EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.9.2020
SWD(2020) 323 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2020
Luku: Oikeusvaltiotilanne Sloveniassa
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltiokertomus 2020
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2020) 580 final} - {SWD(2020) 300 final} - {SWD(2020) 301 final} - {SWD(2020) 302 final} - {SWD(2020) 303 final} - {SWD(2020) 304 final} - {SWD(2020) 305 final} - {SWD(2020) 306 final} - {SWD(2020) 307 final} - {SWD(2020) 308 final} - {SWD(2020) 309 final} - {SWD(2020) 310 final} - {SWD(2020) 311 final} - {SWD(2020) 312 final} - {SWD(2020) 313 final} - {SWD(2020) 314 final} - {SWD(2020) 315 final} - {SWD(2020) 316 final} - {SWD(2020) 317 final} - {SWD(2020) 318 final} - {SWD(2020) 319 final} - {SWD(2020) 320 final} - {SWD(2020) 321 final} - {SWD(2020) 322 final} - {SWD(2020) 324 final} - {SWD(2020) 325 final} - {SWD(2020) 326 final}
Tiivistelmä
Slovenian oikeuslaitokselle on tunnusomaista tuomarineuvoston ja korkeimman oikeuden merkittävä rooli tuomareiden nimityksiä ja virkauraa sekä oikeuslaitoksen hallintoa koskevissa asioissa sekä tieto- ja viestintäteknologian pitkälle kehittynyt käyttö asiahallinnassa. Riittävien resurssien osoittaminen tuomarineuvostolle ja syyttäjäneuvostolle on näiden itsehallinnollisten elinten riippumattoman ja tuloksellisen toiminnan merkittävä edellytys. Perustuslakituomioistuimen tuleva päätös parlamentaarisia tutkimuksia koskevan lain perustuslainmukaisuudesta saattaa antaa osviittaa tuomarien ja syyttäjien riippumattomuuden ja autonomian suojelusta. Vaikka syyttäjälaitoksen tehokkuus on parantunut, talousrikosten tulokselliseen syytteeseenpanoon liittyy edelleen haasteita. Ruuhkien purkaminen on jatkunut edelleen, eivätkä ne enää muodosta koko järjestelmää koskevaa ongelmaa, mutta tuomioistuinmenettelyjen pitkä kesto rahanpesutapauksissa on yhä haaste.
Slovenialla on suurelta osin käytössä oikeudellinen ja institutionaalinen kehys korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Julkisten tietojen saatavuutta, julkisia kuulemisia ja lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä koskevia kattavia toimintapolitiikkoja noudatetaan hyvin käytännössä. Slovenialla on myös itsenäinen ja riippumaton korruptiontorjuntaan erikoistunut elin, korruptiontorjuntakomissio, joka valvoo korruption ehkäisemistä ja virkamieskunnan integriteetin vahvistamista. Sen henkilö- ja taloudelliset resurssit ovat vähäiset, mikä on huolestuttavaa. Lisäksi sen valmiudet ja lainsäädännön ja käytännön välinen ero herättävät edelleen huolta etenkin Slovenian merkittävimmän korruption vastaisen säädöksen, integriteetistä ja korruption ehkäisemisestä annetun lain, täytäntöönpanon suhteen.
Tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisena toimivan viestintäverkoista ja -palveluista vastaavan viraston riippumattomuus on taattu lailla, mutta viraston toimintaresurssit ovat sen vastuualueeseen nähden pienet, mikä haittaa sen työn vaikuttavuutta. Nykyisessä tiedotusvälineiden omistusta koskevassa ilmoitusjärjestelmässä julkistetaan tietyt tiedot ja varmistetaan näin osittain omistuksen läpinäkyvyys, mutta se ei ulotu lopullisiin omistajiin. Se, ettei Sloveniassa ole erikseen tiedotusvälineitä koskevia sääntöjä eturistiriitojen estämiseksi alalla, haittaa tiedotusvälineiden moniarvoisuutta niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Julkisten tietojen saaminen voi edellyttää kansalaisilta ja journalisteilta pitkää prosessia. Pelottelutarkoituksessa nostettujen kanteiden lisäksi toimittajien verkkohäirintä ja uhkailu ovat huolestuttava seikka, eikä rikosoikeudellinen järjestelmä ole vastannut siihen.
