EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2021/1557,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0065/2021),

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut merkittäviä puutteita Euroopan oikeusasiamiehen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

korostaa, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen oikeusasiamiehen hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2019 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 9. luku ”Hallinto” ja sen johtopäätös ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää, että hallintoa koskevan luvun tarkastustyössä keskityttäisiin enemmän oikeusasiamiehen kannalta erittäin merkittäviin tai jopa kriittisiin kysymyksiin;

panee merkille, että vuosi 2019 oli oikeusasiamiehelle siirtymävuosi, koska kyseisenä vuonna hänen ensimmäinen toimikautensa päättyi ja hänet valittiin uudelleen vaalikauden 2019–2024 ajaksi; tukee täysin oikeusasiamiehen toisen toimikautensa kattavalle, vuoteen 2024 ulottuvalle strategialle asettamia tavoitteita;

Talousarvio- ja varainhallinto

toteaa, että oikeusasiamiehen talousarvio on luonteeltaan pääasiassa hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään henkilöstöön, kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin käyttömenoihin; toteaa, että vuonna 2019 talousarvio oli 11 496 261 euroa (10 837 545 euroa vuonna 2018 ja 10 905 441 euroa vuonna 2017);

panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen (vuodelta 2019 vuodelle 2020 siirretyt määrärahat mukaan lukien) käyttöaste oli 92,3 prosenttia (95,3 prosenttia vuonna 2018 ja 93,91 prosenttia vuonna 2017) ja että kokonaismäärärahoista 89,5 prosenttia maksettiin vuonna 2019 (91,3 prosenttia vuonna 2018 ja 86,2 prosenttia vuonna 2017);

pitää myönteisinä siirtojen osalta tapahtuneita parannuksia eli esimerkiksi sitä, että vuodelta 2019 vuodelle 2020 siirrettyjen määrärahojen määrä oli 323 410 euroa eli 2,8 prosenttia vuoden 2019 talousarviosta (vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettiin 433 866 euroa eli 4 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta); panee lisäksi merkille, että 90,36 prosenttia vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirretyistä määrärahoista käytettiin (82,64 prosenttia vuonna 2017);

toteaa oikeusasiamiehen varainhoidon olevan moitteetonta, sillä esimerkiksi aina kun tiettyjen budjettikohtien määrärahojen vajaakäyttö vaikuttaa järjestelmälliseltä, oikeusasiamies vähentää niiden määrärahoja seuraavina vuosina, ja toteaa tämän koskevan esimerkiksi julkaisuja koskevaa budjettikohtaa, jonka määrärahoja on vähennetty ennakoivasti ja asteittain siten, että ne olivat 219 000 euroa vuonna 2017 ja 123 000 euroa vuoden 2021 talousarvioesityksessä;

muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 228 artiklan 1 kohdan mukaan oikeusasiamiehellä ”on valtuudet ottaa vastaan (…) kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”; toteaa, että oikeusasiamies voi suorittaa tutkimuksia ”omasta aloitteestaan tai kantelun seurauksena” (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 1 kohta) tai ”Euroopan parlamentin jäsenen välityksellä” (SEUT 228 artiklan 1 kohta); on tyytyväinen siihen, että oikeusasiamies hoitaa tehtävänsä perussopimusten ja toimeksiantonsa mukaisesti;

Toimielinten välinen yhteistyö

10.

on tietoinen työmäärän jatkuvasta lisääntymisestä ja kannattaa strategiaa, jonka mukaan otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön yhteisiä ratkaisuja esimerkiksi komission ja palkkatoimiston kanssa hallinnollisissa asioissa tehtävässä yhteistyössä, jotta henkilöstöä voidaan uudelleen kohdentaa kanteluiden käsittelyyn; panee merkille, että 31. joulukuuta 2019 henkilöstön määrä (74 virkaa/tointa) oli pienempi kuin 31. joulukuuta 2018 (78 virkaa/tointa); toteaa tämän johtuvan siitä, että avoinna olevia toimia ei ollut täytetty kyseisenä päivänä ja että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää oli vähennetty;

11.

toistaa tukevansa oikeusasiamiehen pyyntöä lisätä henkilöstön määrää, jotta voidaan vastata työmäärän kasvuun;

12.

