Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2022”

(COM(2021) 740 final)

(2022/C 275/09)

Esittelijä:

Judith VORBACH

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 21.1.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	8.2.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.2.2022
Täysistunnon nro	567
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	140/5/38

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

EU oli kokenut vastoinkäymisiä ja kriisejä jo kauan ennen covid-19-pandemian puhkeamista. Vuonna 2020 unioni ajautui ennennäkemättömän syvään taantumaan ilman, että aiempia haasteita oli vielä läheskään ratkaistu. EU toteutti hyvin mittavia tukitoimia lievittääkseen iskua ja pitääkseen tilanteen vakaana. Pandemian torjumiseksi tarvitaan kuitenkin välttämättä ylikansallisia toimia, ja ETSK kehottaa tekemään EU:n terveyspolitiikan alalla ennakoivaa yhteistyötä, nostamaan rokotusastetta ja omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jotta EU:n tasolla voidaan käydä avointa keskustelua TRIPS-sopimusta koskevasta väliaikaisesta ja vapaaehtoisesta poikkeuksesta.

1.2

ETSK kannattaa vaurauteen keskittyvää toimintapolitiikkaa sekä EU:n ”kilpailukykyisen kestävyyden” asialistaa. Sen kaikille neljälle ulottuvuudelle – ympäristökestävyys, tuottavuus, oikeudenmukaisuus ja makrotalouden vakaus – sekä kilpailukyvylle olisi annettava yhtäläinen painoarvo, jotta toivotut vahvistusvaikutukset saataisiin aikaan ja muutokset voidaan toteuttaa onnistuneesti. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen kestävyys ovat kilpailukyvyn keskeisiä osatekijöitä ja päinvastoin. Mitä heikompi on kansanedustuslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuja-asema, sitä todennäköisemmin erot lisääntyvät ja hyväksyntä heikkenee erityisesti kun on kyse talouden siirtymästä kohti ilmastoneutraaliutta.

1.3

Yhtenä haasteenamme on purkaa mahdollisimman pitkälti taloudellisen hyvinvoinnin kytkös ympäristön pilaantumiseen. Tässäkin tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikenlaiset ympäristövahingot. Lupaukset turvata sosiaalinen hyvinvointi eivät saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi. On ratkaisevan tärkeää pitää huoli siitä, että siirtymän edellyttämät ponnistelut ja siitä saatava hyöty jakautuvat oikeudenmukaisesti. ETSK korostaa sen merkitystä, että liiketoimintaympäristö on vakaa ja että Euroopassa säilytetään vahvat teollisuuden arvoketjut, ja kehottaa eurooppalaisia teollisuusjohtajia pyrkimään kohti kestävää kehitystä. Hiilirajamekanismista on tehtävä tehokas, ja valtiontukitoimenpiteet tulee kytkeä laadukkaiden työpaikkojen luomiseen sekä työntekijöiden oikeuksien ja verovelvoitteiden noudattamiseen. ETSK korostaa myös, että mahdollinen painopisteen siirtäminen ympäristöverotukseen ei saa johtaa regressiivisiin tulonjakovaikutuksiin tai energiaköyhyyteen.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin, jotka koskevat uudistuksia ja investointeja sekä oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden edistämistä, jotta voidaan taata vahva taloudellinen perusta. Sisämarkkinoiden edistämiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä innovoinnin vauhdittamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Oikeudenmukainen lähestymistapa tuottavuuteen on niin ikään ratkaiseva kilpailukyvyn ja ylöspäin suuntautuvan lähentymisen edistämiseksi pitkällä aikavälillä. Sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet ovat kuitenkin perustavan tärkeitä mutta eivät kuulu perustuslaillista suojaa nauttiviin sisämarkkinoiden vapauksiin. ETSK kehottaa tekemään asianmukaisia ehdotuksia siitä, miten voidaan taata sellaisten kansallisten sääntöjen noudattaminen, joilla ei ole perussopimusten antamaa suojaa. ETSK kehottaa lievittämään energian hintojen nousun tuotannolle ja jakelulle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ja pitää myönteisenä, että rahoitusmarkkinoille ilmastokriisistä koituvien riskien seurantaa tehostetaan. Pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin syventämisen avulla olisi vahvistettava rahoituskanavia, edistettävä investointitoimintaa ja parannettava häiriönsietokykyä.

1.5

ETSK korostaa, että pyrkimällä samanaikaisesti oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään, joka edellyttää kestäviä sosiaalisia olosuhteita, valetaan perusta tulevalle vauraudelle ja häiriönsietokyvylle. Hyvin suunnitellut työvoimapolitiikat ja sosiaalisen suojelun järjestelmät luovat perustan joustavalle sopeutumiselle muutoksiin sekä osallistavalle kasvulle. ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimia oppimistulosten parantamiseksi koulutusjärjestelmiensä kaikissa osissa ja että mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen olisi taattava. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan monivuotisesta rahoituskehyksestä ja NextGenerationEU-välineestä myönnettävän rahoituksen jakaumavaikutuksia ja varmistamaan, että rahoituksella edistetään vihreämmän digitaalisen talouden kehitystä ja ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä.

