustuvia kriteerejä koskevista sitoumuksistaan. Se ei edistynyt julkisen sektorin palkkajärjestelmän eriarvoisuuden korjaamisessa. Virastojen yksinkertaistamista koskeva prosessi ei etene. Yritykset ja yksilöt kärsivät yhä oikeudellisesta epävarmuudesta, koska alakohtaisen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yleistä hallintomenettelyä koskevan lain kanssa ei ole vieläkään edistytty. Maan olisi sitouduttava kiireellisesti uudelleen julkishallinnon uudistamiseen.

Kosovo on edelleen alkuvaiheessa toimivan oikeusjärjestelmän kehittämisessä. Oikeudenkäyttö on edelleen kokonaisuudessaan hidasta, tehotonta ja altis sopimattomalle poliittiselle vaikuttamiselle. Raportointijaksolla tapahtui jonkin verran edistystä. Oikeusvaltiota toteutumista koskeva arviointi johti oikeusvaltiota koskevan strategian ja toimintasuunnitelman laatimiseen. Elokuussa 2021 hyväksytyissä strategiassa ja suunnitelmassa esitetään oikeusvaltiojärjestelmän suurimmat haasteet. Kosovo otti käyttöön oikeustapausten sähköisen hallintajärjestelmän ja perusti keskitetyn rikosrekisterin, mutta kaikkia haasteita ei ole vielä ratkaistu. Kosovo ryhtyi toimiin sovittelulain täytäntöönpanoa varten. Covid-19-pandemia vaikutti asioiden käsittelyä oikeudessa ja oikeudenkäyntien järjestämiseen (sekä yleisön pääsyyn niihin) Kosovossa. Uusi hallitus on harkinnut useita vaihtoehtoja oikeuslaitokseen ja syyttäjälaitokseen liittyviä taustaselvityksiä varten. Tähän liittyen vakavaa huolta herättää mahdollisuus, että käyttöön otetaan kaikkien syyttäjien ja tuomareiden kertaluontoinen täydellinen uudelleenarviointi. Tällaista menettelyä olisi harkittava vain poikkeuksellisena ja viimeisenä keinona, kun kaikki olemassa olevat välineet ja mekanismit oikeuslaitoksen viranhaltijoiden lahjomattomuuden varmistamiseksi ja korruption torjumiseksi on käytetty, ja sen olisi tapahduttava eurooppalaisten ja kansainvälisten normien sekä Venetsian komission ohjeiden mukaisesti.

Korruption torjunnan suhteen valmistelut ovat Kosovossa alkuvaiheessa / siihen on valmistauduttu jossain määrin. Raportointijakson aikana tapahtui vähän edistystä näytön kerryttämisessä muun muassa korkean tason tapausten tutkinta- ja syytetoimista. Ponnisteluja on jatkettava ennakoivampien tutkintojen, tuomioistuinten lopullisten päätösten ja varojen lopullisen takavarikoinnin toteuttamiseksi. Erityissyyttäjänvirastoa vahvistettiin, kun korruption ja talousrikosten tutkinnasta vastaavasta yksiköstä tuli toimintakykyinen ja sen henkilöstön määrää lisättiin. Korruption vastainen lainsäädäntöpaketti ja tarkistettu rikosprosessilaki ovat vielä hyväksymättä. Takavarikointia koskeva oikeudellinen kehys on voimassa, mutta sitä ei sovelleta johdonmukaisella tavalla, ja lopullisesti takavarikoitujen varojen määrä on edelleen pieni. Kaiken kaikkiaan korruptio on laajalle levinnyttä ja siksi edelleen vakava huolenaihe. Maassa tarvitaan tähän mennessä toteutettujen toimien lisäksi vahvaa ja jatkuvaa poliittista tahtoa systeemisiin korruptioriskeihin puuttumiseksi ja tiukkoja rikosoikeudellisia toimia laajamittaisen korruption kitkemiseksi.

Kosovon valmistelut järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ovat alkuvaiheessa. Kosovo edistyi raportointijakson aikana vähän järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tapausten tutkinta- ja syytetoimissa. Erityissyyttäjänvirastoa vahvistettiin lisäämällä sen asiantuntijoiden määrää ja järjestelmällä kohdennettua koulutusta. Poliisi ja syyttäjät eivät ole kuitenkaan vielä hyödyntäneet täysipainoisesti rikoslaissa ja laajennettuja takavarikointivaltuuksia koskevassa laissa säädettyjä tehokkaita työkaluja. Toimenpiteitä tarvitaan syyttäjälaitoksen vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei yhdenkään lainvalvontaviranomaisen operatiiviseen toimintaan kohdistu poliittista vaikuttamista.

Europol ja Kosovon poliisi sopivat työjärjestelystä heinäkuussa 2020. Syyskuussa 2021 tehtiin tämän yhteistyön käynnistämistä varten tarvitut lisäsopimukset, jotka mahdollistivat pääsyn suojatun tiedonvaihdon verkkosovellukseen (SIENA) ja yhteyshenkilöiden vaihdon.

Terrorismin torjunnassa edistyttiin EU:n ja Kosovon täytäntöönpanojärjestelyn puitteissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Järjestely liittyy terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan. Edistymistä tapahtui erityisesti terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kuntouttamisessa ja yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamisessa. Kosovon viranomaisten on tehostettava toimiaan rahanpesun torjumiseksi, ja asiassa sovellettava laki olisi saatettava vastaamaan EU:n säännöstöä ja kansainvälisiä normeja.

Oikeudellinen kehys takaa pääpiirteissään ihmis- ja perusoikeuksien suojelun eurooppalaisten normien mukaisesti. Sen täysimittainen täytäntöönpano ja perusoikeuksia koskevien politiikkojen ja lainsäädännön koordinoinnin ja valvonnan parantaminen edellyttävät kuitenkin yhä lisätoimia. Viranomaiset ovat edelleen riippuvaisia avunantajien tuesta ja ohjeistuksesta. Viranomaisten on otettava jatkossa enemmän vastuuta. Lisätoimia tarvitaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten romanien 3 , aškaalien ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden, oikeuksien takaamiseksi, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi käytännössä ja kulttuuriperinnön suojelun edistämiseksi. Kosovo on valmistautunut jossain määrin sananvapauden osalta, ja tiedotusvälineiden toimintaympäristö on Kosovossa moniarvoinen ja aktiivinen. Toimittajiin kohdistuvat julkiset mustamaalauskampanjat, uhkailut ja fyysiset hyökkäykset ovat kuitenkin yhä huolenaihe. Taloudellisen omavaraisuuden puute, jota covid-19-pandemia pahensi edelleen, tekee tiedotusvälineistä haavoittuvia poliittisten ja liiketoiminnallisten intressien suhteen. Myös yleisradioyhtiö on edelleen altis poliittiselle vaikuttamiselle, ja sen rahoittamiseksi on löydettävä kestävä ratkaisu.

Kosovon viranomaiset jatkoivat edistymistä sekä laillisen muuttoliikkeen että eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hallinnassa covid-19-pandemian aiheuttamissa vaikeissa olosuhteissa. Kosovo lisäsi edelleen vastaanottokapasiteettiaan ja paransi valmiuksiaan selviytyä suuremmasta määrästä tulijoita.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kosovo on saavuttanut vähän edistystä, ja sen valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat alkuvaiheessa. Talous vajosi taantumaan vuonna 2020 mutta kääntyi taas nousuun vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Pitkäkestoiset rakenteelliset ongelmat, kuten talouden rakenteen yksipuolisuus ja riippuvaisuus ulkomailla asuvilta kosovolaisilta peräisin olevista rahavirroista, tekivät Kosovosta erittäin haavoittuvan pandemiaan liittyvien sulkutoimien ja matkustusrajoitusten edessä. Hallitus keskeytti kriisin vuoksi finanssipolitiikan sääntöjen noudattamisen ja hyväksyi kaksi finanssipoliittista pakettia. Menojen voimakas kasvu ja verotulojen heikkeneminen aiheuttivat vuonna 2020 suuren talousarvion alijäämän, mutta verotulojen elpyminen auttoi saavuttamaan ylijäämäisen talousarvion vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Liiketoimintaympäristössä tapahtui vain vähän parannuksia. Yksityissektorin kehitystä haittaavat edelleen laajalle levinnyt epävirallinen talous, hidas ja tehoton oikeuslaitos, korruption yleisyys ja oikeusvaltion heikkous.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Kosovo on saavuttanut vähän edistystä ja sen valmistelut ovat alkuvaiheessa. Koulutuksen laadun ja työmarkkinoiden osaamisvajeen korjaamisessa tapahtui vähän edistymistä. Kosovo edistyi jonkin verran tieinfrastruktuurin parantamisessa ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien lisäämisessä, mutta hiileen perustuva vanhanaikainen ja epäluotettava energiahuolto aiheuttaa edelleen huolta. Kosovo on edistynyt jonkin verran talouden digitalisoinnissa. Rakenteelliset muutokset edistyvät hitaasti, sillä talous on edelleen erittäin riippuvainen pienistä ja erittäin pienistä yrityksistä, jotka eivät kykene kilpailemaan kansainvälisesti, ja viennin rakennetta hallitsevat muutamat tuotteet, kuten perusmetallit.

Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Kosovo jatkoi osallistumistaan useimpien alueellisten foorumien toimintaan. Yleisellä tasolla Kosovo piti yllä hyviä suhteita Albaniaan, Montenegroon ja Pohjois-Makedoniaan. Kosovon ja Bosnia ja Hertsegovinan välisissä virallisissa suhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Bosnia ja Hertsegovina ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, ja molemmilla mailla on edelleen käytössä tiukka viisumijärjestelmä.

Mitä tulee suhteiden normalisointiin Serbian kanssa, EU:n tuella käytävää vuoropuhelua jatkettiin 15. kesäkuuta ja 19. heinäkuuta 2021 järjestetyissä korkean tason tapaamisissa ja kolmessa pääneuvottelijoiden kokouksessa. Molemmat osapuolet nimittivät uudet pääneuvottelijat ja neuvottelutiimit raportointijakson aikana. Kosovon on osallistuttava rakentavalla tavalla ja tehtävä paljon enemmän kaikkien aiemmin tehtyjen sopimusten täytäntöönpanemiseksi, jotta Serbian kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova suhteiden normalisointia koskeva sopimus. Tällainen sopimus on erittäin tärkeä, ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä.

Raportointijaksolla tapahtui jonkin verran edistymistä eurooppalaisten normien osalta julkisten hankintojen, tilastojen ja varainhoidon valvonnan aloilla. Kosovo on valmistautunut jossain määrin useimmilla sisämarkkinoita koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 2 kuuluvilla aloilla eli tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden ja immateriaalioikeuksien aloilla, kun taas työntekijöiden ja palveluiden liikkuvuuden, sijoittautumisoikeuden ja rahoituspalvelujen aloilla se on valmistautunut kohtuullisesti. Kilpailun, kuluttajansuojan ja terveyden suojelun aloilla Kosovon valmistelut ovat alkuvaiheessa. Kosovo edistyi raportointijakson aikana jonkin verran kaikilla muilla aloilla paitsi kuluttajapolitiikassa ja terveyden suojelussa, joilla se edistyi vain vähän. Kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun osalta Kosovo edistyi jonkin verran suurimmalla osalla aloista (tulli, verotus, tietoyhteiskunta ja media, yritys- ja teollisuuspolitiikka) mutta vain vähän tutkimuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin aloilla. Se edistyi jonkin verran vihreään toimintaohjelmaan ja kestäviin yhteyksiin liittyvillä politiikan aloilla ja energia-alalla, mutta vain vähän liikenteen, ympäristön ja ilmastonmuutoksen osalta. Luonnonvarojen ja maatalouden alalla Kosovo edistyi vain vähän maatalouden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan osa-alueilla. Kauppapolitiikassa Kosovo edistyi jonkin verran kauppataseensa alijäämän vähentämisessä, mutta Kosovo ei ole ratifioinut CEFTAn lisäpöytäkirjoja kaupan helpottamisesta ja palvelukaupasta. Kaiken kaikkiaan Kosovon on parannettava hallinnollisia valmiuksiaan ja koordinointia kaikilla aloilla unionin säännöstön panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

Turkki

Turkin demokraattisten instituutioiden toiminnassa on vakavia puutteita. Demokratian taantuminen jatkui raportointijakson aikana. Presidenttijärjestelmän rakenteellisia puutteita ei korjattu. Euroopan neuvoston ja sen elinten antamien keskeisten suositusten johdosta ei ole edelleenkään ryhdytty toimiin. Parlamentilla ei ollut vieläkään tarvittavia keinoja saattaa hallitusta vastuuseen teoistaan. Vallan keskittämistä presidentille jatkettiin perustuslaillisen rakenteen puitteissa ilman toimeenpano-, lainsäädäntä- ja tuomiovallan asianmukaista ja tosiasiallista erottelua. Keskinäisen valvonnan järjestelmän puuttuessa toimeenpanovallan käyttäjän demokraattinen vastuuvelvollisuus rajoittuu edelleen vaaleihin. Oppositiopuolueiden toiminnan vaikeuttaminen jatkui muun muassa siten, että perustuslakituomioistuin hyväksyi kassaatiotuomioistuimen yleisen syyttäjän nostaman syytteen, jolla pyrittiin lopettamaan maan toiseksi suurimman oppositiopuolueen toiminta, mikä heikensi edelleen poliittista moniarvoisuutta Turkissa. Turkin presidentti erotti keskuspankin pääjohtajan kahdesti raportointijakson aikana.

Vaikka poikkeustila kumottiin heinäkuussa 2018, lainsäädäntöön sisältyy edelleen tiettyjä säännöksiä, joilla hallitukselle annetaan poikkeuksellisia valtuuksia ja säilytetään monia poikkeustilanaikaisia rajoituksia, joilla oli edelleen merkittävä vaikutus demokratiaan ja perusoikeuksiin. Turkin parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2021 lain, jolla näiden poikkeustilan aikaisten rajoitusten kestoa jatkettiin yhdellä vuodella. Poikkeustilan aikaisia toimenpiteitä tutkiva lautakunta ei ole saanut päätökseen tutkintaansa tapauksista, jotka koskevat poikkeustilan aikana asetuksella erotettuja virkamiehiä.

Valtaapitävän koalitiohallituksen oppositiopuolueisiin kuuluvia pormestareita vastaan kohdistama painostus heikensi edelleen paikallisdemokratiaa. Oppositiopuolueisiin kuuluvat pormestarit joutuivat hallinnollisen ja oikeudellisen tutkinnan kohteeksi. Kaakkois-Turkissa jatkettiin erotettujen pormestareiden korvaamista hallituksen nimittämillä luottohenkilöillä, minkä seurauksena kansalaisilta evättiin heidän valitsemansa edustajat. Suurimmassa osassa tapauksia virkaan astuneet luottohenkilöt eivät ole käynnistäneet uudelleen kunnanvaltuustojen toimintaa. Satoja paikallispoliitikkoja ja vaaleilla valittuja viranhaltijoita pidätettiin terrorismiin liittyvien syytösten perusteella.

Kaakkois-Turkin tilanne säilyi erittäin huolestuttavana. Hallitus toteutti paikallisia ja rajat ylittäviä turvallisuus- ja sotilasoperaatioita Irakissa ja Syyriassa. Tilanne säilyi vaikeana Turkin raja-alueilla Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) toistuvien terroritekojen vuoksi. PKK kuuluu edelleen EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä. EU tuomitsi yksimielisesti PKK:n hyökkäykset ja ilmaisi solidaarisuutensa uhrien perheille. Vaikka hallituksella on perusteltu oikeus torjua terrorismia, on välttämätöntä, että se tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Toimiin rauhanomaiseen ja kestävään ratkaisuun tähtäävän uskottavan poliittisen prosessin uudelleen käynnistämiseksi ei ole ryhdytty. Ihmisoikeusjärjestöt ja oppositiopuolueet raportoivat turvallisuusjoukkojen syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Noin 4 000 demokraattisen kansanpuolueen (HDP) jäsentä ja virkailijaa on edelleen vankilassa. Heidän joukossaan on myös useita parlamentin jäseniä. Perustuslakituomioistuin hyväksyi kesäkuussa syytteen, jossa vaaditaan HDP-puolueen lakkauttamista, poliittiseen toimintaan osallistumisen kieltoa 451 HDP-johtajalle, myös puolueen puheenjohtajille sekä kaikille aiemmille ja nykyisille parlamentin jäsenille ja johtajille, sekä puolueen pankkitilien jäädyttämistä. Parlamentin käsiteltävänä oli syyttäjälaitoksen pyyntöjä kumota lähes kaikkien HDP-puolueen lainsäätäjien koskemattomuus.

Vakava taantuminen jatkui kansalaisyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisyhteiskuntaan kohdistui jatkuvaa painostusta, ja sen vapaan toiminnan tila on jatkuvasti kaventunut, mikä on rajoittanut kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sananvapautta ja yhdistymisvapautta. Joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen estämisestä annettu uusi laki herättää huolta ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan mahdollisesti kohdistuvien rajoitusten vuoksi.

Turvallisuus- ja tiedustelualan oikeudelliseen ja institutionaaliseen kehykseen ei tehty muutoksia, ja turvallisuusjoukkojen siviilivalvontaa lisättiin presidenttijohtoisessa järjestelmässä. Hallitus ryhtyi toimiin turvallisuusjoukkojen siviilivalvonnan vakiinnuttamisen jatkamiseksi.

