Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämisestä saatavien maksujen kieltämisen osalta”

(COM(2021) 727 final – 2021/0385 (COD))

(2022/C 290/12)

Esittelijä:

Jörg FRANK VON FÜRSTENWERTH

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 3.2.2022 Euroopan parlamentti, 27.1.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	3.3.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	210/0/4

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa (1) vuonna 2020 ilmoittamansa määräajan puitteissa esittänyt ehdotuksen konsolidoitujen kauppatietojen luomisesta kullekin omaisuuserien luokalle: osakkeille, pörssilistatuille rahastoille, joukkovelkakirjoille ja johdannaisinstrumenteille. Tämä on jälleen yksi askel kohti pääomamarkkinaunionin toteuttamista. ETSK kannattaa Euroopan komission ehdotusta.

1.2

ETSK toteaa jälleen kerran, että pääomamarkkinaunionin luominen on ensisijaisen tärkeää ja keskeinen edellytys todellisten sisämarkkinoiden aikaansaamiselle, covid-19-pandemian jälkihoidolle ja kestäväpohjaiseen talouteen siirtymiselle Euroopassa.

1.3

ETSK on tyytyväinen ehdotettuun asetukseen konsolidoitujen eurooppalaisten kauppatietojen ja niiden luomiseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotosta. Jos toteutus hoidetaan hyvin, ne parantavat merkittävästi markkinatietojen avoimuutta ja saatavuutta, edistävät toimeksiantojen toteuttamispaikkojen sääntelypuitteiden lähentämistä ja vahvistavat Euroopan pääomamarkkinoita. Euroopan pääomamarkkinat ovat edelleen erittäin hajanaiset, ja lisääntynyt avoimuus lieventää merkittävästi tästä aiheutuvia seurauksia.

1.4

ETSK pitää tärkeänä sen varmistamista, että markkinatiedot ovat syrjimättömästi ja maksutta kaikkien, erityisesti myös pienten ja keskisuurten yritysten ja yleisesti vähittäissijoittajien, saatavilla. ETSK kehottaa Euroopan komissiota vähentämään tiedon nykyistä epäsymmetriaa.

1.5

Komitea suosittaa, että Euroopan komissio ryhtyy pääomamarkkinaunionin luomisen yhteydessä lisätoimiin, jotta voidaan kehittää edelleen Euroopan erittäin hajanaista pääomakulttuuria. Niihin sisältyy luottamusta lisäävien ennaltaehkäisevien kuluttajansuojasääntöjen ohella ennen kaikkea toimia kuluttajavalistuksen parantamiseksi. ETSK kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään kaikissa pääomamarkkinaunionin luomiseen tähtäävissä toimissa erityistä huomiota myös työsuojelua sekä työoloja ja -ehtoja koskeviin näkökohtiin. Tässä yhteydessä on myös varmistettava, että Euroopan ja kansallisen tason valvontaviranomaisten henkilöstöresursseissa otetaan huomioon tehtävien lisääntyminen.

1.6

Asiakastoimeksiantojen välittämisestä saatavien maksujen (maksu toimeksiantovirrasta, payment for order flow, PFOF) kieltämistä koskevan kiistanalaisen kysymyksen osalta ETSK suosittaa seuraavan periaatteen vahvistamista: asiakkaan kannalta paras toteutus on ainoa peruste, jota rahoituksen välittäjät saavat käyttää valitessaan kauppapaikkaa tai vastapuolta asiakkaidensa kauppojen toteuttamista varten. Komitea tukee Euroopan komission näkemystä siitä, että rahoituksen välittäjän kauppapaikalta tai vastapuolelta saamat aineelliset tai aineettomat korvaukset toteuttamistoimeksiantojen välittämisestä ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa tämän periaatteen kanssa.

2. Lausunnon taustaa

2.1

Euroopan komissio esitti 25. marraskuuta 2021 toimenpidepaketin pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi (pääomamarkkinapaketti). Se koostuu Euroopan komission tiedonannosta ja neljästä säädöksestä. (2) Tässä lausunnossa käsitellään rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (MiFIR) (3) tarkistusta, joka on osa pääomamarkkinapakettia. Asetuksessa säädetään keskeisiltä osin rahoitusmarkkinainfrastruktuuria koskevista säännöistä, ja se muodostaa yhdessä EU:n rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID II) (4) kanssa sijoituspalvelujen tarjonnan sääntelykehyksen.

