Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n talousarvion uudet omat varat”

(COM(2021) 566 final)

”Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta”

(COM(2021) 569 final – 2021/0429 (APP)) ja

”Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta”

(COM(2021) 570 final – 2021/0430 (CNS))

(2022/C 323/09)

Esittelijä:	Philip VON BROCKDORFF
Toinen esittelijä:	Antonio GARCÍA DEL RIEGO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 1.3.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	6.5.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	18.5.2022
Täysistunnon nro	569
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	144/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille yhteisymmärryksen siitä, että uusia omia varoja tarvitaan NextGenerationEU-aloitteeseen perustuvasta lainanotosta aiheutuneen velan maksamiseksi takaisin vaarantamatta muiden EU:n ohjelmien ja välineiden määrärahoja tai kasvattamatta merkittävästi bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien varojen osuutta. Tiedonannossa esitetyt komission ehdotukset ovat tarpeellisia, mutta ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että uuden järjestelmän suunnittelussa pyritään tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, tehokkuuteen, avoimuuteen, yksinkertaisuuteen ja vakauteen ja painotetaan kilpailukykyä ja yhteisvastuullista toimintaa silloin kun se on tarpeen. ETSK pitää erityisen tärkeänä kotitalouksien ja yritysten tukemista tarvittaessa ja suosittaa painokkaasti tekemään kohdennetumpia vaikutustenarviointeja maakohtaisesti ja eri toimialoilla, jotta voidaan havaita mahdolliset kielteiset vaikutukset kotitalouksiin ja EU:n talouden yleiseen kilpailukykyyn.

1.2

Päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat ovat tärkeä väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä toteutetaan häiriöttömästi ja kustannustehokkaasti. ETSK panee merkille päästökauppajärjestelmän laajentamisen koskemaan meriliikennealaa, ilmailun päästöoikeuksien asteittaisen lisäämisen sekä tieliikenteen ja rakennusten sisällyttämisen järjestelmään. ETSK pitää uskottavana, että rajallinen osuus päästökauppajärjestelmän tuloista voitaisiin ohjata EU:n talousarvioon. Kyseessähän on Euroopan laajuinen ilmastoväline, joka auttaa saavuttamaan ilmastoneutraaliustavoitteet ja vahvistamaan sisämarkkinoita. Tuloja pitäisi siis olla riittävästi niiden alojen tukemiseksi, jotka joutuvat toteuttamaan lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi ETSK toistaa, että saastuttaja maksaa -periaatetta olisi sovellettava kaikissa maissa.

1.3

EU:n päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi ovat sidoksissa toisiinsa, joten ETSK:n mielestä niitä olisi tarkasteltava samassa hengessä. EU:n päästökauppajärjestelmä voi aiheuttaa hiilivuotoa, kun taas hiilirajamekanismi voi paikata tällaisen vuodon asettamalla hinnan tuontituotteiden sisältämille kasvihuonekaasupäästöille. ETSK varoittaa kuitenkin, ettei pidä suunnitella sellaista hiilirajamekanismia, joka asettaisi Euroopan valmistusteollisuuden ja muut yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan.

1.4

ETSK katsoo, että ennakoitavuus- ja avoimuuskriteerien noudattaminen on turvattava, sillä EU:n päästökauppajärjestelmästä ja hiilirajamekanismista saatavat tulot voivat vaihdella.

1.5

Komissio ehdottaa myös kolmatta omien varojen luokkaa: jäsenvaltiot suorittaisivat EU:n talousarvioon kansallisen rahoitusosuuden, joka perustuu kullekin jäsenvaltiolle kohdennettavaan osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitoista. ETSK pitää tätä asianmukaisena perustana EU:n omille varoille: se täyttää oikeudenmukaisuusvaatimukset, sillä yritykset maksaisivat osuuden jäännösvoitoista sen mukaan, missä niillä on toimintaa ja missä ne tuottavat voittoa. ETSK katsoo kuitenkin, että on turvattava tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä verojärjestelmässä, jotta EU:n yritykset eivät joudu epäedulliseen kilpailuasemaan. Uudet säännöt olisi pantava täytäntöön samaan aikaan EU:n suurimpien kauppakumppaneiden ja kilpailijamaiden kanssa. Lisäksi uusia sääntöjä olisi sovellettava yhdenmukaistettujen määritelmien ja standardien mukaisesti. ETSK painottaa myös yhtiöverotulojen epävakautta ja vaikeutta arvioida ennalta tästä omien varojen lähteestä saatavia tuloja. Komitea korostaa, että keskustelut sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista lopullisista yksityiskohdista ovat vielä kesken. ETSK katsookin, että on liian aikaista laskea näitä omia varoja pysyviksi EU:n varoiksi, etenkin kun huomioon on otettava se mahdollisuus, että jäsenvaltioiden täytyy maksaa osa verotuloista kolmansille lainkäyttöalueille.