Turkki on valmistautunut julkishallinnon uudistamiseen jossain määrin / kohtuullisesti. Se ei saavuttanut edistystä raportointijakson aikana. Turkilla ei ole kokonaisvaltaista julkishallinnon uudistamisohjelmaa, eikä se ole määritellyt prosessista vastaavaa johtavaa instituutiota. Hallinnon ja henkilöstöhallinnon vastuuvelvollisuuteen liittyi edelleen huolenaiheita. Uudistusten toteuttamista varten ei ole vieläkään poliittista tahtoa. Vaikka keskushallinnon instituutioiden välinen poliittinen koordinointi toteutui edelleen hyvin, päätöksenteko ei perustu näyttöön eikä ole osallistavaa. Hallinnon politisoituminen jatkui. Naisten edustus byrokratian korkeammilla tasoilla pysyi vähäisenä.

Turkin oikeuslaitos on valmisteluissa alkuvaiheessa. Vuodesta 2016 alkaen havaittu vakava taantuminen jatkui. Huolta aiheuttaa etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeeminen puute sekä tuomareiden ja syyttäjien sopimaton painostus. Uudessa ihmisoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa on joitakin myönteisiä toimenpiteitä, mutta siinä ei puututa yhteenkään keskeiseen oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyvään puutteeseen. Siihen ei varsinkaan sisälly toimenpiteitä pitkään noudattamatta jätettyjen Euroopan neuvoston Venetsian komission ja Euroopan komission suositusten panemiseksi täytäntöön eli toimenpiteitä, joilla parannettaisiin vallanjaon periaatteen kunnioittamista tai tuomari- ja syyttäjäneuvoston kokoonpanoa ja sen jäsenten valintamenettelyä. Vapauttavista tuomioista huolimatta yhtäkään vallankaappausyrityksen jälkeen erotettua tuomaria tai syyttäjää ei palautettu virkaansa. Objektiivisten, ansioihin perustuvien, yhtäläisten ja ennalta määriteltyjen kriteerien puuttuminen tuomareiden ja syyttäjien nimitys- ja ylennysprosessissa on edelleen huolenaihe. Rikosasioita käsittelevien rauhantuomareiden instituution toimivaltaan ja käytäntöihin liittyi edelleen huolenaiheita.

Turkin valmistelut korruption torjunnassa ovat edelleen alkuvaiheessa, eikä asiassa tapahtunut raportointijaksolla edistymistä. Turkki ei perustanut korruptiontorjuntaelimiä kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisen rakenteen heikkoudet mahdollistavat sopimattoman poliittisen vaikuttamisen korruptiotapausten tutkinta- ja syytteeseenpanovaiheissa. Julkisten laitosten vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä. Se, että Turkilla ei ole korruptiontorjuntastrategiaa eikä siihen liittyvää toimintasuunnitelma, osoittaa, ettei maasta löydy tahtoa torjua korruptiota määrätietoisesti. Suurinta osaa Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suosituksista ei ole pantu täytäntöön. Kaiken kaikkiaan korruptio on laajalle levinnyttä ja siksi edelleen huolenaihe.

Turkki on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mutta siinä edistyttiin vain vähän. Europolin ja Turkin välinen yhteistyö perustuu strategiseen yhteistyösopimukseen, joka tuli voimaan heinäkuussa 2004. Neuvottelut ovat käynnissä kansainvälisestä sopimuksesta henkilötietojen vaihdosta Europolin ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan alalla toimivaltaisten Turkin viranomaisten välillä. Edellytyksenä on, että Turkki uudistaa lainsäädäntöään mukauttamalla tietosuojalakinsa eurooppalaisiin normeihin. Turkin olisi saatava aikaan enemmän tuloksia rikollisverkostojen purkamisesta ja rikoksella saatujen varojen menetetyksi tuomitsemisesta. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on vahvistettava rahanpesun ja terrorismin vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten sekä joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen estämisestä annettuun uuteen lakiin liittyvien Venetsian komission suositusten mukaisesti. Verkkorikollisuutta ja todistajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä on parannettava.

Tilanne ihmis- ja perusoikeuksien osalta heikkeni entisestään. Monet poikkeustilan aikana käyttöön otetuista toimenpiteistä ovat edelleen voimassa. Oikeudellisella kehyksellä taataan ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen yleisesti ottaen, mutta lainsäädäntö ei edelleenkään vastaa Euroopan ihmisoikeussopimusta eikä käytäntö Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Toimittajiin, kirjailijoihin, lakimiehiin, tiedemaailman edustajiin, ihmisoikeusaktivisteihin ja muihin hallituksen toimintaa kritisoiviin henkilöihin kohdistuvat laajamittaiset rajoitukset vaikuttivat edelleen kielteisesti kyseisten henkilöiden vapauksien käyttöön ja ovat johtaneet itsesensuuriin. Turkin kieltäytyminen panemasta täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita, erityisesti Selahattin Demirtaşin ja Osman Kavalan tapauksissa, lisäsi entisestään huolta siitä, miten Turkin oikeuslaitos noudattaa kansainvälisiä ja eurooppalaisia normeja. Myös Turkin vetäytyminen Istanbulin yleissopimuksesta asetti kyseenalaiseksi maan sitoutumisen näihin normeihin. Uusi ihmisoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma, jossa luvattiin toteuttaa uudistuksia useilla aloilla, ei pureudu kriittisiin ongelmiin.

Sananvapauden osalta vakava tilanne heikkeni entisestään. Lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano oli edelleen ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja muiden kansainvälisten normien kanssa ja poikkeaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Tämä koskee varsinkin kansalliseen turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan liittyviä säännöksiä. Lisääntyvä paine ja rajoittavat toimenpiteet vaikuttivat kielteisesti opposition äänen kuulumiseen ja sananvapauteen. Toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, lakimiehiä, kirjailijoita, oppositiopolitiikkoja, opiskelijoita ja sosiaalisen median käyttäjiä vastaan nostettiin edelleen rikossyytteitä ja annettiin tuomioita.

Kokoontumis- ja yhdistymisvapauden osalta vakava tilanne heikkeni entisestään, mikä ilmeni toistuvina kieltoina, suhteettomina väliintuloina ja kohtuuttomana voimankäyttönä rauhanomaisissa mielenosoituksissa, tutkintatoimina, hallinnollisina sakkoina ja mielenosoittajia vastaan nostettuina syytteinä terrorismiin liittyvästä toiminnasta. Lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano ovat ristiriidassa Turkin perustuslain, eurooppalaisten normien tai kansainvälisten sopimusten kanssa.

Kaikkein vähäosaisimpien ryhmien ja vähemmistöihin kuuluvien oikeudet on suojattava paremmin. Romanit olivat edelleen pitkälti syrjäytettyjä virallisilta työmarkkinoilta, ja heidän elinolosuhteensa heikkenivät vakavalla tavalla. Sukupuolistunut väkivalta, syrjintä ja vähemmistöihin sekä erityisesti homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin, intersukupuolisiin ja queereihin (hlbtiq) kohdistuva vihapuhe ovat edelleen vakava huolenaihe.

Turkki on edistynyt jonkin verran muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan alalla. Tilanne on lopulta rauhoittunut maaliskuun 2020 tapahtumista, jolloin Turkki kannusti aktiivisesti muuttajia ja pakolaisia valitsemaan Kreikan kautta kulkevan maareitin Eurooppaan. Turkki edistyi jonkin verran itäisen maarajansa valvonta- ja suojeluvalmiuden vahvistamisessa. Maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia, ja Turkilla oli yhä keskeinen rooli muuttovirtojen tehokkaan hallinnan varmistamisessa itäisen Välimeren reitillä. Laittomien muuttajien palauttaminen Kreikan saarilta EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti on kuitenkin edelleen keskeytettynä. Turkki on ilmoittanut keskeytyksen syyksi covid-19-rajoitukset. Uudelleensijoittamista Turkista EU:hun kuitenkin jatkettiin heinäkuussa 2020 rajoituksista huolimatta. Vaikka Kreikkaan saapuvien laittomien muuttajien määrä laski, salakuljettajat käyttivät entistä enemmän reittejä Italiaan ja Kyproksen tasavallan hallituksen valvonnassa oleville alueille. Turkki ei ole vieläkään pannut täytäntöön EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen kolmansien maiden kansalaisiin liittyviä säännöksiä, vaikka ne tulivat voimaan lokakuussa 2017. Laittomien rajanylitysten määrä Turkin ja Kreikan välillä pysyi kaiken kaikkiaan huomattavasti pienempänä kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausuman antamista.

Turkki jatkoi merkittäviä ponnisteluja maailman suurimman pakolaisyhteisön isännöimiseksi ja heidän tarpeisiinsa vastaamiseksi. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen koko 6 miljardin euron toimintatalousarvio käytettiin sopimuksiin, jotka tehtiin vuoden 2020 loppuun mennessä; tästä summasta oli maksettu 4,2 miljardia euroa elokuuhun 2021 mennessä. Tehokkaat kotouttamistoimet ovat tarpeen tilanteessa, jossa pakolaiset oleskelevat maassa pitkiä ajanjaksoja. Muuttajien ja pakolaisten pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon olisi parannettava. Jäljellä olevia viisumivapauden edellytyksiä ei täytetty. Turkin on jatkettava lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön viisumipolitiikan alalla.

