Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorten mahdollisuuksien lisäämisestä maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla

(2020/C 193/03)

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, JOTKA

TOTEAVAT SEURAAVAA:

Kaikilla nuorilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehittymisessään esteistä riippumatta, maantieteelliset haasteet mukaan lukien. Haasteet kasvavat maailmanlaajuisten kriisien aikoina, kuten uuden koronaviruksen (covid-19) aiheuttamassa kriisissä. Kriiseistä aiheutuu yhteiskunnallisia häiriöitä ja taloudellisia seurauksia, ja ne voivat heikentää nuorten tilannetta ja eristää heitä entisestään.

EU:n strategisessa ohjelmassa 2019–2024 (1) todetaan, että eriarvoisuus, joka vaikuttaa erityisesti nuoriin, on huomattava poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen riski ja että syntymässä on sukupolvien välisiä ja alueellisia eroja, koulutuseroja sekä uusia syrjäytymisen muotoja.

Viime aikoihin saakka lähes kolmasosa EU:n väestöstä, myös huomattava määrä nuoria, on asunut maaseutualueilla (2). On selvää, että jäsenvaltioiden välillä on eroja väestötiheydessä ja -rakenteessa niin maaseutualueilla kuin syrjäisillä alueilla. Toisaalta kaupungistumisella katsotaan olevan yhtenä tämän hetken keskeisistä muutostekijöistä merkittävä vaikutus EU:n tuleviin politiikkoihin (3).

Euroopan unionin väestö ikääntyy. Tämä kehitys on voimakkaampaa maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla, ja sen vuoksi ikääntyneiden osuus on tällaisilla alueilla suurempi kaikissa eri jäsenvaltioissa (4). Sukupolvien välinen ja maantieteellinen epätasapaino – etenkin, jos sosioekonomiset olosuhteet ovat samalla heikommat – asettaa haasteita kaikkien tarpeita vastaavien kattavien tukipalvelujen ja kestävän palveluinfrastruktuurin luomiselle ja ylläpitämiselle. Tällä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys sekä nuorten osallisuus ja osallistuminen ovat EU:n nuorisostrategian 2019–2027 perusperiaatteita. Strategiassa on otettu huomioon eurooppalaisten nuorisotavoitteiden ja EU:n nuorisodialogin yhteydessä esitetyt nuorten näkemykset. Etenkin eurooppalaisella nuorisotavoitteella nro 6 (maaseutunuorten tukeminen) pyritään luomaan olosuhteet, joissa nuoret voivat käyttää oikeuksiaan ja toteuttaa kykyjään maaseutualueilla.

Nuoret ovat määritelleet ympäristö- ja ilmastokysymykset yhdeksi niistä aloista, joihin EU:n on puututtava ensisijaisena tavoitteenaan (5). Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi tärkeimmistä tekijöistä tulevien politiikkojen laadinnassa (6). Koska maaseudun kehittämisellä ja EU:n rakennerahastoilla on tärkeä rooli EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, olisi harkittava sellaisiin aloihin kuin maatalouteen, metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun liittyvien lisämahdollisuuksien tarjoamista maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuorille.

OTTAVAT HUOMIOON

maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden (7) mahdollisuudet, kuten luonnonläheisyyden, alhaisemmat asumiskustannukset (8) ja vahvemman tunteen kuulumisesta yhteisöön (9),

rajoitteet, jotka johtuvat vaikeuksista päästä useimmille maaseutualueille ja syrjäisille alueille, muun muassa joillekin saarille (10), eri puolilla EU:ta samoin kuin unionin syrjäisimmille alueille (11) ja merentakaisille maille ja alueille (12),

kaupungistumisen ja sen mahdolliset vaikutukset maaseutualueisiin ja syrjäisiin alueisiin erityisesti väestöosuuksien kannalta (nuoret ja ikääntyneet, naiset ja miehet (13), tutkinnon suorittaneet nuoret ja ilman tutkintoa olevat nuoret) sekä tarpeen huolehtia julkisten ja kaupallisten palvelujen, vapaa-ajan toiminnan, korkealaatuisten työpaikkojen ja koulutuksen, digitaalisten ja fyysisten infrastruktuurien, julkisen liikenteen, asuntojen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista sekä luonnonvarojen kestävyydestä,

10.

