P9_TA(2021)0432

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. lokakuuta 2021 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021 – 2021/0227(BUD))

(2022/C 184/17)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) (varainhoitoasetus),

—

ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (3) (monivuotisesta rahoituskehyksestä annettu asetus), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset (4) sekä asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset (5),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6),

—	ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (7),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman (8),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman (9),

—	ottaa huomioon komission 9. heinäkuuta 2021 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (COM(2021)0300),

—	ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2021 vahvistaman ja 10. syyskuuta 2021 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

—	ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0281/2021),

Pääluokka III – Komissio

Yleiskatsaus

muistuttaa, että parlamentti määritteli edellä mainitussa 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista vuoden 2022 talousarvion selkeät poliittiset painopisteet covid-19-kriisistä elpymisen tukemiseksi, investointien lisäämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi sekä perustan luomiseksi kestävämmälle unionille; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

katsoo, että unionin talousarviolla on oltava välineet, joiden avulla se voi vastata moniin kriiseihin samanaikaisesti; toistaa parlamentin näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2022 olisi oltava täysi täytäntöönpanovuosi ja vuoden 2022 talousarvion olisi oltava keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan myönteinen ja tuntuva vaikutus kansalaisten elämään; kannattaa tätä taustaa vasten lisäyksiä investointien vauhdittamiseen keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, jotka ovat unionin talouden kulmakivi ja ratkaisevassa asemassa laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa kaikissa jäsenvaltioissa, vihreään ja digitaaliseen siirtymään tähtäävien toimien tehostamiseen, uusien mahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille ja lasten suojeluun, vahvan Euroopan terveysunionin rakentamiseen ja COVAX-ohjelman tukemiseen; vahvistaa edelleen painopisteitä turvallisuuden, muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja kotouttamisen, perusoikeuksien ja unionin arvojen aloilla mutta myöntää, että ulkopoliittinen tilanne ja humanitaarisen avun tilanne ovat viime aikoina huonontuneet, ja toteaa, että tuleviin haasteisiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä;

panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,43 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston ehdottamissa leikkauksissa noudatetaan tavanomaista ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa panemalla täytäntöön yleinen mielivaltainen vähennystavoite, joka ei perustu täytäntöönpanon suuntausten objektiiviseen arviointiin eikä vastaanottokykyyn ja joka ei kuvasta unionin kohtaamia moninaisia haasteita tai unionin tekemiä sitoumuksia; katsoo tämän olevan ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin elpymisbudjettiin liittyvistä odotuksista; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen; hyväksyy kuitenkin, että vuonna 2022 brexit-mukautusvaraukseen otetaan 1 299 miljoonaa euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina, mikä vastaa kyseisestä mukautusvarauksesta annetun asetuksen yhteydessä saavutettua poliittista yhteisymmärrystä (10);

vaatii, että uusiin poliittisiin painopisteisiin tai tehtäviin on liitettävä uusia resursseja ja että viraston perustaminen tai sen toimeksiannon laajentaminen ei saisi tapahtua olemassa olevien ohjelmien tai virastojen kustannuksella; kompensoi sen vuoksi rahoitusohjelmien määrärahojen vähennykset, joita komissio ehdotti lisätäkseen erillisvirastojen määrärahoja; korostaa, että virastojen välillä tarvitaan asianmukaista koordinointia ja synergiaa, jotta voidaan lisätä niiden työn vaikuttavuutta, erityisesti, jos niillä on toisiaan lähellä olevia toimintapoliittisia tavoitteita, jotta julkiset varat voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti;

panee tässä yhteydessä merkille äskettäisen aloitteen eurooppalaisen terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta; ilmaisee syvän huolensa siitä, että parlamentti on jätetty tällaisen viranomaisen perustamista koskevan päätöksentekomenettelyn ulkopuolelle; kiinnittää lisäksi huomiota tämän aloitteen merkittäviin talousarviovaikutuksiin ja siihen, että myös parlamentin on voitava hoitaa täysimääräisesti tehtävänsä yhtenä budjettivallan käyttäjänä; vastustaa voimakkaasti kaikkia rahoitusrakenteita, jotka siirtäisivät varoja pois tärkeimmistä tavoitteista ja toimista, jotka lainsäätäjät alun perin suunnittelivat ja hyväksyivät Horisontti Eurooppa -ohjelman, EU4Health-ohjelman ja rescEU:n puitteissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalle unionin talousarvion ensisijaisena tavoitteena, jota ei saisi vaarantaa kohdentamalla määrärahoja muihin politiikka-aloitteisiin; painottaa, että tämä aloite tehtiin niin myöhään, ettei parlamentti pystynyt ottamaan sitä huomioon vuoden 2022 talousarviota käsitellessään; odottaa, että tätä kysymystä käsitellään vuoden 2022 talousarviota koskevassa sovittelumenettelyssä, ja kehottaa tutkimaan muita rahoituskeinoja tätä tarkoitusta varten;

korostaa lisäksi, että komissio ilmoitti talousarvioesityksen julkaisemisen jälkeen paketista, jolla tuetaan Syyriasta ja muista maista tulevia pakolaisia; kehottaa tässä suhteessa tekemään vuoden 2022 talousarviosovittelussa kokonaispaketista kattavan sopimuksen, johon sisältyisi myös lisätalousarvioesitys nro 5/2021; toteaa, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla reagoidaan asianmukaisesti Afganistanin viimeaikaisiin tapahtumiin, mukaan lukien tuki kansalaisille, kuten naisille ja tytöille, lapsille, haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille sekä ankarien toimien kohteeksi joutuneille riskiryhmille, kuten tutkijoille, opettajille, lääkäreille ja tieteenharjoittajille, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa elämäänsä ja työskentelyänsä Afganistanissa; korostaa, että tilanteen muuttuessa ja kattavan ja pidemmän aikavälin tarvearvioinnin puuttuessa näitä kysymyksiä ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon parlamentin käsittelyssä ja että niitä arvioidaan myöhemmin uudelleen komission oikaisukirjelmän nro 1/2022 ja myöhemmässä vaiheessa annettavien tietojen perusteella;