1.6

Talouden elpyminen ja vakaa osallistava kasvu ovat kestävän julkisen talouden ennakkoedellytyksiä. Toimintapolitiikan on pysyttävä kannustavana, ja sen avulla on kyettävä vastaamaan jatkuvaan epävakauteen. ETSK suhtautuu myönteisesti yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiseen. Kun siitä luovutaan, on otettava huomioon, millä tasolla taloudellinen toiminta, työllisyys ja köyhyys ovat kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna. Komitea kehottaa lisäksi komissiota esittämään ennen uudistetun kehyksen voimaantuloa suuntaviivoja siirtymäkaudelle. ETSK kehottaa olemaan edistämättä sellaisia toimintapolitiikkoja, joilla supistetaan sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltoalan juoksevia menoja, ja peräänkuuluttaa oikeudenmukaista tulopolitiikkaa. Makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn perustuvassa valvonnassa ei lisäksi ole otettu riittävästi huomioon ilmaantuvien uusien taloudellisten haasteiden keskinäistä vuorovaikutusta, ja ETSK kehottaa tarkkailemaan myös sosiaalista epätasapainoa.

1.7

ETSK:n näkemyksen mukaan talouspolitiikassa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen ja EU-ohjausjakson kehittäminen vuonna 2022 tarjoaa mahdollisuuden parantaa taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kilpailukykyisen kestävyyden asialistassa sovelletun tasapainoisen lähestymistavan tulee kuvastua tulevissa maakohtaisissa suosituksissa, ja työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista tulee viimein lisätä. Maakohtaiset suositukset saavat enemmän poliittista painoarvoa, kun ilmoitetuista uudistuksista kiinni pitäminen asetetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävien avustusten maksamisen ehdoksi. Yhä vahvempi keskittyminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin on tervetullutta, mutta epäselväksi jää, missä määrin pilari tullaan käytännössä ottamaan huomioon maakohtaisissa suosituksissa ja elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Talouden ohjausjärjestelmä on nivottava EU-ohjausjaksoon siten, että varmistetaan kansanedustuslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan demokraattinen osallistuminen.

2.   Yleistä

2.1

EU oli kokenut taloudellisia ja sosiaalisia vastoinkäymisiä ja kriisejä jo ennen covid-19-pandemian puhkeamista. EU:n talous nousi vuonna 2014 vihdoin pitkästä taantumasta, joka johtui vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä, ja jatkoi sen jälkeen kasvuaan. Myös työllisyysaste nousi. Julkisten investointien määrä oli kuitenkin laskenut alle tason, jolla niiden tulisi olla julkisen pääomavarannon pitämiseksi vakaana suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka EU on maailmanlaajuisessa vertailussa kaiken kaikkiaan suhteellisen vauras talousalue, unionin maiden ja alueiden väliset erot sekä eriarvoisuus ja sukupuolten välinen kuilu yhteiskunnissamme pysyivät ennallaan. Ilmastokriisin uhka ja teknologisen muutoksen aiheuttamat haasteet olivat jo nähtävissä.

2.2

Maaliskuussa 2020 covid-19-pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet muuttivat tilannetta jyrkästi. EU ajautui ennennäkemättömän syvään taantumaan (1) ilman, että aiempia haasteita oli vielä läheskään ratkaistu. Pandemia ja sen vaikutukset olivat ennenkokemattomia, mutta niin olivat myös hädän lievittämiseksi toteutetut EU:n solidaarisuustoimet, kuten yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi ja SURE-väline (2). ETSK arvostaa erityisesti sitä, että EU onnistui laatimaan ja hyväksymään NextGenerationEU:n kaltaisen laajan aloitteen näin vakavan kriisin keskellä. Aloitteen on tarkoitus auttaa paitsi kriisin selättämisessä myös siirtymäprosessin toteuttamisessa, mikä on erittäin perusteltua. Yhteenkuuluvuutta edistävän kattavan tukipolitiikan avulla on saatu vahvistettua luottamusta, mikä on auttanut lievittämään kriisin sosioekonomisia seurauksia, jotka olisivat muuten saattaneet johtaa taloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen.

2.3

Talouden ja pandemian välinen tiivis yhteys kävi ilmeiseksi myös, kun epidemiologisen tilanteen parantuminen käänsi talouden nousuun vuoden 2021 puolivälissä. Syksyn 2021 ennusteen mukaan taloudessa siirrytään elpymisestä laajentumisvaiheeseen ja kasvu kiihtyy 4,3 prosenttiin vuonna 2022. Työpaikkojen syntyyn odotetaan yhtä myönteistä kehitystä (3). Kun otetaan huomioon tartuntamäärien äkillinen kääntyminen jälleen nousuun ja omikronmuunnos, nämä myönteiset ennusteet eivät ehkä valitettavasti toteudu. ETSK korostaa tilanteen huomattavaa epävarmuutta ja pandemian merkittävää vaikutusta taloudelliseen toimintaan.

