EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2021

COM(2021) 573 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EMPTY

Uusi eurooppalainen Bauhaus











Kaunista, kestävää, yhdessä

Sisällysluettelo

1.    Johdanto    

2.    Yhteissuunnittelun periaate: Muutoshanke, johon kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa    

3.    Uuden eurooppalaisen Bauhausin muoto    

3.1.    Historiallisesta liikkeestä uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin    

3.2.    Kolme keskeistä periaatetta    

3.2.1.    Monitasoinen lähestymistapa: maailmanlaajuisesta paikalliseen    

3.2.2.    Osallistava lähestymistapa    

3.2.3.    Monialainen lähestymistapa    

3.3.    Muutospolun temaattiset toimintalinjat    

3.3.1.    Luontoyhteyden palauttaminen    

3.3.2.    Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen    

3.3.3.    Kipeimmin muutosta kaipaavien alueiden ja ihmisten priorisointi    

3.3.4.    Tarve pitkän aikavälin elinkaariajattelulle teollisuuden ekosysteemeihin    

4.    Uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttaminen    

4.1.    Uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisö toiminnassa: New European Bauhaus Lab    

4.2.    Kolmitahoinen muutos    

4.2.1.    Ympäristöjen muutoksen toteuttaminen paikan päällä    

4.2.2.    Muutokset innovoinnille suotuisan ympäristön luomiseksi    

4.2.3.    Uusien merkityssisältöjen levittäminen    

5.    Seuraavat vaiheet    

1.Johdanto 

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite edustaa EU:n tavoitetta luoda kauniita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä, tuotteita ja elämisen muotoja. Se kannustaa uuteen elämäntapaan, jossa yhdistetään kestävyys tyyliin, ja nopeuttaa siten vihreää siirtymää talouden eri aloilla, kuten rakennus-, kaluste- ja muotiteollisuudessa sekä yhteiskunnissamme yleisesti eri arkielämän osa-alueilla.

Sen tavoitteena on asettaa kaikkien saataville kiertotalouden mukaisia ja vähemmän hiili-intensiivisiä tuotteita, joilla tuetaan luonnon uudistumista ja suojellaan biodiversiteettiä.

Uusi eurooppalainen Bauhaus on toivon ja tulevaisuudenuskon hanke. Se tuo kulttuurisen ja luovan ulottuvuuden Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, jotta voidaan edistää kestävää innovointia, teknologiaa ja taloutta. Siinä nostetaan esiin ekologisen siirtymän hyödyt paikallistasolla saatujen konkreettisten kokemusten avulla. Se parantaa arkeamme.

Tässä voidaan onnistua vain, jos erilaisista taustoista ja eri alueilta olevat ihmiset suunnittelevat ja toimivat yhdessä osallistavalla tavalla. Tämän vuoksi komissio käynnisti hankkeen kuuden kuukauden yhteissuunnitteluvaiheella, johon kuka tahansa voi osallistua ehdottamalla ideoita, visioita, esimerkkejä ja haasteita uutta eurooppalaista Bauhausia varten.

Tässä tiedonannossa esitellään uuden eurooppalaisen Bauhausin konsepti yhteissuunnitteluvaiheesta saatujen tulosten pohjalta ja esitetään aloitteen seuraavat vaiheet. Lisätietoja yhteissuunnitteluprosessista on liitteessä 1.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttamiseksi komissio jatkaa aloitteesta kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden muodostaman liikkeen rakentamista. Täytäntöönpanoa varten komissio yhdistää asian kannalta merkitykselliset EU:n aloitteet ja ehdottaa joukon uusia toimia ja rahoitusmahdollisuuksia. Yhteenveto näistä esitetään tämän tiedonannon luvussa 5. Niihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

·New European Bauhaus Lab -laboratorion perustaminen yhteisön kasvattamiseksi ja politiikkatoimien valmistelemiseksi

·alkurahoituksen antaminen EU:n jäsenvaltioissa toteutettaville uuden eurooppalaisen Bauhausin muutoshankkeille

·uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen mukaisten sosiaalisen asuntotuotannon hankkeiden rahoittaminen

·uusi lähestymistapa komission omaan kiinteistöstrategiaan

·vihreän siirtymän väylien yhteisluominen rakennus- ja tekstiilialan ekosysteemejä varten

·startup-yrityksille ja kansalaislähtöisille aloitteille suunnatut rahoitushaut

·vuotuinen New European Bauhaus Festival -tapahtuma ja uuden eurooppalaisen Bauhausin kilpailu

·uuden eurooppalaisen Bauhausin sisällyttäminen eTwinning- ja DiscoverEU 2022 -hankkeisiin

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Uusi eurooppalainen Bauhaus luo tilan tutkia ja testata politiikkatoimia, rahoitusta ja muita välineitä, joiden avulla voidaan suunnitella ja rakentaa parempaa arkea kaikille sukupolville.

2.Yhteissuunnittelun periaate: Muutoshanke, johon kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa 

Tämän yhteistyöhön perustuvan hankkeen aluksi komissio otti yhteyttä kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja sidosryhmiin osana yhteissuunnitteluvaihetta. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti aloitteen syyskuussa 2020 1 , minkä jälkeen käynnistyi yhteissuunnitteluvaihe. Siinä esitettiin kaikille avoin kutsu kertoa, mitä uudelta eurooppalaiselta Bauhausilta toivotaan ja mihin haasteisiin sillä tulisi vastata, ja jakaa ajatuksiaan ja asiantuntemustaan siitä, miten aloite voitaisiin toteuttaa 2 . Uuden eurooppalaisen Bauhausin konsepti perustuu tässä ensimmäisessä vaiheessa saatuihin kannanottoihin.

Yhteissuunnitteluvaiheessa asiasta kiinnostuneet henkilöt, organisaatiot, poliittiset instituutiot ja yritykset järjestivät tapahtumia, keskusteluja ja työpajoja. Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen viralliset kumppanit 3 ovat osaltaan monipuolistaneet sen keskeisiä viestejä ja sen puitteissa järjestettävää toimintaa. Uuden eurooppalaisen Bauhausin korkean tason pyöreän pöydän ryhmän, joka toimii aloitteen kaikupohjana ja tarjoaa säännöllisesti oman panoksensa, muodostaa 18 ajattelijaa ja alan toimijaa 4 . Tämän maailmanlaajuisen vuoropuhelun huipentuma oli huhtikuussa 2021 järjestetty kaikkien aikojen ensimmäinen Uusi eurooppalainen Bauhaus -konferenssi, joka kokosi verkossa yhteen noin 8 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa osoittaen, että aloitteessa tarvitaan myös maailmanlaajuinen ulottuvuus.

Suurin osa toimista toteutettiin EU:n jäsenvaltioissa, mutta kiinnostus aloitetta kohtaan kasvaa myös muualla maailmassa, kuten lähinaapurustossa ja Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeen globaalin ulottuvuuden korostamiseksi komissio pyysi kannanottoja nimenomaisesti myös EU:n ulkopuolelta.

Uusi eurooppalainen Bauhaus kasvaa hedelmällisellä maaperällä; rakennukset, julkiset tilat, yritykset ja sosiaaliset käytännöt, kulttuuritoiminta ja koulutusohjelmat ovat aloitteen tyyssijoja ja innostavat uusiin ideoihin. Osana yhteissuunnitteluvaihetta käynnistettiin ensimmäinen uuden eurooppalaisen Bauhausin kilpailu 5 , jossa tuodaan esiin nuorten lahjakkuuksien inspiroivia esimerkkejä ja ideoita.

3.Uuden eurooppalaisen Bauhausin muoto

3.1.Historiallisesta liikkeestä uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin 

Useat historiallisen Bauhaus-suuntauksen piirteet toimivat perustana uuden eurooppalaisen Bauhausin visiolle.

Historiallinen Bauhaus-suuntaus syntyi vuonna 1919 perustavanlaatuisen murroksen aikana – siirryttäessä kohti modernia yhteiskunnallista ja teollista aikakautta. Sen perustajat käsittelivät tätä muutosta työssään ja etsivät ratkaisuja uusiin haasteisiin. Siitä tuli nopeasti maailmanlaajuinen kulttuuriliike, joka kokosi yhteen taiteilijoita, suunnittelijoita, arkkitehtejä ja käsityöläisiä. Samanlaista monialaisuutta tarvitaan kipeästi myös nykyisten haasteiden ratkaisemiseen, kun edessämme on jälleen perustavanlaatuinen muutos.

Kuten sata vuotta sitten, kysymys innovatiivisista materiaaleista on edelleen keskeinen. Tuolloin ratkaisu oli sementti ja teräs, mutta nyt on etsittävä kestävällä tavalla hankittuja luonnon materiaaleja ja kehitettävä vähähiilisiä tuotantoratkaisuja kaikille materiaaleille. Tämä koskee niin rakentamista kuin muotia, suunnittelua, huonekaluja, liikennettä ja energiaa. Kolme keskeistä arvoa

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta ohjaa kolme keskeistä ja erottamatonta arvoa:

·kestävyys 6 , johon sisältyvät ilmastotavoitteet, kiertotalous, saasteettomuus ja biodiversiteetti,

·estetiikka – toiminnallisuuden lisäksi huomioidaan kokemuksen laatu ja tyyli,

·osallisuus – korostetaan monimuotoisuutta, tasa-arvoa, saavutettavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

Haasteena on saada kaikki kolme arvoa toteutumaan samanaikaisesti ja kehittää sellaisia luovia ratkaisuja, joilla voidaan parhaiten vastata ihmisten tarpeisiin pienemmin kokonaiskustannuksin.

3.2.Kolme keskeistä periaatetta 

Komissio valitsi yhteiskehittämisen pohjalta kolme keskeistä periaatetta, joiden olisi ohjattava uutta eurooppalaista Bauhausia.

·Globaalin ja paikallisen ulottuvuuden yhdistäminen

·Osallistuminen

·Monialaisuus

3.2.1.Monitasoinen lähestymistapa: maailmanlaajuisesta paikalliseen 

Uusi eurooppalainen Bauhaus kannattaa monitasoista lähestymistapaa muutokseen – maailmanlaajuisesta paikalliseen. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä tuovat mukanaan haasteita, joihin olisi vastattava maailmanlaajuisesti. Muutos kuitenkin tapahtuu ja siitä tulee ihmisten kannalta mielekästä nimenomaan paikallistasolla 7 . Uusi eurooppalainen Bauhaus ulottuu näin ollen muutoksen eri tasoille, globaalista ulottuvuudesta asuinalueiden, kaupunkien ja kylien tasolle.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttaminen edellyttää paikallisalueiden tavoittamista paikkalähtöisen lähestymistavan mukaisesti. Onnistuneet pienimuotoiset hankkeet osoittavat, että muutoshankkeet ovat koosta riippumatta kenen tahansa toteuttavissa, missä tahansa. Uusi eurooppalainen Bauhaus selvittää keinoja tukea pienimuotoisia hankkeita, joita toteutetaan yksityishenkilöiden, asuinalueiden ja paikallisyhteisöjen tasolla.

Tämä ei voi rajoittua vain Euroopan unioniin. Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteena on kurkottaa ajan mittaan EU:n rajojen yli ja levittää kestävyyden, osallisuuden ja esteettisyyden periaatteita maailmanlaajuisesti.

3.2.2. Osallistava lähestymistapa 

Euroopan komissio kannattaa vahvasti osallistavaa lähestymistapaa, mistä on osoituksena käynnissä oleva Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, jolla pyritään syventämään ja ylläpitämään yhteydenpitoa kansalaisten kanssa. Komissio kuuntelee jatkossakin ihmisiä ja työskentelee heidän kanssaan paikan päällä ja selvittää yhdessä alueet, joilla toimintapolitiikasta, rahoituksesta ja muista välineistä saadaan eniten hyötyä. Tämä tapahtuu pääasiassa New European Bauhaus Lab -laboratoriossa. Osallistava lähestymistapa koskee kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisiä kaikista ikäluokista ja kaikessa monimuotoisuudessaan, mukaan lukien naiset (jotka ovat edelleen aliedustettuina tietyillä keskeisillä aloilla, kuten rakennusalalla) ja muut heikommassa asemassa olevat ryhmät 8 . Osallisuuteen panostaminen on välttämätöntä, ja sillä pyritään siihen, että ketään ei jätetä jälkeen, ja tunnustetaan, että luovimmat ratkaisut perustuvat kollektiiviseen ajatteluun. Uusilla ratkaisuilla olisi ratkaistava arkipäivän ongelmia ja parannettava kaikkien elämänlaatua.

3.2.3. Monialainen lähestymistapa 

Uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa on kyse näkökulmien ja ammattien yhdistämisestä. Kulttuuri ja teknologia, innovointi ja suunnittelu, insinööritieteet, käsiteollisuus, taiteet ja luonnontieteet voivat yhdessä luoda paremman huomisen.

Koronaviruspandemia on osoittanut, että nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitaan yhdennettyjä lähestymistapoja planeettaamme ja yhteiskuntaamme kohdistuvien monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mielekäs muutos edellyttää monien erilaisten taitojen ja tietämyksen yhdistämistä. Monialaisella yhteistyöllä ja oppimisella helpotetaan ajatusten, tietojen, taitojen ja menetelmien vaihtoa.

3.3.Muutospolun temaattiset toimintalinjat

Muutoksen aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä ihmisten kanssa, heidän etunsa, tarpeensa ja motivaationsa huomioiden. Yhteissuunnitteluvaiheessa saatujen tietojen analysoinnissa määritettiin neljä temaattista toimintalinjaa, joita komissio päätti soveltaa uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanossa. 

3.3.1.Luontoyhteyden palauttaminen

Vastauksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että olisi edistettävä ilmastonmuutosta koskevaa tietoisuutta ja halukkuutta puuttua ilmastonmuutokseen (hillitä sitä ja sopeutua siihen) sekä vähentää altistumista saasteille.

Ihmiset kokevat tarvetta löytää uudelleen yhteys luontoon, myös terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Myös tutkimusten mukaan paremmat mahdollisuudet hyödyntää julkisia viheralueita parantavat väestön terveyttä ja vähentävät tuloerojen aiheuttamia terveyseroja 9 . Luontopohjaiset ratkaisut kaupungeissa voivat auttaa torjumaan tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä ja tekemään rakennetusta ympäristöstä houkuttelevamman.

Ilmastotoimia ei enää nähdä abstraktina taistona vaan jokapäiväiseen elämäämme kiinteästi kuuluvina tekoina, joilla voidaan parantaa ilman, veden ja maaperän laatua ja yleisiä elinoloja. Tämä kokemus on vahvistunut pandemian aikana, kun asuinympäristöistämme tuli rajoitettuja ja ihmiset tutustuivat uudelleen omiin kaupunkeihinsa ja kyliinsä ja niiden viheralueisiin. Pandemia korosti sitä, että luonnonsuojelun sekä ihmisten fyysisen terveyden ja mielenterveyden välillä on suora yhteys.

On syytä laajentaa ihmiskeskeistä näkökulmaa elämäkeskeiseen näkökulmaan ja saada inspiraatiota ja oppia luonnosta. Keinot ovat moninaiset: kaupunkien muuttamisesta vihreämmiksi ja kestävästi hankittujen luontopohjaisten materiaalien käytöstä innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka perustuvat luonnossa havaittujen piirteiden jäljittelyyn; maaperän hoitamisesta jätteen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen; vihreiden väylien rakentamisesta kaupunkeihin aktiivista liikkumista varten liikenneinfrastruktuurin uudelleenajatteluun.

Luontoyhteyden palauttaminen alkaa nuorella iällä. Miljoonat nuoret ovat peräänkuuluttaneet lisätoimia paremman maapallon puolesta ja ympäristötietoisuuden lisäämistä. Yhteissuunnitteluvaiheessa saaduissa huomautuksissa korostetaan koulutuksen ja kulttuurin ratkaisevaa roolia käyttäytymisen ja arvojen muuttamisessa. Lasten ja nuorten kouluttaminen ja voimaannuttaminen osallistavalla tavalla, jotta he voivat ymmärtää, kokea ja omaksua kestävän kehityksen ja osallisuuden periaatteet, luo tuleville sukupolville vahvoja yhteyksiä luontoon.

3.3.2.Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen

Uusi eurooppalainen Bauhaus -liikkeen keskiössä ovat yhteiset ja yksityiset kokemuksemme. Osallistujat ovat ilmaisseet vahvan halun rakentaa siltoja ihmisten välille.

Se edellyttää sukupolvien välisen solidaarisuuden edistämistä, koulutuksen ja taiteen välisten yhteyksien kehittämistä paikallisissa ympäristöissä sekä yhteisten ja yhteisöllisten tilojen parantamista. Läheisyystalouden ja sellaisten konseptien, kuten 15 minuutin kaupungit 10 , joilla taataan, että keskeiset palvelut ja mukavuudet ovat kävelyetäisyydellä, avulla voidaan myös vahvistaa yhteyksiä ja edistää tervettä, kestävää ja aktiivista liikkumista.

Kulttuuriomaisuus (kulttuuriperintö, taide, paikallinen käsiteollisuus, taitotieto jne.), luonnonrikkaus (maisemat, luonnonvarat jne.) sekä sosiaalivarat (yhteisötalouden yritykset, paikalliset järjestöt ja yhdistykset jne.) tekevät paikoista ainutlaatuisia. Kulttuurielämä, taidetapahtumat ja konsertit tarjoavat mahdollisuuksia yhteyksien luomiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jotka ovat yhteenkuuluvuuden tunnetta luovia, ihmisiä yhdistäviä tekijöitä.

3.3.3.Kipeimmin muutosta kaipaavien alueiden ja ihmisten priorisointi 

Yhteissuunnitteluvaihe osoitti, että uuden eurooppalaisen Bauhausin on oltava osallistava – ei vain ihmisiä osallistava, vaan myös heidän elinympäristöjään.

Kauniiden ja kestävien ratkaisujen on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla. Heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja yksilöiden, esimerkiksi kodittomien tai syrjäytymisen tai köyhyyden vaarassa olevien, erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Vuosittain esimerkiksi 800 000 sosiaalista asuntoa (5 prosenttia sosiaalisesta asuntokannasta) on peruskorjauksen tarpeessa, ja 450 000 uutta sosiaalista asuntoa on rakennettava EU:ssa 11 . Muita heikommassa asemassa olevilla ryhmillä on suurempi energiaköyhyyden ja ilmansaasteiden riski, ja niiden mahdollisuudet käyttää julkista liikennettä ovat heikommat.

Osallistaminen edellyttää myös pyrkimystä kaikille sopivan suunnittelun periaatteen (Design for All) soveltamiseen, jolla poistetaan esteettömyyttä haittaavia tekijöitä rakennetuista ja virtuaalisista ympäristöistä sekä tavaroista ja palveluista.

Uusi eurooppalainen Bauhaus ulottuu selkeästi suurten kaupunkien keskustoja laajemmalle alueelle ja kattaa ympäristöt niiden kaikessa moninaisuudessaan, kuten pienet kylät, maaseutualueet, kutistuvat kaupungit, huonokuntoiset kaupunginosat ja taantuvat teollisuusalueet. Tämä edellyttää, että aluekehityksessä vältetään sosiaalisten ryhmien alueellista eriytymistä, jotta luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaupunkien, kylien tai naapurustojen eri osien olisi oltava yhteydessä toisiinsa. Yhteyksiä maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä olisi luotava. Ihmisten digitaalinen yhdistäminen on olennainen edellytys itsenäiselle asumiselle, tiedon saatavuudelle ja kulttuuritapahtumiin osallistumiselle, kuten covid-19-pandemia on osoittanut.

Digitaalisten yhteyksien asettaminen kaikkien saataville 12 mahdollistaa itsenäisen asumisen, aktiivisen osallistumisen vihreään siirtymään, tiedon saatavuuden ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen, kuten covid-19-pandemia on osoittanut.

3.3.4.Tarve pitkän aikavälin elinkaariajattelulle teollisuuden ekosysteemeihin

Yhteissuunnitteluvaiheessa vastaajat totesivat selkeän tarpeen lisätä kiertotaloutta luonnonvarojen ja jätteiden kestämättömän käytön vähentämiseksi, mihin sisältyy vanhentuneiden rakennusten tai infrastruktuurien käyttö. Näihin haasteisiin vastaaminen koskee kiertotalouden ajattelutavan sisällyttämistä koko teolliseen ekosysteemiin tuotannosta jakeluun ja kulutukseen.

Esimerkiksi olemassa olevien rakennusten uudelleenkäyttö, uudistaminen, käyttöiän pidentäminen ja muuntaminen olisi oltava ensisijainen ratkaisu aina kun se on mahdollista uusien rakennusten rakentamisen sijaan. Kiertotalouden periaatteita noudattavan kestävän suunnittelun ja arkkitehtuurin olisi oltava uusi normaali.

Talteen otetut ja uusiutuvat materiaalit olisi myös tunnistettava paremmin kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, ja otettava mukaan suunnitteluun. Kestävästi hankittujen ja tuotettujen luontopohjaisten rakennusmateriaalien, kuten puun, bambun, oljen, korkin ja kiven, käyttöä olisi edistettävä. Uusilla tuotantoteknologioilla voidaan auttaa pienentämään teräksen ja sementin hiilijalanjälkeä, kierrättämään muutoin hukkaan meneviä tekstiilejä ja nopeuttamaan energiaintensiivisten teollisuudenalojen vihreää siirtymää.

Uusilla liiketoimintamalleilla, biotaloudella, yhteisötalouden lähestymistavoilla ja kestävällä suunnittelulla 13 voidaan tukea muun muassa tekstiili-, matkailu-, jätehuolto- ja energiantuotantoalojen siirtymää. Digitaalisella siirtymällä on systeeminen rooli uuden eurooppalaisen Bauhausin kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Digitaaliset välineet, kuten 5G, tekoäly, datapohjaiset työkalut, robotiikka sekä 3D-tulostusteknologiat ja digitaaliset kaksoset rakennusteollisuudessa, voivat parantaa materiaalien, tuotteiden ja rakennusten kestävyyttä.