Turkin entistä itsetietoisempi ulkopolitiikka oli edelleen törmäyskurssilla YUTP:n mukaisten EU:n painopisteiden kanssa erityisesti siksi, että Turkki tukee sotilaallisia toimia Kaukasiassa, Syyriassa ja Irakissa. Turkin osallistumiselle YUTP:hen ja yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) on olemassa institutionaalinen kehys, mutta Turkin mukautumisaste oli edelleen hyvin alhainen, noin 14 prosenttia. Turkin sotilaallinen tuki Libyassa, mukaan lukien vierastaistelijoiden lähettäminen maahan, sekä jatkuva IRINI-operaation arvostelu ja yhteistyön puute operaation puitteissa haittaavat EU:n tehokasta osallistumista YK:n asevientikiellon täytäntöönpanoon ja ovat johtaneet ristiriitaisiin lähestymistapoihin Libyassa. Turkin toiveissa on vakaa ja vauras Syyria. Tämä tavoite on yhteinen EU:n kanssa. Turkki jatkoi kuitenkin omia sotilaallisia toimiaan Pohjois-Syyriassa muun muassa Turkin tukemien puolisotilaallisten joukkojen välityksellä. Turkki lisäsi samaan aikaan peruspalvelujen tarjoamista ja laajensi infrastruktuuriverkkojaan Pohjois-Syyriassa.

Neuvosto jatkoi marraskuussa 2020 nykyisten rajoittavien toimenpiteiden kestoa Turkin itäisellä Välimerellä harjoittaman luvattoman poraustoiminnan vuoksi. Eurooppa-neuvosto tuomitsi joulukuussa 2020 antamissaan päätelmissä voimakkaasti Turkin yksipuoliset toimet, provokaatiot ja kärkkäät puheet EU:ta, EU:n jäsenvaltioita ja eurooppalaisia johtajia vastaan. Itäisen Välimeren jännitteet ovat vähentyneet vuoden 2021 alusta alkaen. Turkki keskeytti luvattoman hiilivetyjen etsinnän Kreikan ja Kyproksen merialueilla. Turkin sota-alukset estivät kuitenkin lokakuun alussa Nautical Geo ‑alusta tekemästä tutkimusta Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä, ja Turkki lähetti NAVTEX-viestin seismisistä tutkimuksista, jotka kattaisivat osia Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeestä. Lisäksi Turkki jatkoi toimia, joilla se pyrkii muuttamaan aidoitetun Varoshan kaupungin aseman, tekemällä yksipuolisia päätöksiä, joita ei voida hyväksyä ja jotka ovat vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 550 (1984) ja 789 (1992). EU on tuominnut painokkaasti Turkin yksipuoliset toimet Kyproksella sijaitsevan aidoitetun Varoshan kaupungin uudelleen avaamiseksi ja Turkin presidentin sekä kyproksenturkkilaisten johtajan 20. heinäkuuta 2021 antamat lausunnot, jotka eivät ole hyväksyttäviä, ja kehottanut peruuttamaan välittömästi nämä toimet ja kaikki Varoshan suhteen lokakuun 2020 jälkeen toteutetut toimet.

EU on toistuvasti korostanut, että Turkin on kunnioitettava EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia. Niihin kuuluu oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sekä etsiä ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen YK:n peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen turvautuen.

Turkki ei täyttänyt velvollisuuttaan panna EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi ja poistaa kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet, myös suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen kanssa kohdistuvat rajoitukset. Kahdenvälisten suhteiden normalisointi Kyproksen tasavallan kanssa ei edistynyt, eikä huhtikuussa 2021 käydyissä epävirallisissa keskusteluissa onnistuttu tasoittamaan tietä virallisten neuvottelujen jatkamiseksi.

Eurooppa-neuvosto muistutti maaliskuussa ja kesäkuussa 2021 Euroopan unionin strategisesta intressistä siihen, että itäisen Välimeren toimintaympäristö on vakaa ja turvallinen ja että Turkin kanssa kehitetään yhteistyöhön perustuvat, molempia osapuolia hyödyttävät suhteet. Johtajat tarjoutuivat edistämään myönteisempää kehitystä EU:n ja Turkin välisissä suhteissa sen johdosta, että Turkki lopetti luvattoman poraustoiminnan, Kreikan ja Turkin kahdenväliset keskustelut aloitettiin uudestaan ja suunnitelmissa oli keskustella Kyproksen ongelmallisesta tilanteesta Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. Johtajat ilmaisivat olevansa valmiita tekemään Turkin kanssa yhteistyötä erinäisillä yhteisen edun mukaisilla aloilla ja vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla edellyttäen, että Turkki täyttää aiemmissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistetut ehdot ja että itäisen Välimeren alueen rauhoittuminen jatkuu. Johtajat kehottivat Turkkia pidättäytymään uusista provokaatioista tai yksipuolisista toimista, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. He vahvistivat yhteisen tiedonannon mukaisesti, että Turkin syyllistyessä tällaisiin toimiin Euroopan unioni hyödyntää sen käytettävissä olevia välineitä ja vaihtoehtoja omien ja jäsenvaltioidensa etujen suojelemiseksi ja alueellisen vakauden säilyttämiseksi.

Turkki väitti edelleen, että Turkin ja Libyan välillä vuonna 2019 tehdyt merirajojen määrittämistä koskevat ja sotilaalliset sopimukset ovat voimassa. EU pitää tätä kolmansien maiden suvereniteettioikeuksien loukkauksena ja merioikeuden vastaisena ja katsoo, ettei sillä ole oikeusvaikutuksia kolmansille maille.

Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Turkki on hyvin valmistautunut, mutta raportointijaksolla ei tapahtunut edistystä ja talouden toimintaan liittyy edelleen vakavia huolenaiheita. Viranomaiset toteuttivat lukuisia erityyppisiä toimenpiteitä, joilla pyrittiin lisäämään paikallista kysyntää ja lieventämään covid-19-pandemian haitallisia vaikutuksia. Talous elpyi tämän ansiosta nopeasti kriisistä ja nousi kriisiä edeltäneelle tasolle jo vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Tehokkaista kriisin torjuntatoimista huolimatta institutionaaliset ja poliittiseen koordinointiin liittyvät heikkoudet heikensivät viranomaisten toimien uskottavuutta ja tehokkuutta ja syvensivät epätasapainoa. Makrotalouspoliittisten toimien yhdistelmä perustui liikaa luotonantoon, kun taas suorat finanssipoliittiset tukitoimet olivat melko rajallisia sosiaalisten ja työmarkkinoihin liittyvien haasteiden mittavuuteen nähden. Rahan määrän tuntuva kasvattaminen viime vuonna heikensi liiraa, lisäsi inflaatiota ja dollaritaloutta ja sai aikaan arvopaperisijoitusten siirtymisen ulkomaille. Vaihtotaseen alijäämän umpeutuminen vuonna 2019 osoittautui lyhytkestoiseksi, ja ulkoinen epätasapaino on edelleen merkittävä haavoittuvuustekijä. Rahapolitiikkaa tiukennettiin syksyllä 2020, mutta keskuspankin pääjohtajan äkillinen erottaminen maaliskuussa 2021 vain neljä kuukautta hänen nimittämisensä jälkeen lisäsi rahoitusmarkkinoiden epävakautta ja asetti kyseenalaiseksi viranomaisten sitoutumisen inflaation vähentämiseen.

Institutionaalinen ja sääntely-ympäristö heikkenivät edelleen, ja ennakoitavuuteen, läpinäkyvyyteen sekä säädösten täytäntöönpanoon liittyy jatkuvia ongelmia. Markkinoilta poistuminen oli edelleen kallista ja hidasta. Epävirallinen sektori pieneni kriisin aikana, mutta se muodostaa edelleen suuren osan taloudesta. Valtio puuttui edelleen hinnanmuodostusmekanismeihin. Valtiontuen myöntämisen osalta ei ole olemassa asianmukaisia täytäntöönpanoa, täytäntöönpanon valvontaa ja läpinäkyvyyttä koskevia sääntöjä. Syksyyn 2020 asti jatkuneen löyhän rahapolitiikan ja suotuisien sääntelytoimenpiteiden ansiosta pankkien luotonanto lisääntyi voimakkaasti, erityisesti valtion omistamissa pankeissa. Pankkisektori oli edelleen hyvin pääomitettu ja hyötyi joustavasta sääntelystä sekä muista kriisin hillitsemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Pandemialla oli hyvin kielteinen vaikutus työmarkkinoihin ja köyhyyteen. Lannistuneiden työntekijöiden määrä kasvoi huomattavasti, ja työllisyysaste laski merkittävästi alle muutaman vuoden aikaisen tason. Naisten osallistuminen työmarkkinoille ja työllisyysaste oli edelleen erityisen vähäinen. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus kasvoi.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Turkki on hyvin valmistautunut, mutta edistyi siinä vain vähän. Turkki edistyi jonkin verran koulutukseen pääsyn parantamisessa, mutta koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaanto-ongelma ei ole poistunut. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat edelleen hitaasti, mutta ne ovat yhä reilusti alle hallituksen asettaman tavoitetason. Sijoitustoiminta elpyi vuonna 2020 suotuisten rahoitusolosuhteiden ja pehmeäehtoisten lainojen ansiosta. Edistymistä tapahtui energiatoimitusten monipuolistamisen ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Paikallissisällön vaatimista koskevan käytännön laajentaminen herätti edelleen huolta. EU:n suhteellinen osuus Turkin ulkomaankaupasta kasvoi hieman siitä huolimatta, että Turkki poikkesi monin tavoin sen ja EU:n tulliliiton mukaisista velvoitteistaan.

Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, Turkki mukautti lainsäädäntöään EU:n säännöstöön vain hyvin vähän ja melko tapauskohtaisesti.

Sisämarkkinoita koskeva temaattinen kokonaisuus on erittäin tärkeä tulliliiton moitteettoman toiminnan ja sen kannalta, että Turkki integroidaan osaksi EU:n sisämarkkinoita. Turkki on saavuttanut hyvän tason valmistautumisessa tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Vaikka Turkki jatkoi mukautumistaan EU:n tekniseen lainsäädäntöön uuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa, maassa esiintyy edelleen kaupan teknisiä esteitä, jotka vaikeuttavat tulliliiton moitteetonta toimintaa. Valmistelut työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden aloilla ovat alkuvaiheessa, sillä monet ammatit ovat suljettuja EU:n kansalaisilta. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti pääomien vapaan liikkuvuuden osalta erityisesti siitä syystä, että omaisuuden ja kiinteistöjen hankinnassa on edelleen merkittäviä esteitä. Maa vahvisti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystään. Se on saavuttanut valmistautumisessa hyvän tason kuluttajansuojaa ja terveyden suojelua koskevan lainsäädännön mukauttamisessa, mistä esimerkkinä on Turkin tehokas covid-19-rokotuskampanja. Molemmilla aloilla on kuitenkin lisättävä hallinnollisia valmiuksia, kuulemisia ja koordinointia sidosryhmien välillä. Turkki on valmistautunut jossain määrin kilpailupolitiikan alalla. Valtiontukien täytäntöönpanosäännöt, sääntöjen valvonta ja läpinäkyvyys ovat edelleen puutteellisia, eikä institutionaalinen rakenne ole edelleenkään valmis. Kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskevan temaattisen kokonaisuuden osalta Turkissa on tapahtunut enimmäkseen taantumista talouteen liittyvissä luvuissa. Taantumista tapahtui erityisesti yritys- ja teollisuuspolitiikassa, mikä johtui pääasiassa siitä, että Turkki toteutti EU:n teollisuuspolitiikan periaatteiden vastaisia toimenpiteitä, sekä talous- ja rahapolitiikassa, mikä johtui keskuspankkiin kohdistuvien poliittisten paineiden voimistumisesta. Taantumista tapahtui myös sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla. Se liittyi ammattiyhdistysoikeuksien supistamiseen, aidon työmarkkinavuoropuhelun puuttumiseen ja epävirallisen taloudellisen toiminnan jatkuvasti suureen määrän. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti verotuksen alalla, mutta se tarvitsee selvän strategian, ja sen olisi vältettävä toistuvia verokantojen muutoksia ja mahdollistettava verotietojen vaihto kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Turkki on valmistautunut hyvin tulliliiton alalla, mutta se edistyi siinä vain vähän, täytäntöönpano mukaan lukien. Turkki poikkesi edelleen EU:n ja Turkin tulliliiton mukaisista velvoitteistaan, mikä aiheutti paljon kauppaa häiritseviä tekijöitä. Turkki on valmistautunut jossain määrin tietoyhteiskunnan ja median osalta. Se jatkoi taantumistaan, joka johtui pääasiassa puutteellisesta kilpailusta, tiedotusvälineiden omistuksen keskittymisestä ja riippumattomien sääntelyviranomaisten puuttumisesta. Turkin valmistelut ovat pitkällä tieteen ja tutkimuksen alalla, ja se jatkoi toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien tehostamiseksi ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen (ERA) mukautumiseksi. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti koulutuksen ja kulttuurin alalla, ja sen on panostettava enemmän osallistavaan koulutukseen erityisesti huono-osaisista ryhmistä tulevien tyttöjen ja lasten osalta.

Mitä tulee vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen, Turkki on valmistautunut kohtuullisesti liikenne- ja energiapolitiikkojen alalla. Se on edistynyt jonkin verran energia- ja liikenneverkkojen osalta, sillä Bulgarian rajan Istanbuliin yhdistävän Halkalin ja Kapikulen välisen rautatieyhteyden rakennustyöt jatkuvat. Turkki on valmistautunut jossain määrin ympäristö- ja ilmastonmuutosasioissa, ja sillä on ratkottavanaan kriittisiä ympäristö- ja ilmastohaasteita, jotka liittyvät sekä hillitsemiseen että sopeutumiseen. Turkki edistyi jonkin verran muun muassa ratifioimalla Pariisin ilmastosopimuksen ja lisäämällä jätehuoltoon, jätevesien käsittelyyn lainsäädännön mukauttamiseen liittyviä valmiuksiaan, mutta täytäntöönpano ja sen valvonta ovat edelleen heikolla tasolla. Turkin on ryhdyttävä jatkotoimiin vahvistamalla tehostettu Pariisin sopimuksen mukainen kansallisesti määritelty panos, laatimalla hiilestä irtautumista ja mukautumista koskevat pitkän aikavälin strategiat ja niitä tukeva lainsäädäntö. Luonnonvaroja, maataloutta ja koheesiota koskevan temaattisen kokonaisuuden osalta Turkki on valmistautunut jossain määrin maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla. Raportointijakson aikana tapahtui kuitenkin taantumista, sillä Turkki poikkesi maatalouspolitiikassaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pääperiaatteista. Turkki on EU:lle merkittävä elintarvikkeiden tuoja, ja se edistyi vähän elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan aloilla. Turkin on edistyttävä edelleen EU:n normien noudattamisessa, erityisesti torjunta-ainejäämien osalta. Se edistyi hyvin kalastuksen alalla panemalla täytäntöön kalastuslain samoin kuin kalavarojen hoidon, laivaston hallinnan sekä tarkastusten ja valvonnan osalta. Maa on valmistautunut kohtuullisesti aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta. Se edistyi kaiken kaikkiaan jonkin verran tällä alalla erityisesti vauhdittamalla IPA II ‑varojen käyttöä ja korjaamalla joitakin rakenteellisia puutteita. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta, ja se edistyi raportointijakson aikana vähän hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa ja täytäntöönpanosääntöjen suunnittelussa omia varoja koskevan järjestelmän oikeaoppista soveltamista varten.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteiden alalla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti jatkuvat poikkeamat yhteisestä tullitariffista ja yhteisestä kauppapolitiikasta. Turkki edistyi raportointijakson aikana jonkin verran, kun se teki onnistuneesti kauppasopimuksen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen jälkeen. Turkki on valmistautunut jossain määrin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Taantumista tapahtui ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytävän vuoropuhelun puitteissa, kun Turkin entistä itsetietoisempi ulkopolitiikka oli törmäyskurssilla EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden kanssa.

Monilla aloilla tarvitaan edelleen merkittäviä toimia lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön. Täytäntöönpanoa ja sen valvontaa on parannettava merkittävästi kaikilla aloilla. Sääntelyviranomaisten riippumattomuuden varmistaminen ja hallinnollisten valmiuksien kehittäminen ovat avainasemassa, jotta Turkki voi jatkaa edistymisen tiellä.

