P9_TA(2021)0158

Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2021 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 (2020/2264(BUI))

(2021/C 506/48)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) ja erityisesti sen 39 artiklan,

—

ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset (3) sekä asiaankuuluvat yksipuoliset julistukset (4),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013 (6),

—	ottaa huomioon 14. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021 (7),

—	ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2021 (8),

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2021 (9),

—	ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (10),

—	ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa (11),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa (12),

—	ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—

ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja erityisesti sen 2.1.4 kohdan ”Rakentaminen ja kunnostaminen energia- ja resurssitehokkaalla tavalla”,

—	ottaa huomioon ympäristöasioiden hallintajärjestelmää käsittelevän ohjauskomitean Brysselissä 15. joulukuuta 2020 hyväksymän EMAS-välistrategian 2024,

—	ottaa huomioon selvityksen ”The European Parliament’s carbon footprint – Towards carbon neutrality” (13),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 14/2014 ”Miten EU:n toimielimet ja elimet laskevat, vähentävät ja kompensoivat kasvihuonekaasupäästöjään?” (14),

—

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) lisäisyysvaatimukset ja erityisesti sen johdanto-osan 90 kappaleen ja 27 artiklan,

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin maksimoinnista (15),

—	ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (16) ja energiatehokkuusdirektiivin (17),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuman niiden rakennusten antamasta esimerkistä energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen yhteydessä (18),

—

ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789) ja erityisesti sen 9 kohdan joukkoliikenteestä,

—	ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle alustavasta ennakkoarvioesityksestä Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022,

—	ottaa huomioon puhemiehistön 8. maaliskuuta 2021 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 102 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 102 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0145/2021),

ottaa huomioon parlamentin yhä suuremman painoarvon toisena lainsäädäntövallan ja budjettivallan käyttäjänä, valvontavallan käyttäjänä ja eurooppalaisen demokratian edistäjänä, myös covid-19-pandemiaan liittyvien EU:n toimien yhteydessä, sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia (19), ja toteaa näiden tuoneen korostetusti esiin sen, että parlamentilla on jatkossakin oltava asianmukainen lainsäädäntöosaaminen ja tarvittavat taloudelliset resurssit varmistaa lainsäädäntö- ja valvontatyön laatu ja tiedottaa sen tuloksista; ottaa huomioon, että parlamentin ja sen jäsenten uskottavuus unionin kansalaisten silmissä riippuu parlamentin omasta kyvystä suunnitella ja toteuttaa menojaan varovaisesti ja tehokkaasti sekä perustellusti vallitsevien taloudellisten realiteettien huomioon ottamiseksi;

B.	ottaa huomioon, että komissio arvioi talviennusteessaan, että BKT supistui 6,9 prosenttia vuonna 2020 eikä elvy vuoden 2019 tasolle ennen vuotta 2023; ottaa huomioon, että parlamentin hyväksymä ennakkoarvio oli 2,68 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020 ja 2,54 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021;

C.	ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti parlamentin alustavassa ennakkoarvioesityksessä vuodeksi 2022 talousarvioon 3,31 prosentin lisäystä, mikä on selvästi inflaatioasteen yläpuolella;

ottaa huomioon, että parlamentin henkilöstöä vähennettiin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana kaikkiaan 6 prosenttia pääasiassa hallinnosta, vaikka samaan aikaan Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen parlamentin toisena lainsäätäjänä käsittelemien lainsäädäntöehdotusten määrä on kasvanut ja Next Generation EU -välineeseen liittyvien toimintojen määrä on lisääntynyt; toteaa olevansa erittäin huolissaan monien erikoistuneiden valiokuntien sihteeristöjen ja poliittisten ryhmien kestämättömästä työmäärästä;

E.	ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet pyritään saavuttamaan kompensoimatta kasvihuonekaasupäästöjä kansainvälisillä hyvityksillä;

ottaa huomioon, että Paul-Henri Spaak-rakennuksen tulevaisuudesta on tarkoitus tehdä päätös todennäköisesti vuonna 2021 puhemiehistön järjestämän kilpailun tuloksen perusteella, mikä tarkoittaa, että menoja joudutaan lisäämään merkittävästi kriisitilanteessa; katsoo, että Spaak-rakennuksen olisi täytettävä kaikkein tiukimmat ympäristö- ja turvallisuusnormit;

ottaa huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 puhemiehistön antamilla (vapaaehtoista) lisäeläkerahastoa koskevilla säännöillä (20); ottaa huomioon, että puhemiehistö päätti kokouksessaan 10. joulukuuta 2018 muuttaa eläkerahastoon sovellettavia sääntöjä nostamalla eläkeiän 63 vuodesta 65 vuoteen ja ottamalla käyttöön tulevien eläkeläisten eläkemaksuista perittävän 5 prosentin maksun näiden maksujen kannattavuuden parantamiseksi; toteaa näiden sääntömuutosten vähentäneen vakuutusmatemaattista alijäämää arviolta 13,3 miljoonalla eurolla;