4.Uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttaminen 

Komissio haluaa luoda yhteistyössä Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten sekä jäsenvaltioiden kanssa uuden eurooppalaisen Bauhausin mahdollistavan kehyksen, joka integroidaan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja asiaankuuluviin EU:n muihin toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin. Mahdollistavan kehyksen on tarkoitus luoda tila, jossa voidaan kehittää ja testata toimintapoliittisia välineitä ja rahoitusvälineitä yhteiskuntiemme ja taloutemme muuttamiseksi.

Tässä kehyksessä on kyse ennen kaikkea siitä, että jo olemassa olevilla toimintapolitiikoilla ja rahoitusvälineillä saadaan aikaan enemmän tuloksia. EU:n nykyisten ja suunniteltujen toimintapolitiikkojen tai ohjelmien välisiä synergioita olisi tehostettava siten, että ne voivat tukea uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita. Ne voivat edistää kulttuurihanketta, jossa yhdistyvät kestävyys, osallisuus ja esteettisyys ihmisten asuinympäristöissä ja elämäntavassa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus nostaa esiin kysymyksiä, joita ei voida riittävällä tavalla ratkaista yhdellä välineellä ja jotka jäävät siksi usein käsittelemättä.

Lisäksi uuden eurooppalaisen Bauhausin puitteissa otetaan käyttöön erityistoimia ja kohdennettuja toimia helpottamaan muutoksen toteuttamista.

Ensimmäistä toteutuskehystä kehitetään tulosten perusteella hyödyntäen monivaiheisia arviointeja ja uudelleentarkasteluja.

4.1.Uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisö toiminnassa: New European

Bauhaus Lab

Tukeakseen uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanoa Euroopan komissio perustaa sen yhteyteen New European Bauhaus Lab -laboratorion. Kyseessä on ajatus- ja toimintahautomo, jossa on tarkoituksena luoda, kehittää prototyyppiasteelle ja testata välineitä, ratkaisuja ja poliittisia toimia, jotka helpottavat muutosta kentällä. Laboratorio toimii ”kiihdyttimenä ja yhdistäjänä”.

Korkean tason pyöreän pöydän ja virallisten kumppanien kanssa laboratoriossa rakennetaan yhteisöä edelleen ja edistetään sen jäsenten keskinäistä tukea ja oppimista. Näin voidaan edetä vaiheittain uuden eurooppalaisen Bauhausin innoittamissa konkreettisissa hankkeissa, joita tuetaan EU:n rahastoista tai muista aloitteista. Laboratorio linkittyy myös vakiintuneisiin yhteisöihin, jotka työskentelevät jo asiaan liittyvien aiheiden parissa, ja pyrkii kuromaan umpeen politiikan, teollisuuden ja yhteiskunnan välisiä kuiluja ja kokeilemaan niiden välisen yhteistyön muotoja.

Komissio luo mahdollistavan infrastruktuurin, myös digitaalisen alustan, ja pyytää uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisöä tekemään yhteistyötä ja kehittämään konkreettisia suosituksia seuraavilla aloilla:

·Merkintästrategia: Miten voidaan luonnehtia ja tunnustaa konkreettisia aloitteita, jotka vastaavat uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita? Mikä tekee hankkeesta juuri uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeen? Miten EU:n uuden eurooppalaisen Bauhausin laatumerkki voidaan yhdistää hankkeiden rahoituksen saantiin?

·Innovatiivinen rahoitus: Voidaanko joukkorahoitus yhdistää käytännöllisellä tavalla julkiseen rahoitukseen ruohonjuuritason aloitteiden tukemiseksi ja hankkeiden valinnan parantamiseksi? Millä tavoin voitaisiin parhaiten mobilisoida yksityistä rahoitusta uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden tukemiseksi, myös hyväntekeväisyysjärjestöiltä? Miten eri aloilla (kiinteistöt, matkailuinfrastruktuurit jne.) toimivia sijoittajia kannustetaan edistämään uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita? Miten yhteisötalous voi tukea uutta eurooppalaista Bauhausia?

·Sääntelyn analyysi ja siihen liittyvät kokeilut: Miten sääntelykehyksellä voidaan tukea uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden kehittämistä rakennusteollisuudessa, energiaintensiivisessä teollisuudessa, liikkumisessa, lähipalveluissa ja yhteisötaloudessa, kulttuurialalla ja luovilla aloilla, matkailualalla ja tekstiiliteollisuudessa? Miten uusi eurooppalainen Bauhaus voi hyödyntää kaikilta osin uutta teknologista kehitystä, mukaan lukien digitaalista muutosta? Mitä ovat jäljellä olevat esteet ja sääntelyn pullonkaulat? Miten julkisilla hankinnoilla ja sääntelyn yksinkertaistamisella voidaan edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin painopisteitä Euroopan tasolla, kansallisella tasolla ja alueellisesti? Voidaanko kokeellisia sääntely-ympäristöjä suunnitella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten kanssa sellaisten uusien sääntelymallien testaamiseksi, joilla voidaan edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita?

·Keskeiset tulosindikaattorit: Miten uuden eurooppalaisen Bauhausin menestystä voidaan mitata vuonna 2024 ja vuonna 2030? Mitkä ovat tuotokset, joita halutaan saavuttaa hankkeen eri vaiheissa? Miten tuloksia voidaan arvioida mielekkäällä tavalla?

New European Bauhaus Labista saadut tulokset otetaan huomioon komission jatkotoimissa ja aloitteissa, joihin osallistuvat jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, alueiden komitea ja muut kumppanit. Komissio seuraa ja analysoi tilanteen kehittymistä, edistää sidosryhmien välisiä yhteyksiä ja kerää ja validoi myönteisiä tuloksia ja kokemuksia. Se määrittää uusia aiheita laboratoriossa tutkittavaksi ja hyödyntää saatuja kokemuksia EU:n tukikehyksen mukauttamisessa ajan mittaan.

4.2.Kolmitahoinen muutos

Yhteissuunnitteluvaiheessa kerättyjen lukuisien tarinoiden, keskustelujen ja esseiden pohjalta on määritetty kolme tärkeintä kohdetta, joihin erityistoimia olisi kohdennettava: i) muutoksen toteuttaminen tietyissä paikoissa paikan päällä, ii) tarve tehdä asioita eri tavalla innovoinnin toteuttamiseksi, myös parantamalla taitoja ja menetelmiä, ja iii) tarve mukauttaa toimien taustalla olevia aikomuksia ja ajattelutapoja. 14 Tuki- ja rahoitusvälineet on suunniteltu näiden kolmen kohdan ympärille.

Yhteisöllisyyden tunteen luominen ja innovoinnin esitteleminen on keskeistä uudelle eurooppalaiselle Bauhausille. Komissio järjestää keväällä 2022 ensimmäistä kertaa ”New European Bauhaus Festival” -tapahtuman antaakseen näkyvyyttä muutoksentekijöille, mahdollistaakseen tietojen jakamisen ja keskustelun edistymisestä ja tuloksista sekä edistääkseen kansalaisten sitoutumista.

Aloitteen koko yhteisö voi osallistua tapahtumaan joko fyysisesti tai virtuaalisesti ja tapahtumassa voidaan keskustella, jakaa ja oppia sekä juhlistaa saavutuksia.

Tapahtumassa on kolme osaa:

·Foorumi, jossa käydään keskusteluja, jotka määrittelevät hankkeen suuntaa. Se kokoaa ajattelijoita, poliittisia päättäjiä ja alan toimijoita maailmanlaajuiseen keskusteluun, jonka aiheita ovat tiede ja teknologia, kulttuuri ja koulutus, alueellinen ja paikallinen kehitys sekä kansainväliset näkökulmat;

·Messut, jossa esitellään hankkeita, prototyyppejä ja tuotoksia, joilla edistetään uutta eurooppalaista Bauhausia, ja jossa jaetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin palkinnot;

·Juhlatilaisuus, jonka kulttuuriohjelmassa yhdistyvät fyysiset ja virtuaaliset näyttelyt, esitykset ja teokset.

Ensimmäinen tapahtuma järjestetään Brysselissä, ja sen järjestää ja rahoittaa Euroopan komissio. Ensimmäisestä tapahtumasta saatujen kokemusten perusteella komissio suunnittelee konseptia vuodesta 2023 alkaen järjestettävälle vuotuiselle tapahtumalle, johon liittyisi ihannetapauksessa tapahtumapaikkoja sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

4.2.1.Ympäristöjen muutoksen toteuttaminen paikan päällä

Muutoksia olisi tehtävä tietyissä paikoissa, mutta myös mahdollisimman monessa paikassa, kodin, asuinalueiden, kaupunki- ja maaseutualueiden sekä fyysisten ja virtuaalisten kokoontumispaikkojen tasolla. Uuden eurooppalaisen Bauhausin onnistunut toteuttaminen edellyttää innovatiivisista ja symbolisista hankkeista saatujen kokemusten tehokasta jakamista ja niistä oppimista. Tuomalla tällaisia esittelyhankkeita valokeilaan kannustetaan sitoutumiseen ja hankkeiden toistamiseen. Samaan aikaan aloitteita syntyy myös ruohonjuuritasolla, ja myös pienimuotoisia hankkeita on tuettava.

Komission hallinnoimien aloitteiden lisäksi uuden eurooppalaisen Bauhausin muutoshankkeiden rahoittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Koheesiopolitiikan paikkalähtöiset ja yhteisöjohtoiset paikallisen kehittämisen lähestymistavat voivat edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeita alue- ja paikallistasolla paikallisyhteisöjen myötävaikutuksella.

4.2.2.Muutokset innovoinnille suotuisan ympäristön luomiseksi

Uuden eurooppalaisen Bauhausin mukainen muutos riippuu mahdollistavien teollisten ekosysteemien kyvystä tarjota räätälöityjä ja kohtuuhintaisia ratkaisuja niin rakentamisen, elämäntavan, luovien alojen ja materiaalien kuin liiketoimintamallien, digitaalisten palveluiden ja maatalouden osalta. Kuten suunnitteluvaihe on osoittanut, innovoinnilla on keskeinen rooli. Tässä yhteydessä innovoinnilla ei tarkoiteta ainoastaan uusia teknologioita vaan myös uusien ja perinteisten tekniikkojen yhdistelmiä tai paikallisen käsiteollisuuden ja tietämyksen uusia sovellutuksia.

Asiaa koskevan lainsäädännön moninaisuudesta ja monimutkaisuudesta sekä hallinnollisten prosessien kestosta voi muodostua haasteita muutoshankkeille, tai ne voivat jopa olla innovoinnin esteitä. Innovatiivisia lähestymistapoja olisi testattava ja sovellettava kokeellisissa yhteyksissä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa.

Uusien materiaalien, tuotantoprosessien ja muiden välineiden tehokas käyttö edellyttää (uudelleen)koulutusta, myös ammatillisen koulutuksen avulla, useilla aloilla ja eri tasoilla.

4.2.3. Uusien merkityssisältöjen levittäminen

Arvot ovat muutoksen käynnistävä voima. On tärkeää tehdä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka käsittelevät, tutkivat ja edustavat arvojamme, kuten taiteilijoiden, yhteiskuntatieteilijöiden, kouluttajien, oppilaitosten ja nuorisojärjestöjen kanssa.

Taiteilijat ja kaikkien alojen luovat ammattilaiset ovat jo pitkään edistäneet tietoisuutta aikamme sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Näiden alojen edustajien kriittinen tapa tarkastella nyky-yhteiskuntaa ja esittää sitä haastavasti teoksissaan voi olla silmiä avaava kokemus ja auttaa muokkaamaan tulevaisuuden maailmaa. Sama pätee myös esteettisyyden ja kauneuden käsitteisiin, joita varten ei enää ole olemassa yleispäteviä normeja tai ihanteita.

Yhdessä koulutus- ja nuorisojärjestöjen kanssa kulttuuriala ja luovat alat ovat älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun ja työpaikkojen uusia lähteitä. Niiden vaikutus innovointiin kumpuaa yhä useammin muista kuin teknologisista tekijöistä, kuten luovuudesta, muotoilusta ja uusista organisatorisista prosesseista tai liiketoimintamalleista sekä yhteistyöstä. Tästä syystä kestävyys on EU:n nuoriso- ja koulutuspolitiikan, myös korkean asteen koulutuksen ja tukikehyksen, keskeinen painopiste, mikä mahdollistaa monenlaiset synergiaedut Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen kanssa.

5.Seuraavat vaiheet

Uusi eurooppalainen Bauhaus tukeutuu kasvavan yhteisönsä vahvuuteen. Kuuden viime kuukauden aikana aloite on saanut innokkaan vastaanoton ja siinä on kerätty tuhansia ideoita, joihin tämä tiedonanto pohjautuu. Asiasta kiinnostuneiden toimijoiden aktivointi jatkuu ja keskusteluja laajennetaan sekä Euroopassa että sen ulkopuolella yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon, Euroopan unionin edustustojen sekä asiasta kiinnostuneiden kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen kanssa. Tältä osin määritetään synergioita asiaankuuluvien toimintapoliittisten ja yhteistyökehysten kanssa erityisesti EU:n naapurustossa.

Euroopan komissio luottaa siihen, että Euroopan parlamentti, neuvosto, alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tekevät yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi ja keskustelun edistämiseksi toimivaltaansa kuuluvilla aloilla, kansalaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden aktivoimiseksi ja käytettävissä olevien resurssien jakamiseksi tukemaan uutta eurooppalaista Bauhausia.

Jäsenvaltioiden ja viranomaisten yhteistyö kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kansalaisyhteiskunnan ja eri yhteisöjen edustajien osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Uusi eurooppalainen Bauhaus edellyttää vahvaa yhteistyötä koko monitasoisessa hallintokehyksessä, joka ulottuu osallistavien yhteissuunnitteluprosessien edistämisestä paikallisten muutoshankkeiden tukemiseen.

Aluksi jäsenvaltioita pyydetään nimeämään uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteyspisteenä toimivan tahon, joka kokoaa ja koordinoi kyseisessä maassa toteutettavaa toimintaa ja osallistuu EU:n laajuiseen epäviralliseen tietojen- ja kokemustenvaihtoverkostoon.

Euroopan komissio raportoi aloitteen edistymisestä vuonna 2022.

Liitteet:

1.    Kertomus yhteissuunnitteluvaiheesta

2.    EU:n ohjelmien hyödyntäminen

3.    Uusi eurooppalainen Bauhaus – toimintapoliittinen ekosysteemi

Kuvatiedot

KANSI:

·Tree-House School © Valentino Gareri

·Architecture © Adobe Stock – lilymary

·Ilmakuva puistossa lepäävistä ihmisistä © Adobe Stock – Watman

Sisäsivut

·Nautiluksen kuori © Adobe Stock – Dean Pennala

·Lehvistön rakenne © Adobe Stock – Vera Kuttelvaserova

·Ilmakuva puistossa lepäävistä ihmisistä © Adobe Stock – Watman

·Laracha Health Centre © H. Santos-Díez

·Domo - kestävän arkkitehtuurin opetus ylemmällä keskiasteella © Dolores Victoria

·La Ferme du Rail © Myr Muratet.

·The Arch © O.S.T. & Constructlab

·Wunderbugs © Francesco Lipari

·Palaluxottica © Simone Bossi

·Holmes Road Studios © Peter Barber Architects

·Proto-Habitat © Flavien Menu

·Sadepuutarhat Rundelsgatanilla Vellingessä © Source: edge​s

·Tree-House School © Valentino Gareri

·Domo - kestävän arkkitehtuurin opetus ylemmällä keskiasteella © Dolores Victoria

·Gleis 21 © H. Hurnaus

·Garden house © C. Pavlou

·Garden house © C. Pavlou

·The Salt House © R. Hofmanis

(1) Uusi eurooppalainen Bauhaus: Suunnitteluvaihe käyntiin (europa.eu)

(2)   Suunnitellaan uusi eurooppalainen Bauhaus yhdessä (europa.eu) (englanniksi)

(3)   Kumppanit (europa.eu) (englanniksi)

(4)   Korkean tason pyöreä pöytä (europa.eu) (englanniksi)

(5)       Vuoden 2021 kilpailu (europa.eu) (englanniksi)

(6)      Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen yhteydessä ”kestävyydellä” tarkoitetaan ”ympäristön kestävyyttä”.

(7)      Paikallisuuteen sisältyy moninaisia näkökohtia, jotka yhdessä voivat määrittää paikallisen elämänlaadun: palkitsevien työmarkkinoiden läheisyys, erilaisten infrastruktuurien ja tilojen saatavuus, asuntojen kohtuuhintaisuus jne.

(8)      Mukaan lukien suurimmassa köyhyyden, syrjäytymisen ja/tai syrjinnän vaarassa olevat henkilöt, kuten nuoret ja ikääntyneet, vammaiset, lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, muunsukupuoliset henkilöt, intersukupuoliset ja queerit (hlbtiq) sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt, kuten romanit ja uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvat.

(9)      Ks. EEA:n raportti nro 21/2019, luku 3 ”Healthy environment, healthy lives: how the environment influences health and well-being in Europe”.

(10)       15 minuutin kaupunki (15minutecity.com) (englanniksi)

(11)    Sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien lisääminen Euroopassa – EU:n julkaisutoimisto (europa.eu) https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/d3129b80-6f7c-11e8-9483-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF  

(12)   https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/digital-compass  

(13)   https://www.routledge.com/Design-for-Sustainability-A-Multi-level-Framework-from-Products-to-Socio-technical/Gaziulusoy/p/book/9781032089959

(14)

  http://revistas.unisinos.br/index.php/sdrj/article/view/sdrj.2021.141.02  

(15)       Explanatory MEMO: European Urban Initiative- POST 2020 (Europa.Eu)

(16)       Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiot | Euroopan komissio (europa.eu)

(17) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on käynnistänyt kansalaisten osallistumista koskevan ehdotuspyynnön, joka on sovitettu yhteen uuden eurooppalaisen Bauhausin kanssa. Tavoitteena on edistää sellaisia toimia, joissa paitsi pyydetään kansalaisia yksilöimään asiaa koskevat haasteet kaupungissaan myös annetaan heille mahdollisuus osallistua ideointiin, jossa kehitetään ratkaisuja yhdessä ( https://www.eiturbanmobility.eu/launch-of-cross-kic-new-european-bauhaus-call-for-proposals-for-citizen-engagement /)

(18)   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)(europa.eu)

(19)   Euroopan innovaationeuvosto (europa.eu)

(20) Life-alaohjelmat ”Luonto ja luonnon monimuotoisuus” sekä ”Kiertotalous ja elämänlaatu” (europa.eu) LIFE-ohjelma (europa.eu)

(21)   Sisämarkkinaohjelma | Euroopan komissio (europa.eu)

(22)   COSME. Euroopan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma. | Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta

(23)   WORTH-kumppanuushanke (worthproject.eu)

(24) Lisää linkki ehdotuspyyntöön, jos se on valmis julkaistavaksi 14. syyskuuta mennessä.

(25) https://bigbuyers.eu/

(26)      Sen tavoitteena on yhteistyö monenlaisten sidosryhmien välillä (opiskelijat, yliopistot, yritykset, kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunta jne.)

(27)      Ks. Davos Baukultur Quality System – Davosin julistus 2018

(28)      Korkealaatuista arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä kaikille käsittelevän asiantuntijaryhmän loppuraportti julkaistaan syyskuun 2021 jälkipuoliskolla.

(29)       eTwinning-verkkosivusto

(30)       DiscoverEU | Euroopan nuorisoportaali (europa.eu)

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2021

COM(2021) 573 final

Kertomus yhteissuunnitteluvaiheesta

LIITE

asiakirjaan

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Kaunista, kestävää, yhdessä

Sisällysluettelo

KERTOMUS YHTEISSUUNNITTELUVAIHEESTA

1.    Yhteissuunnitteluvaiheen aikataulu    

2.    Keskeiset periaatteet.    

2.1.    Lähtökohtana arvot    

2.2.    Otetaan mallia olemassa olevista hankkeista ja ideoista    

2.3.    Hyödynnetään laajaa keskustelua aiheesta    

2.4.    Yhteisön kasvattaminen    

2.4.1.    Kumppanit    

2.4.2.    Korkean tason pyöreä pöytä    

3.    Menetelmät ja välineet    

3.1.    Uusi eurooppalainen Bauhaus -sivusto ensimmäisenä sitouttamisvälineenä    

3.1.1.    Tarinankeruusivu    

3.1.2.    Vapaamuotoisten vastausten keruusivu    

3.1.3.    Keskustelujen sato talteen    

3.2.    Aineiston analysointi: Yleinen lähestymistapa    

3.2.1.    Periaatteet    

3.2.2.    Mahdollistajat ja soveltamislaajuus: matriisi    

4.    Toimet ja havainnot    

4.1.    Toimet    

4.2.    Yleisön tavoittaminen    

4.2.1.    Digitaalinen viestintä    

4.2.2.    Uuden eurooppalaisen Bauhausin viralliset kumppanit    

4.2.3.    Kerätyt tarinat    

4.2.4.    Maantieteellinen ja alakohtainen tasapaino    

4.3.    Havainnot    

5.    Nousevat toimintalinjat    

5.1.    Luontoyhteyden palauttaminen,    

5.2.    Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen    

5.3.    Kipeimmin muutosta kaipaavien alueiden ja ihmisten priorisointi    

5.4.    Tarve pitkän aikavälin ajattelulle, elinkaariajattelulle ja yhdennetylle ajattelulle teollisissa ekosysteemeissä    

6.    Toimintaideoita    

6.1.    Huomio pienimuotoiseen toimintaan    

6.2.    Toimitaan useilla tasoilla samanaikaisesti    

6.3.    Monialaisuus käyttöön yhdennetyn lähestymistavan muodostamiseksi    

6.4.    Lähtökohtana osallistava lähestymistapa    

6.5.    Innovointi – enemmän kuin teknologian työntövoimaa    

6.6.    Menneen ja nykyisen välimaastossa    

6.7.    Uudet rahoitusmuodot    

7.    VII. Päätelmät ja seuraavat vaiheet    

KERTOMUS YHTEISSUUNNITTELUVAIHEESTA

Komissio valitsi Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteelle epätavallisen lähestymistavan: siinä luotiin alhaalta ylöspäin suuntautuva hanke, joka perustuu osallistumiseen ja osallisuuteen. Sen jälkeen kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käynnisti hankkeen syyskuussa 2020 1 komissio ryhtyi kuuntelemaan ja antoi kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden jakaa ajatuksia, esimerkkejä, visioita ja haasteita, jotka tulisi huomioida aloitteessa. 

