Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta

(COM(2021) 189 final – 2021/104 (COD))

(2021/C 517/07)

Esittelijä:

Marinel Dănuț MURESAN

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 22.6.2021 Euroopan parlamentti, 23.6.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 ja 114 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	2.9.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	22.9.2021
Täysistunnon nro	563
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	226/0/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi ja katsoo, että korkealaatuinen kestävyysraportointi on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, 55-valmiuspaketin kunnianhimoiset tavoitteet mukaan luettuina.

1.2

Erityisesti todettakoon, että yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin laajentaminen kattamaan kaikki tietyt ehdot täyttävät suuret yritykset sekä listatut pk-yritykset tukee Euroopan talouden muuttamista Pariisin sopimuksen mukaisesti samaan tapaan kuin Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) toimeksianto kehittää johdonmukaisia, muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevia EU:n standardeja.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio keskittyy kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti kannustamaan yrityksiä ja rahoituslaitoksia julkistamaan korkealaatuisia kestävyystietoja. Julkisen ja yksityisen sektorin on työskenneltävä yhdessä tämän tuloksen saavuttamiseksi, ja kestävää rahoitusta ja yritysten raportointia koskevalla lainsäädäntökehyksellä on tässä ratkaiseva merkitys.

1.4

ETSK kannustaa lainsäätäjiä arvioimaan niitä toiminnallisia ja hallinnollisia kustannuksia, joita aiheutuu pk-yritysten asteittaisesta ja vapaaehtoisesta sisällyttämisestä direktiivin soveltamisalan piiriin ja harkitsemaan mahdollisia lisätukitoimenpiteitä, joilla autetaan kompensoimaan mahdollisia hallinnollisia ja toiminnallisia rasitteita tälle keskeiselle talouden segmentille.

1.5

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että Euroopan komissio selventää ”kaksinkertaisen olennaisuuden” periaatetta ja noudattaa sitä, sekä sen kuvaukseen, joka on esitetty ehdotuksen luvussa 3.

1.6

ETSK kannattaa Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle (EFRAG) annettua toimeksiantoa valmistella teknisiä neuvoja muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan eurooppalaisen standardin kehittämiseksi. Tähän standardin laatimisprosessiin on otettava mukaan kaikki sidosryhmät, joilla on kestävyysraportoinnin laatimiseen ja käyttämiseen liittyviä olennaisia intressejä: asianomaisille rahoitusalan yritysten ja muiden kuin rahoitusalan yritysten sidosryhmille, työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnalle on taattava selkeä rooli kaikissa vaiheissa.

1.7

ETSK kannustaa Euroopan komissiota, Euroopan valvontaviranomaisia ja lainsäätäjiä varmistamaan, että kestävyysraportointikehyksen eri osatekijät, myös rahoituslaitoksia koskevat osatekijät, sovitetaan huolellisesti yhteen sisällön ja järjestyksen osalta.

1.8

ETSK myös kannustaa Euroopan komissiota ja EFRAGia pohtimaan, miten kestävyysriskejä ja -vaikutuksia koskevat maakohtaiset raportointivaatimukset voivat edistää yksityiskohtaisempien ja oleellisempien tietojen julkistamista kaikkien soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen osalta.

1.9

Lisäksi ETSK kannustaa Euroopan komissiota harkitsemaan talous- ja kestävyyslukutaidon tukemista. Vaikka tarkasteltavana olevalla ehdotuksella varmistetaan, että yritykset ja rahoituslaitokset pystyvät toimittamaan täsmällisiä tietoja loppukäyttäjille, tuleville edunsaajille ja muille lopullisille sijoittajille, tarvitaan täydentäviä toimia, jotta nämä käyttäjät voivat kanavoida säästönsä kestäviin investointeihin riittävän luottavaisin mielin. ETSK suhtautuukin myönteisesti sitoumuksiin, jotka on tehty tältä osin kestävään talouteen siirtymisen rahoittamista koskevan strategian yhteydessä (1).

