Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta”

(COM(2021) 723 final – 2021/0378 (COD))

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen direktiivien muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta”

(COM(2021) 724 final – 2021/0379 (COD)) ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen asetusten muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta”

(COM(2021) 725 final – 2021/0380 (COD))

(2022/C 290/10)

Esittelijä:

Florian MARIN

Lausuntopyynnöt	Euroopan unionin neuvosto, 9.2.2022 (COM(2021) 724 final ja COM(2021) 725 final), 15.2.2022 (COM(2021) 723 final) Euroopan parlamentti, 14.2.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50, 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	3.3.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	215/1/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä (European single access point, ESAP). Kyseessä on väline, jolla edistetään kestävämpää, digitaalisempaa ja osallistavampaa taloutta, lujitetaan digitaalista suvereniteettia ja parannetaan pääomamarkkinoiden yhdentymistä.

1.2

ETSK katsoo, että ESAPin olisi oltava laajempi ja että sen puitteissa olisi luotava enemmän lisäarvoa tietojen käsittelyn avulla sen sijaan, että kyse olisi vain raakatietojen keräämiseen käytettävästä tietovälineestä, johon liittyy keskitetty yhteyspiste. ESAPin kautta olisi koostettava ja muunnettava tietoa ja tuotettava alakohtaisia ja alueellisia raportteja ja analyyseja.

1.3

ETSK ehdottaa, että ESAPista kehitettäisiin joustava väline, ja katsoo, että siihen olisi voitava lisätä uusia tietoluokkia ja sen kautta olisi voitava kommunikoida kansallisten rekisterien tai Eurostatin kanssa ottaen huomioon erityyppiset teknologiat. ESAPin olisi tarjottava selkeitä synergiaetuja suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin indikaattoreihin.

1.4

ETSK katsoo, että olisi harkittava sellaisen neuvoa-antavan lautakunnan perustamista, johon kuuluu avoimella prosessilla valittuja kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajia ja jossa päätetään ESAPin tulevaisuudesta ja strategisista muutoksista.

1.5

On tärkeää vähentää ns. valkoisia alueita, jotta voidaan varmistaa syrjimättömät mahdollisuudet käyttää ESAPia. ESAPin toimintojen tulee myös olla asianmukaisesti ja syrjimättömästi vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

1.6

ETSK katsoo, että ESAPin yhteydessä on erittäin tärkeää varmistaa vakiomenettelyt, avoimuus, tietojen eheys ja tietolähteiden uskottavuus, käyttäjäystävällinen tietojen automaattinen validointi ja tiedonkeruuelimen tarkoituksenmukainen valvonta tietosuojan varmistamiseksi. Taloudellisten ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen toimittajien asianmukainen ja riittävä valvonta on tärkeää lähitulevaisuudessa.

1.7

Olisi harkittava tuen antamista pk-yrityksille tietojen keräämisestä, tuottamisesta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin ja pk-yritysten vapauttamista kaikista maksuista toimitettujen tietojen määrästä riippumatta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että tietojen toimittamisesta ja hallinnoinnista vastaavilla työntekijöillä on kunnolliset työolot ja -ehdot.

1.8

ESAPissa olisi erotettava selvästi toisistaan taloudelliset ja muut kuin taloudelliset tiedot ja annettava niille sama painoarvo sekä tarjottava mahdollisuus julkaista vapaaehtoisesti sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tietoja yrityksen toiminnasta, johdosta ja työntekijöistä erityisten kriteerien mukaisesti.

1.9

ETSK katsoo, että tarvitaan erityinen neuvontapalvelu, joka voi auttaa tietojen toimittamisessa oikeassa muodossa ja sen varmistamisessa, että tiedot ovat teknisesti käyttökelpoisia. Komitea pitää myös tarpeellisena järjestää finanssiosaamiseen ja digilukutaitoon keskittyvää koulutusta. ESAPiin voitaisiin sisällyttää paremman ja laajemman käytön varmistamiseksi tietty EU:n tasolla määritelty vähimmäismäärä keskeisiä taloudellisen suorituskyvyn indikaattoreita sekä yhteiset menetelmät.

