22.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 352/17


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2020/C 352/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”JABUGO”

EU-nro: PDO-ES-0009-AM02 – 3.10.2019

SAN (X) SMM ( )

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida Jabugo [suojatun alkuperänimityksen ”Jabugo” sääntelyneuvosto]

Avenida Infanta María Luisa 1, 21290-Jabugo (Huelva), Spain

+34 959127900

info@dopjabugo.es

Sääntelyneuvosto on virallisesti tunnustettu suojatun alkuperänimityksen ”Jabugo” hallinnoinnista vastaavaksi elimeksi kaikilla itsehallintoalueilla sovellettavista suojatuista alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä 12 päivänä toukokuuta 2015 annetun lain nro 6/2015 ensimmäisen täydentävän edellytyksen mukaisesti. Yksi sääntelyneuvoston erityistehtävistä on muutosten ehdottaminen eritelmään.

2.   Jäsenvaltio tai Kolmas Maa

Espanja

3.   Eritelmän kohta, jota/kohdat, joita muutos koskee

Tuotteen nimi

Tuotteen kuvaus

Maantieteellinen alue

Alkuperätodisteet

Tuotantomenetelmä

Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Merkinnät

Muu [täsmennettävä]

Tuote-eritelmän noudattamisen tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tai elimet

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutos/muutokset

Suojatun alkuperänimityksen (SAN) ”Jamón de Huelva” muuttaminen muotoon ”Jabugo (SAN)” on kiihdyttänyt viime vuosina havaittua suuntausta kohti huipputason tuotteita.

Tuotteen kuvaus

Tätä osiota on muutettu yksinkertaistamalla kolme tuoteluokkaa (luokka I ”Summum”, luokka II ”Excellens” ja luokka III ”Selección”) yhdeksi ykkösluokaksi. Tämä tarkoittaa, että tuote-eritelmä käsittää ainoastaan kinkun ja lavan, joka on peräisin yksinomaan tammenterhoilla ja muulla tammea kasvavien laidunniittyjen (dehesas) luonnonrehulla ruokituista 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista (kotoperäinen rotu).

Ensinnäkin 100-prosenttisesti puhdasrotuinen iberiansika on kotoperäinen ja karaistunut rotu, joka soveltuu täydellisesti tammea kasvaville laidunniityille ja vapaiden laidunten oloihin. Rotu ei lisäänny kovin tehokkaasti, ja iberiansian lihottaminen teurastusta varten vie melko paljon aikaa. Iberiansian lihassa on runsaasti rasvajuovia (marmorointia).

Toiseksi tammenterhot antavat lopputuotteelle ainutlaatuisia aistinvaraisia ominaisuuksia: niistä ovat peräisin tuotteen maku, tuoksu ja jälkivaiheen hajuaistimuksen voimakkuus ja kesto.

Yksinomaan tammenterhoilla ja luonnonrehulla ruokituista 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista peräisin oleva kinkku ja lapa ovatkin aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan ensiluokkaisia. Lisäksi näiden edellytysten ansiosta voidaan säilyttää iberialaisen rodun puhtaus ja kestävä ekosysteemi.

Näistä syistä on tehty seuraavat muutokset:

Risteytykset vierasperäiseen duroc-rotuun kuuluvien sikojen kanssa on kielletty.

Tammenterhoilla ruokittujen tai tammenterhoilla ennen teurastusta ruokittujen sikojen osalta on poistettu maininta risteytettyjen sikojen ruhon vähimmäispainosta.

Laiduntaneiden rehulla ruokittujen sikojen käyttö on kielletty.

Tamminiityllä laiduntamiselle on vahvistettu alku- ja loppupäivämäärä iberiankinkkua koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Laumoille on määritetty eläintiheys sen varmistamiseksi, että lihotusvaiheessa on käytössä laajaperäinen kasvatusjärjestelmä.

Luokan I nimi ”Summum” on poistettu, tosin sitä koskevia vaatimuksia ei ole muutettu.

Luokka II ”Excellens” on poistettu.

Luokka III ”Selección” on poistettu.

Maininta risteytetyistä sioista peräisin olevan kinkun ja lavan vähimmäispainosta on poistettu.

Muutosten myötä EU:n kuluttajille halutaan lähettää selkeä ja yksiselitteinen viesti siitä, että Jabugo (SAN) kuuluu korkeimman mahdollisen vaatimustason markkinasegmenttiin. Tämä on myös linjassa varmennettuihin tuotteisiin liittyvän suuntauksen kanssa: luokkaan II kuuluu enää vain muutamia tuotteita ja määrä vähenee jatkuvasti, eikä luokkaan III luokitella enää lainkaan tuotteita.

Näin ollen muutos ei vaikuta korkeimpaan luokkaan kuuluviin tuotteisiin.

Yhtenäisen asiakirjan aiempi teksti:

”3.2    Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

[...]

Paino: vähintään 5,75 kilogrammaa kinkuilla, jotka ovat 100-prosenttista iberiansikaa, 7,00 kilogrammaa kinkuilla, jotka ovat iberiansikaa, 3,70 kilogrammaa lavoilla, jotka ovat 100-prosenttista iberiansikaa ja 4,00 kilogrammaa lavoilla, jotka ovat iberiansikaa.

[...]

Luokat

Raaka-aine saadaan 100-prosenttisista iberiansioista tai iberiansian ja duroc-rotuisen sian risteytyksistä, joissa iberiansian geneettisen perimän osuus on vähintään 75 prosenttia.

Eläinten rodun ja ruokintatavan mukaan kinkuille ja lavoille on vahvistettu seuraavat luokat:

 

Luokka I.Summum. Liha on peräisin 100-prosenttisista iberiansioista, joiden vähimmäisteurasikä on 14 kuukautta ja jotka on kasvatettu perinteisen menetelmän mukaan ja ruokittu tammea kasvavilla laidunniityillä yksinomaan tammenterhoilla ja muilla laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla; luonnollinen raakakypsytys Huelvan maakunnan ylänköalueen mikroilmaston luonteenomaisissa olosuhteissa.

 

Luokka II.Excellens. Liha on peräisin perimältään 75-prosenttisista iberiansioista, jotka vastaavat muilta ominaisuuksiltaan luokassa I tarkoitettuja sikoja.

 

Luokka III.Selección. Liha on peräisin perimältään vähintään 75-prosenttisista iberiansioista, jotka on lihotettu ulkoilmassa tammimetsien luonnonlaitumilla pääasiassa viljasta ja pelkokasveista koostuvalla rehulla ja teurastettu vähintään 12 kuukauden ikäisinä; luonnollinen raakakypsytys Huelvan maakunnan ylänköalueen mikroilmaston luonteenomaisissa olosuhteissa.

[...]”

Yhtenäisen asiakirjan uusi teksti:

”3.2    Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

[...]

Paino: kinkuilla vähintään 5,75 kilogrammaa ja lavoilla vähintään 3,7 kilogrammaa.

[...]

Nämä kinkut ja lavat ovat peräisin 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista, jotka on kasvatettu perinteisen menetelmän mukaan ja ruokittu tammea kasvavilla laidunniityillä (dehesa) yksinomaan tammenterhoilla ja muilla laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla; luonnollinen suolaus ja ilmakuivaus Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston ainutlaatuisissa olosuhteissa.

[...]”

Yhtenäisen asiakirjan aiempi teksti:

”3.3    Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Tuotantoalue, jolla alkuperänimityksellä suojattujen tuotteiden raaka-aineena käytettävät iberiansiat kasvatetaan, käsittää iberiansian perinteisen kasvatusympäristön muodostavan maa- ja metsätalous- sekä metsälaiduntamisekosysteemin (dehesa), joka ulottuu laajoille alueille Extremadurassa ja Andalusiassa. Avaintekijät, jotka määrittävät iberiansikojen ja siten myös niistä saatujen alkuperänimityksellä ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen laadun ja antavat tuotteille niiden erityisominaisuudet, ovat sikojen ruokinta ja laajaperäinen kasvatustapa; niiden ansiosta eläimet voivat hyödyntää koko elinikänsä ajan kaikkia laidunniittyjen tarjoamia resursseja, tammenterhoja, luonnonrehua, nurmea ja sänkipeltoa.

Maantieteellinen tuotantoalue on rajattu, ja siellä toteutetaan seuraavat valvontatoimenpiteet erityisvaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi: sikojen saatavilla kullakin laidunniityllä olevien eri puulajien tammenterhojen määrän arvioiminen; sikojen enimmäismäärän vahvistaminen ja laitumelle laskettavien eläinten yksilöiminen korvamerkillä; ilman ennakkoilmoitusta tehtävien tarkastuskäyntien avulla tapahtuva varmistaminen, että siat nauttivat ravinnokseen tammenterhoja ja luonnonlaidunrehua ja että laajaperäinen kasvatusjärjestelmä on käytössä koko lihotusvaiheen ajan.

SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävät ruhonosat ovat peräisin

a)

tammenterhoilla ruokituista sioista tai tammenterhoilla ennen teurastusta ruokituista sioista; kyseiset eläimet on tarkoitettu teurastettaviksi välittömästi yksinomaan tammenterhoilla ja tammea kasvavien laidunniittyjen nurmirehulla tapahtuneen ruokinnan jälkeen. Laiduntamisen alkaessa kunkin erän yksittäisten sikojen keskimääräisen painon on oltava 92–115 kilogrammaa. Tammimetsissä tapahtuvan yli 60 päivää kestävän laiduntamisen aikana eläinten painon on kasvettava vähintään 46 kilogrammalla. Yksittäisten ruhojen painon on oltava 115 kg, lukuun ottamatta 100-prosenttisia iberiansikoja, joiden ruho painaa 108 kg;

b)

laiduntaneista sioista; kyseisten eläinten ruokinta lihotusvaiheessa tapahtuu laajaperäisessä kasvatusjärjestelmässä (enintään 15 sikaa hehtaaria kohti) käyttäen tammea kasvavien laidunniittyjen tarjoamia resursseja ja pääasiassa viljasta ja palkokasveista koostuvaa rehua. Teurastusta edeltää laidunniityillä tapahtuva lihotusvaihe, joka kestää vähintään 60 päivää. Yksittäisten ruhojen painon on oltava 115 kg lukuun ottamatta 100-prosenttisia iberiansikoja, joiden ruho painaa 108 kg.

Yhtenäisen asiakirjan uusi teksti:

”3.3    Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävien etu- ja takaraajojen on oltava peräisin 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista, joiden ravinto tai teurastusta edeltävä ravinto sisältää paikallisen terminologian mukaisesti

tammenterhoja; kyseiset eläimet on tarkoitettu teurastettaviksi välittömästi yksinomaan tammenterhoilla sekä rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavien laidunniittyjen nurmirehulla tapahtuneen ruokinnan jälkeen. Laiduntamisen alkaessa kunkin erän yksittäisten sikojen keskimääräisen painon on oltava 92–115 kilogrammaa. Tammimetsissä tapahtuvan yli 60 päivää kestävän laiduntamisen aikana eläinten painon on kasvettava vähintään 46 kilogrammalla. Yksittäisten ruhojen on painettava vähintään 108 kilogrammaa.

Siat kasvatetaan perinteisen menetelmän mukaan ja teurastetaan aikaisintaan 14 kuukauden ikäisinä. Niitä ruokitaan teurastusta edeltävän laidunjakson ajan yksinomaan tammenterhoilla ja muilla tammea kasvavien laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla. Tämä laidunjakso ajoittuu 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välille.

Tuotantoalue, jolla suojattujen tuotteiden raaka-aineena käytettävät iberiansiat lihotetaan, koostuu laajoista laidunmetsistä (dehesas), jotka ulottuvat laajoille alueille Extremadurassa ja Andalusiassa. Avaintekijät, jotka määrittävät sikojen ja siten myös niistä saatujen alkuperänimityksellä ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen laadun ja antavat tuotteille niiden aistinvaraiset erityisominaisuudet, ovat sikojen ruokinta ja laajaperäinen kasvatustapa viimeisen vaiheen eli lihotusvaiheen aikana; näiden tekijöiden ansiosta eläimet voivat hyödyntää kaikkia laidunniittyjen tarjoamia resursseja, tammenterhoja, luonnonrehua ja sänkipeltoa.

Eläintiheys saa olla enintään 1,25 sikaa hehtaaria kohti, ja se määritetään erikseen kullekin tilalle sen perusteella, kuinka paljon rautatammen, korkkitammen ja quejigo-lajin tammen terhoja arvioidaan olevan sikojen saatavilla kullakin tammea kasvavalla laidunniityllä.”

Eritelmän aiempi teksti:

”B)    Tuotteen kuvaus

SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojatut kinkut ja lavat ovat 100-prosenttisesti puhdasrotuisten iberiansikojen tai sellaisten duroc-risteytysten, joiden perimästä vähintään 75 prosenttia on iberiansika-rotua, suolattuja ja ilmakuivattuja etu- ja takaraajoja.

Seuraavat luokat perustuvat sikojen ruokavalioon ennen teurastusta ja alueella käytettyyn terminologiaan:

a)

Tammenterhoilla ruokitut siat tai tammenterhoilla ennen teurastusta ruokitut siat: kyseiset eläimet on tarkoitettu teurastettaviksi välittömästi yksinomaan tammenterhoilla sekä rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavien laidunniittyjen nurmirehulla tapahtuneen ruokinnan jälkeen. Laiduntamisen alkaessa kunkin erän yksittäisten sikojen keskimääräisen painon on oltava 92–115 kilogrammaa. Tammimetsissä tapahtuvan yli 60 päivää kestävän laiduntamisen aikana eläinten painon on kasvettava vähintään 46 kilogrammalla. Yksittäisten ruhojen painon on oltava vähintään 115 kilogrammaa, lukuun ottamatta 100-prosenttisesti puhdasrotuisia iberiansikoja, joiden ruho painaa vähintään 108 kilogrammaa.

b)

Laiduntaneet rehulla ruokitut siat: näiden eläinten ruokinta lihotusvaiheessa tapahtuu laajaperäisessä kasvatusjärjestelmässä käyttäen tammea kasvavien laidunniittyjen tarjoamia resursseja ja pääasiassa viljasta ja palkokasveista koostuvaa rehua. Teurastusta edeltää laidunniityillä tapahtuva lihotusvaihe, joka kestää vähintään 60 päivää. Yksittäisten ruhojen vähimmäispaino on 115 kilogrammaa lukuun ottamatta 100-prosenttisia iberiansikoja, joiden vähimmäispaino on 108 kilogrammaa. Eläintiheys saa olla enintään 15 sikaa hehtaaria kohti.

Kinkut ja lavat luokitellaan jäljempänä esitetyn luokittelun mukaisesti. Kyseessä on sovellettavista kansallisista vaatimuksista erillinen ja riippumaton luokitusjärjestelmä, jossa kinkut ja lavat luokitellaan seuraavien laatutekijöiden perusteella: rodun puhtaus, karjan kasvatustapa, yksinomaan tammimetsälaitumilta peräisin oleva ravinto, vähimmäisteurasikä sekä suolaus-ja ilmakuivausvaiheen kesto eli se, kuinka kauan kinkkuja suolataan ja ilmakuivataan Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) luonnollisissa olosuhteissa.

Luokka I SUMMUM. Nämä kinkut ja lavat ovat peräisin 100-prosenttisista iberiansioista, joiden vähimmäisteurasikä on 14 kuukautta ja jotka on kasvatettu perinteisen menetelmän mukaan ja ruokittu tammea kasvavilla laidunniityillä yksinomaan tammenterhoilla ja muilla laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla; luonnollinen suolaus ja ilmakuivaus Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston ainutlaatuisissa olosuhteissa.

Luokka II EXCELLENS. Nämä kinkut ja lavat ovat peräisin perimältään 75-prosenttisista iberiansioista, joiden vähimmäisteurasikä on 14 kuukautta ja jotka on kasvatettu perinteisen menetelmän mukaan ja ruokittu tammea kasvavilla laidunniityillä yksinomaan tammenterhoilla ja muilla laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla; luonnollinen suolaus ja ilmakuivaus Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston ainutlaatuisissa olosuhteissa.

Luokka III SELECCIÓN. Nämä kinkut ja lavat ovat peräisin laiduntaneista, rehulla ruokituista, 100-prosenttisista tai vähintään 75-prosenttisista iberiansioista, jotka ovat laiduntaneet ulkoilmassa tammimetsien luonnonlaitumilla ja jotka on lihotettu tammimetsien luonnonlaitumilta peräisin olevilla luonnonvaroilla ja pääasiassa viljasta ja pelkokasveista koostuvalla rehulla ja teurastettu aikaisintaan 12 kuukauden ikäisinä; luonnollinen suolaus ja ilmakuivaus Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston luonnollisissa olosuhteissa.

[...]

Paino: vähintään 5,75 kilogrammaa kinkuilla, jotka ovat 100-prosenttista iberiansikaa, 7,00 kilogrammaa kinkuilla, jotka ovat iberiansikaa, 3,70 kilogrammaa lavoilla, jotka ovat 100-prosenttista iberiansikaa ja 4,00 kilogrammaa lavoilla, jotka ovat iberiansikaa.