2.   Komission ehdotus

2.1

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU (2). tilinpäätösdirektiivin muuttamisesta hyväksyttiin vuonna 2014. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten oli raportoitava direktiivin säännösten mukaisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2018 (varainhoitovuodelta 2017).

2.2

Komissio julkaisi muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaisesti vuonna 2017 yrityksille tarkoitetut ei-sitovat raportointia koskevat suuntaviivat (3). Vuonna 2019 se julkaisi täydentävät suuntaviivat ilmastoon liittyvien tietojen raportoinnista (4). Nämä suuntaviivat eivät ole parantaneet riittävästi niiden tietojen laatua, joita yritykset ilmoittavat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaisesti.

2.3

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja vuoden 2020 työohjelmassaan Euroopan komissio sitoutui ehdottamaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tarkistamista (5).

2.4

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman (6), jossa toistetaan tarve yhdenmukaistaa edelleen yritysten toimittamia muita kuin taloudellisia tietoja, joita tarvitaan investointipäätösten ohjaamiseksi. Toimintasuunnitelman jälkeen Euroopan komissio julkaisi kolme lainsäädäntöehdotusta – luokitusjärjestelmäasetuksen (7), kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen (8) ja vähähiilisyyden vertailuarvoja koskevan asetuksen (9) – joissa määritellään tarkemmin yrityksiltä tätä tarkoitusta varten vaadittavat tiedot.

2.5

Euroopan parlamentti kehotti toukokuussa 2018 antamassaan kestävää rahoitusta koskevassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kehittämään raportointivaatimuksia edelleen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin puitteissa (10). Joulukuussa 2020 antamassaan päätöslauselmassa yritysten kestävästä hallinnoinnista se ilmaisi tyytyväisyytensä komission sitoutumiseen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tarkistamiseen, kehotti laajentamaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään uusia yritysluokkia, ja piti myönteisenä komission sitoutumista muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien EU-standardien kehittämiseen (11). Euroopan parlamentti katsoi myös, että yritysten muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaisesti julkaisemien muiden kuin taloudellisten tietojen tarkistamisen olisi oltava pakollista.

2.6

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi sekä kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskeva asetus ja luokitusjärjestelmäasetus ovat EU:n kestävän rahoituksen strategian perustana olevien kestävyyttä koskevien raportointivaatimusten keskeiset osatekijät.

2.7

Ehdotuksen tavoitteena on näin ollen parantaa kestävyysraportointia, jotta voidaan hyödyntää paremmin Euroopan sisämarkkinoiden mahdollisuudet edistää siirtymistä kohti täysin kestävää ja osallistavaa talous- ja rahoitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, 55-valmiuspaketin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

3.   Yleistä

3.1

Eurooppa on parhaillaan palautumassa terveyskriisistä, joka on tuonut esiin tarpeen häiriönsietokykyiselle rahoitus- ja talousjärjestelmälle, joka auttaa suojautumaan odottamattomilta kriiseiltä tulevaisuudessa. Kuten Euroopan keskuspankki on todennut, pandemia on ollut karu muistutus siitä, että sen estäminen, että ilmastonmuutos aiheuttaisi pysyvää haittaa maailmantaloudelle, edellyttää talouden perusteellista rakennemuutosta, joka johtaa järjestelmällisiin muutoksiin energian tuottamisen ja kuluttamisen tavassa (12). Samalla EKP korostaa, että jos toimiin ei ryhdytä kiireellisesti, ihmiselämä itsessään on uhattuna. Tämä koskee erityisesti kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia. Yritysten muita kuin taloudellisia tietoja koskeva laadukas raportointi on ratkaisevan tärkeä osatekijä sen varmistamiseksi, että käsiteltävänä olevan asian molemmat ulottuvuudet otetaan asianmukaisesti huomioon.