sen, että jäsenvaltioissa on tärkeää ottaa huomioon nuorten ideat, näkemykset ja luovuus, muun muassa ne, jotka esitettiin EU:n nuorisodialogin 7. kierroksen kuulemisissa, sekä Zagrebissa maaliskuussa 2020 pidetyssä EU:n nuorisokonferenssissa (14) esitetyt puheenvuorot, jotka liittyivät erityiseen alateemaan ”Maaseutualueiden nuorten mahdollisuudet”,

11.

nuoret, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (15) maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla, ja tarpeen kiinnittää erityistä huomiota heidän koulutus- ja työllisyysnäkymiinsä, sillä heillä on suurempi riski muita vähäisempiin mahdollisuuksiin (16) ja taloudellisten olosuhteiden suurempaan vaikutukseen (17) kuin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla kaupunkialueilla,

12.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksen panna täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteet erityisesti asuinyhdyskuntien ja nuoriin liittyvien tavoitteiden osalta,

13.

nuorisotyön arvokkaana välineenä, jonka avulla voidaan puuttua maaseutu- ja kaupunkiympäristöjen välisiin eroihin, sillä se voi auttaa saamaan eri-ikäisiä ja -taustaisia nuoria, myös niitä, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen muista, osallistumaan erityyppisiin toimiin heidän omissa paikallisyhteisöissään,

14.

yrittäjätoiminnan ja muun muassa yhteiskunnallisiin yrityksiin osallistumisen kautta tarjoutuvat työllisyysmahdollisuudet (18). Viimeksi mainitun välineen avulla nuoret voivat vastata asianmukaisesti sosiaalisiin ja työllisyyshaasteisiin. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi käytettävissä olevia luonnonvaroja ja henkilöresursseja,

15.

tässä yhteydessä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden (19) piiriin kuuluvat toimet, joilla voidaan osaltaan parantaa maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta ja siten vastata maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvien nuorten tarpeisiin ja toiveisiin,

16.

vapaaehtoistyön yhtenä aktiivisen kansalaisuuden ilmentämismuotona, joka voi auttaa varmistamaan nuorten sosiaalisen osallisuuden maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla sekä edistämään sukupolvien välistä solidaarisuutta näillä alueilla, jotta voidaan erityisesti edistää yhteisöjen kykyä selviytyä covid-19-kriisin kaltaisista vastoinkäymisistä ja kriiseistä,

17.

jäsenvaltioiden raja-alueilla sijaitsevien syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden rajatylittävän yhteistyön, jolla voitaisiin tukea niiden kehitystä ja tarjota nuorille lisämahdollisuuksia koulutuksen, työn, terveydenhuollon sekä sosiaalisen ja vapaa-ajan toiminnan aloilla;

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA

18.

edistämään monialaisia lähestymistapoja laadittaessa nuorisopolitiikkaa ja siihen liittyviä strategioita, joilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta kaupunkialueiden sekä maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden välillä,

19.

sisällyttämään asiaankuuluviin strategioihin ja politiikkoihin tarvittaessa toimintasuunnitelmia tai toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuorten näkökulma ja näkemykset. Nämä toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet olisi laadittava tietämyksen, näytön, parhaiden käytäntöjen, nuorten kuulemisten sekä sukupuolen, vammaisuuden ja muiden asiaankuuluvien näkökulmien mukaan kerättyjen ja eriteltyjen tietojen perusteella, erityisesti jos asiaankuuluvia palveluja ja/tai infrastruktuureja ei ole tai niitä on parannettava,

20.

edistämään tehokkaita kuntien välisen yhteistyön malleja nuorisoalalla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla tietoisuuden lisäämiseksi ja parhaiden käytäntöjen ja näytön jakamiseksi eri palveluntarjoajien kesken,

21.

edistämään ja helpottamaan maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden taustaltaan erilaisten nuorten aktiivista kansalaisuutta ja merkityksellistä osallistumista päätöksentekoprosesseihin heitä koskevissa asioissa hyödyntämällä sopivia välineitä, kuten paikallisia nuorisovaltuustoja sekä innovatiivisia ja vaihtoehtoisia osallistumistapoja, edistämään tarvittaessa asiaankuuluvien hallintoelinten välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla toteuttamalla samalla (analogisesti tai digitaalisesti) julkisia kuulemisia nuoria osallistavana välineenä, kannustamaan julkishallintoja helpottamaan nuorten johtamien järjestöjen työtä sekä tukemaan asiaankuuluvia toimijoita, jotka tekevät nuorisotyötä kaikilla tasoilla etsivä nuorisotyö mukaan lukien,

22.