2. Taustatietoa

2.1

Euroopan komissio ehdottaa sellaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamista, joka tarjoaa keskitetyn sähköisen pääsyn pääomamarkkinoiden ja rahoituspalvelujen kannalta merkityksellisiin tietoihin (mukaan lukien kestävyyteen liittyvät tiedot), joiden julkaisemista EU:n lainsäädäntö edellyttää, mutta myös muuntyyppisiin pääomamarkkinoiden ja rahoituspalvelujen kannalta merkityksellisiin tietoihin, joita yritykset päättävät julkaista vapaaehtoisesti. ESAP on osa pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa (1).

2.2

Tietoja keräävät erilaiset tiedonkeruuelimet, joiden tehtävänä on muun muassa suorittaa automaattisia validointeja ja tarjota teknistä tukea tietoja toimittaville yhteisöille. Komissio on ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että taloudessa ja yhteiskunnassa saadaan käyttöön enemmän tietoja. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa ottamalla käyttöön eurooppalaisia data-avaruuksia. Komissio pyrkii siihen, että uudelleenkäytettäväksi saadaan yhä enemmän laadukkaita julkisen sektorin hallussa olevia tietoja, myös yrityksiä koskevaa tietoa. Tätä varten on huolehdittava siitä, että tietoaineistot ovat saatavilla aiempaa helpommin ja maksutta (2). ESAPia koskeva komission lainsäädäntöaloite on siksi sekä hyvin ajoitettu että erittäin merkityksellinen.

2.3

ESAPilla taataan syrjimätön ja maksuton pääsy tietoihin. Tietyistä palveluista voidaan periä maksuja esimerkiksi silloin, kun dataa julkaistaan suuria määriä. Tiedonkeruuelinten toimittamien tietojen vaatimustenmukaisuus varmistetaan automaattisella validoinnilla, joka suoritetaan komission laatiman ja hyväksymän teknisen kehyksen mukaisesti. ESAP on käytettävissä vähintään 95 prosenttia ajasta kuukaudessa.

2.4

ESAPiin ei tallenneta henkilötietoja sisältäviä tietoja eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, ja sitä valvotaan esimerkiksi seuraavien indikaattorien perusteella:

—	kävijöiden ja hakujen määrä

—	katseluun tai lataamiseen johtavien hakujen prosenttiosuus

—	ESAPissa koneellisesti luettavassa muodossa saatavilla olevien tietojen määrä ja prosenttiosuus

—	koneellisesti luettavassa muodossa olevien katselujen ja latausten määrä ja prosenttiosuus

—	automaattisten validointien perusteella tehtyjen ilmoitusten osuus.

2.5

ESAPissa on erilaisia toimintoja, kuten käyttäjäystävällinen käyttöliittymä kaikilla EU:n kielillä, hakutoiminto, latauspalvelu, innovatiivinen käännöspalvelutoiminto ja ilmoituspalvelu, jonka kautta käyttäjät saavat ilmoituksen kaikista uusista saatavilla olevista tiedoista. ESAPia arvioidaan tietojen saatavuuden, laadun ja käytettävyyden sekä loppukäyttäjien tyytyväisyyden ja tavoitteiden täyttymisen perusteella. ESAPin toteuttamista varten muutetaan useita direktiivejä ja asetuksia.

3. Yleistä

3.1

ETSK kannattaa ESAPin perustamista koskevaa komission aloitetta. Talouden kehittäminen digitaaliseen tulevaisuuteen sopivaksi, digitaalisen suvereniteetin lujittaminen, tiedonkulun nopeuttaminen ja yhteisten standardien asettaminen keskittyen dataan, teknologiaan ja infrastruktuuriin ovat EU:n ensisijaisia tavoitteita. ESAP edistää datavetoista rahoitusta ja parantaa huomattavasti yritysten ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia saada käyttöönsä dataa ja erilaisten yhteisöjen tietoja. ESAPilla edistetään kestävämpää, digitaalisempaa ja osallistavampaa taloutta ja parannetaan pääomamarkkinoiden yhdentymistä. ETSK toteaa lausunnossaan ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, että eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen luominen on yksi ensisijaisista toimista pyrittäessä parantamaan pääomamarkkinaunionin tehokkuutta (3).