3.2

Samanaikaisesti kohti pääomamarkkinaunionia edettäessä varmistetaan, että Euroopan teollisuus, jonka selkäranka koostuu pk-yrityksistä, joiden osuus Euroopan BKT:stä on yli puolet (13), jatkaa kukoistustaan, luo laadukkaita työpaikkoja ja johtaa Euroopan unionin pitkän aikavälin kilpailukykyyn. Tämä edistyminen edellyttää sitä, että kohdennetaan pääomaa yrityksille, jotka ovat tekemässä tarvittavia muutoksia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka tukevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, sekä sen varmistamista, että talousvalistuksesta ja kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta tulee olennainen osa EU:n sitoumuksia.

3.3

Laadukas, vertailukelpoinen ja merkityksellinen yritysdata, jossa noudatetaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta, on keskeinen edellytys sen varmistamiseksi, että rahoitusala pystyy arvioimaan rahoitusalan ja muiden kuin rahoitusalan asiakkaiden ja vastapuolten kestävyysprofiilia, jotta se voi tukea asiakkaitaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. ETSK kannustaa lainsäätäjiä varmistamaan, että käsiteltävänä oleva ehdotus täyttää tämän keskeisen tavoitteen, joka muodostaa perustan kestävällä pohjalla olevalle elpymiselle covid-19-pandemiasta ja varmistaa sisämarkkinoiden pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja kasvun.

3.4

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on kehittää tekniset standardit (”standardit”), joilla lainsäädäntöteksti pannaan täytäntöön. ETSK kannustaa EU:n kestävän rahoituksen foorumia ja kestävän rahoituksen kansainvälistä foorumia kuulemaan tiiviisti EFRAGia sen asiaa koskevan loppuraportin (14) jälkeen arvioitaessa sitä, kuinka yksityiskohtaisia standardien tulisi olla, jotta varmistetaan, että raportoivat yhteisöt toimittavat olennaisia ja vertailukelpoisia tietoja. Koska kestävyysraportoinnin alalla on tapahtunut nopeaa kansainvälistä kehitystä, mukaan lukien GRI-, SASB- ja TCFD-kehysten laaja käyttö sekä yrityksissä että rahoituslaitoksissa, ETSK suosittelee, että standardeissa otetaan huomioon näiden kehysten keskeiset säännökset. EFRAG on myös todennut, että asiaa koskeva kansainvälinen yhteistyö ei kuitenkaan saisi haitata EU:n tavoitetta olla globaali johtaja kestävän kehityksen alalla EU:n sääntelykehyksen soveltamisalan ja kehittämisen nopeuden osalta. Huolehtimalla keskeisten sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, tasapainoisesta edustuksesta EFRAGin hallintorakenteessa varmistetaan, että tämä prosessi toteutetaan mahdollisimman päättäväisesti.

3.5

Johdonmukaisuus kestävyysraportointikäytäntöjen käyttöönotossa kaikilla EU:n 27 jäsenvaltion lainkäyttöalueilla on ratkaisevan tärkeää vertailukelpoisten ja laadukkaiden tietojen toimittamisen kannalta. ETSK kannustaa lainsäätäjiä varmistamaan, että neuvottelut johtavat riittävän joustavaan tulokseen, jotta direktiivin säännöksiin ei tehdä merkittäviä muutoksia saatettaessa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä, kun otetaan huomioon, ettei aiheesta annettu asetusta. Tämä seikka on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset raportointivaatimukset kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa, estää markkinoiden pirstaloitumista ja edistää esteetöntä pääomavirtaa tasavertaisesti kaikilla lainkäyttöalueilla. Vaikka ETSK odottaakin, että tulevia standardeja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-27-maissa, on silti korostettava, kuinka tärkeää on varmistaa, että sekä yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä että standardien laatiminen johtavat laadukkaiden, vertailukelpoisten ja olennaisten kestävyyttä koskevien tietojen julkistamiseen kaikissa EU-27-maissa. Kansalaisyhteiskunnan aiemmin toteuttama empiirinen työ on tuonut esiin merkittäviä alueellisia eroja, jotka voivat vaarantaa tämän tavoitteen (15).

