(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (4) hyväksyttiin edistämään Århusin yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa antamalla säännöt yleissopimuksen soveltamisesta unionin toimielimiin ja elimiin.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (4) hyväksyttiin edistämään Århusin yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa antamalla säännöt yleissopimuksen soveltamisesta unionin toimielimiin ja elimiin. Sen vuoksi tällä asetuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 1367/2006 yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi.

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle komissio sitoutui harkitsemaan asetuksen (EY) N:o 1367/2006 tarkistamista siten, että parannetaan niiden kansalaisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakumenettelyyn, jotka ovat huolissaan ympäristöön vaikuttavien päätösten yhteensopivuudesta ympäristölainsäädännön kanssa. Komissio sitoutui myös toimiin parantaakseen näiden kansalaisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen oikeussuojan saatavuutta kansallisissa tuomioistuimissa kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä varten se antoi tiedonannon ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistäminen ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa” .

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa komissio sitoutui harkitsemaan asetuksen (EY) N:o 1367/2006 tarkistamista siten, että parannetaan niiden kansalaisten ja valtiosta riippumattomien ympäristöjärjestöjen mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakumenettelyyn, jotka ovat yksilöidyllä tavalla huolissaan ympäristöön vaikuttavien hallintotoimien yhteensopivuudesta ympäristölainsäädännön kanssa. Komissio sitoutui myös toimiin parantaakseen näiden kansalaisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen oikeussuojan saatavuutta kansallisissa tuomioistuimissa kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä varten se antoi 14 päivänä lokakuuta 2020 muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistämistä ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa koskevan tiedonantonsa, jossa se toteaa, että ”ympäristöasioita koskevan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden noudattamisen varmistaminen sekä Euroopan unionin tuomioistuimessa että unionin tuomioistuinten asemassa olevissa kansallisissa tuomioistuimissa on tärkeä toimenpide Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen siirtymän tukemiseksi ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia demokraattisen toimintaympäristön vartijana” .

(3 a)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdassa todetaan, että kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvat tuomioistuinmenettelyt eivät saisi olla niin kalliita, että se olisi este menettelyyn osallistumiselle. Sen varmistamiseksi, että tuomioistuimessa asetuksen (EY) N:o 1367/2006 12 artiklan nojalla nostettavat kanteet eivät ole niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle  (1 a) , ja että kustannukset ovat pyynnön esittäjän ennakoitavissa, unionin toimielinten tai elinten olisi esitettävä kohtuullisia kulujen korvaamista koskevia vaatimuksia, kun ne ovat voittavana osapuolena oikeudenkäynnissä.

(4)

Kun otetaan huomioon Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdan määräykset sekä Århusin yleissopimuksen valvontakomitean esittämät huolenaiheet  (5), unionin lainsäädäntö olisi saatettava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevien Århusin yleissopimuksen määräysten mukaiseksi tavalla, joka on yhteensopiva unionin oikeuden perusperiaatteiden ja sen tuomioistuinvalvontaa koskevan järjestelmän kanssa.

(4)

Kun otetaan huomioon Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3  ja 4  kohdan määräykset sekä Århusin yleissopimuksen valvontakomitean antama lausunto  (5), unionin lainsäädäntö olisi saatettava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevien Århusin yleissopimuksen määräysten mukaiseksi tavalla, joka on yhteensopiva unionin oikeuden , sen perussopimukset mukaan lukien, perusperiaatteiden ja sen tuomioistuinvalvontaa koskevan järjestelmän kanssa. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1367/2006 olisi muutettava.