1.6

ETSK varoittaa, että kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvan mahdollisen ylimääräisen verorasitteen neutralisoimiseksi saatetaan tarvita kansallisen tason verouudistuksia ja/tai korvausmekanismeja.

1.7

ETSK toteaa myös, että uuden omien varojen järjestelmän asianmukainen suunnittelu ja sujuva täytäntöönpano edellyttävät sekä vahvaa poliittista tahtoa syventää EU:n yhdentymistä että selkeää etenemissuunnitelmaa kohti tulevaisuuden Eurooppaa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon Ukrainan sota. Komission ehdotusta saatetaankin joutua jossain vaiheessa tarkistamaan. ETSK on sitoutunut tarkkailemaan ja seuraamaan jatkuvasti tämän räikeän maahantunkeutumisen inhimillisiä ja aineellisia seurauksia ja niiden ennalta-arvaamatonta kehitystä voidakseen arvioida hyvissä ajoin, mikä on paras tapa toimia.

2.   Taustaa

2.1

Euroopan komissio ehdottaa perustettavaksi uusia omia varoja EU:n talousarvioon luomalla kolme uutta tulonlähdettä: ensimmäinen perustuu tarkistetusta päästökauppajärjestelmästä saataviin tuloihin, toinen ehdotetun EU:n hiilirajamekanismin tuottamiin varoihin ja kolmas verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan OECD:n ja G20-ryhmän alustavan, vielä keskeneräisen sopimuksen nojalla EU:n jäsenvaltioille kohdennettavaan osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitoista (nk. ensimmäinen pilari). Näiden uusien tulonlähteiden arvioidaan tuottavan EU:n talousarvioon yhteensä jopa 17 miljardia euroa vuosittain vuosina 2026–2030.

2.2

Uudet omat varat auttaisivat maksamaan takaisin varoja, jotka EU on nostanut NextGenerationEU-välineen avustusosuuden rahoittamiseksi. Uuden päästökauppajärjestelmän on tämän mukaisesti tarkoitus osallistua sosiaalisen ilmastorahaston rahoittamiseen 55-valmiuspaketin suunnitelman mukaisesti. Sosiaalisen ilmastorahaston rahoittaminen on yksi ehdotuksen tärkeistä tavoitteista. Rahasto tukisi sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää ja tarjoaisi rahoitusta heikossa asemassa oleville kotitalouksille, liikenteenkäyttäjille ja mikroyrityksille, jotta nämä voisivat rahoittaa energiatehokkuuteen, uusiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin ja puhtaampaan liikkuvuuteen kohdistuvia investointeja. Lisäksi rahastosta voidaan myöntää tarvittaessa väliaikaista suoraa tulotukea.

2.3

Heinäkuussa 2021 hyväksytyn 55-valmiuspaketin tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Pakettiin sisältyy EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen niin, että se koskisi tulevaisuudessa myös meriliikennealaa, mahdollistaisi ilmailun päästöoikeuksien huutokaupan lisäämisen ja loisi uuden järjestelmän rakennuksia ja tieliikennettä varten.

2.4

Uusi päästökauppajärjestelmä auttaisi varmistamaan sujuvan siirtymisen vähähiiliseen talouteen, jossa ei unohdeta yhteiskunnan heikko-osaisimpia. Tällä hetkellä suurin osa päästöoikeuksien huutokaupan tuloista ohjataan kansallisiin talousarvioihin. Ehdotetussa uudessa järjestelmässä 25 prosenttia EU:n päästökauppatuloista ohjattaisiin EU:n talousarvioon. Tulot EU:n talousarvioon olisivat arviolta keskimäärin 12,5 miljardia euroa vuodessa vuosina 2026–2030.

