1.   Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa lyhytaikaista oleskelua koskevan yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja viisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan

2.   Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa niihin liittyvistä hakemuksista ja päätöksistä, jotta voidaan

1.   Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn rakenteeseen ja muodostuu seuraavista:

VIS:n keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja viisumitietojärjestelmän tiedonsiirtoinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES:n tiedonsiirtoinfrastruktuurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.

2.   Kussakin jäsenvaltiossa on ainakin kaksi 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua yhdenmukaista kansallista rajapintaa, joiden kautta jäsenvaltiot ovat fyysisesti yhteydessä viisumitietojärjestelmän fyysiseen verkkoon. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yhteys tiedonsiirtoinfrastruktuurin kautta on salattu. Yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat sijaitsevat jäsenvaltioiden tiloissa. Yhdenmukaisia kansallisia rajapintoja käytetään yksinomaan unionin säädöksissä määriteltyihin tarkoituksiin.

3.   VIS:n keskusjärjestelmä huolehtii teknisestä valvonnasta ja hallinnosta, ja sillä on varakeskus, joka voi varmistaa VIS:n keskusjärjestelmän kaikki toiminnot, jos kyseisessä järjestelmässä on toimintahäiriö. VIS:n keskusjärjestelmä sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja sen varakeskus Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

4.   Tiedonsiirtoinfrastruktuurilla tuetaan ja edistetään viisumitietojärjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä. Siihen sisältyy redundantti järjestelmä VIS:n keskusjärjestelmän ja sen varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten sekä redundantti järjestelmä yhtäältä jokaisen yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan ja toisaalta VIS:n keskusjärjestelmän ja sen varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa salatun, virtuaalisen, yksityisen verkon, joka on tarkoitettu viisumitietojärjestelmän tietoja sekä jäsenvaltioiden keskinäistä ja jäsenvaltioiden ja eu-LISAn välistä viestintää varten.

5.   eu-LISA toteuttaa teknisiä ratkaisuja, jotta varmistetaan viisumitietojärjestelmän keskeytymätön saatavuus joko VIS:n keskusjärjestelmän ja sen varakeskuksen samanaikaisella toiminnalla edellyttäen, että varakeskus pystyy varmistamaan viisumitietojärjestelmän toiminnan VIS:n keskusjärjestelmän häiriötilanteissa, tai toisintamalla järjestelmä tai sen komponentit.

1.   Viisumitietojärjestelmään tallennetaan ainoastaan seuraavat tietoluokat:

1a.   CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–ca alakohdassa sekä 5 ja 6 alakohdassa ja 22 a artiklan 1 kohdan d–g, j ja k alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS:n keskusjärjestelmään.

1b.   Kasvokuvan avulla tapahtuva todentaminen ja tunnistaminen viisumitietojärjestelmässä on mahdollista ainoastaan vertaillen niihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin kasvokuviin, joista ilmoitetaan, että kasvokuva on otettu reaaliaikaisesti hakemuksen jättämisen yhteydessä 9 artiklan 5 alakohdassa ja 22 a artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

2.   Jäljempänä 16 artiklan, 24 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti VISMail-järjestelmän kautta toimitettuja viestejä ei tallenneta viisumitietojärjestelmään, tämän kuitenkaan estämättä 34 artiklan nojalla tapahtuvaa tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamista.

1.   Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1105/2011/EU (*10) vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi.

2.   Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon tunnustettujen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten luetteloitujen matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten.

3.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Pääsy viisumitietojärjestelmään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista, muuttamista tai poistamista varten on varattu ainoastaan viisumiviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle ja viranomaisille, joilla on toimivalta vastaanottaa pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskeva hakemus tai tehdä päätös siitä 22 a–22 f artiklan mukaisesti. Asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön määrä rajataan siihen, mikä on tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi.

2.   Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden kansallisten viranomaisten ja niiden unionin elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta tämän asetuksen 15–22 artiklan, 22 g–22 m artiklan ja 45 e artiklan tarkoituksia varten sekä asetuksen (EU) 2019/817 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.

Tällainen pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten viranomaisten ja unionin elinten mainittujen tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

2a.   Poiketen siitä, mitä II, II ja III a luvun säännöksissä säädetään tietojen käytöstä, lasten sormijälkitietoja ja kasvokuvia on käytettävä ainoastaan haun tekemiseen viisumitietojärjestelmässä, ja jos saadaan osuma, niitä on käytettävä ainoastaan lapsen henkilöllisyyden todentamiseen

Jos hakua ei voida tehdä aakkosnumeerisia tietoja käyttäen matkustusasiakirjan puuttumisen vuoksi, lasten sormenjälkitietoja voidaan käyttää myös haun tekemiseen viisumitietojärjestelmässä turvapaikkamenettelyn yhteydessä 21, 22, 22 j tai 22 k artiklan mukaisesti.

2b.   Poiketen siitä, mitä 22 h artiklassa säädetään tietojen käytöstä, sellaisten henkilöiden tapauksessa, joilla on ollut viisumitietojärjestelmään kirjattu voimassa oleva oleskelulupa yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuoden ajan, viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa tarkastuksia jäsenvaltioiden alueella, saavat tutustua viisumitietojärjestelmässä ainoastaan 22 c artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin ja oleskeluluvan statusta koskeviin tietoihin.

2c.   Poiketen siitä, mitä 22 i artiklassa säädetään tietojen käytöstä, sellaisten henkilöiden tapauksessa, joilla on ollut viisumitietojärjestelmään kirjattu voimassa oleva oleskelulupa yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuoden ajan, viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa tarkastuksia jäsenvaltioiden alueella, saavat tutustua viisumitietojärjestelmässä ainoastaan 22 c artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin ja oleskeluluvan statusta koskeviin tietoihin. Jos henkilöllä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa tai jos esitetyn matkustusasiakirjan aitoudesta on epäilyjä tai jos 22 h artiklan mukainen todentaminen on epäonnistunut, toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy viisumitietojärjestelmään myös 22 a artiklan 1 kohdan d–g ja i alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

2d.   Poiketen siitä, mitä 22 j ja 22 k artiklassa säädetään tietojen käytöstä, toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla ei ole pääsyä sellaisten henkilöiden viisumitietojärjestelmän tietoihin, joilla on ollut III a luvun mukainen viisumitietojärjestelmään kirjattu voimassa oleva oleskelulupa yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuoden ajan.

2e.   Poiketen siitä, mitä III b luvun säännöksissä säädetään tietojen käytöstä, jäsenvaltioiden nimetyillä viranomaisilla ja Europolilla ei ole pääsyä sellaisten henkilöiden viisumitietojärjestelmän tietoihin, joilla on ollut III a luvun mukainen viisumitietojärjestelmään kirjattu voimassa oleva oleskelulupa yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuoden ajan.

2f.   Poiketen siitä, mitä 45 e ja 45 f artiklassa säädetään tietojen käytöstä, Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä ei rajaturvallisuusryhmiä lukuun ottamatta ole pääsyä sellaisten henkilöiden viisumitietojärjestelmän tietoihin, joilla on ollut III a luvun mukainen viisumitietojärjestelmään kirjattu voimassa oleva oleskelulupa yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuoden ajan.

3.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään viisumitietojärjestelmän tietojen tallentamista, muuttamista, poistamista tai hakemista varten. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava viipymättä luettelo kyseisistä viranomaisista komissiolle ja eu-LISAlle 45 b artiklan mukaisesti. Luettelossa on täsmennettävä tarkoitus, jossa kukin viranomainen saa käsitellä viisumitietojärjestelmän tietoja. Kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa toimittamaansa luetteloa tai korvata sen, ja sen on ilmoitettavasta asiasta komissiolle ja eu-LISAlle.

Viranomaiset, joilla on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään tai tehdä hakuja siitä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, nimetään III b luvun mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa mainittujen ilmoitusten lisäksi kunkin jäsenvaltion on toimitettava viipymättä eu-LISAlle luettelo kansallisten toimivaltaisten viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on pääsy viisumitietojärjestelmään tämän asetuksen soveltamiseksi. Luettelossa on täsmennettävä tarkoitus, jossa kullakin operatiivisella yksiköllä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon kyseisten luettelojen keskitettyä hallinnointia varten.

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Viisumitietojärjestelmä käsittelee hakemustiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi tämän artiklan mukaisesti. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin hakemustiedoston erikseen.

2.   Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemustiedoston luomisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun tämän asetuksen 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen. Jos haussa ilmenee, että yksi tai useampi jäsenvaltio ei tunnusta matkustusasiakirjaa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 3 kohtaa tilanteissa, joissa viisumi myönnetään.

3.   Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdan a, c ja d alakohdassa ja 21 artiklan 4 kohdassa säädettyjen tarkastusten tekemiseksi ja tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä ESP:a verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia tietoja tietoihin, jotka on tallennettu seuraavissa järjestelmissä olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen:

Vertailussa käytetään sekä aakkosnumeerisia tietoja että biometrisiä tietoja, paitsi jos haun kohteena oleva tietojärjestelmä tai tietokanta sisältää vain yhden kyseisistä tietoluokista.

4.   Viisumitietojärjestelmä tarkastaa erityisesti

5.   SIS-kuulutuksiin, jotka koskevat kadonneita henkilöitä tai haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä ja henkilöitä tai esineitä, joita etsitään salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia tai erityistarkastuksia varten, voidaan tehdä hakuja ainoastaan 2 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi.

6.   Interpolin SLTD- ja TDAWN-tietokantojen osalta kaikki haut tai todentamiset suoritetaan siten, ettei mitään tietoja paljasteta Interpolin kuulutuksen omistajalle. Jos tämän kohdan vaatimusta ei voida varmistaa, viisumitietojärjestelmä ei tee hakuja Interpolin tietokantoihin.

7.   Europolin tietojen osalta automaattisesta tietojenkäsittelystä on tehtävä asianmukainen ilmoitus asetuksen (EU) 2016/794 21 artiklan 1 b kohdan mukaisesti.

8.   Osuma saadaan, kun kaikki kyselyssä käytetyt hakemustiedoston tiedot tai osa niistä vastaavat täysin tai osittain 3 kohdassa tarkoitetuissa tietojärjestelmissä tai tietokannoissa olevan tietueen, tiedoston tai kuulutuksen tietoja. Jäljempänä 9 h artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa käsikirjassa määritellään osittainen vastaavuus, myös todennäköisyyden aste, virheellisten osumien määrän rajoittamiseksi.

9.   Jos 3 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 4 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohtaan, b alakohtaan, c alakohdan i alakohtaan, d alakohtaan ja g alakohdan i alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon merkinnän osumasta ja tarvittaessa jäsenvaltioista, jotka olivat tallentaneet tai toimittaneet osuman tuottaneet tiedot.

