1.

liitteessä esitetyn poliittisen taustan;

2.

teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet suuria muutoksia elämäämme. Uudet media- ja viestintäalustat ovat muuttaneet sosiaalisia suhteita ja kommunikaatiota, vaikuttaneet kulttuuri- ja luoviin aloihin sekä muuttaneet mediaympäristöä ja tapaa, jolla tuotamme, jaamme ja kulutamme sisältöä. Euroopan kansalaiset ovat saaneet merkittäviä uusia mahdollisuuksia viestintään sekä keinoja löytää, luoda ja jakaa erityyppisiä sisältöjä;

3.

digitaalisia ja teknologisia muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja ennustamatta, minkä vuoksi kansalaisilta ja yhteiskunnalta edellytetään jatkuvaa mukautumista. Maailmaa parantavilla innovoinneilla, myös digitalisaatiolla sekä media- ja viestintäalustojen kehittymisellä, on vaikutuksia, jotka on otettava huomioon;

4.

uudella mediaekosysteemillä on lukuisia etuja ja myönteisiä vaikutuksia, mutta se on myös tuonut mukanaan yhä enemmän disinformaatiota, manipulaatiota ja vihapuhetta;

5.

uusi mediaekosysteemi on synnyttänyt tiedon tulvan, jossa kansalaisilla saattaa olla ongelmia ymmärtää uutisia ja löytää paikkansapitävää tietoa ja luotettavia uutislähteitä sekä laadukasta sisältöä ylipäätään;

6.

kansalaiset altistuvat suurelle disinformaation määrälle erityisesti merkittävän globaalin kriisin, kuten covid-19-pandemian aikana, jolloin medialukutaidon kehittämiseen tähtäävän systemaattisen toimintamallin merkitys, verkkoalustojen, asiantuntijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön merkitys sekä riippumattoman faktantarkistusmenettelyn merkitys kasvavat, jotta disinformaatiokampanjoiden leviämistä verkossa voidaan rajoittaa kunnioittaen samalla sananvapautta;

7.

tämän päivän maailma edellyttää monien uusien henkilökohtaisten ja sosiaalisten tietojen ja taitojen hankkimista, jotta kaikenikäiset kansalaiset voisivat saada, valita, ymmärtää sekä käyttää asiantuntevasti ja vastuullisesti tietoa ja sekä ammattilaisten että käyttäjien tuottamia erilaisia tietoja ja mediaa kaikenlaisilla kanavilla sekä jakelu- tai viestintäalustoilla;

8.

kaikista näistä taidoista muodostuu medialukutaito, joka ymmärretään yhteiskäsitteeksi, joka sisältää kaikki tekniset, kognitiiviset, sosiaaliset, yhteiskunnalliset, eettiset ja luovat valmiudet, jotka antavat kansalaiselle mahdollisuuden hankkia ja käyttää tietoja ja mediaa tehokkaasti sekä luoda ja jakaa turvallisesti ja vastuullisesti mediasisältöä eri alustojen kautta. Medialukutaitoa ei pitäisi rajoittaa työkaluista ja teknologiasta oppimiseen, vaan sen tavoitteena olisi myös oltava antaa kansalaisille kriittisen ajattelun taito, jota tarvitaan harkinnan käyttämiseen, monimutkaisten tosiasioiden analysoimiseen ja mielipiteiden ja tosiasioiden välisen eron tunnistamiseen. Kaikki nämä valmiudet antavat kansalaiselle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaan sekä ottaa aktiivisen roolin demokratiaprosessissa (1);

9.

covid-19-pandemia on muiden tämän päivän haasteiden tavoin korostanut luotettavien tiedonlähteiden ja verkkoalustojen avoimuuden tarvetta; kansalaisten varustaminen disinformaation hallinnan edellyttämillä taidoilla on tullut elintärkeäksi;

10.

koska internetissä saatavilla olevan tiedon määrä on valtava, algoritmit ovat välttämättömiä tiedon järjestelemiseksi ja sisällön kohdentamiseksi, jotta käyttäjille voitaisiin tarjota merkityksellinen ja henkilökohtainen käyttökokemus;

11.

