Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset, luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”

(COM(2021) 188 final)

(2021/C 517/11)

Esittelijä:

Stefan BACK

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 31.5.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	8.9.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	22.9.2021
Täysistunnon nro	563
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	191/1/10

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kestävän rahoituksen pakettiin ja tähdentää, että komission delegoidulla asetuksella (1) (jäljempänä ”delegoitu asetus”) voi olla keskeinen rooli luotaessa selkeä, johdonmukainen ja kattava kehys, jossa korostetaan ympäristöystävällisemmän talouden kunnianhimoista kehittämistä ilman lukkiutumisvaikutuksia ja johon sisältyvät sellaiset tekniset kriteerit Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamista suoraan edistävien vihreiden investointien selkeäksi määrittämiseksi, joihin asianomaiset liiketoiminta-alat ja rahoitusala voivat sovittaa käytäntönsä.

1.2

ETSK painottaa kiireellistä tarvetta toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen raportin (2) valossa. Tästä syystä on välttämätöntä, että käytetään tehokkaita, helposti sovellettavia, innovatiivisia ja tulosta tuottavia välineitä nopeiden ja konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Delegoidun asetuksen arviointi olisi tehtävä tässä hengessä.

1.3

ETSK toteaa, että delegoidulla asetuksella on ratkaiseva rooli pyrittäessä luomaan avoimuutta asettamalla selkeät kriteerit kestävälle sijoittamiselle, jotta voidaan auttaa niitä, jotka haluavat investoida tällaisiin hankkeisiin, ja siten sekä estää ”viherpesua” että lisätä tietoisuutta kestävistä hankkeista ja houkutella niihin sijoituksia. Näin ollen sen avulla voidaan luoda tasapuoliset ja avoimet toimintaedellytykset vihreälle rahoitukselle EU:ssa.

1.4

Delegoidussa asetuksessa vahvistettujen Euroopan vähähiilistä taloutta koskevan tavoitteen mukaisten teknisten kriteerien selkeä ja täsmällinen määrittely on näin ollen kohtuullisen, realistisen ja hyväksyttävän sitoutumisen perusedellytys ilman viherpesun vaaraa. Kun otetaan huomioon delegoidun asetuksen keskeinen rooli luokitusjärjestelmän uskottavuuden kannalta – mikä on oleellista tämän pääasiassa vapaaehtoisen järjestelmän onnistumisen kannalta – tämän sitoutumisen saavuttaminen on merkittävä haaste.

1.5

ETSK katsoo siksi, että delegoidussa asetuksessa ”kestäviksi” määriteltyjen taloudellisten toimintojen ja hankkeiden on oltava houkuttelevia reaalitalouteen sijoittavien kannalta, ja olettaa, että sijoittajat odottavat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen hankkeen olevan realistinen, toteutettavissa, kohtuullisen kannattava ja markkinatoimijoiden kannalta ennakoitavissa. Niiden on toisin sanoen oltava houkuttelevia ilman viherpesun vaaraa.

1.6

Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien korkea tavoitetaso tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä laaja tiedottamisvelvoite pitkän aikavälin tulevaisuudenennusteineen saattaa osoittautua monimutkaiseksi ja kalliiksi haasteeksi erityisesti pk-yritysten kannalta markkinataloudessa. Tämä on myös herättänyt kysymyksen siirtymävaiheen ratkaisujen laajemmasta tunnustamisesta vihreänä elvytystapana, joka varmistaa sujuvan siirtymän. On kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, että vältetään lukkiutumisvaikutukset.

1.7

ETSK panee merkille reaalitalouden toimijoiden huolen delegoidun asetuksen kielteisistä vaikutuksista rahoitusmahdollisuuksiin ja kustannuksiin. Komitea korostaakin valvontaviranomaisten harjoittaman asianmukaisen seurannan tärkeyttä, jotta voidaan ehkäistä rahoitusmarkkinoihin kohdistuvia väärentäviä vaikutuksia, erityisesti kun otetaan huomioon luokituskriteerien soveltamisalan laajentaminen kattamaan esimerkiksi muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi ja ehdotettu vihreitä joukkolainoja koskeva eurooppalainen standardi.