10.   Jos 3 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 4 kohdan a alakohdan iv alakohtaan, c alakohdan ii alakohtaan, e ja f alakohtaan tai g alakohdan ii alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon ainoastaan merkinnän siitä, että lisäselvitystä tarvitaan.

Jos osuma liittyy 4 kohdan a alakohdan iv alakohtaan, e ja f alakohtaan tai g alakohdan ii alakohtaan, viisumitietojärjestelmä lähettää automaattisen ilmoituksen osumasta viisumitietojärjestelmän nimetylle viranomaiselle hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa. Tällainen automaattinen ilmoitus sisältää hakemustiedostoon 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdan mukaisesti tallennetut tiedot.

Jos osuma liittyy 4 kohdan c alakohdan ii alakohtaan, viisumitietojärjestelmä lähettää automaattisen ilmoituksen osumasta tiedot tallentaneen jäsenvaltion kansalliselle ETIAS-yksikölle tai, jos tiedot oli tallentanut Europol, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion kansalliselle ETIAS-yksikölle. Kyseinen automaattinen ilmoitus sisältää hakemustiedostoon 9 artiklan 4 alakohdan mukaisesti tallennetut tiedot.

11.   Jos 3 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 4 kohdan a alakohdan v, vi ja vii alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä ei merkitse sitä hakemustiedostoon eikä lisää merkintää, jonka mukaan lisäselvityksiä tarvitaan.

12.   Osuman tuottaneen tietueen yksilöllinen viitenumero sisällytetään hakemustiedostoon lokitietojen säilyttämiseksi ja raporttien ja tilastojen laatimiseksi 34 ja 45 a artiklan mukaisesti.

13.   Viisumitietojärjestelmä vertaa 9 artiklan 4 alakohdan a, aa, g, h, j, k ja l alakohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia tietoja 9 j artiklassa tarkoitettuihin erityisiin riski-indikaattoreihin.

1.   Kun on kyse kolmannen maan kansalaisesta, joka on direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäsen tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdan mukaiset automaattiset haut on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että olemassa ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että kyseisen kolmannen maan kansalaisen oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski tai suuri epidemiariski.

2.   Viisumitietojärjestelmä ei tarkasta

3.   Jos tämän asetuksen 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EU) 2018/1861 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkastettava sen päätöksen perusteet, jonka johdosta tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos kyseiset perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä asetuksen (EU) 2018/1861 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Jäljempänä 9 j artiklan mukaisesti määritettyjä, laitonta maahanmuuttoa koskeviin riskeihin perustuvia erityisiä riski-indikaattoreita ei sovelleta.

1.   Viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion toimivaltaisen viisumiviranomaisen on todennettava manuaalisesti 9 a artiklan 9 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaista manuaalista todentamista varten toimivaltaisella viisumiviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä 9 a artiklan 9 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin.

Toimivaltaisella viisumiviranomaisella on myös tilapäinen pääsy SIS-, EES-, ETIAS-, Eurodac- ja Interpolin SLTD-järjestelmissä oleviin osuman tuottaneisiin tietoihin tässä artiklassa tarkoitettujen todentamisten sekä viisumihakemuksen käsittelyn ja mahdollisen muutoksenhakumenettelyn ajan. Tilapäinen pääsy tapahtuu SIS, EES-, ETIAS-, Eurodac- ja Interpolin SLTD-järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti.

3.   Toimivaltaisen viisumiviranomaisen on tarkastettava, vastaako hakemustiedostoon tallennettu hakijan henkilöllisyys jossakin hakujen kohteena olevassa tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja.

4.   Jos hakemustiedostossa olevat henkilötiedot vastaavat asiaankuuluvaan tietojärjestelmään tai tietokantaan tallennettuja tietoja, osuma on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan mukaisessa viisumihakemuksen käsittelyssä.

5.   Jos hakemustiedostossa olevat henkilötiedot eivät vastaa asiaankuuluvaan tietojärjestelmään tai tietokantaan tallennettuja tietoja, toimivaltaisen viisumiviranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta.

6.   Jos tämän asetuksen 9 a artiklan 13 kohdan mukainen automaattinen vertailu tuottaa osuman, toimivaltaisen viisumiviranomaisen on arvioitava turvallisuusriski, laittoman maahanmuuton riski ja suuri epidemiariski ja otettava arvioinnin tulokset huomioon asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan mukaisessa viisumihakemuksen käsittelyssä. Toimivaltainen viisumiviranomainen ei saa missään olosuhteissa tehdä päätöstä automaattisesti erityisiin riski-indikaattoreihin perustuvan osuman perusteella. Toimivaltaisen viisumiviranomaisen on kaikissa tapauksissa tehtävä yksilöllinen arviointi turvallisuusriskistä, laittoman maahanmuuton riskistä ja suuresta epidemiariskistä.

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, jäljempänä ’viisumitietojärjestelmän nimetty viranomainen’, todentamaan manuaalisesti 9 a artiklan 4 kohdan a alakohdan iv–vii alakohdan, e ja f alakohdan ja g alakohdan ii alakohdan mukaisesti saadut osumat ja toteuttamaan niiden johdosta jatkotoimia. Jäsenvaltiot voivat nimetä viisumitietojärjestelmän nimetyksi viranomaiseksi useamman kuin yhden viranomaisen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viisumitietojärjestelmän nimetty viranomainen komissiolle ja eu-LISAlle.

Jos jäsenvaltiot päättävät nimetä SIRENE-toimiston viisumitietojärjestelmän nimetyksi viranomaiseksi, niiden on myönnettävä sille riittävästi lisäresursseja, jotta se pystyy hoitamaan viisumitietojärjestelmän nimetylle viranomaiselle tässä asetuksessa annetut tehtävät.

2.   Viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on oltava toiminnassa ainakin tavanomaiseen virka-aikaan. Sillä on tilapäinen pääsy hakemustiedostoon tallennettuihin tietoihin ja osuman tuottaneisiin SIS- tai ECRIS-TCN- järjestelmissä oleviin tietoihin tai Europolin tietoihin taikka Interpolin TDAWN- tietokannassa oleviin tietoihin tässä artiklassa ja 9 g artiklassa tarkoitettujen todentamisten ajaksi.

3.   Viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on tarkastettava kahden työpäivän kuluessa viisumitietojärjestelmän lähettämästä ilmoituksesta, vastaako hakemustiedostoon tallennettu hakijan henkilöllisyys jossakin hakujen kohteena olevassa tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja.

4.   Jos hakemustiedostossa olevat henkilötiedot eivät vastaa asiaankuuluvaan tietojärjestelmään tai tietokantaan tallennettuja tietoja, viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on poistettava hakemustiedostossa oleva merkintä, jonka mukaan lisäselvitystä tarvitaan.

1.   Tiedot ETIAS-seurantalistaan tallentaneen jäsenvaltion kansallisen ETIAS-yksikön tai, jos tiedot oli tallentanut Europol, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion kansallisen ETIAS-yksikön on todennettava manuaalisesti 9 a artiklan 4 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti saadut osumat ja toteutettava niiden johdosta jatkotoimet.

2.   Asiaankuuluvan kansallisen ETIAS-yksikön on tarkastettava kahden työpäivän kuluessa viisumitietojärjestelmän lähettämästä ilmoituksesta, vastaavatko hakemustiedostoon tallennetut tiedot ETIAS-seurantalistassa olevia tietoja.

3.   Jos hakemustiedostossa olevat tiedot vastaavat ETIAS-seurantalistassa olevia tietoja, kansallisen ETIAS-yksikön on annettava perusteltu lausunto viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviisumiviranomaiselle siitä, muodostaako hakija uhkan yleiselle turvallisuudelle, ja tämä lausunto on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan mukaisessa viisumihakemuksen käsittelyssä.

4.   Jos tiedot ETIAS-seurantalistaan oli tallentanut Europol, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion kansallisen ETIAS-yksikön on pyydettävä viipymättä lausuntoa Europolilta, jotta se voi laatia perustellun lausuntonsa. Tätä tarkoitusta varten kansallisen ETIAS-yksikön on lähetettävä hakemustiedostoon 9 artiklan 4 alakohdan mukaisesti tallennetut tiedot Europolille. Europolin on vastattava 60 tunnin kuluessa pyynnön päivämäärästä. Jos Europol ei vastaa kyseisessä määräajassa, on katsottava, ettei ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

5.   Kansallisen ETIAS-yksikön on lähetettävä keskusviisumiviranomaiselle perusteltu lausunto seitsemän kalenteripäivän kuluessa viisumitietojärjestelmän lähettämästä ilmoituksesta. Jos kansallinen ETIAS-yksikkö ei lähetä perusteltua lausuntoa kyseisessä määräajassa, on katsottava, ettei ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

6.   Perusteltu lausunto tallennetaan hakemustiedostoon siten, että siihen on pääsy ainoastaan viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviisumiviranomaisella.

7.   Jos hakemustiedostossa olevat tiedot eivät vastaa ETIAS-seurantalistan tietoja, kansallisen ETIAS-yksikön on ilmoitettava tästä viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviisumiviranomaiselle, joka poistaa hakemustiedostosta merkinnän, jonka mukaan lisäselvitystä tarvitaan.

1.   Jos saadaan 9 a artiklan 4 kohdan a alakohdan iii–vii alakohdan mukainen osuma, toimivaltaisen viisumiviranomaisen tai viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on manuaalisen todentamisen jälkeen ilmoitettava tällaisesta osumasta hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle.

2.   Jos saadaan 9 a artiklan 4 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukainen osuma, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on,

3.   Jos saadaan tämän asetuksen 9 a artiklan 4 kohdan a alakohdan iv–vii alakohdan mukainen osuma, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toteutettava kaikki asianmukaiset jatkotoimet asetuksen (EU) 2018/1862 mukaisesti.

1.   Jos saadaan 9 a artiklan 4 kohdan e tai f alakohdan tai g alakohdan ii alakohdan mukainen todennettu osuma, viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on tarvittaessa toteutettava kaikki asianmukaiset jatkotoimet. Tätä varten sen on tapauksen mukaan kuultava hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa sijaitsevaa Interpolin kansallista keskustoimistoa, Europolia tai tuomion antaneen jäsenvaltion neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS (*12) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimeämää keskusviranomaista.

2.   Viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on annettava perusteltu lausunto siitä, muodostaako hakija uhkan yleiselle turvallisuudelle, viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviisumiviranomaiselle, jonka on otettava lausunto huomioon asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan mukaisessa viisumihakemuksen käsittelyssä.

3.   Jos saadaan tämän asetuksen 9 a artiklan 4 kohdan e alakohdan mukainen todennettu osuma ja jos tuomio on määrätty ennen asetuksen (EU) 2019/816 35 artiklan 4 kohdan mukaista ECRIS-TCN:n käyttöönottoa, viisumitietojärjestelmän nimetty viranomainen ei saa ottaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa perustellussa lausunnossa huomioon terrorismirikoksia koskevia tuomioita, jotka on määrätty yli 25 vuotta ennen viisumihakemuksen tekopäivää, tai muita vakavia rikoksia koskevia tuomioita, jotka on määrätty yli 15 vuotta ennen viisumihakemuksen tekopäivää.