samalla avoimuuden puute ja algoritmien käyttö ilman asianmukaisia riskin- ja vaikutustenarviointeja voi kärjistää disinformaatio-ongelmaa ja edistää sensaationtavoittelua, äärisisältöä ja klikkikalasteluun perustuvaa journalismia;

12.

algoritmien vaikutus levityskanaviin ja vastaanottajien valintaan voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yleiseen mielipiteeseen, muokata sosiaalis-poliittista diskurssia ja mahdollisesti johtaa yhteiskunnan polarisoitumiseen;

13.

vihapuheesta, väkivaltaan tai vihaan yllyttämisestä, kyberkiusaamisesta ja muusta laittomasta ja/tai haitallisesta sisällöstä koostuvan verkkosisällön määrän kasvu on haaste yhteiskunnalle;

14.

datavetoisessa globaalissa digitaalisessa mediataloudessa joidenkin globaalien toimijoiden hallitseva markkina-asema ja verkkoalustojen käyttämät algoritmimallit saattavat uhata median moniarvoisuutta ja sisällön monipuolisuutta;

15.

mediaekosysteemin nopealla kasvulla ja käynnissä olevilla muutoksilla on vaikutuksia median nauttimaan luottamukseen, mikä saattaa asettaa paineita ammattimaiselle medialle ja journalismin normeille.

16.

medialukutaito ja kykymme ymmärtää kriittisesti mediaa ja toimia sen kanssa vastuuntuntoisesti eivät ole koskaan olleet yhtä tärkeitä kuin tämän päivän maailmassa, jota koettelee covid-19-pandemia – ei ainoastaan kansanterveyden suojelun vuoksi vaan myös siksi, että demokraattisten yhteiskuntien häiriönsietokyky ja demokraattinen osallistuminen voitaisiin varmistaa;

17.

on tarpeen tehostaa toimia kaikenikäisten kansalaisten voimaannuttamiseksi medialukutaidon ja kriittisen ajattelun avulla ottaen samalla huomioon EU:n jäsenvaltioiden kulttuurinen monimuotoisuus ja huomattavat erot kansalaisten medialukutaidossa ja digitaalisissa taidoissa;

18.

uusien media- ja viestintäteknologioiden jatkuva kehitys lisää uusien medialukutaitoa koskevien toimintamallien, erityisesti epävirallisen ja arkioppimisen, kysyntää;

19.

on tarpeen kehittää uusia medialukutaitoon liittyviä elinikäisen oppimisen malleja ja antaa kaikenikäisille ihmisille käytännön mahdollisuuksia oppia tarvittavat taidot, jotka auttavat ymmärtämään erittäin monimutkaista mediaviestintämaisemaa ja toimimaan siinä, hyödyntäen erilaisille kohderyhmille muun muassa ikäryhmän tai sisällön suhteen mukautettuja ohjelmia;

20.

medialukutaidon edistämiseen on saatava mukaan myös sidosryhmät, jotka tavoittavat kaikenikäisiä kansalaisia, kuten kulttuurilaitokset (esim. kirjastot, museot, ja elokuvateatterit), joilla on pääsy asiaankuuluvaan infrastruktuuriin ja jotka nauttivat vankkaa luottamusta yhteiskunnassa, ja niitä olisi sen vuoksi kannustettava voimakkaammin medialukutaidon vahvistamiseen palvelujensa ja toimintojensa kautta;

21.

tiedotusvälineillä, erityisesti julkisen palvelun tiedotusvälineillä, ja toimittajien ammattijärjestöillä on vaikutusvaltaa yhteiskunnassa, ja ne voisivat ottaa näkyvämmän roolin toimissa, joilla edistetään medialukutaitoa, tiedotetaan siitä ja lisätään tietoutta sen tärkeydestä;

22.

asiaankuuluvilla kansallisilla virastoilla ja elimillä, erityisesti kansallisilla media-alan sääntelyviranomaisilla, voi audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) kautta toteuttamiensa yhteisten toimien puitteissa ja riippuen kansallisesta oikeuskehyksestä, jossa ne toimivat, olla merkittävä rooli, mikäli niillä on toimivalta ja asema, joiden nojalla ne voivat aktiivisesti edistää, organisoida ja koordinoida medialukutaitoa koskevia aloitteita ja saattaa yhteen sidosryhmiä sekä vaikuttaa merkittävällä tavalla disinformaation torjuntaan;