Yleiset puitteet

palauttaa mieliin, että suurin osa parlamentin talousarviosta perustuu sääntömääräisiin tai sopimusvelvoitteisiin; panee merkille, että 55 prosenttiin talousarviosta sovelletaan palkkojen indeksikorotusta henkilöstösääntöjen ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti; muistuttaa, että komissio ennustaa palkkoihin nyt 2,9 prosentin indeksikorotusta heinäkuussa 2021 ja 2,5 prosentin korotusta heinäkuussa 2022, mikä merkitsee 31,9 miljoonan euron lisäystä vuonna 2022;

hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisessä sovittelussa 14. huhtikuuta 2021 saavutetun yhteisymmärryksen siitä, että määrärahoja lisätään vuoden 2021 talousarvioon nähden 2,4 prosenttia, jolloin vuoden 2022 ennakkoarvio on kokonaisuudessaan 2 112 904 198 euroa, menoja vähennetään puhemiehistön 8. maaliskuuta 2021 hyväksymästä alustavasta ennakkoarvioesityksestä 18,85 miljoonaa euroa ja vähennykset kohdennetaan seuraaviin budjettikohtiin:

1004/01 – Tavanomaiset matkakulut: istunnot, valiokunnat tai niiden valtuuskunnat, poliittiset ryhmät ja muut; 1405/01 – Tulkkausmenot: ulkoinen tulkkaus; 2007/01 – Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus; 2022 – Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous; 2024 – Energiankulutus; 2120/01 – Irtain omaisuus: irtaimen omaisuuden hankinta, vuokraus, uusiminen, huolto ja korjaus; 2140 – Tekniset tarvikkeet ja laitteistot; 3000 – Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; 3040 – Sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut; 3042 – Kokoukset, kongressit, konferenssit ja valtuuskunnat; 3210/09 – Parlamentin tutkimuspalvelujen pääosastoon liittyvät menot, kirjasto ja historialliset arkistot, tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arviointi (STOA) sekä Euroopan tiedemediakeskus mukaan lukien: Euroopan tiedemediakeskukseen liittyvät kustannukset; 3243/01 – Euroopan parlamentin vierailukeskukset: Parlamentarium ja Europa Experience; 3244/01 – Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut: vastaanottokulut ja vierailijaryhmille maksettavat avustukset; 4220/02 – Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot: valtuutettujen avustajien palkat ja palkanlisät – jäsenten asemaa koskevat säännöt; 4220/04 – Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot: valtuutettujen avustajien virkamatkoista ja kolmen toimipaikan välisistä työmatkoista ja ulkoisesta koulutuksesta aiheutuvat kulut – jäsenten asemaa koskevat säännöt;

kannattaa vahvasti sitä, että poliittisiin ryhmiin lisätään 76 tointa ja valiokuntien sihteeristöihin 66 tointa, jotta ne selviävät suhteellisesti lisääntyneestä työmäärästä ja pystyvät toteuttamaan unionin politiikkaa; kehottaa samalla puhemiehistöä hyödyntämään mahdollisia synergioita hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi ja analysoimaan, miten digitalisaatio ja uudet työskentelytavat auttavat virtaviivaistamaan osastoja ja mahdollistavat toimien siirtämisen valiokuntien sihteeristöihin; kehottaa puhemiehistöä tarkastelemaan myös, onko jäsenten avustajakorvaus asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon jäsenten ja heidän henkilöstönsä lisääntyvä työmäärä;

korostaa, että parlamentin talousarvion varainhoitovuodeksi 2022 on oltava realistinen ja totuudenmukainen, jotta vältetään ylibudjetointi; panee merkille voimassa olevan käytännön, jonka mukaan vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan kiinteistöhankkeita; panee merkille, että tämä keräilysiirto tehdään järjestelmällisesti samoista luvuista ja osastoista ja usein täsmälleen samoista budjettikohdista; toteaa, että tällaista käytäntöä saatetaan pitää tarkoituksellisena ylibudjetointina; pyytää, että ennen seuraavaa keräilysiirtoa käynnistetään pohdinta keskeisten investointien rahoittamisesta avoimella tavalla;

Parlamentin viherryttäminen

korostaa, että parlamentin on oltava eturintamassa otettaessa käyttöön digitaalisempia, joustavampia ja energiatehokkaampia työmenetelmiä ja kokouskäytäntöjä ja sen on otettava oppia covid-19-pandemiasta saaduista kokemuksista ja hyödynnettävä jo toteutettuja teknologiainvestointeja; kehottaa tässä yhteydessä tarkastelemaan kattavasti ja suurisuuntaisesti, miten jäsenet, henkilöstö ja virkamiehet hoitavat parlamentaarista työtään; katsoo, että tässä tarkastelussa olisi keskityttävä ensisijaisesti toimielimen tehokkaaseen ja moitteettomaan toimintaan ja siinä olisi myös arvioitava etätyö- ja hybridiympäristön vaikutusta kokousten laatuun välttäen samalla yleistämättä liikaa toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu poikkeusolosuhteista selviämiseen;

panee tyytyväisenä merkille parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMAS) tavoitteet vuodeksi 2024; muistuttaa, että vuoteen 2024 ulottuvaan EMAS-välistrategiaan sisältyy tarkistuslauseke ympäristötavoitteiden tason nostamiseksi havaittujen tulosten perusteella; kehottaa parlamenttia arvioimaan vuonna 2022 uudelleen EMAS-tavoitteitaan covid-19-pandemian valossa ja arvioimaan vuonna 2019 hyväksyttyjä keskeisten tulosindikaattoreiden tavoitteita uudelleen ylöspäin; toistaa kehotuksensa muuttaa parlamentin nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä hyödyntämällä hiilen sisäistä hinnoittelua;