4.   Jos viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen manuaalisesti todentama osuma koskee 9 a artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja Europolin tietoja, viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on pyydettävä viipymättä lausuntoa Europolilta tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tehtävänsä suorittamiseksi. Tätä tarkoitusta varten viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on lähetettävä hakemustiedostoon 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdan mukaisesti tallennetut tiedot Europolille. Europolin on vastattava 60 tunnin kuluessa pyynnön päivämäärästä. Jos Europol ei vastaa kyseisessä määräajassa, on katsottava, ettei ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

5.   Tämän asetuksen 9 a artiklan 4 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisen todennetun osuman tapauksessa ja kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoa kuultuaan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on annettava perusteltu lausunto siitä, muodostaako hakija uhkan yleiselle turvallisuudelle, viisumihakemuksen käsittelystä vastaavalle keskusviisumiviranomaiselle, jonka on otettava lausunto huomioon asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan mukaisessa viisumihakemuksen käsittelyssä.

6.   Perusteltu lausunto tallennetaan hakemustiedostoon siten, että siihen on pääsy ainoastaan 9 d artiklassa tarkoitetulla viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion viisumitietojärjestelmän nimetyllä viranomaisella ja saman jäsenvaltion keskusviisumiviranomaisella.

7.   Viisumitietojärjestelmän nimetyn viranomaisen on lähetettävä perusteltu lausunto keskusviisumiviranomaiselle seitsemän kalenteripäivän kuluessa viisumitietojärjestelmän lähettämästä ilmoituksesta. Edellä 9 a artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisen todennetun osuman tapauksessa perustellun lausunnon lähettämisen määräaika on kymmenen kalenteripäivää. Jos viisumitietojärjestelmän nimetty viranomainen ei lähetä tällaista perusteltua lausuntoa kyseisessä määräajassa, on katsottava, ettei ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

1.   Edellä 9 a–9 g artiklan täytäntöön panemiseksi eu-LISA ottaa käyttöön yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Europolin kanssa asianmukaiset kanavat mainituissa artikloissa tarkoitettuja ilmoituksia ja tietojenvaihtoa varten.

2.   Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee hakujen, todentamisten ja arviointien yhteydessä noudatettavien menettelyjen ja sääntöjen kirjaamista käsikirjaan.

1.   Erityisiä riski-indikaattoreita sovelletaan algoritmina, joka mahdollistaa asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdan määritelmän mukaisen profiloinnin vertaamalla tämän asetuksen 9 a artiklan 13 kohdan mukaisesti viisumitietojärjestelmässä olevaan hakemustiedostoon tallennettuja tietoja ETIAS-keskusyksikön tämän artiklan 4 kohdan nojalla vahvistamiin turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä ja suurta epidemiariskiä koskeviin erityisiin riski-indikaattoreihin. ETIAS-keskusyksikkö tallentaa erityiset riski-indikaattorit viisumitietojärjestelmään.

2.   Komissio antaa delegoidun säädöksen 48 a artiklan mukaisesti turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin määrittelemiseksi tarkemmin seuraavien perusteella:

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla täsmennetään tässä asetuksessa ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määritellyt riskit, joihin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen erityisten riski-indikaattorien on perustuttava. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja erityisriskejä tarkastellaan uudelleen kuuden kuukauden välein, ja komissio antaa tarvittaessa uuden täytäntöönpanosäädöksen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   ETIAS-keskusyksikkö vahvistaa 3 kohdan mukaisesti määriteltyjen erityisriskien pohjalta erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista:

5.   Erityisten riski-indikaattorien on oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään tai tietoihin, joista ilmenevät henkilön ihonväri, rotu, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, poliittiset tai muut mielipiteet, uskonto tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

6.   ETIAS-keskusyksikkö määrittelee, vahvistaa, arvioi ennakolta, ottaa käyttöön, arvioi jälkikäteen, tarkistaa ja poistaa erityisiä riski-indikaattoreita kuultuaan VIS-arviointilautakuntaa.

1.   Perustetaan osaksi Euroopan raja- ja merivartiovirastoa VIS-arviointilautakunta, jolla on neuvoa-antava tehtävä. Siihen kuuluu edustaja kunkin jäsenvaltion keskusviisumiviranomaisesta, Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja Europolista.

2.   ETIAS-keskusyksikkö kuulee VIS-arviointilautakuntaa 9 j artiklassa tarkoitettujen erityisten riski-indikaattoreiden määrittelystä, vahvistamisesta, ennakkoarvioinnista, käyttöönotosta, jälkiarvioinnista, tarkistamisesta ja poistamisesta.

3.   VIS-arviointilautakunta antaa lausuntoja, ohjeita ja suosituksia ja vahvistaa parhaita käytäntöjä 2 kohdan soveltamiseksi. Suosituksia antaessaan VIS-arviointilautakunnan on otettava huomioon perusoikeuksia käsittelevän VIS-ohjausneuvoston antamat suositukset.

4.   VIS-arviointilautakunta kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto vastaa sen kokousten kustannuksista ja järjestämisestä.

5.   VIS-arviointilautakunta voi kuulla perusoikeuksia käsittelevää VIS-ohjausneuvostoa tietyistä perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, erityisesti yksityisyydestä, henkilötietojen suojasta ja syrjimättömyydestä.

6.   VIS-arviointilautakunta hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

1.   Perustetaan perusoikeuksia käsittelevä riippumaton VIS-ohjausneuvosto, jolla on neuvoa-antava ja arviointitehtävä. Se koostuu Euroopan raja- ja merivartioviraston perusoikeusvastaavasta, Euroopan raja- ja merivartioviraston perusoikeuksia käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän edustajasta, Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajasta, asetuksella (EU) 2016/679 perustetun Euroopan tietosuojaneuvoston edustajasta sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston edustajasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden toimivaltaa ja riippumattomuutta.

2.   Perusoikeuksia käsittelevä VIS-ohjausneuvosto suorittaa säännöllisiä arviointeja ja antaa VIS-arviointilautakunnalle suosituksia hakemusten käsittelyn ja 9 j artiklan täytäntöönpanon vaikutuksista perusoikeuksiin, erityisesti yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan ja syrjimättömyyteen.

Perusoikeuksia käsittelevä VIS-ohjausneuvosto myös tukee VIS-arviointilautakuntaa tämän pyynnöstä sen tehtävissä, jotka koskevat tiettyjä perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, erityisesti yksityisyyttä, henkilötietojen suojaa ja syrjimättömyyttä.

Perusoikeuksia käsittelevällä VIS-ohjausneuvostolla on pääsy asetuksen (EU) 2018/1240 7 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin.

3.   Perusoikeuksia käsittelevä VIS-ohjausneuvosto kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto vastaa sen kokousten kustannuksista ja järjestämisestä. Sen kokoukset pidetään Euroopan raja- ja merivartioviraston tiloissa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista. Perusoikeuksia käsittelevä VIS-ohjausneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

4.   Perusoikeuksia käsittelevästä VIS-ohjausneuvostosta kutsutaan yksi edustaja osallistumaan VIS-arviointilautakunnan kokouksiin neuvonantajan ominaisuudessa. Perusoikeuksia käsittelevän VIS-ohjausneuvoston jäsenillä on pääsy VIS-arviointilautakunnan tietoihin ja tiedostoihin.

5.   Perusoikeuksia käsittelevä VIS-ohjausneuvosto laatii vuosikertomuksen. Kertomus asetetaan julkisesti saataville.

1.   Asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan mukaiseen keskusviisumiviranomaisten väliseen kuulemiseen liittyvät tietopyynnöt ja niihin annetut vastaukset toimitetaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Kun viisumitietojärjestelmässä luodaan hakemustiedosto tietyn kolmannen maan kansalaisesta tai tiettyyn ryhmään kuuluvasta kolmannen maan kansalaisesta, jonka osalta pyydetään ennalta kuulemista asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, viisumitietojärjestelmä siirtää kuulemista koskevan pyynnön automaattisesti VISMail-järjestelmän kautta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Kuullun jäsenvaltion tai kuultujen jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa viisumitietojärjestelmään, joka välittää sen VISMail-järjestelmän kautta edelleen hakemuksen luoneelle jäsenvaltiolle.

Jos vastaus on kieltävä, siinä on täsmennettävä, muodostaako hakija uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille.

Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan mukaisesti, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia käsiteltäessä tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon kyseisen luettelon keskitettyä hallinnointia varten.

3.   VIS Mail-järjestelmän kautta toimitetaan myös seuraavat tiedot:

3a.   Viisumitietojärjestelmään tallennetaan luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat, että niiden keskusviranomaisille ilmoitetaan muiden jäsenvaltioiden tiettyjen kolmansien maiden kansalaisille tai tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tietyille ryhmille myöntämistä viisumeista asetuksen (EY) N:o 810/2009 31 artiklan nojalla. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa kyseisen luettelon keskitetyn hallinnoinnin.

3b.   Edellä 3 kohdan a, b ja c alakohdan mukainen tietojen toimittaminen tapahtuu viisumitietojärjestelmässä automaattisesti.

3c.   Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava 3 kohdan e alakohdan mukaisiin pyyntöihin kolmen työpäivän kuluessa.

4.   Tämän artiklan nojalla toimitettuja henkilötietoja saa käyttää ainoastaan keskusviisumiviranomaisten välistä kuulemista ja tietojenvaihtoa sekä konsuliyhteistyötä varten.”

1.   Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmässä kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan sen määrittämiseksi, mikä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä asetuksen (EU) N:o 604/2013 12 ja 34 artiklan mukaisesti.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a, aa, b, c tai ca alakohdassa tai 9 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Kasvokuva ei kuitenkaan saa olla ainoa hakuperuste.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu tiedot aiemmin myönnetystä tai pidennetystä viisumista, jonka voimassaolo on päättynyt enintään kuusi kuukautta ennen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen päiväystä, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedostoa koskeviin tietoihin sekä tämän kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin puolisoa ja lapsia koskeviin tietoihin 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mutta ainoastaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

3.   Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.”

1.   Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan mukaisesti tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a, aa, b, c tai ca alakohdassa tai 9 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Kasvokuva ei kuitenkaan saa olla ainoa hakuperuste.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakijaa koskeviin tietoihin sekä 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti linkitettyjen hakijan muiden hakemustiedostojen tietoihin ja tämän kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin puolisoa ja lapsia koskeviin tietoihin 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mutta yksinomaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten:

3.   Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.”