4.   Erityistä

4.1   Soveltamisala

4.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti direktiivin laajennettuun soveltamisalaan, joka kattaa listatut pk-yritykset – lukuun ottamatta monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin tai pk-yritysten kasvumarkkinalle listattuja pk-yrityksiä – sekä säännöksiin, jotka koskevat listaamattomien pk-yritysten vapaaehtoista raportointia, sekä kolmen vuoden siirtymäkauteen ja listattujen pk-yritysten yksinkertaistettuun standardiin. Koska asianmukaisten tietojen hankkimisesta ja raporttien laatimisesta aiheutuu pk-yrityksille huomattavia hallinnollisia ja toiminnallisia rasitteita, joita covid-19-pandemian vaikutukset pahentavat, ETSK kannattaa ehdotuksen nykyistä soveltamisalaa tältä osin. Tämä tasapainoinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että pk-yritykset pystyvät täyttämään sijoittajiensa ja laajempien sidosryhmien kasvavat kestävyystietoja koskevat odotukset ennakoitavissa olevalla tavalla. Samalla tämä lähestymistapa tarjoaa pk-yrityksille joustavuutta ja aikaa täyttää vaatimukset vaiheittain ja vapaaehtoisesti.

4.1.2

ETSK suosittelee, että Euroopan komissio jouduttaa erityistä vaikutustenarviointia ja kustannus-hyötyanalyysiä käyttöönottovaiheen ja yksinkertaistetun raportointistandardin vaikutuksista listattuihin ja listaamattomiin pk-yrityksiin. Tämän analyysin merkittävänä osana olisi oltava konkreettinen empiirinen näyttö ja suosituksia, jotka koskevat suuririskisillä aloilla toimivien listattujen ja listaamattomien pk-yritysten sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan kohtuullisen aikajakson kuluessa. Euroopan komission olisi tarvittaessa harkittava myös lisätukitoimenpiteitä, joilla autetaan pk-yrityksiä selviämään niiden tulevista raportointivaatimuksista.

4.2   Arvoketjujen riskien ja vaikutusten julkistaminen

4.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotetun direktiivin lähestymistapaan, jossa direktiiviin on sisällytetty myös soveltamisalan piiriin kuuluvien yhteisöjen arvoketjua koskevia raportointivaatimuksia. Kun otetaan huomioon nykyaikaisten arvoketjujen monimutkaisuus, ETSK suosittelee selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia kriteereitä siitä, milloin koko arvoketjun kattavaa raportointia koskevaa lähestymistapaa olisi sovellettava; ehdotetun direktiivin säännöksen (johdanto-osan 29 kappale) mukaan raportointia suoritettaisiin ”soveltuvin osin”. Koska arvoketjujen toiminnoista aiheutuu merkittäviä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä ja vaikutuksia, ETSK korostaa, että näiden lisätäsmennysten ei tulisi heikentää vaatimusta raportoida tavalla, joka edistää arvoketjuissa toteutettujen toimien vaikutusten täysimääräistä läpinäkyvyyttä.

4.3   Raportointivaatimusten yhdenmukaistaminen ajoituksen ja sisällön osalta

4.3.1

ETSK korostaa, että ehdotuksen onnistuminen riippuu raportointivaatimusten huolellisesta jaksottamisesta ja yhdenmukaistamisesta yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin ja muiden lainsäädäntökehysten välillä. Erityisesti koska kyse on niiden soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen tarpeista, jotka sekä käyttävät että laativat muita kuin taloudellisia tietoja, on tärkeää varmistaa, että asiaankuuluvien tietojen keräämiseen, arviointiin ja julkaisemiseen annetaan riittävästi aikaa. Tällaisella koordinoinnilla olisi varmistettava, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan yhteisöjen muita kuin rahoitusalan asiakkaita vaaditaan julkaisemaan ensimmäisessä vaiheessa tarvittavat tiedot, minkä jälkeen rahoitusalan yhteisöillä on mahdollisuus arvioida niitä ja laatia omat julkistettavat tietonsa.