2.4

Pandemian torjuntaa ja uusien virusmuunnosten ehkäisemistä ei voida toteuttaa onnistuneesti pelkästään kansallisella tasolla, vaan on toimittava valtioiden rajat ylittävästi. ETSK kehottaa tekemään EU:n terveyspolitiikan alalla tiivistä ja ennakoivaa yhteistyötä. Tämä auttaa paitsi pääsemään yli terveyskriisistä myös lievittämään sen talousvaikutuksia. Komitea suosittaa, että rokotusasteen nostamista pidetään edelleen yhtenä päätavoitteena, ja kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan siksikin, että rokotteiden riittävä saatavuus koko maailmassa on myös EU:n oman edun mukaista. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään tätä varten EU:n tasolla avoimen keskustelun siitä, että covid-19-rokotteiden, -hoitojen ja -testien osalta poikettaisiin väliaikaisesti ja vapaaehtoisesti TRIPS-sopimuksen määräyksistä (4).

2.5

ETSK suhtautuu myönteisesti selvityksessä kestävästä kasvusta hahmotellun ”kilpailukykyisen kestävyyden” asialistan moniulotteiseen lähestymistapaan. Se vastaa vaurauteen keskittyvää poliittista lähestymistapaa, jota ETSK on peräänkuuluttanut aiemmissa lausunnoissaan kehottaen ottamaan huomioon useita tavoitteita: ympäristökestävyys ja sosiaalinen kestävyys, kestävä ja osallistava kasvu, täystyöllisyys ja laadukkaat työpaikat, oikeudenmukainen jakautuminen, terveys ja elämänlaatu, rahoitusmarkkinoiden vakaus, hintavakaus, oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen teollisuuden ja talouden rakenteeseen pohjautuva tasapainoinen kauppa sekä julkisen talouden vakaus. Nämä tavoitteet ovat myös johdonmukaisia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja liittyvät läheisesti toisiinsa. Ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä on esimerkiksi ratkaisevan tärkeää omaksua sellainen lähestymistapa kestävään kasvuun, että huomioon otetaan muitakin tavoitteita kuin BKT:n kasvu.

2.6

Kilpailukykyisen kestävyyden asialistan neljä ulottuvuutta – ympäristökestävyys, tuottavuus, oikeudenmukaisuus ja makrotalouden vakaus – liittyvät sitä paitsi läheisesti toisiinsa ja ovat kaikki yhtä tärkeitä. Ne kaikki ovat saman palapelin paloja eivätkä voi toteutua ilman toisiaan, joten yksikään niistä ei ole toissijainen suhteessa toiseen. Komissio korostaa aivan oikein, että kyseisten ulottuvuuksien tulisi vahvistaa toisiaan. ETSK pitää tätä tervetulleena mutta kiinnittää myös huomion supistumisvaikutusten vaaraan. Mitä heikompi on kansanedustuslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuja-asema, sitä todennäköisemmin nämä neljä ulottuvuutta erkaantuvat toisistaan.

2.7

ETSK huomauttaa lisäksi, että neljään toisiinsa kytkeytyvään ulottuvuuteen liittyy läheisesti myös kilpailukyky, joka on niiden kanssa yhtä tärkeä – samoin kuin kaupan tasapaino, joka on yksi talouden keskeisistä tavoitteista. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen kestävyys ovat kilpailukyvyn keskeisiä osatekijöitä ja päinvastoin. Euroopan sosiaalinen malli ja erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ovat EU:n kilpailukyvyn olennaisia osia. Oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen teollisuuden ja talouden rakenteeseen pohjautuva tasapainoinen kauppa on puolestaan EU:n osallistavan kasvun, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden tärkeä edellytys.

3.   Erityistä

3.1   Ympäristökestävyys

3.1.1

Yhtenä tämän vuosisadan suurimpana haasteena on purkaa mahdollisimman pitkälti taloudellisen hyvinvoinnin kytkös ympäristön vaarantumiseen tai tuhoutumiseen. ETSK yhtyy täysin siihen komission näkemykseen, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen edellyttävät välittömiä toimia. Komitea kannattaa varauksetta tavoitetta torjua ilmastokriisiä mutta kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikentyyppiset ympäristövahingot, kuten biologiseen monimuotoisuuteen, veteen ja maaperään kohdistuvat uhat, ilmansaasteet sekä ydinjätteet ja muut myrkylliset jätteet.

3.1.2

Komissio viittaa asianmukaisesti tällaisen siirtymän sosiaalisiin ja taloudellisiin ulottuvuuksiin ja korostaa, että vauraus ja hyvinvointi on tärkeää turvata. ETSK painottaa, etteivät nämä julistukset saa missään tapauksessa jäädä pelkäksi sanahelinäksi, ja kehottaa komissiota kartoittamaan ja analysoimaan yksityiskohtaisesti siirtymän vaikutuksia työllisyyteen ja osaamiseen (5). On myös ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että siirtymän edellyttämät ponnistelut ja siitä saatava hyöty jakautuvat oikeudenmukaisesti. ETSK korostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden ehdottoman kunnioittamisen, keskitetyn sopimisen vahvistamisen, työntekijöiden osallistumiseen pohjautuvan yritysten hyvän hallintotavan (6) sekä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan poliittiseen päätöksentekoon osallistumisen ratkaisevaa merkitystä tämän kannalta. Ne takaavat toimiin sitoutumisen ja ovat myös välttämättömiä ennen kaikkea tasapainoisen ja osallistavan siirtymäprosessin varmistamiseksi.