edistämään ja parantamaan sukupolvien välistä ymmärrystä, vuoropuhelua ja solidaarisuutta tarkoituksena tukea kaikkia osapuolia hyödyttävää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja kannustaa nuoria aktivoitumaan ja jatkamaan aktiivista osallistumista maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden paikallisyhteisöjen elämään muun muassa perhetiloilla,

23.

edistämään esteettömän osallistumisen mahdollistavaa vapaaehtois- ja yhteisvastuutoimintaa välineenä, jolla voidaan huolehtia kaikkien ja erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä seuduilla asuvien nuorten sosiaalisesta osallisuudesta,

24.

tehostamaan toimia, joilla varmistetaan säännöllinen, kestävä ja kohtuuhintainen julkinen liikenne, jotta voitaisiin parantaa kaupunki- sekä maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden välisiä yhteyksiä,

25.

parantamaan tarvittaessa tietotekniikkainfrastruktuuria, nopeat laajakaistayhteydet mukaan lukien, digitaalisten teknologioiden ja palvelujen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi,

26.

edistämään tarvittaessa nuorisotilojen (20) perustamista tai tilanteen mukaan parantamaan olemassa olevia tiloja sekä tarjoamaan maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuville nuorille etäyhteyksien kautta pääsy erilaisiin palveluihin, muun muassa nuorisotyöpalveluihin, kuten digitaaliseen ja älykkääseen nuorisotyöhön; kannustamaan lisäksi ottamaan käyttöön erilaisia mobiilipalveluja esimerkiksi vapaa-ajan toiminnassa ja neuvontapalveluissa sekä perustamaan monialaisia palvelukeskuksia;

PYYTÄVÄT JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

27.

edistämään synergioita nuorisoalalla ja sen ulkopuolella toteutettavien EU:n eri aloitteiden ja välineiden välillä, joita ovat esimerkiksi Erasmus+, nuorisotakuu, Euroopan solidaarisuusjoukot, Euroopan sosiaalirahasto ja EU:n Interreg-ohjelma (21), tarkoituksena tavoittaa paremmin maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat nuoret, helpottaa heidän pääsyään mukaan näihin ohjelmiin ja yksinkertaistaa hallintoa keinona vastata heidän kohtaamiinsa haasteisiin,

28.

kannustamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa nuoria koskevien ohjelmien ja toimintapolitiikkojen, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja nuorisotakuun, sekä muiden asiaankuuluvien EU:n välineiden, kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jotta voitaisiin parantaa työllistyvyyttä, liikkuvuutta ja osallistumista sekä edistää EU:n arvoja (22), vaihtamaan käytäntöjä solidaarisuuden ja yhteisön kehittämisessä erityisesti kriisiaikoina ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden yhteisöissä,

29.

järjestämään keskinäistä oppimista koskevia toimia, kuten seminaareja, vertaisoppimista tai muita asiaankuuluvia virallisen ja epävirallisen yhteistyön muotoja, joissa voisi olla mukana sidosryhmiä eri politiikanaloilta, muun muassa nuoria, joilla on erilaiset maantieteelliset ja kulttuuritaustat, jotta voidaan tutkia monialaista ja alueen sisäistä yhteistyötä palvelujen saatavuuden alalla,

30.

edistämään maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden houkuttelevuutta korostamalla erityisesti niiden tarjoamia etuja ja mahdollisuuksia tilanteen mukaan luonnonvarojen saatavuuden kannalta sekä niiden kestävää käyttöä tietoisuuden lisäämiseksi yrittäjyyteen sekä yhteisötalouteen ja solidaariseen talouteen (23) liittyvän toiminnan mahdollisuuksista ottaen huomioon, että olemassa oleva maataloustoiminta olisi soveltuvin osin turvattava ja sitä olisi edistettävä mahdollisimman paljon,

31.

tehostamaan toimia, joilla voidaan parantaa nuorten liiketoiminnan alan tietämystä, taitoja, osaamista ja itseluottamusta kiinnittämällä tarvittaessa erityistä huomiota nuoriin naisiin (24), ottaen huomioon mahdollisuudet toimia yrittäjinä sekä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden alalla maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla,

32.

ottamaan huomioon ympäristön ja ilmastonmuutoksen ja erityisesti uusimmat niitä koskevat tieteelliset selvitykset, kun laaditaan nuoria koskevia tulevia politiikkoja ja toimenpiteitä maaseutualueille ja syrjäisille alueille, sekä huolehtimaan tarvittaessa asianmukaisesta koulutuksesta ja tiedonsaannista, jotta voitaisiin lisätä nuorten tietoisuutta ympäristö- ja ilmastokysymyksistä ja edistää heidän osallistumistaan tältä osin maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla,