1.8

ETSK huomauttaa myös, että delegoidun asetuksen mukaisten luokituskriteerien täytäntöönpano saattaa aiheuttaa liian suuria kustannuksia. Tämän vuoksi ETSK korostaa tarvetta kehittää pk-yrityksiä varten vihreä vakuutus tämän kustannusriskin pienentämiseksi.

1.9

Delegoidussa asetuksessa asetetaan ympäristönormeja, jotka ovat usein EU:n alakohtaista lainsäädäntöä kunnianhimoisempia. Edellä mainittu selkeyden ja houkuttelevuuden tarve huomioon ottaen tämä voi johtaa sekavaan tilanteeseen sekä niiden toimijoiden rahoitusongelmiin, jotka noudattavat EU:n alakohtaisen lainsäädännön mukaisia tiukimpia ympäristönormeja. ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan suurta kunnianhimoa, mutta suosittaa kuitenkin käytännön syistä ja sekaannuksen välttämiseksi, että EU:n ensimmäisen tason lainsäädännössä vahvistettuja korkeimpia ympäristönormeja sovelletaan kestävyysluokitusjärjestelmään. Tämän lisäksi delegoitu asetus (toisen tason säädös) näyttää sisältävän joitakin säännöksiä, jotka ovat epäjohdonmukaisia ja epäselviä ja joita ei ole kaikilta osin arvioitu. Tämä yhdessä edellä erityisesti kohdissa 1.5–1.10 esitettyjen toteamusten kanssa saa ETSK:n pohtimaan sitä, onko delegoitu asetus nykyisessä muodossaan tarkoituksenmukainen kannatettavista tavoitteistaan huolimatta. ETSK suosittaa painokkaasti, että komissio tekee ehdotuksia EU:n ympäristölainsäädännön normien tiukentamiseksi.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla parannetaan luokitusjärjestelmää edellä esitetyllä tavalla sen kattavuuden laajentamiseksi ja sen parantamiseksi keinona tukea EU:n ilmastopolitiikan tavoitteita EU:n ympäristölainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon avulla, ja kehottaa komissiota tekemään lisää tämän suuntaisia aloitteita. Komitea panee merkille, että tärkeä kysymys ilmastoa ja ympäristöä vahingoittavia toimintoja koskevasta EU:n luokitusjärjestelmästä on edelleen avoinna. Asiaan olisi puututtava kiireellisesti.

2. Taustaa

2.1

Euroopan komissio julkaisi 21. huhtikuuta 2021 kestävän rahoituksen paketin (jäljempänä ”paketti”), joka koostuu seuraavista osista:

—	tiedonanto ”EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset, luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa” (3)

—

delegoitu asetus, jolla täydennetään teknisin arviointikriteerein kahta kuudesta ympäristötavoitteesta, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (4) (”luokitusjärjestelmäasetus”) 10 ja 11 artiklassa. Näiden kriteerien avulla voidaan määrittää, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään asetusta sovellettaessa ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä (10 artikla) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä (11 artikla) ja millä edellytyksillä taloudellinen toiminta aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (17 artikla); delegoitu asetus hyväksyttiin virallisesti 4. kesäkuuta 2021

—	ehdotus uudeksi yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi

—	rahoitusmarkkinadirektiivin ja vakuutusten tarjoamista koskevan direktiivin nojalla annetut muutetut delegoidut säädökset; näissä lisätään kestävyys tietoihin, jotka on annettava asiakkaille ennen investointipäätöksiä

—	muut muutokset delegoituihin säädöksiin, jotka koskevat luottamusvelvollisuuksia, sekä varainhoitoa, vakuutusta, jälleenvakuutusta ja investointeja koskeviin delegoituihin säädöksiin kestävyysriskien sisällyttämiseksi investointien arvoon.