toteaa, että lähes kaksi kolmasosaa parlamentin hiilijalanjäljestä on peräisin henkilöliikenteestä; kehottaa vähentämään järkevällä tavalla matkustamista sellaisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää tehokkaasti etänä tai hybridimuodossa, ja edistämään siirtymistä vähähiilisiin vaihtoehtoihin kaikessa muussa matkustamisessa, kunhan tämä ei vaikuta lainsäädäntö- ja poliittisen työn laatuun;

kehottaa laajentamaan mahdollisuuksia vapaaehtoiseen etätyöhön lisäämällä siihen käytettävien päivien ja mahdollisten etätyötehtävien määrää; kehottaa asettamaan etusijalle hybridikokoukset tai täysin etänä järjestettävät kokoukset, jos niihin ei liity poliittista päätöksentekoa, kuten kuulemiset ja näkemysten vaihto tai sisäiset kokoukset ja valmistelukokoukset, ja toteaa samalla, että poliittisissa neuvotteluissa fyysinen läsnäolo on tehokkaampaa, myös mahdollisesti tarvittavan tulkkauksen ja etätulkkauksen järjestämisen kannalta; kehottaa pääsihteeriä laatimaan covid-19-pandemiaan liittyvien toiminnan jatkuvuutta koskevien toimenpiteiden jälkeen uuden joustavan kehyksen etätulkkauksen tarjoamiseksi covid-19-kriisin jälkeistä aikaa silmällä pitäen; toteaa, että digitaalisten välineiden kohtuuttoman pitkäaikainen käyttö voi vaikuttaa joidenkin ihmisten hyvinvointiin kielteisesti; kehottaa tarkistamaan virkamatkasääntöjä vuoden 2022 loppuun mennessä, jotta varmistetaan, että virkamatkat hyväksytään asianmukaisesti tarpeiden perusteella, että kaikkien virkamatkojen hyväksyntä perustellaan erikseen ja että edellytetään vähähiilisten liikennemuotojen käyttöä haittaamatta jäsenten edustajantoimen hoitamista ja suljetaan pois haitallisimmat liikennemuodot lukuun ottamatta kaikkein äärimmäisimpiä tapauksia, joissa vaihtoehtoiset liikennemuodot pitkillä matkoilla tai matkustettaessa vaikeasti saavutettaville alueille haittaisivat ympäristötavoitteen ja parlamentaarisen työn tehokkuuden välistä tasapainoa; edellyttää, että kaikkien valtuuskuntien virallisten vierailujen hyväksymisen edellytyksenä on valmistelukokousten ja matkan jälkeisten tiedotustilaisuuksien järjestäminen täysin etänä ja että vierailut hyväksytään vain, jos valtuuskuntiin kuuluu vain henkilöitä, joilla on oikeus osallistua sellaisiin valtuuskuntiin vuodesta 2022; kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että Strasbourgissa järjestettävät ylimääräiset valiokuntakokoukset rajoitetaan tiukasti poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja että ne on perusteltava asianmukaisesti ennen kuin ne hyväksytään kussakin yksittäisessä tapauksessa;

kannustaa jäseniä käyttämään vähähiilisiä liikennevaihtoehtoja; toistaa kehotuksensa tarkistaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita siten, että jäsenille maksetaan unionin alueella suoritetuista matkoista korvaus turistiluokan joustavien lentolippujen hinnan perusteella, paitsi jos kyseessä on lento syrjäisimmiltä alueilta tai näille alueille ja jos lentoon sisältyy vähintään yksi välilasku tai sen kesto on pidempi kuin neljä tuntia; toteaa, että useat jäsenet tulevat vaalipiireistään parlamentin toimipaikkoihin pitkien matkojen takaa ja matkat voidaan taittaa ainoastaan lentäen;

10.

kehottaa parantamaan polkupyörien, kuormapyörien, sähköpyörien ja sähköpotkulautojen infrastruktuuria parlamentin tiloissa, etenkin asentamalla helppokäyttöisiä ja turvallisia pysäköintitiloja ja polkupyörien korjausasemia; kehottaa parlamenttia tekemään tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien paikallisviranomaisten ja erityisesti Brysselin alueen kanssa pyrkiessään toimimaan kestävän kaupunkiliikenteen edelläkävijänä ottamalla ennakoivan roolin Good Move -liikkuvuussuunnitelman täytäntöönpanossa; kehottaa laajentamaan parlamentin työsuhdepyöräjärjestelyä; kehottaa toteuttamaan erityistoimenpiteitä, joilla kannustetaan parlamentin henkilöstöä aktiiviseen liikkuvuuteen, kuten erityiset koulutustoimet, joissa käsitellään turvallista työmatkaliikennettä, huoltoa ja korjaamista; kehottaa ottamaan käyttöön kuormapyöriä koskevan pilottijärjestelmän tietyissä logistiikkaprosesseissa parlamentissa ja unionin toimielinten rakennusten välillä;

11.

kannustaa parlamentin henkilöstöä käyttämään julkista liikennettä ja kehottaa ottamaan vuoteen 2022 mennessä käyttöön yhdistetyn järjestelmän, jolla tuetaan henkilöstön kausilippuja julkisiin liikennevälineisiin ilman oikeutta toiseen pysäköintilupaan; edellyttää, että Brysselin ja Strasbourgin välillä kulkevia virka-autoja käytetään jäsenten ja sellaisten henkilöstön jäsenten ja valtuutettujen avustajien kuljettamiseen, joilla on virkamatkamääräys; kehottaa lisäämään asianmukaisesti yksinomaan sähköajoneuvoille varattujen pysäköintipaikkojen määrää ja laatimaan yleiskatsauksen pysäköintipaikkojen kokonaismäärästä kolmessa toimipaikassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