2.5

Komissio ehdottaa myös hiilirajamekanismia, jonka tarkoituksena on pienentää EU:hun kohdistuvan hiilivuodon riskiä asettamalla tuontituotteille hiilen hinta, joka vastaa summaa, joka olisi maksettu, jos tavarat olisi tuotettu unionissa. Mekanismia sovelletaan tiettyihin valittuihin aloihin, ja komissio pitää sitä täysin yhteensopivana WTO:n sääntöjen kanssa. Ehdotuksen mukaan hiilirajamekanismi otetaan asteittain käyttöön sitä mukaa kun luovutaan asteittain päästökauppajärjestelmän uudelleenjakomekanismista, jonka olikin tarkoitus olla vain väliaikainen. EU:hun tuotavista tuotteista maksettaisiin maksu, joka perustuu niiden ”hiilipitoisuuteen” eli niiden tuotannosta aiheutuneisiin hiilidioksidipäästöihin (näiden hiilidioksidipäästöjen kokonaishinta on sama kuin hiilen hinta EU:ssa). Toisaalta muihin maihin vietäviin tavaroihin ei sovelleta alennusta (joka perustuu eroon niiden tuotannosta Euroopassa maksetun hiilen hinnan ja kohdemarkkinoiden hiilen hinnan välillä). Tämän korvaamiseksi innovaatiorahasto, jonka tulot saadaan 450 miljoonan päästöoikeuden huutokaupasta vuosina 2020–2030, auttaa Euroopan teollisuutta sopeutumaan hiilestä irtautumisen prosessiin. Rahaston suuruus voi vuosina 2020–2030 olla noin 10 miljardia euroa hiilen hinnasta riippuen. Innovaatiorahasto on keskeinen rahoitusväline koko EU:n talousaluetta koskevien Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täyttämisessä ja Euroopan muuttamista ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä koskevan Euroopan komission strategisen vision tukemisessa. Tämä on todettu myös Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmassa.

2.6

Komissio ehdottaa, että hiilirajamekanismin tuottamista varoista 75 prosenttia ohjataan EU:n talousarvioon, minkä arvioidaan olevan vuosittain keskimäärin noin miljardi euroa vuosina 2026–2030.

2.7

Kolmas ehdotettu tulonlähde saataisiin verottamalla tiettyä osuutta maailman suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten ”jäännösvoitoista”, kuten veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen puitteissa viime vuonna sovittiin. Järjestelyn yksityiskohdat on vielä viimeisteltävä. Tähän sisältyy kaksipilarinen ratkaisu maasta toiseen suuntautuviin verosiirtoihin puuttumiseksi, kansainvälisten verosääntöjen johdonmukaistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että voittoja verotetaan siellä, missä taloudellista toimintaa harjoitetaan ja arvonmuodostus tapahtuu. Komissio ehdottaa omien varojen lähdettä, joka vastaa 15:tä prosenttia EU:n jäsenvaltioille kohdennettavasta osuudesta soveltamisalaan kuuluvien yritysten jäännösvoitoista. Verotulojen uudelleenohjaamista kolmansiin maihin ei kuitenkaan ole otettu huomioon.

2.8

Seuraavassa vaiheessa komissio laatii EU:n direktiivin, kun OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen sopimus ensimmäisestä pilarista on saatu valmiiksi. Prosessi täydentyy toisesta pilarista annettavalla direktiivillä, josta komissio antoi äskettäin erillisen ehdotuksen (1). Ennen sopimuksen valmiiksi saattamista EU:n talousarvioon odotetaan ohjautuvan arviolta noin 2,5–4 miljardia euroa vuodessa.

2.9

EU:n täytyy muuttaa kahta tärkeää säädöstä, jotta ehdotetut uudet omat varat voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon. Ensinnäkin komissio ehdottaa omia varoja koskevan päätöksen muuttamista kolmen uuden omien varojen lähteen lisäämiseksi entisiin omiin varoihin. Toiseksi komissio ehdottaa muutosta asetukseen nykyisestä EU:n pitkän aikavälin talousarviosta, joka kattaa vuodet 2021–2027, eli asetukseen monivuotisesta rahoituskehyksestä. Muutos tekee oikeudellisesti mahdolliseksi aloittaa NextGenerationEU-välineen lainojen takaisinmaksu jo nykyisen rahoituskehyskauden aikana. Samaan aikaan ehdotetaan asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen menokattojen nostamista vuosiksi 2025–2027 sosiaalisen ilmastorahaston lisämenojen mukaisesti.