3. Yleistä

3.1

Tiedonannon mukaan paketin on tarkoitus olla keino kannustaa tekemään yksityisiä investointeja kestäviin hankkeisiin, jotta saataisiin käyttöön ne valtavat taloudelliset resurssit, jotka tarvitaan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, niiden varojen lisäksi, jotka on varattu auttamaan Euroopan taloutta elpymään covid-19-kriisistä.

3.2

Tiedonannossa korostetaan delegoidun asetuksen merkitystä niiden kriteerien vahvistamisessa, joilla määritellään ne vihreän talouden toiminnot, jotka edistävät merkittävästi vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti pakettiin ja tähdentää, että delegoidulla asetuksella voi olla keskeinen rooli luotaessa selkeä, johdonmukainen ja kattava kehys, joka mahdollistaa ympäristöystävällisemmän talouden kunnianhimoisen kehittämisen ilman lukkiutumisvaikutuksia ja johon sisältyvät sellaiset selkeät ja läpinäkyvät tekniset kriteerit Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamista suoraan edistävien vihreiden investointien määrittämiseksi, joihin asianomaiset liiketoiminta-alat ja rahoitusala voivat sovittaa käytäntönsä.

3.4

ETSK painottaa kiireellistä tarvetta toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kuudennen raportin (5) valossa. Tästä syystä on välttämätöntä, että käytetään tehokkaita, helposti sovellettavia, innovatiivisia ja tulosta tuottavia välineitä nopeiden ja konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Delegoidun asetuksen arviointi olisi tehtävä tässä hengessä.

3.5

3.6

ETSK suhtautuu kuitenkin myönteisesti delegoituun asetukseen sisältyvään tavoitteeseen vahvistaa yhtenäinen EU:n standardi, jossa määritellään toiminnot, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. Teknisten kriteerien tulisi tarjota selkeä kehys vihreille investoinneille, jotta luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset rahoitusmarkkinoilla ja vältetään ”viherpesuhankkeet”. Näkemykset siirtymävaihtoehtojen soveltamisalasta ja hyödyllisyydestä eriävät. ETSK katsoo, että teknisissä kriteereissä olisi sallittava laajempia mahdollisuuksia tunnustaa siirtymävaiheen ratkaisut askeleiksi kohti sujuvaa siirtymää. On ehdottoman välttämätöntä, että lukkiutumisvaikutukset ehkäistään.

3.7

ETSK panee merkille tiedonannossa esitetyn toteamuksen, jonka mukaan delegoitu asetus on nähtävä jatkuvasti kehittyvänä asiakirjana, joka muuttuu ajan myötä sekä soveltamisalan että tavoitetason osalta.

3.8

ETSK katsookin, että delegoidulla asetuksella on merkittävä rooli pyrittäessä luomaan avoimuutta sellaisten toimintojen osalta, jotka täyttävät asetetut kriteerit ja jotka houkuttelevat sijoittajia, jotka haluavat investoida kestäviin hankkeisiin. Näin ollen se muodostaa perustan taloudellisen toiminnan määrittelemiselle ympäristön kannalta kestäväksi sekä luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjen avoimuutta ja tietojen antamista koskevien pakollisten säännösten soveltamiselle. Se voisi olla merkittävä tietoisuuden lisäämisessä kestävistä hankkeista ja investointien houkuttelemisessa niihin sekä viherpesun estämisessä.

3.9

Delegoitua asetusta kuvataan läpinäkyvyyttä lisääväksi välineeksi, ja se on osa vapaaehtoista järjestelmää siinä mielessä, ettei markkinatoimijoilla ole velvollisuutta noudattaa siinä asetettuja standardeja eikä sijoittajia velvoiteta investoimaan taloudelliseen toimintaan tai hankkeisiin, jotka täyttävät kyseiset vaatimukset.