on päättänyt lisätä määrärahoja budjettikohdissa, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnalliset valmiudet ottaa lisämäärärahat käyttöön vuonna 2022; toteaa, että edellä mainittujen kiireellisten painopisteiden riittävä rahoittaminen edellyttää, että joustoväline otetaan käyttöön kokonaisuudessaan ja että lisäksi on käytettävä osittain yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja (määrä kompensoidaan kuluvan vuoden liikkumavaroilla); pyytää lisäksi, että vuoden 2020 vapautetut määrärahat asetetaan kokonaisuudessaan käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuonna 2022;

korostaa tarvetta palauttaa Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannuksiin liittyvät määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta vältetään kielteisen signaalin antaminen rahoitusmarkkinoille, kunnes komissio arvioi ennakoidut tarpeet sovittelussa mahdollisesti uudelleen; toistaa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa esittämänsä selkeän kannan, jonka mukaan Next Generation EU -välineen korkokustannukset ja takaisinmaksut olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

korostaa, että on tärkeää tukea ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua myöntämällä lisäresursseja asiaa koskeville unionin ohjelmille ja välineille vuonna 2022; korostaa jälleen, että ilmastonäkökohtien valtavirtaistamisen hengessä toimia olisi tehostettava kaikilla toimintapolitiikan aloilla, jotta voidaan saavuttaa kokonaistavoite, jonka mukaan koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä käytetään ilmastomenoihin; korostaa lisäksi tarvetta pyrkiä edelleen tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan biodiversiteettitavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuodesta 2026 alkaen; painottaa, että komission on otettava käyttöön tehokas menetelmä erityisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seuraamiseksi ja pysäyttämiseksi sekä tämän suuntauksen kääntämiseksi ennen vuoden 2023 talousarvioesityksen esittämistä, jotta voidaan varmistaa, että toimielinten välisessä sopimuksessa vuodelle 2024 asetettu tavoite voidaan tosiasiallisesti saavuttaa; vaatii, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan näiden menojen entistä vakaampien, avoimempien ja kattavampien täytäntöönpano- ja seurantamenetelmien kehittämiseen, ja on edelleen sitoutunut toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti järjestettäviin vuotuisiin kuulemisiin ja tiiviiseen yhteistyöhön komission ja neuvoston kanssa; muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusta myönnetään ainoastaan toimille, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja Pariisin sopimuksen mukaisia; korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä varten julkaistuja ohjeita olisi pidettävä mallina kaikille muille samantyyppisille menoille ja että niiden olisi erityisesti toimittava koheesiopolitiikan täytäntöönpanon perustana; muistuttaa, että tämän periaatteen täytäntöönpanossa luonnon monimuotoisuuden alalla on mentävä asiaankuuluvan unionin säännöstön täysimääräistä noudattamista pidemmälle;

10.

muistuttaa, että covid-19-kriisin seuraukset ovat vaikuttaneet suhteettomasti naisiin; korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkitystä kaikissa vuoden 2022 talousarvion sisältyvissä asiaankuuluvissa ohjelmissa ja sukupuolitietoisen budjetoinnin täytäntöönpanon merkitystä sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet hyötyvät yhtäläisesti julkisista menoista; kehottaa tässä yhteydessä komissiota nopeuttamaan tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa sellaisen tehokkaan, avoimen ja kattavan menetelmän käyttöönottoa, jolla mitataan asiaankuuluvia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä menoja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia vuoden 2022 talousarviossa ja jotta menetelmä voidaan ulottaa koskemaan kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia, ja kehottaa tässä yhteydessä erityisesti keräämään ja analysoimaan järjestelmällisesti ja kattavasti tietoja kaikista unionin politiikoista ja ohjelmista, jotta voidaan mitata niiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon talousarvion kaikissa ulottuvuuksissa ja talousarvion valmistelun, seurannan, toteuttamisen ja arvioinnin kaikissa vaiheissa; kehottaa lisäksi panemaan nopeasti täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian 2020–2025 ja kehottaa asettamaan sitovia erityistavoitteita ja toteuttamaan lisätoimia, erityisesti koulutusta ja aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuolittumisen torjumiseksi;

11.

toteaa, että monet unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjat ja tiedonannot ovat saatavilla vain englanniksi; toteaa myös, että työkokouksia pidetään ilman tulkkausmahdollisuutta; kehottaa kunnioittamaan unionin perusoikeuskirjassa ja asetuksessa N:o 1/1958 (11) sekä sisäisissä suuntaviivoissa ja päätöksissä, kuten hyvän hallintotavan säännöstössä, vahvistettuja periaatteita, oikeuksia ja velvoitteita; kehottaa näin ollen unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tarjoamaan tarvittavat henkilöresurssit monikielisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi lisäämällä kääntämisestä ja tulkkauksesta vastaavan henkilöstön määrää;

12.

vahvistaa näin ollen, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 171 802 114 289 euroa, mikä merkitsee 4 008 766 380 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 486 000 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 172 467 593 189 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

13.

katsoo, että menestyksekäs tutkimus- ja innovointiohjelma on olennaisen tärkeä unionin tulevan vaurauden kannalta; korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, jolla on erittäin suuri eurooppalainen lisäarvo, edistää ratkaisevasti vihreän kehityksen ohjelmaa ja pyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia taloutta, onnistunutta digitaalista siirtymää ja unionin talouden elpymistä pandemiasta; pitää erityisen tärkeänä lisätä unionin investointeja terveysalan tutkimukseen, mukaan lukien syöpätutkimuksen rahoitus; korostaa, että tämän puiteohjelman toteutusaste on erinomainen, mikä kuvastaa sen kykyä ottaa vastaan lisämäärärahoja ensi vuoden talousarviossa; korottaa siksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä 305 miljoonalla eurolla;

14.

kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 77,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen (12) liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuodelta 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 408,7 miljoonaa euroa; toistaa olevansa vahvasti vakuuttunut siitä, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ottanut ennalta huomioon monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa täysin varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; on vakuuttunut, että terveyskriisin jatkumisen vuoksi puolet jäljellä olevasta määrästä olisi osoitettava terveysklusteriin;

15.

korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on ehdottoman tärkeä rooli laadukkaiden, kestävien, kohtuuhintaisten ja yhteenliitettyjen Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen rakentamisessa ja että se on siksi keskeisen tärkeä vahvistettaessa unionin taloutta ja toteutettaessa onnistuneesti vihreää ja digitaalista siirtymää; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään erittäin merkittävästi yleistä tavoitetta, jonka mukaan ilmastomenojen osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen menoista; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on keskeinen rooli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja yhteenliitettävyyden edistämisessä koko unionin alueella; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen kolmen osion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 207,3 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