LIITE 2 – TILASTOTIEDOT (tilanne 9.9.2021)
Väestönkehitys		Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja Hertsegovina		Kosovo				EU-27
			2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018		2019		2018		2019
Koko väestö (tuhansia)			622 s	622 s	2 075 es	2 077 s	2 870 s	2 862 s	7 001 s	6 964 s	80 811 s	82 004 s	3 500 s	3 492 ps	1 799 es		1 796 s		446 209 ps		446 446 bps
15–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä (%)			67,2 s	66,9 s	69,9 s	69,6 s	68,8 s	68,7 s	65,7 s	65,3 s	67,9 s	67,8 s	:	:	66,8 s		67,1 s		64,8 ps		64,6 bps
Luonnollisen väestönmuutoksen yleinen luku (1 000 asukasta kohden)			1,2	1,0	0,8	–0,3	2,5	2,3	–5,4	–5,3	10,1	9,1	–2,4 p	:	7,7		6,9		–1,0 ep		–1,1 bep
Miesten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)			74,5	74,0	74,6	74,7	77,4	77,6	73,5	73,4	76,2	76,4	:	:	:		:		78,2 ep		78,5 bep
Naisten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)			79,3	79,5	78,8	78,6	80,5	80,7	78,4	78,6	81,6	81,8	:	:	:		:		83,7 ep		84,0 bep
Työmarkkinat		Huom.	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018		2019		2018		2019
20–64-vuotiaiden työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista (koko väestö)			70,5	71,8	70,4	71,5	74,8 ew	75,9 ew	72,5	72,9	62,3	62,2	58,4 w	59,0 w	46,6 w		45,2 w		77,9		78,2
20–64-vuotiaiden miesten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista miehistä			78,6	79,2	84,2	83,4	84,5 ew	84,4 ew	80,2	80,1	83,8	83,3	71,7 w	71,3 w	72,7 w		67,3 w		84,0		84,2
20–64-vuotiaiden naisten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista naisista			62,5	64,4	56,3	59,3	65,4 ew	67,6 ew	64,8	65,6	40,8	41,1	45,0 w	46,9 w	20,7 w		23,2 w		71,8		72,2
20–64-vuotiaiden työllisyys-aste (prosenttia väestöstä)
Yhteensä			59,8	60,8	56,1	59,2	65,6 ew	67,1 ew	63,1	65,2	55,6	53,8	47,7 w	49,7 w	33,2 w		34,2 w		72,3		73,1
Miehet			66,7	67,5	66,6	69,7	73,9 ew	74,7 ew	70,5	72,1	76,0	73,2	59,5 w	61,6 w	52,6 w		53,0 w		78,2		78,9
Naiset			52,9	54,2	45,2	48,4	57,4 ew	59,7 ew	55,8	58,2	35,2	34,4	35,8 w	38,0 w	14,1 w		15,6 w		66,4		67,2

Työmarkkinat (jatkuu)

Huom.

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja Hertsegovina

Kosovo

EU-27

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä

16,2

17,3

24,1

18,1

26,5 w

25,5 w

16,5

15,3

24,4

26,0

21,6 w

21,0 w

30,1 w

32,7 w

10,5

10,1

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä

21,0

21,3

29,8

24,5

28,6 w

26,6 w

20,1

19,0

27,6

29,5

25,5 w

25,0 w

37,3 w

39,9 w

13,1

12,6

Työllisyys toimialoittain

Maa-, metsä- ja kalatalous (%)

8,0 s

7,1 s

15,7 s

13,9 s

37,4 ew

36,4 ew

15,9 s

15,6 s

18,4 s

18,1 s

15,7 w

18,0 w

3,5 w

5,2 w

4,5 s

4,3 s

Teollisuus (%)

9,9 s

9,5 s

23,9 s

24,1 s

12,7 ew

13,1 ew

22,5 s

22,6 s

19,7 s

19,8 s

23,5 w

23,8 w

14,3 w

15,1 w

18,2 s

18,1 s

Rakentaminen (%)

9,0 s

9,9 s

7,4 s

7,0 s

7,0 ew

7,0 ew

4,4 s

4,8 s

6,9 s

5,5 s

8,7 w

7,9 w

11,9 w

12,6 w

6,7 s

6,7 s

Palvelut (%)

72,5 s

73,1 s

52,9 s

55,0 s

42,9 ew

43,5 ew

57,2 s

56,9 s

54,9 s

56,6 s

52,1 w

50,3 w

70,3 w

67,1 w

69,9 s

70,1 s

Julkisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta

1) 2)

31,7 w

29,3 w

:

:

15,9 ew

15,3 ew

27,3 w

26,6 w

15,4 w

16,8 w

18,4 w

17,2 w

30,8 w

27,6 w

:

:

Yksityisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta

3) 2)

63,9 bw

66,5 w

:

:

84,1 ew

84,7 ew

72,7 w

73,4 w

84,6 w

83,2 w

81,6 w

82,8 w

69,2 w

72,4 w

:

:

Työttömyysaste (prosenttia työvoimasta)

Yhteensä

15,2

15,2

20,8

17,3

12,3 ew

11,5 ew

12,8

10,5

10,9

13,7

18,5 w

15,9 w

29,4 w

25,5 w

7,3

6,7

Miehet

15,3

14,7

21,3

16,5

12,7 ew

11,6 ew

12,1

10,0

9,6

12,4

17,3 w

13,8 w

28,3 w

22,4 w

7,0

6,4

Naiset

15,1

15,7

19,9

18,4

11,9 ew

11,4 ew

13,8

11,2

13,8

16,5

20,5 w

19,0 w

33,3 w

34,4 w

7,6

7,1

15–24-vuotiaat nuoret

29,4

25,2

45,4

35,6

28,3 ew

27,2 ew

29,7

27,5

20,2

25,2

38,8 w

33,8 w

55,4 w

49,4 w

16,1

15,1

Pitkäaikaistyöttömät (>12 kk)

11,4

12,0

15,5

12,4

8,3 ew

7,3 ew

6,5

5,3

2,4

3,2

15,2 w

12,1 w

17,2 w

16,2 w

3,1

2,6

Keskimääräinen nimellispalkka (euroa/kk)

4)

16,2

17,3

24,1

18,1

26,5 w

25,5 w

16,5

15,3

24,4

26,0

21,6 w

21,0 w

30,1 w

32,7 w

10,5

10,1

Koulutus	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja Hertsegovina		Kosovo		EU-27
		2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019
Koulutuksen keskeyttäneet: niiden 18–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus ja jotka eivät osallistu seuraavan asteen koulutukseen		4,6	5,0	7,1	7,1	17,4 w	16,3 w	6,8	6,6	31,0	28,7	5,4 w	3,8 w	9,6 w	8,2 w	10,5	10,2
Julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen (%)		:	:	:	:	3,2 psw	:	3,6 sw	:	4,3	:	:	:	4,5 sw	:	:	:
Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus, yhteensä		:	4,8	8,1	8,1	:	:	7,5	7,5	41,4	38,0	:	:	12,9 w	8,6 w	16,8	16,5
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus		:	:	6,5	6,4	:	:	7,7	7,3	41,8	39,5	:	:	12,0 w	7,7 w	19,3	19,0
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus		:	:	9,7	9,9	:	:	7,3	7,6	40,9	36,6	:	:	14,0 w	9,6 w	14,2	13,8
Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, yhteensä		84,6	82,4	82,5	83,7	:	:	85,6	85,9	37,4	39,8	87,1 w	87,3 w	78,9 w	78,9 w	66,9	66,6
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta		88,2	85,3	87,0	87,6	:	:	87,3	88,1	40,2	41,7	89,4 w	89,9 w	81,0 w	83,3 w	67,6	67,3
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta		80,7	79,3	77,8	79,4	:	:	83,8	83,7	34,6	37,9	84,4 w	84,1 w	76,6 w	73,9 w	66,2	65,8
Niiden 30–34-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus, yhteensä		32,4	36,8	33,3	35,7	27,3 ew	31,3 ew	32,8	33,5	28,8	31,4	23,5 w	22,5 w	20,9 w	24,5 w	39,4	40,3
Niiden 30–34-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus		29,3	35,4	26,4	32,1	22,5 ew	27,1 ew	26,4	26,9	30,2	32,7	18,8 w	17,3 w	20,9 w	22,5 w	34,1	35,1
Niiden 30–34-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus		35,5	38,1	40,4	39,4	33,2 ew	36,6 ew	39,4	40,4	27,4	30,0	28,4 w	28,6 w	20,8 w	26,8 w	44,8	45,6