3.10

Kuten on jo todettu, delegoidun asetuksen mukaisesti kestäviksi määriteltyjen taloudellisten toimintojen ja hankkeiden on oltava selkeitä ollakseen houkuttelevia reaalitalouteen sijoittavien kannalta. On myös järkevää olettaa, että sijoittajat investoivat realistisiin, kannattaviin ja ennakoitavissa oleviin kestäviin vihreisiin hankkeisiin. Kannattavuusodotukset voivat vaihdella ja ovat usein alhaisempia tilanteissa, joissa rahoitus tapahtuu osuuspankkien tai paikallisesti tai alueellisesti omistettujen pankkien kautta; toisin sanoen 5–6 prosenttia yleisesti odotetun 11–15 prosentin sijasta. Parempi kannattavuus houkuttelee yleensä suuria pääomavirtoja, kun vastaavasti osuuskuntien tai alueellisten pankkien valinta voi tyypillisesti koskea pienimuotoisia hankkeita.

3.11

On keskeisen tärkeää, että delegoidussa asetuksessa vahvistetut kriteerit, joiden mukaan taloudellista toimintaa tai hanketta voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, vaikuttavat mahdollisilta saavuttaa kohtuullisin kustannuksin, kannattavilta ja kohtuullisen ennakoitavilta tai toisin sanoen kaupallisesti houkuttelevilta. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää muistaa, että erityisesti pk-yritykset saattavat usein tarvita tukea pystyäkseen hoitamaan vihreän siirtymän. Luokitus sinänsä olisi kuitenkin rajattava teknisiin kriteereihin.

3.12

Jos kestävyysluokitusjärjestelmä ei täytä kahdessa edellisessä kohdassa esitettyjä kriteerejä, koko hankkeen tulevaisuudennäkymät voidaan kyseenalaistaa. Vapaaehtoisen järjestelmän on oltava houkutteleva saadakseen aikaan muutoksen, johon sillä pyritään.

3.13

Edellä esitettyjen keskeisten seikkojen perusteella useat delegoidun asetuksen säännöksistä vaikuttavat kyseenalaisilta. Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien korkea tavoitetaso tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä laaja tiedottamisvelvoite pitkän aikavälin tulevaisuudenennusteineen saattaa osoittautua liian hankalaksi saavuttaa tai liian monimutkaiseksi, kalliiksi tai riittämättömän kannattavaksi markkinataloudessa, lukuun ottamatta pientä joukkoa erittäin suuria toimijoita, ja huomiota ei juurikaan kiinnitetä käytännön vaikutuksiin erityisesti pk-yritysten osalta. Tämä estäisi näiden kriteerien laajamittaisen käyttöönoton, joka on ilmeisenä pyrkimyksenä, ja aiheuttaisi samalla silti rahoitusvaikeuksia yrityksille, jotka noudattavat voimassa olevaa EU:n ympäristölainsäädäntöä mutta eivät delegoitua asetusta. Tämän vuoksi ETSK korostaa tarvetta kehittää pk-yrityksiä varten vihreä vakuutus tämän kustannusriskin pienentämiseksi. Tästä esitetään joitakin esimerkkejä jäljempänä otsakkeen ”Erityistä” alla.

3.14

Reaalitalouden toimijat ovat esittäneet huolensa siitä, että delegoidussa asetuksessa asetetut tekniset kriteerit saattavat johtaa vaikeuksiin sellaisten toimintojen rahoittamisessa, jotka eivät ole asetuksen mukaisia. ETSK on samaa mieltä siitä, että tällainen riski voi olla olemassa, kun otetaan huomioon, että luokitusjärjestelmän soveltamisalaa laajennetaan niin, että se on perusta luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaiselle muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnille sekä ehdotetulle vihreitä joukkolainoja koskevalle eurooppalaiselle standardille (6).

3.15

ETSK korostaakin, että valvontaviranomaisten on seurattava delegoidun asetuksen soveltamista, jotta vältytään lainansaantimahdollisuuksiin ja lainakustannuksiin kohdistuvilta syrjiviltä vaikutuksilta niiden yritysten osalta, jotka eivät noudata luokituskriteerejä. Näitä toimijoita olisi edelleen kohdeltava oikeudenmukaisesti houkuteltaessa tarvittavia taloudellisia resursseja.