(4 a)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kukin sopimuspuoli varmistaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, että niillä, jotka kuuluvat yleisöön, jota asia koskee, ja jotka täyttävät mahdolliset kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on oikeus saattaa tuomioistuimessa tai muussa menettelyssä uudelleen tutkittavaksi sopimuspuolen kansallisen ympäristölainsäädännön säännösten kanssa ristiriidassa olevien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus. Århus-asetuksen mukainen hallinnollinen uudelleentarkastelu täydentää unionin yleistä hallinnollisen uudelleentarkastelun ja tuomioistuinvalvonnan järjestelmää, jonka puitteissa yleisöön kuuluvilla on mahdollisuus saattaa hallintotoimet uudelleen tutkittaviksi nostamalla kanne suoraan unionin tasolla SEUT-sopimuksen 263 artiklan 4 kohdan nojalla sekä SEUT-sopimuksen 267 artiklan mukaisesti kansallisten tuomioistuimien kautta, jotka ovat erottamaton osa perussopimusten mukaista unionin järjestelmää.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetty sisäisen uudelleentarkastelun rajoittaminen yksittäistapauksia koskeviin hallintotoimiin on suurin este, jonka vuoksi valtiosta riippumattomat ympäristöjärjestöt eivät voi pyytää kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaista hallintotoimien sisäistä uudelleentarkastelua soveltamisalaltaan laajemmille hallintotoimille . Sen vuoksi on tarpeen laajentaa kyseisessä asetuksessa vahvistetun sisäisen uudelleentarkastelumenettelyn soveltamisalaa siten, että se sisältää soveltamisalaltaan yleiset muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetty sisäisen uudelleentarkastelun rajoittaminen yksittäistapauksia koskeviin hallintotoimiin on ollut pääasiallinen peruste jättää tutkimatta valtiosta riippumattomien ympäristöjärjestöjen pyynnöt, jotka koskevat kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaista hallintotoimien sisäistä uudelleentarkastelua myös soveltamisalaltaan laajempien hallintotoimien osalta . Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista laajentaa kyseisessä asetuksessa vahvistetun sisäisen uudelleentarkastelumenettelyn soveltamisalaa siten, että se sisältää soveltamisalaltaan yleiset muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset.

(6)

Hallintotoimen määritelmän olisi asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamiseksi sisällettävä muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset. Muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä toimi saattaa kuitenkin edellyttää kansallisella tasolla täytäntöönpanotoimenpiteitä, joita vastaan valtiosta riippumattomat ympäristöjärjestöt voivat saada oikeussuojaa myös Euroopan unionin tuomioistuimessa ennakkoratkaisumenettelyssä SEUT-sopimuksen 267 artiklan nojalla. Sen vuoksi on aiheellista sulkea sisäisen uudelleentarkastelun soveltamisalan ulkopuolelle tällaisten muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten säännökset, jotka unionin oikeuden mukaan edellyttävät kansallisen tason täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(6)

Hallintotoimen määritelmän olisi asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamiseksi sisällettävä muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset. Muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä toimi saattaa kuitenkin edellyttää kansallisella tasolla täytäntöönpanotoimenpiteitä, joita vastaan voi saada oikeussuojaa myös Euroopan unionin tuomioistuimessa ennakkoratkaisumenettelyssä SEUT-sopimuksen 267 artiklan nojalla.

(7)

Jotta säännöksiä voitaisiin sulkea hallintotoimen käsitteen ulkopuolelle, unionin lainsäädännössä on oikeusvarmuuden takaamiseksi nimenomaisesti edellytettävä kyseisiä säännöksiä koskevien täytäntöönpanosäädösten antamista.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamisala kattaa ympäristölainsäädännön nojalla hyväksytyt toimet. Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohta sen sijaan kattaa sellaisten toimien uudelleen tutkimisen, jotka ovat ympäristölainsäädännön kanssa ”ristiriidassa”. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, että sisäinen uudelleentarkastelu olisi suoritettava sen tarkistamiseksi, onko hallintotoimi ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamisala kattaa ympäristölainsäädännön nojalla hyväksytyt toimet. Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohta kattaa sellaisten toimien tai laiminlyöntien uudelleen tutkimisen, jotka ovat ympäristölainsäädännön kanssa ”ristiriidassa”. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti , että sisäinen uudelleentarkastelu olisi suoritettava sen tarkistamiseksi, onko hallintotoimi ristiriidassa 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun ympäristölainsäädännön kanssa.

(10)

Kun arvioidaan, sisältääkö hallintotoimi säännöksiä, jotka saattavat vaikutustensa vuoksi olla ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa, on tarpeen tarkastella, voivatko kyseiset säännökset vaikuttaa kielteisesti SEUT-sopimuksen 191 artiklassa asetettujen unionin ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Sisäisen uudelleentarkastelumekanismin olisi siten katettava myös toimet, jotka on hyväksytty muiden politiikkojen kuin unionin ympäristöpolitiikan täytäntöönpanemiseksi.