4.3.2

Euroopan komission ja lainsäätäjien olisi arvioitava näitä järjestysvaatimuksia erityisesti siksi, että ne vaikuttavat niihin soveltamisalaan kuuluviin yhteisöihin, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen (16), luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan, kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen delegoitujen säädösten (17) ja sosiaalisen luokitusjärjestelmän kehittämiseen liittyvien mahdollisten tulevien standardien sekä muiden luokitusjärjestelmien mukaisia kestävyysraportointivaatimuksia. Näiden vaatimusten noudattaminen riippuu käsiteltävänä olevan ehdotuksen perusteella toimitettavien laadukkaiden tietojen saatavuudesta. Yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin mukaisesti vaadittujen julkistettavien tietojen olisi oltava kattavuudeltaan samanlaisia kuin näiden muiden asiaan liittyvien vaatimusten, muun muassa luokitusjärjestelmäasetuksen delegoitujen säädösten vaatimusten, mukaisesti julkistettavat tiedot, joita voidaan tarvittaessa edelleen selkiyttää ehdotetussa direktiivissä ja EFRAGin standardinlaatimistyössä.

4.4   Varmentaminen

4.4.1

ETSK tunnustaa, että on tärkeää varmistaa ehdotetun direktiivin mukaisesti julkistettujen muiden kuin taloudellisten tietojen korkea laatu ja todennettavuus. Varmentamisen rooli on tältä osin ratkaiseva, ja ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa esitettyyn suositukseen rajoitetun varmuuden käyttämisestä soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen muiden kuin taloudellisten tietojen todentamisessa.

4.4.2

Kestävyystietojen kohtuullista varmuutta koskevan yhteisesti sovitun kehyksen puuttumisen ja tiettyjen muiden kuin taloudellisten tietojen vielä epävarman laadun johdosta on suositeltavaa, että varmennusvaatimukset pysyvät rajoitettua varmuutta varten vaaditulla arvioinnin tasolla.

4.5   Ihmisoikeudet

4.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisten kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden yksityiskohtaisempaan yksilöimiseen, joista tietoja on julkistettava, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin ja työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin liittyvät aiheet. ETSK katsoo, että käsiteltävänä oleva ehdotus tarjoaa yhdessä yritysten kestävää hallinnointia koskevan ehdotuksen julkaisemisen suunnitellun edistämisen kanssa merkittävän tilaisuuden kehittää käytännön puitteet yhteisöihin vaikuttavasta liiketoiminnasta aiheutuvien taloudellisten riskien arvioimiseksi ja edistää samalla vankkaa ymmärrystä liiketoiminnan vaikutuksista samoihin yhteisöihin. Sekä raportointivaatimuksiin että asianmukaista huolellisuutta koskeviin vaatimuksiin tehtävillä lisätarkennuksilla olisi sovitettava huolellisesti yhteen työmarkkinaosapuolten tarpeet muodollisen kuulemisoikeuden kautta.

4.5.2

ETSK kannustaa lainsäätäjiä harkitsemaan selkeämpää määritelmää sidosryhmille, jotka on otettava huomioon ja joita on kuultava tässä prosessissa, ja varmistamaan, että nämä vaatimukset ovat täysin sopusoinnussa yritysten kestävää hallinnointia koskevan tulevan ehdotuksen säännösten kanssa. Prosessia, johon yritysten olisi ryhdyttävä noudattaakseen sidosryhmien kuulemista koskevia vaatimuksia, olisi yhtäältä korostettava määrittämällä vain kaikkein merkityksellisimmät sidosryhmät ja toisaalta varmistamalla, että nämä prosessit ovat asianmukaisesti suunniteltuja ja yksinkertaisia ja että ne eivät lisää tarpeetonta monimutkaisuutta ehdotetun direktiivin laajennetun soveltamisalan piiriin kuuluvien yritysten kannalta.