16.

korostaa, että on tarpeen kuroa umpeen digitaalinen kuilu ja vahvistaa unionin häiriönsietokykyä ja digitaalista itsenäisyyttä; katsoo, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on olennainen väline, jonka avulla voidaan edistää digitalisaatiota unionissa ja auttaa näin lisäämään merkittävästi tuottavuutta ja jonka avulla voidaan tukea kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn tehtävien investointien lisäämistä; muistuttaa, että yrityksiä, erityisesti innovatiivisia digitaalisia pk- ja startup-yrityksiä, on tuettava; katsoo lisäksi, että tarvitaan lisämäärärahoja, jotta voidaan edistää digitaalista osallisuutta ja digitaalista lukutaitoa ja osaamista kaikkialla Euroopassa keskittyen erityisesti naisten digitaaliseen lukutaitoon; ehdottaa siksi, että ohjelman määrärahoja lisätään hieman yli 71 miljoonalla eurolla;

17.

tukee sisämarkkinaklusterin eri osioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden hieman päälle 37 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina; korostaa asianmukaisesti rahoitetun sisämarkkinaohjelman merkitystä, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä, edistää yrittäjyyttä ja tukea tehokkaasti pienyrityksiä, myös startup-yrityksiä, joilla on merkittävä kaksitahoinen haaste eli vihreä ja digitaalinen siirtymä; kiinnittää siksi erityistä huomiota tarpeeseen lisätä merkittävästi yritysten kilpailukykyä ja niiden markkinoille pääsyä koskevan budjettikohdan rahoitusta, kun otetaan erityisesti huomioon terveyskriisin vakavat ja pitkäaikaiset vaikutukset pk-yrityksiin;

18.

painottaa pitkäaikaista pyyntöään matkailua koskevasta erityisestä budjettikohdasta ja määrärahasta, erityisesti kun otetaan huomioon alan vakava supistuminen, joka kohdistui myös pk-yrityksiin, covid-19-pandemian seurauksena; toteaa, että useat unionin ohjelmat edistävät alan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä, mutta uskoo vahvasti, että unionin matkailuohjelma varmistaisi koordinoidumman, näkyvämmän ja avoimemman toiminnan, joka tukisi tehokkaasti alan elpymistä ja antaisi sille suunnan kohti kestävää tulevaisuutta;

19.

katsoo, että InvestEU on elpymisstrategian kulmakivi, ja korostaa, että vuoden 2022 talousarviossa on asetettava saataville riittävästi rahoitusta, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa viipymättä ja jotta Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan palauttaa; korostaa lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen ja InvestEU-portaalin merkitystä investointi- ja liiketoimintaympäristön vahvistamisessa kaikkialla unionissa; torjuu siksi kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset tästä ohjelmasta ja päättää vähimmäisvaatimuksena palauttaa kaikkien asiaankuuluvien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle;

20.

päättää luoda varauksen, jonka ehtona on kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön alaisuudessa toimivan kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan hallinnon lisäparannukset 7. kesäkuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan (13) sisältyvien vaatimusten mukaisesti; päättää luoda varauksen Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), kun otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2021 havaitsemat vakavat puutteet ja ongelmat, jotka liittyvät siihen, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla ei ole toteutettu riittäviä toimia, ja pitää varauksen voimassa, kunnes tilintarkastustuomioistuimen suosituksia noudatetaan täysimääräisesti;

21.

vahvistaa Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) määrärahoja kyseisen viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti sen varmistamiseksi, että se voi täyttää asianmukaisesti tehtävänsä liikennemuotojen hiilestä irtautumiseen siirtymisen tukemisessa myös niiden segmenttien osalta, joilla suora sähköistäminen on monimutkaista, ja varmistaa yleisesti tasapuoliset toimintaedellytykset muiden liikennemuotojen kanssa ja varmistaa muun muassa rautateiden puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattamisen erityisesti rajatylittävillä osuuksilla; korostaa, että viraston on lisättävä henkilöstön määrää, jotta se voi selviytyä kalustoyksikköjen lupien, yhtenäisten turvallisuustodistusten ja ERTMS:n ratalaitteiden hyväksyntöjen suuresta kysynnästä ja neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanosta;

22.

lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 668 593 067 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 486 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista;

Alaotsake 2 a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

23.

päättää luoda Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) koskevaan nimikkeistöön erillisen budjettikohdan, josta myönnetään erityinen lisämääräraha eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon edistämiseksi, jotta voidaan edistää lapsiköyhyyden poistamista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista samalla kun lievennetään pandemian lapsiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; lisää sen vuoksi alaotsakkeen 2 a maksusitoumusmäärärahoja 700 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

24.

muistuttaa, että koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline) tuen ESR+:lle ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle (FEAD) olisi edistettävä erityisesti työpaikkojen luomista ja laadukkaita työpaikkoja varsinkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista koskevia toimenpiteitä erityisesti lasten köyhyyden osalta;

Alaotsake 2 b – Palautumiskyky ja arvot

25.

korostaa covid-19-kriisin yhteydessä tarvetta luoda vahva Euroopan terveysunioni ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien palautumiskykyä; on siksi päättänyt lisätä EU4Health-ohjelman määrärahoja 80 miljoonalla eurolla;

26.

korostaa, että olisi kohdennettava lisäresursseja varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviin palveluihin erityisesti, jotta voidaan varmistaa palvelujen oikea-aikainen ja maksuton saatavuus sekä niiden laatu;

27.

korostaa, että nuoriso kuuluu edelleen unionin talousarvion yleisiin painopisteisiin; lisää siksi rahoitusta Erasmus+ -ohjelman kasvavaan kysyntään vastaamiseksi yhteensä hieman yli 137 miljoonalla eurolla, sillä 5 prosentin lisäys merkitsee 40 000:ta uutta liikkuvuusvaihtoa ja on tärkeä askel viime vuosien menetettyjen mahdollisuuksien kompensoimiseksi; muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma on keskeinen lippulaivaohjelma ja yksi unionin menestyksekkäimmistä ohjelmista, joka on strateginen investointi unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuteen; muistuttaa, että Erasmus+ ohjelman riittämätön rahoitus vaarantaisi uusien mahdollisuuksien jatkuvan luomisen nuorille ja heidän paremman työllistyvyytensä; lisää myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 5 miljoonalla eurolla, koska covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi ei saisi vaikuttaa kielteisesti nuorten tukemiseen;