1.   Kun pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskeva hakemus on jätetty, hakemuksen vastaanottamisessa ja käsittelyssä toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä luotava hakemustiedosto tallentamalla viisumitietojärjestelmään seuraavat tiedot siltä osin kuin hakija on velvollinen toimittamaan ne asiaankuuluvan unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti:

2.   Edellä 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettujen sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmään ei saa tallentaa sormenjälkiä alle 6-vuotiailta lapsilta.

Edellä 1 kohdan j ja k alakohdassa tarkoitettujen kasvokuvien ja sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmään saadaan tallentaa tietoja alaikäisiltä ainoastaan kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

3.   Kun hakemustiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 22 b artiklan mukaiset haut.

4.   Jos hakija on tehnyt hakemuksen ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava hakemustiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä toisiinsa niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet pitkäaikaisia viisumeita tai oleskelulupia koskevan hakemuksen yhdessä.

5.   Jos jotakin tietoa ei unionin tai kansallisen oikeuden nojalla vaadita tai sitä ei voida antaa, asianomaisiin kohtiin merkitään ”ei sovelleta”. Sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmässä on voitava erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita unionin tai kansallisen oikeuden nojalla, ja tapaukset, joissa niitä ei voida antaa.

1.   Viisumitietojärjestelmä käsittelee hakemustiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi tämän artiklan mukaisesti. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin hakemustiedoston erikseen.

2.   Jotta voidaan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti arvioida, voisiko henkilö muodostaa uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, ja saavuttaa tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu tavoite, viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä ESP:a verratakseen tämän asetuksen 22 a artiklan 1 kohdan d–g, i, j ja k alakohdassa tarkoitettuja tietoja tietoihin, jotka on tallennettu tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen seuraavissa järjestelmissä:

Vertailussa käytetään sekä aakkosnumeerisia tietoja että biometrisiä tietoja, paitsi jos hakujen kohteena oleva tietojärjestelmä tai tietokanta sisältää vain yhden kyseisistä tietoluokista.

3.   Viisumitietojärjestelmä tarkastaa erityisesti

4.   SIS-kuulutuksiin, jotka koskevat kadonneita henkilöitä tai haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä ja henkilöitä tai esineitä, joita etsitään salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia tai erityistarkastuksia varten, voidaan tehdä hakuja ainoastaan 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi.

5.   Interpolin SLTD-tietokannan ja Interpolin TDAWN-tietokannan osalta kaikki haut tai todentamiset on suoritettava siten, ettei mitään tietoja paljasteta Interpolin kuulutuksen omistajalle.

Jos tässä kohdassa säädetyt vaatimukset eivät täyty, viisumitietojärjestelmä ei tee hakuja Interpolin tietokantoihin.

6.   Europolin tietojen osalta automaattisesta käsittelystä on tehtävä asianmukainen ilmoitus asetuksen (EU) 2016/794 21 artiklan 1 b kohdan mukaisesti.

7.   Osuma saadaan, kun kaikki kyselyssä käytetyt hakemustiedoston tiedot tai osa niistä vastaavat täysin tai osittain 2 kohdassa tarkoitetuissa tietojärjestelmissä tai tietokannoissa olevan tietueen, tiedoston tai kuulutuksen tietoja. Jäljempänä 18 kohdassa tarkoitetussa käsikirjassa määritellään osittainen vastaavuus, myös todennäköisyyden aste, virheellisten osumien määrän rajoittamiseksi.

8.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 3 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohtaan, b alakohtaan, c alakohdan i alakohtaan, d alakohtaan ja g alakohdan i alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon merkinnän osumasta ja tarvittaessa jäsenvaltioista, jotka olivat tallentaneet tai toimittaneet osuman aikaansaaneet tiedot.

9.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 3 kohdan a alakohdan iv alakohtaan, c alakohdan ii alakohtaan, e ja f alakohtaan tai g alakohdan ii alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon ainoastaan merkinnän, jonka mukaan lisäselvitystä tarvitaan.

Jos osuma liittyy 3 kohdan a alakohdan iv alakohtaan, e ja f alakohtaan tai g alakohdan ii alakohtaan, viisumitietojärjestelmä lähettää automaattisen ilmoituksen osumasta viisumitietojärjestelmän nimetylle viranomaiselle hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa. Tällainen automaattinen ilmoitus sisältää hakemustiedostoon tallennetut tiedot 22 a artiklan 1 kohdan d–g sekä i, j ja k alakohdan mukaisesti.

Jos osuma liittyy 3 kohdan c alakohdan ii alakohtaan, viisumitietojärjestelmä lähettää automaattisen ilmoituksen osumasta tiedot tallentaneen jäsenvaltion kansalliselle ETIAS-yksikölle tai, jos tiedot oli tallentanut Europol, hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion kansalliselle ETIAS-yksikölle. Kyseinen automaattinen ilmoitus sisältää hakemustiedostoon tallennetut tiedot 22 a artiklan 1 kohdan d–g ja i alakohdan mukaisesti.

10.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu automaattinen vertailu tuottaa 3 kohdan a alakohdan v, vi ja vii alakohtaan liittyvän osuman, viisumitietojärjestelmä ei merkitse sitä hakemustiedostoon eikä lisää merkintää, jonka mukaan lisäselvitystä tarvitaan.

11.   Osuman tuottaneen tietueen yksilöllinen viitenumero sisällytetään hakemustiedostoon lokitietojen säilyttämiseksi ja raporttien ja tilastojen laatimiseksi 34 ja 45 a artiklan mukaisesti.

12.   Pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion toimivaltaisen viisumi- tai maahanmuuttoviranomaisen on todennettava manuaalisesti 6 kohdan mukaiset osumat.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaista manuaalista todentamista varten toimivaltaisella viranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä 6 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin.

Toimivaltaisella viranomaisella on myös tilapäinen pääsy VIS-, SIS-, EES-, ETIAS-, ja Interpolin SLTD-järjestelmissä oleviin osuman tuottaneisiin tietoihin tässä artiklassa tarkoitettujen todentamisten sekä pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittelyn ja mahdollisen muutoksenhakumenettelyn ajan.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, vastaako hakemustiedostoon tallennettu hakijan henkilöllisyys missään hakujen kohteena olevassa tietojärjestelmässä ja tietokannassa olevia tietoja.

Jos hakemustiedostossa olevat henkilötiedot vastaavat asiaankuuluvaan tietojärjestelmään tai tietokantaan tallennettuja tietoja, osuma on otettava huomioon arvioitaessa sitä, voisiko pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan hakemuksen käsittelystä vastaavien jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Jos osuma koskee henkilöä, josta toinen jäsenvaltio on tallentanut SIS-järjestelmään maahantulo- tai oleskelukieltoa tai palauttamista koskevan kuulutuksen, sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1861 27 artiklan tai asetuksen (EU) 2018/1860 9 artiklan mukaista neuvottelua.

Jos hakemustiedostossa olevat henkilötiedot eivät vastaa asiaankuuluvaan tietojärjestelmään tai tietokantaan tallennettuja tietoja, toimivaltaisen viranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta.

13.   Viisumitietojärjestelmän nimettyjen viranomaisten suorittamaan tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan iv–vii alakohdan, e ja f alakohdan ja g alakohdan ii alakohdan mukaisten osumien manuaaliseen todentamiseen sovelletaan 9 d artiklaa.

14.   Kansallisten ETIAS-yksiköiden suorittamaan ETIAS-seurantalistasta tämän artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti saatujen osumien manuaaliseen todentamiseen ja niiden johdosta toteuttamiin jatkotoimiin sovelletaan 9 e artiklaa. Viittauksella keskusviisumiviranomaiseen tarkoitetaan viittausta pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien käsittelyssä toimivaltaiseen viisumi- tai maahanmuuttoviranomaiseen.

15.   SIRENE-toimistojen SIS-järjestelmästä tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan iv–vii alakohdan mukaisesti saatujen osumien johdosta toteuttamiin jatkotoimiin sovelletaan 9 f artiklaa.

16.   Viisumitietojärjestelmän nimettyjen viranomaisten tämän artiklan 3 kohdan e tai f alakohdan tai g alakohdan ii alakohdan mukaisten osumien johdosta toteuttamiin jatkotoimiin sovelletaan 9 g artiklaa. Viittauksella keskusviisumiviranomaiseen tarkoitetaan viittausta pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien käsittelyssä toimivaltaiseen viisumi- tai maahanmuuttoviranomaiseen.

17.   Tämän artiklan täytäntöön panemiseksi eu-LISA ottaa käyttöön yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Europolin kanssa asianmukaiset kanavat tässä artiklassa tarkoitettuja ilmoituksia ja tietojenvaihtoa varten.

18.   Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee hakujen, todentamisten ja arviointien yhteydessä noudatettavien menettelyjen ja sääntöjen kirjaamista käsikirjaan.

1.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää evätä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja, väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, sen on lisättävä seuraavat tiedot hakemustiedostoon, jos tiedot on kerättävä asiaankuuluvan unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti:

2.   Jos lopullinen päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä on tehty muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen syiden perusteella, hakemustiedosto on poistettava viipymättä viisumitietojärjestelmästä.

1.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää pidentää pitkäaikaista viisumia, sen on lisättävä seuraavat tiedot hakemustiedostoon, jos tiedot on kerättävä asiaankuuluvan unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti:

2.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää uusia oleskeluluvan, sovelletaan 22 c artiklaa.

1.   Ainoastaan todentaakseen pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon tai sen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon edellytykset asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan mukaisesti, ulkorajojen ylityspaikoilla mainitun asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä seuraavien tietojen perusteella:

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen rajavalvontaviranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedoston ja siihen linkitettyjen muiden hakemustiedostojen tietoihin 22 a artiklan 4 kohdan mukaisesti yksinomaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

3.   Edellä 1 kohtaa sovellettaessa ulkorajojen ylityspaikoilla suoritettavissa tarkastuksissa toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy viisumitietojärjestelmään myös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan sormenjälkien tai kasvokuvan vertaamiseksi viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin tai reaaliaikaiseen kasvokuvaan.

4.   Jos pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu tai jos on epäilyjä haltijan henkilöllisyydestä tai pitkäaikaisen viisumin, oleskeluluvan tai matkustusasiakirjan aitoudesta, ulkorajojen ylityspaikoilla suoritettavissa tarkastuksissa toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin 22 i artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

1.   Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, on pääsy viisumitietojärjestelmään hakujen tekemiseksi käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan sormenjälkien tarkastamisen kanssa taikka pelkkää pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa, mutta ainoastaan todentaakseen pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon ja/tai tarkastaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevat edellytykset.

Jos pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyttä ei voida todentaa sormenjälkien perusteella, toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää todentamiseen myös kasvokuvaa.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen viranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedoston ja siihen linkitettyjen muiden hakemustiedostojen tietoihin 22 a artiklan 4 kohdan mukaisesti yksinomaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

3.   Jos pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu tai jos on epäilyjä haltijan henkilöllisyydestä tai pitkäaikaisen viisumin, oleskeluluvan tai matkustusasiakirjan aitoudesta, toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin 22 i artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

1.   Viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa ulkorajojen ylityspaikoilla tarkastuksia asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti tai jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua tai asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, saavat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisen henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan tunnistaakseen henkilöitä, jotka on mahdollisesti aiemmin rekisteröity viisumitietojärjestelmään tai jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tulon tai siellä oleskelun tai asumisen edellytyksiä.