12.

edellyttää, että parlamentin yksiköt tiedottavat kaikille vierailijaryhmille näiden matkojen ympäristövaikutuksista ja että vuonna 2022 otetaan käyttöön ympäristövaikutukseen perustuva kannustava matkakustannusten korvausjärjestelmä; pyytää puhemiehistöä käynnistämään vierailijaryhmiä koskevien sääntöjen tarkistusprosessin komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789) ja erityisesti sen joukkoliikennettä koskevan 9 kohdan mukaisesti ja mukauttamaan vierailijaryhmien matkakustannuksia markkinahintojen kehityksen perusteella ja sallimaan muutokset, jotta vältetään se, että markkinoista johtuvat matkakustannusten vaihtelut johtavat vierailijoiden välilliseen maantieteelliseen syrjintään;

13.

kehottaa hallintoa seuraamaan vuodeksi 2022 ennustettua jatkuvaa energiakustannusten nousua ja tutkimaan kustannussäästöjä ja kulutuksen tehokkuutta; kehottaa lopettamaan fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmityslaitosten kehittämisen ja laatimaan etenemissuunnitelman fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi asteittain asettamalla erityisiä välitavoitteita, jotka on määrä hyväksyä vuonna 2022, jotta vältetään hukkainvestoinnit, ja kehottaa analysoimaan lämpöpumppujärjestelmien ja muiden asiaankuuluvien teknologioiden käytön vaikuttavuutta ja tehokkuutta EMAS-järjestelmän tavoitteiden mukaisesti; kehottaa parlamenttia lisäämään entisestään uusiutuvan energian osuutta energialähteiden yhdistelmässään ja erityisesti energiantuotannossa ja edellyttää, että Brysselin rakennusten katoille asennetaan vuoteen 2023 mennessä uusimman tekniikan mukaiset aurinkosähköpaneelit tällaisten paneelien mahdollisimman suuren potentiaalin saavuttamiseksi; kehottaa samalla korvaamaan asteittain hankintoihin liittyvät alkuperätakuut paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä;

14.

edellyttää parlamentin yksiköiden vähentävän edelleen paperinkulutusta siirtymällä paperittomaan, yhteiseen verkkoympäristöön kaikissa kokouksissa ja jatkavan sähköistä allekirjoitusta koskevien järjestelyjen täytäntöönpanoa; kehottaa jälleen kerran analysoimaan mahdollisimman pian vaihtoehtoja kuljetusarkuille paperitonta parlamenttia koskevan EMAS-järjestelmän tavoitteen mukaisesti;

15.

edellyttää, että energiatehokkuus etusijalle -periaatetta ja kiertotalouden periaatetta sovelletaan kaikissa investoinneissa, myös digitaalisissa investoinneissa, ja hallintopäätöksissä; kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön parlamentin jätehuoltostrategian jätehierarkian periaatteiden mukaisesti etenkin, kun on kyse kestävästä ja kiertotalouteen perustuvasta lähestymistavasta rakennusjätteen käsittelyyn; kehottaa toteuttamaan täysin toimenpiteet, jotta parlamentti luopuisi kertakäyttöisen muovin käytöstä;

16.

muistuttaa, että parlamentin jäsenten suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut tukevansa yhden toimipaikan ratkaisua, jotta varmistetaan unionin veronmaksajien varojen tehokas käyttö ja jotta parlamentti kantaisi institutionaalisen vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämiseksi; muistuttaa, että on löydettävä ratkaisuja, jotta parlamentin institutionaalinen toiminta, rahoituskustannukset ja hiilijalanjälki voidaan optimoida; katsoo, että etätyöstä ja -kokouksista saadut kokemukset ja niihin tehdyt investoinnit voivat muodostaa perustan henkilöstön virkamatkojen määrän mukauttamiselle; muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin kotipaikka on Strasbourg; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, johon tarvitaan yksimielisyys;

17.

huomauttaa jälleen, että tarjouskilpailuehdoissa olisi mentävä parhaaseen hintaan perustuvaa periaatetta pidemmälle ja niissä olisi otettava huomioon myös ympäristö-, sosiaali- ja tasa-arvoperusteet sekä niitä koskevat yksityiskohtaiset indikaattorit; pitää myönteisenä ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja käsittelevän neuvontapalvelun toimeksiannon laajentamista siten, että se kattaa sosiaalisen osatekijän ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan osatekijän, ja vaatii, että neuvontapalvelun kuulemista edellytetään yli 15 000 euron hankinnoissa; odottaa puhemiehistön hyväksyvän kestävyyttä koskevan raportointijärjestelmän, kuten GRI-ohjeiston ja sen ulottamisen sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseen kestävyysraportointiin vuoteen 2022 mennessä;

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

18.

pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa uudistaa yleistä kulukorvausta ja että se estää näin aktiivisesti avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämisen unionin veronmaksajien rahojen käytössä; vaatii puhemiehistöä esittämään muutoksia yleistä kulukorvausta koskeviin sääntöihin vuoden 2021 loppuun mennessä;

19.

pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa, joka koskee parlamentin keskeisiä uudistustoimia, jotka mainittiin alun perin edellä mainitussa 26. lokakuuta 2017 annetussa päätöslauselmassa seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa ja joihin kuuluu häirinnän torjuntaa koskevan pakollisen koulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle ja kaikille jäsenille; vaatii puhemiehistöä panemaan välittömästi täytäntöön täysistunnon päätökset kokonaisuudessaan;