28.

korostaa, että unionin talousarviossa on otettava käyttöön riittävästi varoja hätätilanteita varten, myös niitä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen yhä vakavampiin vaikutuksiin; korostaa, että on tärkeää lisätä unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU) määrärahoja 10 miljoonalla eurolla ottaen erityisesti huomioon Euroopassa tapahtuneet luonnonkatastrofit, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten suojelua ja vahvistaa varautumista ilmastonmuutoksesta johtuviin tuleviin katastrofeihin; korostaa siksi, että on investoitava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen erityisen haavoittuvilla alueilla ja rakennettava niitä uudelleen kestävämmällä tavalla;

29.

ehdottaa lisäksi Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurilohkon määrärahojen lisäämistä 10 miljoonalla eurolla, jotta voidaan tukea covid-19-kriisin erityisen ankarasti koettelemia Euroopan kulttuuri- ja luovia aloja ja toimialoja niiden elpymisessä; korostaa, että mitään Luova Eurooppa -ohjelman kolmesta lohkosta saatavaa rahoitusta ei pitäisi käyttää uuden eurooppalaisen Bauhaus-aloitteen puitteissa toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen;

30.

korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman keskeistä roolia vahvistettaessa unionin kansalaisuutta ja demokratiaa, tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta unionissa sekä tuettaessa sukupuolistuneen väkivallan uhreja ja pitää kiinni siitä, että näiden tavoitteiden tukemiseen tarvitaan lisämäärärahoja; lisää oikeusalan ohjelman määrärahoja, jotta voidaan korvata ehdotettu leikkaus rahoitukseen, jonka tarkoituksena on rahoittaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) e-CODEX-ehdotuksen johdosta lisääntyneet tehtävät;

31.

on päättänyt lisätä multimediatoimiin tarkoitettuja määrärahoja, luoda varauksen, jonka tarkoituksena on kannustaa komissiota lisäämään vakautta ja ennustettavuutta EU-asioita käsittelevien radioverkkojen kannalta vähintään kaksivuotisen rahoituksen turvin ja selventää tavoitteita, joita tästä budjettikohdasta rahoitetaan; lisää myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun määrärahoja, jotta voidaan tehostaa tätä vuoropuhelua ja tukea erityisesti kansallisia työmarkkinaosapuolia covid-19-kriisin ja sen pitkän aikavälin seurausten torjunnassa;

32.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan myötävaikuttaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkamisen ja tehostamiseen ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa ja siten parantaa näiden kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

33.

vahvistaa ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa keskittyen naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen;

34.

muistuttaa tämän otsakkeen piiriin kuuluvien erillisvirastojen tärkeästä roolista; on päättänyt lisätä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) rahoitusta näiden virastojen yksilöityjen tarpeiden mukaisesti; lisää myös Euroopan lääkeviraston (EMA), perusoikeusviraston ja Eurojustin henkilöstöä; korostaa myös, että on tärkeää arvioida edelleen ja mahdollisesti lisätä rahoitusta niiden unionin virastojen tarpeiden mukaisesti, jotka käsittelevät covid-19-terveyskriisin vaikutuksia tulevaisuudessa, erityisesti ottaen huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tarpeet muutetun perustamisasetuksen valossa;

35.

korostaa, että on tärkeää parantaa unionin talousarvion suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on keskeinen rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, mukaan lukien Next Generation EU -välineen varojen käyttö, sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; päättää siksi tehdä kohdennettuja lisäyksiä Euroopan syyttäjäviraston määrärahoihin ja lisästä sen henkilöstöä, jotta se voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään toimeksiantonsa täyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti; ottaa huomioon vaikeudet, joita Euroopan syyttäjänvirastolla on ollut vuonna 2021 tehtäviensä hoitamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamisessa, ja kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavaa joustavuutta sen varmistamiseksi, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät määrärahat voidaan tulevaisuudessa käyttää täysimääräisesti; panee merkille tapausten huomattavan suman ja sen, että Euroopan syyttäjänvirasto on vain muutaman viikon toiminnan jälkeen rekisteröinyt yli tuhat ilmoitusta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista petoksista, mikä korostaa pyynnön kiireellisyyttä;

36.

lisää alaotsakkeen 2 b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 296 065 210 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

37.

huomauttaa, että covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esille, kuinka strategisen tärkeässä asemassa maatalous on elintarvikekriisin välttämisessä, sillä se tuottaa turvallisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita kaikkialla Euroopassa; vaatii rahoittamaan vuonna 2022 lisätukitoimenpiteitä, jotka koskevat koulujärjestelmän, nuorten viljelijöiden ja mehiläishoidon tukea, tietyistä maatalousalan budjettikohdista covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi;

38.

korostaa, että ilmastonmuutokseen on puututtava kiireellisesti, kuten 9. elokuuta 2021 julkaistussa viimeisimmässä IPPC-raportissa korostetaan; muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen ja vahvistamisen kannalta unionissa; lisää Life-ohjelman talousarviotukea 171 miljoonalla eurolla (25 prosenttia enemmän kuin talousarvioesityksessä) ohjelman eri lohkoissa, koska ohjelmalla on huomattava vastaanottokyky;

39.

korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen täysimääräisesti täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet ja jotta saavutettaisiin ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuonna 2050; korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen vahvistamista ei pitäisi rahoittaa Life-ohjelmasta, jota lainsäätäjät eivät ole tarkoittaneet tällaisiin tarkoituksiin;

40.

kehottaa painokkaasti tukemaan syrjäisimpiä alueita, myös POSEI-ohjelmaa (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma);

41.

kehottaa siis lisäämään otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 212 750 473 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

42.

muistuttaa, että perinteisesti oikaisukirjelmällä täydennetään edelleen näkemystä maataloustukirahaston käytettävissä olevista varoista ja että otsaketta 3 koskevien tarkistusten lähestymistapaa voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

43.