Jos kyseisen henkilön sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 22 a artiklan 1 kohdan d–g tai j alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Kasvokuva ei kuitenkaan saa olla ainoa hakuperuste.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että hakijan tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen viranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedoston ja siihen 22 a artiklan 4 kohdan mukaisesti linkitettyjen muiden hakemustiedostojen tietoihin, mutta ainoastaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

3.   Jos kyseisellä henkilöllä on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy viisumitietojärjestelmään ensin 22 g tai 22 h artiklan mukaisesti.

1.   Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja viisutietojärjestelmässä kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 12 ja 34 artiklan mukaisesti.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 22 a artiklan 1 kohdan d–g tai j alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Kasvokuva ei kuitenkaan saa olla ainoa hakuperuste.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on kirjattu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedoston tietoihin ja tämän kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin 22 a artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan puolisoa ja lapsia koskevien hakemustiedostojen tietoihin, mutta ainoastaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

3.   Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

1.   Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan mukaisesti tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 22 a artiklan 1 kohdan d–g tai j alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Kasvokuva ei kuitenkaan saa olla ainoa hakuperuste.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin hakemustiedoston tietoihin ja tämän kohdan f alakohdassa lueteltujen tietojen osalta siihen 22 a artiklan 4 kohdan mukaisesti linkitettyjen hakijan puolisoa ja lapsia koskevien hakemustiedostojen tietoihin, mutta yksinomaan tämän artiklan 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten:

3.   Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet tehdä hakuja viisumitietojärjestelmän tiedoista terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

Nämä viranomaiset saavat käsitellä kyseisiä tietoja ainoastaan siinä tarkoituksessa, jossa näihin tietoihin tutustutaan.

2.   Kunkin jäsenvaltion on pidettävä luetteloa nimetyistä viranomaisistaan ja toimitettava kyseinen luettelo komissiolle ja eu-LISAlle. Kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa toimittamaansa luetteloa tai korvata sen toisella, ja sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja eu-LISAlle.

3.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusyhteyspiste, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään. Keskusyhteyspisteen on tarkastettava, että 22 o artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevat edellytykset täyttyvät.

Nimetyt viranomaiset ja keskusyhteyspiste voivat kuulua samaan organisaatioon, jos tämä on kansallisen oikeuden mukaan sallittua, mutta keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti nimetyistä viranomaisista suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Keskusyhteyspisteen on oltava erillinen nimetyistä viranomaisista, eikä se saa ottaa niiltä vastaan ohjeita, jotka koskevat sen riippumattomasti tekemän tarkastamisen tuloksia.

Jäsenvaltiot voivat perustuslaillisten tai oikeudellisten vaatimustensa täyttämiseksi nimetä organisaatio- ja hallintorakenteensa huomioon ottaen useamman kuin yhden keskusyhteyspisteen.

4.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja eu-LISAlle keskusyhteyspisteensä, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella.

5.   Kunkin jäsenvaltion on pidettävä kansallisella tasolla luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin keskusyhteyspisteiden kautta.

6.   Vain keskusyhteyspisteiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin 22 n ja 22 o artiklan mukaisesti.

1.   Europol nimeää yhden operatiivisista yksiköistään ”Europolin nimeämäksi viranomaiseksi” ja antaa sille valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin 2 kohdassa tarkoitetun viisumitietojärjestelmän nimetyn keskusyhteyspisteen kautta, jotta voidaan tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimia terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

Europol saa käsitellä kyseisiä tietoja ainoastaan siinä tarkoituksessa, jossa näihin tietoihin tutustutaan.

2.   Europol nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista Europolin virkamiehistä. Keskusyhteyspisteen on tarkastettava, että 22 r artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevat edellytykset täyttyvät.

Keskusyhteyspisteen on toimittava riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkastamisen tuloksia koskevia ohjeita.

1.   Edellä 22 l artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten yksiköiden on esitettävä perusteltu sähköinen tai kirjallinen pyyntö kyseisen artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille keskusyhteyspisteille saadakseen pääsyn viisumitietojärjestelmän tietoihin. Saatuaan pyynnön keskusyhteyspisteiden on tarkastettava, täyttyvätkö 22 o artiklassa tarkoitetut edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteiden on käsiteltävä pyyntö. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille tietoturvaa vaarantamatta.

2.   Poikkeuksellisen kiireellisessä tapauksessa, jossa on tarpeen estää terrorismirikokseen tai muuhun vakavaan rikokseen liittyvä ihmishenkeä uhkaava välitön vaara, keskusyhteyspisteiden on käsiteltävä pyyntö välittömästi ja tarkastettava vasta jälkikäteen, täyttyvätkö kaikki 22 o artiklassa tarkoitetut edellytykset, myös se, oliko kyseessä tosiasiallisesti kiireellinen tapaus. Jälkikäteen tehtävä tarkastus on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua siitä, kun pyyntö on käsitelty.

3.   Jos jälkikäteen tehtävässä tarkastuksessa käy ilmi, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viipymättä viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta.

1.   Rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/817 22 artiklan soveltamista nimetyillä viranomaisilla on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.   Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttymistä ei vaadita, jos pääsy viisumitietojärjestelmään on tarpeen, jotta voidaan tarkastella tunnetun terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäillyn, tällaiseen rikokseen syyllistyneen tai tällaisen rikoksen epäillyn uhrin viisumihistoriaa tai jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun jaksoja tai jos haun kohteena olevaa tietoluokkaa ei ole tallennettu CIR:ään.

3.   Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla hakemustiedostossa olevilla tiedoilla:

4.   Edellä 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuperuste.

5.   Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee tämän artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita hakemustiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta, peruuttamisesta, uusimisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 kohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkastuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin.

6.   Edellä 3 ja 5 kohdasta poiketen alle 14-vuotiaiden lasten 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja tietoja on käytettävä ainoastaan viisumitietojärjestelmästä suoritettaviin hakuihin ja kun on saatu osuma ainoastaan, jos

1.   Poiketen siitä, mitä 22 o artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, joiden osalta on perusteltu syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan tai edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a–ca alakohdassa tai 22 a artiklan 1 kohdan d–g alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

3.   Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa ja 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdan tai 22 a artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tietoja.

1.   Viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan käyttää SIS-kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, asetuksen (EU) 2018/1862 32 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa 22 l artiklan 3 kohdassa tarkoitetun keskusyhteyspisteen on varmistettava tietojen siirto suojattua yhteyttä käyttäen.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tuottaa osuman SIS-kuulutukseen, lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset voivat pyytää viranomaiselta, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään, pääsyä kyseisiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tehtäviensä suorittamista varten. Näihin kansallisiin oikeusviranomaisiin luetaan asetuksen (EU) 2018/1862 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat rikoksiin liittyvien syytetoimien käynnistämisestä ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä niiden koordinointiviranomaiset. Unionin ja kansallisen oikeuden mukaisia edellytyksiä on sovellettava. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot siirretään suojattua yhteyttä käyttäen.

1.   Europolilla on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.   Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttymistä ei vaadita, jos pääsy viisumitietojärjestelmään on tarpeen, jotta voidaan tarkastella tunnetun terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäillyn, tällaiseen rikokseen syyllistyneen tai tällaisen rikoksen epäillyn uhrin viisumihistoriaa tai jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun jaksoja tai jos haun kohteena olevaa tietoluokkaa ei ole tallennettu CIR:ään.

3.   Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla hakemustiedostossa olevilla tiedoilla:

4.   Edellä 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuperuste.

5.   Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee tämän artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita hakemustiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta, peruuttamisesta, uusimisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 kohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkastuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin.

6.   Edellä 3 ja 5 kohdasta poiketen alle 14-vuotiaiden lasten 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja tietoja on käytettävä ainoastaan viisumitietojärjestelmästä suoritettaviin hakuihin ja kun on saatu osuma ainoastaan, jos

7.   Europolin nimeämä viranomainen voi esittää Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön pääsystä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmän tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkastaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnön. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä Europolin nimetylle viranomaiselle tietoturvaa vaarantamatta.

8.   Europolin saamien, viisumitietojärjestelmästä haettujen tietojen käsittelyyn tarvitaan tiedot lähettävän jäsenvaltion suostumus. Suostumus hankitaan kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan Europolin kansallisen yksikön kautta.

1.   eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kaikista sellaisista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä, jotka koskevat 22 l artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen keskusyhteyspisteiden pääsyä tietoihin III b luvun soveltamiseksi. Näistä lokitiedoista on käytävä ilmi kunkin toimenpiteen päivämäärä ja kellonaika, haun käynnistämiseksi käytetyt tiedot, viisumitietojärjestelmän siirtämät tiedot sekä keskusyhteyspisteen sen valtuutetun henkilöstön jäsenen nimi, joka tallentaa ja hakee tiedot.

2.   Lisäksi jokaisen jäsenvaltion ja Europolin on säilytettävä lokitiedot kaikista sellaisista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä, jotka ovat seurausta pyynnöstä tehdä hakuja viisumitietojärjestelmän tiedoista tai saada pääsy niihin III b luvussa säädettyjä tarkoituksia varten.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista lokitiedoista on käytävä ilmi

4.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää ainoastaan pyynnön hyväksyttävyyden tarkastamiseksi, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Nämä lokitiedot on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman käytön estämiseksi. Ne on poistettava vuoden kuluttua 23 artiklassa tarkoitetun säilyttämisajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä. Euroopan tietosuojavaltuutettu ja toimivaltaiset valvontaviranomaiset saavat pyynnöstä tutustua näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten. Myös pyynnön hyväksyttävyyden tarkastamisesta vastaavalla viranomaisella on pääsy lokitietoihin tätä tarkoitusta varten. Muihin kuin tällaisiin tarkoituksiin säilytettävät henkilötiedot on poistettava kaikista kansallisista ja Europolin tiedostoista kuukauden kuluttua, ellei kyseisiä tietoja tarvita käynnissä olevassa yksittäisessä rikostutkinnassa, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt. Jäljempänä 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saadaan käyttää ainoastaan sellaisia lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja.

1.   Sellaisen jäsenvaltion nimetyillä viranomaisilla, jonka osalta tämä asetus ei ole vielä tullut voimaan, on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, kun

2.   Jäsenvaltion, jonka osalta tämä asetus ei ole vielä tullut voimaan, on annettava viisumeja koskevat tietonsa asianmukaisesti perustellun kirjallisen tai sähköisen pyynnön perusteella niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joihin tätä asetusta sovelletaan, edellyttäen että 22 o artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.”