suhtautuu myönteisesti palvelusopimuksiin, kuten yhteisen välineen (Sysper-sovelluksen henkilökansiomoduuli) käyttöönottoon henkilöstön jäsenten henkilökohtaisten kansioiden hallinnointia varten sekä yksittäisten henkilöstön jäsenten etuuksien hallinnoinnin siirtämiseen palkkatoimistolle, koska ne auttavat lisäämään etenkin pienten toimielinten hallinnon tehokkuutta; panee merkille, että tietotekniikka-alan yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä parlamentin ja komission kanssa, jotta voidaan integroida ja pitää yllä kaikkia unionin yhteisiä välineitä ja käyttää toimielinten välisiä tietotekniikka-alan puitesopimuksia;

13.

kannustaa oikeusasiamiestä pitämään yllä ja laajentamaan yhteyksiä unionin ja kansallisen tason elimiin, koska siten voidaan vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä ja hyväksyä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä lähestymistapoja (esimerkiksi toimielinten välisen verkkoviestintäkomitean kautta laadittujen suuntaviivojen osalta) yleisiin hallinto-, rahoitus-, henkilöstö- ja tietotekniikkakysymyksiin sekä etiikkaan, avoimuuteen ja yleiseen koskemattomuuteen; suhtautuu myönteisesti tiiviiseen yhteydenpitoon kansallisten oikeusasiamiesten toimistojen kanssa ja kansallisten oikeusasiamiesten toimistojen välisten kokousten järjestämiseen, jotta voidaan määrittää aihealueita mahdollisia rinnakkaisia tutkimuksia varten;

14.

kehottaa jälleen oikeusasiamiestä tiivistämään yhteistyötä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa tiedottamalla valiokunnalle ytimekkäästi ja oikea-aikaisesti merkityksellisistä puutteista, kuten hallinnollisista epäkohdista ja/tai toimielinten kielteisistä vastauksista oikeusasiamiehen suosituksiin; arvostaa kuitenkin sitä, että oikeusasiamies sisällyttää vuotuiseen Putting it Right -selvitykseensä yksityiskohtaisen esityksen siitä, kuinka toimielimet noudattavat hänen suosituksiaan, ja oikeusasiamiehen antamaa vahvistusta, että hän aikoo jakaa suosituksensa yksittäisissä tapauksissa suoraan asiasta vastaavan valiokunnan kanssa;

Henkilöresurssit

15.

toistaa, että sukupuolten on oltava tasapuolisesti edustettuina kaikilla hierarkian tasoilla; panee tässä yhteydessä merkille, että oikeusasiamies toimii ennakoivasti säilyttääkseen tasapainon miesten ja naisten palvelukseenotossa ja että oikeusasiamiehellä on erittäin pätevä henkilöstö ja sukupuolten tasapuolinen edustus johtotehtävissä;

16.

on tietoinen pienelle toimielimelle aiheutuneesta vaikeudesta pyrkiä maantieteelliseen tasapainoon mutta panee silti merkille, että vuonna 2019 oikeusasiamiehen henkilöstössä oli edustettuina 20 kansallisuutta jäsenvaltioiden 27 kansallisuudesta; panee merkille, että johtajia oli seitsemän ja että he edustivat viittä eri kansallisuutta (Saksan, Irlannin, Italian, Puolan ja Ruotsin), kun vuonna 2018 johdossa oli edustettuina kuusi eri kansallisuutta; panee merkille suunnitelmat vuonna 2020 toteutettavasta uudelleenjärjestelystä, jolla lisätään oikeusasiamiehen tehokkuutta ja vähennetään johtajien lukumäärää ja otetaan mahdollisimman hyvin huomioon maantieteellinen tasapaino;

17.

toteaa, että oikeusasiamies päivitti monimuotoisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan, joissa käsitellään vammaisuutta ja sukupuolten tasapuolista edustusta; panee merkille, että häirinnän vastaisten toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat saatiin valmiiksi vuonna 2019; panee merkille, että vuonna 2019 laadittiin myös useita muita henkilöstöä koskevia toimintaperiaatteita ja tehtiin päätöksiä, jotka koskevat muun muassa back to school -toimia, muuttokulujen korvaamista, osa-aikatyötä ja työhön paluuta pitkäaikaisen sairausloman jälkeen, ja toteaa, että muiden toimintaperiaatteiden, jotka koskevat esimerkiksi ulkoista toimintaa, laatiminen on käynnissä;