korostaa, että on tärkeää lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja ottaen erityisesti huomioon Afganistanin viimeaikaiset tapahtumat; palauttaa lisäksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) määrärahat, joita komissio halusi vähentää Europolin laajennetusta toimeksiannosta johtuvien uusien tehtävien rahoittamiseksi, koska Europolille tarvittavat määrärahat olisi otettava yksinomaan monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärien kohdentamattomista liikkumavaroista ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineitä; kompensoi tätä taustaa vasten myös BMVI:n uudelleen kohdentamisen eu-LISAan;

44.

palauttaa mieliin, että unionin talousarvion budjettinimikkeistön on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta budjettivallan käyttäjä voi hoitaa päätöksentekotehtävänsä tehokkaasti ja jotta parlamentti erityisesti voi täyttää kaikkia otsakkeita koskevat demokraattiset valvonta- ja tarkastustehtävänsä; pitää siksi valitettavana, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ei sovelleta yksityiskohtaisempaa nimikkeistöä, joka kuvastaisi rahaston erityistavoitteita;

45.

korostaa tarvetta lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) rahoitusta ja henkilöstöä Euroopan turvapaikkavirastoa koskevasta poliittisesta sopimuksesta johtuvien tehtävien mukaisesti; korostaa, että eu-LISAn henkilöstöä on lisättävä edelleen viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti ja että virastoa on autettava toteuttamaan erinäisiä erittäin kriittisiä unionin hankkeita sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden alalla vuonna 2022, kuten EES, ETIAS, yhteentoimivuus, tarkistettu VIS-asetus ja Eurodac asetuksen tarkistaminen;

46.

peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvioon, koska virastolla on oltava riittävät välineet ja sen henkilöstöä on ylennettävä, jotta se voi toimia kaikilla sen uuden toimeksiannon piiriin kuuluvilla vastuualueilla; on kuitenkin päättänyt ottaa 90 000 000 euroa varaukseen, kunnes otetaan palvelukseen loput 20 perusoikeusvalvojaa AD-palkkaluokkaan sekä kolme varapääjohtajaa ja hyväksytään menettely asetuksen (EU) 2019/1896 (14) 46 artiklan täytäntöönpanemiseksi;

47.

lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja 106 231 750 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

48.

pitää tärkeänä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asteittaista määrittelyä samalla kun kunnioitetaan tiettyjen jäsenvaltioiden puolueettomuutta; pitää tärkeänä tehostaa eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä, koska se auttaa turvaamaan Eurooppaa ja lisää sen kansalaisten turvallisuutta mutta alentaa myös kustannuksia; toteaa, että Euroopan puolustusalan yhteistyön tarkoituksena on luoda synergioita ja välttää päällekkäisiä menoja jäsenvaltioissa; kehottaa lisäämään Euroopan puolustusrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, jotta voidaan täysimääräisesti edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusteollista perustaa, jolla edistetään kipeästi kaivattua unionin strategista riippumattomuutta;

49.

muistuttaa turvallisuuden ja lainvalvonnan alalla toimivien erillisvirastojen tärkeästä roolista, erityisesti Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) osalta, ja ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä ja/tai henkilöstömuutoksia, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; korostaa, että jos Europolin tarkistettua oikeusperustaa ei hyväksytä vuoden 2021 loppuun mennessä, viraston talousarvioon jätetty varaus voi johtaa sellaisen henkilöstön palvelukseen ottamisen viivästymiseen, joka on tarpeen, jotta voidaan varmistaa Europolin tarkistetun oikeusperustan ja toimeksiannon tehokkaan täytäntöönpanon valmistelu ja tehostaa Europolin toimia terrorismin ja kyberrikollisuuden torjumiseksi, innovoinnin edistämiseksi sekä tukea laaja-alaisia tutkimuksia, Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävää yhteistyötä ja rahanpesun torjuntatoimia;

50.

lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 82 621 461 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

51.

korostaa, että aikana, jolloin ulkoisten haasteiden ja kansainvälisten poliittisten kysymysten merkitys kasvaa kansainvälisessä politiikassa, unionin on varmistettava, että sen talousarviosta osoitetaan asianmukainen rahoitus ulkoiselle ulottuvuudelle ja että se on valmis vastaamaan viipymättä nykyisiin, esiin nouseviin sekä tuleviin ja pitkän aikavälin haasteisiin; vaatii tukemaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) puitteissa sovittuja painopisteitä;

52.

painottaa tarvetta lisätä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) rahoitusta, kun otetaan huomioon sen merkitys alueellisen vakauden edistämisessä ja koska se on ainutlaatuinen elintärkeiden palvelujen tarjoaja miljoonille palestiinalaispakolaisille; korostaa, että ehdotetulla lisäyksellä pyritään varmistamaan UNRWA:n ennakoitavissa oleva rahoitus; korostaa lasten suvaitsevuus- ja rauhankasvatuksen sekä keskinäistä kunnioitusta edistävän kasvatuksen merkitystä; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n kanssa, jotta voidaan edistää palestiinalaislasten laadukasta koulutusta ja varmistaa edelleen, että Unescon normeja noudatetaan kaikilta osin;

53.

korostaa tarvetta lisätä rahoitusta Länsi-Balkanin maille sekä itäisen ja eteläisen naapuruston maille, jotta voidaan tukea niissä toteutettavia kattavia uudistuksia ja covid-19-kriisistä ja sen pitkäaikaisista sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista seurauksista toipumista ja lisätä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien toimijoiden rahoitusta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa; korostaa tässä mielessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus keskeisen tärkeille aloille, jollaisia ovat muun muassa demokratiatuki, kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio; kehottaa erityisesti jatkamaan ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista Valko-Venäjällä ja naapurimaissa;

54.

ilmaisee syvän huolen Afganistanin tämän hetken tilanteesta; katsoo, että Afganistanille ja sen naapurimaille annettavan humanitaarisen avun määrärahoja olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan tukea ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia afganistanilaisia, etenkin naisia, lapsia ja ankarien toimien kohteeksi joutuneita riskiryhmiä, ja heidän perheitään; vaatii lisäksi, että kaikki rahoitus riippumattomille kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöille Afganistanissa osoitetaan suoraan näille järjestöille käyttämättä Taleban-hallitusta välittäjänä; on päättänyt lisätä humanitaarisen avun rahoitusta 20 prosentilla ottaen huomioon Afganistanissa ja muualla maailmassa vallitsevasta tilanteesta johtuvat odotettavissa olevat tarpeet, jotka rahoitetaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta sekä sisäisesti että ulkoisesti ja jotka saattavat johtaa varojen puuttumiseen;