Tässä liitteessä on esitetty ”yhteissuunnitteluvaihetta” koskeva kertomus, jossa on otettu huomioon komission tänään antamassa tiedonannossa esitelty uuden eurooppalaisen Bauhausin konsepti. Komissio on kuuden kuukauden aikana tehnyt laajaa yhteistyötä kansalaisten, ammattilaisten ja järjestöjen kanssa ja ammentanut siitä keskeisiä haasteita ja ideoita, jotka ohjaavat uutta eurooppalaista Bauhausia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Yhteensä käytiin yli 200 monialaista keskustelua, ja suoraan uuden eurooppalaisen Bauhausin sivuston kautta ideoistaan, haasteistaan ja visioistaan kertoi yli 2 000 vastaajaa. Lisäksi noin 12 000 ihmistä seurasi aloitetta ja osallistui aktiivisesti Instagramissa, ja yli 8 500 katsojaa seurasi uuden eurooppalaisen Bauhausin konferenssia verkossa 2 . Yhteissuunnitteluvaiheessa sekä virallisten kumppanien että korkean tason pyöreän pöydän ryhmän jäsenten tuki oli olennaisen tärkeää ja vahvisti aloitteen viestiä, aktivoi verkostoja ja viritti uusia keskusteluja.

Tässä asiakirjassa esitetään yhteenveto yhteissuunnitteluvaiheen tärkeimmistä havainnoista. Siinä esitetään myös käytetyt menetelmät ja välineet.

1.Yhteissuunnitteluvaiheen aikataulu

·Tammikuusta helmikuun puoliväliin: Aloite käynnistetään virallisesti 18. tammikuuta 2021 avaamalla aloitteen virallinen verkkosivusto. Aloitteeseen liittyvien keskustelujen käynnistämiseksi laaditaan strategia (tiedotuswebinaarit, yhteistyökumppaneita koskeva ehdotuspyyntö, verkostojen kontaktointi). Korkean tason pyöreän pöydän jäsenet valitaan.

·Helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin: viikoittaiset verkkoseminaarit ja työpajat organisaatioiden ja yhteisöjen osallistumisen lisäämiseksi; korkean tason pyöreä pöytä saa muotonsa. Ensimmäiset kumppanit valitaan.

·Maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin: saatujen vastausten seulonta aloitetaan: suuntausten, keskeisten aiheiden ja haasteiden poimiminen kerätystä aineistosta; Uusi eurooppalainen Bauhaus -konferenssi (22.–23. huhtikuuta); korkean tason pyöreän pöydän ensimmäiset kokoontumiset; kumppaniorganisaatioiden toimet.

·Huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun: vastausten kerääminen ja seulominen; korkean tason pyöreä pöytä kokoontuu joka toinen viikko. Joukko uusia kumppaneita valitaan joka viikko. Verkkosivustolla kerätyn aineiston analyysin alustavia tuloksia esitellään, käsitellään, testataan ja täydennetään useissa kumppanien ja muiden riippumattomien sidosryhmien järjestämissä tapahtumissa.

·Kesäkuun loppu: Yhteissuunnitteluvaihe päättyy.

2.Keskeiset periaatteet. 

2.1.Lähtökohtana arvot 

Uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin on alusta lähtien liittynyt kolme perusarvoa – estetiikka, kestävyys ja osallisuus – ja siinä on keskitytty vahvasti elinympäristöihin ja elämäntapaan. Näihin arvoihin pohjautuu myös aloitteen tavoite tehdä EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta kulttuurinen, ihmiskeskeinen, positiivinen ja konkreettinen kokemus.

Kolmeen periaatteeseen – kauneuteen, kestävyyteen ja osallisuuteen – pohjautuen yhteissuunnitteluvaiheessa pyrittiin vastaamaan keskeisiin kysymyksiin:

·Miten ihmiset ymmärtävät esteettisyyden, kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden käsitteet asuinympäristöjen ja asumisen muotojen yhteydessä?

·Mitkä ovat kiireellisimmät haasteet, joita kansalaiset kohtaavat elinympäristössään?

·Millä konkreettisilla ideoilla voitaisiin tukea uutta eurooppalaista Bauhausia?

·Kuinka laajasti uusi eurooppalainen Bauhaus tulisi lopulta toteuttaa ja mitkä olisivat sen keskeiset painopisteet?

2.2.Otetaan mallia olemassa olevista hankkeista ja ideoista

Kestävyyden, osallisuuden ja estetiikan vuorovaikutukseen liittyviä hyviä aloitteita on jo olemassa. Esimerkiksi kestävää arkkitehtuuria edustavat vuoden 2021 Pritzker-palkinnon 3 voittajat, jotka saivat palkinnon Bordeaux’n sosiaalisen asuntotuotannon kortteleiden muuttamisesta 4 . Muita esimerkkejä ovat sellaisten yhteisöpuutarhojen lisääntyminen, joissa alueen ihmiset yhdessä osallistuvat julkisten viheralueiden muutoksen toteuttamiseen, tai kulttuurifestivaalit, jotka lisäävät tietoisuutta ympäristökysymyksistä taiteen avulla.

Jotta saataisiin mukaan ne, jotka jo työskentelevät uuden eurooppalaisen Bauhausin kattamilla aloilla ja jotta voitaisiin antaa arvoa heidän hankkeilleen ja hyödyntää heidän ideoitaan, yhteissuunnitteluvaiheessa keskityttiin olemassa oleviin hankkeisiin, jotka voivat toimia innoituksena aloitteelle. Sivuston kautta toimitettiin kaikkiaan noin 1 800 esimerkkiä.

Tätä lähestymistapaa täydennettiin vuoden 2021 uuden eurooppalaisen Bauhausin palkinnoilla 5 .

Uuden eurooppalaisen Bauhausin moninaisten ulottuvuuksien perusteella määritettiin kymmenen kilpailusarjaa. Jokaisessa sarjassa jaettiin erityispalkinto nuoren sukupolven edustajille. Kilpailusarjat olivat:

1.Rakentamisen ja suunnittelun tekniikat, materiaalit ja prosessit

2.Kiertotalouden hengessä perusparannetut rakennukset

3.Ratkaisut rakennetun ympäristön ja luonnon rinnakkaiskehitykseen

4.Uudistetut kaupunki- ja maaseutuympäristöt

5.Tuotteet ja elämäntapa

6.Suojellut ja uudistetut kulttuuriperintökohteet

7.Yhteisölliset tilat

8.Kulttuurin, taiteen ja yhteisöjen mobilisointi

9.Modulaariset, muunnettavat ja liikkuvat asumisratkaisut

10. Monitieteiset koulutusmallit

Kilpailu otettiin vastaan vaikuttavalla tavalla, sillä kuukauden määräaikaan mennessä saatiin yli 2 000 hakemusta eri puolilta EU:ta. Valintaprosessi toteutettiin myös osallistavasti eli järjestämällä yleisöäänestys ja pyytämällä uuden eurooppalaisen Bauhausin kumppaneita arvioimaan hakemukset. Voittajat julkistetaan 16. syyskuuta Brysselissä järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa.

2.3.Hyödynnetään laajaa keskustelua aiheesta

Ruokapöytäkeskustelujen ja työpaikan kahvihuonekeskustelujen perusteella tiedämme, että parhaat ideat syntyvät vuoropuhelusta. Ideat jalostuvat entisestään, kun tuodaan yhteen ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja eri näkemykset. Siksi yhteissuunnitteluvaiheen tärkein väline olivat eri tasoilla käydyt keskustelut.

Tämän osalta painotettiin eri alojen, institutionaalisten toimijoiden tai ryhmien mahdollisimman monimuotoista yhteistyötä, jotta voitaisiin poistua aikojen saatossa muotoutuneista siiloista ja luoda uusia yhteyksiä, jotka perustuvat yhteisiin tavoitteisiin tähtäävään yhteistyöhön.

Komissio tuki näitä keskusteluja verkkosivustolla jakamallaan työkalupaketilla ja osallistumalla itsekin keskusteluihin.

Keskusteluja järjestettiin paikallistasolla, kansallisten hallitusten tasolla sekä yleiseurooppalaisissa aloitteissa. Näiden keskustelujen tulokset jaettiin komissiolle. 

Huhtikuussa komissio järjesti maailmanlaajuisen keskustelutilaisuuden: Uusi eurooppalainen Bauhaus -konferenssin. Se oli hybriditapahtuman, johon kuului yli 40 kansainvälistä puhujaa ja fasilitaattoria. Konferenssiin osallistui 8 500 katsojaa 85 maasta. Lukuisat paneelikeskustelut ja kahdeksan työpajaa tarjosivat puitteet hedelmälliseen vuoropuheluun osallistujien välillä. Työpajojen tulokset kerättiin niiden aikana ja toimitettiin analysoitavaksi.

2.4.Yhteisön kasvattaminen 

Uusi eurooppalainen Bauhaus perustuu kasvavalle yhteisölle, joka rakentuu kahden liikettä ajavan osan ympärille: virallisten kumppaneiden haku ja korkean tason pyöreä pöytä.

2.4.1.Kumppanit

Yhteissuunnitteluvaiheen alkaessa komissio käynnisti aloitteen verkkosivustolla kumppanien haun löytääkseen uuden eurooppalaisen Bauhausin virallisia kumppaneita.

Viralliset kumppanit ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, jotka jakavat uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja ovat ehdottaneet konkreettisia toimia, kuten tapahtumia, raportteja ja keskusteluja, aloitteen kehittämiseksi edelleen ja sen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Kun 25. maaliskuuta ensimmäisen virallisten kumppanien ryhmän muodosti 20 kumppania, yhteissuunnitteluvaiheen loppuun mennessä yhteisössä oli jo yli 200 virallista kumppania. Kumppanien haku on voimassa koko täytäntöönpanovaiheen ajan, jotta tuetaan yhteisön kasvua 6

2.4.2.Korkean tason pyöreä pöytä 

Alkuperäiseen ryhmään kuului lähes 80 asiantuntijaa, jotka komissio oli nimennyt muodostamaan aloitteen korkean tason pyöreän pöydän. Tästä ryhmästä 18 jäsentä 7 valittiin siksi, että heillä oli henkilökohtaista kokemusta ja asiantuntemusta uuden eurooppalaisen Bauhausin eri ulottuvuuksista. Jäsenet eivät edusta organisaatioita tai maita. Valintamenettelyssä kiinnitettiin erityistä huomiota maantieteelliseen, alakohtaiseen ja sukupuolijakaumaan.

Korkean tason pyöreän pöydän tehtävänä on jakaa ja esittää ajatuksiaan keskeisistä aihealueista, innovatiivisista ideoista ja haasteista. Jäsenet vaihtoivat säännöllisesti ajatuksia puheenjohtajan ja kahden asiasta vastaavan komission jäsenen kanssa ja tekivät yhteistyötä työpajoissa. He toimivat myös yhteisön lähettiläinä ja olivat yhteydessä omiin verkostoihinsa keskustelun laajentamiseksi ja näkemysten keräämiseksi omissa maissaan ja niiden ulkopuolella.

Näkemystenvaihdon pohjalta korkean tason pyöreän pöydän jäsenet jakoivat näkemyksensä ja toimintaideansa laatimassaan yhteenvetoasiakirjassa 8 .

3.Menetelmät ja välineet

3.1.Uusi eurooppalainen Bauhaus -sivusto ensimmäisenä sitouttamisvälineenä

Pandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi suoran väylän tarjoaminen yleisölle yhteissuunnitteluvaiheeseen edellytti sellaisen digitaalisen alustan perustamista, jossa ihmiset voisivat helposti jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Verkkosivusto avautui 18. tammikuuta 2021, minkä jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus antaa sen kautta oma panoksensa joko tarinan muodossa tai vapaamuotoisesti.

3.1.1.Tarinankeruusivu

Tämän sivun tarkoituksena oli kerätä lyhyitä vastauksia (keskimäärin noin 2 000 merkkiä). Sivulla oli mahdollista jakaa kolmenlaisia tarinoita, joista kukin keskittyi eri ulottuvuuteen:

·Esimerkkejä jo toteutuneista hankkeista: tähän mennessä kehitetyt ja toteutuneet hankkeet.

·Visiot ja ideat: hanke-ehdotukset, joita ei ole vielä toteutettu.

·Haasteet: kansalaisten toiveet ja tarpeet.

3.1.2.Vapaamuotoisten vastausten keruusivu

Toisen sivun kautta oli mahdollisuus täyttää kyselylomake, jossa esitettiin neljä avointa kysymystä. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa aloitteen muokkaamisen tueksi.

3.1.3.Keskustelujen sato talteen

Koko yhteissuunnitteluvaiheen ajan järjestettiin useita keskusteluja Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen aihepiireistä. Komissio järjesti erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana kymmeniä aktivointitilaisuuksia tiettyjen verkostojen osallistumisen edistämiseksi. Aloitteen järjestäjäryhmä osallistui näiden ensimmäisten kokousten järjestämiseen ja seurasi niitä, mutta ajan kuluessa muut tahot alkoivat omasta aloitteestaan järjestää yhä useampia tapahtumia, erityisesti huhtikuussa järjestetyn Uusi eurooppalainen Bauhaus -konferenssin jälkeen. Monissa tapauksissa näiden tapahtumien järjestäjät jakoivat keskustelujensa tulokset aloitteen verkkosivustolla.

3.2.Aineiston analysointi: Yleinen lähestymistapa 

3.2.1. Periaatteet

Yhteissuunnitteluvaihe ja erityisesti vastausten keräämiseen liittyvät toimet perustuivat useisiin keskeisiin periaatteisiin.

3.2.1.1. Avoimuus

Täysin avoin ja osallistava prosessi edellyttää johdonmukaista läpinäkyvyyttä. Tämän periaatteen toteutuminen on varmistettu uuden eurooppalaisen Bauhausin verkkosivustolla, jossa on pysyvät linkit osallistumisen mahdollistaviin toimintoihin sekä tietoja korkean tason pyöreästä pöydästä ja kumppaneista. Sivustolla on myös kalenteri, jossa esitellään keskeisimpiä tapahtumia. Lisäksi kaikki saadut vastaukset on vähitellen saatettu yleisön saataville 9 visualisointijärjestelmän avulla. Työkalun ja siihen sisältyvien analyysitoimintojen avulla kaikki asiasta kiinnostuneet käyttäjät ja organisaatiot voivat analysoida ja tulkita aineistoa itse.

3.2.1.2. Monimuotoisuus ja yhdenvertainen kohtelu

Vastaukset vaihtelevat huomattavasti lyhyistä kuvauksista pitkiin tapahtumayhteenvetoihin ja esseisiin, kannanottoihin ja tutkimusartikkeleihin. Kaikkia vastauksia on tärkeää tarkastella yhtä huolellisesti niiden monimutkaisuuteen, sanamuotoon ja pituuteen liittyvistä eroista riippumatta.  

3.2.1.3.Ryhmittely

Yksi vastausten läpikäyntiä ohjannut keskeinen periaate oli se, että vastausten ryhmittelyssä ei tarvitsisi välttämättä pitäytyä ennalta määritetyissä luokissa. Jos tällaisen luokittelun jälkeen olisi noudatettu määrällistä lähestymistapaa, analyysi olisi rajoittunut sen tarkasteluun, kuinka monessa vastauksessa tiettyä aihetta käsitellään.

Menetelmää mukautettiin jatkuvasti ajan mittaan kerätyn aineiston mukaan, ja tarinoita ja ideoita ryhmiteltiin eri aihekokonaisuuksiin ja sen mukaan, millaisiin kysymyksiin ne voisivat vastata.

Kun saatiin yksilöityä suuntaukset, oli olennaista, etteivät yksittäiset tarinat hävinneet massaan. Oli myös tärkeää huomioida muista erottuvat vastaukset erityisen huolellisesti, jotta voitiin tasapainottaa samankaltaisten vastausten massaa.

3.2.2.Mahdollistajat ja soveltamislaajuus: matriisi

Yhdistävien tekijöiden ja poikkeamien tunnistamisen lisäksi ryhmittelyllä pyrittiin myös yksilöimään mahdollistajia ja resurssityyppejä, joita pidettiin tarpeellisina muutoksen tukemisessa (verkostot, kulttuuri, koulutus, tutkimus, infrastruktuurit, paikat, teknologia, politiikat ja sääntelypuitteet, strategiat ja ohjelmat). Mahdollistajien ja soveltamistason välistä yhteyttä tarkasteltiin etenemällä paikallisesta ulottuvuudesta laajempaan, aina maailmanlaajuiseen tasoon saakka (rakentaminen, asuinalueet, kylät ja kaupunkialueet, alueellinen, kansallinen, Euroopan ja maailmanlaajuinen taso ja näiden yhdistelmät).

Mahdollistavien tekijöiden ja soveltamistason väliset yhteydet koottiin matriisiin, mikä oli tärkeä virstanpylväs pyrittäessä yhdistämään aineistossa useimmin esiintyneet toiveet konkreettisiin ideoihin siitä, miten voidaan edetä kohti toivottuja muutoksia.

4.Toimet ja havainnot

4.1.Toimet 

Toteutetut toimet olivat hyvin moninaisia. Komissio ei valvonut muiden organisaatioiden ehdottamia toimia, jotta keskustelu olisi mahdollisimman osallistavaa ja avointa. Kaikkia organisaatioita ja toimintoja ei ole mahdollista mainita tässä tiedonannossa. Esimerkit edustavatkin siis useita tapauksia.

Useita eri yleisöjä saavutettiin: muun muassa arkkitehtejä, tutkijoita, sosiaalisen asuntotuotannon organisaatioita, teollisuuden edustajia, lapsia, taideopiskelijoita ja viranomaisia.

Paikalliset ruohonjuuritason järjestöt yhdistivät voimansa ja järjestivät tapahtumia kaupunginosassaan tai alueellaan (Espanjan Galiciassa ja Puolan Gdyniassa). Joissakin tapauksissa kumppanit ottivat yhteyttä eurooppalaisiin verkostoihinsa käynnistääkseen Euroopan laajuisia keskusteluja tietystä aiheesta (Housing Europe 10 , The Bureau of European Design Associations BEDA 11 , IFLA Europe (International Federation of Landscape Architects), New European Bauhaus Collective 12 , Europeana 13 , Europa Nostra 14 , Triennale Milano 15 , Wood4Bauhaus Alliance 16 ).

Joissakin jäsenvaltioissa kansalliset toimijat tai ministeriöt ryhtyivät edistämään aloitetta (mm. Ruotsissa, Tanskassa, Espanjassa, Liettuassa, Saksassa, Sloveniassa, Virossa, ja Italiassa). Jotkin kaupungit ja jäsenvaltiot ottivat yhteyttä

vastineisiinsa naapurimaissa järjestääkseen alueellisia keskusteluja (Nordic Bauhaus 17 , Bauhaus of the Sea 18 eli nk. eteläinen uusi eurooppalainen Bauhaus, joka kokosi yhteen arkkitehtuurin laitoksia kuudesta eri yliopistosta 19 ).

Uuden eurooppalaisen Bauhausin virallisilla kumppaneilla sekä korkean tason pyöreän pöydän jäsenillä oli hyvin usein ratkaiseva rooli näissä aloitteissa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus vauhditti monenlaista lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jonka tavoitteena oli usein hyödyntää heidän luovuuttaan yhteissuunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Baijerin osavaltion asunto-, rakennus- ja liikenneministeriö käynnisti alle 14-vuotiaille lapsille tarkoitetun kilpailun, jossa heitä pyydettiin toimittamaan piirustuksia inspiroimaan tulevaisuuden asuntojen ja yhteisöjen rakentamista. Saksin osavaltion oikeus-, demokratia-, Eurooppa- ja tasa-arvoministeriö järjesti yhdessä Chemnitzin kaupungin ja sen koulu- ja opetusministeriön kanssa vastaavan kilpailun, jossa palkittiin 14–18-vuotiaita nuoria parhaista tulevaisuuden visioita esittävistä piirroksista, maalauksista, graafisista esityksistä, veistoksista tai pienoismalleista.

Suomalainen kulttuurialusta Arkki käynnisti Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen liittyvän taidekilpailun. Liettualainen voittoa tavoittelematon Architektūros Fondas -järjestö järjestää viiden päivän työpajoja seitsemässä pikkukaupungissa eri puolilla maata. Tarkoituksena on parantaa nuorten ymmärrystä omasta asuinympäristöstään sekä edistää luovuutta ja henkilökohtaista vastuuntuntoa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus herätti suurta kiinnostusta myös Euroopan parlamentissa: Useat alakohtaiset organisaatiot hakivat uuden eurooppalaisen Bauhausin kumppaneiksi ja järjestivät tapahtumia, työpajoja ja konkreettisia aloitteita (esim. Fashioun Council Germany, LafargeHolcim-säätiö). Euroopan puuteollisuus perusti Wood4Bauhaus-yhteenliittymän. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ala pyrkii yhdistämään voimansa yhteisessä hankkeessa. Euroopan teollisuuden pyöreä pöytä kokoontui kahdesti keskustelemaan uudesta eurooppalaisesta Bauhausista ja keskittyi käsittelemään kokouksissa pääasiassa rakennusalaa. Uusiutuvan energian yhteisö osallistui keskusteluihin ja toi prosessiin mielenkiintoisia näkemyksiä.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) aktivoi eri puolilla EU:ta sijaitsevat kumppaninsa lisätäkseen tietoisuutta uudesta eurooppalaisesta Bauhausista ja luodakseen niiden kanssa yhdessä kaupungeissa ja maaseutualueilla monialaisia toimia, jotka liittyivät esimerkiksi vihreään siirtymään, arkkitehtonisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin kohteisiin, kiertotalouden ja kaupunkien selviytymiskyvyn edistämiseen sekä yleismaailmalliseen liikkumiseen sosiaalisen osallisuuden keskeisenä mahdollistajana.