1.   Kukin hakemustiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun lokitietojen säilyttämiseen.

Tämä ajanjakso alkaa

2.   Kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti hakemustiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 4 kohdan nojalla tehdyt linkit.

3.   Edellä 1 kohdasta poiketen alle 12-vuotiaiden lasten sormenjäljet ja kasvokuvat poistetaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päätyttyä ja viisumin tapauksessa sen jälkeen, kun lapsi on lähtenyt maasta ulkorajan kautta.

Tietojen poistamiseksi rajanylitystietojärjestelmä ilmoittaa automaattisesti viisumitietojärjestelmälle, kun lapsen maastalähtö tallennetaan maahantulo-/maastalähtötietueeseen asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

1.   Vain vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on oikeus muuttaa viisumitietojärjestelmään tallentamiaan tietoja oikaisemalla tai poistamalla näitä tietoja.

2.   Jos jokin jäsenvaltio voi osoittaa, että viisumitietojärjestelmässä käsitellyt tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty viisumitietojärjestelmässä tämän asetuksen vastaisesti, sen on välittömästi ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle. Kyseinen viesti on toimitettava VISMail-järjestelmän kautta 16 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

Jos virheelliset tiedot koskevat 8 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 22 a artiklan 4 kohdan nojalla luotuja linkkejä tai jos linkkiä ei ole, vastuussa olevan jäsenvaltion on tarkastettava asianomaiset tiedot ja annettava vastaus kolmen työpäivän kuluessa ja tarvittaessa oikaistava linkki. Jos vastausta ei anneta kyseisessä määräajassa, pyynnön esittäneen jäsenvaltion on oikaistava linkki ja ilmoitettava VISMail-järjestelmän kautta vastuussa olevalle jäsenvaltiolle oikaisusta.

3.   Vastuussa olevan jäsenvaltion on mahdollisimman pian tarkastettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi.”

1.   eu-LISA vastaa viisumitietojärjestelmän ja sen 2 a artiklassa tarkoitettujen komponenttien teknisestä ja operatiivisesta hallinnosta. Sen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että näissä komponenteissa käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioon ottaen.

2.   eu-LISA vastaa seuraavista VIS:n keskusjärjestelmän ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen väliseen tiedonsiirtoinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä:

3.   Viisumitietojärjestelmän operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät viisumitietojärjestelmän pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti. Siihen kuuluvat erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että viisumitietojärjestelmä toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse viisumiviranomaisten, viranomaisten, joilla on toimivalta tehdä päätös pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta, ja rajaviranomaisten viisumitietojärjestelmästä tekemien hakujen vasteajasta. Vasteaikojen on oltava mahdollisimman lyhyitä.

8a.   eu-LISA voi käyttää viisumitietojärjestelmän anonymisoituja todellisia henkilötietoja testaustarkoituksiin seuraavissa olosuhteissa:

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa turvatoimet, pääsynvalvonta ja lokitoiminnot ovat testausympäristössä samantasoiset kuin viisumitietojärjestelmässä. Testaukseen valitut todelliset henkilötiedot on anonymisoitava siten, että rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa.

9.   Rajoittamatta asetuksessa (EY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (*13) säädettyjen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista eu-LISAn on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkiin viisumitietojärjestelmän tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin. Tämä velvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun tällainen henkilöstö jättää tehtävänsä tai toimensa tai sen tehtävien hoito on päättynyt.

10.   Jos eu-LISA tekee ulkopuolisten toimeksisaajien kanssa yhteistyötä jossakin viisumitietojärjestelmään liittyvässä tehtävässä, sen on seurattava tiiviisti toimeksisaajan toimia, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen erityisesti turvallisuuden, luottamuksellisuuden ja tietosuojan osalta.

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tietoja käsitellään lainmukaisesti ja erityisesti, että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava erityisesti, että

2.   eu-LISA varmistaa, että viisumitietojärjestelmän toiminta on tämän asetuksen ja sen 45 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen mukaista. Erityisesti eu-LISA

2a.   eu-LISA kehittää ja ylläpitää mekanismia ja menettelyjä viisumitietojärjestelmässä olevien tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. eu-LISA toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle säännöllisin väliajoin raportin, jossa se käsittelee esiin tulleita kysymyksiä.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään laadun tarkastamista koskevasta mekanismista sekä menettelyistä ja tietojen laatuvaatimusten noudattamista koskevista asianmukaisista vaatimuksista sekä kehitetään niitä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   eu-LISA tiedottaa 2 kohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

4.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viisumitietojärjestelmässä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.

1.   Edellä olevassa 6 artiklan 4 kohdassa ja 9–14, 22 a ja 22 c–22 f artiklassa tarkoitettuja tietoja tallennetaan viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen, ja viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedot sen jälkeen, kun se on suorittanut laaduntarkastuksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Viisumitietojärjestelmä suorittaa 9–14 artiklassa, 22 a artiklassa ja 22 c–22 f artiklassa tarkoitetut tietojen laaduntarkastukset tämän kohdan mukaisesti.

Laaduntarkastukset käynnistetään, kun viisumitietojärjestelmään luodaan hakemustiedostoja tai niitä päivitetään. Jos vahvistetut laatuvaatimukset eivät laaduntarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille. Viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdassa ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetun automaattisen haun ainoastaan myönteisen laaduntarkastuksen jälkeen.

Kasvokuvien ja sormenjälkien laaduntarkastus suoritetaan luotaessa hakemustiedostoja viisumitietojärjestelmään tai päivitettäessä niitä, jotta voidaan varmistaa, että biometristen tunnisteiden vertailun mahdollistavat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät.

Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut laatutarkastukset tehdään tallennettaessa tietoja kansallisista toimivaltaisista viranomaisista viisumitietojärjestelmään.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle vahvistetaan laatuvaatimukset.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kyseisten laatuvaatimusten sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

1.   Tämän asetuksen nojalla viisumitietojärjestelmässä käsiteltyjä tietoja ei saa siirtää kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle eikä asettaa niiden saataville lukuun ottamatta Interpolille tehtäviä siirtoja tämän asetuksen 9 a artiklan 4 kohdan g alakohdassa ja 22 b artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen hakujen suorittamiseksi. Interpolille tehtäviin henkilötietojen siirtoihin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 V luvun ja asetuksen (EU) 2016/679 V luvun säännöksiä.

2.   Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdan a, b, ca, k ja m alakohdassa sekä 6 ja 7 alakohdassa tai 22 a artiklan 1 kohdan d–i ja k alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin ja niitä voidaan siirtää kolmannelle maalle tai tämän asetuksen liitteessä luetellulle kansainväliselle järjestölle tai asettaa niiden saataville ainoastaan, jos se on tarpeen yksittäistapauksissa kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden toteamiseksi direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista varten tai liitteessä mainitulle kansainväliselle järjestölle siirrettävien tietojen osalta Euroopan tai kansallisten uudelleensijoittamisjärjestelmien mukaista uudelleensijoittamista varten, edellyttäen että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Lisäksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja siirretään ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Jollei tämän kohdan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta muuta johdu, jos kolmannen maan kansalaisesta on tehty palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY nojalla, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää ainoastaan, jos kyseisen palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa ei ole lykätty eikä siihen ole haettu muutosta tavalla, joka voi johtaa sen täytäntöönpanon lykkäämiseen.

3.   Henkilötietojen siirrot kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan mukaisesti eivät vaikuta kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden oikeuksiin etenkään palauttamiskiellon osalta.

4.   Henkilötietoja, jotka jäsenvaltio tai Europol saa viisumitietojärjestelmästä lainvalvontatarkoituksia varten, ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille taikka unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille yksityisille yhteisöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan myös, kun näitä tietoja käsitellään edelleen kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä direktiivin (EU) 2016/680 nojalla.

5.   Nimetty viranomainen voi tämän artiklan 4 kohdasta poiketen siirtää 9 artiklan 4 alakohdan a–ca alakohdassa ja 22 a artiklan 1 kohdan d–g alakohdassa tarkoitettuja tietoja kolmansille maille yksittäistapauksissa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Jos siirto perustuu tämän kohdan ensimmäiseen alakohtaan, se on dokumentoitava ja asiakirjat on pyynnöstä asetettava direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen saataville, mukaan lukien siirron päivämäärä ja kellonaika, vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen tiedot, siirron perustelut ja siirretyt henkilötiedot.”

1.   Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta viisumitietojärjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa vahinkoa viisumitietojärjestelmän tiedoille tai johtaa kyseisten tietojen häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy käsiksi luvattomasti tai jos tietojen saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.

2.   Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.

3.   Jäsenvaltiot ilmoittavat turvallisuushäiriöistä komissiolle, eu-LISAlle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoittamista ja siitä tiedottamista asetuksen (EU) 2016/679 33 artiklan tai direktiivin (EU) 2016/680 30 artiklan tai molempien mukaisesti. Jos havaitaan VIS:n keskusjärjestelmään liittyvä turvallisuushäiriö, eu-LISA ilmoittaa siitä komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on ilmoitettava komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos on kyse viisumitietojärjestelmään liittyvästä turvallisuushäiriöstä.

4.   Turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta viisumitietojärjestelmän toimintaan tai viisumitietojärjestelmän tietojen saatavuuteen, eheyteen ja luottamuksellisuuteen, tiedotetaan komissiolle ja, jos häiriö vaikuttaa niihin, jäsenvaltioille, Europolille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle. Tällaisista turvallisuushäiriöistä raportoidaan lisäksi eu-LISAn toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

5.   Jäsenvaltiot, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, eu-LISA ja Europol tekevät yhteistyötä turvallisuushäiriön ilmetessä.

6.   Komissio ilmoittaa viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vakavista häiriöistä ja niiden korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Nämä tiedot on luokiteltava tarvittaessa turvallisuusluokkaan EU RESTRICTED / RESTREINT UE sovellettavien turvallisuusmääräysten mukaisesti.”

1.   Rajoittamatta rekisterinpitäjän tai tietojen käsittelijän vastuuta ja oikeutta rekisterinpitäjältä tai tietojen käsittelijältä saatavaan korvaukseen asetuksen (EU) 2016/679, direktiivin (EU) 2016/680 ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti,

Jäsenvaltio tai unionin toimielin, elin tai laitos vapautuu ensimmäisen alakohdan mukaisesta vastuustaan osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2.   Jos viisumitietojärjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA tai jokin toinen viisumitietojärjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

3.   Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista oikeutta. Unionin toimielintä, elintä tai laitosta vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan perussopimuksissa määrättyjä edellytyksiä.

1.   Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteuttamistaan tietojenkäsittelytapahtumista. Kyseisissä lokitiedoissa on mainittava

Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tietoja viisumitietojärjestelmään tai hakea tietoja sieltä.