55.

pitää valitettavana epätasa-arvoista rokotuskattavuutta maailmassa; korostaa siksi tarvetta mahdollistaa covid-19-rokotteiden saatavuus kehitysmaissa, erityisesti Covax-aloitteen avulla, sekä tukea niiden terveydenhuoltojärjestelmien parantamista; on siksi päättänyt varata tätä varten NDICI – Globaali Eurooppa -välineen uusia haasteita ja painopisteitä koskevaan joustovaraan vuonna 2022 miljardi euroa, josta vähennetään vuodelta 2021 siirretyt NDICI-varat sekä lisäksi 100 miljoonaa euroa budjettikohtaan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” kaikkien komission jo antamien lupausten ja sitoumusten lisäksi; pyytää jäsenvaltioita täyttämään kiireellisesti jo tekemänsä Covax-sitoumukset ja kehottaa niitä sitomaan vielä 2 miljardia euroa joko Covaxiin tai rokoteannoksiin vuoden 2022 alkupuoliskolla; muistuttaa, että budjettikohdan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” tavoitteena on myös rahoittaa välittömiä sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita;

56.

tuo esiin unionin maailmanlaajuisia toimia pakolaisten tukemiseksi ja palauttaa mieliin Turkin ja muiden vastaanottavien maiden, myös eteläisen Välimeren maiden, tärkeän roolin etenkin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottajina; vahvistaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on edelleen annettava vaikuttavaa ja valvottua apua vastaanottavissa maissa oleville syyrialaispakolaisille; korostaa, että syyrialaispakolaisten tarpeiden tulevaa rahoitusta ei otettu huomioon monivuotista rahoituskehystä eikä NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä koskevissa neuvotteluissa eikä sitä näin ollen pitäisi rahoittaa suunnitelluista välineistä, ei myöskään NDICI – Globaali Eurooppa -välineen joustovarasta, koska Syyriasta, Irakista ja muista maista tulevien pakolaisten hyväksi toteutettavalla paketilla ei vastata uuteen kriisiin tai ennakoimattomiin tarpeisiin; pyytää, että EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä mahdollisesti seuraava väline rahoitettaisiin uusilla määrärahoilla ja jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksilla ja että tässä yhteydessä rahoituskehysasetusta tarkistetaan vastaavasti otsakkeen 6 enimmäismäärän nostamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon unionin ulkoisten toimien todelliset rahoitustarpeet; pyytää komissiota varmistamaan, että Turkin hallitus ei osallistu suoraan Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä seuraavan välineen varojen hallinnointiin ja jakamiseen ja että varat annetaan ensisijaisesti suoraan pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille ja että niitä hallinnoivat järjestöt, jotka takaavat vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden;

57.

painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle, Tunisialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä ja covid-19-kriisistä toipumisen tukemisessa;

58.

korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian suojeleminen ja edistäminen maailmanlaajuisesti sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, suojeleminen on edelleen unionin ulkoisen toiminnan keskeinen pyrkimys; on siksi päättänyt lisätä näiden budjettikohtien rahoitusta;

59.

on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan järjestelmällisesti esiin;

60.

lisää sen vuoksi otsakkeen 6 maksusitoumusmäärärahoja 563 429 451 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

61.

katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä anna komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat komission hallintomenoihin, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

62.

korostaa, että 55-valmiuspaketin, biodiversiteettistrategian ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kaltaisten uusien lainsäädäntöehdotusten ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin perustuvien strategisten aloitteiden sekä Next Generation EU -välineeseen ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien unionin menojen kasvun seurauksena joidenkin yksiköiden, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosaston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), henkilöstöä on lisättävä; pyytää komissiota puolueettomana välittäjänä arvioimaan näitä tarpeita pikaisesti uudelleen ja ehdottamaan asianmukaisia lisäyksiä oikaisukirjelmässään tai sovittelumenettelyn aikana vähentämättä muiden yksiköidensä tai virastojen nykyisiä henkilöstöresursseja; korostaa, että määrärahojen ja henkilöstön nykyinen määrä heikentää OLAFin kykyä hoitaa tehtäviään kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa myös OLAFin lisääntynyttä työtaakkaa unionin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa ja yhteydenpidossa Euroopan syyttäjänvirastoon;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

63.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

64.

korostaa, että vuoden 2022 talousarvioon on otettava riittävä määrä maksumäärärahoja, ja on siksi päättänyt peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

65.

säilyttää vuoden 2022 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 112 904 198 eurossa täysistunnossa 29. huhtikuuta 2021 hyväksytyn tuloista ja menoista laaditun ennakkoarvion mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

66.

ottaa huomioon edellä mainitun, 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 ja

a)	panee merkille ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMAS) tulevan väliarvioinnin; toistaa kehotuksensa muuttaa parlamentin nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä hyödyntämällä hiilen sisäistä hinnoittelua;

panee merkille, että yksi EMAS-järjestelmän tärkeimmistä painopisteistä keskipitkällä aikavälillä on henkilöliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen; toistaa kehotuksensa vähentää järkevällä tavalla matkustamista sellaisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää tehokkaasti etänä tai hybridimuodossa, ja edistää siirtymistä vähähiilisiin vaihtoehtoihin kaikessa muussa matkustamisessa, kunhan tämä ei vaikuta lainsäädäntö- ja poliittisen työn laatuun;

pitää myönteisenä, että parlamentin henkilöstön mahdollisuuksia vapaaehtoiseen etätyöhön on laajennettu; kehottaa jälleen järjestämään kokoukset, joihin ei liity poliittista päätöksentekoa, kuten kuulemiset ja näkemystenvaihto tai sisäiset kokoukset ja valmistelukokoukset, ensisijaisesti hybridinä tai täysin etänä; kehottaa jälleen asettamaan kaikkien valtuuskuntien virallisten vierailujen hyväksymisen edellytykseksi valmistelukokousten ja matkan jälkeisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen täysin etänä ja hyväksymään vierailut vain, jos valtuuskunta kuuluu vuodesta 2022 alkaen oikeutettuihin valtuuskuntiin; kehottaa jälleen puhemiehistöä varmistamaan, että Strasbourgissa järjestetään ylimääräisiä valiokuntakokouksia vain poikkeustapauksissa ja että ne on perusteltava asianmukaisesti ennen kuin ne hyväksytään yksittäistapauksina;