3.16

ETSK viittaa tässä yhteydessä Saksan valtiovarainministeriön tiedeneuvoston asiantuntijaraporttiin, joka osoittaa, että pääomavirtojen käytön ohjailu reaalitaloudessa varainhoitoasetuksen kautta on hyvin hankalaa ja edellyttäisi kauaskantoista, yksityiskohtaista ja hyvin kattavaa lainsäädäntöä ja että tällaiseen luokitusjärjestelmään liittyy riski suuresta monimutkaisuudesta ja liiallisista byrokratiakustannuksista (7).

3.17

Paketin ainoat tämän lausunnon kannalta oleelliset pakolliset elementit ovat luokitusjärjestelmäasetuksen 4–7 artiklassa ja muutetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut avoimuutta käsittelevät säännökset, jotka koskevat rahoitusvälineiden markkinoita, vakuutusten tarjoamista ja erilaisia luottamusvelvollisuuksia, jotta voidaan lisätä tietoisuutta kestäviin investointeihin liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä ja varmistaa, että asiakkaat ja mahdolliset asiakkaat ovat saaneet tältä osin riittävästi tietoa.

3.18

Rahoitusmarkkinoita koskevat delegoidut säädökset vaikuttavat kaiken kaikkiaan tarkoituksenmukaisilta, ja ne ovat siksi asianmukaisia välineitä, jotta lisätään tietoisuutta kestävistä investoinneista ja mahdollistetaan näin kipeästi kaivattujen resurssien ohjaaminen tällaisiin investointeihin.

3.19

Delegoidussa asetuksessa asetetaan ympäristönormeja, jotka ovat usein EU:n alakohtaista lainsäädäntöä kunnianhimoisempia. Kohdassa 3.6 mainittu selkeyden tarve huomioon ottaen tämä kahdenlainen normisto voi johtaa sekavaan tilanteeseen sekä rahoitusongelmiin toimijoille, jotka noudattavat EU:n alakohtaisen lainsäädännön mukaisia tiukimpia ympäristönormeja. ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan suurta kunnianhimoa, mutta suosittaa kuitenkin käytännön syistä ja sekaannuksen välttämiseksi, että EU:n ensimmäisen tason lainsäädännössä vahvistettuja korkeimpia ympäristönormeja sovelletaan myös kestävyysluokitusjärjestelmään, jotta se voi täyttää tehokkaasti velvoitteensa varmistaa rahoitustuotteiden avoimuus ja estää viherpesu. Nämä syyt yhdessä edellä erityisesti kohdissa 3.6 ja 3.13–3.16 esitettyjen toteamusten kanssa saavat ETSK:n pohtimaan sitä, onko delegoitu asetus (toisen tason säädös) nykyisessä muodossaan tarkoituksenmukainen kannatettavista tavoitteistaan huolimatta (8). ETSK suosittaa painokkaasti, että komissio tekee ehdotuksia EU:n ympäristölainsäädännön normien tiukentamiseksi.

3.20

On tunnettua, että vihreät rahoitustuotteet ovat rahoitusmarkkinoiden kannalta houkuttelevia. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että lähtökohtaisesti tarkoituksena on, että kestävyysluokitusjärjestelmällä luodaan avoimuutta, estetään viherpesua ja kiinnitetään huomiota vihreisiin rahoitustuotteisiin, mutta varoittaa kuitenkin rahoitusmarkkinoihin kohdistuvien epäterveiden spekulatiivisten kuplien aiheuttamien vaikutusten riskistä.

3.21

ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla parannetaan kestävyysluokitusjärjestelmää edellä esitetyllä tavalla, jotta laajennetaan sen kattavuutta ja parannetaan sitä, sillä kyseessä on merkittävä keino tukea EU:n ilmastopolitiikan tavoitteita EU:n ympäristölainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon avulla, ja kehottaa komissiota tekemään lisää tämän suuntaisia aloitteita.