3. Yleistä

3.1 Arvio komission ehdotuksesta

3.1.1

Pääomamarkkinapakettiin kuuluville ehdotuksille on yhteistä se, että niiden avulla pyritään lisäämään avoimuutta Euroopan edelleen hajanaisilla pääomamarkkinoilla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu tähän tavoitteeseen myönteisesti, sillä pääomamarkkinaunionin luominen ei onnistu ilman asianmukaista avoimuutta ja luotettavia ja nopeasti saatavilla olevia tietoja. MiFIR-asetukseen ehdotetuilla muutoksilla on tässä suhteessa suuri merkitys. Ne koskevat lähinnä markkinainfrastruktuuria, sillä sijoittajansuojasäännöksiä tarkistettiin covid-19-pandemian vuoksi jo vuoden 2021 alussa rahoitusmarkkinadirektiiviin tehdyn ”pikakorjauksen” (5) yhteydessä.

3.1.2

Mahdollisimman suuri avoimuus arvopaperimarkkinoilla on tarpeen myös siksi, että voidaan parantaa nimenomaan pk-yritysten ja yleensäkin vähittäissijoittajien mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille. Vaikka kaikilla toimeksiantojen toteuttamispaikoilla on tätä nykyä jo velvollisuus julkaista tietoja esimerkiksi liiketoimien koosta, ajankohdasta ja hinnasta, näiden tietojen kerääminen yhteen konsolidoiduksi kokonaisuudeksi – ja siten todellisen yleiskuvan luominen markkinoista – on mahdollista vain suurille sijoituspalveluyrityksille ja edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta. Kukaan ei siis voi olla nykyään varma siitä, että saa oikeasti parhaan hinnan. Luotettavien markkinatietojen vaivaton saanti on kuitenkin ratkaisevan tärkeää. Tämä koskee etenkin kestävyyteen liittyviä tietoja, jotka ovat aivan välttämättömiä kestäväpohjaisten rahoitusmarkkinoiden luomiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä ja joilla on yhä keskeisempi merkitys. Näin ollen asia kytkeytyy sisällöllisesti olennaisella tavalla eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen ja kestävyyteen liittyvien tietojen nykyistä helpompaan tarjoamiseen (kestävän kehityksen tavoitteet).

3.1.3

Mahdollisuus saada markkinatietoja nopeasti, luotettavasti ja vaivattomasti tuo avoimuutta ja edistää sitä kautta myös kauppapaikkojen välistä kilpailua, sillä avoimuuden vallitessa arvopaperikaupat tehdään siellä, mistä saadaan paras hinta ja missä likviditeetti on hyvä. Avoimuus on keskeinen näkökohta myös yksityissijoittajille ja yhteisösijoittajille, kun on kyse kryptovaroista konsolidoitujen eurooppalaisten kauppatietojen järjestelmässä.

3.1.4

Konsolidoidut eurooppalaiset kauppatiedot – oma tietokantansa kutakin omaisuuserien luokkaa varten (osakkeet, pörssilistatut rahastot, joukkovelkakirjat ja johdannaisinstrumentit) – ovat keskeinen väline tiedon nykyisen epäsymmetrian vähentämiseksi. Ne saattavat myös auttaa horjuttamaan huippunopean algoritmikaupan hallitsevaa asemaa. ETSK suhtautuu myönteisesti markkinainfrastruktuurissa käytävään kilpailuun ja pitää tärkeänä, että kilpailu on oikeudenmukaista ja sitä käydään samalla sääntelytasolla. Eri kauppapaikkojen sääntelyerojen hyväksikäytön (nk. sääntelyarbitraasin) mahdollisuus on suljettava pois. Vaikka Euroopan markkinarakenneasetuksella (EMIR) on välitön oikeusvaikutus jäsenvaltioissa, on olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio seuraa tiiviisti asiaan liittyviä kansallisia säädöksiä ja niiden käytännön täytäntöönpanoa sekä kansallisia valvontakäytäntöjä tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi ja tarvittaessa kehottaa jäsenvaltiota tekemään mukautuksia ja määrää seuraamuksia rikkomuksista.

3.1.5

Konsolidoitujen kauppatietojen eli sellaisten keskitettyjen tietokantojen käyttöönotto, jotka antavat kaikille sijoittajille (pienille ja suurille omaisuudenhoitajille, eläkerahastoille, vähittäissijoittajille) ja kaikille rahoituksen välittäjille koosta riippumatta mahdollisuuden saada konsolidoituja markkinatietoja vaivattomasti ja syrjimättömästi, vähentää suurten toimijoiden etulyöntiasemaa tietojen suhteen. Se helpottaa merkittävästi rahoitusmarkkinoille pääsyä ja siten tehostanee niiden toimintaa.