3.1.3

Tällaista osallistumista on tehostettava erityisesti 55-valmiuspaketin osalta, sillä se sisältää lukuisia ehdotuksia kauaskantoisista politiikkatoimista. ETSK korostaa sen merkitystä, että Euroopassa säilytetään vahvat teollisuuden arvoketjut, ja kehottaa eurooppalaisia teollisuusjohtajia pyrkimään kohti ympäristökestävyyttä. Ehdotus ns. hiilirajamekanismista tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa työllisyyttä ilmastomyönteiseen toimintatapaan siirtyvissä yrityksissä, minkä vuoksi se on keskeinen ja mekanismista on tehtävä tehokas. Kun painopistettä mahdollisesti siirretään ympäristöverotukseen esimerkiksi alkamalla periä veroa saastuttavasta toiminnasta, on ehdottoman tärkeää ehkäistä regressiivisiä tulonjakovaikutuksia ja energiaköyhyyttä. Tässä yhteydessä olisi puututtava työhön kohdistuvaan verorasitukseen.

3.1.4

Komissio huomauttaa, että EU:n kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja, arviolta 520 miljardia euroa vuodessa. Myös työmarkkinasiirtymien tukemiseksi tarvitaan investointeja. ETSK viittaa tässä yhteydessä digitalisaatiosta johtuviin sekä terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen suojeluun ja tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyviin lisäinvestointitarpeisiin ja korostaa, että riittävän investointitason varmistamiseksi on paitsi suunnattava yksityisiä ja julkisia investointeja uudelleen myös lisättävä molempia. Ympäristökestävyyden saavuttaminen on julkishyödyke, johon liittyy markkinoiden toimimattomuuden riski.

3.1.5

Yksityisillä investoinneilla on talouden nykyvaiheessa keskeinen rooli taloudellisen kehityksen ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi. Yksityisen sektorin investointeja ja etenkin innovointia tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa ympäristökestävyyden tavoite esimerkiksi autojen uusien akkujen ja hiilidioksidipäästöttömän teräksentuotannon alalla. ETSK korostaa vakaan liiketoimintaympäristön tarvetta ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin kanavoida yksityistä rahoitusta ilmasto- ja ympäristökestävyyden edistämiseen, kuten uudessa kestävän rahoituksen strategiassa (7) kaavaillaan, ja kannattaa myös sitä, että julkinen sektori edistää – erityisesti InvestEU-ohjelman ja aiheeseen liittyvien NextGenerationEU-toimien kautta – yksityisiä investointeja tarjoamalla kohdennettua tukea, joka on kaikilta osin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaista. Komitea kehottaa kuitenkin kytkemään valtiontukitoimenpiteet laadukkaiden työpaikkojen luomiseen sekä työntekijöiden oikeuksien, ympäristönormien ja verovelvoitteiden noudattamiseen.

3.2   Tuottavuus

3.2.1

Tuottavuudessa on kyse taloudellisen tuotannon tehokkuudesta, ja se määritellään käytännössä tuotoksen suhteena tuotantopanoksiin. Oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla toteutettu tuottavuuden kasvu edistää kilpailukykyä, vaurautta ja ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä pitkällä aikavälillä. Jos tuottavuuteen pyritään kuitenkin epäoikeudenmukaisella ja kestämättömällä tavalla, lopputuloksena saattaa olla, että työntekijöihin ja työnantajiin kohdistuva paine kasvaa, ympäristökestävyys heikkenee, kilpailu vääristyy, eriarvoisuus lisääntyy ja siirtymäprosessi hidastuu. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission lähestymistapaan, jossa tuottavuutta pyritään lisäämään vaurautta tavoitellen siten, että tuetaan edistynyttä teknologiaa ja innovointia, vahvistetaan ihmisten osaamista, tehostetaan koulutusta sekä tietämyksen siirtoa ja hyödyntämistä ja edistetään resurssitehokkuutta. Komitea korostaa erityisesti, että myös sosiaalinen kestävyys on tärkeä osa oikeudenmukaista lähestymistapaa tuottavuuteen.