Myös kansalliset hallitukset ja alueelliset yksiköt osallistuivat aktiivisesti yhteissuunnitteluvaiheeseen. Esimerkiksi Espanjan liikenne- ja kaupunkiministeriö järjesti konferenssin, jossa keskusteltiin siitä, millainen rooli Espanjalla voisi olla uuden eurooppalaisen Bauhausin määrittelyssä ja täytäntöönpanossa, ja käynnisti institutionaalisen vuoropuhelun ja kokemusten vaihdon asiaankuuluvien hankkeiden ja toimijoiden välillä. Vastaava esimerkki on Nordic Bauhaus, jossa yli 1 600 ihmistä pohjoismaista keskusteli Suomen ympäristöministeriön johdolla pohjoismaisen ilmaston kannalta tärkeistä aiheista, hakien inspiraatiota perinteisistä paikallisista puukaupungeista ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Saksassa sisäministeriö järjesti työpajan kerätäkseen palautetta kentällä toimivilta eri toimijoilta. Liettuassa ympäristöministeriö järjesti yhdessä kulttuuriministeriön kanssa kansallisen keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin uutta eurooppalaista Bauhausia.

Uusi eurooppalainen Bauhaus herätti suurta kiinnostusta Euroopan parlamentissa: Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) järjestivät Bauhausiin liittyviä tapahtumia komission kanssa käydyistä epävirallisista keskusteluista aina viralliseen kuulemiseen eri jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa 20 . Perustettiin puolueiden ja valiokuntien välinen yhteistyöryhmä, joka kuvastaa uuden eurooppalaisen Bauhausin kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja johon osallistui yli 30 parlamentin jäsentä. Ryhmä osallistui yhteissuunnitteluvaiheeseen ja järjesti yleisötapahtuman kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Alueiden komitea järjesti Euroopan kulttuuripääkaupunkien ja Euroopan innovaatiopääkaupunkien kaupunginjohtajien ja komitean omien jäsenten välisen keskustelutilaisuuden, johon komissio osallistui ja jolle komissio antoi tukensa.

Euroopan komissio järjesti joukon verkkoseminaareja tietojen jakamiseksi eri yhteisöille ja näkemysten keräämiseksi niiltä, sekä New European Bauhaus -konferenssin 21 . Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tiettyjen osa-alueiden parissa työskentelevät komission eri yksiköt ottivat yhteyttä myös omiin yhteisöihinsä ja järjestivät seminaareja ja tapahtumia esimerkiksi nuorten tai hiilialueiden edustajien kanssa selvittääkseen, miten uusi eurooppalainen Bauhaus voisi näiden ryhmien mielestä edistää muutosta.

Useimmat keskustelutilaisuudet ja tapahtumat suunnattiin eurooppalaiselle yleisölle. Toimintaa kuitenkin järjestettiin myös EU:n ulkopuolella, esimerkiksi Turkissa, Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa. Komissio päätti tarkoituksellisesti ottaa korkean tason pyöreän pöydän keskusteluun mukaan osallistujia myös Euroopan ulkopuolelta korostaakseen hankkeen globaaleja tavoitteita. Lisäksi useat Euroopan ulkopuoliset kumppanit järjestivät tapahtumia, joissa ne olivat yhteydessä eurooppalaisiin vastineisiinsa.

4.2.Yleisön tavoittaminen 

4.2.1.Digitaalinen viestintä

Viestintästrategian keskeisiä periaatteita ovat avoimuus, sitoutuminen ja yhteiskehittäminen. Sisältö perustuu kansalaisten jakamiin tarinoihin. Yhteissuunnitteluvaiheen visuaalinen ilme oli luonnosteleva ja hyvin kevyt. Tavoitteena oli antaa ihmisille mahdollisuus ottaa konsepti omakseen ja käyttää luovuuttaan.

Tammikuusta 2021 lähtien kampanja on tavoittanut ja osallistanut huomattavan määrän yleisöä ympäri Eurooppaa:

·Instagramissa: Instagram valittiin aloitteen pääasialliseksi viestintäalustaksi visuaalisen luonteensa vuoksi, ja aloitteen tili on tavoittanut yli 12 000 seuraajaa.

·Twitterissä: Ilman aihekohtaista Twitter-tiliäkin keskustelun aihetunnistetta #NewEuropeanBauhaus on käytetty noin 23 000 kertaa.

·Virallisella verkkosivustolla on kirjattu yli 350 000 vierailua.

·Uutiskirjeellä on yli 20 000 tilaajaa.

·Pinterest-sivu perustettiin.

·Verkkoseminaareihin osallistui 4 300 ihmistä.

4.2.2.Uuden eurooppalaisen Bauhausin viralliset kumppanit

Suunnitteluvaiheen loppuun mennessä 750 yhteisöä oli hakenut aloitteen viralliseksi kumppaniksi ja niistä 270 oli hyväksytty ja niiden tiedot julkaistu aloitteen verkkosivuilla.

Virallisten kumppaneiden yhteisö kattaa toimijoita paikallistason organisaatioista EU:n laajuisiin verkostoihin, joihin osallistuu useita tahoja. Tämänhetkisten virallisina yhteistyökumppaneina olevien organisaatioiden välityksellä arvioidaan tavoitettavan miljoonia ihmisiä.

(Verkostoilla tarkoitetaan kumppaniorganisaatioita, joilla on jäseniä eri maissa. Toiminnoilla tarkoitetaan kumppaneita, jotka ovat sijoittautuneet vain yhteen maahan mutta jotka kehittävät osan toiminnastaan muissa maissa)

Kumppanit edustavat hyvin laajaa eri alojen ja asiantuntemuksen kirjoa.

Yhteisöllä on kumppaneita useimmissa jäsenvaltioissa, ja 36 prosenttia kumppaneista on valtioiden rajat ylittäviä verkostoja, joissa on jäseniä useista jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolelta, mikä parantaa maantieteellistä kattavuutta ja tasapainoa.

Kumppaneiden maantieteellinen jakautuminen, mukaan lukien verkostojen laajuus.

4.2.3.Kerätyt tarinat

4.2.3.1.Tarinankeruusivu

Tarinankeruusivulla saatiin yhteensä noin 1 800 vastausta. Osa vastauksista oli pitkiä tutkimusselostuksia. Toiset taas olivat lyhyitä huomioita tietystä idyllisestä paikasta, muistosta tai tietystä rakennuksesta tai tekniikasta.

Vastausten määrä: esimerkit (1 145), ideat (452), haasteet (167)

4.2.3.2.Vapaamuotoisten vastausten keruusivu

Vapaamuotoisia vastauksia saatiin noin 200. Tämä keruusivu tavoitti monenlaisia osallistujia: ammattilaisia, tutkijoita ja tutkimusryhmiä, yksityisyrityksiä, kouluja ja yliopistoja, kulttuuriorganisaatioita, valtion organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, alueellisia ja kansallisia virastoja, verkostoja ja keskuksia. Myös panoksensa antaneiden ryhmien ja järjestöjen osallistumisen taso vaihtelee paikallisesta kansainväliseen ja maailmanlaajuiseen.

4.2.4.Maantieteellinen ja alakohtainen tasapaino

Komissio kiinnitti erityistä huomiota maantieteelliseen ja alakohtaiseen tasapainoon: ensimmäisten aineistonkeruuviikkojen aikana eniten vastaajia ja sivustolla kävijöitä oli Italiasta, Espanjasta ja Saksasta. Komission, kumppaniorganisaatioiden, korkean tason pyöreän pöydän jäsenten ja muiden tahojen tukemana hanke kykeni tavoittamaan laajemman yleisön tapahtumien, keskustelujen ja aktivointitilaisuuksien kautta.

Uusi eurooppalainen Bauhaus herätti luonnollisesti suurta kiinnostusta rakennusalalla (arkkitehtien ja insinöörien keskuudessa) lähinnä siksi, että aloitteen nimeen on sisällytetty nimenomainen viittaus arkkitehtoniseen maailmaan. Nimenomaisesti tiettyjen organisaatioiden kanssa suunnitellut ja niille suunnatut aihekohtaiset tapahtumat auttoivat tavoittamaan sellaisia aloja, joita ei vielä ollut tavoitettu (tai jotka olivat aliedustettuja). Tämä on lisännyt mukana olevien alojen kirjoa samoin kuin se, että eri alojen kumppanit ovat yhdistäneet voimansa.

Missä asemassa toimit?

Suurin osa vastauksista tuli paikallistasolta.

4.3.Havainnot 

Analyysi perustuu aineistoon, joka on kerätty tarinankeruusivulla, vapaamuotoisten vastausten keruusivulla sekä keskustelutilaisuuksissa ja tapahtumissa, joita Euroopan komissio on järjestänyt ja/tai joihin se on osallistunut. 

Jotta voitiin tarkastella, mitä esteettisyyden, kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden käsitteet merkitsevät ihmisille elinpaikkojen ja elämisen muotojen osalta, oli irtauduttava yksittäisten vastausten eri ulottuvuuksista.

Kestävyys liittyi useimmin ”vihreisiin” näkökohtiin, kuten kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja materiaalien uusiokäyttöön. Osallisuus puolestaan liittyi siihen, että syrjäytyneiden tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin kiinnitetään enemmän huomiota, ja että kaikki yhteiskuntaryhmät osallistuvat päätöksentekoon sekä asuntokannan kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden parantamiseen, ihmisten yhdistämiseen ja kuilujen poistamiseen ihmisten väliltä. Esteettisyys liittyi useimmiten yhteyden palauttamiseen historiaan ja arkkitehtoniseen perintöön, paikkoihin, jotka tuntuvat tutuilta tai ovat sopusoinnussa luonnon kanssa, sekä paikkoihin tai muotoihin, jotka vetoavat ihmisten luovuuteen ja mielikuvitukseen.

Useimmat aiheet liittyvät toisiinsa: esimerkiksi viheralueiden saatavuus voi myös saada ihmiset hakeutumaan yhteen, ja kohtuuhintaisten asuntojen on oltava lähellä työmarkkinoita, jotta saadaan aikaan terveellinen ja toimiva elinympäristö. Tietyn paikan parantamista paikallisesti ei voida toteuttaa ottamatta huomioon kyseisen paikan DNA:ta.

5.Nousevat toimintalinjat

Ehdotusten ryhmittelyn pohjalta on muodostettu neljä keskeistä toimintalinjaa, jotka esitetään tässä tiedonannossa:

·Luontoyhteyden palauttaminen, 

·Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen 

·Kipeimmin muutosta kaipaavien alueiden ja ihmisten priorisointi

·Tarve pitkän aikavälin ajattelulle, elinkaariajattelulle ja yhdennetylle ajattelulle (kiertotalousajattelulle) teollisissa        ekosysteemeissä 

5.1.Luontoyhteyden palauttaminen,

Vastauksissa esiintyi toistuvasti perustava tarve palauttaa yhteys luontoon ja luoda luontosuhde uudelleen. Yleisimmin vastauksissa esiintyy kokonaisvaltainen ajattelutapa, jossa elämäntapaa ja ajattelutapaa, taloutta ja yhteiskuntaa sekä maapallon sietokykyä tarkastellaan ekokeskeistä lähestymistapaa käyttäen.

 Useissa vastauksissa todettiin, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä ei pitäisi käsitellä toisistaan erillisinä vaan saman ekosysteemin toisiinsa liittyvinä osina. Luonnon tulisi olla olennainen osa kaupunkirakennetta ja tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pienillä puutarhoilla tai suuremmilla hankkeilla, joiden yhteisenä tavoitteena on luonnon palauttaminen kaupunkiin ja tilan antaminen luonnolle. Toimien kohdistaminen huonokuntoisiin kaupunginosiin on yksi toistuvista ideoista, erityisesti jos hyödyntämätön tila voidaan muuttaa laadukkaiksi elinympäristöiksi ja aktiivisiksi alueiksi, joilla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja elpymistä.

Aluesuunnittelussa olisi huomioitava samanaikaisesti useita ulottuvuuksia. Luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen ja elinympäristöjen ennallistamiseen liittyvät kysymykset on ratkaistava samalla, kun siirrytään autokeskeisistä liikkumismalleista kävelyä suosiviin ja verkottuneisiin ratkaisuihin, joilla edistetään terveellisiä ja asumiskelpoisia kaupunkeja. Ilman ja veden laadun parantaminen ratkaisemalla resurssien kestämättömään käyttöön ja jätehuoltoon liittyvät kysymykset parantaa myös kaupunkien asukkaiden elämänlaatua ja terveyttä sekä luonnon terveyttä.

Kaupunkien ulkopuolella monet maaseutualueet kohtaavat haasteita, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön haavoittuvuus sekä paikallisen tietämyksen ja maatilojen häviäminen. Näissä tapauksissa ehdotetut ratkaisut liittyvät pääasiassa kestäviin matkailukäytäntöihin, permakulttuuri- tai peltometsäviljelymalleihin, älykkäisiin tai ekologisiin kyliin, luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien välisen dynamiikan yhdistämiseen.

5.2.Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen

Keskeinen vastauksissa esiin nouseva aihe on tarve edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja löytää uudelleen sellaisen paikan henki, jossa ihmiset ovat uudelleen yhteydessä elinympäristöihinsä ja paikalliseen kulttuuriin ja historiaan.

Hyvä esimerkki tästä ovat siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden eri sidosryhmien väliset keskustelut. Niissä kiinnitettiin huomiota siihen, että siirtymäpolitiikoissa keskitytään kestävyyteen, innovointiin ja uusien työpaikkojen luomiseen, mutta niissä jätetään usein huomiotta yhteisöjen rakentamisen sekä kulttuuri- ja arkkitehtuuriperinnön ulottuvuus ja tarkoitus. Siirtymän painopisteeksi on otettava yhteisön tarpeet ja visio muuttuvasta ympäristöstään.

Yksi vastauksissa esiin noussut merkittävä haaste on sellaisten laadukkaiden paikkojen puute, joissa ihmiset voisivat kohdata, vaihtaa ajatuksia ja seurustella keskenään. Niiden puuttuminen vaikuttaa kielteisesti sekä sosiaaliseen yhtenäisyyteen että yksilön hyvinvointiin. Tämä koskee esimerkiksi neuvostoajan alueita ja rakennuksia, joiden kunnostamisessa ei pitäisi keskittyä ainoastaan tekniseen (jälleen)rakentamiseen vaan myös uuden identiteetin löytämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kulttuurilla ja taiteella on keskeinen rooli siinä, että ihmiset saadaan uudelleen yhteyteen paikan luonteen, historian ja perinteiden kanssa, jotka luovat kunkin paikan ominaispiirteet. Lisäksi ne toimivat katalysaattorina, joka kokoaa ihmisiä yhteen ja kuroo umpeen sosiaalista etäisyyttä erilaisia näkökantoja ja kokemuksia jakamalla, ja niitä voidaan hyödyntää myös asuinalueiden tai jopa laajempien alueiden elvyttämisessä.

Kulttuurin käsitteen laajentamisella ja arkkitehtonisen perinnön ja kulttuuristen maamerkkien säilyttämisellä voisi olla merkittävä rooli erityisesti saneeraus- ja perusparannushankkeissa. Paikallista tietämystä ja tekniikoita hyödyntämällä voidaan paitsi luoda yhteyksiä ihmisten ja heidän asuinpaikkojensa välille myös elvyttää taloutta.

Lisäksi ihmiset ovat ilmaisseet halunsa olla aktiivisesti mukana tukemassa paikallista liiketoimintaekosysteemiä ja hajauttamassa lukuisia toimitusketjuja elintarviketuotannosta aina eri tuotteiden tuotantoverkostoihin. Tukemalla läheisyystaloutta ja 15 minuutin kaupunkimallia (tai ”kokonaisia yhteisöjä” (”complete communities”) voidaan lisätä paikallisia mahdollisuuksia ja muodostaa elinvoimaisia, monikäyttöisiä yhteisöjä, joissa kaikkien tarpeista huolehditaan.

5.3.Kipeimmin muutosta kaipaavien alueiden ja ihmisten priorisointi 

Tällä alalla esiin ovat nousseet seuraavat keskeiset tekijät:

·On tärkeää, että kansalaiset osallistuvat tasavertaisesti päätöksentekoon ja että käytetään osallistavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan eri ryhmien kokemukset ja tarpeet sekä julkisissa että yksityisissä yhteyksissä.

·On tarpeen yhdistää maaseutualueet ja kaupungit ja kaventaa digitaalista kuilua.

·On tarpeen puuttua asunnottomuuteen ja parantaa kohtuuhintaisten asuntojen saantia ja esteettömyyttä kaikkein haastavimmassa asemassa olevien ryhmien kannalta.

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen edellyttää, että vastataan syrjäytyneiden tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden, vammaisten tai maahanmuuttajien, tarpeisiin ja varmistetaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluja, viheralueita ja digitaalisia välineitä. Useissa vastauksissa näihin viimeksi mainittuihin viitataan hyvinä välineinä lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratisoida osallistumista päätöksentekoon.

Monet maaseutualueet kärsivät väestökadosta, mikä puolestaan johtaa taloudelliseen ja/tai sosiaaliseen köyhyyteen sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilan heikkenemiseen. Maaseutualueet kärsivät usein (fyysisten ja digitaalisten) yhteyksien puutteesta ja siitä johtuvasta työpaikkojen tai innovointimahdollisuuksien puutteesta. Yhteyksiin ja saavutettavuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen keinona parantaa sosiaalista osallisuutta koskee myös niitä kaupunkialueita, joilla tietyt asuinalueet ovat fyysisesti ja/tai sosiaalisesti eriytyneitä ja kärsivät sen vuoksi marginalisoitumisesta ja palvelujen epätasa-arvoisesta saatavuudesta. Kaupunkien kutistumisella puolestaan on myös kielteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja infrastruktuuriin liittyviä seurauksia, jotka edellyttävät pitkän aikavälin strategiaa.

Huomattavan monessa ehdotuksessa ja keskustelussa katsottiin, ettei pitäisi keskittyä ainoastaan asumiseen ja rakennettuun ympäristöön vaan myös palvelujen ja infrastruktuurien saatavuuden helpottamiseen.

5.4.Tarve pitkän aikavälin ajattelulle, elinkaariajattelulle ja yhdennetylle ajattelulle teollisissa ekosysteemeissä

On kiireellisesti puututtava resurssien ja jätteiden kestämättömään käyttöön eri teollisuudenaloilla (esim. rakennusalalla, muotialalla ja valmistusteollisuudessa).

Rakennusteollisuudessa tärkein viesti on välttää rakennusten purkaminen keskittymällä vanhojen rakennusten peruskorjaamiseen ja muuntamiseen uudelleenkäyttöä varten.

Luontopohjaiset ratkaisut ja materiaalit ovat olennaisen tärkeitä, jotta teollisia ekosysteemejä voidaan alkaa ajatella uudella tavalla. Luonnosta esimerkkiä ottavilla ratkaisuilla voidaan edistää integroidumpaa ja kiertotalouteen perustuvaa lähestymistapaa. Rakennukset ja teolliset prosessit olisi nähtävä osana luonnon ekosysteemiä. Malliesimerkkejä kiertotalouteen perustuvista käytännöistä, uusiojalostuksesta sekä erilaisten jätteiden välttämisestä ja uudelleenkäytöstä voidaan levittää ja laajentaa.

Kaupunkiympäristön uudistamisessa tai kunnostuksessa on otettava huomioon useita keskeisiä tekijöitä, jotta toiminta on pitkän aikavälin integroidun lähestymistavan mukaista.

Uudet tekniikat ja materiaalit voivat tarjota rakennusalalle pitkän aikavälin ratkaisuja. Uusiojalostettuja materiaaleja tai purkujätettä sekä biopohjaisia materiaaleja on mahdollista käyttää vanhojen rakennusten kunnostamisessa rakenteiden vahvistamiseksi tai lämpöeristyksen parantamiseksi. Luontopohjaisten ja kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen lisäksi myös muut teknologiat ja innovaatiot voivat olla tärkeitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lämmön talteenotto ja uusiutuva energia, 3D-tulostus sekä tiedonkeruu- ja yhteiskäyttövälineet energiatehokkuuden, vedenkäytön ja jätehuollon parantamiseksi. Digitaalisilla työkaluilla voidaan osaltaan tehostaa yhteisöjen elämän kartoittamista ja edistää yhteistyötä ja yhteisöjen osallistumista kaupunkien kehittämiseen. Niiden avulla voidaan myös saada hyödyllistä tietoa asukkaiden tarpeista elinympäristöjensä suhteen.

Tiettyjen talouden alojen muutos edellyttää parempaa koulutusta ja työvoiman uudelleenkoulutusta elinkaariajattelun ja sen mukaisten käytäntöjen sisällyttämiseksi teollisen ekosysteemin kaikkiin ulottuvuuksiin ja prosesseihin. Kestämättömien käytäntöjen kustannukset olisi arvioitava uudelleen ja selvitettävä tarkemmin, jotta voidaan määrittää prioriteetteja ja irrottautua kaikkein vahingollisimmista kierteistä.

Elinkaariajattelua olisi sovellettava kaikilla tasoilla: asuinalueiden tasolla voidaan hyödyntää ja käyttää uudelleen paikallisia materiaaleja, esimerkiksi muuntaa käytöstä poistetut materiaalit kaupunkikalusteiksi tai jaetuiksi tiloiksi, kun taas kansallisella tai kansainvälisellä tasolla voidaan toteuttaa muutos keskeisten teollisuudenalojen arvoketjussa.