2.   Edellä 9 a–9 g ja 22 b artiklassa tarkoitettujen hakujen ja tietoihin tutustumisen osalta jokaisesta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän artiklan ja asetuksen (EU) 2017/2226 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kun ne toteutetaan viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä; tämän artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1240 69 artiklan mukaisesti, kun ne toteutetaan viisumitietojärjestelmässä ja ETIAS-järjestelmässä; tämän artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1861 18 a artiklan sekä asetuksen (EU) 2018/1862 18 a artiklan mukaisesti, kun ne toteutetaan viisumitietojärjestelmässä ja SIS-järjestelmässä; tämän artiklan ja asetuksen (EU) 2019/816 31 a artiklan mukaisesti, kun ne toteutetaan viisumitietojärjestelmässä ja ECRIS-TCN-järjestelmässä; ja tämän artiklan ja asetuksen (EU) N:o 603/2013 28 a artiklan mukaisesti, kun ne toteutetaan viisumitietojärjestelmässä ja Eurodac-järjestelmässä.

3.   Tämän asetuksen 45 c artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot mainitun artiklan ja (EU) 2017/2226 46 artiklan mukaisesti. Tämän asetuksen 17 a artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän artiklan ja asetuksen (EU) 2017/2226 46 artiklan mukaisesti.

4.   Tämän artiklan nojalla säilytettyjä lokitietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvan varmistamiseen. Lokitiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön ja muuttamisen estämiseksi, ja ne on tuhottava vuoden kuluttua 23 artiklassa tarkoitetun säilytysajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.”

1.   Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725.

2.   Tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitavien viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2016/679.

3.   Jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten tämän asetuksen III b luvussa tarkoitetuissa tarkoituksissa kyseisen luvun nojalla suorittamaan viisumitietojärjestelmään tallennettujen henkilötietojen käsittelyyn ja kyseisiin tietoihin pääsyyn sovelletaan direktiiviä (EU) 2016/680.

4.   Europolin tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2016/794.”

1.   Asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisten oikeuksien käyttämiseksi kenellä tahansa on oikeus saada tietoonsa viisumitietojärjestelmään tallennetut itseään koskevat tiedot ja tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on tutkittava pyyntö ja vastattava siihen mahdollisimman pian ja viimeistään yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.   Kuka tahansa voi pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja että lainvastaisesti tallennetut tiedot poistetaan.

Jos pyyntö on esitetty vastuussa olevalle jäsenvaltiolle ja jos on todettu, että viisumitietojärjestelmän tiedot ovat virheelliset tai ne on tallennettu lainvastaisesti, vastuussa olevan jäsenvaltion on 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikaistava nämä tiedot tai poistettava ne viisumitietojärjestelmästä viipymättä ja viimeistään yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle henkilölle kirjallisesti häntä koskevien tietojen oikaisusta tai niiden poistamisesta.

Jos pyyntö on esitetty muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on meneteltävä tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin yhteyttä ottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle hänen pyyntönsä välittämisestä edelleen ja siitä, mille jäsenvaltiolle pyyntö välitettiin ja miten menettely jatkuu.

3.   Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on viipymättä tehtävä hallinnollinen päätös, jossa selitetään asianomaiselle henkilölle kirjallisesti, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa hallinnollisessa päätöksessä on lisäksi annettava asianomaiselle henkilölle tiedot tämän mahdollisuudesta riitauttaa kyseinen päätös sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten asianomainen henkilö voi panna vireille kanteen tuomioistuimessa tai tehdä kantelun toimivaltaisille viranomaisille, sekä tiedot avusta, jota hän voi saada muun muassa toimivaltaisilta valvontaviranomaisilta.

5.   Edellä 1 tai 2 kohdan nojalla tehtyyn pyyntöön on sisällytettävä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

6.   Vastuussa olevan jäsenvaltion on pidettävä kirjaa tapahtumasta laatimalla asiakirja, josta ilmenee, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehty ja miten sitä on käsitelty. Sen on asetettava kyseinen asiakirja toimivaltaisten valvontaviranomaisten saataville viipymättä ja viimeistään seitsemän päivän kuluttua 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta päätöksestä tai 3 kohdassa tarkoitetusta hallinnollisesta päätöksestä.

7.   Tämän artiklan 1–6 kohdasta poiketen ja ainoastaan niiden tietojen osalta, jotka sisältyvät perusteltuihin lausuntoihin, jotka on tallennettu viisumitietojärjestelmään 9 e artiklan 6 kohdan, 9 g artiklan 6 kohdan ja 22 b artiklan 14 ja 16 kohdan mukaisesti 9 a ja 22 b artiklan mukaisten hakujen tuloksena, jäsenvaltion on tehtävä kansallisen tai unionin oikeuden mukaisesti päätös olla luovuttamatta asianomaiselle henkilölle osaa tiedoista tai mitään tietoja siltä osin ja niin pitkäksi aikaa, kuin osittainen tai täydellinen rajoittaminen on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen asianomaisen henkilön perusoikeudet ja oikeutetut edut,

Jäsenvaltion on ilmoitettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaiselle henkilölle ilman aiheetonta viivästystä kirjallisesti kaikista tietoihin pääsyn epäämisistä tai rajoituksista ja syyt epäämiseen tai rajoitukseen. Tällaiset tiedot voidaan jättää ilmoittamatta, jos se vaarantaisi jonkin ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa esitetyn tarkoituksen. Jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle tai käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Jäsenvaltion on dokumentoitava ne tosiasialliset tai oikeudelliset syyt, joihin päätös olla antamatta tietoja asianomaiselle henkilölle perustuu. Nämä tiedot on asetettava valvontaviranomaisten saataville.

Tällaisissa tapauksissa asianomaisella henkilöllä on myös mahdollisuus käyttää oikeuksiaan toimivaltaisten valvontaviranomaisten kautta.

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 38 artiklassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

2.   Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava rekisteröityä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista, täydentää tai poistaa itseään koskevia henkilötietoja tai rajoittaa niiden käsittelyä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vastuujäsenvaltion valvontaviranomaisen ja sen jäsenvaltion valvontaviranomaisen, jolle pyyntö on esitetty, on tehtävä keskenään yhteistyötä.

1.   Kenellä tahansa on oltava oikeus panna vireille kanne sen jäsenvaltion tuomioistuimissa tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa häneltä on evätty tämän asetuksen 38 artiklassa ja 39 artiklan 2 kohdassa säädetty oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin, oikaista tai täydentää niitä tai poistaa ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 77 ja 79 artiklan soveltamista. Oikeus panna vireille tällainen kanne tai tehdä kantelu koskee myös tapauksia, joissa rekisterinpitäjä ei ole vastannut tietoihin pääsyä tai niiden oikaisemista, täydentämistä tai poistamista koskevaan pyyntöön 38 artiklan mukaisessa määräajassa tai ei ole koskaan käsitellyt pyyntöä.

2.   Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo itsenäisesti kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta.

2.   Direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on valvottava jäsenvaltioiden III b luvun mukaisesti suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, mukaan lukien jäsenvaltioiden pääsy henkilötietoihin ja henkilötietojen siirto viisumitietojärjestelmään ja viisumitietojärjestelmästä.

3.   Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on varmistettava, että kansallisten vastuuviranomaisten suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastuksen tulokset voidaan ottaa huomioon neuvoston asetuksella (EU) N:o 1053/2013 (*15) perustetun mekanismin avulla suoritetuissa arvioinneissa. Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on julkaistava vuosittain tietojen oikaisemista, täydentämistä tai poistamista taikka tietojen käsittelyn rajoittamista koskevien pyyntöjen lukumäärä, niiden johdosta toteutetut toimet ja kyseisten henkilöiden pyynnöstä toteutettujen oikaisujen, täydennysten, poistojen ja käsittelyn rajoitusten lukumäärä.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaisilla on riittävät resurssit sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi sekä mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävä asiantuntemus biometrisistä tiedoista.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava valvontaviranomaisille kaikki niiden pyytämät tiedot ja erityisesti annettava niille tietoa toimista, joita ne ovat toteuttaneet tässä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava valvontaviranomaisille pääsy lokitietoihinsa sekä pääsy milloin tahansa kaikkiin viisumitietojärjestelmään liittyviin toimitiloihinsa.

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa eu-LISAn, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamia tämän asetuksen mukaisia henkilötietojen käsittelytoimia ja varmistaa, että tällaiset toimet suoritetaan tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti ja Europolin osalta asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, eu-LISAlle, komissiolle ja valvontaviranomaisille. eu-LISAlle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvitysten hyväksymistä.

3.   eu-LISAn on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot, myönnettävä hänelle oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja 22 s, 34 ja 45 c artiklassa tarkoitettuihin lokitietoihinsa ja annettava hänelle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.

1.   Valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on kunkin toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistettava viisumitietojärjestelmän ja kansallisten järjestelmien yhteensovitettu valvonta.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten on tarpeen mukaan vaihdettava asiaankuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava tämän asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen mahdollisesti liittyviä vaikeuksia, arvioitava riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.   Edellä 2 kohdan soveltamiseksi valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa Euroopan tietosuojaneuvoston puitteissa. Euroopan tietosuojaneuvosto järjestää kyseiset kokoukset ja vastaa niiden kustannuksista. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarpeen mukaan yhteisesti.

4.   Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja eu-LISAlle joka toinen vuosi tämän artiklan mukaisesti laaditun yhteisen toimintakertomuksen. Kertomukseen sisällytetään kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.

1.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, joita tarvitaan VIS:n keskusjärjestelmän, kunkin jäsenvaltion yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen sekä VIS:n keskusjärjestelmän ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämiseksi. Tähän kuuluvat seuraavat:

2.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, joita tarvitaan VIS:n keskusjärjestelmän toimintojen teknistä toteuttamista varten, erityisesti

3.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen tekniset eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien ja kasvokuvan laatua, resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen ja tunnistamiseen viisumitietojärjestelmässä.

4.   Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston, mukaan luettuna 9 j artiklan mukaisesti ETIAS-keskusyksikkö, asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa tutustua viisumitietojärjestelmässä seuraaviin tietoihin, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja siten, ettei yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa, ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, syrjimättömyyteen liittyvien oikeusturvatakeiden mukaisesti:

Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa tutustua viisumitietojärjestelmässä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin asetuksen (EU) 2019/1896 29 artiklassa tarkoitettujen riskianalyysien ja 32 artiklassa tarkoitettujen haavoittuvuusarviointien tekemiseksi.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa eu-LISA tallentaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklassa tarkoitettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon. Mainitun asetuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa luetellut viranomaiset voivat laatia järjestelmiä koskevien tilastotietojen ja analyyttisten raporttien avulla räätälöityjä raportteja ja tilastoja, jotta voidaan tukea tämän asetuksen 9 j artiklassa tarkoitettujen erityisten riski-indikaattorien täytäntöönpanoa, parantaa turvallisuusriskien, laittoman maahanmuuton riskien ja suurten epidemiariskien arviointia, lisätä rajatarkastusten tehokkuutta ja auttaa viisumiviranomaisia viisumihakemusten käsittelyssä.