18.

kehottaa oikeusasiamiestä puuttumaan henkilöstöön liittyviin ongelmiin ja tutkimaan keinoja parantaa palvelukseenottomenettelyjä, jotta avoimet virat eivät jää täyttämättä liian pitkäksi aikaa, koska sillä on suora kielteinen vaikutus työtaakan jakautumiseen ja se voi yhdessä sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän vähentämisen kanssa haitata toimielimen tehokkuutta;

19.

panee merkille henkilöstölle tarjottavat joustavat työjärjestelyt (joustava työaika, etätyö ja osa-aikatyö) sekä tiimien yhteenkuuluvuutta koskevan koulutuksen; kannustaa oikeusasiamiestä parantamaan entisestään henkilöstön hyvinvointia ja tekemään tyytyväisyystutkimuksia mahdollisten parannusehdotusten määrittämiseksi sekä täydentämään joustavia työjärjestelyjä turvaamalla henkilöstön oikeuden olla tavoittamattomissa;

20.

pyytää oikeusasiamiestä raportoimaan monimuotoisuutta koskevien päivitettyjen toimintaperiaatteiden konkreettisista saavutuksista ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi toteutettujen toimien tuloksista ja tekemään oikeusasiamiehen toimistosta osallistavamman työpaikan vammaisille henkilöille;

Eturistiriidat, häirintä ja väärinkäytösten paljastaminen

21.

palauttaa mieliin oikeusasiamiehen vuodelta 2018 peräisin olevan strategisen aloitteen SI/2/2018/AMF, joka koskee ihmisarvoista kohtelua unionin toimielinten ja virastojen työyhteisöissä, ja pitää sitä esimerkkinä parhaasta käytännöstä häirinnän ehkäisemisessä; toteaa, että oikeusasiamies on ottanut painopisteekseen henkilöstölle tiedottamisen häirintäkysymyksistä tarjoamalla koko henkilöstölle pakollista koulutusta ihmisarvoisesta kohtelusta ja kunnioituksesta työpaikalla; panee merkille eettisyydestä vastaaville yhteyshenkilöille ja sovittelukomitean jäsenille järjestetyn koulutuksen, jonka tarkoituksena on valmistella heitä hoitamaan tehtävänsä oikeusasiamiehen häirinnän vastaisten toimintaperiaatteiden yhteydessä; arvostaa sitä, että etiikkaa koskevista tiedotustilaisuuksista, joissa käsitellään muun muassa eettistä toimintaa ja käyttäytymistä, häirintää, väärinkäytösten paljastamista, eturistiriitoja ja ulkoista toimintaa, on tullut olennainen osa oikeusasiamiehen uusille henkilöstön jäsenille ja harjoittelijoille antamaa perehdytyskoulutusta;

22.

onnittelee oikeusasiamiestä sen käyttäjäystävällisestä verkkosivustosta, joka sisältää etiikkaa koskevan osion kaikkien sen ydintoimintaa koskevien tietojen lisäksi; panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen vuonna 2019 tekemien virkamatkojen yksityiskohtaisen luettelon, joka on avoimuuden vuoksi julkistettu verkkosivustolla ja jossa ilmoitetaan tiedot matkojen kohteesta, tarkoituksesta ja kustannuksista, ja toteaa, että tiedot ovat saatavilla myös oikeusasiamiehen vuotuisessa toimintakertomuksessa;

23.

toteaa, että sen varmistamiseksi, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää unionin toimielinten verkkosivustoja, tarvitaan monitahoista lähestymistapaa, johon kuuluu myös kansallisten viittomakielten saatavuus; ehdottaa, että vammaisjärjestöt otetaan mukaan tähän prosessiin;

24.

pitää myönteisenä oikeusasiamiehen työtä eturistiriitoja koskevissa asioissa, erityisesti yhteistyötä Ranskan julkisen elämän avoimuutta valvovan korkean viranomaisen (HATVP) kanssa sekä oikeusasiamiehen osallistumista parlamentin ja Euroopan keskuspankin tapahtumiin tässä tärkeässä asiassa;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

25.