23.

ammattimaisen journalismin, riippumattoman median, tutkivan journalismin ja median moniarvoisuuden vahvistaminen, toimet joilla helpotetaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää laadukkaita, uskottavia ja monipuolisia tietolähteitä, sekä julkisen luottamuksen rakentaminen edistävät demokratian suojelua;

24.

laajemman yleisön houkuttelemiseksi ja monipuolisen laadukkaan sisällön saatavuuden varmistamiseksi sekä median moniarvoisuuden edistämiseksi on tärkeää kannustaa Euroopan media-alaa laajentamaan uuden teknologian käyttöä sisällön ja jakelukanavien kehittämisessä sekä tietojen keräämisessä ja analysoinnissa;

25.

on edelleenkin tärkeää korostaa, että verkkoalustat tarvitsevat tiukempia vastuullisuus- ja avoimuusnormeja, jotta voitaisiin toteuttaa lisätoimia käyttäjien suojaamiseksi laittomalta ja haitalliselta sisällöltä sekä disinformaatiolta kunnioittaen samalla sananvapautta;

26.

verkkoalustoja koskeva yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää, ja se kattaa erityyppisiä tietoja esimerkiksi algoritmeistä ja tiedostoista, jotka voivat helpottaa alustojen tehokasta valvontaa disinformaatioon liittyvien ongelmien torjumiseksi;

27.

monialainen lähestymistapa kansalaisten medialukutaidon lisäämiseen vahvistaa media- sekä kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisen ja teknologisen edistyksen ohella sekä käyttäjiä että sisällöntuottajia ja lisää media-alan luovuutta ja kilpailukykyä;

28.

medialukutaidon vahvistaminen ja disinformaation torjunta edellyttävät kaikilta jäsenvaltioilta systemaattista, strategista ja kattavaa toimintamallia sekä eri sidosryhmiltä alojen välistä yhteistyötä.

29.

toteuttamaan järjestelmällisesti toimia, joilla lisätään tietoutta medialukutaidon tärkeydestä ja tuetaan medialukutaitoa koskevien politiikkojen johdonmukaista kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

30.

tukemaan (kansallisten, alueellisten, paikallisten, aihekohtaisten) medialukutaitoverkostojen perustamista ja kehittämistä, jotta asiaankuuluvat sidosryhmät voidaan saattaa yhteen ja niille voidaan antaa mahdollisuus kehittää yhteistyössä kestäviä ja pitkällä aikavälillä toteuttamiskelpoisia medialukutaitohankkeita ja -aloitteita;

31.

kehittämään medialukutaitoa varten elinikäisen oppimisen toimintamallin kaikille ikäryhmille ja tukemaan tässä yhteydessä pilotti- ja tutkimushankkeita uusien, eri kohderyhmien erityistarpeisiin mukautettujen menetelmien, toimien ja sisältöjen luomiseksi ja kehittämiseksi;

32.

tukemaan medialukutaidon opetus- ja koulutusaineistojen kehittämistä ja jakamista sekä systemaattisen toimintamallin kehittämistä eri alojen ammattilaisten (esim. kirjastonhoitajien, museotyöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden, opettajien, medialukutaitoa käsittelevien ammattilaisten ja toimittajien) pätevyyksien kehittämiseksi, jotta he voivat vahvistaa tärkeää rooliaan kansalaisten medialukutaidon kehittämisessä;

33.

kannustamaan kulttuurilaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja journalistijärjestöjä ottamaan käyttöön medialukutaitoon liittyviä elinikäisen oppimisen ohjelmia ja kannustamaan kaikenlaisia mediaorganisaatioita, erityisesti julkisia tiedotusvälineitä, kehittämään ja edistämään medialukutaitoaloitteita ja osallistumaan muiden sidosryhmien aloitteisiin ja hankkeisiin;

34.

tutkimaan edelleen mahdollisuuksia edistää ammattimaista journalismia globaalin digitaalisen mediaympäristön kestävänä osatekijänä;

35.

parantamaan käytössä olevia ja tarvittaessa suunnittelemaan uusia koulutusmalleja digiosaamisen kehittämiseksi Euroopan kulttuuri- ja luovilla aloilla, jotta innovatiivisen teknologian tehokasta käyttöä voitaisiin edistää ja pysyä mukana teknologian kehityksessä.