[...]”

Eritelmän uusi teksti:

”B)   Tuotteen kuvaus

SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen suolattujen ja ilmakuivattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävät etu- ja takaraajat ovat peräisin 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista, joiden teurastusta edeltävä ravinto sisältää paikallisen terminologian mukaisesti

tammenterhoja; nämä perinteisellä menetelmällä kasvatetut siat on tarkoitettu teurastettaviksi välittömästi yksinomaan tammenterhoilla sekä rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavien laidunniittyjen nurmirehulla tapahtuneen ruokinnan jälkeen. Tämä laidunjakso ajoittuu 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välille. Laiduntamisen alkaessa kunkin erän yksittäisten sikojen keskimääräisen painon on oltava 92–115 kilogrammaa. Tammimetsissä tapahtuvan yli 60 päivää kestävän laiduntamisen aikana eläinten painon on kasvettava vähintään 46 kilogrammalla. Vähimmäisteurasikä on 14 kuukautta. Yksittäisten ruhojen on painettava vähintään 108 kilogrammaa. Eläintiheys saa olla enintään 1,25 sikaa hehtaaria kohti, ja se määritetään erikseen kullekin tilalle sen perusteella, kuinka paljon rautatammen, korkkitammen ja quejigo-lajin tammen terhoja arvioidaan olevan sikojen saatavilla kullakin tammea kasvavalla laitumella.

Kinkut ja lavat suolataan ja ilmakuivataan luonnollisesti Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston ainutlaatuisissa olosuhteissa.

[...]

Paino: Kinkuilla vähintään 5,75 kilogrammaa ja lavoilla vähintään 3,70 kilogrammaa.

[...]”

Maantieteellinen alue

Muutos vaikuttaa ainoastaan eritelmään, ja siinä on kyse tuotantoalueeseen kuuluvien maatalousalueiden nimien korvaamisesta niiden kuntien nimillä, joista maatalousalueet muodostuvat.

Yhtenäistä asiakirjaa on muutettu vain korvaamalla sanamuoto ”seuraavista maatalousalueista” sanamuodolla ”seuraavilla maatalousalueilla sijaitsevista kunnista”, jotta yhtenäinen asiakirja on yhdenmukainen eritelmän kanssa.

Näin ollen muutokset eivät vaikuta maantieteelliseen tuotantoalueeseen.

Yhtenäisen asiakirjan aiempi teksti:

”Tuotantoalue muodostuu seuraavista maatalousalueista, joilla esiintyy rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavia laidunmetsiä, Cáceresin ja Badajozin maakunnissa Extremaduran alueella sekä Sevillan, Córdoban, Huelvan, Cádizin ja Málagan maakunnissa Andalusiassa.”

Yhtenäisen asiakirjan uusi teksti:

”Tuotantoalue muodostuu seuraavilla maatalousalueilla sijaitsevista kunnista, joilla esiintyy rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavia laidunmetsiä, Cáceresin ja Badajozin maakunnissa Extremaduran alueella sekä Sevillan, Córdoban, Huelvan, Cádizin ja Málagan maakunnissa Andalusiassa:”

Eritelmän aiempi teksti:

”Niiden sikojen tuotantoalue, joista SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävät etu- ja takaraajat ovat peräisin, muodostuu seuraavilla maatalousalueilla sijaitsevista rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavista laidunmetsistä Sevillan, Córdoban, Huelvan, Cádizin ja Málagan maakunnissa Andalusian itsehallintoalueella sekä Cáceresin ja Badajozin maakunnissa Extremaduran itsehallintoalueella:

Extremadura:

Cáceres: seuraavat alueet: Cáceres, Trujillo, Brozas, Valencia de Alcántara, Logrosán, Navalmoral de la Mata, Jaraiz de la Vera, Plasencia, Hervás ja Coria.

Badajoz: seuraavat alueet: Alburquerque, Mérida, Don Benito, Puebla de Alcocer, Herrera del Duque, Badajoz, Almendralejo, Castuera, Olivenza, Jerez de los Caballeros, Llerena ja Azuaya.

Andalusia:

Sevilla: Sierra Norten alue.

Cordoba: seuraavat alueet: Los Pedroches, La Sierra ja Campiña Baja.

Huelva: seuraavat alueet: La Sierra, Andévalo Occidental, Andévalo oriental ja Condado Campiña.

Cádiz: La Sierra, La Janda, Campo de Gibraltar ja Campiña.

Málaga: Serranía de Ronda.”

Eritelmän uusi teksti:

”Niiden sikojen tuotantoalue, joista SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävät etu- ja takaraajat ovat peräisin, muodostuu seuraavissa kunnissa sijaitsevista rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavista laidunmetsistä Sevillan, Córdoban, Huelvan, Cádizin ja Málagan maakunnissa Andalusian itsehallintoalueella sekä Cáceresin ja Badajozin maakunnissa Extremaduran itsehallintoalueella:

Extremadura:

Cáceres: Abadía, Abertura, Acebo, Acehuche, Aceituna, Ahigal, Albalá, Alcántara, Alcollarín, Alcuéscar, Aldea del Cano, Aldeacentenera, Aldeanueva de la Vera, Aldeanueva del Camino, Aldehuela de Jerte, Alía, Aliseda, Almaraz, Almoharín, Arroyo de La Luz, Arroyomolinos de La Vera, Arroyomolinos, Baños de Montemayor, Barrado, Belvís de Monroy, Benquerencia, Berrocalejo, Berzocana, Bohonal de Ibor, Botija, Brozas, Cabañas del Castillo, Cabezabellosa, Cabezuela del Valle, Cabrero, Cáceres, Cachorrilla, Cadalso, Calzadilla, Caminomorisco, Campillo de Deleitosa, Campo Lugar, Cañamero, Cañaveral, Carbajo, Carcaboso, Carrascalejo, Casar de Cáceres, Casar de Palomero, Casares de las Hurdes, Casas de Don Antonio, Casas de Don Gómez, Casas de Millán, Casas de Miravete, Casas del Castañar, Casas del Monte, Casatejada, Casillas de Coria, Castañar de Ibor, Ceclavín, Cedillo, Cerezo, Cilleros, Collado, Conquista de La Sierra, Coria, Cuacos de Yuste, Deleitosa, Descargamaría, El Gordo, El Torno, Eljas, Escurial, Fresnedoso de Ibor, Galisteo, Garciaz, Garganta la Olla, Gargantilla, Gargüera, Garrovillas de Alconétar, Garvín, Gata, Guadalupe, Guijo de Coria, Guijo de Galisteo, Guijo de Granadilla, Guijo de Santa Bárbara, Herguijuela, Hernán-Pérez, Herrera de Alcántara, Herreruela, Hervás, Higuera, Hinojal, Holguera, Hoyos, Huélaga, Ibahernando, Jaraicejo, Jaraíz de La Vera, Jarandilla de La Vera, Jarilla, Jerte, La Aldea del Obispo, La Cumbre, La Garganta, La Granja, La Pesga, Ladrillar, Logrosán, Losar de La Vera, Madrigal de La Vera, Madrigalejo, Madroñera, Majadas, Malpartida de Cáceres, Malpartida de Plasencia, Marchagaz, Mata de Alcántara, Membrío, Mesas de Ibor, Miajadas, Millanes, Mirabel, Mohedas de Granadilla, Monroy, Montánchez, Montehermoso, Moraleja, Morcillo, Navaconcejo, Navalmoral de la Mata, Navalvillar de Ibor, Navas del Madroño, Navezuelas, Nuñomoral, Oliva de Plasencia, Palomero, Pasarón de La Vera, Pedroso de Acim, Peraleda de la Mata, Peraleda de San Román, Perales del Puerto, Pescueza, Piedras Albas, Pinofranqueado, Piornal, Plasencia, Plasenzuela, Portaje, Portezuelo, Pozuelo de Zarzón, Pueblonuevo de Miramontes, Puerto de Santa Cruz, Rebollar, Riolobos, Robledillo de Gata, Robledillo de la Vera, Robledillo de Trujillo, Robledollano, Romangordo, Rosalejo, Ruanes, Salorino, Salvatierra de Santiago, San Martín de Trevejo, Santa Ana, Santa Cruz de la Sierra, Santa Cruz de Paniagua, Santa Marta de Magasca, Santiago de Alcántara, Santiago del Campo, Santibáñez el Alto, Santibáñez el Bajo, Saucedilla, Segura de Toro, Serradilla, Serrejón, Sierra de Fuentes, Talaván, Talaveruela de la Vera, Talayuela, Tejeda de Tiétar, Tiétar, Toril, Tornavacas, Torre de Don Miguel, Torre de Santa María, Torrecilla de los Ángeles, Torrecillas de la Tiesa, Torrejón El Rubio, Torrejoncillo, Torremenga, Torremocha, Torreorgaz, Torrequemada, Trujillo, Valdastillas, Valdecañas de Tajo, Valdefuentes, Valdehúncar, Valdelacasa de Tajo, Valdemorales, Valdeobispo, Valencia de Alcántara, Valverde de La Vera, Valverde del Fresno, Vegaviana, Viandar de la Vera, Villa del Campo, Villa del Rey, Villamesías, Villamiel, Villanueva de la Sierra, Villanueva de la Vera, Villar de Plasencia, Villar del Pedroso, Villasbuenas de Gata, Zarza de Granadilla, Zarza de Montánchez, Zarza la Mayor ja Zorita.