antaa tunnustusta oikeusasiamiehen selkeästi muotoilemista keskeisistä tulosindikaattoreista; suhtautuu myönteisesti ilmoitettuihin tehokkuushyötyihin, joita on saatu aikaan muun muassa tapausten käsittelyprosesseissa ja jotka ylittivät edellisen vuoden tulokset ja joista voidaan mainita esimerkkeinä, että päätös käsiteltäväksi ottamisesta tehtiin 91 prosentissa tapauksista kuukauden kuluessa (90 prosentissa vuonna 2018), tutkimus saatettiin päätökseen kuuden kuukauden kuluessa 63 prosentissa tapauksista (57 prosentissa vuonna 2018) ja tutkimus saatettiin päätökseen 18 kuukauden kuluessa 90 prosentissa tapauksista (88 prosentissa vuonna 2018);

26.

kehottaa oikeusasiamiestä tutkimaan, kuinka voidaan mitata oikeusasiamiehen tutkimusten ja niihin liittyvien suositusten laajempaa vaikutusta unionin toimielimiin; on hyvin tietoinen siitä, että ehdotusten noudattaminen kirjataan tiettynä ajankohtana eikä siinä oteta huomioon hitaammin tapahtuvia muutoksia ja että se on usein tulosta laajemmista tutkimuksista; panee merkille, että yleinen noudattamisaste oli 77 prosenttia (81 prosenttia vuonna 2018); pyytää lopuksi esittämään asiaa koskevat tiedot erillisenä keskeisenä tulosindikaattorina;

27.

on tyytyväinen siihen, että toimielimet reagoivat myönteisesti 90:een oikeusasiamiehen tekemistä 117 parannusehdotuksesta; panee merkille, että ehdotuksia tehtiin 69 tapauksessa ja että 52 tapauksessa toimielimet toteuttivat toimia työskentelytapojensa parantamiseksi; pitää myönteisenä, että yksitoista toimielintä noudatti parannusehdotuksia sataprosenttisesti, kun taas komission, jonka osuus tapauksista oli suurin, noudattamisaste oli 70,9 prosenttia;

28.

panee merkille, että vuonna 2019 kirjattujen kanteluiden määrä oli 2 171 (2 160 vuonna 2018), että käsiteltyjen uusien tapausten määrä oli 2 201 (2 180 vuonna 2018) ja että oikeusasiamiehen toimivallan piiriin kuuluvien tapausten määrä oli 871 (880 vuonna 2018); panee merkille, että oikeusasiamies käynnisti kanteluiden perusteella 456 uutta tutkimusta (482 vuonna 2018) ja saattoi päätökseen ennätykselliset 552 kanteluihin perustuvaa tutkimusta (534 vuonna 2018) ja että päätökseen saatettujen tapausten suuren määrän vuoksi vain 117 tutkimusta siirrettiin vuodelle 2020 (vuodelle 2019 siirrettiin 222 tutkimusta);

29.

panee merkille, että kantelut lisääntyivät eniten seuraavissa kategorioissa: perusoikeuksien kunnioittaminen, harkintavallan asianmukainen käyttö (myös rikkomusmenettelyt), palvelukulttuuri, avoimuus ja menettelyllisten oikeuksien kunnioittaminen; kannustaa oikeusasiamiestä raportoimaan edelleen parlamentille unionin toimielimille tältä osin annetuista suosituksista;

30.

toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2019 päättämien tutkimusten tulokset olivat seuraavat: 56 prosentissa tapauksista ei havaittu hallinnollisia epäkohtia, 33 prosentissa tapauksista toimielin sopi asian tai ratkaisu saatiin aikaan kokonaan tai osittain, 5 prosentissa tapauksista jatkotutkimuksille ei ollut perusteita, 5 prosentissa tapauksista havaittiin hallinnollisia epäkohtia ja suosituksesta sovittiin kokonaisuudessaan tai osittain ja 0,9 prosentissa tapauksista tulos oli jokin muu;

31.

panee merkille, että sisäisen tarkastajan vuosikertomuksessa vuodelta 2018 todettiin, että mikäli toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat jäljellä olevat toimet saatetaan päätökseen, oikeusasiamiehen riskienhallinta-, valvonta- ja hallintojärjestelmät olivat vaikuttavia ja tehokkaita ja antoivat kohtuullisen varmuuden siitä, että oikeusasiamies saavuttaa valvontatavoitteensa johdonmukaisesti; panee merkille, että oikeusasiamies kehitti synergiaetuja komission kanssa käyttääkseen yhteisiä työkaluja ja/tai palveluja henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja kirjanpitoon, julkisiin hankintoihin, virkamatkojen hallinnointiin ja rekrytointiin; pyytää oikeusasiamiestä ilmoittamaan parlamentille kaikista jatkotoimista, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskeviin siirrettyihin toimiin;