2.10

Päätös omista varoista on hyväksyttävä yksimielisesti neuvostossa Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen. Päätös voi tulla voimaan sen jälkeen, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus edellyttää neuvoston yksimielistä hyväksyntää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen.

3.   Yleistä

3.1

On selvää, että tarvitaan omiin varoihin perustuva taloudellinen malli, jotta EU voi maksaa takaisin NextGenerationEU-välineen avustusosuuden ja sosiaalisen ilmastorahaston rahoittamiseksi nostamansa varat. Taloudellisen mallin täytäntöönpano on kuitenkin haasteellista. ETSK toteaa myös, että komission ehdotuksessa vakiinnutetaan säännöt, joiden nojalla EU:n talousarvioon suoritetaan täydentäviä kansallisia rahoitusosuuksia. Mikäli talousarvio jäisi vajaaksi, sovellettaisiin edelleen nykyistä bruttokansantuloon perustuvaa rahoitusosuusjärjestelmää. ETSK panee kuitenkin merkille, että komissio aikoo vuonna 2023 ehdottaa vielä uusia omia varoja.

3.2

ETSK katsoo joka tapauksessa, että tarkasteltavana oleva ehdotus heijastaa nykyistä tulonkeruujärjestelmää ja nojautuisi edelleen erittäin vahvasti jäsenvaltioiden maksuosuuksiin. ETSK toteaa kuitenkin, että omien varojen järjestelmän mallin laajentaminen tarjoaisi käyttöön varat, joiden turvin voitaisiin reagoida tehokkaammin talouden häiriöihin ja tukea taloudellisesti kestävän kasvun aloitteita ja talouden elpymistä.

3.3

Kaiken kaikkiaan omien varojen malli auttaisi myös vahvistamaan talous- ja rahaliiton rahoituskapasiteettia, edistäisi mahdollisesti taloudellista lähentymistä ja auttaisi lieventämään epäsymmetrisiä makrotalouden häiriöitä. Omien varojen käyttö tehostaisi myös politiikkaa, kun rahoitus olisi tiiviisti sidoksissa EU:n tavoitteisiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja talouden kestävyyden alalla. Yhteys EU:n poliittisten tavoitteiden ja rahoituslähteiden välillä valittaessa omien varojen muotoja on tärkeä näkökohta, jota ETSK kannattaa.

3.4

ETSK toteaa, että omien varojen löytäminen on haastava tehtävä ja että mahdollisilla vaihtoehdoilla on omat huonot puolensa (varsinkin riittävyyden, vakauden tai vaikuttavuuden suhteen). Siksi komission ehdottama järjestelmä, jossa yhdistellään erilaisia omia varoja ja minimoidaan näin esimerkiksi omien varojen määrän vaihtelu, on tarpeellinen. Erilaisten omien varojen yhdistelmä auttaa myös jakamaan taloudellista taakkaa oikeudenmukaisemmin jäsenvaltioiden välillä.

3.5

Lisäksi ETSK pitää erittäin tärkeänä, että omien varojen hallinnointi on tehokasta. Sen vastapainoksi on kuitenkin varmistettava menopuolen tehokkuus ja vaikuttavuus kaikissa vaiheissa. Tämä koskee erityisesti sosiaalisen ilmastorahaston (2) menoja, joilla on tarkoitus lievittää liikenteessä ja rakennusten lämmitysjärjestelmissä käytettävän hiilen hinnan nousun aiheuttamia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia. ETSK on jo ilmaissut tässä yhteydessä huolensa erityisesti siitä, että rakennuksia ja liikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän kustannukset olisivat odotettuja hyötyjä suuremmat ja voisivat johtaa hallitsemattomiin hintapiikkeihin. ETSK on myös maininnut, että on valtava haaste suunnitella tehokasta ja oikeudenmukaista korvausmekanismia 27 jäsenvaltion EU:ssa, jossa eri maiden tilanteet ovat sosioekonomisesti ja ilmastollisesti hyvin erilaisia.