3.22

Komitea panee merkille, että tärkeä kysymys ilmastoa ja ympäristöä vahingoittavia toimintoja koskevasta EU:n luokitusjärjestelmästä on edelleen avoinna. Asiaan olisi puututtava kiireellisesti.

4. Erityistä

Delegoitu asetus

4.1

ETSK korostaa uusiutuvan energian keskeistä roolia kestävyyssiirtymässä ja kiinnittää huomiota tarpeeseen toteuttaa tarpeiden mukaiset soveltuvat siirtymävaiheen ratkaisut, joilla muun muassa varmistetaan logistiikka-arvoketjujen asianmukainen toiminta. Samalla on kiinnitettävä huomiota siihen, että on ehdottoman tähdellistä välttää lukkiutumisvaikutukset.

4.2

Delegoidun asetuksen liitteessä 1 olevasta 6.3 kohdasta ilmenee, että linja-autojen, jotka täyttävät kriteerin pakokaasujen nollapäästöistä, voidaan katsoa olevan kestävyysperiaatteiden mukaisia vain, jos ne liikennöivät kaupunki- ja esikaupunkiliikenteessä, kun vastaavasti muu linja-autoliikennetoiminta tulee kyseeseen vain niin kutsuttujen siirtymätoimintojen osalta joulukuun 31. päivään 2025 saakka, jos se kuuluu korkeimman Euro-päästöluokan (Euro VI) piiriin. Muussa tapauksessa sovelletaan kriteeriä pakokaasujen nollapäästöistä, mutta tekstistä käy ilmi, että siirtymätoiminnoksi kelpuuttaminen edellyttää sen uudelleenarviointia vähintään kolmen vuoden välein luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Minkäänlaista viittausta puhtaita ajoneuvoja koskevassa direktiivissä vahvistettuihin normeihin ei vaikuta löytyvän. Kuka rohkenisi investoida linja-autoyhtiöön, kun otetaan huomioon tilanteen epävarmuus joulukuun 31. päivän 2025 jälkeen? EU:n lainsäädännön korkeimpien ympäristövaatimusten (Euro VI) mukaisen ajoneuvoliikenteen luokitteleminen väliaikaiseksi toiminnaksi vaikuttaa oudolta ja saattaa aiheuttaa sekaannusta.

4.2.1

Kestävyysperiaatteiden mukaisiksi katsotaan maanteiden tavaraliikenteessä käytettävät raskaat hyötyajoneuvot – raskaat tavarankuljetusajoneuvot – (N2- ja N3-luokat) (kohta 6.6), jos niiden katsotaan olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1242 (9) 3 artiklan 11 kohdassa tarkoitettuja päästöttömiä ajoneuvoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 1 g/km, tai yli 7,5 tonnin painoiset ajoneuvot, joiden osalta päästöttömyyden saavuttaminen ei ole teknologisesti ja taloudellisesti mahdollista, jos ne täyttävät 3 artiklan 12 kohdan mukaiset vähäpäästöisyysnormit, siirtymätoiminnon puitteissa. Kevyiden hyötyajoneuvojen, joiden suurin sallittu kokonaispaino on enintään 3,5 tonnia (N1-luokka), on oltava päästöttömiä ajoneuvoja. Kaiken muun maanteiden tavaraliikenteen osalta kyse on siirtymätoiminnoista.

4.2.2

Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kohtelu on osoitus käytännönläheisestä lähestymistavasta, jonka olisi pitänyt olla yleisempi delegoidussa asetuksessa. Kevyitä hyötyajoneuvoja koskeva nollapäästövaatimus (N1-luokka) (kohta 6.6) vaikuttaa olevan ristiriidassa kohdan 6.5 kanssa, joka koskee kuljetuksia moottoripyörillä, autoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla, joihin ilman ilmeistä syytä sovelletaan lievempiä säännöksiä.

4.2.3

Kokonaisuutena tarkasteltuna tieliikenteen ajoneuvojen erilainen kohtelu eri toimintojen osalta vaikuttaa epäjohdonmukaiselta ja sekavalta, ilman että hyvin erilaisia lähestymistapoja eri yhteyksissä selitetään.