3.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että ESAP ei luo uusia raportointivelvoitteita ja että siinä hyödynnetään nykyisiä EU:n lainsäädännön mukaisia julkistamisvaatimuksia. ESAPin avulla voidaan arvioida entistä paremmin, miten eurooppalaiset yhteisöt edistävät kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kestävyyteen liittyvät tiedot ovat keskeisiä, jotta investointeja voidaan suunnata uudelleen hankkeisiin, jotka tukevat vihreää siirtymää, kuten sidosryhmät korostivat uudistettua kestävän rahoituksen strategiaa koskevassa kuulemisessa (4).

3.3

ESAPilla taataan, että tiedot, myös aiemmat tiedot, ovat saatavilla tietyn ajan, mikä on tärkeää pääomamarkkinoiden päätöksentekoprosessien asianmukaisuuden varmistamiseksi. Rahoitus on Euroopassa ongelmallinen kysymys, koska toimintaedellytykset ovat epätasapuoliset: yritysten rahoituskustannukset riippuvat suurelta osin niiden rekisteröintimaasta, vain vähän vakuuksia tarjoamaan kykenevien startup-yritysten on ylipäätään vaikea saada rahoitusta, eikä kulutus ole turvassa paikallisilta taloudellisilta häiriöiltä (5). Taloudellisen ja kestävään kehitykseen liittyvän suorituskyvyn seuranta on ratkaisevan tärkeää pääomamarkkinoiden ja tulevien investointipäätösten kannalta.

3.4

ESAPia perustetaan hetkellä, jolloin EU:n rahoitusala on perusteellisten muutosten edessä kahden merkittävän murroksen eli digitalisaation ja ilmastosiirtymän vuoksi. Työpaikkoja menetetään, uusia taitoja tarvitaan, työntekijöiden tehtävät muuttuvat, ja irtisanomisia tai uudenlaisia työn järjestämistapoja tullaan näkemään. ESAPin myötävaikutuksella joitakin EU:n rahoitusalan muutosprosessien hankalia vaikutuksia voitaisiin ehkä hallita niin, että tulokset ovat myönteisiä.

3.5

ESAPista voi tulla kehitystä ja investointeja edistävä tekijä. Se saattaa kannustaa pk-yrityksiä, jotka haluavat lisätä näkyvyyttään, julkaisemaan tietojaan kyetäkseen vetämään puoleensa investointeja ja herättämään kiinnostusta uusilla markkinoilla. ETSK katsoo, että ohjelmistopohjaisten välittäjien rooli on otettava huomioon, koska jotkin yritykset, pääasiassa pk-yritykset, todennäköisesti hyödyntävät tällaisia toimijoita voidakseen vähentää tietojen hallinnasta ja tallennuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. ESAP auttaa vähentämään investointeihin liittyvästä päätöksentekoprosessista aiheutuvia kustannuksia ja lisäämään pk-yritysten näkyvyyttä.

3.6

ESAPin olisi oltava tehokkaalla tavalla yhteentoimiva Eurostatin ja kansallisten rekisterien kanssa. Avoimuuteen ja dataan liittyvien yleisten tai markkinaintressien muuttumisen vuoksi järjestelmään olisi voitava lisätä tulevaisuudessa uusia tietoluokkia. ESAPista olisi kehitettävä tietoväline, joka pystyy palvelemaan joustavasti eri aloja ja eurooppalaisia aloitteita. Eri teknologioiden välinen viestintä on tärkeää. Uusien tietojen lisäämisen kustannuksia olisi arvioitava siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa pääomamarkkinoihin ja tiedonhallintaan.