3.6

ETSK panee merkille, että jäsenvaltiot ovat tähän asti käyttäneet päästökauppajärjestelmän huutokauppatulot ilmastotoimiin ja päästökauppa-aloihin suuntautuvien investointien tukemiseen ja ovat näin vauhdittaneet päästövähennyksiä. ETSK varoittaa, että kun osa päästökauppajärjestelmän tuloista käytetään NextGenerationEU-välineen avustusosuuden takaisinmaksuun, tästä voi aiheutua taloudellisia rajoitteita, jotka estävät lisätuen myöntämisen Euroopan taloudelle ja väestölle hiilineutraaliuteen johtavan siirtymän aikana.

3.7

ETSK kannattaa innovaatiorahastoa ja sen tavoitetta auttaa yrityksiä investoimaan puhtaaseen energiaan ja puhtaaseen teollisuuteen. ETSK on kuitenkin ilmaissut epäilynsä siitä, pystyykö rahasto ylläpitämään ja vahvistamaan EU:n teollisuuden kilpailuasemaa.

3.8

ETSK kannattaa yleisesti komission ehdottamia kolmea uutta omien varojen lähdettä mutta varoittaa näiden lisätulojen mahdollisista vaikutuksista kotitalouksiin ja yrityksiin. Mahdollisen ylimääräisen verorasitteen neutralisoimiseksi saatetaankin tarvita kansallisen tason verouudistuksia tai korvausmekanismeja. Lisäksi ETSK varoittaa Ukrainan sodan aiheuttamien korkeampien energianhintojen vaikutuksista kotitalouksiin ja yrityksiin. Nämä lisäkustannukset ja niiden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset saattavat viedä pohjaa komission ehdotukselta. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon Ukrainan sota. Komission ehdotusta saatetaankin joutua jossain vaiheessa tarkistamaan. ETSK on tämän vuoksi sitoutunut tarkkailemaan ja seuraamaan jatkuvasti tämän räikeän maahantunkeutumisen inhimillisiä ja aineellisia seurauksia ja niiden ennalta-arvaamatonta kehitystä voidakseen arvioida hyvissä ajoin, mikä on paras tapa toimia.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan rahoituslähteitä, jotta NextGenerationEU-väline saadaan todella maksettua takaisin. Rahoituslähteiden on oltava vakaita, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja yrityksille suotuisia. Vakaus on ehdoton vaatimus, samoin kuin yksinkertaisuus ja varmuus. Lisäksi olisi varmistettava, että käyttöön otetut järjestelmät, erityisesti päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi, kestävät talouden häiriöitä. Kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvaa lisärasitetta on vältettävä, eikä ETSK vielä esitä arviotaan siitä, miten rahoituslähteet voivat vaikuttaa sekä kotitalouksiin että yrityksiin. ETSK suosittaa tekemään tässä yhteydessä kohdennetumpia vaikutustenarviointeja maakohtaisesti ja eri toimialoilla, jotta voidaan havaita mahdolliset kielteiset vaikutukset kotitalouksiin ja EU:n yritysten yleiseen kilpailukykyyn. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida NextGenerationEU-välineestä maksettujen varojen määrä.

4.2

ETSK kannattaa sitä, että jäsenvaltiot osoittavat osan OECD:n verouudistuksen jälkeen niille päätyvistä jäännösverotuloista komissiolle omiksi varoiksi, mutta tällaisesta siirrosta ei saisi aiheutua uusia rasitteita kotitalouksille tai yrityksille. ETSK suosittaa tarvittaessa verouudistuksen tekemistä muilla tasoilla siirron yhteydessä, jotta kotitalouksilta ja yrityksiltä ei tarvitsisi periä lisämaksuja.