3.1.6

Konsolidut eurooppalaiset kauppatiedot parantavat avoimuutta ja voivat tämän ansiosta myös edistää pyrkimyksiä torjua liiallista volatiliteettia, esimerkiksi jyrkkiä hintojen muutoksia ja romahduksia.

3.1.7

ETSK katsoo, että konsolidoitujen kauppatietojen luoma avoimuus, joka helpottaa myös vähittäissijoittajien mahdollisuuksia saada markkinatietoja, ei tee sijoittajansuojaa tarpeettomaksi vaan sen on jatkossakin oltava edistyksellistä. Vähittäissijoittajien tiedonsaantimahdollisuuksien parantuminen muistuttaa tarpeesta tehostaa pyrkimyksiä riittävään kuluttajavalistukseen rahoitusasioissa, jotta kuluttajat osaisivat toimia vastuullisesti pääomamarkkinoihin liittyvien mahdollisuuksien ja riskien suhteen.

3.1.8

Konsolidoitujen kauppatietojen luominen on myös tiedon etiikan (data ethics) kannalta merkittävä askel, jolla on yhä suurempi merkitys digitalisoituneessa maailmassa, jossa tieto on hyödyke ja avain talous- ja yhteiskuntaelämään osallistumiseen. ETSK kannattaa markkinatietojen syrjimätöntä saatavuutta. Komitea on tyytyväinen siihen, että konsolidoitujen kauppatietojen käyttöönotto antaa erityisesti pienille yrityksille ja kuluttajille mahdollisuuden saada käyttöönsä omalta kannaltaan olennaisia tietoja, jotka eivät taloudellisten resurssien puutteen vuoksi muutoin olisi näiden toimijoiden saatavilla. Näin ollen sen avulla vastataan myös eettisten tiedonsaantimahdollisuuksien tarpeeseen rahoitusmarkkinoilla.

3.1.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on perustanut ehdotuksensa tiiviisiin keskusteluihin siitä, millaisia markkinavaikutuksia ehdotuksilla on sekä eurooppalaisiin kauppapaikkoihin että kansainväliseen kilpailuun. Komitea pitää myönteisenä myös sitä, että komissio suunnittelee uusien sääntöjen myöhempää arviointia.

3.2 Konsolidoidut eurooppalaiset kauppatiedot, ehdotetun MiFIR-asetuksen 22 ja 27 artikla

3.2.1

ETSK toistaa tukevansa (6) Euroopan komission ehdotusta konsolidoitujen eurooppalaisten kauppatietojen käyttöönotosta. Jos tekninen toteutus hoidetaan hyvin, ne antavat kaikille markkinatoimijoille mahdollisuuden saada lähes reaaliaikaisesti osakkeita, pörssilistattuja rahastoja, joukkovelkakirjoja ja johdannaisinstrumentteja koskevia kauppatietoja kaikista EU:n kauppapaikoista. Näin ollen ne edistänevät merkittävästi hajanaisten markkinoiden avoimuuden lisäämistä. Konsolidoidun eurooppalaisen kauppatietokannan onnistuminen riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten hyvin sen käytännön toteutus onnistuu (tietojen toimittamisvelvollisuus, tietostandardit, tietojen saatavuus, tietojen laatu, tietoturva, tietosuoja [tarvittaessa], avoimuusongelmien poistaminen antamalla ISIN-tunnukset (International Securities Identification Number) johdannaisinstrumenteille niiden koko voimassaoloajaksi [eikä päivittäin], uusimman teknologian käyttö, toiminnan häiriönsietokyky sekä mahdollisuus saada tietoja helposti ja edullisesti).

3.2.2

Onnistuminen edellyttää sitä, että kaikkiin tietojen toimittajiin sovelletaan ketään syrjimättä samoja tiukkoja laatuvaatimuksia, olivatpa ne sitten arvopaperipörssejä tai pankkeja taikka tavanomaisia tietojen toimittajia tai finanssiteknologiayrityksiä. Lisäksi olennaisia onnistumisen edellytyksiä ovat tietojen hyvä laatu ja asianmukainen hallintorakenne. ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että nimenomaan tietojen laatua ja konsolidoidun kauppatietojärjestelmän hallintoa valvotaan jatkuvasti ja parannetaan tarpeen vaatiessa.

3.2.3

ETSK kannattaa tarkoin punnittua ehdotusta antaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) keskeinen rooli konsolidoitujen eurooppalaisten kauppatietojen jatkuvassa seurannassa. Komitea odottaa, että ESMAlle – ja kansallisille arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisille – osoitetaan myös tarvittavat taloudelliset, aineelliset ja henkilöresurssit tehtävän hoitamista varten.