Badajoz: Acedera, Aceuchal, Ahillones, Alange, Albuera (La), Alburquerque, Alconchel, Alconera, Aljucen, Almendral, Almendralejo, Arroyo de San Servan, Atalaya, Azuaga, Badajoz, Barcarrota, Baterno, Benquerencia de la Serena, Berlanga, Bienvenida, Bodonal de la Sierra, Burguillos del Cerro, Cabeza del Buey, Cabeza la Vaca, Calamonte, Calera de León, Calzadilla de Los Barros, Campanario, Campillo de Llerena, Capilla, Carmonita, Carrascalejo (El), Casas de Don Pedro, Casas de Reina, Castilblanco, Castuera, Codosera (La), Cordobilla de Lacara, Coronada (La), Corte de Peleas, Cristina, Cheles, Don Alvaro, Don Benito, Entrin Bajo, Esparragalejo, Esparragosa de La Serena, Esparragosa de Lares, Feria, Fregenal de La Sierra, Fuenlabrada de los Montes, Fuente de Cantos, Fuente del Arco, Fuente del Maestre, Fuentes de Leon, Garbayuela, Garlitos, Garrovilla (La), Granja de Torrehermosa, Guareña, Haba (La), Helechosa, Herrera del Duque, Higuera de La Serena, Higuera de Llerena, Higuera de Vargas, Higuera La Real, Hinojosa del Valle, Hornachos, Jerez de Los Caballeros, Lapa (La), Llera, Llerena, Lobon, Magacela, Maguilla, Malcocinado, Malpartida de La Serena, Manchita, Medellin, Medina de Las Torres, Mengabril, Merida, Mirandilla, Monesterio, Montemolin, Monterrubio de La Serena, Montijo, Morera (La), Nava de Santiago (La), Navalvillar de Pela, Nogales, Oliva de La Frontera, Oliva de Merida, Olivenza, Orellana de la Sierra, Orellana la Vieja, Palomas, Parra (La), Peñalsordo, Peraleda del Zaucejo, Puebla de Alcocer, Puebla de La Reina, Puebla de Obando, Puebla de Sancho Perez, Puebla del Maestre, Puebla del Prior, Pueblo Nuevo del Guadiana, Quintana de La Serena, Reina, Rena, Retamal de Llerena, Ribera del Fresno, Risco, Roca de La Sierra (La), Salvaleon, Salvatierra de Los Barros, San Pedro de Merida, San Vicente de Alcantara, Sancti-Spiritus, Santa Amalia, Santa Marta, Santos de Maimona (Los), Segura de Leon, Siruela, Solana de Los Barros, Talarrubias, Talavera La Real, Taliga Tamurejo, Torre de Miguel Sesmero, Torremayor, Torremejia, Trasierra, Trujillanos, Usagre, Valdecaballeros, Valdetorres, Valencia de las Torres, Valencia del Mombuey, Valencia del Ventoso, Valle de La Serena, Valle de Matamoros, Valle de Santa Ana, Valverde de Burguillos, Valverde de Leganes, Valverde de Llerena, Valverde de Merida, Villafranca de los Barros, Villagarcia de la Torre, Villagonzalo, Villalba de Los Barros, Villanueva de la Serena, Villanueva del Fresno, Villar de Rena, Villar del Rey, Villarta de los Montes, Zafra, Zahinos, Zalamea de la Serena, Zarza (La) ja Zarza-Capilla.

Andalusia:

Sevilla: Alanís, Almadén de la Plata, Aználcollar, Castilblanco de los Arroyos, Castillo de las Guardas, Cazalla de la Sierra, Constantina, Coripe, El Garrobo, El Madroño, El Pedroso, El Real de la Jara, El Ronquillo, Gerena, Guadalcanal, Guillena, Navas de la Concepción, Pruna, Puebla de los Infantes, Sanlúcar La Mayor, San Nicolás del Puerto ja Villanueva del Río y Minas.

Cordoba: Adamuz, Alcaracejos, Almodóvar del Río, Añora, Belalcazar, Belmez, Cardeña, Castro del Río, Conquista, Córdoba, Dos Torres, El Carpio, El Guijo, El Viso, Espiel, Fuente la Lancha, Fuente Obejuna, Hinojosa del Duque, Hornachuelos, La Granjuela, la Rambla, Los Blázquez, Montoro, Obejo, Pedroche, Palma del Río, Peñarroya-Pueblo Nuevo, Posadas, Pozoblanco, Santaella, Santa Eufemia, Torrecampo, Valsequillo, Villafranca de Córdoba, Villaharta, Villanueva de Córdoba, Villanueva del Duque, Villanueva del Rey, Villaralto ja Villaviciosa de Córdoba.

Huelva: Alajar, Almonaster la Real, Alosno, Aracena, Aroche, Arroyomolinos de León, Ayamonte, Beas, Berrocal, Bollullos Par del Condado, Cabezas Rubias, Cala, Calañas, Campofrío, Cañaveral de León, Cartaya, Castaño del Robledo, Corteconcepción, Cortelazor, Cortegana, Cumbres de Enmedio, Cumbres de San Bartolomé, Cumbres Mayores, Chucena, El Almendro, El Campillo, El Cerro del Andévalo, El Granado, Encinasola, Escacena del Campo, Fuenteheridos, Galaroza, Gibraleón, Higuera de la Sierra, Hinojales, Hinojos, Jabugo, La Granada de Rio Tinto, La Nava, La Palma del Condado, La Zarza, Linares de la Sierra, Los Marines, Manzanilla, Minas de Río Tinto, Nerva, Niebla, Paterna del Campo, Paymogo, Puebla de Guzmán, Puerto Moral, Rociana del Condado, Rosal de la Frontera, San Bartolomé de la Torre, San Juan del Puerto, Sanlúcar del Guadiana, San Silvestre de Guzmán, Santa Ana la Real, Santa Bárbara de Casa, Santa Olalla del Cala, Tharsis, Trigueros, Valdelarco, Valverde del Camino, Villablanca, Villalba del Alcor, Villanueva de las Cruces, Villanueva de los Castillejos, Villarrasa, Zalamea la Real ja Zufre.

Cádiz: Alcalá de los Gazules, Alcalá del Valle, Algar, Algeciras, Algodonales, Arcos de la Frontera, Barbate, Benalup-Casas Viejas, Benaocaz, Bornos, Castellar de la Frontera, Chiclana de la Frontera, El Bosque, Grazalema, El Gastor, Espera, Jérez de la Frontera, Jimena de la Frontera, La Línea, Los Barrios, Medina Sidonia, Olvera, Paterna de la Rivera, Prado del Rey, Puerto Real, Puerto Serrano, San Roque, San José del Valle, Setenil de las Bodegas, Ubrique, Tarifa, Torre-Alháquime, Vejer de la Frontera, Villaluenga del Rosario, Villamartín ja Zahara de la Sierra.

Málaga: Algatocín, Alpandeire, Arriate, Atajate, Benadalid, Benalauría, Benaoján, Benarrabá, Campillos, Cañete la Real, Cartajima, Cortes de la Frontera, Cuevas del Becerro, El Burgo, Faraján, Gaucín, Genalguacil, Igualeja, Jimera de Líbar, Jubrique, Júzcar, Montejaque, Parauta, Pujerra, Ronda ja Yunquera.

Alkuperätodisteet:

Muutokset johtuvat kolmen tuoteluokan yksinkertaistamisesta, ja ne koskevat ainoastaan valvontaa ja varmentamista käsittelevää osiota.

Tekstistä on poistettu kohta, jossa sallitaan duroc-risteytysten käyttö kinkkujen ja lapojen valmistukseen.

Tekstiin on lisätty yksityiskohtainen kuvaus menettelytavasta tammea kasvavien laidunten arvioimiseksi ja eläintiheyden määrittämiseksi.