4.6   Siirtymäsuunnitelmat

4.6.1

ETSK tunnustaa siirtymävaiheessa olevien yritysten tarpeen houkutella rahoitusta. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että ehdotuksessa painotetaan tarvetta raportoida siitä, ovatko liiketoimintamallit ja strategiat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen ja ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen rajoittamisen kanssa. Kun otetaan huomioon Kansainvälisen energiajärjestön raportti hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä (18), luotettavien ja laadukkaiden tietojen varmistaminen tämän direktiiviehdotuksen vaatimuksen täyttämiseksi on keskeinen mahdollistava tekijä varmistettaessa, että yrityksillä on uskottavat siirtymäsuunnitelmat ja että pankit ja pääomamarkkinat voivat auttaa niitä saavuttamaan tavoitteensa. ETSK kannattaa sitä, että tämän yhdenmukaisuuden osoittamista koskevien vaatimusten olisi oltava yksityiskohtaisempia oikeasuhteisella tavalla. Tällaisten vaatimusten olisi sisällettävä lisätietoja yritysten hyväksymistä siirtymäskenaarioista sekä osatekijöitä, joilla määritetään niiden yhteensopivuus oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden kanssa.

4.7   Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien EU-standardien kehittäminen

4.7.1

ETSK toistaa tukevansa Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle annettua valtuutusta antaa teknistä neuvontaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien EU-standardien kehittämisessä. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän toimeksianto edellyttää asianmukaista prosessia, julkista valvontaa ja avoimuutta, mukaan lukien useiden sidosryhmien kuulemista standardien kehittämisessä, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että ammattiliitot, työmarkkinaosapuolet laajemmassa mielessä, pk-yritykset ja muut sidosryhmät, joilla on olennaisia intressejä standardien kehittämisen suhteen, mukaan lukien rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, otetaan mukaan ja että niitä kuullaan teknisen neuvonnan kehittämisen joka vaiheessa. ETSK kannattaa tältä osin EFRAGin pyrkimyksiä etsiä sidosryhmien näkemyksiä asianmukaisen prosessin kehittämisestä (19) ja odottaa tulosta, jolla varmistetaan kaikkien edellä mainittujen sidosryhmien osallistuminen.

---

(1)  COM(2021) 390 final

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s.1).

(3)  Komission tiedonanto C(2017) 4234 final (EUVL C 215, 5.7.2017, s. 1).

(4)  Komission tiedonanto C(2019) 4490 final (EUVL C 209, 20.6.2019, s. 1).

(5)  Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019) 640 final), Mukautettu komission työohjelma 2020 (COM(2020) 440 final).

(6)  COM(2018) 97 final

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2089, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen, EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ja vertailuarvojen kestävyyteen liittyvien tietojen antamisen osalta (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 17).

(10)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. toukokuuta 2018 kestävästä rahoituksesta (2018/2007(INI)) (EUVL C 76, 9.3.2020, s. 23).

(11)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 yritysten kestävästä hallinnoinnista (2020/2137(INI) (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 94).

(12)  https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2020/html/ecb.sp200717~1556b0f988.fi.html

(13)  https://ec.europa.eu/growth/smes_fi

(14)  https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/business_economy_euro/banking_and_finance/documents/210308-report-efrag-sustainability-reporting-standard-setting_en.pdf

(15)  https://www.allianceforcorporatetransparency.org/assets/Research_Report_EUKI_2020.pdf, p. 51

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013 , luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(17)  C(2021) 2800 final

(18)  https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

(19)  https://www.efrag.org/Assets/Download?assetUrl=%2fsites%2fwebpublishing%2fSiteAssets%2fEFRAG%2520Due%2520Process%2520Procedures_V04.pdf