3.2.4

Menettelyillä, joiden mukaisesti kutakin omaisuuserien luokkaa kohden valitaan yksi konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja, on suuri merkitys. ETSK pitää sujuvia ja avoimia valintamenettelyjä tärkeänä ennen kaikkea siksi, että ensimmäisillä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajilla tulee olemaan merkittävä kilpailuetu viiden vuoden kuluttua järjestettävien uusien tarjouskilpailujen yhteydessä. Onkin toivottavaa, että tarjouskilpailuihin osallistuisi laaja joukko hakijoita. Komitea on tyytyväinen siihen, että valintaperusteista on säädetty yksityiskohtaisesti ja että myös konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset on määritelty. ETSK pitää hyvänä toimintamallina sitä, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on maksutta käytettävissä olevilla verkkosivuillaan julkaistava tietojen laatuun liittyvät suorituskykytilastot ja häiriötilanneraportit kunkin vuosineljänneksen lopussa.

3.2.5

Konsolidoidut eurooppalaiset kauppatiedot ovat myös olennainen askel siihen suuntaan, että sijoituspalvelujen tarjoajat voivat täyttää asiakastoimeksiantojen parasta toteutusta koskevan velvoitteensa (MiFID II -direktiivin 27 artiklan 2 kohta) entistä tietoperusteisemmin, laajapohjaisemmin ja helpommin, ja tarjoavat keskeisen välineen tätä varten. Erityisesti vähittäissijoittajille parhaan hinnan saaminen on tärkein kriteeri. ETSK korostaa kuitenkin ennalta varautuen, etteivät konsolidoidut eurooppalaiset kauppatiedot saa korvata parhaan toteutuksen periaatetta.

3.2.6

Konsolidoiduilla eurooppalaisilla kauppatiedoilla voi olla mahdollisimman suuri vaikutus vain, jos markkinoiden erilaisilla toimeksiantojen toteuttamispaikoilla on tasapuoliset kilpailuedellytykset. Siksi ETSK kannattaa kauppapaikkojen täyteen avoimuuteen tähtääviä Euroopan komission ehdotuksia, erityisesti ehdotusta kieltää nk. dark pool -kauppapaikat, joissa välittäjiin ei sovelleta minkäänlaisia avoimuusvaatimuksia.

3.3 Johdannaisinstrumentteja koskeva kauppapaikkavelvoite, ehdotetun MiFIR-asetuksen 28 artikla

3.3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komission ehdotuksessa korjataan ”EMIR REFIT -asetuksen” julkaisun yhteydessä aiheutunut systemaattinen virhe. Pienet finanssialalla toimivat vastapuolet on vastedes vapautettu oikeusvarmuuden takaavalla tavalla kauppapaikkavelvoitteesta ja – kuten jo tähänkin saakka – määritysvelvollisuudesta.

3.4 Osakkeiden kauppapaikka, ehdotetun MiFIR-asetuksen 23 artikla

3.4.1

Ehdotuksessa rajataan osakkeita koskeva kauppapaikkavelvoite arvopapereihin, joilla on Euroopan unionissa annettu ISIN-tunnus, ja jopa ne on vapautettu kauppapaikkavelvoitteesta silloin, kun kaupankäynti tapahtuu Euroopan unionin ulkopuolella paikallista valuuttaa käyttäen. Ehdotus on sijoittajien näkökulmasta hyödyllinen, sillä kun arvopapereista käydään kauppaa EU:n ulkopuolisessa kauppapaikassa, niistä todennäköisesti myös saadaan parhaimmat hinnat siellä. Tämä koskee erityisesti sellaisia arvopapereita, joilla on EU:n ISIN-tunnus mutta joilla käydään kauppaa pääasiassa Englannin punnalla Lontoon pörssissä. Näin ollen ETSK kannattaa ehdotusta voimakkaasti.