3.7

Riittävien internetyhteyksien varmistaminen kaikkialla Euroopan unionissa on tärkeää, jotta ESAP olisi syrjimättömästi kaikkien yritysten saatavilla. On ratkaisevan tärkeää investoida ns. valkoisten alueiden vähentämiseen ja varmistaa, että kaikki kansalaiset ja pääomamarkkinoiden sidosryhmät voivat käyttää ESAPia.

3.8

ESAPissa olisi varmistettava tietojen eheys ja tiedonkeruuelimille toimitettavan tiedon lähteiden uskottavuus. Tietojen automaattisen arvioinnin olisi oltava yksinkertaista ja käyttäjäystävällistä. Luotettavien ja asianmukaisten tietojen saannin ja kuluttajien suojelun on oltava jatkuvasti etusijalla. Tiedonkeruuelimiä olisi myös valvottava asianmukaisesti, ja myös tietosuojan olisi oltava jatkuvasti painopisteenä.

3.9

Yritysten rahoituksensaannin paraneminen luo uusia mahdollisuuksia EU:n markkinoille sekä uusia työmahdollisuuksia. ESAPissa olisi otettava huomioon kaikenlaiset investoinnit ja markkinatoimijat (myös yhteisötalouden tai joukkorahoituksen alalla), joilla on myönteinen vaikutus yleiseen etuun, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kannalta. ESAPin toimintojen tulee olla asianmukaisesti vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ESAPin käyttö ja tiettyjen tietojen julkistaminen on maksutonta. Lisenssimaksut tai tietojen keräämisen, tuottamisen ja hallinnoinnin kustannukset voivat kuitenkin olla korkeita. Pk-yrityksille olisi tarjottava verokannustimia ja tukia tietojen toimittamisesta aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi etenkin pakollisen raportoinnin osalta. Yritysten ja muiden pääomamarkkinoiden sidosryhmien ohjelmisto- ja laiteinvestointeja on tuettava EU:n varoista, jotta ESAPin asianmukainen käyttö ja vuorovaikutus sen kanssa olisivat mahdollisia. Tähän on panostettava enemmän jäsenvaltioiden tasolla. Pk-yritykset olisi vapautettava kaikista maksuista riippumatta siitä, kuinka paljon tietoja julkaistaan. Kun maksuja sovelletaan, niiden tason olisi määräydyttävä avoimella tavalla ja liityttävä suoraan tiedonhallintakustannuksiin.

3.11

ESAPissa olisi kohdeltava listattuja ja listaamattomia yrityksiä samalla tavalla niiden koosta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. ESAPista olisi tultava väline, joka tuottaa lisäarvoa tehostamalla raportointia, avoimuutta ja tiedonhallintaa.

3.12

ESAPin hallinnon olisi perustuttava kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen, ja siihen olisi sisällyttävä seuraavat kaksi hallinnon tasoa:

—	neuvoa-antava lautakunta, johon olisi kuuluttava avoimella prosessilla valittuja kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajia ja jossa päätetään ESAPin tulevaisuudesta ja strategisista muutoksista

—	johtokunta, joka vastaa teknisistä standardeista ja ESAPin asianmukaisesta toiminnasta.

3.13

Tilanteessa, jossa pankkien riskit ovat suuria, sijoittajien luottamus ja päätökset investoida yrityksiin pääomamarkkinoiden kautta riippuvat tietojen vaivattomasta saatavuudesta, laadusta ja vertailukelpoisuudesta. ETSK toteaa, että vakiomenettelyt ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta tietojen antajien ja sijoittajien välille voi syntyä toimiva ja kattava suhde. Standardoinnilla on taattava ”sama toiminta, samat riskit, samat säännöt” -periaatteen mukaisesti julkaistaville tiedoille samat julkistamisen määräajat ja menetelmät.

3.14

Covid-19-kriisi ja tarve varmistaa kestävä ja osallistava elpyminen, jossa ketään ei jätetä jälkeen, ovat lisänneet paineita nopeuttaa pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Yritykset tarvitsevat varoja ja investointeja enemmän kuin koskaan aiemmin.