20.

pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa tarjota väärinkäytösten paljastajien suojelemisesta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (21) mukaisesti unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittaville valtuutetuille avustajille korkea suojelun taso, joka on sama kuin häirinnän uhreiksi joutuneiden valtuutettujen avustajien suojelun taso; kehottaa puhemiehistöä määrittelemään selkeät ja oikeudellisesti varmat normit tapauksille, joissa väärinkäytösten paljastajien suojelu voidaan myöntää, myös valtuutetuille avustajille, ja julkistamaan nämä normit;

21.

pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa ryhtyä toimiin parlamentin kolmen toimipaikan välisiä virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien virkamatkoja koskevien korvausten tason yhdenmukaistamiseksi kauttaaltaan; kehottaa puhemiehistöä käsittelemään tätä asiaa viivyttelemättä enempää ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tämä eriarvoisuus korjataan, kun Strasbourgin täysistunnot käynnistyvät uudelleen;

22.

kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille;

23.

pitää valitettavana, että puhemiehistö on viivästyttänyt täysistunnon useaan otteeseen ilmaiseman tahdon toteuttamista asiassa, joka koskee sellaiseen tekniseen ratkaisuun pyrkimistä, jonka avulla jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys- tai isyysvapaalla, pitkäaikaisen sairauden aikana tai ylivoimaisen esteen sattuessa, ja tällaiseen ratkaisuun liittyvien oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten rajoitusten selventämistä; katsoo, että kaikki tämänsuuntaiset toimet olisivat antaneet mahdollisuuden aikaistaa parlamentin etätyö- ja etä-äänestysjärjestelmän perustamista pandemian puhjettua; edellyttää puhemiehistön ottavan hoitaakseen mahdollisten jäljellä olevien oikeudellisten ja taloudellisten rajoitusten poistamisen, sillä tekninen mahdollisuus on nyt vahvistettu;

24.

palauttaa mieliin, että avoimuusrekisterin aiempien vuosien vuosikertomusten mukaan noin puolet kaikista rekisteriin kirjatuista tiedoista on virheellisiä; pelkää, että rekisteri ei voi täyttää tarkoitustaan lisätä avoimuutta edunvalvojien toiminnasta, jos puolet sen merkinnöistä antaa puutteellista tai virheellistä tietoa; kehottaa parlamenttia ryhtymään toimenpiteisiin rekisterin oikeellisuuden parantamiseksi;

25.

toistaa pyyntönsä, että parlamentti laatisi vuosittain yksityiskohtaisen kertomuksen edunvalvojista ja muista organisaatioista, joille on annettu pääsy parlamentin tiloihin, ja julkistaisi sen tietosuoja-asetuksen mukaisesti;

26.

edellyttää, että puhemiehistö tiedottaa tulevaisuudessa jäsenille ennakoivasti asiaankuuluvien täysistuntopäätösten täytäntöönpanosta;

Sukupuolten tasa-arvo

27.

kehottaa laatimaan sukupuolitietoista budjetointia koskevan analyysin, jolla tuetaan tulevia alustavia ennakkoarvioesityksiä sukupuolitietoista budjetointia koskevan unionin sitoumuksen mukaisesti; kehottaa ottamaan käyttöön erityisen sukupuolitietoisen kirjanpitojärjestelmän, jossa jäsenten, henkilöstön ja asiantuntijoiden menot eritellään sukupuolen mukaan;

28.

kehottaa ottamaan käyttöön sukupuolitietoiset hankintojen arviointi- ja seurantakriteerit, jotka perustuvat yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen kaikissa parlamentin tarjouseritelmissä;

Digitaalinen infrastruktuuri

29.

tukee investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin, myös kyberturvallisuuteen; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikkaan on sisällytettävä suojattuja ohjelmistoratkaisuja eli avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuja, jotta varmistetaan, että parlamentti voi täysin valvoa ohjelmistoja ja tiedonhallintaa ja että sovelluksia voidaan kehittää vapaasti ja teknologiaa voidaan hankkia erityisesti välttäen riippuvuutta tai teknologialukkiutumaa suuriin teknologia-alustoihin, etenkin pilvipalvelujen tarjoajien suhteen;

30.

korostaa, että parlamentin on sisällytettävä ympäristökysymykset digitaalistrategiaan; korostaa, että digitaalisen innovoinnin on edistettävä vihreää siirtymää; kehottaa pienentämään digitaaliteknologian ympäristöjalanjälkeä (ympäristöystävällinen tietotekniikka) erityisesti mukauttamalla sisäisiä politiikkoja; kehottaa parlamenttia sisällyttämään digitaalisten palvelujen ekologisen suunnittelun tieto- ja viestintätekniikan hallintaansa ja valitsemaan vaihtoehtoja, joissa kunnioitetaan kiertotaloutta ja edistetään resurssitehokkuutta;

31.

muistuttaa tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvistä riskeistä, kun arkaluonteisten tietojen jakamiseen käytetään kolmansien osapuolten tarjoamia ratkaisuja, ja muistuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen myönteisistä vaikutuksista digitaaliseen riippumattomuuteen ja niiden hyödyistä turvallisuuden kannalta; vaatii, että käyttäjille olisi annettava mahdollisuus käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja parlamentin laitteissa ja korostaa että virtuaalikokouksia ja pikaviestintää varten tarvitaan hajautettuja avoimen lähdekoodin ratkaisuja; korostaa, että käyttäjiä on koulutettava asianmukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota kyberturvallisuuteen; korostaa, että tarvitaan automaattista transkriptio- ja käännösohjelmistoa tukemaan tiedon tasapuolista levittämistä kaikilla virallisilla kielillä;