3.2.2

ETSK korostaa uusien investointien tarvetta kaikkialla ja erityisesti digitaalialalla ja kannattaa etenkin komission kehotusta kiinnittää elpymis- ja palautumissuunnitelmissa huomiota myös huipputason digitaalisten valmiuksien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Elpymis- ja palautumistukiväline voi ja sen myös pitäisi auttaa jäsenvaltioita tekemään investointeja ja uudistuksia, joilla luodaan mahdollisuuksia kehittää muun muassa tekoälyä, suurteholaskentaa, kyberturvallisuutta, mikroelektroniikka- ja elektroniikkakomponentteja ja turvallisia tietoliikenneyhteyksiä. Näin annettaisiin piristysruiske digitaalisille taidoille kaikilla tasoilla ja luotaisiin lisäksi vankka pohja tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiselle, mikä vahvistaisi taloudellista perustaa ja vaurautta pitkällä aikavälillä.

3.2.3

Oikeudenmukaiset ja hyvin toimivat sisämarkkinat edistävät kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä. ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, oikeuslaitoksen laatu ja tehokkuus, toimivat korruptiontorjuntarakenteet, tehokas hallinto verohallinto mukaan lukien sekä toimivat rahanpesun ja petosten torjuntakehykset ovat tärkeitä liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja yritysten välisen oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseksi. Taloudelliset vapaudet ja sosiaaliset ja työmarkkinaoikeudet ovat kuitenkin valitettavasti edelleen epätasapainossa. Sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet ovat perustavan tärkeitä mutta eivät kuulu perustuslaillista suojaa nauttiviin sisämarkkinoiden vapauksiin. Eri maissa sovellettavia oikeuksia, joilla suojellaan työntekijöitä, pidetään joskus markkinoiden hallinnollisina esteinä, minkä johdosta monet työntekijät näkevät sisämarkkinat uhkana. ETSK kehottaa tekemään asianmukaisia ehdotuksia siitä, miten tämä epätasapaino voidaan korjata ja miten voidaan taata sellaisten kansallisten sääntöjen noudattaminen, joilla ei ole perussopimusten antamaa suojaa. Komitea vetoaa myös sen puolesta, että aloitetta, jonka puitteissa BKT:n rinnalle etsitään muitakin indikaattoreita (8), jatkettaisiin vakaasti.

3.2.4

ETSK suosittaa lämpimästi, että energian hintojen nousun kielteisiä taloudellisia ja jakaumavaikutuksia pyrittäisiin lieventämään. Nyt nähty hintojen nousu johtuu ehkä taloudellisen toiminnan voimakkaasta lisääntymisestä huonojen aikojen jälkeen sekä tarjontapuolen häiriöistä, ja se saattaa tasoittua talouden kehityksen vakautuessa. Siitä on kuitenkin välitöntä haittaa teollisuustuotannolle ja teollisuuden kilpailukyvylle. Energian korkeat tukkuhinnat vaikuttanevat lisäksi vähittäishintoihin ja lisäävät siten ruoan hintapaineita. Vaikka nämä vaikutukset ovat ohimeneviä, ne voivat alentaa palkkojen ostovoimaa ja saattaa siten pienituloiset kotitaloudet köyhyysvaaraan. ETSK kannattaa pyrkimyksiä torjua tällaista kehitystä.

3.3   Oikeudenmukaisuus

3.3.1

Heikko sosiaalinen suojelu, epätasapaino ja eriarvoisuus olivat ongelmana jo kauan ennen covid-19-kriisiä. EKP totesi vuonna 2016 yli 20 prosentin EU:n kansalaisista ollessa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, että nettovarallisuuden jakautuminen on ”hyvin vinoutunutta” (9). Maailmanpankin julkaiseman maailman köyhyysraportin 2018 (10) mukaan hieman yli miljardi ihmistä on päässyt absoluuttisesta köyhyydestä kolmen viime vuosikymmenen aikana, mikä johtuu suurelta osin köyhyyden vähenemisestä Kiinassa. Pandemia on hidastanut tätä myönteistä suuntausta. Vauraus kasautuu kuitenkin edelleen huipulle, ja kaikkein rikkaimpien varallisuus on itse asiassa vain kasvanut 25 viime vuoden aikana (11). Komissio viittaa perustellusti pandemiasta johtuvaan kasvavaan eriarvoisuuteen. Eriarvoisuus ei ole ongelma vain itsessään, vaan se myös jarruttaa talouden kehitystä vaimentamalla yksityistä kysyntää ja tarjoamalla kasvualustan yhteiskunnallisille jännitteille. Laadukkaiden työpaikkojen luomisen, kunnollisten palkkojen ja työolojen ja -ehtojen, muita heikommassa asemassa olevien ryhmien työllisyyden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden edistäminen on näin ollen keskeistä. ETSK korostaa, että tällaisia politiikkoja toteutettaessa on tärkeää ottaa huomioon eri maissa vallitsevat työmarkkinasuhteet ja kunnioittaa työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta.

3.3.2

ETSK arvostaa komission toteamusta, jonka mukaan oikeudenmukaisuuden on oltava elpymisessä keskeisellä sijalla. Ongelmallisen eriarvoisuuden, huolestuttavien köyhyysasteiden ja poliittisten jännitteiden vallitessa sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet, syrjimättömyys ja oikeudenmukainen jakautuminen ovat itsessään tärkeitä tavoitteita. ETSK suosittaakin lämpimästi, että pyrittäessä toteuttamaan nk. kaksoissiirtymä eli vihreä ja digitaalinen siirtymä tavoitteeksi otettaisiin myös sosiaalinen kestävyys. ETSK korostaa, että pyrkimällä samanaikaisesti oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään, joka edellyttää kestäviä sosiaalisia olosuhteita, valetaan perusta tulevalle vauraudelle ja häiriönsietokyvylle.