4. Erityistä

4.1

ETSK:sta on selviö, ettei pääomamarkkinaunioni ole mikään vapaaseen valintaan perustuva hanke joidenkin harvojen ja valittujen eduksi vaan että siitä on tehtävä totta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. ESAPin tehokkaan ja tuloksellisen käytön varmistamiseksi olisi osoitettava asianmukaiset taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit. Jäsenvaltioiden ja kansallisten valvontaviranomaisten osallistaminen ja tukeminen olisi asetettava etusijalle, jotta voidaan varmistaa ESAPin tunnustaminen tärkeäksi yrityksiä, sijoittajia ja rahoituksen välittäjiä palvelevaksi eurooppalaiseksi tietovälineeksi. ESAPia ja sen etuja ja merkitystä olisi tuotava esille kaikissa jäsenvaltioissa. Tässä voitaisiin hyödyntää sosiaalista mediaa.

4.2

ETSK pitää myönteisenä, että komissio haluaa parantaa avoimuutta, lisätä tietojen saatavuutta (6) ja tukea rahoituksen digitaalista muutosta tulevina vuosina, kuten digitaalisen rahoituksen strategiassa (7) todetaan. ESAPiin olisi integroitava mahdollisuus tietojen koostamiseen ja raporttien luomiseen (8). Siinä olisi oltava vertailu- ja uutiskirjetoiminnot. ESAPiin voisi sisältyä sidosryhmille tarkoitettu foorumi keskustelua, selityksiä ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten.

4.3

ETSK ehdottaa erityisen neuvontapalvelun tarjoamista, jotta voidaan auttaa tietojen toimittamisessa oikeassa muodossa ja sen varmistamisessa, että tiedot ovat teknisesti käyttökelpoisia. Annettavan tuen olisi koskettava yhteisiä menettelyjä ja kehystä tietojen johdonmukaisuuden, vertailukelpoisuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Kustannustehokkaan prosessin varmistamiseksi ESAPin olisi myös tuettava yleisimpiä tiedostomuotoja (esim. XBRL, PDF, XML, HTML, CSV, TXT ja XLS).

4.4

ETSK katsoo, että digitalisaatio ja tietojen keskittäminen vaikuttavat raportointiin myönteisesti. Näin voidaan parantaa erilaisia stressitestejä ja ilmastoanalyyseja sekä rahoituslaitosten salkkujen määrittelyä ja seurantaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden osalta. ESAPin avulla voidaan tunnistaa mahdollisia riskejä ja luoda mahdollisuuksia yrityksille. ESAPia voidaan myös käyttää välineenä pk-yritysten tutkimuksen edistämiseksi Euroopan tasolla.

4.5

ETSK katsoo, että taloudellisille ja muille kuin taloudellisille tiedoille olisi taattava sama näkyvyys ja painoarvo. Muihin kuin taloudellisiin tietoihin olisi sisällytettävä vapaaehtoispohjalta myös sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tietoja yritysten toiminnasta ja työntekijöistä. Yrityksen johtoa ja henkilöstöä koskevia tietoja (työntekijöiden määrä, sukupuoli jne.) pitäisi niin ikään voida antaa vapaaehtoisesti. Tätä varten voitaisiin vahvistaa erityiset sosiaalisia tietoja koskevat kriteerit.

4.6

ETSK katsoo, että ESAPin olisi oltava laajempi. Siihen olisi erityisesti lisättävä muita tavoitteita, jotka menevät raakatietojen keräämistä pidemmälle, ja ESAPin puitteissa olisi luotava enemmän lisäarvoa tietojen käsittelyn avulla sen sijaan, että kyse olisi vain tietovälineestä, johon liittyy keskitetty yhteyspiste. ETSK pitää myönteisenä, että ESAP tulee saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä. ESAPin rooli ja merkitys ovat ratkaisevia, kun pyritään varmistamaan, että tutkijoilla, työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, tiedeyhteisön edustajilla ja analyytikoilla on parempi, asianmukaisempi, oikeudenmukaisempi, tasa-arvoisempi ja välitön pääsy tietoihin. ESAP voisi tukea uusien yksityisten tietojenkäsittelyalustojen perustamista. Niiden käytöstä ja pääomamarkkinoille pääsystä aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin edelleen ongelma erityisesti yksityisille piensijoittajille.