Tekstistä on poistettu maininta sikojen yksilöimisestä ennen lihotuskauden alkua laajaperäisessä kasvatusjärjestelmässä, sillä tällä viitattiin laiduntaneisiin rehulla ruokittuihin sikoihin.

Tekstiin on lisätty maininta hallintoelimen laatiman tarkastuspöytäkirjan noudattamisesta.

Muutokset eivät näin ollen vaikuta alkuperätodisteisiin.

Eritelmän aiempi teksti:

”– –

Kinkkujen ja lapojen on oltava peräsin yksinomaan 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista tai duroc-sikojen risteytyksistä, joissa iberiansian geneettisen perimän osuus on vähintään 75 prosenttia.

Kaikki siat, joiden etu- ja takaraajoja voidaan käyttää SAN-tunnuksella suojattujen tuotteiden valmistukseen, on yksilöitävä toiseen korvaan kiinnitettävällä korvamerkillä tai SAN-tunnukselle ”Jabugo” ominaisella pysyvällä merkinnällä. Siat on merkittävä ennen kuin niiden lihotuskausi tammea kasvavilla laitumilla tai laajaperäisessä kasvatusjärjestelmässä alkaa, ja eläinten on oltava peräisin rekisteröidyiltä tiloilta.

[...]

Tuotteen jäljitettävyyden varmistamiseksi kaikki toimijat, jotka jalostavat tuotetta myytäväksi eri tarjontamuodoissa (ilman sorkkaa, luuttomaksi leikattuna, paloiteltuna tai viipaloituna), on merkittävä rekisteriin.”

Eritelmän uusi teksti:

”– –

Kinkkujen ja lapojen on oltava peräsin yksinomaan 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista.

Tammimetsissä laiduntamista koskevan erityisvaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi toteutetaan seuraavat valvontatoimenpiteet: kullakin tammea kasvavalla laidunniityllä sikojen saatavilla olevien rautatammen, korkkitammen ja quejigo-lajin tammen terhojen määrän arvioiminen, sikojen enimmäismäärän vahvistaminen ja laitumelle laskettavien eläinten yksilöiminen korvamerkillä sekä ilman ennakkoilmoitusta tehtävien tarkastuskäyntien avulla tapahtuva varmistaminen, että siat nauttivat ravinnokseen tammenterhoja ja luonnonrehua ja että lihotusvaiheen aikana on käytössä laajaperäinen kasvatusjärjestelmä.

Kaikki siat, joiden etu- ja takaraajoja voidaan käyttää SAN-tunnuksella suojattujen tuotteiden valmistukseen, on yksilöitävä toiseen korvaan kiinnitettävällä korvamerkillä tai SAN-tunnukselle ”Jabugo” ominaisella pysyvällä merkinnällä. Siat on merkittävä ennen kuin niiden lihotuskausi tammea kasvavilla laitumilla alkaa, ja niiden on oltava peräisin rekisteröidyiltä tiloilta.

[...]

Tuotteen jäljitettävyyden varmistamiseksi kaikki toimijat, jotka jalostavat tuotetta myytäväksi eri tarjontamuodoissa (ilman sorkkaa, luuttomaksi leikattuna, paloiteltuna tai viipaloituna), on merkittävä rekisteriin. Niillä on oltava käytössään asianmukainen itsevalvonta-, pakkaamis- ja merkitsemisjärjestelmä, ja niiden on hyväksyttävä hallintoelimen laatima tarkastuspöytäkirja ja noudatettava sitä lopputuotteen jäljitettävyyden ja alkuperän varmistamiseksi.”

Tuotantomenetelmä

Muutoksia on tehty tuoteluokkien yksinkertaistamisen sekä etenevän ilmastonmuutoksen vuoksi.

Näistä syistä on tehty seuraavat muutokset:

Tuotteita ei saa pakastaa jalostuksen aikana eikä ennen myyntiä.

Suolausvaiheen lämpötilan vaihteluväliä on suurennettu ja suhteellisen ilmankosteuden prosenttiluku on poistettu.

Lisäksi on tarkennettu, että huuhtelu tapahtuu suolausvaiheen päättyessä ja suolauksen jälkeisen vaiheen alkaessa, jotta muut tulkintatavat eivät ole mahdollisia.

Suolapitoisuuden tasaantumisajan lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden arvojen vaihteluväliä on suurennettu.

Suolapitoisuuden tasaantumisvaiheen keston vaihteluväliä on suurennettu.

Lisäksi on tarkennettu, että kinkkujen ja lapojen on annettava kuivua luonnollisesti vähintään kolmen kuukauden ajan, jotta varmistetaan, että suolapitoisuuden tasaantumisvaiheen keston vaihteluvälin suurentaminen ei lyhennä kuivausaikaa ja että luonnollisen kuivumisvaiheen kesto pysyy samana.

Tekstistä on poistettu kohta, joka koskee kinkkujen ja lapojen luokittelua painon ja laadun mukaan siirrettäessä ne kypsytyskellariin raakakypsytysvaiheessa.

Suolausvaiheen lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden vaihteluväliä on muutettu seuraavista syistä: ensinnäkin kypsytyskellarin oven toistuva avaaminen ja sulkeminen kahdesta kolmeen kuukautta kestävän teurastuskauden aikana aiheuttaa kirjattavaan lämpötilaan hetkellistä vaihtelua, joka ei vaikuta kinkkuihin ja lapoihin millään tavalla, koska ne ovat koko ajan suolan peitossa. Myöskään suhteellinen ilmankosteus ei vaikuta laatuparametreihin, koska kinkut ja lavat ovat upotettuina suolaan.

Lisäksi on muutettu suolapitoisuuden tasaantumisajan lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden arvojen sekä kestoajan vaihteluväliä, koska etelä-Eurooppaan erityisen ankarasti vaikuttavan ilmastonmuutoksen seurauksena loppukevään ja alkukesän lämpötilat ovat nousemassa, minkä vuoksi tuotteelle on annettava enemmän aikaa sopeutua vähitellen muutoksiin. Tämä vaihe on kriittinen sekä säädeltävän lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden arvojen että keston kannalta, ja on tärkeää pyrkiä olemaan katkaisematta kylmäketjua yhtäkkisesti ja antaa kinkkujen ja lapojen sopeutua riittävästi kellarin ulkopuolella vallitsevaan lämpötilaan ja ilmankosteuteen ennen seuraavaa vaihetta eli kuivaamista.

Luonnollisissa olosuhteissa tapahtuvan kuivausvaiheen kestoa ei ole muutettu.

Näin ollen muutokset eivät vaikuta tuotantomenetelmään.

Eritelmän aiempi teksti:

”– –

Jalostuskeskuksiin lähetetyille etu- ja takaraajoille ei ole tehty säilyvyyttä parantavia käsittelyjä lukuun ottamatta jäähdyttämistä ja pinnan käsittelyä suolalla.

Jalostus käsittää koko prosessin, jossa takaraaja valmistetaan kinkuksi ja eturaaja lavaksi, ja se sisältää seuraavat vaiheet:

Suolaus: [...] Suolaus suoritetaan 0–5 °C:n lämpötilassa ja suhteellisen ilmankosteuden ollessa 70–96 prosenttia.

[...]

Huuhtelu: Suolauksen jälkeen kinkut ja lavat huuhdellaan vedellä pintaan tarttuneen suolan poistamiseksi.

Tämän jälkeen ne muovaillaan, muotoillaan, leikataan ja ripustetaan roikkumaan.

Suolapitoisuuden tasaantuminen (suolauksen jälkeinen vaihe): – – joka tapahtuu normaalisti 2–17 °C:n lämpötilassa ja suhteellisen ilmankosteuden ollessa 65–95 prosenttia.

Tämä vaihe kestää 30–90 päivää.

Kuivaus: [...]

Edellä kuvattujen vaiheiden eli suolauksen, suolapitoisuuden tasaantumisen ja kuivaamisen keston on oltava yhteensä vähintään kuusi kuukautta.

Raakakypsytys: Kuivausvaiheen jälkeen kinkut ja lavat siirretään kypsytyskellariin, jossa ne ensin luokitellaan painon ja laadun mukaan. Tästä alkaa – –.

[...]”

Eritelmän uusi teksti:

”– –

Tuotteita ei pakasteta missään jalostusvaiheessa eikä ennen markkinoille saattamista.

Jalostus käsittää koko prosessin, jossa takaraaja valmistetaan kinkuksi ja eturaaja lavaksi, ja se sisältää seuraavat vaiheet:

Suolaus: [...] Tämä vaihe suoritetaan 0–10 °C:n lämpötilassa.

[...]