4.3

Liitteen 1 luvussa 6 (Liikenne) toistuvassa säännöksessä suljetaan pois fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot ja alukset, koska kyseisten polttoaineiden saatavuutta ei pitäisi helpottaa. Johdanto-osan 35 kappaleen mukaan kyseisen vaatimuksen ”käytettävyyttä” voidaan kuitenkin arvioida. On kyseenalaista sisällyttää mukaan vaatimus, kun sen käyttökelpoisuudesta on epäilyjä. Vaatimus ei myöskään ole selkeä. Ajoneuvolla voidaan usein kuljettaa sekä fossiilisia että vaihtoehtoisia polttoaineita. Ei ole selvää, viitataanko vaatimuksella ajoneuvon tai aluksen rakentamiseen vai käyttöön, joten niin tulkinta kuin vaikutuskin jäävät epäselviksi.

4.4

Muita esimerkkejä ovat liitteen 1 kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3 olevat ilmastohyötyanalyysejä koskevat säännökset, jotka täydentävät esimerkiksi metsityssuunnitelmia, metsien ennallistamissuunnitelmia ja metsänhoitosuunnitelmia ja joita sovelletaan vähintään 13 hehtaarin suuruisiin pientiloihin. Vaatimukset vaikuttavat varsin monimutkaisilta, ja viittaus Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön tarjoamien verkkotyökalujen saatavuuteen tarjoaa todennäköisesti vain vähän lohtua pientilallisille ja tuo esiin, miten delegoidussa asetuksessa käytetty ylhäältä alas -lähestymistapa asettaa pienet yritykset epäedulliseen asemaan.

4.5

Metsien, hiilinielut mukaan luettuina, suojelu on varmasti olennainen osa EU:n ympäristöpolitiikkaa, mutta hallinnollisten velvoitteiden on pysyttävä oikeasuhtaisina toimenpiteiden kohteena oleviin resursseihin nähden. Hyvän metsänhoidon neuvoston (FSC) soveltamat periaatteet (10) ovat esimerkki selkeistä ja järkevistä metsien hyödyntämisen ja metsänhoidon periaatteista.

4.6

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta voidaan viitata liitteen 2 metsänhoitoa koskeviin määräyksiin (kohta 1.3) ja maanteiden henkilöliikennettä kaupungeissa, esikaupungeissa ja kaupunkien välillä koskeviin määräyksiin (kohta 6.3), jotka mahdollistavat analyysin merkittävien investointien ilmastovaikutuksista 10–30 vuoden aikavälillä.

4.7

Tiedonannossa esitetty toteamus, jonka mukaan kestävyysluokitusjärjestelmässä ei hyväksytä toimintoja, joilla parannetaan ympäristötehokkuuden nykyistä tasoa mutta ei saavuteta ”merkittävän edistämisen” tasoa, on luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan vastainen. Siirtymävaiheen ratkaisut olisi siksi otettava laajemmin huomioon, kuten edellä on jo todettu.

Bryssel 22. syyskuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Komission delegoitu asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (C(2021) 2800 final).

(2) Climate Change 2021 – The Physical Science Basis, 2021.

(3) COM(2021) 188 final

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(5) Climate Change 2021 – The Physical Science Basis, 2021.

(6) Komission ehdotus asetukseksi EU:n vihreistä joukkolainoista (– COM(2021) 391 final – 2021/0191 (COD)).

(7) Grüne Finanzierung und Grüne Staatsanlehen – Geeignete Instrumente für eine wirksame Umweltspolitik? – Wissenschaftlicher Beirat beim Bundesministerium der Finanzen – Gutachten 02/2021.

(8) Sustainable finance – Eine kritische Würdigung der deutschen und europäischen Vorhaben – IHK München und Oberbayern, Leibnitz – Institut für Wirtschaftsforschung an der Universität München e.V., 2020.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).

(10) www.fsc.org