33.

tehostamaan tarvittaessa toimia, joilla nuoria kannustetaan harjoittamaan maataloustoimintaa (25) ja muuta taloudellista toimintaa maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla eri keinoin, kuten käynnistysavustuksilla, tulokannustimilla, nuorten itsensä tekemillä aloitteilla ja kohdennetulla koulutuksella,

34.

kannustamaan asiaankuuluvia sidosryhmiä tekemään yhteistyötä asettamalla yleiseksi tavoitteeksi sen, että maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuorten oikeus korkealaatuiseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen toteutuisi, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että saadaan vähennettyä koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisättyä yhtäläisiä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia,

35.

edistämään digitaalista koulutusta sekä mahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen ja nuorisotyöhön, jotta parannettaisiin digitaalisten taitojen ja osaamisen yleistä tasoa sekä vältettäisiin maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvien nuorten eristyneisyyttä ja lievennettäisiin covid-19:n kaltaisen kriisin vaikutuksia esimerkiksi helpottamalla tarvittaessa internetyhteyksien ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden (26) saatavuutta kaikilla maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla,

36.

edistämään EU:n maaseutualueiden ja syrjäisten raja-alueiden välistä yhteistyötä hyödyntämällä asiaankuuluvia ohjelmia, kuten EU:n Interreg-ohjelmaa, paikallisten nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi,

37.

tutkimaan ja pohtimaan edelleen kysymyksiä, jotka vaikuttavat maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuviin nuoriin, kun toteutetaan nykyisiä – ja laaditaan uusia – aloitteita, kuten pitkän aikavälin visiota maaseutualueille, ja tarvittaessa sellaisten toimien yhteydessä, jotka liittyvät Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin, eurooppalaisen koulutusalueen luomiseen vuoteen 2025 mennessä, päivitettyyn digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, ilmastosopimukseen ja vahvistettuun nuorisotakuuseen;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA

38.

harkitsemaan olemassa olevien välineiden, kuten nuorisoasioiden wikisivuston, avulla tehtävää tutkimusta ja analyysiä ja (muun muassa sukupuolen, vammaisuuden ja muiden asiaankuuluvien näkökulmien mukaan) eriteltyjen tietojen keräämistä seikoista, jotka liittyvät maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa, jotta saataisiin lisää tietämystä, näyttöä ja dataa toimintapolitiikkojen tueksi kaikilla tasoilla pitäen mielessä myös mahdollisten seurantamekanismien tarpeen,

39.

edistämään synergioita EU:n nuorisopolitiikan ja muiden asiaankuuluvien EU:n politiikkojen ja ohjelmien välillä esimerkiksi maaseudun kehittämisen, maatalouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aloilla, muun muassa edistämällä EU:n nuorisodialogin tulosten hyödyntämistä tältä osin,

40.

edistämään asianmukaisen huomion kiinnittämistä maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvien nuorten kohtaamiin haasteisiin toimissa, joita toteutetaan Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisokumppanuuden (27) puitteissa;

PYYTÄÄ EU:N NUORISOALAA (28)

41.

edistämään osaltaan toimia tietoisuuden lisäämiseksi maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuorten ja muun väestön parissa heidän paikallisyhteisöjensä tarjoamista mahdollisuuksista, jotta voidaan toisaalta edistää työhön liittyviä ja ammatillisia mahdollisuuksia ja toisaalta hyödyntää tällä alalla käytettävissä olevia toimenpiteitä maaseutualueiden nuoriin kohdistuvien stereotypioiden torjumiseksi ja myönteisen kuvan levittämiseksi proaktiivisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuorista,

42.

käyttämään mahdollisimman laajasti mahdollisuuksia, joita Erasmus+-ohjelma, Euroopan solidaarisuusjoukot ja muut asiaankuuluvat EU:n ohjelmat tarjoavat, jotta maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvien nuorten miesten ja naisten potentiaalia voitaisiin hyödyntää.

(1) Hyväksytty Eurooppa-neuvostossa 20. kesäkuuta 2019.

(2) Eurostatin tietokannan mukaan vuonna 2018 maaseutualueilla asui 49,2 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista (EU-28:n väestö koulutustason, sukupuolen, iän ja kaupungistumisasteen mukaan jaoteltuna (%)).