Huuhtelu: Suolauksen jälkeen kinkut ja lavat huuhdellaan vedellä pintaan tarttuneen suolan poistamiseksi.

Huuhtelu tapahtuu suolausvaiheen päättyessä ja suolauksen jälkeisen vaiheen alkaessa.

Tämän jälkeen kinkut ja lavat muovaillaan, muotoillaan, leikataan ja ripustetaan roikkumaan.

Suolapitoisuuden tasaantuminen (suolauksen jälkeinen vaihe): – – joka tapahtuu normaalisti 2–28 °C:n lämpötilassa ja suhteellisen ilmankosteuden ollessa 60–100 prosenttia.

Tämä vaihe kestää 30–180 päivää.

Kuivaus:...

Kinkkujen ja lapojen on annetta kuivua vähintään kolme kuukautta.

Raakakypsytys: Kuivausvaiheen jälkeen kinkut ja lavat siirretään kypsytyskellariin. Tästä alkaa – –.

[...]”

Merkinnät

Tekstiin on tehty seuraavat muutokset:

Tuotteiden luokittelu on poistettu.

Tekstistä on poistettu maininta varmennetun kinkun tai lavan erityisestä myyntimuodosta eli niiden myymisestä kääreessä.

Näin ollen muutokset eivät vaikuta merkintöihin.

Yhtenäisen asiakirjan aiempi teksti:

”3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kinkut ja lavat on merkittävä teurastamossa kiinnitettävällä sinetillä ja ennen kypsytyskellarista lähettämistä kiinnitettävällä erillisellä tunnuksella; molempiin on merkittävä SAN-tunnus ”Jabugo”, ne on numeroitava, ja niissä on oltava helposti luettavissa alkuperänimityksen nimi. Erillisessä tunnuksessa on ilmoitettava myös luokka, johon tuote kuuluu.”

Yhtenäisen asiakirjan uusi teksti:

”3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kinkut ja lavat on merkittävä teurastamossa kiinnitettävällä sinetillä ja ennen kypsytyskellarista lähettämistä kiinnitettävällä erillisellä tunnuksella; molempiin on merkittävä SAN-tunnus ”Jabugo”, ne on numeroitava, ja niissä on oltava helposti luettavissa alkuperänimityksen nimi.”

Eritelmän aiempi teksti:

”– –

Kaikki SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojatut kulutukseen luovutettavat kinkut ja lavat on merkittävä kyseisen alkuperänimityksen numeroidulla sinetillä ja tunnuksella; molemmissa on oltava helposti luettavissa alkuperänimityksen nimi, ja tunnuksessa on lisäksi mainittava tuoteluokka. Sinetti kiinnitetään teurastamossa tai paloitteluhuoneessa siten, että sitä ei voi käyttää uudelleen, ja numeroitu tunnus kiinnitetään tuotteeseen lähetettäessä se kypsytyskellarista eteenpäin.

Kinkkuja ja lapoja voidaan myydä myös käärittyinä, jolloin myös kääreen ulkopuolelle on kiinnitettävä erillinen tunnus, jossa on oltava täsmälleen samat tiedot kuin sinetissä. Kääreen ulkopuolelle kiinnitettävässä tunnuksessa on oltava myös voimassa olevassa lainsäädännössä vaaditut tiedot sekä kuluttajille suunnattu ohjeteksti, jossa kuvaillaan ne tunnusmerkit, joiden on oltava merkittyinä kääreen sisällä olevaan kinkkuun tai lapaan.

Suojattujen tuotteiden myyntiä varten ilmoitetut tavaramerkit ja tunnukset kootaan rekisteriin.”

Eritelmän uusi teksti:

”– –

Kaikki SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojatut kulutukseen luovutettavat kinkut ja lavat on merkittävä kyseisen alkuperänimityksen numeroidulla sinetillä ja tunnuksella; molemmissa on oltava helposti luettavissa alkuperänimityksen nimi. Numeroitu sinetti kiinnitetään teurastamossa tai paloitteluhuoneessa siten, että sitä ei voi käyttää uudelleen, ja numeroitu tunnus kiinnitetään tuotteeseen lähetettäessä se kypsytyskellarista eteenpäin.

Suojattujen tuotteiden myyntiä varten ilmoitetut tavaramerkit ja tunnukset kootaan rekisteriin.”

Tuote-eritelmän noudattamisen valvonnasta vastaavat viranomaiset tai elimet

Suojatun alkuperänimityksen ”Jabugo” eritelmän vaatimusten noudattamisen valvonnasta vastaa maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriön elintarviketeollisuusosasto, ja valvonnan suorittaa elintarvikkeiden tiedoista ja valvonnasta vastaava virasto.

Tätä koskevat yksityiskohdat on päivitetty:

Eritelmän aiempi teksti:

”G)   Valvontalaitos

Dirección General de la Industria Alimentaria (elintarviketeollisuudesta vastaava osasto)

Ministerio de Agricultura, Alimentación y Medio Ambiente (maatalous-, elintarvike- ja ympäristöministeriö)

Paseo Infanta Isabel 1, 28014, Madrid, Spain

Puh. +34 913475361/8477 Faksi: +34 913475700

Sähköposti: dgia@magrama.es”

Eritelmän uusi teksti:

”G)   Valvontalaitos

Agencia de Información y Control Alimentarios (AICA) (elintarvikkeiden tiedoista ja valvonnasta vastaava virasto)

Ministerio de Agricultura y Pesca, Alimentación y Medio Ambiente (maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriö)

Paseo Infanta Mercedes 31, 28020 Madrid, Spain

Puh. +34 913478401

Sähköposti:”

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”JABUGO”

EU-nro: PDO-ES-0009-AM02 – 3.10.2019

SAN (X) SMM ( )

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Jabugo”

2.   Jäsenvaltio tai Kolmas Maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

SAN-tunnuksella ”Jabugo” varustetuilla kinkuilla ja lavoilla on seuraavat ominaisuudet:

Fyysiset ominaisuudet

Ulkonäkö: pitkänomainen, viimeistelty ja muotoiltu ylänköalueen perinteisen V-leikkauksen mukaisesti. Lavat voidaan leikata myös ns. puolikuun muotoon. Molemmissa tapauksissa sorkka on jäljellä.

Paino: kinkuilla vähintään 5,75 kilogrammaa ja lavoilla vähintään 3,7 kilogrammaa.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö: tuotteelle ominainen, puhdas ulkopinta, jossa erottuu selvästi sienikasvuston valkoinen tai tumman sinertävänharmaa väri.

Leikkauspinnan ulkonäkö ja väri: tuotteelle ominainen väri, joka vaihtelee vaaleanpunaisesta purppuranpunaiseen; kiiltävässä leikkauspinnassa erottuu rasvakudosjuovia ja lihaskudoksen sisäistä rasvaa (marmorointia).

Maku ja tuoksu: liha hienostuneen makuista, makeahkoa ja hyvin kevyesti suolaista. Miellyttävä ja tuotteelle tunnusomainen aromi.

Rakenne ja koostumus: lihaskudos on kiinteää ja rasvakudos pehmeähköä ja joustavaa. Hienosyinen ja helposti mureneva.

Rasva: täyteläistä, kiinteää, kiiltävää, väriltään kellertävän valkoista, aromaattista ja miellyttävän makuista. Rasvan kiinteys vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri on tammenterhojen osuus eläinten ravinnosta.

Nämä kinkut ja lavat ovat peräisin 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista, jotka on kasvatettu perinteisen menetelmän mukaan ja ruokittu tammea kasvavilla laidunniityillä (dehesa) yksinomaan tammenterhoilla ja muilla laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla; luonnollinen suolaus ja ilmakuivaus Huelvan maakunnan ylänköalueen (La Sierra) mikroilmaston ainutlaatuisissa olosuhteissa.

Valmistusprosessi kestää vähintään 600 päivää alle 7 kilogrammaa painavilla kinkuilla, 730 päivää yli 7 kilogrammaa painavilla kinkuilla ja 365 päivää lavoilla.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

SAN-tunnuksella ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen valmistukseen käytettävien etu- ja takaraajojen on oltava peräisin 100-prosenttisesti puhdasrotuisista iberiansioista, joiden ravinto tai teurastusta edeltävä ravinto sisältää paikallisen terminologian mukaisesti

a)

tammenterhoja; kyseiset eläimet on tarkoitettu teurastettaviksi välittömästi yksinomaan tammenterhoilla sekä rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavien laidunniittyjen nurmirehulla tapahtuneen ruokinnan jälkeen. Laiduntamisen alkaessa kunkin erän yksittäisten sikojen keskimääräisen painon on oltava 92–115 kilogrammaa. Tammimetsissä tapahtuvan yli 60 päivää kestävän laiduntamisen aikana eläinten painon on kasvettava vähintään 46 kilogrammalla. Yksittäisten ruhojen on painettava vähintään 108 kilogrammaa.