3.   Jäljempänä 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla eu-LISAn käyttöön ottamilla menetelmillä, joiden avulla valvotaan viisumitietojärjestelmän toimintaa, voidaan myös tuottaa säännöllisesti tilastoja valvonnan varmistamiseksi.

4.   eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat viisumeja koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin ja joista käy ilmi kunkin viisumihakemuksen jättämispaikan ja kunkin jäsenvaltion osalta erityisesti seuraavat tiedot:

Päivittäiset tilastotiedot tallennetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklan mukaisesti.

5.   eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin, joista käy ilmi kunkin paikkakunnan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

6.   Kunkin vuoden lopussa laaditaan vuotuinen kertomus, johon on koottu kyseisen vuoden aikana tehdyt tilastot. Tilastoissa on esitettävä tiedot kunkin paikkakunnan ja jäsenvaltion osalta erikseen. Kertomus julkaistaan ja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja valvontaviranomaisille.

7.   eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastoja erityisistä näkökohdista, jotka liittyvät yhteisen viisumipolitiikan tai maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan täytäntöönpanoon, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1053/2013 soveltamiseen liittyvät näkökohdat.

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomainen, joka katsotaan 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja eu-LISAlle 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, joilla on pääsy viisumitietojärjestelmään tallentamaan, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan viisumitietojärjestelmän tietoja, sekä 9 d artiklan 1 kohdassa ja 22 b artiklan 14 kohdassa tarkoitettu viisumitietojärjestelmän nimetty viranomainen.

eu-LISA julkaisee kootun luettelon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitetuista viranomaisista Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivästä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… (*16) (1) 11 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja eu-LISAlle viipymättä ilmoitettuja viranomaisia koskevista muutoksista. Jos tällaisia muutoksia tapahtuu, eu-LISA julkaisee kerran vuodessa päivitetyn kootun luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä. eu-LISA ylläpitää jatkuvasti päivitettävää julkista verkkosivustoa, jolla kyseiset tiedot ovat.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja eu-LISAlle 22 l artiklassa tarkoitetut nimetyt viranomaisensa ja keskusyhteyspisteensä sekä ilmoitettava viipymättä niitä koskevista muutoksista.

4.   Komissio julkaisee 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos tietoihin tehdään muutoksia, komissio julkaisee kerran vuodessa näiden tietojen päivitetyn kootun version. Komissio ylläpitää jatkuvasti päivitettävää julkista verkkosivustoa, jolla kyseiset tiedot ovat.

1.   Noudattaakseen Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkastamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisilla, joilta vaaditaan viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, tällainen voimassa oleva viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.

2.   Suojattu pääsy myös mobiiliteknisiä ratkaisuja hyödyntäen, 2 a artiklan h kohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen.

Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajan on toimitettava viisumien osalta 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot ja pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta 22 a artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa luetellut tiedot, sellaisina kuin ne sisältyvät matkustusasiakirjaan. Liikenteenharjoittajan on myös ilmoitettava maahantulojäsenvaltio tai lentokentän kauttakulun yhteydessä kauttakulkujäsenvaltio.

Lentokentän kauttakulun yhteydessä liikenteenharjoittajan on tämän kohdan toisesta alakohdasta poiketen lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos kolmannen maan kansalaisella on oltava lentokentän kauttakulkuviisumi asetuksen (EY) N:o 810/2009 3 artiklan mukaisesti.

3.   Viisumitietojärjestelmä ilmoittaa sen, onko henkilöllä tapauksen mukaan voimassa oleva viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK.

Jos on myönnetty asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan mukaisesti alueellisesti rajoitettu viisumi, viisumitietojärjestelmän antamassa vastauksessa otetaan huomioon jäsenvaltiot, joiden osalta lupa on voimassa, sekä liikenteenharjoittajan ilmoittama maahantulojäsenvaltio.

Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan oikeuden mukaisesti. Muodossa OK / NOT OK olevaa vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän toimintaedellytyksistä ja sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvasäännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Jos kolmannen maan kansalaiselta evätään pääsy lennolle viisumitietojärjestelmään tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajan on ilmoitettava hänelle, että epäämisen perusteena ovat viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot, ja annettava hänelle tietoa hänen oikeuksistaan, jotka koskevat tutustumista viisumitietojärjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja niiden oikaisemista tai poistamista.

5.   Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi tämän artiklan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Todentamisjärjestelmää perustettaessa on otettava huomioon tietoturvariskien hallinta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan todentamisjärjestelmä liikenteenharjoittajille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävässä käytetään erillistä, ainoastaan luettavissa olevaa tietokantaa, jota päivitetään päivittäin yksisuuntaisella sisältöhaulla pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta viisumitietojärjestelmän tietoja. eu-LISA vastaa liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän turvallisuudesta, sen sisältämien henkilötietojen suojasta sekä prosessista, jossa henkilötietoja haetaan ja siirretään erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan.

7.   Poiketen siitä mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien osalta kyseisen kohdan mukainen tarkastaminen on valinnaista viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivää seuraavien ensimmäisten 18 kuukauden ajan asetuksen (EU) 2021/… (2) 11 artiklan mukaisesti.

8.   Edellä 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tai sen soveltamisesta johtuvien mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi eu-LISAn on kirjattava lokiin kaikki tietojenkäsittelytapahtumat, jotka liikenteenharjoittajat suorittavat liikenteenharjoittajien yhdyskäytävässä. Näistä lokitiedoista on käytävä ilmi tapahtuman päivämäärä ja kellonaika, kyselyssä käytetyt tiedot, liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen välittämät tiedot ja kyseisen liikenteenharjoittajan nimi.

eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kahden vuoden ajan. eu-LISAn on varmistettava, että lokitiedot suojataan asianmukaisin toimin luvattomalta pääsyltä.

1.   Jos 45 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, liikenteenharjoittajat on vapautettava velvollisuudesta tarkastaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Jos eu-LISA havaitsee tällaisen toimintahäiriön, ETIAS-keskusyksikkö ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille ja jäsenvaltioille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille ja jäsenvaltioille myös, kun häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta ETIAS-keskusyksikölle. ETIAS-keskusyksikkö ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä liikenteenharjoittajien tekemistä ilmoituksista.

2.   Jos liikenteenharjoittajan on pitkän aikaa teknisesti mahdotonta tehdä 45 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kysely muiden syiden kuin viisumitietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, liikenteenharjoittajan on ilmoitettava asiasta ETIAS-keskusyksikölle. ETIAS-keskusyksikkö ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä kyseisen liikenteenharjoittajan tekemästä ilmoituksesta.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan varmistusmenettelyjen yksityiskohdat, jos liikenteenharjoittajat eivät teknisistä syistä pääse tietoihin. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä sekä palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja, jotta ne voivat hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (*17) 82 artiklan 1 ja 10 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttää siinä tarkoitettuja valtuuksiaan.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pääsyn varmistamiseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista eurooppalaisen raja- ja rannikkovartioston virkamiehistä. Keskusyhteyspiste tarkastaa, että 45 f artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

1.   Euroopan raja- ja merivartioryhmä voi 45 e artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn saamiseksi pyytää 45 e artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta Euroopan raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmän tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia, rajojen valvontaa tai palauttamista koskevaan toimintasuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Euroopan raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkastaa, täyttyvätkö tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut pääsyn edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnön. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle tietoturvaa vaarantamatta.

2.   Tietoihin pääsyyn sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

3.   Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten ja palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmän on toimittava viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2019/1896 82 artiklan 4 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäseniä toimimaan puolestaan.

4.   Epäilyttävissä tapauksissa tai jos viisumin haltijan, pitkäaikaisen viisumin haltijan tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu, Euroopan raja- ja merivartioryhmän jäsen lähettää henkilön vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijan luo.

5.   Ryhmien jäsenet käyttävät viisumitietojärjestelmän tietoja seuraavasti:

6.   Jos 5 kohdan nojalla tapahtuvien tietoihin tutustumisen ja hakujen yhteydessä ilmenee, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu tietoja, siitä on ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

7.   eu-LISA säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenten viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan mukaisesti.

8.   Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioryhmien suorittamasta tietoihin tutustumisesta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioryhmien saataville asetettuja tietoja, on kirjattava.

9.   Edellä 45 e artiklaa ja tätä artiklaa sovellettaessa mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään eikä mitään viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietoihin tutustumisesta ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.

10.   Euroopan raja- ja merivartiovirasto hyväksyy 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet tietoturvan varmistamiseksi ja soveltaa niitä.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 9 artiklassa, 9 h artiklan 2 kohdassa, 9 j artiklan 2 kohdassa ja 22 b artiklan 18 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklassa, 9 h artiklan 2 kohdassa, 9 j artiklan 2 kohdassa ja 22 b artiklan 18 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 9 artiklan, 9 h artiklan 2 kohdan, 9 j artiklan 2 kohdan tai 22 b artiklan 18 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2017/2226 68 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*18) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

1.   eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joilla arvioidaan viisumitietojärjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

2.   eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot viisumitietojärjestelmässä suoritetuista tietojenkäsittelytapahtumista.

3.   eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta ja kustannuksista. Kertomus sisältää myös arvioinnin kasvokuvien käytöstä henkilöiden tunnistamisessa ja siinä kohdatuista mahdollisista ongelmista, kunhan tämä teknologia on saatu käyttöön.

4.   Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista oikeutta noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat viisumitietojärjestelmään pääsyn toimivuutta lainvalvontatarkoituksessa ja jotka sisältävät tietoja ja tilastoja seuraavista:

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

Jäsenvaltioiden saataville asetetaan tekninen ratkaisu näiden tietojen III b luvun mukaisen keräämisen helpottamiseksi tässä kohdassa tarkoitettujen tilastojen tuottamista varten. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä teknisen ratkaisun eritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.   Komissio laatii viisumitietojärjestelmästä yleisarvioinnin kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivästä asetuksen (EU) 2021/… (3) 11 artiklan mukaisesti ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja niiden vaikutusta perusoikeuksiin, tämän asetuksen soveltamista viisumitietojärjestelmän osalta, viisumitietojärjestelmän turvallisuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten soveltamista ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin toimiin. Se sisältää myös yksityiskohtaisen analyysin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa vuosikertomuksissa esitetyistä tiedoista, joiden perusteella arvioidaan viisumitietojärjestelmään pääsyn toimivuutta lainvalvontatarkoituksessa, sekä arvioinnin siitä, onko viisumitietojärjestelmän ECRIS-TCN-järjestelmään tekemillä hauilla tuettu tavoitetta, joka on arvioida, voisiko hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava eu-LISAlle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7.   eu-LISA toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.