3.3.3

Hyvin suunnitellut aktiiviset työvoimapolitiikat, julkiset työvoimapalvelut ja sosiaalisen suojelun järjestelmät, jotka auttavat ihmisiä säilyttämään elintasonsa epävakaina taloudellisina aikoina ja myös henkilökohtaisen avun ollessa tarpeen, luovat perustan joustavalle sopeutumiselle muutoksiin ja osallistavalle kasvulle. Työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden, kuten työajan lyhennysten, toteuttaminen on auttanut ratkaisevasti kriisin kielteisten työmarkkinavaikutusten torjunnassa. Vaikka tulotuet ja sosiaaliset turvaverkot ovat estäneet tulojen romahtamisen, covid-19-pandemia on kuitenkin myös paljastanut puutteita sosiaalisen suojelun saatavuudessa. ETSK peräänkuuluttaa ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä, joka myötävaikuttaa EU:n yleiseen kykyyn selviytyä kriiseistä.

3.3.4

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös digitaalisen siirtymän sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että pandemia on nopeuttanut digitalisaatiota. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kiinnittää huomiota muun muassa verkko-opiskelun epätasaiseen saatavuuteen, jolla voi olla pitkäaikaisia seurauksia, kuten heikot perustaidot, ja joka voi siten pahentaa koulutuksen eriarvoisuutta. Komitea on täysin samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimia oppimistulosten parantamiseksi koulutusjärjestelmiensä kaikissa osissa. Jotta osaamisen kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan nykyistä paremmin ja voitaisiin ehkäistä sosiaalisten erojen kasvua, on tunnustettava oikeus elinikäiseen oppimiseen ja taattava mahdollisuudet tällaiseen oppimiseen. Tätä on tuettava julkisin varoin, jotta vastuullisia yrityksiä voidaan auttaa tarjoamaan laadukasta elinikäistä koulutusta. Digitaalisen kuilun kaventamiseksi olisi pidettävä visusti huoli siitä, että digitaaliset palvelut ovat vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden saavutettavissa.

3.3.5

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen sekä NextGenerationEU-välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahat ovat yhteensä 1,824 biljoonaa euroa. Näillä varoilla tuetaan jäsenvaltioita nykyisiin haasteisiin vastaamisessa. ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että ilmoitetut politiikkatoimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Varat tulee kohdentaa niin, että edistetään tuntuvasti vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumista. On ensiarvoisen tärkeää, että jo suunniteltuja menoja ei hyväksytä osaksi kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Näin voitaisiin myös välttää tarve lisätä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tai leikata EU:n talousarviosta rahoitettavia menoja.

3.3.6

Lisäksi on seurattava tarkasti rahastoista myönnettävien varojen jakaumavaikutuksia sosiaalisine vaikutuksineen, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksella edistetään ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä. Komissio viittaa asianmukaisesti siihen, että kriisi on vaikuttanut eri väestöryhmiin, toimialoihin ja alueisiin epäsymmetrisesti. ETSK kehottaakin suojelemaan erityisesti pieni- ja keskituloisia kotitalouksia ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joihin kriisit ja siirtymäprosessit vaikuttavat aina kaikkein eniten. Investointeja olisi rahoitettava sillä ehdolla, että ne johtavat työpaikkojen nettolisäykseen ja että niiden yhteydessä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että tulevat sukupolvet hyötyvät tämänhetkisestä varainkäytöstä.

3.4   Makrotalouden vakaus

3.4.1

Pandemian aiheuttama häiriötila on paitsi lisännyt olemassa olevia haavoittuvuuksia ja johtanut taantuvaan kehitykseen jäsenvaltioiden välisten epätasapainojen vähentämisessä myös lisännyt epävarmuutta. Talouden ja rahapolitiikan on siksi pysyttävä kannustavana mutta samaan aikaan myös joustavana, ja niiden avulla on kyettävä reagoimaan erilaisiin epävarmuustekijöihin tai häiriöihin ja varmistamaan EU:n selviytymiskyky. ETSK suhtautuu tämän johdosta myönteisesti yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiseen. Kun siitä luovutaan, on otettava huomioon, millä tasolla taloudellinen toiminta ja työllisyys- ja köyhyysluvut ovat kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna. Jäsenvaltio- ja EU-tason finanssipolitiikkaa sekä rahapolitiikkaa olisi lisäksi koordinoitava huolellisesti, jotta politiikat vahvistavat vastavuoroisesti niillä tavoiteltuja tuki- ja vakautusvaikutuksia.