6.Toimintaideoita

Vastaajat korostivat erilaisia tarpeita siirtymän mahdollistamiseksi ja uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi rahoitus, verkostoituminen sekä lupaavien hankkeiden ja tuotteiden näkyvyyden parantaminen:

Tämän horisontaalisen ulottuvuuden lisäksi vastauksista kävi ilmi joitakin selkeitä toimintasuosituksia.

6.1.Huomio pienimuotoiseen toimintaan

Uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa olisi kiinnitettävä huomiota etenkin toimiin ja muutoksiin katu- ja asuinaluetasolla, koska pienimmilläkin toimilla voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Asukkaat ovat lopulta omien asuinalueidensa asiantuntijoita. Myös onnistuneet pienimuotoiset hankkeet alentavat muutoksen toteuttamisen kynnystä: pienimuotoisia aloitteita on jo käynnissä – niitä on vain vahvistettava. Niiden on usein vaikea hakea EU:n rahoitusta johtuen tavasta, jolla ehdotuspyynnöt on suunniteltu.

6.2.Toimitaan useilla tasoilla samanaikaisesti 

Ihmiset ovat aiempaa tietoisempia siitä, että Euroopassa toteutetut toimet vaikuttavat muuhun maailmaan ja päinvastoin. Lisäksi ollaan tietoisia pienemmän ja suuremman mittakaavan keskinäisestä yhteydestä ja mahdollisuuksista toimia samojen periaatteiden mukaisesti eri rakenteissa. Näin ollen uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteydessä käytävien keskustelujen ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön voidaan odottaa laajenevan globaaliksi. Joissakin vastauksissa esitettiin tähän liittyviä konkreettisia ideoita.

6.3.Monialaisuus käyttöön yhdennetyn lähestymistavan muodostamiseksi

Paikkojen merkityksellinen muutos edellyttää paitsi moninaisten taitojen ja moninaisen tietämyksen yhdistämistä myös monialaista vuoropuhelua ja tutkimusta. Monialaiset työskentelytavat mainitaan useissa vastauksissa. Monissa vastauksissa myös kehitetään alojenvälisyyden ja monialaisuuden konseptia pidemmälle. Niissä katsotaan, että todellinen innovointi perustuu siihen, että otetaan avoimesti vastaan asiantuntijoiden ja muiden kuin asiantuntijoiden antamaa tietoa ja yhdistellään sitä, eli annetaan tekemiselle ja ajattelemiselle sama painoarvo. Ihannetapauksessa tähän liittyy työskentely turvallisissa ympäristöissä, keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön perustuen.

6.4. Lähtökohtana osallistava lähestymistapa

Onnistunut osallistava suunnittelu ja kaupunkisuunnittelu olisi käynnistettävä kutsumalla kaikki ihmiset mukaan keskusteluun. Liian usein vastaajat kuitenkin kertoivat, että tässä yhteydessä osallistava prosessi toteutuu vain osittain tai jopa pelkästään symbolisesti. On olennaista varmistaa, että prosessia ohjaavat ihmiset, jotka tulevat hyötymään siitä, jotta ratkaisut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla tarpeita ja sopivat siihen paikkaan, jossa ne toteutetaan. Osallistumisen tehostamiskeinoista vastauksissa mainitaan usein joukkorahoitus ja muita kansalaisten käytettävissä olevia yhteistyöhön perustuvia rahoitusmahdollisuuksia.

6.5.Innovointi – enemmän kuin teknologian työntövoimaa

Innovoinnin paradigmat on uudistettava, jotta voidaan irtautua puhtaasti teknisistä malleista ja saavutetaan sopusointu teknologian ja yhteiskunnan välillä. Teknologisilla innovaatioilla on paljon annettavaa uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttamiseksi, digitaalisten työkalujen älykkäästä käytöstä uusiin materiaaleihin. Innovoinnilla saatavat tulokset ei kuitenkaan välttämättä johdu uutuudesta tai itse teknologiasta: innovointitarve voi syntyä esimerkiksi uusista teollisista menetelmistä, joilla alennetaan kustannuksia ja tarjotaan kohtuuhintaisempia ratkaisuja, tai uusien teknologioiden ja perinteisten käsityöpohjaisten ja paikallisten ratkaisujen mukauttamisesta tiettyyn tarpeeseen tai esteettisiin valintoihin soveltuviksi. Taiteen ja tutkimuksen kenttä mainitaan myös lupaavana tekijänä, joka voi edistää innovatiivisen lähestymistavan laajempaa hyödyntämistä.

6.6.Menneen ja nykyisen välimaastossa

Tunnustetaan ja ymmärretään kulttuuriperinnön, paikallisen tietämyksen ja perinteiden merkitys ja niiden rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. On tarpeen arvioida uudelleen käytäntöjä, jotka eivät sovellu nykyisten sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, ja ottaa huomioon vanhat tietämyksen muodot, joita voidaan hyödyntää uusien polkujen muodostamisessa.

6.7. Uudet rahoitusmuodot

Innovointi voi tarkoittaa myös rahoitusratkaisuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uudet julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuudet, hankkeiden erilainen johtaminen sekä uudet mahdollisuudet, joilla voidaan lisätä kansalaisten ja pienyritysten osallistumismahdollisuuksia.

7.VII. Päätelmät ja seuraavat vaiheet 

Yhteissuunnitteluvaihe oli ensimmäinen tärkeä vaihe Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa. Siinä muotoutui aloitteen identiteetti – niin prosessin kuin sisällön suhteen.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin seuraavissa vaiheissa noudatetaan edelleen osallistavaa lähestymistapaa ja pyritään syventämään yhteissuunnitteluvaiheessa syntyneitä teemoja. Jotta voidaan tavoittaa vielä laajempi yleisö ja noudattaa entistä osallistavampaa lähestymistapaa, aloitteessa tehostetaan toimia ihmisten tavoittamiseksi.

Kokemusten ja visioiden keräämiseen käytetyt työkalut ovat olleet tarkoitukseensa sopivia, kun otetaan huomioon pandemian asettamat rajoitukset. Digitaalisilla työkaluilla tietyt ryhmät tai ihmiset eivät kuitenkaan saa ääntään kuuluviin. Seuraavissa vaiheissa olisi mahdollistettava erilaiset toimintaedellytykset ja olosuhteet, jotta voidaan toimia kentällä ihmisten parissa.

Kun kumppanien muodostama yhteisö kasvaa ja monipuolistuu, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Euroopan ulkopuolisiin kumppaneihin aloitteen globaalin ulottuvuuden rakentamiseksi ja vahvistamiseksi. Teollisuus otetaan mukaan tiiviimmin keskeisten toimijoiden joukkoon, jotta teollisen ekosysteemin muutos voi toteutua.

Kiitokset

Haluamme esittää vilpittömät kiitokset kaikille kansalaisille ja järjestöille, jotka ovat antaneet lausuntoja ja jakaneet näkemyksiään ja asiantuntemustaan sekä järjestäneet keskustelutilaisuuksia ja osallistuneet niihin. Yhdessä muodostamme tämän aloitteen.

Kuvalähteet

Sivu 3

·Nautiluksen kuori © Adobe Stock – Dean Pennala

·Lehvistön rakenne © Adobe Stock – Vera Kuttelvaserova

·Ilmakuva puistossa lepäävistä ihmisistä © Adobe Stock – Watman

Sivu 8

· https://www.nordicbauhaus.eu/digital-bauhaus#/page=1  

· https://www.up.pt/neb-goes-south/  

· https://bauhaus-mar.pt/en/conference/  

· https://www.janvaneyck.nl/news/het-nieuwe-bauhaus  

· https://www.activehouse.info/wp-content/uploads/2021/02/Active-House-Newsletter-February-2021.pdf  

· https://www.daysoforis.com/en/homepage-spring-en/  

· https://centrumdesignu.gdynia.pl/  

· https://www.arcticdesignweek.fi/en/  

· https://europa.eu/new-european-bauhaus/events/bauhaus-north-rhine-westphalia-focus-europe_en  

· https://wood4bauhaus.eu/  

· https://www.dcci.ie/consumers/blog/new-european-bauhaus  

· https://www.uni-weimar.de/en/media/news/news/titel/open-call-for-a-new-european-bauhaus-weimar-2/  

· https://triennale.org/bauhaus

Sivu 15

·Wunderbugs / © Francesco Lipari

·Tree-House School / © Valentino Gareri

·The Arch / © O.S.T. & Constructlab

·Protegemos las escuelas © Barcelona City Council

·Palaluxottica / © Simone Bossi

·Street Carnival in Clonakilty / © Cork County Council

·UMAR unit / © Empa - Swiss Federal Laboratories for Materials Science and Technology

·Ljuba in Drago / © Ksenja Perko

·Sadepuutarhat Rundelsgatanilla Vellingessä / © Source: edge

·Gyermely / © Balázs Danyi

·© Ireland’s Greenest town initiative

·House of Blivande / © Ketter Raudmets

·Takapiha / © CC BY-NC-SA In My Backyard - rioneiva.com/nomeuquintal

·Pupils of Sustainable Dream City © Navet Science Center

·Reincarnation project © Akna Márquez

·Proto-Habitat / © Flavien Menu

·3D printed house / © Source: Prvok

·Workshop in Salak / © Keliaujančios dirbtuvės

·Housing solution / © A. De Smet, B. Pak & Y. Schoonjans (KU Leuven Faculty of Architecture), G. Bruyneel & T. Van Heesvelde (Samenlevinsopbouw Brussel), B. Van Hoecke (CAW Brussel)

·Projekthaus Potsdam / © Natalia Irina Roman

·Group using the toolkit / © Dan Lockton

·Shot from the 2019 "Bag from banner recovery" workshop / © Open Design School

·Home for The Homeless © xystudio

·Holmes Road Studios © Peter Barber Architects

·© De Ceuvel

·Domo - kestävän arkkitehtuurin opetus ylemmällä keskiasteella / © Dolores Victoria

·The Salt House © R. Hofmanis

(1)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/SPEECH_20_1655

(2)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/co-design/conference_en    

(3)

Anne Lacaton ja Jean-Philippe Vassal saivat vuoden 2021 Pritzker Architecture -palkinnon osoituksena heidän tekemästään työstä olemassa olevien rakennusten kunnostamiseksi.

(4)

Tarkempia tietoja EU Mies -palkinnosta on osoitteessa https://www.miesarch.com/.

(5)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/2021-prizes_en

(6)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/partners-0/partners_en

(7)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/about/high-level-roundtable_en

(8)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/high-level-roundtable-visions_en    

(9)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/co-design/co-designing-new-european-bauhaus-0_en    

(10)

  https://www.housingeurope.eu/blog-1558/the-new-european-bauhaus

(11)

  https://www.beda.org/news/new-european-bauhaus/

(12)

  https://www.ace-cae.eu/activities/new-european-bauhaus-collective-nebc/

(13)

  https://pro.europeana.eu/page/new-european-bauhaus  

(14)

  https://www.europanostra.org/cultural-heritage-as-an-integral-dimension-of-the-new-european-bauhaus-initiative/

(15)

  https://triennale.org/bauhaus

(16)

  https://wood4bauhaus.eu/

(17)

  https://www.nordicbauhaus.eu/#/page=1

(18)

  https://bauhaus-mar.pt/en/

(19)

   Ateena, Zagreb, Valencia, Porto, Bologna ja Toulouse.

(20)

  http://www.eu-smart.community/index.html

(21)

  https://europa.eu/new-european-bauhaus/co-design/conference_fi

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2021

COM(2021) 573 final

EU:n ohjelmien hyödyntäminen

LIITE

asiakirjaan

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Kaunista, kestävää, yhdessä

Sisällysluettelo

EU:N OHJELMIEN HYÖDYNTÄMINEN    

UUDEN EUROOPPALAISEN BAUHAUSIN KOHDENNETUT EHDOTUSPYYNNÖT    

A.1. MUUTOKSEN TOTEUTUS PAIKAN PÄÄLLÄ    

A.1.1.    Horisontti Eurooppa – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky    

A.1.2.    Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)    

A.1.3.    Sisämarkkinaohjelma    

A.2.    MUUTOKSET INNOVOINNILLE SUOTUISAN YMPÄRISTÖN LUOMISEKSI    

A.2.1.    LIFE-ohjelma    

A.2.2.    Horisontti Eurooppa – Pilari 3 Innovatiivinen Eurooppa    

A.2.3.    Sisämarkkinaohjelma - COSME    

A.3.    UUSIEN MERKITYSSISÄLTÖJEN LEVITTÄMINEN    

A.3.1.    LIFE - Uusi eurooppalainen Bauhaus -foorumi tietämyksen jakamiseen    

A.3.2.    Erasmus+-toimet nuorisoa, kouluopetusta ja opettajia varten    

UUDEN EUROOPPALAISEN BAUHAUSIN TUKEVAT EHDOTUSPYYNNÖT    

B.1. MUUTOKSEN TOTEUTUS PAIKAN PÄÄLLÄ    

B.1.1.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky    

B.2.    MUUTOKSET INNOVOINNILLE SUOTUISAN YMPÄRISTÖN LUOMISEKSI    

B.2.1.    Sisämarkkinaohjelma    

B.2.2.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky    

B.2.3.    Luova Eurooppa – Monialainen toimintalinja    

B.2.4.    ERASMUS+-kumppanuudet – Innovaatioyhteenliittymät    

B.2.5.    Erasmus+-huippuosaamiskumppanuus – Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt    

B.3.    UUSIEN MERKITYSSISÄLTÖJEN LEVITTÄMINEN    

B.3.1.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky    

B.3.2.    Luova Eurooppa – KULTTUURIN toimintalinja    

B.3.3.    Euroopan solidaarisuusjoukot    

 

EU:N OHJELMIEN HYÖDYNTÄMINEN

Komission yksiköt ovat määritelleet uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanon tukikehyksen ensimmäiset osatekijät, joihin sisältyy useita syyskuussa 2021 alkavia pilottitoimia. Rahoitusulottuvuus edellyttää yhteisiä ponnisteluja, joten EU:n tasolla olennaisen tärkeitä ovat komission hallinnoimat rahoitusvälineet, joita hyödynnetään niiden täydentävän soveltamisalan perusteella. EU:n rahoitusosuutta koskevan ehdotuksen rahoitusvaikutukset otetaan huomioon kyseisten ohjelmien nykyisissä rahoituspuitteissa vuosiksi 2021–2027 ja sovittujen henkilöstöresurssien puitteissa.

EU:n ohjelmien tarjoamaa taloudellista tukea on täydennettävä muulla paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason yhteistyössä hallinnoitavalla rahoituksella, jotta voidaan varmistaa konseptin levittäminen kentällä. Erityisesti rakennetun ympäristön muutokset edellyttävät huomattavaa rahoitusta, joka saadaan kokoon vain yhdistämällä kaikki mahdolliset lähteet. Komissio kiinnittää erityistä huomiota eri ohjelmien koordinointiin niiden käyttöönoton aikana.

Tukikehys voidaan jakaa kahteen osaan: ensimmäiset ehdotuspyynnöt on suunnattu erityisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden rahoittamiseen; toisessa joukossa ehdotuspyyntöjä uusi eurooppalainen Bauhaus on otettu painopisteeksi tai muodostamaan kontekstin muille aiheille, ja siten sen piiriin kuuluvat hankkeet voivat osallistua aloitteeseen keskittymättä yksinomaan siihen.

UUDEN EUROOPPALAISEN BAUHAUSIN KOHDENNETUT EHDOTUSPYYNNÖT

A.1. MUUTOKSEN TOTEUTUS PAIKAN PÄÄLLÄ

Tukikehyksen ensimmäisellä tasolla olisi pyrittävä tukemaan paikallisen tason konkreettista muutosta, joka tapahtuu rakennetussa ympäristössä esteettisyyden, kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden perusarvojen mukaisesti. Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttaminen toteuttamalla paikallisia muutoshankkeita edellyttää laajaa tukea alue- ja paikallisviranomaisten ja hallintoviranomaisten valmiuksien kehittämiseen.

A.1.1.    Horisontti Eurooppa – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 25 milj. euroa |MILLOIN: Syyskuu 2021 – tammikuu 2022

HORIZON-MISS-2021-NEB-01-01: Tuetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin kärkiesittelyhankkeiden käynnistämistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missioiden yhteydessä: Kärkiesittelyhankkeissa tartutaan uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta merkityksellisiin haasteisiin käyttämällä tehtävälähtöistä lähestymistapaa (vaikuttava, mitattavissa oleva ja kohdennettu) ja ottaen huomioon uuden eurooppalaisen Bauhausin kolme keskeistä periaatetta (kestävyys, osallisuus ja esteettisyys). Vähintään viiden kunnianhimoisen ja erittäin innovatiivisen kärkiesittelyhankkeen käynnistäminen eri puolilla EU:ta.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 10 milj. euroa |MILLOIN: Syyskuu 2021 – tammikuu 2022

HORIZON-CL4-2021-RESILIENCE-02-32: Sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuinalueiden esittelyhankkeet (vaikutustenarviointi): Esittelyhankkeet, joissa hyödynnetään innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuinalueiden kunnostamiseksi kestävällä ja osallistavalla tavalla yhdennettyä kaupunginosapohjaista lähestymistapaa noudattaen ja kohtuuhintaista asumista koskevan aloitteen tavoitteiden mukaisesti, edistävät uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanoa.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 2 milj. euroa |MILLOIN: 2022

HORIZON-MISS-2021-CIT-01-02: Yhteistyöhön perustuvat paikallisen hallinnoinnin mallit kaupunkiympäristön merkittävän muutoksen vauhdittamiseksi sekä uuden eurooppalaisen Bauhausin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistämiseksi: Ehdotuspyynnöllä pyritään tukemaan innovatiivisia ja yhteistyöhön perustuvia paikallisen hallinnoinnin malleja, joissa kaikki kansalaiset voivat pohtia ilmastoneutraalia kaupunkimuutosta, ja joilla edistetään uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteita.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 1 milj. euroa |MILLOIN: Syyskuu 2021 – tammikuu 2022

HORIZON-CL5-2021-D4-02-03: Vahvistetaan eurooppalaista koordinointia ja tiedonvaihtoa sellaisten innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämiseksi, joilla tuetaan kestävää kehitystä, laatua, kiertotaloutta ja sosiaalista osallisuutta rakennetussa ympäristössä ja edistetään siten uutta eurooppalaista Bauhausia (aihealue toteutetaan Built4People-kumppanuuden puitteissa). Ehdotuspyynnöllä pyritään tukemaan koordinointi- ja tukitoimia seuraaviin tarkoituksiin: lisätään innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kestävän, ihmiskeskeisen, osallistavan ja laadukkaan rakennetun ympäristön edistämiseksi; tehostetaan vertaisoppimista; lisätään tietoisuutta innovoinnin sekä rajatylittävän ja synergiaetuja tuovan yhteistyön hyödyistä rakennetun ympäristön alalla; tunnustetaan ja integroidaan laadukkaan arkkitehtuurin ja suunnittelun periaatteet nykyistä paremmin; vahvistetaan verkottumista ja yhteisrahoitusta innovoinnin alalla.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt | TALOUSARVIO: 6 milj. euroa |MILLOIN: Tammikuu 2022 – huhtikuu 2022

HORIZON-CL2-2022-HERITAGE-01-10: Uusi eurooppalainen Bauhaus – vihreämmän ja oikeudenmukaisemman elämäntavan rakentaminen luovissa ja osallistavissa yhteiskunnissa arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen avulla: laadukkaan arkkitehtuurin merkitys nostetaan esiin keskittymällä kestävään ja osallistavaan arkkitehtuuriin ja suunnitteluun, joilla voidaan huomioida ihmisten monimuotoisuus ja taata hyvinvointi, saavutettavuus ja turvallisuus kaikille. Olisi otettava huomioon virtuaalisten ja fyysisten tilojen välinen yhteys, mukaan lukien uusi hybridiympäristö.

A.1.2.    Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

KOHDE: Viranomaiset | TALOUSARVIO: 2,5 milj. euroa |MILLOIN: Helmikuu 2022

Tekninen apu: Valmiuksien kehittäminen, rahoituslähteiden kartoittaminen, osallistavan yhteissuunnittelun perustana olevien menetelmien ja vakiintuneiden prosessien kehittäminen paikallisella tasolla sekä laajempien horisontaalisten näkökulmien tutkiminen, esimerkiksi uuden eurooppalaisen Bauhausin puitteissa toteutettavien hankkeiden mahdollistavien/estävien tekijöiden tutkiminen.

KOHDE: Viranomaiset | TALOUSARVIO: 20 milj. euroa | MILLOIN: Q3 2022

Eurooppalainen kaupunkialoite: Tuetaan neljää tai useampaa erittäin innovatiivista hanketta. Ehdotuspyynnöllä rahoitetaan hankkeita, joilla saadaan aikaan konkreettisia,. tosielämän esimerkkejä uuden eurooppalaisen Bauhausin puitteissa toteutettavista toimista, joissa yhdistyvät aloitteen kolme keskeistä arvoa.

A.1.3.    Sisämarkkinaohjelma

KOHDE: Sisämarkkinaohjelman puitteissa tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 1,2 milj. euroa  |MILLOIN: Heinäkuu 2021 – lokakuu 2021

SMP-COSME-2021-HOUS-01 Kohtuuhintaista asumista koskeva aloite: Perustetaan kohtuuhintaista asumista koskevan aloitteen EU-tason kumppanuus, jolla tuetaan paikallisia teollisuuskumppanuuksia (paikallisviranomaiset, sosiaalisen asumisen tarjoajat, rakennusalan pk-yritykset, sijoittajat), jotta voidaan parantaa rahoituksen sekä taloudellisen ja teknisen avun saatavuutta sekä valmiuksien kehittämistä, parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tietämyksen siirtoa. Tällä kumppanuudella mobilisoidaan kohtuuhintaisen ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoita paikallisella tasolla toteuttamaan perusparantamisen aluetason kärkihankkeita, joissa keskitytään sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen ja noudatetaan yhdennettyä kaupunginosapohjaista lähestymistapaa (kestävyys, asumiskelpoisuus, paikallisten ja sosiaalipalvelujen saatavuus, innovointi ja liiketoimintamahdollisuudet).