on tyytyväinen siihen, että virkamatkasääntöjen tarkistamisprosessi on käynnissä; kehottaa jälleen hyväksymään matkat asianmukaisesti tarpeiden perusteella ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan vähähiilisiä liikennemuotoja; toistaa kehotuksensa tarkistaa valtuutettujen avustajien virkamatkasääntöjä samojen periaatteiden mukaisesti;

kannustaa jäseniä käyttämään vähähiilisiä liikennevaihtoehtoja; toistaa kehotuksensa tarkistaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita siten, että jäsenille maksetaan unionin alueella suoritetuista matkoista korvaus turistiluokan joustavien lentolippujen hinnan perusteella, paitsi jos poikkeus perustellaan asianmukaisesti;

toistaa parlamentille esittämänsä kehotuksen tehdä tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien paikallisviranomaisten ja erityisesti Brysselin alueen kanssa sen pyrkiessä toimimaan kestävän kaupunkiliikenteen edelläkävijänä ottamalla ennakoiva rooli Good Move -liikkuvuussuunnitelman täytäntöönpanossa, erityisesti pysäköintipaikkojen osalta; kehottaa jälleen laajentamaan parlamentin työsuhdepyöräjärjestelyä ja käyttämään virka-autoja jäsenten, henkilöstön ja valtuutettujen avustajien kuljettamiseen virkamatkoilla Brysselin ja Strasbourgin välillä; toistaa kehotuksensa lisätä asianmukaisesti yksinomaan sähköajoneuvoille varattujen pysäköintipaikkojen määrää;

suhtautuu myönteisesti kaavailtuun ehdotukseen vierailijaryhmiä koskevien sääntöjen tarkistamisesta; panee merkille asiasta vastaavien yksiköiden toteuttamat toimet, joilla vierailijaryhmille tiedotetaan heidän matkojensa ympäristövaikutuksista; kehottaa jälleen ottamaan käyttöön vuonna 2022 kannustepohjaisen matkakustannusten korvausjärjestelmän, joka perustuu ympäristövaikutuksiin; edellyttää, että tarkistetut säännöt ovat komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789) ja erityisesti sen joukkoliikennettä koskevan 9 kohdan mukaisesti ja mukauttamaan vierailijaryhmien matkakustannuksia markkinahintojen kehityksen perusteella ja sallimaan muutokset, jotta vältetään se, että markkinoista johtuvat matkakustannusten vaihtelut johtavat vierailijoiden välilliseen maantieteelliseen syrjintään;

panee merkille, että parhaillaan on käynnissä toteutettavuustutkimuksia, joissa arvioidaan, onko uusien aurinkosähköpaneelien asentaminen useisiin Brysselissä sijaitseviin rakennuksiin kustannustehokasta, ja toistaa samalla kehotuksensa asentaa Brysselin rakennusten katoille vuoteen 2023 mennessä uusinta aurinkosähkötekniikkaa mahdollisimman suuren potentiaalin saavuttamiseksi; kehottaa jälleen lopettamaan fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien päivittämisen ja hyväksymään vuonna 2022 etenemissuunnitelman fossiilisista polttoaineista luopumiseksi asteittain asettaen erityisiä välitavoitteita hukkainvestointien välttämiseksi ja kehottaa analysoimaan lämpöpumppujärjestelmien ja muiden asiaankuuluvien teknologioiden käytön vaikuttavuutta ja tehokkuutta EMAS-järjestelmän tavoitteiden mukaisesti; toistaa samalla kehotuksensa korvata asteittain hankitun energian alkuperätakuut paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä;

muistuttaa, että parlamentin jäsenten suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut tukevansa yhden toimipaikan ratkaisua varmistaakseen unionin veronmaksajien varojen tehokkaan käytön ja sitä, että parlamentti kantaa institutionaalisen vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä; muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin kotipaikka on Strasbourg; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, johon tarvitaan yksimielisyys;

panee tyytyväisenä merkille, että EMAS-toimintasuunnitelmassa 2021 määrätään, että ympäristöystävällisten julkisten hankintojen neuvontapalvelua on tarvittaessa kuultava kaikissa ensisijaisia tuoteluokkia koskevissa hankintamenettelyissä; toistaa kuitenkin kehotuksensa kuulla ympäristöä säästävien julkisten hankintojen neuvontapalvelua pakollisesti yli 15 000 euron hankinnoissa;

muistuttaa, että puhemiehistön vuonna 2018 tekemän yleistä kulukorvausta koskevan päätöksen jälkeen täysistunnossa on tehty myöhemmin sitä koskevia päätöksiä, ja toistaa siksi puhemiehistölle esittämänsä pyynnön tehdä muutoksia yleistä kulukorvausta koskeviin sääntöihin vuoden 2021 loppuun mennessä;

l)	kehottaa puhemiehistöä määrittelemään selkeät ja oikeudellisesti varmat normit, joissa täsmennetään, missä tapauksissa väärinkäytösten paljastajien suojelu voidaan myöntää, myös valtuutetuille avustajille, ja julkistamaan nämä normit;

korostaa tarvetta tarkastella parlamentin henkilöstöpolitiikkaa uudelleen, jotta toimielin voi hyödyntää koko henkilöstönsä hankkimaa asiantuntemusta; katsoo siksi, että sääntöjä on muutettava, jotta kaikki henkilöstöryhmät, myös valtuutetut avustajat, voivat osallistua sisäisiin kilpailuihin, ja että on laadittava henkilöstöhallinnon kehittämisjärjestelmiä, joiden avulla parlamentti voi säilyttää näiden ryhmien asiantuntemuksen toimielimen palveluksessa;

pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa ryhtyä toimiin parlamentin kolmen toimipaikan välisiä virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien virkamatkoja koskevien korvausten tason yhdenmukaistamiseksi kauttaaltaan; kehottaa puhemiehistöä käsittelemään tätä asiaa korjatakseen tämän eriarvoisuuden enempää viivyttelemättä ja toteuttamaan välittömästi toimia sovellettavien sääntöjen tarkistamiseksi, mikä on tarpeen oikeudellisen kehyksen muuttamiseksi;

kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua tietyin ehdoin jäsenten mukana parlamentin virallisiin valtuuskuntiin ja valtuuskuntamatkoille;

panee merkille puhemiehistön 8. helmikuuta 2021 tekemän päätöksen etäosallistumisjärjestelyn mukaisesta äänestämisestä; toteaa, että tällä hetkellä etä-äänestys ei ole mahdollista, koska puhemies ei ole tehnyt päätöstä poikkeuksellisista olosuhteista; toistaa puhemiehistölle esittämänsä kehotuksen antaa jäsenille oikeuden käyttää äänioikeuttaan äitiys- tai isyyslomalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai ylivoimaisen esteen tapauksessa;

q)	panee merkille meneillään olevat toimet langattoman infrastruktuurin korvaamiseksi kolmella toimipaikalla; vaatii uuden infrastruktuurin nopeaa asentamista;

muistuttaa tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvistä riskeistä, kun käytetään kolmansien osapuolten tarjoamia ratkaisuja, sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön myönteisistä vaikutuksista; katsoo ehdottomasti, että käyttäjille olisi annettava mahdollisuus käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja parlamentin laitteissa ja että virtuaalikokouksia ja pikaviestintää varten tarvitaan hajautettuja avoimen lähdekoodin ratkaisuja; korostaa, että käyttäjiä on koulutettava asianmukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota kyberturvallisuuteen; korostaa, että tarvitaan automaattista transkriptio- ja käännösohjelmistoa tukemaan tiedon tasapuolista levittämistä kaikilla virallisilla kielillä;

panee merkille pilvipalveluja koskevat strategiset suuntaviivat, jotka puhemiehistö hyväksyi kesäkuussa 2020; toistaa kehotuksensa toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että parlamentin ohjelmisto- ja digitaalisen infrastruktuurin, myös pilvipalveluratkaisujen, hankinnoissa vältetään toimittajariippuvuuden vaikutuksia asettamalla siirrettävyyttä ja täyttä yhteentoimivuutta koskevia vaatimuksia ja käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ja kehottaa korvamerkitsemään hankintoja pk-yrityksille ja startup-yrityksille;

panee merkille joidenkin yhteystoimistojen tarjoamat palvelut muilla kuin unionin virallisilla kielillä; pyytää puhemiehistöä analysoimaan mahdollisuutta tarjota esimerkiksi Europa Experience -keskuksissa käytettävää viestintämateriaalia eri jäsenvaltioiden kielivähemmistöjen, alueiden ja yhteisöjen kielillä ja arvioimaan sen taloudellisia kustannuksia;

panee merkille arvioidut freelance-käännöskustannukset, joita aiheutuu keskeisten ulkopolitiikkaa koskevien päätöslauselmien kääntämisestä kyseisen maan viralliselle kielelle; toistaa pyyntönsä tällaisten asiakirjojen kääntämisestä, jotta voidaan tehostaa parlamentin ulkosuhdetoiminnan vaikutusta ja näkyvyyttä, ja kehottaa varmistamaan, että tähän tarkoitukseen osoitetaan riittävästi määrärahoja;

panee merkille immersiivinen verkkoelämys -hankkeen ja muut vierailijoille tarjolla olevat verkkotoiminnot; pyytää kehittämään ja tekemään tunnetuksi jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kansalaisille ja asukkaille mahdollisuuksia tehdä virtuaalisia opastettuja kiertokäyntejä parlamentissa, jotta suuri yleisö saisi paremman käsityksen toimielimen työstä ja arvoista;

w)	pyytää jälleen puhemiehistöä antamaan tiedoksi Paul-Henri Spaak -rakennusta koskevan päätöksensä ja siihen liittyvän yksityiskohtaisen kustannuserittelyn ja tositteet;

x)	palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan parlamentin perustamasta vapaaehtoisesta eläkerahastosta;

y)	panee merkille toimet, joita parlamentti on toteuttanut lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia siivous- ja ateriapalvelujen tarjoajiin; kehottaa jälleen puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen parlamentin ulkoistamisperiaatteita siivous- ja ateriapalvelujen osalta;

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

67.

panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla systemaattisilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa tämän vuoksi, että talousarvioesityksen taso palautetaan lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja alueiden komitean osalta, sen henkilöstötaulukko mukaan lukien, jotta ne voivat hoitaa kaikki niille annetut tehtävät, myös uudet tehtävät; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

68.

katsoo, että joissakin tapauksissa ja toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen talousarvioesityksessä olevia määrärahoja tai henkilöstöä on tarpeen lisätä vastaamaan uusia tarpeita ja politiikkatavoitteita; ehdottaa näin ollen, että

a)	Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean määrärahoja lisätään talousarvioesityksen määristä henkilöstön palkkoihin ja etuuksiin liittyvissä budjettikohdissa, myös henkilöstötaulukoiden osalta, jotta määrärahojen taso pysyy niiden ennakkoarvioiden mukaisena;

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen määrärahoja lisätään budjettikohdassa 1200 ”Palkat ja palkanlisät” talousarvioesityksen määristä, myös henkilöstötaulukon osalta, jotta voidaan säilyttää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat määrärahat ja erityisesti kattaa tarkastustehtävien lisääntyminen unionin varojen lisääntyessä (elpymis- ja palautumistukiväline ja Next Generation EU -väline);

Euroopan ulkosuhdehallinnon määrärahoja lisätään budjettikohdassa 2214 ”Strategisen viestinnän valmiudet” ja budjettikohdassa 1200 ”Sopimussuhteiset toimihenkilöt” talousarvioesityksen määristä, jotta voidaan tehostaa disinformaation torjuntaa erityisesti Kaukoidän alueella; lisäksi lisätään alamomentin 1100 ”Peruspalkat” ja muutaman siihen liittyvän budjettikohdan määrärahoja ja vahvistetaan henkilöstötaulukkoa, jotta Euroopan ulkosuhdehallinto voi korvata lähetetyt kansalliset asiantuntijat henkilöstösääntöjen alaisella henkilöstöllä ja täyttää maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaiset tehtävänsä;

o o

69.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(4) EUVL C 444 I, 22.12.2020.

(5) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357).

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0106.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0158.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1).

(11) Asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL P 17, 6.10.1958, s. 385).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. kesäkuuta 2016 kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) arvioinnista ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (IFRS), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) toiminnasta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 24).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).