4.7

Massadatan, koneoppimisen ja tekoälyn käytön mahdollistaminen tehostaa tiedon käyttöä yhdentyneiden pääomamarkkinoiden luomiseksi ja parantaa EU:n talouden häiriönsietokykyä. ESAPin tulevien käyttäjien olisi voitava saada järjestelmästä alakohtaisia ja alueellisia raportteja ja analyyseja. Tietojen tarkastamiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen olisi kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Tietojen raportoinnin ja hallinnan päällekkäisyyksiä on seurattava tarkasti. ETSK katsoo kuitenkin, että raakatietojen toimittaminen on vähemmän kunnianhimoista eikä palvele riittävän hyvin uusia sijoittajia, jotka eivät tunne pääomamarkkinoita ja harkitsevat sijoitusten tekemistä niiden kautta.

4.8

ESAPin käyttöönotolla on pyrittävä saavuttamaan pääomamarkkinoita koskevan tavoitteen lisäksi myös täydentäviä poliittisia tavoitteita, joihin kuuluu esimerkiksi yritysten osallistuminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien indikaattorien edistämiseen. Tarjoamalla kolmansille maille pääsy tietoihin voitaisiin auttaa varmistamaan lisäinvestointien saaminen eurooppalaisiin yrityksiin tulevaisuudessa. ESAPin yhteydessä olisi seurattava InvestEU-portaalin esimerkkiä, ja sillä voitaisiin edistää pääomamarkkinaunionin onnistunutta täytäntöönpanoa (9).

4.9

ETSK katsoo, että finanssiosaamista (pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman toimi 7) ja digilukutaitoa olisi parannettava. Finanssiosaamista ja taloudellisia tietoja koskeva opas on myös tarpeen. Lisäksi voitaisiin laatia ja tehdä tunnetuksi erityisiä suuntaviivoja, joilla lisätään ymmärrystä tietojen merkityksestä ja joihin sisältyy tietojen käyttöä ja jakamista koskevia ohjeita. Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää ESR+:n varoja. Olisi kiinnitettävä jatkuvasti huomiota siihen, että eri yritysten tai sidosryhmien tietojen keräämiseen ja hallinnointiin osallistuvilla työntekijöillä on kunnolliset ja asianmukaiset työolot ja -ehdot.

4.10

ETSK ehdottaa, että ESAPiin sisällytettäisiin paremman ja laajemman käytön varmistamiseksi tietty EU:n tasolla määritelty vähimmäismäärä keskeisiä taloudellisen suorituskyvyn indikaattoreita sekä yhteiset menetelmät. Olisi taattava selkeät synergiaedut suhteessa kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun EU:n asetuksen (10) 8 artiklaan, sillä ESAPiin sisältyy kestävyyttä koskevia tietoja. ESAPissa olisi oltava oma osio Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyville tilastoille ja ohjelman indikaattoreihin liittyville yritysten panoksille.

4.11

ETSK toivoo lisäksi, että Euroopan komissio arvioisi tarvetta varmistaa taloudellisten ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen toimittajien asianmukainen ja oikeasuhteinen sääntely ja valvonta, sillä näillä tahoilla on jatkossa keskeinen rooli niin ketjun alku- kuin loppupäässä, kun ESAP aloittaa toimintansa.

Bryssel 23. maaliskuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Toimi 1, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, 24.9.2020 (COM(2020) 590 final).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(3) EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20.

(4) International Organization of Securities Commissions (2020), raportti Sustainable Finance and the Role of Securities Regulators and IOSCO.

(5) https://blogs.imf.org/2019/09/10/a-capital-market-union-for-europe-why-its-needed-and-how-to-get-there

(6) COM(2020) 66 final.

(7) COM(2020) 591 final.

(8) Samaan tapaan kuin eurooppalaisissa avoimen tieteen pilvipalveluissa.

(9) EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20.

(10) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32020R0852&from=FI