3.4.2

ETSK kehottaa järjestämään siirtymisen kohti vaurauteen keskittyvää talouden ohjausjärjestelmää, kuten se on esittänyt useissa lausunnoissaan (12). Nyt onkin korkea aika jatkaa pandemian vuoksi keskeytynyttä talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelua, jotta sekä hyvinä että huonoina aikoina voidaan edistää tarvittavia finanssipolitiikkoja. Nykyisen finanssipoliittisen kehyksen puutteet olivat ilmeisiä jo vuonna 2020, ja kriisin takia haasteet ovat entistä vakavampia. Erään analyysin mukaan alijäämäkriteeri jää täyttymättä 23 jäsenvaltiossa ja velkakriteeri 13 jäsenvaltiossa.

3.4.3

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan yhtäkään jäsenvaltiota vastaan ei pidä aloittaa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, sekä sen jäsenvaltioille esittämään suositukseen jatkaa taloustilanteen salliessa finanssipoliittisen tuen antamista turvaten samalla julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä. Tämä vastaa komitean vaatimusta tukea kestävää kasvua ja mahdollistaa siten julkisen talouden vahvistaminen (13). ETSK kehottaa kuitenkin myös tunnustamaan tarpeen lisätä investointeja viipymättä, jotta siirtymäprosessi saadaan käyntiin. Komission olisi lisäksi esitettävä ennen tarkistetun kehyksen voimaantuloa suuntaviivoja siirtymäkaudelle, jonka aikana liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä ei pitäisi käynnistää ja jonka kuluessa voidaan käyttää epätavallista tapahtumaa koskevaa lauseketta maakohtaisesti (14).

3.4.4

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn perustuvassa valvonnassa ei ole ehkä otettu riittävästi huomioon esiin nousevien uusien taloudellisten haasteiden ja erityisesti ympäristöpaineiden keskinäistä vuorovaikutusta (15). Lisäksi tulee seurata sosiaalista epätasapainoa, jotta voidaan tasapainottaa finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten vaatimusten hallitsevaa asemaa (16). Koska sosiaalisella ja työllisyyteen liittyvällä epätasapainolla voi olla haitallisia rajatylittäviä vaikutuksia, ne on tärkeää havaita ja korjata varhaisessa vaiheessa. Komitea on myös tyytyväinen vihreään budjetointiin liittyvään komission työhön.

3.4.5

Talouden elpyminen ja vakaa osallistava kasvu ovat kestävän julkisen talouden ja finanssipoliittisten puskureiden muodostamisen ennakkoedellytyksiä. Koska kansallisesti rahoitettavilla julkisilla investoinneilla on jatkossakin keskeinen rooli, nk. kultaisen säännön soveltaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta ja euron arvoa horjuttamatta on ratkaisevan tärkeää, jotta siirtymäprosessi onnistuisi. Tilanne on kuitenkin hyvin epävarma, ja ETSK varoittaa supistamasta myöskään sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltoalan juoksevia menoja. Hyvin toimivat automaattiset vakauttajat ovat keskeisiä sosiaalisen ahdingon ehkäisemiseksi, kysynnän vakauttamiseksi ja yleisen kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Epäoikeudenmukaiset veropolitiikat ja niiden ohella veropetokset ja aggressiivinen verosuunnittelu kaventavat toisaalta finanssipoliittista liikkumavaraa, jota häiriöihin reagoiminen ja siirtymäprosessin toteuttaminen edellyttävät. Tulopuolta koskevat komission huomiot ovat siksi tervetulleita. Sama pätee myös elpymis- ja palautumistukivälineen osalta ehdotettuihin uudistuksiin, jotka koskevat verohallinnon tehostamista veronkannon parantamiseksi ja säännösten noudattamisesta yrityksille ja yksityishenkilöille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi.

3.4.6

Rahoitusmarkkinoiden vakaus on tärkeä makrotalouden vakauden osatekijä. Pääomamarkkinaunionia ja pankkiunionia syvennettäessä olisi keskityttävä rahoituskanavien vahvistamiseen ja yksityisen sektorin osuuden kasvattamiseen investoinneista. ETSK kehottaa pyrkimään tässä yhteydessä kohti asianmukaista tasapainoa riskien jakamisen ja vähentämisen välillä ja on erityisen tyytyväinen aikeisiin tehostaa ilmastokriisistä johtuvien järjestelmäriskien seurantaa. On myös tärkeää ottaa huomioon sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvat riskit, jotka uhkaavat kasvavien tulonjakoerojen vuoksi sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lisäksi tehokkuuden olisi mentävä rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä monimutkaisuuden edelle ja sääntelyllä olisi varmistettava kuluttajansuojan korkea taso.

3.5   Talouspolitiikan EU-ohjausjakso kehittyy

3.5.1

ETSK korostaa, että EU siirtyy NextGenerationEU-välineen myötä talouspolitiikassa uuteen vaiheeseen ja ottaa ratkaisevan askeleen kohti yhteisvastuuta. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kehittäminen vuonna 2022 tarjoaa mahdollisuuden parantaa taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. ETSK kehottaa sitoutumaan kestävän ja osallistavan kasvun, täystyöllisyyden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistämiseen sekä vahvistamaan päättäväisesti demokraattista otetta. Lisäksi työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista ohjausjaksoon tulee viimein lisätä.