32.

tukee vahvasti sitä, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että parlamentin ohjelmisto- ja digitaalisen infrastruktuurin, myös pilvipalveluratkaisujen, hankinnoissa vältetään toimittajariippuvuuden vaikutuksia siirrettävyyttä ja täydellistä yhteentoimivuutta koskevien vaatimusten avulla, käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja korvamerkitään hankinnat pk-yrityksille ja startup-yrityksille;

33.

korostaa, että julkisen sektorin tuottamien ja/tai julkisesti rahoitettujen ohjelmistodatan ja -välineiden olisi oltava uudelleenkäytettäviä, avoimesti saatavilla sekä perusoikeuksien mukaisia ja että jos niiden käyttötarkoitus on kriittinen, niillä on oltava turvallisuustodistus tai niille on tehtävä turvallisuustarkastus; katsoo lisäksi, että parlamentin käyttämä tekoälymenetelmä olisi julkistettava avoimena lähdekoodina julkisia hankintoja koskevan menettelyn mukaisesti siten, että ohjelmistodokumentaatio ja algoritmit ovat kaikkien saatavilla, jotta voidaan tarkastella, miten tekoälyjärjestelmä päätyi tiettyyn päätelmään; korostaa, että perusoikeuksia koskevan tarkastuksen olisi oltava osa mahdollista ennalta toteutettavaa vaatimustenmukaisuuden arviointia;

34.

panee merkille, että pandemian aikana on otettu käyttöön etä-äänestysjärjestelmiä parlamentin työn jatkuvuuden turvaamiseksi; pyytää yhtenäistämään nämä äänestysjärjestelmät;

35.

toivoo kaikkiin kolmeen toimipaikkaan nopeampia ja turvallisempia langattomia verkkoja;

Yhteydenpito kansalaisten kanssa

36.

korostaa, että parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla; pitää tärkeänä, että kansalaisille tarjotaan paremmat mahdollisuudet ymmärtää parlamentin toimintaa ja että poliittista tietoisuutta parannetaan ja edistetään unionin arvoja; kehottaa lisäämään digitaalisia tapoja olla yhteydessä suoraan kansalaisiin;

37.

tukee Europa Experience -keskusten perustamista kaikkiin jäsenvaltioihin vuoteen 2024 mennessä; panee merkille vahvistuksen siitä, että covid-19-pandemian aiheuttamat viivästykset eivät vaaranna kriittisiä välitavoitteita; tukee hallinnon toimia synergioiden maksimoimiseksi; edellyttää, että Europa Experience -keskusten juoksevien kustannusten pitkän aikavälin talousarviovaikutus esitetään budjettivaliokunnalle ennen vuoden 2022 talousarvion hyväksymistä; muistuttaa, että Europa Experience -keskusten olisi tarkoitus antaa kaikille kansalaisille parempi käsitys unionin toimielinten toiminnasta;

38.

katsoo, että Euroopan parlamentin yhteystoimistojen olisi kasvatettava verkostoaan ja oltava enemmän yhteydessä kansalaisiin; kehottaa parlamenttia kehittämään yhteystoimistojensa kautta Euroopan nuorisotapahtuman kaltaisia jäsenten ja nuorten välisiä paikallistason kokouksia ja tapahtumia;

39.

tunnustaa vierailijaryhmien merkityksen; panee merkille, että yksikään vierailijaryhmä ei ole voinut vierailla parlamentin tiloissa covid-19-pandemian aikana; muistuttaa, että puhemiehistön 5. lokakuuta 2020 tekemän päätöksen mukaisesti 40 prosenttia vuoden 2020 käyttämättömästä kiintiöstä on kohdennettu uudelleen vuodelle 2022; on tyytyväinen siihen, että parlamentti panostaa merkittävästi palveluihin, joita se tarjoaa vierailijoille ja erityisesti nuorille, jotka ovat edelleen keskeinen kohderyhmä; pyytää, ettei vierailijoille maksettaviin korvauksiin tehdä jäljellä olevan vaalikauden aikana lisäkorotuksia, ellei se ole käytännön toiminnan kannalta välttämätöntä;

40.

toteaa, että noin 50 miljoonaa ihmistä unionissa kuuluu erilaisiin kielivähemmistöihin ja elää eri kielialueilla ja -yhteisöissä; palauttaa mieliin, että parlamentti kannustaa kansalaisten, myös unionin kansallisten, alueellisten ja kielivähemmistöjen, osallisuutta ja osallistumista; muistuttaa, että parlamentti tukee voimakkaasti monikielisyyttä ja edistää kansallisten, alueellisten ja kielivähemmistöjen oikeuksia; katsoo, että parlamentti voi osallistua aktiivisesti disinformaation torjuntaan tarjoamalla tarvittaessa tietoa myös kielivähemmistöjen ja -alueiden ja -yhteisöjen kielillä; pyytää puhemiehistöä analysoimaan toteutettavuutta ja arvioimaan taloudellisia kustannuksia, joita aiheutuu viestintämateriaalien tuottamisesta esimerkiksi Europa Experience -keskuksia ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia varten eri jäsenvaltioiden kielivähemmistöjen, -alueiden ja -yhteisöjen kielillä;