3.5 Maksu toimeksiantovirrasta, ehdotetun MiFIR-asetuksen 39 artiklan a alakohta

3.5.1

Ehdotuksessa kielletään palkkiomalli, jossa rahoituksen välittäjät saavat kaupankäynnin vastapuolelta maksuja siitä, että ne välittävät näille asiakkaidensa kauppatoimeksiantoja. Kyseistä rahoitusmallia käyttävät ennen kaikkea verkossa toimivat välittäjät, jotka tarjoavat nimenomaan vähittäissijoittajille usein edullisen vaihtoehdon tavanomaiselle pörssikaupalle. Erityisesti provisiotta toimivilla välittäjillä (zero-commission brokers) on tapana veloittaa asiakkailta vain pieni maksu toimeksiannoista ja hankkia (välitys)tulonsa kauppapaikassa saatavien ”välityspalkkioiden” muodossa. Monissa tapauksissa kaikki kauppatoimeksiannot keskitetään yhdelle kaupankäynnin vastapuolelle. Näistä ”välityspalkkioista” ei kerrota asiakkaille. ETSK on ESMAn (7) kanssa samaa mieltä siitä, että tämä käytäntö on ristiriidassa toimeksiannon parasta toteutusta koskevan velvoitteen ja vaaditun hintojen avoimuuden kanssa. Toisaalta tällaiset verkossa toimivat välittäjät tarjoavat nimenomaan vähittäissijoittajille mahdollisuuden saada sijoituspalveluja edullisesti ja helposti. Komitean mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei finanssiteknologiayritysten ja tavanomaisten palveluntarjoajien kustannusten avoimuudessa ole eroja ja että niillä on tasapuoliset kilpailuedellytykset. ETSK suosittaa, että kysymykseen kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädäntömenettelyn tulevissa vaiheissa.

3.5.2

Tässä yhteydessä on ETSK:n mielestä tarpeen pohtia myös sitä, eikö maksujen saaminen toimeksiantovirroista ole oikeudellisesti arveluttavista näkökohdista (toimeksiannon paras toteutus) riippumatta epäsuotavaa jo markkinarakenteeseen liittyvistä syistä, sillä se vie liikaa kaupankäyntivolyymia pörsseistä ja vaarantaa siten niiden toiminnan kaiken kaikkiaan. Markkinalikviditeetin väheneminen olisi nimittäin täysin pääomamarkkinaunionin tavoitteiden vastaista. Toimeksiantovirroista saatavat maksut olisivat erittäin haitallisia ennen kaikkea markkinoiden tarvittavalle avoimuudelle (erityisesti kauppaa edeltävälle avoimuudelle), ja niillä olisi kielteisiä vaikutuksia asiakkaiden kannalta.

3.6 Toimeksiannon paras toteutus

3.6.1

Euroopan komissio ehdottaa luopumista toimeksiantojen toteuttamispaikoille MiFID II -direktiivin 27 artiklan 1 kohdassa asetetusta velvollisuudesta julkaista tietoja toimeksiantojen toteutuksen laadusta. Ehdotus on järkevä, sillä sijoittajat eivät kiistämättä ole käytännössä hyödyntäneet raportteja tietolähteenä ja konsolidoitujen eurooppalaisten kauppatietojen kautta saa vastaisuudessa myös kaupanteon jälkeisiä tietoja liiketoimista. ETSK pitää ajatusta ymmärrettävänä ja kannatettavana.

3.6.2

Tätä taustaa vasten ei kuitenkaan ole järkevää, että ESMA toteuttaa parhaillaan kuulemisia juuri niiden teknisten sääntelystandardien (RTS 27 ja RTS 28) mukauttamisesta, joilla konkretisoidaan komission ehdotuksessa poistettavaksi esitettyä säännöstä (MiFID II-direktiivin 27 artiklan 2 kohta). Tämä ei pelkästään ole järjetöntä vaan aiheuttaa asianomaisille tahoille myös turhaan hallinnollisia rasitteita, joista ei viime kädessä ole mitään hyötyä. ETSK katsoo, että tällaista toimintaa on hyvän ja kestäväpohjaisen sääntelykäytännön varmistamiseksi vältettävä.

Bryssel 23. maaliskuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) COM(2020) 590 final.

(2) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunioni – Tulokset vuosi toimintasuunnitelman antamisen jälkeen, ehdotus eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen (ESAP) perustamisesta, eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja (ELTIF) koskevan asetuksen tarkistus, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (AIFMD) tarkistus ja rahoitusvälineiden markkinoita koskevan asetuksen (MiFIR) tarkistus

(3) Rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014 (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(4) Rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/338, annettu 16 päivänä helmikuuta 2021, direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi (EUVL L 68, 26.2.2021, s. 14).

(6) EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20.

(7) ESMAn julkinen lausunto, asiakirja ESMA35-43-2749 (saatavilla vain englanniksi), 13. heinäkuuta 2021: ”ESMA warns firms and investors about risks arising from Payment of Orderflow.” (ESMA varoittaa yrityksiä ja sijoittajia toimeksiantovirroista saataviin maksuihin liittyvistä riskeistä.).