4.3

ETSK katsoo, että OECD:n kansainvälinen yritysverotusta koskeva ennakkosopimus on merkittävä läpimurto pyrkimyksissä varmistaa, että globaaleja suuryhtiöitä verotetaan siellä, missä taloudellinen toiminta ja arvonmuodostus tapahtuvat. ETSK uskoo myös, että uudet säännöt voivat vakauttaa ja johdonmukaistaa kansainvälistä verojärjestelmää. ETSK katsoo kuitenkin, että on turvattava kaikin keinoin toimintaedellytysten tasapuolisuus kansainvälisessä verojärjestelmässä. Uudet säännöt olisi pantava täytäntöön samaan aikaan EU:n suurimpien kauppakumppaneiden ja kilpailijamaiden kanssa. Lisäksi uusia sääntöjä olisi sovellettava yhdenmukaistettujen määritelmien ja standardien mukaisesti. ETSK painottaa myös yhtiöverotulojen epävakautta ja vaikeutta arvioida ennalta tästä omien varojen lähteestä saatavia tuloja. Komitea korostaa, että keskustelut sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista lopullisista yksityiskohdista ovat vielä kesken. ETSK katsookin, että on liian aikaista laskea näitä omia varoja pysyviksi EU:n varoiksi, etenkin kun huomioon on otettava se mahdollisuus, että jäsenvaltioiden täytyy maksaa osa verotuloista kolmansille lainkäyttöalueille.

4.4

ETSK katsoo, että on rohkea veto ehdottaa päästökauppajärjestelmän tulojen siirtämistä omiksi varoiksi ja luopumista ajattelusta, että ne olisivat luonteeltaan kansallisia varoja. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että ehdotus ei kannusta vähentämään saastumista merkittävällä tavalla saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. ETSK katsoo lisäksi, että saastuttaja maksaa -periaatetta olisi sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. Haasteena tässä yhteydessä on edelleen se, miten tulot investoidaan uudelleen niin, että ne hyödyttävät yhteisöjä. Myös ehdotuksen vaikutukset kiinteistömarkkinoiden kaltaisiin aloihin on arvioitava maakohtaisesti tai alueittain, sillä aluesuunnittelusäännöt ovat usein erilaisia ja energiatehokkuuden kustannukset voivat johtaa kiinteistöjen hintojen nousuun. ETSK suhtautuu myönteisesti tilapäiseen yhteisvastuulliseen mukautusmekanismiin, joka auttaa varmistamaan, että omiin varoihin suunnattava rahoitusosuus on kullekin jäsenvaltiolle oikeudenmukainen. Sitä varten sovelletaan BKTL-pohjaisia enimmäis- ja vähimmäisrahoitusosuuksia. Näin vältetään se tilanne, että jotkin jäsenvaltiot maksavat taloutensa kokoon nähden suhteettoman suuren rahoitusosuuden EU:n talousarvioon jäsenvaltioiden siirtyessä kestävämpään talouteen. Toisaalta ETSK on huolissaan siitä, että jos päästökauppajärjestelmä pannaan täytäntöön vain osittain, hiilirajamekanismi on vaarassa. Tällöin jäsenvaltiot voisivat saada verukkeen syyttää Eurooppaa epäsuosituista toimenpiteistä.

4.5

ETSK on myös sitä mieltä, että ehdotetuilla uusilla varoilla on tuettava EU:n poliittisia tavoitteita erityisesti sisämarkkinoiden, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun suhteen ja että niiden on parannettava EU:n kansalaisten hyvinvointia.

4.6

Toinen tärkeä näkökohta on se, että ehdotuksista aiheutuva taloudellinen rasite on jaettava oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken. ETSK korostaa jäsenvaltioiden välisiä rakenteellisia eroja, joiden vuoksi yksittäiset ehdotukset vaikuttavat eri tavoin eri jäsenvaltioihin. ETSK on tyytyväinen siihen, miten sosiaalisen ilmastorahaston tuki jaetaan kansallisella tasolla maa- ja aluekohtaisen suhteellisen vaurauden perusteella. On kuitenkin ehdottomasti huolehdittava siitä, että ehdotusten täytäntöönpano eri puolilla EU:ta tapahtuu oikeudenmukaisesti. Tärkeää on myös varmistaa, että uusien omien varojen laskenta, siirtäminen ja valvonta eivät aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa Euroopan komissiolle, unionin toimielimille tai kansalliselle hallinnolle.

---

(1)  Ehdotus neuvoston direktiiviksi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (COM (2021) 823 final).

(2)  EUVL C 152, 6.4.2022, s. 158.