Hallitusjärjestelmän osien keskinäisen valvontajärjestelmän tukena on muun muassa kehittyneitä verkkovälineitä, joiden avulla voidaan kuulla kansalaisia ja muita sidosryhmiä, ja sen toimintaa edesauttavat myös ihmisoikeusasiamies ja riippumaton tasa-arvovaltuutettu. Kuulemisen kesto on kuitenkin usein lyhyt, ja riippumattomien elinten kantoja ei aina oteta huomioon. Perustuslakituomioistuin voi valvoa perustuslainmukaisuutta jälkikäteen. Käsiteltäväksi tulevien perustuslakivalitusten lisääntymisen ja asiaruuhkan kasvun vuoksi perustuslakituomioistuimen menettelyjen kesto on kuitenkin pidentymässä, mikä voi vaikuttaa sen toiminnan tuloksellisuuteen. Sloveniassa on laadittu kansallinen strategia kansalaisjärjestöjen tuen parantamiseksi vuoteen 2023 mennessä.
I.Oikeuslaitos
Slovenian oikeuslaitoksessa on kolme tasoa. Ensimmäinen oikeusaste koostuu paikallis- ja aluetuomioistuimista (jotka käsittelevät siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita), työtuomioistuimista (joista yksi käsittelee myös sosiaaliturvaan liittyviä asioita) sekä hallintotuomioistuimesta (jolla on ylemmän tuomioistuimen asema). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia on yhteensä 60. Toinen oikeusaste koostuu neljästä ylemmästä tuomioistuimesta (jotka käsittelevät valituksia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksistä), ja kolmas oikeusaste korkeimmasta oikeudesta (joka käsittelee ylempien tuomioistuinten ja hallintotuomioistuimen tiettyjä tuomioita koskevia valituksia). Perustuslaissa säädetään tuomarineuvostosta, joka on lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallasta erillinen ulkopuolinen elin. Sen tehtävänä on suojella oikeuslaitoksen riippumattomuutta sekä edistää sen työskentelyn vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja laatua ja varmistaa nämä seikat
. Tuomarineuvosto valitsee tuomariehdokkaat ja sen jälkeen esittää heidän nimittämistään kansalliskokoukselle (Državni zbor – parlamentin ensimmäinen kamari).
Jos tuomarineuvosto valitsee ehdokkaan, joka on jo valittu tuomarinvirkaan, se ylentää itse ehdokkaan uuteen virkaan. Syyttäjälaitos on riippumaton viranomainen, mutta myös osa toimeenpanovaltaa. Tärkeimmät syyttäjien virkauraa ja syyttäjälaitoksen toimintaa koskevat valtuudet ovat syyttäjäneuvostolla ja valtakunnansyyttäjällä. Syyttäjäneuvosto on riippumaton valtiollinen elin, joka hoitaa syyttäjälaitoksen itsehallintoon liittyviä tehtäviä ja osallistuu syytetoimien yhdenmukaisuuden varmistamiseen ja syyttäjien riippumattomuuden turvaamiseen. Slovenian asianajajayhdistys on itsenäinen ja riippumaton elin ja osa oikeuslaitosta.
Riippumattomuus
Parlamentin tutkintakomitean vuoden 2019 alussa käynnistämässä tutkimuksessa oli tarkoitus tarkastella syyttäjien ja tuomarien toimintaa konkreettisissa rikosasioissa. Perustuslakituomioistuin kuitenkin keskeytti myöhemmin parlamentaarisista tutkimuksista annetun lain soveltamisen, koska se katsoi, että tällainen konkreettisia asioita koskeva parlamentaarinen tutkimus vaarantaa tuomarien ja syyttäjien riippumattomuuden. Kansalliskokous perusti tutkintakomitean Slovenian kansallisneuvoston (Državni svet, parlamentin toinen kamari) pyynnöstä
. Tuomarineuvosto ja syyttäjälaitos saattoivat asian perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi, ja perustuslakituomioistuin keskeytti parlamentaarisista tutkimuksista annetun lain soveltamisen sekä tuomarien että syyttäjien osalta, kunnes se on tutkinut lain perustuslainmukaisuuden
. Perustuslakituomioistuin keskeytti myös tutkintakomitean perustamisesta annetun parlamentin säätämän lain soveltamisen. Tuomarineuvosto totesi, että laissa määritelty parlamentaarisen tutkimuksen soveltamisala ei kattanut koko oikeuslaitoksen toimintaa, vaan tutkimuksessa oli pikemmin tarkoitus keskittyä tiettyihin lainvoimaisiin tuomioihin ja yksittäisiin tuomareihin. Välitoimia koskevassa päätöksessään perustuslakituomioistuin korosti, ettei laissa säädetty riittävistä järjestelyistä tuomarien ja syyttäjien suojelemiseksi heidän ”poliittiseen vastuuseensa” kohdistuvilta parlamentaarisilta tutkimuksilta. Se painotti myös vaarana olevan, että parlamentaarinen tutkimus loukkaisi tuomarien ja syyttäjien riippumattomuutta, mikä ”saattaisi vahingoittaa peruuttamattomasti” sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta että syyttäjälaitoksen riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Perustuslakituomioistuin ei ole vielä antanut asiasta lainvoimaista päätöstään.
Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on parantunut jatkuvasti viime vuosina, mutta se on edelleen huonon ja keskinkertaisen välillä. Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on melko hyvä (42 % pitää sitä melko hyvänä tai erittäin hyvänä) ja yritysten käsitys edelleen huono (36 %), mutta molempien kyselytutkimusten mukaan käsitys on parantunut jatkuvasti, joten kehitys on myönteistä
. Tärkein yritysten mainitsema syy siihen, että ne pitävät tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuutta puutteellisena, on käsitys, jonka mukaan niihin kohdistuu vaikutusyrityksiä tai painostusta hallituksen ja poliitikoiden taholta. Lähes yhtä tärkeänä syynä mainitaan vaikutusyritykset tai painostus talouden toimijoiden tai muiden intressiryhmien taholta. Slovenia kuuluu maihin, joissa nämä syyt mainitaan muihin EU-maihin verrattuna usein
. Korkein oikeus on teettänyt selvityksen tuomarien ja tuomioistuinten riippumattomuutta koskevan huonon käsityksen ja oikeuslaitosta kohtaan tunnetun heikon luottamuksen syistä. Tämä saattaa auttaa löytämään parannuskeinoja. Kohdennetuissa kyselytutkimuksissa ja sidosryhmien työpajoissa, joihin osallistui tuomioistuinten käyttäjiä, oikeusalan ammattilaisia, tuomioistuinten henkilökuntaa ja kansalaisia, yksilöitiin syitä tähän heikkoon luottamukseen. Niitä olivat muun muassa oikeuslaitosta koskevan tietämyksen ja tiedotuksen puute, organisaatioon ja viestintään liittyvät ongelmat sekä vaikeudet löytää oikeaan paikkaan tuomioistuinrakennuksissa. Näiden tulosten perusteella korkein oikeus ja muut elimet ovat toteuttaneet useita toimenpiteitä (kuten koulutusta ja tuomioistuimiin saapuvien opastuksen parantamista), joilla pyritään parantamaan oikeuslaitosta kohtaan tunnettua luottamusta ja käsitystä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta
.
Laatu
Oikeuslaitoksen digitalisointi asiahallintajärjestelmän osalta on edennyt pitkälle ja uusia kehitystoimia on käynnissä sähköisen viestinnän parantamiseksi tuomioistuinten ja asianosaisten välillä. Asiahallinnassa käytettävä tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyttä.
Kaikista oikeuslaitoksen hallintajärjestelmistä saatavat tiedot standardoidaan, integroidaan (tietovarastovälineillä) ja keskitetään ja niitä käytetään hallinnointi- ja tilastointitarkoituksiin. Korkein oikeus määrittelee tietotekniikkaa koskevat toimintaperiaatteet ja strategiat ja koordinoi ja hallinnoi niitä. Tuomioistuinten ja asianosaisten välinen sähköinen viestintä on kuitenkin edelleen vähemmän kehittynyttä. Aina ei esimerkiksi ole mahdollista jättää asiaa käsiteltäväksi sähköisesti, vastaanottaa kutsuja sähköisessä muodossa tai seurata menettelyn vaiheita verkossa
. Tietyillä osa-alueilla sähköinen viestintä on jo kehittynyttä. Näin on esimerkiksi riitauttamattomien velkojen perinnässä. Sitä hoitaa Ljubljanan paikallistuomioistuimessa toimiva erityisyksikkö (COVL), jossa asiakirja-aineistot ovat olemassa vain sähköisessä muodossa. Myös maksukyvyttömyyttä ja kiinteistörekisteriä koskevissa asioissa sähköinen viestintä on pitkällä. Sähköisten viestintävälineiden parantaminen muilla osa-alueilla, etenkin siviili- ja rikosoikeudellisissa ja rikkomuksia koskevissa menettelyissä, on ollut yksi korkeimman oikeuden prioriteeteistä vuodesta 2019 lähtien. Sähköisen arkistointijärjestelmän, asiakirjojen sähköisen toimittamisen, oikeudenkäyntiasiakirjojen digitaalisen tiedoksiantamisen, tuomioistuinmaksujen verkossa tapahtuvan maksamisen ja muiden digitaalisten välineiden kehittämistä koskeva hanke on käynnistetty
.