Kansantalouden tilinpito	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja Hertsegovina		Kosovo		EU-27
		2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019
Bruttokansantuote
Käyvin hinnoin (mrd. euroa)		4 663	4 951	10 744	11 209 p	12 828	13 753 p	42 892	45 970	658 464	679 510	17 100	18 046	6 672	7 056	13 519 807	13 983 467
BKT/asukas (euroa)		7 490	7 960	5 170 e	:	4 480	4 820 p	6 140	6 620	8 090	8 230	4 885 s	5 168 ps	3 740 es	3 956 s	30 270	31 250
Ostovoimakorjattu BKT/asukas		14 890	16 020	11 560 e	:	9 360	9 840 p	12 250	12 990	19 530	18 940	9 800	10 300	:	:	30 850	31 920
Ostovoimakorjattu BKT/asukas verrattuna EU:n keskiarvoon (EU-27 = 100)		48,3	50,2	37,5	:	30,4	30,8	39,7	40,7	63,3	59,3	31,7 s	32,3 s	:	:	100	100
BKT:n vuotuinen reaalimuutos (volyymi) edell. vuoteen verrattuna (%)		5,1	:	2,9	3,2 p	:	:	4,5	4,2	3,0	0,9	3,7	2,8	3,4	4,8	2,1	1,6
Bruttoarvonlisäys toimialoittain
Maa-, metsä- ja kalatalous (%)		8,2	7,9	9,8	9,3 p	21,1	21,0 p	7,7	7,2	6,4	7,1	6,9	6,6	8,1	9,0	1,8	1,8
Teollisuus (%)		12,5	11,9	21,5	20,7 p	14,1	13,8 p	25,4	24,0	24,9	24,2	23,9	23,1	24,2	23,4	20,2	19,8
Rakentaminen (%)		7,0	7,9	6,2	6,4 p	10,3	9,8 p	5,4	6,9	7,9	6,0	4,8	5,0	10,4	10,1	5,3	5,5
Palvelut (%)		72,4 s	72,2 s	62,6 s	63,6 ps	54,6 s	55,4 ps	61,6 s	61,9 s	60,7 s	62,8 s	64,4 s	65,3 s	57,2 s	57,5 s	72,7 s	73,0 s
Maksutase
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (milj. euroa)	20) 23) 24)	322,5 w	305,1 w	603,7 w	363,3 w	1 022,2 w	1 036,3 w	3 156,5 w	3 551,1 w	7 937,3 w	5 473,9 w	507,1 w	354,5 w	225,8 w	188,4 w	−58 382,8 s	25 685,2 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (% suhteessa BKT:hen)		6,92 sw	:	5,64 psw	:	8,00 sw	:	7,44 sw	:	:	:	2,56 sw	:	:	:	−0,4 s	0,2 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU-27:ään (milj. euroa)	20) 23) 25)	−59,0 s	40,0 s	290,0 w	193,0 s	215,6 w	610,3 s	1 837,4 w	2 186,0 s	1 425,4 s	−325,5 w	293,4 w	200,1 w	45,7 s	152,5 s	−44 692,0 s	12 492,4 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU-27:ään (% suhteessa BKT:hen)	25) 26)	−1,27 s	0,81 s	2,70 sw	1,72 ps	1,68 sw	4,44 ps	4,28 sw	4,76 s	0,22 s	−0,05 sw	1,72 sw	1,11 sw	0,69 s	2,16 s	–0,33 s	0,09 s
Rahalähetykset, prosenttia suhteessa BKT:hen		4,89 s	4,83 s	1,86 s	1,75 ps	5,22 s	5,11 ps	5,01 s	5,83 s	0,05 s	0,02 s	8,52 s	8,36 s	12,00 s	12,07 s	0,15 s	0,15 s

Tavaroiden ulkomaankauppa

Huom.

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja Hertsegovina

Kosovo

EU-27

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

EU-27-maihin suuntautuvan viennin osuus viennin kokonaisarvosta (%)

43,1 s

37,0 s

80,3 s

78,5 s

75,9 s

76,4 s

67,0 s

66,3 s

43,3 s

42,2 s

72,2 s

72,3 s

27,5 s

33,2 s

:

:

EU-27-maista tulevan tuonnin osuus tuonnin kokonaisarvosta (%)

47,1 s

47,0 s

52,9 s

50,8 s

60,0 s

57,7 s

55,9 s

54,7 s

32,9 s

31,6 s

59,7 s

61,1 s

42,7 s

49,1 s

:

:

Kauppatase (milj. euroa)

–2 154

–2 185

–1 804

–2 040

–2 596

–2 843

–4 424

–5 356

–46 047

–27 836

–3 770

–4 093

–2 980

–3 114

148 224,8

191 345,8

Kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa suhteessa BKT:hen

Tuonti (% suhteessa BKT:hen)

66,7

64,8

72,8

76,5 p

45,2

45,0 p

59,1

61,0

31,3

29,9

57,3

55,2

57,3

56,4

45,4

45,9

Vienti (% suhteessa BKT:hen)

42,9

43,7

60,4

62,3 p

31,6

31,3 p

50,4

51,0

31,2

32,7

42,5

40,5

29,1

29,3

49,3

49,4

Julkinen talous

Huom.

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

** Julkisen talouden ylijäämä (+) / alijäämä (–) (% suhteessa BKT:hen)

–4,6 w

–2,0 w

–1,8 w

–2,0 w

–1,6 w

–1,9 w

0,6 ew

–0,2 ew

–2,9 w

–4,5 w

1,6 w

:

:

:

–0,4

–0,5

** Julkinen velka (% suhteessa BKT:hen)

5)

70,1 ew

76,5 w

40,4 w

40,7 w

65,0 w

63,8 w

54,4 ew

52,9 ew

30,2 w

32,6 w

40,8 w

:

17,1 ew

:

79,5

77,5

Taloudelliset indikaattorit

Huom.

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

2018

2019

Kuluttajahintojen vuotuinen muutos (%)

6)

2,9 w

0,5 w

2,3 d

0,7 d

1,8 w

1,7 w

2,0 d

1,9 d

16,3 d

15,2 d

1,4 w

0,6 w

1,1 w

2,7 w

1,8

1,4

Yksityinen velka, konsolidoitu, suhteessa BKT:hen (%)

7) 8) 9)

:

:

:

:

:

:

:

:

2,3 w

3,3 w

3,4 w

:

:

:

:

:

Ulkomainen velka suhteessa BKT:hen (%)

10)

164,7 s

:

73,0 s

72,7 ps

65,1 s

59,9 ps

62,5 sw

:

:

:

68,0 sw

:

:

:

:

:

Valuuttamääräinen velka suhteessa BKT:hen (%)

11)

:

15 w

:

:

65 w

61 w

:

:

:

:

:

:

:

:

:

:

Vuotuinen lainakorko (%)

12) 13) 14) 15)

6,36 w

6,01 w

3,00 w

2,75 w

5,66 w

6,27 w

4,25 w

3,50 w

28,89 w

15,82 w

3,79 w

3,29 w

6,65 w

6,51 w

:

:

Vuotuinen talletuskorko (%)

12) 13) 16) 17) 18) 19)

0,56 w

0,40 w

0,15 w

0,15 w

0,73 w

0,49 w

1,75 w

1,00 w

22,31 w

14,56 w

0,05 w

0,06 w

1,31 w

1,46 w

:

:

Varantojen (myös kulta-varannon) arvo (milj. euroa)

13) 20) 21)

1 049,8 w

1 366,8 w

2 867,1 w

3 262,6 w

3 399,0 w

3 359,6 w

11 261,8 w

13 378,5 w

78 770,5 w

94 413,6 w

5 944,1 w

6 441,1 w

769,3 w

863,7 w

:

:

Valuuttavaranto/kuukausi-tuonti

13) 22)

4,0 sw

5,1 sw

4,4 sw

4,6 sw

7,0 sw

6,5 sw

5,3 sw

5,7 sw

4,5 sw

5,6 sw

7,3 sw

7,8 sw

2,4 sw

2,6 sw

:

:

Elinkeinoelämä	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja Hertsegovina		Kosovo		EU-27
		2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019
Teollisuustuotannon indeksi (2015 = 100)	27)	113,7	106,7	109,2	113,2	96,6 w	95,5 w	110,8	111,2	114,2	113,6	109,4	103,5	:	:	106,5	105,7
Infrastruktuuri	Huom.	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019
Rataverkon tiheys (käytössä olevia raiteita / tuhat km²)	28)	18,1 sw	:	26,9 s	26,9 s	11,6 sw	5,9 sw	42,5 sw	42,5 sw	13,2 ds	13,3 s	19,9 sw	19,9 sw	30,5 sw	30,5 sw	:	:
Moottoriteiden pituus (km)		0 zw	0 zw	287	335	:	:	963 w	781 w	2 842	3 060	198 w	208 w	119 w	137 w	:	:
Energia	Huom.	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019	2018	2019
Energian nettotuonti suhteessa BKT:hen		4 s	4 s	6 s	7 ps	1 s	2 ps	5 s	5 s	2 s	1 s	5 s	5 s	6 s	6 s	2,9 s	2,6 s