A.2.    MUUTOKSET INNOVOINNILLE SUOTUISAN YMPÄRISTÖN LUOMISEKSI

Tuotantojärjestelmien on perustuttava täysin tuotteiden ja palvelujen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen vaikutusten syvällisempään ymmärtämiseen, ja niissä on noudatettava myös suunnittelu kaikille -lähestymistapaa, joka voi ulottua eri aloille. Innovoinnilla olisi myös pyrittävä sisällyttämään kestävyys, osallisuus ja esteettisyys uusiin ratkaisuihin ja tuotteisiin.

A.2.1.    LIFE-ohjelma

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: 13 milj. euroa (arvioitu talousarvio uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeille) MILLOIN: Heinäkuu 2021 – marraskuu 2021

LIFE-2021-SAP-ENV-ENVIRONMENT: LIFE-hankkeilla tuetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita tehdä EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta kulttuurinen, ihmiskeskeinen, positiivinen ja konkreettinen kokemus. Kohteena ovat erityiset yrityshautomohankkeet, joissa keskitytään monialaisiin ympäristöhaasteisiin ja joihin osallistuvat asiaankuuluvat tiede-, hallinto-, kansalais- ja yrittäjäyhteisöt, jotta voidaan suunnitella tulevaisuuden elintapoja tieteen, ympäristön, taiteen ja kulttuurin risteyksessä. Näissä hankkeissa yhdistyvät uuden eurooppalaisen Bauhausin kolme ulottuvuutta. Ei-yksinomaisiin toiminta-aloihin voisivat kuulua esimerkiksi kaupunki-, virkistys-, asumis- ja työympäristö, rakennukset ja rakenteet, liikennejärjestelyt, kestävät materiaalit, kierrätys, maaperän kestävä käyttö, viheralueiden kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu.

A.2.2.    Horisontti Eurooppa – Pilari 3 Innovatiivinen Eurooppa 

KOHDE: Startup-yritykset | TALOUSARVIO: 700 000 euroa |MILLOIN: Lokakuu 2021

Uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyvien startup-yritysten tukeminen EIT:n tuella: Tunnistetaan lupaavimmat eurooppalaiset startup- ja scaleup-yritykset, joiden innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tukea uutta eurooppalaista Bauhausia, ja tuetaan niitä parhaiten soveltuvilla palveluilla, jotta voidaan kasvattaa eurooppalaisia huippuosaajia tukemaan uutta eurooppalaista Bauhausia ja siten edistää työpaikkojen luomista, innovointia ja kasvua Euroopassa.

A.2.3.    Sisämarkkinaohjelma - COSME 1

KOHDE: Suunnittelijat, luovan alan ammattilaiset, pk-yritykset, teknologian tarjoajat |MILLOIN: lokakuu 2021 | TALOUSARVIO: 4 milj. euroa

Worth-kumppanuushanke: Yksi Worth-kumppanuushankkeen kiinnostuksenilmaisupyynnöistä on kohdennettu uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin. Tämä yrityshautomo ja -kiihdyttämö tarjoaa kohdennettua tukea (mentorointia, valmennusta ja näkyvyyttä) suunnittelijoiden, valmistajien, käsityöläisten ja teknologian tarjoajien liiketoimintakumppanuuksille. Valitut kumppanuudet saavat tukea uusien liiketoimintaideoiden (tuotteet, palvelut, tuotantoprosessit tai liiketoimintamallit) kehittämiseksi lifestyle-aloilla, mukaan lukien kodin huonekalujen, sisustussuunnittelun, arkkitehtuurin ja muodin aloilla.

KOHDE: Julkiset ostajat (kaupungit, alueet, sairaalat, yhteishankintayksiköt jne.) |MILLOIN: Avoin TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille

Suurten ostajien joukkoälyn ja toimintaohjelman (Big Buyers 3 – BB3) tavoitteena on edistää osallistujien välistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa hankintakäytäntöjä, jakaa asiantuntemusta, sitouttaa markkinat yhdessä ja edistää innovaatiohankintojen käyttöä. Osallistujien olisi valmisteltava osioita asianomaisia hankintamenettelyjä varten. Lisäksi niiden kokonaispainoarvoa olisi hyödynnettävä markkinoiden houkuttelemiseksi innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea EU:n talouden elpymistä ja edistää innovointia ja startup-toimintaa. Vähintään yksi kymmenestä perustettavasta työryhmästä on perustettava uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyvälle alalle.

A.3.    UUSIEN MERKITYSSISÄLTÖJEN LEVITTÄMINEN

Uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteissuunnitteluvaiheessa saatujen vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että keskeinen tekijä käsiteltäessä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita on sellaisten yhteissuunnitteluprosessien entistä järjestelmällisempi soveltaminen, joihin osallistuu yhteisöjä ja kansalaisyhteiskuntaa ja jotka perustuvat sukupolvien väliseen ja monialaiseen yhteistyöhön (muun muassa tiede ja teknologia, digitaaliset sovellukset, sosiologia, yhteiskuntatieteet, valtiotieteet, taloustiede, kulttuuri, koulutus, muotoilu).

A.3.1.    LIFE - Uusi eurooppalainen Bauhaus -foorumi tietämyksen jakamiseen

KOHDE: KAIKKI | TALOUSARVIO: 150 000 euroa | MILLOIN: marraskuu 2021

Foorumin kokous, jossa esitellään Life- ja Horisontti 2020 -ohjelmista rahoitettuja hankkeita, jotka ovat hyviä esimerkkejä jo toteutuneista uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeista ja toimivat innoituksena uusille hankkeille, joilla tuetaan sen arvojen laajempaa levittämistä.

A.3.2.    Erasmus+-toimet nuorisoa, kouluopetusta ja opettajia varten 2  

KOHDE: aikuiskoulutuksen alalla toimiva julkinen tai yksityinen organisaatio |MILLOIN: 2022 |TALOUSARVIO: Vahvistettava: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille

Euroopan nuorisoyhteistyön toimilla tuetaan nuorisojärjestöjen kansainvälisiä kumppanuuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa niiden toiminnan eurooppalaista ulottuvuutta, jotta nuoret kaikkialla Euroopassa voivat käynnistää yhteisiä hankkeita, järjestää vaihtoja ja edistää koulutusta. Tällä toimella voidaan edistää uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyviä toimia.

KOHDE: Varhaiskasvatuksen 3 , alemman perusasteen, toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen henkilöstö (esim. opettajat, rehtorit) | MILLOIN: 2022 |TALOUSARVIO: n.a 4 .

Vuoden 2022 eTwinning-hankkeen vuotuinen teema on ”Kaunis, kestävä ja osallistava tulevaisuus: koulut ja uusi eurooppalainen Bauhaus: luovan oppimisympäristön luominen vihreissä ja osallistavissa kouluissa”. Opettajia ja koulujen henkilöstöä pyydetään kertomaan oppilaidensa kanssa koulustaan covid-19-pandemian jälkeisenä aikana. He laativat yhteistyössä vision ihanteellisesta koulusta. Vuoden eTwinning-teemaa käsitellään näkyvästi ympärivuotisissa kampanjoissa, lokakuussa järjestettävässä eTwinning-konferenssissa ja eTwinning-verkoston vuosikirjassa. Lisäksi kouluopetuksen sidosryhmien kannalta merkitykselliset uuden eurooppalaisen Bauhausin tapahtumat lisätään kouluopetuksen eurooppalaisen verkkofoorumin kalenteriin, ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille tärkeät tapahtumat lisätään vastaavasti aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE) kalenteriin. Kaikkien foorumien sosiaalisen median kanavilla käsitellään näitä tasapuolisesti.

KOHDE: Organisaatiot, jotka ovat suorittaneet Erasmus+-hankkeen, mukaan lukien erinomaiset opetuskäytännöt |TALOUSARVIO: Rahoituksen saajille ei ole varattu erillistä budjettia. | MILLOIN: T2 2022

Euroopan innovatiivisen opetuksen palkinto voisi vuonna 2022 keskittyä uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyviin aiheisiin, erityisesti kestävyyden, osallistumisen ja osallisuuden väliseen yhteyteen sekä innovatiiviseen opetukseen ja oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen kouluun, jossa kootaan yhteen kaikki toimijat yhteisön tasolla. Se toisi esiin Erasmus+-ohjelman onnistuneita hankkeita ja tarjoaisi niille tilaisuuden luoda yhteyksiä ja tehdä yhteistyötä.

KOHDE: DiscoverEU-osallistujat |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille| MILLOIN: 2022

DiscoverEU edistää vuosittain tiettyyn teemaan liittyvää toimintaa. DiscoverEU:n vuotuinen teema vuonna 2022 liittyy Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen.

UUDEN EUROOPPALAISEN BAUHAUSIN TUKEVAT EHDOTUSPYYNNÖT

Myös joillakin muilla toimilla edistetään uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttamista sisällyttämällä aloite ehdotuspyyntöjen asiayhteyteen.

B.1. MUUTOKSEN TOTEUTUS PAIKAN PÄÄLLÄ

Rakennus-, kunnostus- ja kulttuuriperintöaloja koskevalla tutkimuksella ja kokeilulla voidaan edistää uutta eurooppalaista Bauhausia kehittämällä uusia välineitä ja ratkaisuja, jotka voidaan sisällyttää muutoshankkeisiin.

B.1.1.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille | MILLOIN: Kesäkuu 2021 – syyskuu 2021

HORIZON-CL4-2021-TWIN-TRANSITION-01-10: Rakennusten ja infrastruktuurin digitaaliset luvat ja vaatimustenmukaisuuden tarkastukset (vaikutustenarviointi): 3 hanketta, joilla a) parannetaan tehokkuutta ja tuottavuutta ja vähennetään virheitä suunnittelu- ja rakennusprosesseissa; b) kehitetään automatisoituja, nopeampia, täsmällisempiä ja tehokkaampia lupamenettelyjä ja vaatimustenmukaisuutta rakennuskohteiden osalta (esim. sääntely, terveys ja turvallisuus, suorituskyky); c) parannetaan laatua ja resurssitehokkuutta rakentamisessa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tavoitteiden mukaisesti.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille    |MILLOIN: Lokakuu 2021 – maaliskuu 2022

HORIZON-CL4-2022-TWIN-TRANSITION-01-09: Havainnollistetaan digitaalisen rakennuspäiväkirjan käyttöä rakennuksissa (vaikutustenarviointi): 2 hanketta, joilla pyritään a) parantamaan rakennusten resurssitehokkuutta ja hiilestä irtautumista; b) liitetään rakennuspäiväkirjoissa hyödynnettävät olemassa olevat tietokannat, välineet ja lähteet paremmin toisiinsa; c) parannetaan digitaalisten rakennuspäiväkirjojen käytettävyyttä käyttäjäkokemusten avulla ottaen huomioon esteettömyyttä ja osallisuutta koskevat kysymykset; d) kehitetään uusia tai parannetaan olemassa olevia välineitä asiaankuuluvien tietojen keräämistä ja päivittämistä varten; e) havainnollistetaan digitaalisten rakennuspäiväkirjojen käytön muita hyötyjä, kuten rakennusten ja rakentamisen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät hyödyt, joita syntyy esim. rakenteiden kunnon seurannasta; kustannustehokkuudesta, ajansäästöstä; ja ilmastokestävyyden parantamisesta.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille        | MILLOIN: Lokakuu 2021 – helmikuu 2022/syyskuu 2022

HORIZON-CL6-2022-CIRCBIO-02-01-two-stage: Rakennusten ja rakennusalan kiertotaloutta koskevat integroidut ratkaisut (vaikutustenarviointi), joilla edistetään uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamista: 1) hankkeet, joilla lisätään innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja markkinoille saattamista seuraaviin tarkoituksiin: a) rakentaminen, jätteen syntymisen ehkäiseminen, elinkaaren pidentäminen ja rakennusten ja niiden osien elinkaaren tehokkuuden parantaminen; b) purkutyöhön liittyvä suunnittelu ja valmistus, jätteen syntymisen ehkäiseminen ja jätehuolto, uudelleenkäyttö ja kierrätys rakennusalalla, mukaan lukien tuotanto ja kokoonpano; 2) edistyneiden digitaalisten ratkaisujen tehokkaampi levittäminen; 3) rakennus- ja purkujätteen hyödyntämis- ja kierrätysasteen nostaminen; 4) vaarallisten aineiden poistamisen tehostaminen sekundaarisista materiaaleista; 5) uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen materiaalien uusiojalostuksen lisääminen rakennusalalla; ja 6) tietämyksen lisääminen rakennusten ja rakennusmateriaalien yleisestä ympäristöjalanjäljestä ja komission käyttöön ottaman tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän käytännön soveltamisen lisääminen.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille    |MILLOIN: Syyskuu 2021 – tammikuu 2022

HORIZON-CL5-2021-D4-02-02: Kustannustehokkaat, kestävät, monitoimiset ja/tai esivalmistetut kokonaisvaltaiset perusparannuspaketit, joissa otetaan huomioon uusiutuvat energialähteet sekä uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt materiaalit (Built4People). Tähän tulisi sisältyä sellaisten lupaavien teknologisten innovaatioiden laajamittainen esittely aidossa ympäristössä, jotka noudattavat kestävän elinkaaren periaatteita, ovat hyödyllisiä monenlaisissa ympäristöoloissa ja joilla parannetaan sisäympäristöä, käyttäjämukavuutta, tyytyväisyyttä ja esteettömyyttä kunnioittaen esteettistä ja historiallista arvoa ja/tai paikallista arkkitehtonista identiteettiä.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille    |MILLOIN: Syyskuu 2021 – tammikuu 2022

HORIZON-CL5-2022-D4-02-03: Kestäviä ja resurssitehokkaita ratkaisuja avoimeen, helposti saatavilla olevaan, osallistavaan, sopeutumiskykyiseen ja vähäpäästöiseen kulttuuriperintöön: ennaltaehkäisy, seuranta, hallinta, ylläpito ja perusparantaminen (Built4People). Tarjotaan teknisesti ja sosiaalisesti innovatiivisia, kestäviä sekä energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja kulttuuriperintöä koskevan rakennetun ympäristön kustannustehokkaaseen parantamiseen ja säilyttämiseen kaikilla asiaankuuluvilla osa-alueilla: osallistavuus, saavutettavuus, selviytymiskyky, ympäristö- ja energiatehokkuus sekä niiden rinnalla elinkaariajattelu. Olisi huolehdittava asiaankuuluvien sidosryhmien (esim. kansalaisyhteiskunnan järjestöt, yhdistykset, kulttuuriperintöalan sidosryhmät, kuten kulttuuriperinnön suojeluelimet) osallistamisesta sekä kansalaisten hyväksynnästä ja sosiaalisesti innovatiivisista ideoista.

B.2.    MUUTOKSET INNOVOINNILLE SUOTUISAN YMPÄRISTÖN LUOMISEKSI

Paikkojen muuttaminen uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden mukaisesti edellyttää myös liiketoimintamallien mukauttamista ja uusien lähestymistapojen kehittämistä. Tässä yhteydessä osuus- ja yhteisötalous voi antaa merkittävän panoksen aloitteeseen.

B.2.1.    Sisämarkkinaohjelma

KOHDE: sisämarkkinaohjelman puitteissa tukikelpoiset yhteisöt | TALOUSARVIO: 4 milj. euroa | MILLOIN: syyskuu 2021

Yhteisötalous ja paikalliset vihreän kehityksen ohjelmat, joilla tuetaan pk-yrityksiä niiden selviytymiskyvyn parantamiseksi: Tällä ehdotuspyynnöllä tuetaan paikallisia vihreän kehityksen ohjelmia ja yhteisötaloutta koskevien alueiden ja kaupunkien välisten kumppanuuksien luomista alueellisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja paikallisen talouskasvun uudelleensuunnittelun edistämiseksi. Toimissa keskitytään kaupunkien/paikallisviranomaisten ja yhteisötalouden yritysten valmiuksien kehittämiseen sekä kansalaisten osallistamiseen ja voimaannuttamiseen. Lisäksi tuetaan kumppanuuksia paikallisten vihreän kehityksen ohjelmien täytäntöönpanossa ja yhteisötalousyhteisöjen selviytymiskyvyn parantamisessa kestävää ja osallistavaa paikallista kehitystä ja rinnakkaisia siirtymiä varten. Uusi eurooppalainen Bauhaus on yksi painopisteistä.

B.2.2.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille |MILLOIN: Kesäkuu 2021 – syyskuu 2021

HORIZON-CL4-2021-RESILIENCE-01-31: Euroopan teknologisen ja sosiaalisen innovoinnin tehdas (European Technological and Social Innovation Factory) (RIA): Taloudellinen ja valmiuksien kehittämiseen tarkoitettu tuki sosiaalialan innovoijille, jotta he voivat kehittää ideoitaan konkreettisiksi ratkaisuiksi, jotka edistävät uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamista.

Luovaan alaan ja koulutukseen liittyvä innovointi voi myös edistää uuden eurooppalaisen Bauhaus-aloitteen tavoitteita.

B.2.3.    Luova Eurooppa – Monialainen toimintalinja

KOHDE: Kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat organisaatiot |MILLOIN: Kesäkuu – 5. lokakuuta 2021 TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille

CREA-CROSS-2021-INNOVLAB Luovan innovoinnin esittelyhankkeet tukevat innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen suunnittelua ja testausta, ja niillä voidaan saada aikaan myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia monilla kulttuurialoilla ja luovilla aloilla. Esittelyhankkeiden avulla voidaan kehittää innovatiivisia ratkaisuja (esim. työkaluja, malleja ja menetelmiä), joiden olisi oltava helposti toistettavia ja joilla olisi oltava mahdollisuus päästä markkinoille. Hankkeissa voidaan keskittyä arvoketjun viherryttämiseen kulttuurialalla ja luovilla aloilla, mukaan lukien toimet, joilla edistetään uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamista.

B.2.4.    ERASMUS+-kumppanuudet – Innovaatioyhteenliittymät

KOHDE: koulutusalalla toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiot |TALOUSARVIO: Vahvistettava 5 | MILLOIN: 2022

Erasmus+-ohjelman innovaatioyhteenliittymät (kohdennetaan laajemman sidosryhmäjoukon väliseen yhteistyöhön: opiskelijat, yliopistot, yritykset, kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunta jne.) osallistuvat uuden eurooppalaisen Bauhausin toimintaan erityisen painopisteen kautta. Kohteena olisivat sekä korkea-asteen koulutus että ammatillinen koulutus.

B.2.5.    Erasmus+-huippuosaamiskumppanuus – Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt 6  

KOHDE: Ammatillisen koulutuksen tarjoajat, korkea-asteen oppilaitokset, tutkimuslaitokset, tiedepuistot, innovaatiotoimistot, yritykset, kauppakamarit ja niiden järjestöt, työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnalliset yritykset, alakohtaiset osaamisneuvostot jne. |MILLOIN: Syyskuu/lokakuu 2021  |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden aloitteella tuetaan ammatillisen huippuosaamisen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, johon osallistuu laaja joukko paikallisia sidosryhmiä. Sen avulla ammatilliset oppilaitokset voivat nopeasti mukauttaa osaamisen tarjontaa muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, myös digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Ne voisivat edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin toteutusvaihetta tekemällä yhteistyötä sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka osallistuvat aloitteen piirissä toteutettaviin paikallisiin muutoshankkeisiin. Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat tietyssä paikallisessa toimintaympäristössä ja muodostavat osaamisekosysteemien selkärangan innovoinnin, aluekehityksen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta, ja ne tekevät yhteistyötä muissa maissa sijaitsevien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen välityksellä.

B.3.    UUSIEN MERKITYSSISÄLTÖJEN LEVITTÄMINEN

Yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen oppimistila uudelle eurooppalaiselle Bauhausille.

B.3.1.    Horisontti Euroopan – pilari 2 Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille |MILLOIN: Kesäkuu 2021 – lokakuu 2021

HORIZON-CL4-2021-HUMAN-01-19: Paikallisyhteisöjen kysyntään liittyvien innovatiivisten ratkaisujen testaaminen: luodaan ja testataan yhdessä yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotta Euroopassa kehitettyä tutkimusta ja innovointia voidaan testata yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa, ja tuetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin puitteissa edistettävää yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille |MILLOIN: Lokakuu 2021 – helmikuu 2022

HORIZON-CL6-2022-GOVERNANCE-01-08: Menestyksekäs ehdotus edistää ympäristön seurannan laajaa käyttöönottoa ja tuo lisäarvoa parantamalla kansalaisten keräämien tietojen hyödyntämistä ja validointia ja lisäämällä kansalaisten osallistumista ja sitoutumista, mikä edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän vahvistamista. Koska painopiste on kaupunkiympäristössä ja aloitteessa pyydetään huomioimaan kansalaishavainnoinnin ja osallisuuden sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat, hankkeilla tulisi pyrkiä edistämään uutta eurooppalaista Bauhausia.

KOHDE: Kaikki HE:n piiriin kuuluvat tukikelpoiset yhteisöt |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille |MILLOIN: Lokakuu 2021 – helmikuu 2022

HORIZON-CL6-2022-COMMUNITIES-01-05: Luontopohjaisten ratkaisujen sosiopoliittisten vaikutusten arviointi osallistavampien ja selviytymiskykyisempien yhteisöjen luomiseksi: hankkeilla olisi pyrittävä edistämään uutta eurooppalaista Bauhausia tukemalla vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää yhteisöjen elinympäristöissä yhdistämällä kestävyys, osallisuus ja kokemusten laatu. Pienimuotoisia pilottihankkeita voitaisiin kehittää sellaisten luontopohjaisten ratkaisujen tutkimiseksi, joissa hyödynnetään joko toiminnallisia, sosioekonomisia tai yhdennettyjä lähestymistapoja tai sovelluksia uusissa ympäristöissä.