41.

kehottaa puhemiehistöä käynnistämään työjärjestyksen 54 artiklan (valiokunta-aloitteiset mietinnöt) mukaisesti hyväksyttyjen keskeisten ulkopolitiikkaa koskevien päätöslauselmien kääntämisen niille Yhdistyneiden kansakuntien virallisille kielille (arabia, kiina ja venäjä), jotka eivät ole unionin virallisia kieliä, sekä 132 artiklan (komission tai komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausumiin liitettävät päätöslauselmat) ja 144 artiklan (kiireelliset päätöslauselmat) nojalla hyväksyttyjen maakohtaisten päätöslauselmien kääntämisen asianomaisen maan viralliselle kielelle, jotta voidaan parantaa parlamentin ulkoisen toiminnan vaikutusta ja tavoittavuutta, ja kehottaa budjettivallan käyttäjää varmistamaan, että tähän tarkoitukseen asetetaan saataville riittävästi määrärahoja;

42.

kehottaa pääsihteeriä analysoimaan, onko mahdollista ottaa käyttöön kansainvälinen viittomakielen tulkkaus kaikissa täysistuntokeskusteluissa täysistunnossa hyväksyttyjen pyyntöjen mukaisesti, ja kehottaa panemaan tämän päätöksen täytäntöön kaikkien kansalaisten tasavertaisen pääsyn periaatteen mukaisesti;

43.

pitää olennaisen tärkeänä, että jokaisella Euroopan tulevaisuutta käsittelevän tulevan konferenssin perustamiseen ja hallinnointiin osallistuvalla unionin toimielimellä, parlamentti mukaan luettuna, olisi oltava riittävät hallintomäärärahat, jotta hanke osoittautuu menestykseksi jo tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion julkaisemisesta alkaen;

44.

kehottaa tarjoamaan jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kansalaisille ja asukkaille mahdollisuuden tehdä virtuaalisia opastettuja kiertokäyntejä parlamentissa, jotta suuri yleisö saisi paremman käsityksen toimielimen työstä ja arvoista;

45.

pyytää perustamaan ikäihmisiä varten oman vierailuyksikön, joka tuo esille aktiivisena ikääntymistä edistäviä unionin ohjelmia ja politiikkoja;

Kiinteistöhankkeet

46.

odottaa entistä avoimempaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja päätöksentekoa, myös varhaista tiedottamista, parlamentin kiinteistöpolitiikasta ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artiklan; kehottaa keskustelemaan parlamentin toiminnasta ja tarkastelemaan uudelleen parlamentin tilatarpeita pandemian vaikutusten ja etätyön odotetun lisääntymisen valossa sekä mukauttamaan tarvittaessa pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaansa; korostaa, että huolellisella suunnittelulla olisi päästävä huomattaviin säästöihin;

47.

pyytää puhemiehistöä antamaan tiedoksi Paul-Henri Spaak-rakennusta koskevan päätöksensä ja siihen liittyvän yksityiskohtaisen kustannuserittelyn ja tositteet; panee merkille, että Spaak-rakennus ei ole käytettävissä kunnostustöiden aikana, ja kehottaa optimoimaan jo käytettävissä olevat tilat parlamentin tarpeiden mukaisesti; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että parlamentti on sitoutunut toteuttamaan rakennuksissaan tarvittavat mukautukset ja peruskorjaukset, jotta voidaan luoda kaikille käyttäjille esteetön ympäristö unionin normien mukaisesti; suosittelee, että parlamentin rakennusten suunnittelussa ja niiden muutostöissä otetaan asianmukaisesti huomioon monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevat kriteerit;

48.

suhtautuu myönteisesti puhemiehistön päätökseen hyväksyä rakennuspassit parlamentin kiinteistösalkun elinkaaren hallintaa varten; odottaa tämän uuden välineen käytön edistävän vaikuttavasti siirtymistä ilmastoneutraaleihin tai passiivisiin rakennuksiin mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2050 mennessä; edellyttää myös, että passiin sisällytetään maininta sisäilman laadun parantamisesta ja rakennusten terveydestä;

49.

panee merkille, että pääsihteerin vuodeksi 2022 ehdottamassa talousarviossa varataan 4,358 miljoonaa euroa WEISS-rakennuksen sisäänkäynnin rakennustöihin, ja panee lisäksi merkille, että vuoden 2021 talousarviossa näihin rakennustöihin oli jo varattu 8 miljoonaa euroa; pyytää ajantasaisia tietoja hankkeen kokonaiskustannuksista;

Muut seikat

50.

toistaa puhemiehistölle esittämänsä kehotuksen vahvistaa jäsenille vihreiden viikkojen aikana täysi joustavuus läsnäolon suhteen heidän työjärjestelyjensä helpottamiseksi;

51.

palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen (22) 27 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaan ”parlamentin perustaman vapaaehtoisen eläkerahaston toimintaa jatketaan näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen niiden jäsenten tai entisten jäsenten osalta, jotka jo ovat hankkineet tähän rahastoon liittyviä oikeuksia tai odotusoikeuksia” ja ”hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan kaikilta osin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan eläkerahaston kanssa selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä;

52.