(3) https://espas.secure.europarl.europa.eu/orbis/sites/default/files/generated/document/en/ESPAS_Report2019.pdf

(Global trends to 2030 – Challenges and Choices for Europe, ESPAS, huhtikuu 2019).

(4) https://www.unece.org/fileadmin/DAM/pau/age/Policy_briefs/ECE-WG1-25.pdf (UNECE Policy Brief on Ageing No. 18 (2017)).

(5) https://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/FLASH/surveyKy/2224

(Eurobarometri 478).

(6) Ks. alaviite 3.

(7) Katso liitteessä olevat ’maaseutualueiden’ ja ’syrjäisten alueiden’ määritelmät.

(8) Kohtuuttomien asumiskustannusten kuormittamien henkilöiden osuus väestöstä on pienempi EU:n maaseutualueilla (EU:n tilastot alueista ja kaupungeista (European statistics on regions and cities) 2018).

(9) Eurofound (2019), Is rural Europe being left behind?, European Quality of Life Survey 2016, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxembourg.

(10) Asutut pienet saaret, jotka eivät ole EU:n syrjäisimpiä alueita eivätkä merentakaisia maita ja alueita mutta joille on vaikea päästä siltojen puutteen tai vähäisen lento- ja meriliikenteen taikka jonkun muun vastaavan tekijän vuoksi (katso liitteessä oleva ’syrjäisen alueen’ määritelmä).

(11) Lueteltu SEUT 349 artiklassa.

(12) Lueteltu SEUT-sopimuksen liitteessä II.

(13) Naisten osuus EU:n maaseutualueilla on alle 50 prosenttia maaseutualueiden koko väestöstä, ja heidän osuutensa taloudellisesti aktiivisesta väestöstä on 45 prosenttia. Tutkimuksen mukaan naisten työllisyys EU:n maaseutualueilla (15–64-vuotiaat) kasvoi lähes kaksi prosenttia jaksolla 2013–2017 (The professional status of rural women in the EU, Euroopan parlamentti, 2019).

(14) https://mdomsp.gov.hr/UserDocsImages/Vijesti2020/Creating%20Opportunities%20for%20Youth%20-%20outcomes%20report%2027%20mar%202020.pdf

(15) NEET: Not in Education, Employment or Training.

(16) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Statistics_on_young_people_neither_in_employment_nor_in_education_or_training#NEETs:_analysis_by_degree_of_urbanisation

(17) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Archive:Impact_of_the_economic_crisis_on_unemployment.

(18) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(19) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(20) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(21) https://interreg.eu/

(22) Sellaisina kuin ne on lueteltu SEU 2 artiklassa.

(23) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(24) Ks. alaviite 13.

(25) Esimerkkinä mainittakoon, että alle 35-vuotiaiden viljelijöiden osuus kaikilla EU:n maatiloilla on vain kuusi prosenttia. Nuorten houkutteleminen maanviljelyn aloittamiseen on merkittävä haaste (https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/income-support/young-farmers_fi).

(26) ICT, Information and communications technology.

(27) https://pjp-eu.coe.int/en/web/youth-partnership

(28) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

LIITE

A. Lähteet

Antaessaan nämä päätelmät neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat panevat merkille seuraavat asiakirjat:

—	EU:n strateginen ohjelma 2019–2024 (1)

—	Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (2018/C 456/01) (2)

—	Ministerikomitean suositus CM/Rec(2015)3 jäsenvaltioille, ”Recommendation on the access of young people from disadvantaged neighbourhoods to social rights” – Euroopan neuvosto (3)

—	Neuvoston päätelmät digitaalisesta nuorisotyöstä (4)

—	Neuvoston päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta (5)

—	Neuvoston päätelmät nuorisotyöntekijöiden koulutuksesta (6)

—	Neuvoston päätelmät nuorison roolista EU:n väestönkehityksen haasteisiin vastaamisessa (7)

—	Neuvoston päätelmät nuorten yrittäjyyden edistämisestä nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi (8)

—	Neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä (9)

—	EU:n nuorisodialogin 7. kierros: EU:n nuorisodialogin toimien tulokset jäsenvaltioissa ja koko Euroopassa – mahdollisuuksien luominen nuorille (10)

—	European Charter on Local Youth work (EGL) (11)

—	Erasmus + Inclusion & Diversity Strategy in the Field of Youth (2014) (12)

—	Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (13)

—	Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (14)

—	Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (15)