36.

yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehostamaan ja kehittämään edelleen eurooppalaisen medialukutaitoviikon konseptia ja edistämään osallistumista tapahtumaan;

37.

kehittämään tulevan eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin puitteissa mekanismeja helpottaakseen medialukutaitoa koskevaa yhteistyötä ja vapaaehtoista ajatusten ja käytäntöjen vaihtoa monien eri sidosryhmien välillä;

38.

ehdottamaan mahdollisia jatkotoimia systemaattisten ja toimivien pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi disinformaation torjunnassa sekä nykyisen että tulevan, jo toteutettuja toimenpiteitä koskevan kattavan tutkimuksen ja analyysin tulosten pohjalta, ottaen myös asianmukaisesti huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän tällä alalla tekemä työ sekä kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyö;

39.

pohtimaan äskettäin julkaistun ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 pohjalta ja uuden digitaalisia palveluja koskevan säädöksen, eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman ja media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelman valmistelua silmällä pitäen tehokkaampien menetelmien tarvetta disinformaation aiheuttamien ongelmien käsittelyssä, heikentämättä perusoikeuksien suojaa silloin, kun alustojen avoimuus ja vastuullisuus ovat keskeinen periaate;

40.

varmistamaan, että eri jäsenvaltioiden paikalliset erityispiirteet ja valmiudet sekä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kattavan yhteistyön tarve kaikissa jäsenvaltioissa otetaan huomioon, jotta mahdolliset toimenpiteet ovat sovellettavissa ja toimivia ja jotta niitä voidaan tarkistaa tehokkaasti ja riippumattomasti;

41.

kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa systemaattiset kriteerit ja arviointiprosessit EU-rahoitteisia medialukutaitohankkeita ja -aloitteita varten ja kehittämään yhdenmukaisen ja vertailukelpoisen menetelmän medialukutaidon kehittymistä koskevaa jäsenvaltioiden raportointia varten niiden, audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä säädettyjen tulevien ohjeiden mukaisesti, jotka komissio antaa kuultuaan yhteyskomiteaa.

42.

jatkamaan ja toteuttamaan systemaattisen, kattavan ja monialaisen toimintamallin mukaisesti lisätoimia medialukutaidon kehittämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi medialukutaidon tärkeydestä; tätä varten toteutettavia kansallisia toimia, muun muassa rahoitusaloitteita, olisi tuettava EU:n tasolla;

43.

edistämään EU:n rahastojen ja EU:n ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä mediakasvatuksen ja erilaisten medialukutaitohankkeiden ja -aloitteiden tukemisessa (esim. tiedotusvälineiden tukeminen Luova Eurooppa -ohjelman kautta ja erityisesti tiedotusvälineille suunnattu uusi tukitoimi), sekä kehittämään uusia rahoituslähteitä ja luomaan synergiaa asiaankuuluvien EU-ohjelmien kesken;

44.

varmistamaan, että alaikäisiin kohdistettavat medialukutaitotoimenpiteet, jotka perustuvat strategiaan internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta, pysyvät digiympäristön jatkuvan kehityksen tasalla;

45.

rahoittamaan ja edistämään systemaattista ja säännöllistä tutkimusta, joka koskee medialukutaitoa sekä media- ja digialustojen vaikutusta (esim. systemaattista tutkimusta, joka koskee medialukutaidon kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja aloitteita, tai tutkimusta, joka koskee uuden median ja viestintäalustojen vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin; tutkimusta, joka koskee algoritmien ja tekoälyn toimintaa ja vaikutusta yleiseen mielipiteeseen, ihmisten elämään ja median käyttöön sekä Euroopan media- ja audiovisuaalialaan);

46.

tukemaan audiovisuaalialaa laadukkaan eurooppalaisen sisällön ja jakelukanavien kehittämisessä ottaen huomioon covic-19-pandemian taloudelliset vaikutukset audiovisuaalialaan yleensä;

47.

kannustamaan alustoja ja tiedotusvälineitä tekemään yhteistyötä sellaisten välineiden ja prosessien kehittämisessä, jotka edistävät laadukkaiden uutislähteiden sekä laadukkaan eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön näkyvyyttä ja löydettävyyttä.