Lähde: Eurostat ja Länsi-Balkanin kumppaneiden ja Turkin tilastoviranomaiset

	: = ei saatavilla
	b = katkos aikasarjassa
	d = määritelmä vaihtelee
	e = arvio
	p = alustava luku
	s = Eurostatin arvio
	w = tiedot toimittanut niistä vastaava kansallinen tilastoviranomainen ja julkaistu ”sellaisenaan” ilman takeita niiden laadusta ja EU:n tilastollisten menetelmien noudattamisesta
	z = ei sovelleta ja siten yhtä suuri kuin 0
	Alaviitteet:
1)	Montenegro: tiedot koskevat työntekijöiden määrää julkisella sektorilla osuutena työllisten kokonaismäärästä.
2)	Bosnia ja Hertsegovina: julkinen sektori kattaa NACE Rev. 2:n pääluokat O, P ja Q, ja yksityinen sektori kattaa NACE Rev. 2:n muut pääluokat.
3)	Montenegro: Katkos aikasarjassa, sillä tähän kysymykseen vastasivat aiemmin vain palkansaajat; vuodesta 2018 alkaen tähän kysymykseen ovat vastanneet kaikki työlliset.
4)	Bosnia ja Hertsegovina: nettotulot.
5)	Bosnia ja Hertsegovina: vuoden loppu (31.12.).
6)	Bosnia ja Hertsegovina: kuluttajahintainflaatio.
7)	Turkki: tiedot kattavat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja luotot.
8)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot rahalaitoksista.
9)	Bosnia ja Hertsegovina: käytetty vuoden 2017 BKT-tietoja.
10)	Serbia: Serbian tasavallan virallinen ulkomainen velka.
11)	Albania: ulkomainen velka (ml. ulkomaiset suorat sijoitukset).
12)	Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen.
13)	Pohjois-Makedonia: vuoden loppu (31.12.).
14)	Albania: painotettua keskimääräistä korkokantaa sovellettiin uusiin 12 kk:n lainoihin kyseisen kk:n aikana 12 kk: laina-ajalla.
15)	Bosnia ja Hertsegovina: lyhyet antolainauskorot kansallisessa valuutassa muille kuin rahoitusalan yrityksille (painotettu keskiarvo).
16)	Albania: vuotuinen talletuskorko vastaa uusien 12 kk:n määräaikaistalletusten painotettua keskimääräistä korkoa kyseisenä kuukautena.
17)	Turkki: Kuukausittaisten tietojen keskiarvo. Yön yli ‑talletukset.
18)	Bosnia ja Hertsegovina: avistatalletusten korot kotitalouksien kansallisessa valuutassa (painotettu keskiarvo).
19)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot joulukuulta 2018.
20)	Turkki: euroiksi muunnettaessa käytetty keskimääräinen vuotuinen valuuttakurssi.
21)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen.
22)	Albania: tammi–syyskuu 2019.
23)	Turkki: tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 5. painokseen.
24)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjaan – ”varat ja vastuut” -lähestymistapa
25)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirjan (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment) 4. painokseen.
26)	Turkki: euroiksi muunnettaessa käytetty keskimääräinen vuotuinen valuuttakurssi. Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 5. painokseen.
27)	Albania: toiminto B_D
28)	Serbia: luku on aliarvioitu, koska tiheys on laskettu suhteessa pinta-alaan (ml. sisävedet), ei maapinta-alaan.

Indeksit 4	Demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa koskevat kolmansien osapuolten indikaattorit 5
	Albania	Bosnia ja Hertsegovina	Kosovo	Pohjois-Makedonia	Montenegro	Serbia	Turkki
Nations in Transit 2021 – demokratiapisteet (Democracy), Freedom House ‑järjestö https://freedomhouse.org/countries/nations-transit/scores	Kokonaispistemäärä: 46/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	Kokonaispistemäärä: 39/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	Kokonaispistemäärä: 36/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	Kokonaispistemäärä: 47/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	Kokonaispistemäärä: 47/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	Kokonaispistemäärä: 48/100 Tila: siirtymä- tai hybridihallinto	ei sovelleta
Freedom in the World 2021 – vapautta yleisesti koskevat pisteet (Global Freedom), Freedom House ‑järjestö https://freedomhouse.org/countries/freedom-world/scores	Kokonaispistemäärä: 66/100 (2020: 67/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 53/100 (2020: 53/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 54/100 (2020: 56/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 66/100 (2020: 63/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 63/100 (2020: 62/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 64/100 (2020: 66/100) Tila: osittain vapaa (2020: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 32/100 (2020: 32/100) Tila: ei vapaa (2020: ei vapaa)
Demokratiaindeksi 2020, The Economist Intelligence Unit https://www.eiu.com/n/campaigns/democracy-index-2020/	Pisteet: 6,08 (2019: 5,89) Sijoitus: 71/167 (2019: 79/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2019: hybridihallinto)	Pisteet: 4,84 (2019: 4,86) Sijoitus: 101/167 (2019: 102=/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2019: hybridihallinto)	ei sovelleta	Pisteet: 5,89 (2019: 5,97) Sijoitus: 78/167 (2019: 77/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2019: hybridihallinto)	Pisteet: 5,77 (2019: 5,65) Sijoitus: 81/167 (2019: 84/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2019: hybridihallinto)	Pisteet: 6,22 (2019: 6,41) Sijoitus: 66/167 (2019: 66/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2019: epätäydellinen demokratia)	Pisteet: 4,48 (2019: 4,09) Sijoitus: 104/167 (2019: 110/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2019: hybridihallinto)
Maailman lehdistönvapausindeksi 2021, Toimittajat ilman rajoja ‑järjestö https://rsf.org/en/ranking	Pisteet: 30,59 (2020: 30,25) Sijoitus: 83/180 (2020: 84/180)	Pisteet: 28,34 (2020: 28,51) Sijoitus: 58/180 (2020: 58/180)	Pisteet: 30,32 (2020: 29,33) Sijoitus: 78/180 (2020: 70/180)	Pisteet: 31,67 (2020: 31,28) Sijoitus: 90/180 (2020: 92/180)	Pisteet: 34,33 (2020: 33,83) Sijoitus: 104/180 (2020: 105/180)	Pisteet: 32,03 (2020: 31,62) Sijoitus: 93/180 (2020: 93/180)	Pisteet: 49,79 (2020: 50,02) Sijoitus: 153/180 (2020: 154/180)
Oikeusvaltioindeksi 2020, World Justice Project ‑järjestö https://worldjusticeproject.org/our-work/research-and-data/wjp-rule-law-index-2020	Pisteet: 0,50 (2019: 0,51) Sijoitus: 78/128 (2019: 71/126)	Pisteet: 0,52 (2019: 0,53) Sijoitus: 64/128 (2019: 60/126)	Pisteet: 0,54 (2019: ei sovelleta) Sijoitus: 54/128 (2019: ei sovelleta)	Pisteet: 0,53 (2019: 0,54) Sijoitus: 58/128 (2019: 56/126)	ei sovelleta	Pisteet: 0,50 (2019: 0,50) Sijoitus: 75/128 (2019: 78/126)	Pisteet: 0,43 (2019: 0,42) Sijoitus: 107/128 (2019: 109/126)
Worldwide Governance ‑hallintoindikaattorit 2020 – oikeusvaltio, Maailmanpankkiryhmä https://info.worldbank.org/governance/wgi/	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 40,87/100 (2019: 38,94/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 43,27/100 (2019: 46,63/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 38,94/100 (2019: 39,90/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 52,40/100 (2019: 46,15/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 55,29/100 (2019: 57,21/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 47,60/100 (2019: 50,00/100)	Oikeusvaltio (prosenttipisteluokitus): 40,38/100 (2019: 44,71/100)
Worldwide Governance ‑hallintoindikaattorit 2020 – hallinnon tehokkuus, Maailmanpankkiryhmä https://info.worldbank.org/governance/wgi/	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 48,08/100 (2019: 50,48/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 15,38/100 (2019: 28,85/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 40,87/100 (2019: 39,42/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 57,69/100 (2019: 52,40/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 53,37/100 (2019: 58,65/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 54,33/100 (2019: 53,37/100)	Hallinnon tehokkuus (prosenttipisteluokitus): 52,40/100 (2019: 54,33/100)
Worldwide Governance ‑hallintoindikaattorit 2020 – korruption torjunta, Maailmanpankkiryhmä http://info.worldbank.org/governance/wgi/	Prosenttipisteluokitus: 31,73/100 (2019: 33,17/100)	Prosenttipisteluokitus: 20,85/100 (2019: 30,29/100)	Prosenttipisteluokitus: 36,54/100 (2019: 31,73/100)	Prosenttipisteluokitus: 37,98/100 (2019: 38,94/100)	Prosenttipisteluokitus: 56,25/100 (2019: 55,29/100)	Prosenttipisteluokitus: 37,50/100 (2019: 37,02/100)	Prosenttipisteluokitus: 44,23/100 (2019: 44,71/100)
Korruptioindeksi 2020, Transparency International ‑järjestö https://www.transparency.org/en/cpi/2020/index/nzl	Pisteet: 36 (2019: 35) Sijoitus: 104/180 (2019: 106/180)	Pisteet: 35 (2019: 36) Sijoitus: 111/180 (2019: 101/180)	Pisteet: 36 (2019: 36) Sijoitus: 104/180 (2019: 101/180)	Pisteet: 35 (2019: 35) Sijoitus: 111/180 (2019: 106/180)	Pisteet: 45 (2019: 45) Sijoitus: 67/180 (2019: 66/180)	Pisteet: 38 (2019: 39) Sijoitus: 94/180 (2019: 91/180)	Pisteet: 40 (2019: 39) Sijoitus: 86/180 (2019: 91/180)