Siat kasvatetaan perinteisen menetelmän mukaan ja teurastetaan aikaisintaan 14 kuukauden ikäisinä. Niitä ruokitaan teurastusta edeltävän laidunjakson ajan yksinomaan tammenterhoilla ja muilla tammea kasvavien laidunniittyjen tyypillisillä luonnonvaroilla. Tämä laidunjakso ajoittuu 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välille.

Tuotantoalue, jolla suojattujen tuotteiden raaka-aineena käytettävät iberiansiat lihotetaan, koostuu laajoista laidunmetsistä (dehesas), jotka ulottuvat laajoille alueille Extremadurassa ja Andalusiassa. Avaintekijät, jotka määrittävät sikojen ja siten myös niistä saatujen alkuperänimityksellä ”Jabugo” suojattujen kinkkujen ja lapojen laadun ja antavat tuotteille niiden aistinvaraiset erityisominaisuudet, ovat sikojen ruokinta ja laajaperäinen kasvatustapa viimeisen vaiheen eli lihotusvaiheen aikana; näiden tekijöiden ansiosta eläimet voivat hyödyntää kaikkia laidunniittyjen tarjoamia resursseja, tammenterhoja, luonnonrehua ja sänkipeltoa.

Eläintiheys saa olla enintään 1,25 sikaa hehtaaria kohti, ja se määritetään erikseen kullekin tilalle sen perusteella, kuinka paljon rautatammen, korkkitammen ja quejigo-lajin tammen terhoja arvioidaan olevan sikojen saatavilla kullakin tammea kasvavalla laitumella.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Sikojen kasvatus ja lihotus tapahtuvat maantieteellisellä tuotantoalueella. Jalostusprosessi (teurastus, ruhojen paloittelu, suolaus, huuhtelu, suolapitoisuuden tasaantuminen, kuivaus ja raakakypsytys) tapahtuu kokonaan maantieteellisellä jalostusalueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Varmennetut kinkut ja lavat voidaan pitää kaupan luuttomaksi leikattuina, paloiteltuina tai viipaloituina edellyttäen, että käytössä on asianmukainen itsevalvonta-, pakkaamis- ja merkitsemisjärjestelmä ja että hallintoelimen laatima tarkastuspöytäkirja lopputuotteen jäljitettävyyden ja alkuperän varmistamiseksi on hyväksytty ja sitä on noudatettu.

Jos tätä menettelyä aiotaan käyttää, siitä on ilmoitettava hallintoelimelle.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kinkut ja lavat on merkittävä teurastamossa kiinnitettävällä sinetillä ja ennen kypsytyskellarista lähettämistä kiinnitettävällä erillisellä tunnuksella; molempiin on merkittävä SAN-tunnus ”Jabugo”, ne on numeroitava, ja niissä on oltava helposti luettavissa alkuperänimityksen nimi.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Tuotantoalue muodostuu seuraavilla maatalousalueilla sijaitsevista kunnista, joilla esiintyy rautatammea, korkkitammea ja quejigo-lajin tammea kasvavia laidunmetsiä, Cáceresin ja Badajozin maakunnissa Extremaduran alueella sekä Sevillan, Córdoban, Huelvan, Cádizin ja Málagan maakunnissa Andalusiassa:

Cáceres: Cáceres, Trujillo, Brozas, Valencia de Alcántara, Logrosán, Navalmoral de la Mata, Jaraiz de la Vera, Plasencia, Hervás ja Coria.

Badajoz: Alburquerque, Mérida, Don Benito, Puebla de Alcocer, Herrera del Duque, Badajoz, Almendralejo, Castuera, Olivenza, Jerez de los Caballeros, Llerena ja Azuaya.

Sevilla: Sierra Norte.

Cordoba: Los Pedroches, La Sierra ja Campiña Baja.

Huelva: La Sierra, Andévalo Occidental, Andévalo oriental ja Condado Campiña.

Cádiz: La Sierra, La Janda, Campo de Gibraltar ja Campiña.

Málaga: Serranía de Ronda.

Jalostusalue käsittää seuraavat 31 kuntaa Huelvan maakunnan ylänkö- ja vuoristoalueella (La Sierra): Alájar, Almonaster la Real, Aracena, Aroche, Arroyomolinos de León, Cala, Campofrío, Cañaveral de León, Castaño de Robledo, Corteconcepción, Cotegana, Cortelazor, Cumbres de Enmedio, Cumbres de San Bartolomé, Cumbres Mayores, Encinasola, Fuenteheridos, Galaroza, La Granada de Río Tinto, Higuera de la Sierra, Hinojales, Jabugo, Linares de la Sierra, Los Marines, La Nava, Puerto Moral, Rosal de la Frontera, Santa Ana la Real, Santa Olalla del Cala, Valdelarco ja Zufre.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuotantoalue muodostuu metsäisistä laidunniityistä Extremadurassa ja Andalusiassa. SAN-tuotteen ”Jabugo” jalostusalue on erittäin tärkeä tekijä, joka poikkeaa iberiansiasta valmistettujen kinkkujen muista tuotantoalueista Espanjassa. Huelvan ylänköalueeseen (La Sierra) rajoittuvan alueen erityispiirteet muodostuvat seuraavista tekijöistä:

Maisema

Huelvan ylänköalue (La Sierra) sijaitsee samannimisen maakunnan pohjoisosassa Sierra Morenan vuoriston läntisimmillä rinteillä. Alueeseen kuuluvat 31 kuntaa muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Huelvan maakunnassa.

Maasto on melko jyrkkää, vaikkakin se voidaan luokitella ainoastaan keskikorkeaksi johtuen aluetta halkovasta jokiverkostosta; se on muovannut maisemaa, jossa vuorottelevat ylängöt ja laaksot. Pinnankorkeus kohoaa vähitellen reunoilta alueen keskiosaa kohti edettäessä. Keskikolmion korkein kohta tunnetaan nimellä ”Serranía de Aracena”. Pinnankorkeus vaihtelee 500 metristä 1 042 metriin (Castañon huipulla); keskimääräinen pinnankorkeus on noin 700 metriä.

Ilmasto

Yksi alueen ilmastoon liittyvä perustekijä on sen sijainti leveyspiirien 37o 04' ja 38o pohjoista leveyttä välillä; näin ollen se sijaitsee vyöhykkeellä, jolla subtrooppiset korkeapaineet ja subpolaariset matalapaineet kohtaavat, ja niiden vaikutuksen voimakkuus vaihtelee vuodenajan mukaan.

Atlantin valtameren läheisyys vaikuttaa ilmastoon merkittävästi, koska kosteat ja lauhkeat länsituulet pääsevät puhaltamaan alueelle esteettä, mikä ilmenee sekä lämpötilassa että sademäärässä. Alueen keskiosa muodostaa ensimmäisen esteen, johon Atlantilta Andalusiaan saapuvat ilmamassat törmäävät. Sadannan sama-arvokäyrä 1 000 millimetriä osuu lähes täsmälleen alueen keskikolmion kohdalle. Yleisesti ottaen sademäärä kaikkialla alueella on suhteellisen korkea, sillä se osuu kaikkialla alueella aina käyrässä 700 millimetrin tuntumaan. Sateisinta on talvella. Keväällä ja syksyllä sataa käytännöllisesti katsoen saman verran. Kesällä vallitsee kuivuus, etenkin heinä- ja elokuussa.

Keskilämpötila vaihtelee Aracenan 14,8 celsiusasteesta La Garnachan 18,4 celsiusasteeseen. Heinäkuu on kuumin kuukausi: silloin keskilämpötila vaihtelee Aracenan 25 celsiusasteesta La Garnachan 27,7 celsiusasteeseen. Kylmin kuukausi on aina tammikuu lukuun ottamatta La Garnachaa, jossa on kylmintä joulukuussa; alimmat lämpötilat vaihtelevat 6,2 celsiusasteesta 10,7 celsiusasteeseen.

Vesitalous

Sierran ylänköalueelle sijoittuvat Guadianan, Gualdalquivirin ja Odielin valuma-altaiden vedenjakajat, ja siellä virtaa runsaasti sateiden aiheuttamia kausiluonteisia vesiuomia, jotka valuvat alueen jokiin tai patoaltaisiin.

Kasvillisuus

Huelvan ylänköalueen pinta-ala on 307 952 hehtaaria, ja siitä yli 73 prosenttia (227 023 hehtaaria) on metsää. Rauta- ja korkkitammea kasvavat laidunniityt (dehesas) kattavat yli 120 000 hehtaaria tästä alueesta.