(10)

Kun arvioidaan, sisältääkö hallintotoimi säännöksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun ympäristölainsäädännön kanssa, on tarpeen tarkastella unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti , voivatko kyseiset säännökset vaikuttaa kielteisesti SEUT-sopimuksen 191 artiklassa asetettujen unionin ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Jos voivat, sisäisen uudelleentarkastelumekanismin olisi katettava myös toimet, jotka on hyväksytty muiden politiikkojen kuin unionin ympäristöpolitiikan täytäntöönpanemiseksi.

(10 a)

Ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 263 artiklan ensimmäisen kohdan, siten kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut  (1 a) , toimella katsotaan olevan ulkoisia vaikutuksia ja siitä voi siten esittää uudelleentarkastelua koskevan pyynnön, jos sen tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Nimitysten tai valmistelevien toimien kaltaisia hallintotoimia, jotka eivät tuota oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin ja joilla ei voida katsoa olevan ulkoisia vaikutuksia, kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetaan, ei pitäisi siten katsoa asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaisiksi hallintotoimiksi.

(10 b)

Oikeudellisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi toimella katsotaan olevan oikeusvaikutuksia ja siitä voidaan näin ollen esittää uudelleentarkastelupyyntö SEUT-sopimuksen 263 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti siten, kuin unionin tuomioistuin on asiaa tulkinnut  (1 a) . Kun toimella katsotaan olevan oikeusvaikutuksia, siitä seuraa, että toimesta voidaan sen muodosta riippumatta esittää uudelleentarkastelua koskeva pyyntö, sillä sen luonteen määrittelyssä otetaan huomioon sen vaikutukset, tavoite ja sisältö  (1 b) .

(10 c)

Mahdollisia hallinnollisen ja/tai tuomioistuinvalvonnan menettelyihin liittyviä määräaikoja olisi sovellettava vasta sitten, kun ympäristölainsäädännöllä suojattuun merkittävään yleiseen etuun liittyvän ja sittemmin muutoksenhaun kohteena olevan hallintotoimen sisältö on tosiasiallisesti asianosaisten tiedossa, etenkin tapauksissa, joissa kyseinen yksittäistapausta koskeva hallintotoimi on vanhentunut. Tämä on tarpeen, jotta vältetään käytännöt, jotka olisivat ristiriidassa Århusin yleissopimuksen 9 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, erityisesti unionin tuomioistuimen asiassa C-261/18, komissio v. Irlanti, 12 päivänä marraskuuta 2019 antaman tuomion  (1 a) , kanssa.

(10 d)

Yleisön on tärkeää voida osallistua unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien ja muiden säädösten laatimiseen ja hyväksymiseen varhain ja tehokkaasti, jotta voidaan käsitellä huolenaiheita varhaisessa vaiheessa ja arvioida, tarvitaanko uutta ehdotusta yleisön osallistumisen parantamiseksi horisontaalisesti.

(11 a)

Koska valtiosta riippumattomilla ympäristöjärjestöillä on keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä ja oikeustoimien toteuttamisessa, unionin toimielinten tai elinten olisi varmistettava, että mahdollisuudet tiedonsaantiin, osallistumiseen sekä muutoksenhakuun ja vireillepanoon ovat riittävät.

(12)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (6) mukaan valtiosta riippumattomien ympäristöjärjestöjen , jotka pyytävät hallintotoimen sisäistä uudelleentarkastelua, on uudelleentarkastelupyyntönsä perustelemiseksi ilmoitettava olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset perustelut, joilla voidaan perustella uskottavia – merkittäviä – epäilyjä.

(12)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (6) mukaan sen , joka pyytää hallintotoimen sisäistä uudelleentarkastelua, on uudelleentarkastelupyyntönsä perustelemiseksi ilmoitettava olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset perustelut, joilla voidaan perustella uskottavia – merkittäviä – epäilyjä. Tätä vaatimusta olisi sovellettava myös asetuksen (EY) N:o 1367/2006 nojalla.

(12 a)

Sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön käsittelyn yhteydessä yritysten tai viranomaisten kaltaisten muiden osapuolten, joihin kyseinen pyyntö vaikuttaa suoraan, olisi voitava esittää huomautuksia asianomaiselle unionin toimielimelle tai elimelle asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetyissä määräajoissa.