Kulttuuri-, koulutus- ja nuorisoalan vapaaehtoishankkeet voivat antaa hyödyllisen panoksen uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin.

B.3.2.    Luova Eurooppa – KULTTUURIN toimintalinja 7

KOHDE: Kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat organisaatiot |TALOUSARVIO: ei ennalta vahvistettua määrää uudelle eurooppalaiselle Bauhausille| MILLOIN: 2022

Eurooppalaisilla kulttuuriyhteistyöhankkeilla pyritään edistämään kulttuurialan organisaatioiden välistä yhteistyötä, lisäämään eurooppalaisen taiteellisen sisällön luomisen ja levittämisen eurooppalaista ulottuvuutta sekä edistämään uusien ja innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, kokeilua, levittämistä tai soveltamista. Eurooppalaisilla yhteistyöhankkeilla on myös tarkoitus edistää uusien EU:n toimintapoliittisten aloitteiden, kuten uuden eurooppalaisen Bauhausin, täytäntöönpanoa kulttuurin alalla. Aiheeseen liittyvät ehdotuspyynnöt koskevat uuden eurooppalaisen Bauhausin aihepiirejä ja aihekohtaisia painopisteitä.

B.3.3.    Euroopan solidaarisuusjoukot

KOHDE: Organisaatiot ja nuoret, jotka voivat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin |TALOUSARVIO: Vahvistettava 8 | MILLOIN: 2022

Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2022 vuotuisen ehdotuspyynnön osalta uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite on osa ympäristökestävyyttä ja ilmastotavoitteita koskevaa horisontaalista painopistettä.

(1)

https://eufundingoverview.be/funding/cosme

(2)

Erasmus-rahoitusta voidaan täydentää muista kansallisista tai EU:n rahastoista, kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), teknisen tuen välineestä (TSI), Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja InvestEU-ohjelmasta.

(3)

Varhaiskasvatus

(4)

Vuotuisen eTwinning-teeman järjestää ja toteuttaa Erasmus+-ohjelmasta rahoitettu eTwinning-keskustukipalvelu. Kaikki aihepiiriin liittyvät toimet, julkaisut ja kampanjat ovat erottamaton osa kyseistä palvelusopimusta.

(5)

Tämän toimen talousarvio on osa Erasmus+-ohjelman vuoden 2022 työohjelmaa, johon sisältyy vuotuisen talousarvion jakaminen toimille, jotka Erasmus+-komitea hyväksyy ja joista komissio päättää vuosittain.

(6)

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkkosivusto

(7)

Tämän toimen talousarvio on osa Luova Eurooppa -ohjelman vuoden 2022 työohjelmaa, johon sisältyy vuotuisen talousarvion jakaminen toimille, jotka Luova Eurooppa -ohjelman hallintokomitea hyväksyy ja joista komissio päättää vuosittain.

(8)

Tämän toimen talousarvio on osa Euroopan solidaarisuusjoukkoja 2022, mukaan lukien vuotuisen talousarvion jakaminen toimille, jotka Euroopan solidaarisuusjoukkojen komitea vahvistaa ja joista komissio päättää vuosittain.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.9.2021

COM(2021) 573 final

Uusi eurooppalainen Bauhaus - toimintapoliittinen ekosysteemi

LIITE

asiakirjaan

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Kaunista, kestävää, yhdessä

Sisällysluettelo

UUSI EUROOPPALAINEN BAUHAUS – TOIMINTAPOLIITTINEN EKOSYSTEEMI    

1.    Vihreän kehityksen ohjelma    

1.1.    Perusparannusaalto    

1.2.    55-valmiuspaketti    

1.3.    Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma    

1.4.    Saasteettomuuteen tähtäävä toimintasuunnitelma    

1.5.    Vihreää infrastruktuuria koskeva EU:n strategia    

1.6.    EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi    

1.7.    Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia    

1.8.    Pellolta pöytään ‑strategia    

1.9.    EU:n metsästrategia    

1.10.    EU:n tekstiilistrategia    

1.11.    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia.    

1.12.    EU:n biotalousstrategia    

1.13.    Eurooppalainen ilmastosopimus    

1.14.    Kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskeva strategia    

2.    Aluepolitiikat    

2.1.    Koheesiopolitiikka    

2.2.    EU:n maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio    

3.    Kulttuuriala ja luovat alat    

3.1.    Euroopan uusi kulttuuriohjelma    

3.2.    Kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys    

4.    Sosiaalinen ulottuvuus    

4.1.    Tasa-arvon unionia koskevat strategiat    

4.2.    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari    

4.3.    Lapsen oikeuksia koskeva EU:n strategia ja eurooppalainen lapsitakuu    

5.    Koulutus ja osaaminen    

5.1.    Eurooppalainen koulutusalue    

5.2.    Ympäristön kestävyyttä koskeva koulutus    

5.3.    Euroopan uusi osaamisohjelma 2030    

6.    Digitaalinen vuosikymmen    

6.1.    2030 digitaalinen kompassi    

6.2.    Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma,    

6.3.    Datahallintosäädös    

6.4.    Tekoälypaketti    

7.    Tutkimus ja innovointi    

7.1.    Horisontti Eurooppa -puiteohjelma    

7.2.    Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiot:    

8.    Teollisuutta ja yrittäjyyttä koskeva ulottuvuus    

8.1.    Euroopan uusi teollisuusstrategia    

UUSI EUROOPPALAINEN BAUHAUS – TOIMINTAPOLIITTINEN EKOSYSTEEMI

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tavoitteena on yhdistää kestävän kehityksen periaatteet sosiaaliseen osallisuuteen ja estetiikkaan sekä muihin kokemusten laatuun liittyviin seikkoihin. Se on siis luonteeltaan ja rakenteeltaan monialainen.

Uuden eurooppalaisen Bauhaus-aloitteen tavoitteena on luoda siltoja ja yhteyksiä alojen, paikkojen ja ihmisten välille hyödyntäen joukkoälyä ja -tietämystä, jotta voimme vastata edessämme oleviin monimutkaisiin haasteisiin. Yhdennetyillä lähestymistavoilla voidaan myös optimoida politiikkojen vaikutukset edistämällä yhteisvaikutuksia molemminpuolista vahvistamista varten.

Uusi eurooppalainen Bauhaus pohjautuu useisiin EU:n toimintapolitiikkoihin, minkä johdosta sen strategiset tavoitteet ja viitekohdat yltävät useisiin ulottuvuuksiin, joita aloitteella pyritään yhdistämään. Useat toimintapoliittiset aloitteet keskittyvät usein vain yhteen uuden eurooppalaisen Bauhausin ulottuvuuteen, mutta jo nyt ne auttavat luomaan suotuisat olosuhteet aloitteen kehittämiseen. Tämän liitteen tarkoituksena on esitellä nämä asiaankuuluvat politiikkakehykset.

1.Vihreän kehityksen ohjelma

1.1.Perusparannusaalto 1

Rakennusten perusparannusaaltoa koskevassa tiedonannossa COM(2020) 662 kuvataan ehdotetun uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteet. Rakennusten perusparannusaaltoa koskevassa tiedonannossa esitetään useita periaatteita hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 mennessä, kuten elinkaariajattelu ja kiertotalous, hiilestä irtautuminen ja uusiutuvien energialähteiden integrointi, kohtuuhintaisuus, energiatehokkuus etusijalle, korkeat terveys- ja ympäristönormit, turvallisuus, esteettömyys, vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviin haasteisiin vastaaminen, esteettisyyden ja arkkitehtonisen laadun kunnioittaminen. Siinä yksilöidään heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja heikoimmin suoriutuvat asuin-, hallinto-, koulutus- ja terveydenhuollon rakennukset peruskorjausten keskeisiksi kohteiksi.

Perusparannusaaltoa koskeva toimintasuunnitelma sisältää joukon jatkotoimia eri toimintapoliittisilla aloilla. Niihin kuuluu koko elinkaaren aikaisten hiilipäästöjen vähentämistä koskeva etenemissuunnitelma 2050 (valmis vuonna 2023), joka on pitkän aikavälin perusta tulevalle poliittiselle ja markkinakehitykselle useilla alueellisilla tasoilla – niin EU:n tasolla kuin kansallisella tasolla. Se perustuu elinkaariajatteluun, ja siinä otetaan erityisesti huomioon kiertotalouden tuomat mahdollisuudet hiilidioksidin kokonaispäästöjen vähentämiseksi ja siten ilmastotavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Sen on määrä toimia visiona ja viitoittaa näin suuntaa alan toimijoille ja viranomaisille.

1.2. 55-valmiuspaketti

55-valmiuspaketissa on kaksi osa-aluetta, jotka erityisesti koskettavat uutta eurooppalaista Bauhausia: energiatehokkuudesta annettu direktiivi 2012/27/EU ja rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi 2010/31/EU. Molemmilla tuetaan rakennetun ympäristön muuttamista Euroopan unionin ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Näiden lisäksi uusi eurooppalainen Bauhaus edistää 55-lainsäädäntöpaketin täytäntöönpanoa esittämällä uusia innovatiivisia ideoita, joilla parannetaan rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja edistetään kestävää infrastruktuuria sekä uusiutuvan energian ja luontoon perustuvien ratkaisujen integroimista rakennettuun ympäristöön. Siinä yhdistyvät ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat ja kestävyys sekä elämänlaatu.

1.3.Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2

Vuonna 2020 hyväksytyllä toisella kiertotaloutta koskevalla toimintasuunnitelmalla pyritään lisäämään resurssitehokkuutta, pienentämään kulutusjalanjälkeä ja vähentämään ympäristölle ja ilmastolle aiheutuvia kielteisiä kokonaisvaikutuksia. Lainsäädäntötoimien lisäksi siinä esitettiin joukon vapaaehtoisia välineitä, kuten ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, EU-ympäristömerkki ja Level(s)-väline, joilla edistetään kestävää tuotantoa ja resurssien kulutusta ja siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Erityisen merkityksellistä uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta on kestäviä rakennuksia koskevien ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille määritettyjen nykyisten kriteerien meneillään oleva tarkastus Level(s)-indikaattoreiden 3 avulla, millä varmistetaan, että ne perustuvat tiukasti kiertotalouden käsitteisiin. Soveltamisala keskittyy tyypillisiin julkisiin rakennuksiin, kuten toimistoihin, sosiaaliseen asuntotuotantoon ja kouluihin, ja se kattaa sekä uudisrakentamisen että peruskorjaukset. Kriteerit kattavat kiertotalouden, terveysnäkökohdat ja mukavuuden, ilmastokestävyyden ja elinkaarikustannukset, ja niillä tuetaan julkisia hankkijoita toimimaan edelläkävijöinä kohti kestävämpiä rakennuksia. Tällä toimella edistetään uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa käytettävän itsearviointivälineen kehittämistä, jolla voidaan mitata, missä määrin yksittäinen hanke on kestävä, osallistava ja esteettinen. Yritykset ja kuluttajat voivat osallistua aloitteeseen ostamalla EU-ympäristömerkillä varustettuja tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät korkeat ympäristönormit koko niiden elinkaaren ajan. EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet koskevat kovia päällystetuotteita, puu-, korkki- ja bambupohjaisia lattiapäällysteitä, maaleja ja lakkoja, tekstiilituotteita, huonekaluja ja vuodepatjoja. Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin EU:n jätelainsäädännön nykyaikaistamisesta ja toistettiin, että komissio harkitsee uudelleenkäyttöön valmisteluun ja kierrätykseen liittyvien tavoitteiden asettamista rakennus- ja purkujätteelle ja sen materiaalikohtaisille jakeille.

1.4.Saasteettomuuteen tähtäävä toimintasuunnitelma 4

EU:n toimintasuunnitelmassa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” asetetaan tavoitteeksi sen varmistaminen, että saastuminen, myös sisätiloissa, ei aiheuta ihmisille terveyshaittaa tai vahingoita ekosysteemejämme. Tämä on erityisen tärkeää asuinalueillamme. Sen vuoksi toimintasuunnitelmassa esitetään lippulaivahankkeita, joiden avulla voidaan tunnistaa kaupunkien keskeiset viherryttämis- ja innovointitarpeet ja hyödyntää paikallisia digitaalisia kaksosia saastumisen ehkäisemisessä niin sisätiloissa kuin ulkona. Toimintasuunnitelma siis edistää uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen kestävyysulottuvuutta.

1.5.Vihreää infrastruktuuria koskeva EU:n strategia 5

Vihreä infrastruktuuri tuo elintärkeät luonnonalueet takaisin kaupunkikeskuksiin, palauttaa niiden toiminnalliset tehtävät ja parantaa niitä. Se on olennainen suunnittelukonsepti luonnon pääoman suojelemiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi, ja se edistää merkittävästi kestävyyttä, joka on keskeinen osa uutta eurooppalaista Bauhausia.

1.6.EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 6

EU:n uudella strategialla ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi pyritään lisäämään ja nopeuttamaan EU:n pyrkimyksiä luonnon, ihmisten ja elinkeinojen suojelemiseksi ilmastonmuutoksen väistämättömiltä vaikutuksilta. Näin ollen se edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin kestävyysulottuvuutta helpottamalla ilmastokestävyyttä koskevien näkökohtien sisällyttämistä rakennusten ja kriittisen infrastruktuurin rakentamiseen ja perusparantamiseen. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva missio on strategian keskeinen täytäntöönpanotapa. Sekä uusi eurooppalainen Bauhaus että ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan sovittaa yhteen hyödyntämällä räätälöityjä ja paikkalähtöisiä ratkaisuja ja toimenpiteitä, joissa kansalaiset otetaan tiiviisti mukaan suunnitteluun, kehittämiseen ja testaamiseen.

1.7.Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia 7

EU:n biodiversiteettistrategiassa korostetaan kaupungin viheralueiden, kuten viherkattojen ja -seinien, moninaisia hyötyjä. Ne ovat tärkeä osa uutta eurooppalaista Bauhausia niin kestävyyttä kuin esteettisyyttä edustavien ominaisuuksiensa kannalta. Covid-19-pandemian aiheuttamat viimeaikaiset sulkutoimet ovat osoittaneet kaupunkien viheralueiden merkityksen ihmisten fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Lisäksi kasvillisuus auttaa viilentämään kaupunkialueita ja lieventämään luonnonkatastrofien vaikutuksia. Biodiversiteettistrategian täytäntöönpano ja luontoon perustuvien ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto edistävät osaltaan uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita, sillä luonto on perusolemukseltaan yksi tehokkaimmista, kestävimmistä ja ehdottomasti esteettisimmistä asioista.

1.8.Pellolta pöytään ‑strategia 8

Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on tehdä elintarvikejärjestelmistä oikeudenmukaisia, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä. Sillä pyritään varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävästi turvallista, ravitsevaa ja kestävää ruokaa, sekä vähentää ruokahävikkiä ja ehkäistä jätteen syntymistä. Pellolta pöytään -strategialla edistetään uuden eurooppalaisen Bauhausin kestävyyttä ja osallisuutta koskevia tavoitteita esimerkiksi kaupunkien elintarvikejärjestelmien, syötävien puutarhojen ja kiertotalouden periaatteiden mukaisten elintarvikejärjestelmien avulla.

1.9.EU:n metsästrategia 9

EU:n metsästrategiassa pyritään nykyistä laajempiin, terveempiin ja monimuotoisempiin metsiin, erityisesti hiilen varastointiin ja sitomiseen sekä elinympäristöjen ja lajien häviämisen pysäyttämiseen, ja sillä pyritään varmistamaan metsien sosioekonomiset toiminnot vuosikymmenten ajaksi. Siinä todetaan myös, että rakentamalla kestävää ja ilmastoneutraalia taloutta varmistamme myös puun optimaalisen käytön kaskadiperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että puuta olisi käytettävä mahdollisimman paljon pitkäikäisissä materiaaleissa ja tuotteissa. Puun nykyistä pientä markkinaosuutta rakennusmateriaalina on kasvatettava korvaamalla sillä energiaintensiiviset ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat materiaalit. Puun laajamittainen käyttöönotto rakennusalalla edellyttää pitkäkestoista ja turvallista puupohjaista rakennusmateriaalia koskevaa lisätutkimusta ja -innovointia. Tämä koskee myös rakennuksiin tarkoitettua puuta, jolla on oma roolinsa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa.

1.10.EU:n tekstiilistrategia 10

Strategialla muutetaan tekstiilien tuotanto-, käyttö- ja uudelleenkäyttötapoja. Nuoremmat sukupolvet ovat erityisasemassa sukupolvien välisen kuilun umpeen kuromisessa, tekstiilien muuttamisessa sekä innovoinnin ja yrittäjyyden edistämisessä. Tähän kannustetaan tukemalla uusia liiketoimintamalleja, joilla edistetään kestävyyttä, korjattavuutta ja jaettavuutta, innovatiivisten materiaalien kehittämistä, materiaalien talteenottoa huonekalujen tai rakennustuotteiden valmistusta varten jätehierarkian ja uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden mukaisesti, sekä esittelyhankkeita ja tietoisuutta lisääviä hankkeita, joita rahoitetaan EU:n rahoitusohjelmista, kuten Life-ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta.

1.11.Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia. 11

EU:n väestö on erittäin huolissaan haitallisista kemikaaleista ja niihin liittyvistä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Rakennusmateriaalit ja -tuotteet, joita käytetään sisä- ja ulkotilojen sisusteisiin, tekstiileihin, vähähiiliseen liikkuvuuteen, akkuihin, tuuliturbiineihin, uusiutuviin energialähteisiin ja kulutustuotteisiin, sisältävät monenlaisia kemikaaleja, joista monet ovat haitallisia ja voivat vaikuttaa elämänlaatuun. Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaisilla toimilla pyritään myrkyttömään ympäristöön, jotta voidaan suojella kansalaisia ja ympäristöä paremmin ja edistää turvallisiksi ja kestäväksi suunniteltuja kemikaaleja ja materiaaleja laatimalla asianmukaiset kriteerit vihreän siirtymän tukemiseksi. Näin varmistetaan, että tulevaisuuden rakennukset, infrastruktuurit ja muut tuotteet ovat turvallisempia ja edistävät kestävää tulevaisuutta ja pienentävät yleistä ympäristöjalanjälkeä.

1.12.EU:n biotalousstrategia 12

Biotaloudessa etsitään uusia tuotanto- ja kulutustapoja, joissa otetaan huomioon planeettamme ekologiset rajoitukset ja siirrytään pois lineaarisesta taloudesta, joka perustuu fossiilisten luonnonvarojen ja mineraalivarojen laajamittaiseen käyttöön. Uusiutuvat biopohjaiset materiaalit ja vihreät ympäristöt voivat tukea (1) hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamista; (2) työpaikkojen, erityisesti maaseudun työpaikkojen ja toimeentulon, luomista; ja (3) ihmisten elämänlaatua (esim. rakennusmateriaalien osalta puuta pidetään esteettisesti miellyttävänä, stressiä vähentävänä ja akustisilta ominaisuuksiltaan hyvänä).

1.13.Eurooppalainen ilmastosopimus 13

Uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyy läheisesti eurooppalainen ilmastosopimus, joka on EU:n laajuinen aloite, jossa ihmisiä ja organisaatioita rohkaistaan osallistumaan ilmastotoimiin ja rakentamaan vihreämpää Eurooppaa. Ilmastosopimusaloitteessa kannustetaan tekemään sitoumuksia, mitataan edistymistä ja helpotetaan keskusteluja toimitusketjun eri toimijoiden välillä, jotta kunnostaminen etenee. Sen puitteissa on tarkoitus yhdessä kansalaisten kanssa kehittää ratkaisuja Horisontti -Eurooppa -puiteohjelmassa ja esitellä ideoita, jotka voisivat edistää uutta eurooppalaista Bauhausia. Eurooppalaisessa ilmastosopimuksessa on jo yli 500 lähettilästä 14 , jotka vauhdittavat ilmastotoimia ja edistävät siten tiettyjä uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa esiin nostettuja aloja.

1.14.Kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskeva strategia 15

Kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevassa strategiassa esitetään suunnitelma EU:n liikennejärjestelmän vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi ja selviytymiskyvyn parantamiseksi tulevia kriisejä silmällä pitäen. Strategialla edistetään uutta eurooppalaista Bauhausia tekemällä liikenteestä keskeinen sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistava tekijä ja tuomalla ihmiset ja alueet Euroopassa lähemmäs toisiaan. Se tarjoaa myös ratkaisuja liikenteen ja liikkumisen kestävyyden parantamiseksi ja auttaa tekemään kaupungeistamme terveellisempiä asuinpaikkoja. Sen tavoitteena on myös varmistaa, että liikkuminen on kaikkien, myös liikuntarajoitteisten, saatavilla kohtuuhintaisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin osallistavuutta koskevan periaatteen mukaisesti.

2.Aluepolitiikat

2.1.Koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikka on keskeinen väline, jolla tuetaan vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää Euroopan kaupungeissa ja alueilla ja edistetään siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja rakennusten perusparannusaaltoa. Koska koheesiopolitiikkaa hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia uuden eurooppalaisen Bauhausin juurruttamiselle kaupunki- ja aluekehittämisen ekosysteemeihin sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sitoutumiseen. Koheesiopolitiikalla ja kohdennetuilla välineillä edistettävä yhdennetty aluekehitys antaa kansallisille, alueellisille ja paikallisille sidosryhmille mahdollisuuden soveltaa uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteita investointeihin aluelähtöisesti. Lisäksi koheesiopolitiikka antaa ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää uusia ratkaisuja rajatylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön avulla.

Kestävän kaupunkikehityksen tukeminen Euroopan aluekehitysrahaston pakollisella varojen varaamisella kaupunkialueille (8 prosenttia kansallisesta kokonaisrahoituksesta) ja EU:n kaupunkialoitteella (400 miljoonaa euroa) antaa mahdollisuuden vastata kaupunkialueiden monimutkaisiin haasteisiin, jotka edellyttävät monitieteellisiä poliittisia ratkaisuja vihreän siirtymän ja uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden osalta. Varoilla edistetään paikkalähtöistä, yhdennettyä ja osallistavaa lähestymistapaa ja paikallisten sidosryhmien osallistumista.