B. Määritelmät

Näissä päätelmissä tarkoitetaan

’maaseutualueilla’

kaupunkiklustereiden ulkopuolisia paikallishallinnollisia yhteisöjä, joilla on useimmiten alhainen väestötiheys, erityinen yhteiskunnallis-maantieteellinen ja kulttuurinen imago, sijainti lähellä luonnonvaroja ja sen vuoksi erilaiset talousnäkymät ja joilla on samalla todettu, että nuorille ja koko väestölle tarkoitettuja erityispalveluita olisi edelleen parannettava;

’syrjäisillä alueilla’

paikallis- ja aluehallinnollisia yhteisöjä, joista suurin osa sijaitsee kaupunkiklustereiden ulkopuolella ja joille on yleensä vaikea päästä, mikä johtuu useimmiten maantieteellisestä tai luonnonesteestä (muun muassa saaret ja/tai vuoret), ja joihin kulkee vain rajoitetusti tai harvempaan julkista liikennettä ja/tai joilla on hankalat verkkoyhteydet. Näillä alueilla voi olla samoja edellä mainittuja ominaispiirteitä kuin ”maaseutualueilla”. SEUT 349 artiklassa tarkoitettujen EU:n syrjäisimpien alueiden katsotaan myös olevan ’syrjäisiä alueita’;

’yhteiskunnallisella yrityksellä’

yhteisötalouden toimijaa, jonka päätavoitteena on saada aikaan yleishyödyllisiä sosiaalisia, yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä vaikutuksia ennemmin kuin tuottaa voittoa omistajilleen tai osakkeenomistajilleen. Se toimii tuottamalla tavaroita ja palveluita markkinoille yritystoiminnan keinoin innovatiivisella tavalla ja käyttää voittonsa pääasiassa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sitä johdetaan avoimella ja vastuullisella tavalla ja siihen osallistuvat erityisesti työntekijät, kuluttajat ja sidosryhmät, joihin sen kaupallinen toiminta vaikuttaa (16);

’yhteisötaloudella ja solidaarisella taloudella’

yrityksiä ja organisaatioita (osuuskuntia, keskinäisiä yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä tai yhteiskunnallisia yrityksiä), jotka tuottavat hyödykkeitä, palveluja ja tietämystä, jotka vastaavat toimintansa kohteena olevan yhteisön tarpeita, pyrkimällä erityisiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin ja edistämällä yhteisvastuuta (17);

’nuorisotiloilla’

nuorten johtamia fyysisiä tiloja ja infrastruktuureja, joiden on tarkoitus olla itsenäisiä, avoimia ja turvallisia sekä kaikkien käytettävissä ja joissa tarjotaan ammattimaista tukea kehittymiselle ja varmistetaan nuorten osallistumisen mahdollisuudet (18);

’EU:n nuorisoalalla’

yleensä kaikkia niitä järjestöjä, nuorisotyöntekijöitä, tiedeyhteisön jäseniä, nuorisoalan kansalaisyhteiskunnan edustajia tai muita nuorisopolitiikan kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita, jotka toteuttavat nuorisoa koskevia toimia ja hankkeita EU:ssa (19).

(1) https://www.consilium.europa.eu/media/39914/a-new-strategic-agenda-2019-2024.pdf

(2) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

(3) https://www.coe.int/en/web/youth/-/recommendation-on-the-access-of-young-people-from-disadvantaged-neighbourhoods-to-social-rights

(4) EUVL C 414, 10.12.2019, s. 2.

(5) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 28.

(6) EUVL C 412, 9.12.2019, s. 12.

(7) EUVL C 196, 8.6.2018, s. 16.

(8) EUVL C 183, 14.6.2014, s. 18.

(9) EUVL C 418, 7.12.2017, s. 2.

(10) https://europa.eu/youth/sites/default/files/euyd_youth_dialogue_findings_-_version_for_general_release_24th_feb_2020_1.pdf

(11) https://www.europegoeslocal.eu/wp-content/uploads/2019/10/20191002-egl-charter_ENG_online.pdf

(12) https://ec.europa.eu/assets/eac/youth/library/reports/inclusion-diversity-strategy_en.pdf

(13) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/70, 25. syyskuuta 2015.

(14) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1–6.

(15) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1–13.

(16) Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – SEC (2011)1278 final.

(17) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määritelmä.

(18) EU:n nuorisostrategia 2019–2027, eurooppalaisia nuorisotavoitteita koskeva liite 3, tavoite 9, neljäs päämäärä – EUVL C 456, 18.12.2018, s. 16.

(19) Neuvoston päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta (ks. alaviite 33).