panee merkille, että pandemia on vaikuttanut voimakkaasti palveluntarjoajiin; pitää myönteisinä parlamentin toimia, kuten solidaarisuusaterioiden tarjoamista, joilla autetaan vähentämään alihankkijoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia; korostaa, että siivous- ja ateriapalvelujen alihankinta asettaa ihmiset, pääasiassa naiset, erittäin haavoittuvaan asemaan; on erittäin huolestunut Compass Group -cateringyrityksen työntekijöiden laajoista irtisanomisista; kehottaa asiasta vastaavia parlamentin viranomaisia yhteistyössä alihankkijoiden kanssa tutkimaan kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset ratkaisut työllisyyden turvaamiseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja hankkimaan lisäpalveluja, jotka ovat perusteltuja parlamentin talousarvion käytön kannalta; kehottaa parlamenttia toteuttamaan kaikki tarvittavat varotoimet sen varmistamiseksi, että ulkopuoliset toimeksisaajat noudattavat siivoushenkilöstön, joka koostuu pääasiassa naisista, ja ravintolahenkilöstön osalta tiukimpia työlainsäädännön normeja, etenkin psykologisen paineen ja työolojen suhteen; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen parlamentin ulkoistamisperiaatteita;

53.

kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin kulttuurin koko parlamentin hallintoon ja pyrkimään parlamentin hallintorakenteen keventämiseen parantaakseen sisäisen työskentelyn tehokkuutta ja ympäristökestävyyttä ja vähentääkseen paperityötä ja byrokratiaa; painottaa, että hallintorakenteen keventyessä työskentelymenettelyt paranevat jatkuvasti yksinkertaistamisen ja hallintohenkilöstön kokemuksen karttumisen ansiosta;

54.

korostaa tarvetta tarkastella parlamentin henkilöstöpolitiikkaa uudelleen, jotta toimielin voi hyödyntää koko henkilöstönsä hankkimaa asiantuntemusta; katsoo siksi, että sääntöjä on muutettava, jotta kaikki henkilöstöryhmät, myös valtuutetut avustajat, voivat osallistua sisäisiin kilpailuihin, ja että on laadittava henkilöstöhallinnon kehittämisjärjestelmiä, joiden avulla parlamentti voi säilyttää näiden ryhmien asiantuntemuksen toimielimen palveluksessa;

55.

kehottaa pääsihteeriä arvioimaan riskit, jotka liittyvät siihen, että palvelukseen otetaan yhä enemmän sopimussuhteisia toimihenkilöitä, ja joihin kuuluu muun muassa vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; korostaa, että vakinaisen henkilöstön olisi hoidettava keskeiset pysyvät toimet ja tehtävät;

56.

kehottaa lisäämään joustavuutta ja vähentämään byrokratiaa jäsenten toimistojen hallinnoinnissa ja sopimuksissa, kun otetaan huomioon verkkoalustojen toistuvat virheet ja vaikeudet toimia etänä covid-19-pandemian aikana; pyytää parlamentin pääsihteeristöä ja rahoituksesta vastaavia yksiköitä laatimaan erityiset joustavat säännöt;

57.

panee merkille, että parlamentti ottaa puolivuosittain noin 250 harjoittelijaa Brysseliin; katsoo, että kaikille parlamentin harjoittelijoille olisi tarjottava joukkoliikenteessä sama alennus kuin muille henkilöstön jäsenille; katsoo, etteivät nämä toimenpiteet aiheuttaisi merkittävää rasitetta parlamentin talousarviolle mutta vähentäisivät huomattavasti harjoittelijoiden kuluja Brysselissä;

58.

palauttaa mieliin, että kulttuuri- ja taidetoiminnan rahoittamiseen parlamentin tiloissa ja niiden ulkopuolella on osoitettava riittävät resurssit, jotta voidaan korostaa parlamentin tukea kulttuurialalle ja luoville toimialoille;

59.

palauttaa mieliin parlamentin poliittisen sitoutumisen ulkopuolisiin yhteystoimistoihinsa ja kehottaa painokkaasti Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan tarvittavat edellytykset, kuten tarvittaessa kiinteistöjen yhteishallinnoinnin, ja varmistamaan, että parlamentin henkilöstön diplomaattinen asema akkreditoidaan vastaanottavien valtioiden viranomaisille;

60.

pyytää poliittisista puolueista ja säätiöistä vastaavalta viranomaiselta oikea-aikaisia ja avoimia vuosikertomuksia;

61.

katsoo, että covid-19-pandemia vaikuttaa kielteisesti parlamentin elävyyteen; pitää tärkeänä varmistaa, että parlamentti on dynaaminen ja eloisa, kunhan covid-19-kriisi on ohi; pyytää siksi puhemiehistöä tekemään analyysin sellaisten uusien käytäntöjen löytämiseksi, joilla parlamentista voitaisiin tehdä elävämpi, ja antamaan sen jälkeen suosituksia, jotka voitaisiin panna täytäntöön tarvittaessa tarkistamalla työjärjestystä;

o o

62.

vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2022;

63.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3) EUVL C 444 I, 22.12.2020.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357, liite II.

(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(6) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0123.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0302.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0385.

(10) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 19.

(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.

(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0010.

(13) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/652735/ IPOL_STU(2020)652735_EN.pdf

(14) EUVL C 364, 15.10.2014, s. 3.

(15) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0227.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19. toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25. lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(18) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0306.

(19) EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 5.

(20) Puhemiehistön hyväksymät tekstit, PE 113.116/BUR./rev. XXVI/ 01-04-2009.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(22) Euroopan parlamentin päätös 2005/684/EY, Euratom, tehty 28. syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1).