3.5.2

Elpymis- ja palautumistukivälineen toteuttaminen EU-ohjausjakson kautta lisää ohjausjakson merkitystä. Maakohtaiset suositukset saavat myös aiempaa enemmän poliittista painoarvoa, kun rahoituserien maksaminen kytketään – kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sisältämien ja maakohtaisiin suosituksiin lujasti ankkuroitujen – uudistusten toteuttamiseen. Työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on tämän johdosta välttämättä osallistettava nykyistä tiiviimmin kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. ETSK kehottaa asettamaan näiden tahojen kuulemiselle vähimmäisvaatimukset (17). Koheesiopolitiikan tiukat säännöt sidosryhmien kuulemisesta ja erityisesti kumppanuusperiaatteesta olisi otettava huomioon vähintäänkin mallina elpymis- ja palautumistukivälineen menettelyjen yhteydessä (18).

3.5.3

Erilaisissa empiirisissä tutkimuksissa korostetaan, että suurin osa aiemmista maakohtaisista suosituksista on painottunut kilpailukyvyn parantamiseen ja julkisen talouden vakauttamiseen. ETSK kehottaa komissiota jatkamaan kilpailukykyisen kestävyyden asialistassa sovellettua tasapainoista lähestymistapaa eritoten tulevissa maakohtaisissa suosituksissa. Erityisesti olisi suositeltava uudistuksia, jotka koskevat esimerkiksi aktiivista ja osallistavaa työvoimapolitiikkaa ja elinikäisen oppimisen järjestelmiä, kuten uudelleenkoulutusta ja uranvaihtotukea koskevia ohjelmia, joita tulee tarjota myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, mm. vammaisille tai ikääntyville henkilöille.

3.5.4

Komitea on erityisen ilahtunut siitä Porton sosiaalialan huippukokouksen lopputulemasta, että tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla tulee seurata edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa ja että seuranta nivotaan osaksi EU-ohjausjaksoa. Onkin tervetullutta, että vuoden 2022 yhteisessä työllisyysraportissa keskitytään aiempaa enemmän pilarin periaatteisiin ja että raportin analyysissa otetaan huomioon vuotta 2030 koskevat yleistavoitteet ja tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun pääindikaattorit. Epäselväksi kuitenkin jää, missä määrin nämä päätelmät tullaan käytännössä ottamaan huomioon maakohtaisissa suosituksissa ja elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Viitekohtina olisi käytettävä lisäksi kestävän kehityksen tavoitteita.

3.5.5

ETSK kehottaa myös toteuttamaan uudistuksia, joilla taataan EU:n varojen tehokas käyttö esimerkiksi parantamalla julkishallinnon teknisiä valmiuksia johtaa investointihankkeita. Lisäksi julkisten hankintojen järjestelmien perusperiaatteena olisi oltava työ-, sosiaali- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon valitseminen halvimman tarjouksen sijasta, ja uudistusten avulla olisi purettava muita muuhun kuin rahaan liittyviä tuloksekkaan investointipolitiikan esteitä. ETSK kehottaa komissiota erityisesti estämään varojen väärinkäytön ja korruption.

3.5.6

Talouden ohjausjärjestelmä ja erityisesti finanssipoliittisen kehyksen säännöt on nivottava talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon siten, että varmistetaan Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan demokraattinen osallistuminen. Järjestelmää olisi lisäksi uudistettava siten, että edistetään monenvälistä ja demokraattista vuoropuhelua makrotaloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä haasteista sekä politiikan koordinointia.

---

(1)  Euroopan komission kevään 2020 talousennuste

(2)  Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline.

(3)  Syksyn 2021 ennuste

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kriisistä selviäminen entistä vahvempana pandemian jälkeen – tähänastisten kokemusten hyödyntäminen” (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 116).

(5)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(6)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14).

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistettu kestävän rahoituksen strategia” (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 97).

(8)  Background – Beyond GDP, Euroopan komissio.

(9)  Euroopan keskuspankki, The Household Finance and Consumption Survey: results from the second wave, nro 18, joulukuu 2016.

(10)  Maailmanpankkiryhmä: Poverty and shared prosperity 2018. Piecing together the poverty puzzle. Overview, kuva 0.1, s. 2.

(11)  World Inequality Report 2022 -eriarvoisuusraportissa on ajantasaisimmat ja kattavimmat tiedot eriarvoisuudesta maailmassa.

(12)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu 2020” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 227), ja ”EU:n finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen kestävän elpymisen ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi” (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11).

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu 2020” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 227).

(14)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen kestävän elpymisen ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi” (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11).

(15)  COM(2021) 662 final.

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 13).

(17)  ETSK:n päätöslauselma aiheesta ”Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 1).

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Koheesiopolitiikka eriarvoisuuden torjunnassa – täydentävyys ja päällekkäisyys elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa” (EUVL C 517, 22.12.2021, s. 1).