Kasvistoon kuuluu erityisesti seuraavia lajeja: Trifoliom Subterraneum sekä Periballia Laevis hiekka- ja graniittipitoisessa maastossa, erittäin yleinen Trifoliom Subterraneum, Poa Bulbosa ja Periballia Minuta rautatammea kasvavilla laidunniityillä sekä Rumex Bucefaloforus, Trifolium Subterraneum ja Periballia Laevis korkkitammea kasvavien laidunniittyjen vähäkalkkisessa maassa, jossa kasvaa myös kistusta (Cistaceae) ja genistaa (Genisteae).

Paikallisten tuottajien erityisosaaminen

Paikallisten tuottajien ja jalostajien erityisosaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Lopputuote on dehesa-laidunalueeseen ja iberiansikaan sidoksissa olevien kasvattajien ja Huelvan maakunnan ylänköalueeseen sidoksissa olevien kinkkujen ja lapojen valmistajien perinteisen osaamisen tulos.

Kasvattajien erityisosaamisen ansiosta dehesa-laidunniittyjen ekosysteemin herkkä tasapaino on säilynyt iberiansian perinteisen, eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan kasvatustavan myötä. Laajaperäisessä järjestelmässä tapahtuvan lihotuksen aikana siat viedään aluksi jyrkemmille ja vaikeakulkuisimmille lohkoille ja sen jälkeen tasaisempaan ja helpompaan maastoon.

Lihamestari määrittää lapojen ja kinkkujen suolauksen tarkan keston sekä tarkan ajankohdan niiden ripustamiselle luonnolliseen kuivaustilaan, kuivaustilan ikkunoiden avaamiselle ja sulkemiselle mikroilmaston hyödyntämiseksi, kinkkujen ja lapojen viemiselle luonnollisiin kypsytyskellareihin hitaan raakakypsymisprosessin käynnistämiseksi sekä kypsytyksen päättymiselle, kun aistinvaraiset ominaisuudet ovat kehittyneet ihanteellisiksi.

Maantieteellisen ympäristön ominaisuudet vaikuttavat sekä raaka-aineeseen että lopputuotteeseen, sillä SAN-tunnuksella ”Jabugo” varustettujen kinkkujen ja lapojen erityisluonne johtuu seuraavista tekijöistä: tuotanto kestävässä ekosysteemissä, metsäisillä dehesa-laidunniityillä, joilla iberiansika lihotetaan laajaperäisessä järjestelmässä ympäristön tarjoamia resursseja käyttäen, sekä Huelvan maakunnan ylänköalueen mikroilmastossa tapahtuva jalostus.

Ensimmäinen vaihe on kinkkujen ja lapojen suolaus, jonka jälkeen ne huuhdotaan. Sitten suolapitoisuuden annetaan tasaantua kinkkujen ja lapojen ulko- ja sisäpuolella, minkä jälkeen ne ripustetaan luonnollisiin kuivaustiloihin, jolloin ne ”hikoilevat” eli rasva alkaa tihkua niissä mikroilmaston olosuhteiden ansiosta. Lopuksi kinkut ja lavat viedään luonnollisiin kypsytyskellareihin, joissa tapahtuu hidas raakakypsyminen, jonka aikana niiden ulkopintaan kehittyy koko ajan lähestulkoon vakiona pysyttelevien lämpötila- ja kosteusolosuhteiden seurauksena erityinen sienikasvusto.

Kinkkujen ja lapojen aistinvaraiset ominaisuudet johtuvat fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista reaktioista, joita tammenterhojen sisältämissä ravintoaineissa (erityisesti niiden rasvakoostumuksessa) sekä laidunniittyjen tarjoamassa luonnonrehussa kehittyy iberiansikojen aineenvaihdunnan aikana sekä myöhemmin kinkkujen ja lapojen hitaasti ja vähitellen tapahtuvan raakakypsymisen aikana; viimeksi mainitussa vaiheessa kinkkujen valmistusympäristön sijainnista Euroopan unionin eteläisimmässä osassa ja siitä johtuvasta kesäpäivien kuumuudesta aiheutuvan yhteisvaikutuksen merkitys on kiistaton. Muita tekijöitä ovat maantieteellinen sijainti ylänköalueella ja siitä johtuvat viileät kesäyöt ja kylmät talvet sekä sijainti ensimmäisillä rinteillä, joille Atlantin valtamereltä saapuvien myrskyjen mukanaan tuomat sateet kohdistuvat, ja tästä johtuva korkea ympärivuotinen kosteus.

Marmoroitu ulkonäkö, vähärasvaisen lihan väri ja siivujen kiiltävyys johtuvat sikarodusta, eläinten vapaasta ulkokasvatuksesta ja metsäisten laidunniittyjen sisältämistä ravintoaineista. Kosketettaessa ja pureskeltaessa siivut ovat samettisen pehmeitä, mikä johtuu rasvan juoksevuudesta; sen sulamispiste on sitä alhaisempi, mitä suurempi on tammanterhojen osuus sikojen ravinnosta. Aromi johtuu tammenterhojen ja luonnonlaidunten kasvipohjaisen rehun vivahteista sekä pitkään kestävästä hitaasta suolaus- ja ilmakuivausprosessista. Maku on tasapainoinen yhdistelmä suolauksesta johtuvaa suolaisuutta, lihamestarin ratkaisemasta suolausajan kestosta aiheutuvaa makeutta ja pitkään jatkuneessa aineenvaihduntaprosessissa syntyneitä yhdisteitä. Jälkimaku on voimakas ja viipyvä, mikä johtuu kesän päivä- ja yölämpötilojen välisistä huomattavista eroista luonnollisen kuivumisen aikana ja hitaasta vuoden mittaan tapahtuvasta raakakypsymisestä. Myös sikojen tammimetsissä laiduntamiskauden aikana nauttima ravinto ja eläinten liikkuminen tekevät kinkuista ja lavoista meheviä samalla kun lihaskudos kehittyy tiiviimmäksi ja rasva sekoittuu siihen tasaisemmin.

Ilmaisun ”Jabugo” käyttö ja maine sekä nimen täsmällisyys ja yhteys maantieteelliseen alueeseen voidaan lyhyesti perustella seuraavilla historiallisilla tapahtumilla:

Jo Fuero de Montánchez ‐säädösasiakirjassa vuodelta 1236 mainitaan yksinomaan sikojen ravinnoksi tarkoitettujen tammenterhojen tuotantoon käytetyt laidunniityt, joiden suojelemiseksi oli myös annettu lakeja.

Myös Lope de Vega kertoo sikojen ja tammenterhojen tuotannosta tunnetuissa säkeissään teoksessa Rimas (1604) julkaistussa runoelmassa Al Contador Gaspar de Barrionuevo:

”– – … Jamón presunto de español marrano, (...espanjalaisen sian kinkkua,)

de la Sierra famosa de Aracena,

(kuuluisalta Aracenan ylängöltä,) adonde huyó del mundo Arias Montano… (jonne Arias Montano pakeni maailmaa…)”

Yritystoiminnan kehittymisen myötä useita vuosisatoja sitten kinkkua alettiin tuottaa ylänköalueen pienissä käsiteollisissa yrityksissä; yksi niistä kirjattiin rekisteriin vuonna 1895 Jabugossa, ja vuonna 1905 sen kaupallinen verkosto käsitti Sevillan, Jerez de la Fronteran, Puerto de Santa Marían, San Fernandon ja Cádizin, joista yrityksen tuotteita jaeltiin eteenpäin. Markkinointivuonna 1883/1884 Jabugon kunnan alueella teurastettiin jo 400 sikaa.

Jabugo on ylänköalueen kunnista se, jossa on kaikkein eniten iberiansikaa jalostavia yrityksiä.

Nykyisin internethaku hakusanalla ”Jabugo” antaa lähes puoli miljoonaa tulosta Espanjassa ja muualla maailmassa; suurin osa niistä liittyy kinkkuun.

Jabugon kunta sijaitsee käytännöllisesti katsoen Andalusian alueella sijaitsevan Huelvan maakunnan ylänköalueen keskiosassa SAN-tuotteen ”Jabugo” jalostusalueella, joka käsittää lisäksi 30 muuta kylää; kaikilla niillä on yhteinen historia, niissä vallitsee samanlainen mikroilmasto ja niiden alueella jalostetaan kinkkua samojen erityismenetelmien mukaisesti.

Eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://www.mapa.gob.es/es/alimentacion/temas/calidad-diferenciada/200424pcdopjabugo_tcm30-540272.pdf


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.