Lisäksi koheesiopolitiikalta odotetaan yli 100 miljardin euron investointeja ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin kaudella 2021–2027. Sillä myös rahoitetaan talouden viherryttämistä koskevaa tutkimusta. Rakennuksiin tehtävien investointien osalta koheesiopolitiikalla voidaan tukea hankkeita, jotka kohdistuvat julkisiin rakennuksiin, moniasuntoisiin rakennuksiin ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Koheesiopolitiikka voi myös auttaa alueita lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa rakennusalalla ja tukemaan uusien materiaalien ja ratkaisujen kehittämistä kohtuuhintaisia ja kestäviä perusparannushankkeita varten.

2.2.EU:n maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio

Komission tiedonannossa EU:n maaseutualueita koskevasta pitkän aikavälin visiosta yksilöidään maaseutualueiden keskeisimmät haasteet ja tuodaan esiin mahdollisia ratkaisuja.

Visiolla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja huolenaiheisiin hyödyntämällä sosiaalisesti kestävän vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän uusia mahdollisuuksia ja covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia sekä määrittämällä keinoja parantaa maaseudun elämänlaatua, saavuttaa tasapainoinen aluekehitys ja vauhdittaa talouskasvua. Visio perustuu ennakointiin ja maaseutualueiden kansalaisten ja muiden toimijoiden laajoihin kuulemisiin. Visiossa ehdotetaan maaseutusopimusta ja maaseutua koskevaa toimintasuunnitelmaa, joiden avulla EU:n maaseutualueista on tarkoitus tehdä vahvempia, verkottuneita, selviytymiskykyisiä ja vauraita. Siinä kehotetaan kaikkia rahastoja tekemään yhteistyötä maaseutualueiden kestävän kehityksen edistämiseksi.

Ehdotettujen toimien joukossa on lippulaivahanke, joka koskee maaseudun kuntien tukemista energiasiirtymissä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siihen sisältyy toimia, joilla parannetaan maaseudun asuntojen ja muiden rakennusten laatua, ja sillä edistetään rakennerahoituksen käyttöä perusparannusaallon rahoittamiseen erityisesti uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen yhteydessä.

3.Kulttuuriala ja luovat alat

3.1.Euroopan uusi kulttuuriohjelma 16

Yksi Euroopan uuden kulttuuriohjelman ja neuvoston kaudelle 2019–2022 vahvistaman kulttuurialan työsuunnitelman pääperiaatteista on kulttuurin merkitys kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. Tämä näkyy useissa komission koordinoimissa jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmissä (jotka käsittelevät korkealaatuista arkkitehtuuria, kulttuuriperintöä ja ilmastonmuutosta sekä kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuutta), kun taas toisissa käsitellään laajempaa ekosysteemiä (taiteilijoiden työolot, sukupuolten tasa-arvo jne.). Lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisön erityisesti kulttuurialojen ja luovien alojen ja teollisuuden alalla. Lisäksi ohjelman strategisena tavoitteena on kulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden valjastaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ohjelmalla edistetään siten uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita ja sen kolmea ulottuvuutta.

3.2.Kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys 17

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana syntyneessä eurooppalaisessa viitekehyksessä korostetaan 60 toimen avulla kulttuuriperinnön mahdollisuuksia lisätä sosiaalista pääomaa, edistää talouskasvua ja turvata ympäristön kestävyys. Koska kulttuuriperintö ja historialliset rakennukset ovat erottamaton osa (rakennettua) ympäristöämme, ne voivat auttaa uuden eurooppalaisen Bauhausin osallistavan, esteettisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

4.Sosiaalinen ulottuvuus

4.1.Tasa-arvon unionia koskevat strategiat 

Euroopan komissio on aktiivisesti sitoutunut tasa-arvon unionin toteuttamiseen. Kohdennetuissa strategioissa 18 esitetään mekanismeja ja toimia sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa kaikki voivat elää ja menestyä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Kohdennettujen toimien lisäksi tasa-arvon ja saavutettavuuden tehostettu valtavirtaistaminen kaikissa asiaan liittyvissä EU:n politiikoissa, lainsäädännössä ja rahoitusohjelmissa, mukaan lukien uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa, on avainasemassa tasa-arvon unionin toteuttamisessa.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–2030 19 korostetaan, että rakennettujen ja virtuaalisten ympäristöjen esteettömyys on edellytys sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikkiin elämän osa-alueisiin. Esteettömyys on myös keskeinen tekijä rakennusten kestävyyden kannalta, ja se tekee niistä osallistavampia, parantaa niiden käytettävyyttä moninaisen käyttäjäkunnan kannalta ja lisää kestävyyttä, jolloin rakennukset soveltuvat paremmin ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin. Romanien tasa-arvoa koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä asetettu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä on lisättävä yhdenvertaista pääsyä asianmukaiseen eriytymättömään asumiseen ja välttämättömiin palveluihin, on myös merkityksellinen uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta.

4.2.Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 20

Euroopan sosiaalisten oikeuksien toimintasuunnitelmassa komissio asetti kunnianhimoisen tavoitteen pienentää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää EU:ssa vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Näistä vähintään viiden miljoonan olisi oltava lapsia. Uusi eurooppalainen Bauhaus vauhdittaa osaltaan sosiaalista osallisuutta edistämällä esteettömyyttä koskevia periaatteita fyysisen saavutettavuuden lisäksi myös tiedon saatavuuden ja päätöksentekoprosessien saavutettavuuden osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kohtuuhintaisuuteen liittyviin toimiin. Nämä aloitteet siis limittyvät toisiinsa.

4.3.Lapsen oikeuksia koskeva EU:n strategia 21 ja eurooppalainen lapsitakuu 22

Lasten köyhyyden torjunta sekä osallistavien ja lapsiystävällisten yhteiskuntien sekä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmien edistäminen ovat keskeisiä myös uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa. Strategiassa todetaan, että jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon varhaisimmista elämänvaiheista alkaen, ja korostetaan, että pienituloisten perheiden lapsilla on suurempi riski erittäin puutteellisille tai ahtaille asuinoloille, ja että he ovat alttiimpia asunnottomuudelle. Neuvoston suosituksessa eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta kehotetaan jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville lapsille tosiasiallinen mahdollisuus riittävään asumiseen (sekä useisiin muihin keskeisiin palveluihin, joista joidenkin olisi oltava maksuttomia). Eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoa koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien olisi katettava vuoteen 2030 ulottuva ajanjakso, ja ne olisi yhdistettävä vihreän kehityksen ohjelman puitteissa toteutettaviin alueellisiin muutoksiin tähtääviin suunnitelmiin.

5.Koulutus ja osaaminen

5.1.Eurooppalainen koulutusalue

Ilmastokoulutusliittoutuman 23 tavoitteena on luoda yhdessä osallistava koulutusyhteisö tukemaan ilmastoneutraalin yhteiskunnan edellyttämiä muutoksia. Ilmastokoulutusliittoutuma voi verkkofooruminsa välityksellä ja yleisesti yhteisöllisen vuorovaikutuksen avulla järjestää keskustelutilaisuuksia ja osallistavia haasteita (”sitoumuksia”) uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyvien painopisteiden alalla. Käytännössä ilmastokoulutusliittoutuma voi kannustaa toimiin, joilla edistetään vuorovaikutusta vihreiden koulujen fyysisten rakenteiden ja kaikkien muiden oppimisympäristön osatekijöiden välillä (innovatiiviset pedagogiikat, projektioppiminen, oppiaineiden väliset opettajaryhmät jne.).

Eurooppalaisten yliopistojen 24 yhteenliittymät voivat edistää uutta eurooppalaista Bauhausia kannustamalla eri tieteenalojen ja ei maiden opiskelijoita tekemään yhteistyötä arkkitehtien, taiteilijoiden, insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Ne edistävät myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kestävyys sisällytetään kaikkeen toimintaan uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden mukaisesti.

5.2.Ympäristön kestävyyttä koskeva koulutus

Ehdotus neuvoston suositukseksi ympäristön kestävyyttä koskevasta koulutuksesta on tarkoitus antaa vuoden 2021 loppuun mennessä. Sen tavoitteena on tukea vihreän siirtymän ja kestävyyden sisällyttämistä koulutuksen kaikkiin vaiheisiin ja tasoihin, mukaan lukien perusaste, korkea-aste ja ammatillinen koulutus.

Erasmus+-ohjelmaan sisältyy monia tapoja tukea perusasteen ja korkea-asteen koulutustoimia ympäristön kestävyyttä koskevan koulutuksen alalla, kuten koko oppilaitoksen yhteisen kestävää kehitystä koskevan lähestymistavan tukeminen sekä luovuuden ja innovoinnin tukeminen uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden mukaisesti.

5.3.Euroopan uusi osaamisohjelma 2030 25

Nopean teknologisen muutoksen, digitalisaation, ilmastonmuutoksen, demografisten suuntausten ja työn uusien muotojen yhteisvaikutukset edellyttävät innovatiivisia ideoita sen varmistamiseksi, että ammatillinen koulutus ja muu koulutus paitsi sopeutuvat muutokseen ovat myös muutoksen hallinnan ja liikkeellepanon eturintamassa. Euroopan osaamisohjelma on keskeisessä asemassa uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanossa, sillä sen tavoitteena on parantaa osaamisen merkitystä EU:ssa, jotta voidaan vahvistaa kestävää kilpailukykyä, varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja parantaa selviytymiskykyä sekä vahvistaa oikeutta laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Näin ollen se liittyy myös kiinteästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, uuteen digitaalistrategiaan, uuteen teollisuusstrategiaan ja uuteen pk-yrityksiä koskevaan strategiaan, koska osaaminen on ratkaisevaa niiden onnistumisen kannalta. Lisäksi se tukee ehdotusta neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – vahvempi nuorisotakuu”.

6.Digitaalinen vuosikymmen

6.1.2030 digitaalinen kompassi 26

Digitaalinen vuosikymmen perustuu Euroopan digitaalistrategiaan, jossa esitetään toimintapoliittinen uudistusohjelma, joka sisältää datahallintosäädöksen, digipalvelusäädöksen, digimarkkinasäädöksen, tekoälysäädöksen ja kyberturvallisuusstrategian. Sen tavoitteena on muuntaa EU:n vuotta 2030 koskeva digitaalinen tavoite – olla digitaalisesti riippumaton avoimessa ja yhteenliitetyssä maailmassa ja viedä eteenpäin digitaalipolitiikkaa, joka antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden ihmiskeskeiseen, kestävään ja vauraampaan digitaaliseen tulevaisuuteen – konkreettisiksi toimiksi. Monialaisen digitaaliteknologian ja -palvelujen tarjonnan (taidot, yhteenliitettävyys, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisointi) nopeuttamiseksi määritetyt tavoitteet auttavat vastaamaan uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteydessä tunnistettuihin haasteisiin (yhteenliitettävyys, digitaalinen kuilu, paikallisen ja maailmanlaajuisen tason välillä olevan kuilun kurominen umpeen). Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien aktivointi ja vahvistaminen on digitaalisen vuosikymmenen keskeisiä tavoitteita. Verkoston 200 keskuksesta osan odotetaan keskittyvän myös rakennusalaan tai luoviin aloihin ja taiteisiin. Niitä hyödynnetään uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteydessä kestävien ja osallistavien todellisten ja virtuaalisten ympäristöjen ja kokemusten kehittämiseksi.

6.2.Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma,

Äskettäin perustetusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta myönnetään strategista rahoitusta talouden elpymisen vauhdittamiseksi ja Euroopan yhteiskunnan ja talouden digitaalisen muutoksen muovaamiseksi erityisesti digitaaliteknologian kehittämisen ja laajan käytön avulla.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetaan erityisesti osallistavia lähestymistapoja ja älykkäille yhteisöille tarkoitettujen infrastruktuurien käyttöönottoa, mikä edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanoa. Paikallisten digitaalisten kaksosten käyttäminen voi edistää osallistavaa kaupunkisuunnittelua vihreämmän ja kestävän elinympäristön luomiseksi. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetaan myös useita tekoälyn testaus- ja kokeilulaitoksia, joilla edistetään muun muassa terveydenhuoltoon ja älykkäisiin yhteisöihin liittyvää innovointia.

Useat digitaaliset aloitteet, jotka toteutetaan Luova Eurooppa -ohjelman, Europeanan tai S+T+ARTS-ohjelman kautta, auttavat rakentamaan siltoja digitaalisten innovoijien ja ”tekijöiden” (taiteilijat, kaupunginjohtajat, kiinteistöjen kehittäjät, terveydenhuoltoalan ammattilaiset) välille, mikä edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin onnistumista.

6.3.Datahallintosäädös

Komissio ehdotti marraskuussa 2020 datanhallintasäädöstä, jolla luodaan puitteet tietojen yhteiskäytölle ja data-avaruuksien hallinnoinnille. Näin luodaan oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan luotettavien tietojen kerääminen ja käyttö, mitä voidaan hyödyntää muovaamaan tulevaisuuden rakennuksia, jotka ovat ympäristöystävällisempiä ja joiden hiilijalanjälki on pieni tai olematon.

6.4.Tekoälypaketti

Huhtikuussa 2021 hyväksytyllä tekoälypaketilla komissio on luonut perustan ensimmäiselle tekoälyä koskevalle lainsäädäntökehykselle EU:ssa ja käynnistänyt jäsenvaltioiden kanssa koordinoidun suunnitelman. Paketin tavoitteena on taata ihmisten ja yritysten turvallisuus ja perusoikeudet ja samalla tukea tekoälyn käyttöönottoa ja tekoälyyn liittyviä investointeja ja innovointia kaikkialla EU:ssa. Tekoälyn käyttö on keskeinen osa uusia liiketoimintamalleja, joita kehitetään uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa. Sen avulla voidaan myös kehittää yksilöityjä lähestymistapoja innovatiivisilla digitaalisilla ratkaisuilla ja samalla tasapainottaa optimaalisella tavalla esteettisyys sekä luonnon kanssa tehtävä työ ja luontoyhteyden luominen.

7.Tutkimus ja innovointi 

7.1.Horisontti Eurooppa -puiteohjelma 27  

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan Euroopan vihreää siirtymää, joka perustuu kilpailukykyisiin eurooppalaisiin teollisuuden ja palvelujen arvoketjuihin. Tällainen siirtymä edellyttää huomattavia ponnisteluja monialaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa puhtaan teknologian ja sosiaalisen siirtymän aloilla, mitä myös uusi eurooppalainen Bauhaus edistää. Tutkimus ja innovointi määrittävät, miten nopeasti siirtymä voidaan toteuttaa, mikä vaikuttaa suoraan sen vaikutuksiin ja liitännäishyötyihin, kuten parempaan ilmanlaatuun, työllisyyden lisääntymiseen, sosiaaliseen osallisuuteen, kestävään resurssien hallintaan ja riippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista. Kaikki nämä toimenpiteet hyödyttävät yhteiskuntaa ja kansalaisia tarjoamalla ratkaisuja aikamme haasteisiin. Yhteistyö ja luovuus – erityisesti tieteellinen, sosiaalinen ja teknologinen – ovat perusta rauhan ja vaurauden turvaamiseksi kaikille. Tutkimuksella ja innovoinnilla voi myös olla tärkeä rooli uuden eurooppalaisen Bauhausin laajentamisessa EU:n ulkopuolelle tutkimusta ja innovointia koskevan globaalin lähestymistavan 28 mukaisesti, esimerkiksi jakamalla tietoa standardeista, parhaista käytännöistä ja uusista ideoista.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) toteuttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä välityksellä toimia, jotka kokoavat yhteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikkalähtöisen toimintamallin ja yli 2 000:n eri puolilla EU:ta sijaitsevan kumppanin muodostaman ekosysteemin välityksellä EIT tekee yhteistyötä kansalaisten kanssa ja lisää tietoisuutta uudesta eurooppalaisesta Bauhausista, tukee uusia liikeideoita, joissa näkyvät uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteet, ja vauhdittaa uusi eurooppalainen Bauhaus -startup-yritysten kasvua.

7.2.Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiot 29 : 

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ehdotetaan viittä missiota, joilla edistetään kunnianhimoista ja rohkeaa pitkän aikavälin tutkimusta ja innovointia. Näitä ovat (1) Vuoteen 2030 mennessä sata ilmastoneutraalia asukaskeskeistä kaupunkia; (2) Ilmastonkestävä Eurooppa: Valmistaudutaan Euroopassa ilmastohäiriöihin ja nopeutetaan siirtymistä ilmastokestävään ja oikeudenmukaiseen Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä; (3) Maaperän suojeleminen on elämän suojelemista; (4) Missio Meritähti 2030: Merten ja vesistöjen ennallistaminen kunniaan; ja (5) Missio: Syövän taltuttaminen: Mahdollinen tehtävä. Näiden missioiden tavoitteena on tuottaa eurooppalaisia julkishyödykkeitä suuressa mittakaavassa merkittävien systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi. Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoin missioilla halutaan innostaa kansalaisia ja selvittää heidän näkemyksiään, saada yhteys kansalaisiin ja sidosryhmiin ja kehittää yhdessä heidän kanssaan ideoita, prototyyppejä, tuotteita ja ratkaisuja vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Uuden eurooppalaisen Bauhausin kärkiesittelyhankkeiden käynnistämisen lisäksi kaupunkeihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen liittyvät missiot vaikuttavat erittäin lupaavilta synergioiden luomiseen uuden eurooppalaisen Bauhausin kanssa. Kaupunkeja koskeva missio käynnistää erityistoimen uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden ja arvojen sisällyttämiseksi ilmastokaupunkisopimusten kehittämiseen.

8.Teollisuutta ja yrittäjyyttä koskeva ulottuvuus

8.1.Euroopan uusi teollisuusstrategia 30

Teollisuus ja yritykset ovat tärkeitä toimijoita sellaisten infrastruktuurien, tuotteiden ja palvelujen tarjoajina, jotka mahdollistavat uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamisen ja sen edistämisen kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Euroopan komissio päivitti teollisuusstrategiaansa toukokuussa 2021 varmistaakseen, että teollisuuden tavoitteissa otetaan huomioon covid-19-kriisin jälkeiset uudet olosuhteet ja että Euroopan teollisuus voi näyttää tietä vihreään, digitaaliseen ja selviytymiskykyiseen talouteen siirtymisessä. Siirtymäväylät teollisuuden 14:ää eri ekosysteemiä varten ovat ratkaisevan tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Rakennusalan ekosysteemi on asetettu etusijalle, jotta voidaan toteuttaa siirtymä sen etenemissuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu yhdessä sidosryhmien ja komission eri alojen kanssa rakennusalaa käsittelevän korkean tason foorumin välityksellä.

Siirtymäväylä rakennusalan ekosysteemiä varten on olennainen uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta, koska sillä edistetään kestävyyttä ja voidaan siten panostaa ihmisten ja ympäristön suojeluun kannustamalla innovointiin ja ihmisten ammattitaidon kohentamiseen ja kehittää turvallisia ja kestäviä vaihtoehtoja rakennusalan tuotteille sekä parantaa rakennetun käyttöomaisuuden energiatehokkuutta ja ympäristötehokkuutta. Rakentamisen lisäksi teollisuusstrategiassa yksilöidyt ekosysteemit ”lähi- ja yhteisötalous sekä siviiliturvallisuus”, ”kulttuuriala ja luovat alat”, ”matkailu” ja ”tekstiiliala” ovat erityisen tärkeitä uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta. Näissä ekosysteemeissä tapahtuva vihreä ja digitaalinen siirtymä, jota tulevat siirtymäväylät tukevat, voi merkittävästi edistää uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoja konkreettisella tavalla ja eri arvoketjuissa.

(1)

  https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/renovation-wave_en  

(2)

  https://ec.europa.eu/environment/pdf/circular-economy/new_circular_economy_action_plan.pdf  

(3)

  https://ec.europa.eu/environment/levels_en  

(4)

COM(2021) 400: https://ec.europa.eu/environment/strategy/zero-pollution-action-plan_fi  

(5)

  https://ec.europa.eu/environment/nature/ecosystems/strategy/index_en.htm  

(6)

Komission tiedonanto ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” ( COM(2021) 82 final )

(7)

  https://ec.europa.eu/environment/strategy/biodiversity-strategy-2030_fi  

(8)

  https://ec.europa.eu/food/horizontal-topics/farm-fork-strategy_fi

(9)

  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12674-Forests-new-EU-strategy_fi  

(10)

  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12822-EUn-strategia-kestavia-tekstiileja-varten_fi  

(11)

  https://ec.europa.eu/environment/strategy/chemicals-strategy_en

(12)

  https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/environment/bioeconomy/bioeconomy-strategy_fi  

(13)

  https://ec.europa.eu/clima/policies/eu-climate-action/pact_fi  

(14)

https://europa.eu/climate-pact/ambassadors/meet-our-ambassadors_en  

(15)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0789

(16)

  Euroopan uusi kulttuuriohjelma (europa.eu)

(17)

  Kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys – EU:n julkaisutoimisto (europa.eu)  

(18)

Sukupuolistrategia 2020–2025, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys vuosiksi 2020–2030, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030.

(19)

  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8376&furtherPubs=yes  

(20)

  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights_fi  

(21)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0142  

(22)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2021.223.01.0014.01.ENG&toc=OJ%3AL%3A2021%3A223%3ATOC  

(23)

  https://education-for-climate.ec.europa.eu/_fi

(24)

  https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/european-education-area/european-universities-initiative_fi  

(25)

  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1223&langId=fi

(26)

  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi  

(27)

https://op.europa.eu/en/web/eu-law-and-publications/publication-detail/-/publication/3c6ffd74-8ac3-11eb-b85c-01aa75ed71a1  

(28)

  https://ec.europa.eu/info/files/communication-global-approach-research-and-innovation_en  

(29)

  https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe/missions-horizon-europe_fi  

(30)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020DC0102&from=EN