(12 b)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön  (1 a) mukaan sellaista SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaista valtiontukitoimenpidettä, joka merkitsee unionin ympäristölainsäädännön rikkomista, ei voida todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi. Komission olisi laadittava selkeät ohjeet, joilla helpotetaan sen arvioimista, onko valtiontuki unionin lainsäädännön, unionin ympäristölainsäädäntö mukaan lukien, asiaankuuluvien säännösten mukainen.

(12 c)

Asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 vahvistetaan yhteiset säännökset, soveltamisala ja määritelmät, jotka koskevat tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa unionin tasolla. Tämä on aiheellista, ja se antaa oikeusvarmuutta ja lisää Århusin yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden nojalla toteutettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden avoimuutta.

(12 d)

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaisen uudelleentarkastelumenettelyn soveltamisalan olisi katettava sekä uudelleen tutkittavaksi saatetun toimen asiasisällön että siihen liittyvien menettelyjen laillisuus. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT-sopimuksen 263 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1367/2006 12 artiklassa tarkoitetut kanteet eivät voi perustua sellaisiin perusteisiin tai todisteisiin, joita ei esitetä uudelleentarkastelupyynnössä, sillä muutoin estettäisiin tällaisen pyynnön perustelemista koskevan vaatimuksen, joka sisältyy asetuksen (EY) N:o 1367/2006 10 artiklan 1 kohtaan, tehokas vaikutus ja muutettaisiin tällä pyynnöllä vireille saatetun menettelyn kohdetta  (1 a) .

(13 a)

Perussopimusten ja kansallisten tuomioistuinten itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamisalaan eivät kuulu jäsenvaltioiden viranomaisten antamat säädökset, mukaan lukien jäsenvaltioiden tasolla hyväksytyt unionin oikeuden täytäntöönpanotoimenpiteet, joita edellytetään muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä unionin oikeuden mukaisessa säädöksessä.

(14)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, erityisesti oikeutta hyvään hallintoon (41 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla). Tällä asetuksella edistetään hallinnollista uudelleentarkastelua ja tuomioistuinvalvontaa koskevan unionin järjestelmän toimivuutta ja vahvistetaan siten perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklan soveltamista sekä edistetään samalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan kirjattua oikeusvaltioperiaatetta.

(14)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, erityisesti ympäristönsuojelun periaatetta (37 artikla), oikeutta hyvään hallintoon (41 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla). Tällä asetuksella edistetään hallinnollista uudelleentarkastelua ja tuomioistuinvalvontaa koskevan unionin järjestelmän toimivuutta ympäristöasioissa ja vahvistetaan siten perusoikeuskirjan 37, 41 ja 47 artiklan soveltamista sekä edistetään samalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan kirjattua oikeusvaltioperiaatetta.

”g)

’hallintotoimella’ mitä tahansa unionin toimielimen tai elimen antamaa muuta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, jolla on oikeudellisesti sitovia ja ulkoisia vaikutuksia ja joka sisältää säännöksiä, jotka voivat vaikutustensa vuoksi olla ristiriidassa 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun ympäristölainsäädännön kanssa , lukuun ottamatta mainitun säädöksen niitä säännöksiä, jotka unionin lainsäädännön mukaan nimenomaisesti edellyttävät täytäntöönpanotoimenpiteitä unionin tai kansallisella tasolla ;”

g)

”hallintotoimella” mitä tahansa unionin toimielimen tai elimen antamaa muuta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, jolla on oikeusvaikutuksia ja ulkoisia vaikutuksia ja joka sisältää säännöksiä, jotka voivat olla ristiriidassa 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun ympäristölainsäädännön kanssa ; hallintotoimiin eivät kuulu jäsenvaltioiden viranomaisten antamat säädökset;

1 a.

a)

perustamissopimuksen 81, 82 , 86 ja 87 artikla ( kilpailusäännöt );

a)

perustamissopimuksen 81 ja 82  artikla [SEUT 101 ja 102 artikla] ( sulautumista koskevat säännöt mukaan lukien );

b)

perustamissopimuksen 226 ja 228 artikla (jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevat menettelyt);

b)

perustamissopimuksen 226 ja 228 artikla [SEUT 258 ja 260 artikla] (jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevat menettelyt);

c)

perustamissopimuksen 195 artikla (oikeusasiamiehen menettelyt);

c)

perustamissopimuksen 195 artikla [SEUT 228 artikla] (oikeusasiamiehen menettelyt);

d)

perustamissopimuksen 280 artikla (Euroopan petostentorjuntaviraston menettelyt).