32.

panee merkille, että varainhoitovuotta 2018 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurantaa koskevaan kertomukseen sisältyvä oikeusasiamiehen vastaus liittyi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön tarkistusprosessiin; toteaa, että kun oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskeva uusi asetus on hyväksytty, oikeusasiamies tarkastelee uudelleen sen täytäntöönpanosäännöksiä vastaavasti ja sisällyttää tähän liittyvät mahdolliset muutokset vastaisuudessa vuotuisiin toimintakertomuksiinsa;

Avoimuus

33.

korostaa kanteluun perustuvaa tutkimusta, jossa oikeusasiamies pyysi neuvoston pääsihteeristöä pitämään kattavasti kirjaa kaikista edunvalvojien ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja/tai hänen kabinettinsa jäsenten välisistä kokouksista; on yhtä mieltä oikeusasiamiehen lausunnosta, jonka mukaan puheenjohtajan kabinetin jäsenten olisi tavattava edunvalvojia tai osallistuttava heidän järjestämiinsä tapahtumiin vain, jos nämä on merkitty avoimuusrekisteriin;

34.

onnittelee tässä yhteydessä oikeusasiamiestä siitä, että hän käynnisti vuonna 2017 neuvoston lainsäädäntötyön avoimuutta koskevan tutkimuksen (OI/2/2017), jotta kansalaiset voivat helpommin seurata unionin lainsäädäntöprosessia; on tyytyväinen siihen, että oikeusasiamies ilmoitti äskettäin suhtautuvansa myönteisesti neuvoston toteuttamiin uusiin avoimuustoimiin, joihin kuuluu esimerkiksi edistymiskertomusten julkaiseminen ennakoivasti lakiluonnoksia koskevista neuvotteluista, mikä on oikeusasiamiehen tutkimustensa perusteella tekemien ehdotusten mukaista; palauttaa kuitenkin mieliin oikeusasiamiehen kannan, jonka mukaan neuvoston olisi vielä lisättävä avoimuuspyrkimyksiään muun muassa julkistamalla jäsenvaltioiden kantoja, neuvoston lainsäädäntöasiakirjoja, mukaan lukien työryhmien kokousten ja trilogineuvottelujen pöytäkirjat ja muiden välivaiheiden valmisteluasiakirjat; panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen ehdotukset, joilla pyritään varmistamaan järjestelmällisempi ja vaikuttavampi lähestymistapa, jota sovelletaan yksityiselle sektorille siirtyviin entisiin henkilöstön jäseniin tai yksityiseltä sektorilta komission palvelukseen siirtyviin henkilöihin;

35.

panee merkille toisena hyvänä esimerkkinä kertomuksen julkisesti saatavilla olevia asioita koskevasta nopeutetusta menettelystä ja sen täytäntöönpanosta; pitää myönteisenä suoritettua arviointia, joka osoitti nopeutetun menettelyn vähentäneen kolminkertaisesti asiakirjoihin tutustumista koskevien tapausten käsittelyaikaa;

36.

arvostaa sitä, että oikeusasiamies on saanut valmiiksi tapausten käsittelijän helppokäyttöisen käsikirjan, johon on koottu kaikki tapausten käsittelymenettelyt dynaamisesti ja ytimekkäästi mutta kattavasti;

37.

suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies julkistaa automaattisesti tutkimuksia verkkosivustollaan, paitsi jos kantelija on nimenomaisesti pyytänyt luottamuksellisuutta tai asia sisältää henkilötietoja;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

38.

pyytää oikeusasiamiestä digitalisointia koskevien toimintaperiaatteidensa yhteydessä kehittämään edelleen verkkosivuston ja tapausten hallinnointijärjestelmän välistä vuorovaikutusta varmistamalla tietojen automaattisen siirron verkkosivustolta kanteluiden hallinnointijärjestelmään, jotta kantelija voi lisätä verkossa toimitettuun kanteluun uutta kirjeenvaihtoa, ja pyytää, että verkkotiliä käytetään yhteydenpitoon kantelijan kanssa koko prosessin ajan;

39.

suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies ymmärtää tietosuojan merkityksen ja sitoutuu lisäämään edelleen käyttäjien tietoisuutta tietosuojan merkityksestä verkossa; onnittelee oikeusasiamiestä hänen vuonna 2018 laatimastaan EU:n tietosuoja-asetusta koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka tavoitteena on auttaa toimielimiä sopeutumaan uuteen lainsäädäntöön, ja edistymisestä suunnitelmassa yksilöityjen 24 toimen täytäntöönpanossa vuoden 2019 aikana; on tyytyväinen oikeusasiamiehen tietojenkäsittelytoimien rekisterin perustamiseen ja yhteistyöhön Euroopan parlamentin kanssa;

40.

suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies käyttää ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja; pitää myönteisenä, että oikeusasiamies tunnustaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisäarvon pyrittäessä lisäämään avoimuutta;

41.

kannustaa oikeusasiamiestä noudattamaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suositusta neuvotella uudelleen toimielinten välinen lisenssisopimus ja täytäntöönpanosopimus, jotka allekirjoitettiin unionin toimielinten ja Microsoftin välillä vuonna 2018, jotta voidaan saavuttaa digitaalinen itsenäisyys, välttää riippuvuussuhteen syntyminen yhteen toimittajaan ja hallinnan puute sekä varmistaa henkilötietojen suoja;

Viestintä

42.

pitää myönteisenä, että oikeusasiamies ylitti sosiaalisen median osalta asetetut tavoitteet vuonna 2019; panee merkille, että oikeusasiamies sai 36 717 mainintaa Twitterissä (tavoite oli 20 000) ja että seuraajien määrä oli vuoden 2018 lopussa 22 600 ja nousi 26 300:aan joulukuussa 2019, joten lisäystä oli 16 prosenttia; toteaa, että nopeimmin kasvava kanava oli Instagram, jossa yleisö kasvoi vuoden aikana 47 prosentilla, ja että LinkedInissä seuraajien määrä kasvoi 21 prosentilla;

43.

onnittelee oikeusasiamiestä siitä, että uusi intranet (SISTEO) otettiin käyttöön joulukuussa 2019, ja toteaa, että sitä koskenut tarkistushanke oli aloitettu vuonna 2018 tavoitteena helpottaa tiedonkulkua sekä sisäisten prosessien ja välineiden ja toimielinten välisten sovellusten ja foorumien käyttöä; pitää samoin myönteisenä, että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kumppaniverkkoa koskeva hanke saatiin päätökseen joulukuussa 2019;

44.

korostaa, että hyvin toimiva yhteistyö oikeusasiamiesten verkostossa on tärkeää, sillä unionin lainsäädäntö ja toimintapolitiikat ovat yhä tärkeämpiä jäsenvaltioiden kansalaisten jokapäiväisessä elämässä;

45.

korostaa oikeusasiamiehen käynnistämää, jo toista kertaa jaettua hyvän hallinnon palkintoa, jossa käsiteltiin 54:ää innostavaa hanketta, jotka unionin keskeiset toimielimet sekä monet virastot ja muut elimet olivat nimenneet, mikä osoittaa suurta kiinnostusta palkintoon; panee merkille, että kokonaispalkinto hyvästä hallinnosta myönnettiin komission ryhmille, jotka käsittelivät unionin aloitetta muovijätteen vähentämiseksi ja ongelmasta tiedottamiseksi;

Ympäristönäkökohdat

46.

pitää myönteisenä oikeusasiamiehen sitoutumista ympäristöjalanjälkensä pienentämiseen konkreettisilla toimilla, kuten videoneuvottelumahdollisuuksien laajamittaisella käytöllä sisäisissä ja toimielinten välisissä kokouksissa, sillä ne ovat mahdollistaneet virkamatkojen vähentämisen; panee merkille etätyöjärjestelyt, joita monet (ja covid-19-kriisin aikana kaikki) henkilöstön jäsenet käyttävät ja jotka vähentävät henkilökohtaista liikennettä; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan toimia, joilla pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä, sekä kiinnittämään tarkasti huomiota toimielimen käyttämään energialähteiden yhdistelmään painottaen puhtaiden ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä;

47.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen toimiston aloitteisiin edistää julkisen liikenteen käyttöä tarjoamalla taloudellista tukea vuosilippujen hankintaan ja rajoittamalla saatavilla olevia pysäköintipaikkoja.