d)

perustamissopimuksen 280 artikla [SEUT 325 artikla] (Euroopan petostentorjuntaviraston menettelyt);

d a)

perustamissopimuksen 86 ja 87 artikla [SEUT 106 ja 107 artikla] (kilpailusäännöt) … päivään …kuuta … [18 kuukautta tämän asetuksen hyväksymisestä] saakka;

d b)

komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … [18 kuukautta tämän asetuksen hyväksymisestä] ohjeet, joilla helpotetaan sen arvioimista, onko valtiontuki unionin ympäristölainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukainen, ja myös ohjeet tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava ilmoittaessaan valtiontuen komissiolle.”

1 b.

a)

ympäristöä koskevien tai siihen liittyvien kansainvälisten valtiosopimusten, sopimusten ja yleissopimusten tekstit sekä yhteisön lainsäädäntötekstit ja ympäristöön liittyvät politiikat, suunnitelmat ja ohjelmat;

a)

ympäristöä koskevien tai siihen liittyvien kansainvälisten valtiosopimusten, sopimusten ja yleissopimusten tekstit sekä unionin lainsäädäntötekstit ja ympäristöön liittyvät politiikat, suunnitelmat ja ohjelmat;

a a)

jäsenvaltioiden kannat sellaisina kuin ne on ilmaistu ympäristöä koskevien tai siihen liittyvien unionin lainsäädäntötekstien tai hallintotoimien antamiseen johtavissa päätöksentekomenettelyissä;

b)

yhteisön toimielinten tai elinten sähköisessä muodossa laatimat tai hallussaan pitämät a alakohdassa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanon edistymistä koskevat kertomukset;

b)

unionin toimielinten tai elinten sähköisessä muodossa laatimat tai hallussaan pitämät a alakohdassa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanon edistymistä koskevat kertomukset;

c)

yhteisön oikeuden rikkomista koskevien menettelyjen vaiheet sen jälkeen, kun komissio on antanut perustamissopimuksen 226 artiklan 1 kohdan mukaisen lausunnon perusteluineen;

c)

yhteisön oikeuden rikkomista koskevien menettelyjen vaiheet sen jälkeen, kun komissio on antanut perustamissopimuksen 258  artiklan 1 kohdan mukaisen lausunnon perusteluineen;

d)

jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ympäristön tilasta;

d)

jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ympäristön tilasta;

e)

tiedot tai yhteenvedot tiedoista, jotka on saatu ympäristöön vaikuttavien tai siihen todennäköisesti vaikuttavien toimien seurannasta;

e)

tiedot tai yhteenvedot tiedoista, jotka on saatu ympäristöön vaikuttavien tai siihen todennäköisesti vaikuttavien toimien seurannasta;

f)

luvat, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja ympäristöä koskevat sopimukset, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa;

f)

luvat, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja ympäristöä koskevat sopimukset, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa;

g)

tutkimukset ympäristövaikutuksista ja riskiarvioinnit, jotka koskevat ympäristön osa-alueita, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa.”

g)

tutkimukset ympäristövaikutuksista ja riskiarvioinnit, jotka koskevat ympäristön osa-alueita, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa.”

2 a.

2 b.

a)

varmistettava oikeuden tosiasiallinen saatavuus Århusin yleissopimuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti;

b)

vaadittava, että kun pyyntö koskee sellaista unionin toimea tai laiminlyöntiä, joka vaikuttaa yleisöön useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, pyynnön tekijöinä on oltava yleisöön kuuluvia eri jäsenvaltioista;

c)

vältettävä yleistä asiavaltuutta (actio popularis) muun muassa varmistamalla, että riittävää etua tai oikeuksien heikentymistä osoittaessaan yleisöön kuuluvien on todistettava, että asia vaikuttaa heihin suoraan suureen yleisöön nähden;

d)

minimoitava unionin toimielimille ja elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus.”

2 c.

2 d.

2 e.

2 f.

2 g.