Korkeimman oikeuden tuomioistuinten käyttäjille kohdistetun selvityksen tuloksia käytetään oikeudenkäytön laadun parantamiseksi edelleen. Korkein oikeus on teettänyt selvityksen (ks. edellä), johon sisältyi tuomioistuinten käyttäjille ja muille sidosryhmille kohdistettuja kyselyjä. Oikeudenkäytön laadun parantamiseksi ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen lisäämiseksi korkein oikeus on perustanut erityisen hankeryhmän. Ryhmä on järjestänyt muun muassa tuomareille ja tuomioistuinten henkilöstölle kohdistettuja kyselytutkimuksia, työpajoja keskeisten toimijoiden kanssa, haastatteluja ja oikeuselinten sisäistä havainnointia. Tältä pohjalta korkein oikeus on laatinut käsikirjoja uusille tuomareille, menettelyohjeita oikeuden eri aloilla, koulutusta tuomioistuinten henkilöstölle sekä yleisölle suunnattua tiedotusmateriaalia, kuten esitteitä, videoita ja verkkosivuston, joilla esitellään muun muassa tuomioistuinmenettelyjä
. Hankkeelle on myönnetty kansainvälinen palkinto
.
Korkeimmalla oikeudella on merkittävä rooli resurssien jakamisessa tuomioistuimille. Kehittyneillä tieto- ja viestintäteknisillä asiahallinnan välineillä seurataan täsmällistä dataa yksittäisten tuomioistuinten tasolla. Näin tuomioistuinten presidentit, tuomioistuinten johtohenkilöstö ja korkein oikeus voivat jakaa henkilöstö- ja taloudelliset resurssit tuomioistuinten tehokkuutta koskevan vertailukelpoisen datan perusteella
. Tuomioistuinten presidentit jättävät vuosittain resursseja koskevat ehdotuksensa korkeimmalle oikeudelle. Korkein oikeus analysoi tehokkuusdatan, vertailee tuomioistuinten työmääriä ja esittelee analyysin tuomioistuinten presidenteille resursseista käytävässä keskustelussa. Tämän jälkeen tehdään resurssien jakoa koskeva kompromissiratkaisu, jossa otetaan huomioon vertailukelpoinen data tuomioistuimista.
Tuomarineuvostolla ja syyttäjäneuvostolla on joistakin parannuksista huolimatta resursseihin liittyviä haasteita. Tuomarineuvosto pyrkii aiempaa aktiivisemmin parantamaan oikeudenkäytön laatua erityisesti tuomarien arviointia ja kurinpitomenettelyjä koskevan roolinsa avulla ja parantamalla tuomarien palkkoja
. Vaikka tuomarineuvostolle on viime vuosina myönnetty lisäresursseja, sen henkilöstömäärä on edelleen suhteellisen pieni, kun otetaan huomioon sen laajat valtuudet, eivätkä tuomarineuvoston jäsenet ole tehtävässään päätoimisesti
. Sidosryhmien mukaan oikeudenkäytön laadun parantaminen edellyttää lisäresursseja, jotta tuomarineuvoston hallintovalmiuksia voidaan lisätä ja muun muassa parantaa tuomarien valintaprosessia erityisesti päätösten perustelujen osalta. Syyttäjäneuvoston henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat edelleen puutteelliset
, minkä vuoksi se ei pysty parantamaan syyttäjälaitoksen yleistä laatua. Henkilöstön puute haittaa myös sen roolia syyttäjien valintaprosessin parantamisessa.
Neuvottelut tuomioistuinverkoston uudistuksen päätökseen saattamisesta ovat käynnissä. Kahden viime vuosikymmenen aikana tuomioistuinverkoston järjestäminen (tuomioistuinten sijainti ja oikeudenkäyttöalue) on perustunut välillä yhteen ja välillä useampaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen (alue- ja paikallistuomioistuimet). Tällä hetkellä tuomioistuinlaitoksessa on 55 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, joista 44 paikallistuomioistuinta käsittelee (taloudelliselta) arvoltaan vähäisiä siviilioikeudellisia riita-asioita ja riidattomia asioita ja 11 aluetuomioistuinta arvoltaan suurempia siviilioikeudellisia asioita ja oikeushenkilöiden välisiä kauppaoikeudellisia asioita. Jo kauan sitten on havaittu, että jako ensimmäisen oikeusasteen siviili- ja kauppatuomioistuimiin haittaa tuomioistuinten tehokkuutta. Osittaisena korjaavana toimenpiteenä vuosien 2009 ja 2015 uudistuksissa paikallistuomioistuimet asetettiin aluetuomioistuinten vahvempaan valvontaan asioiden määrän tasoittamiseksi ja toimivaltaristiriitojen vähentämiseksi
. Kehittyneet tietotekniset asiahallintajärjestelmät ja korkeimman oikeuden kokemus resurssien hallinnasta mahdollistaisivat suurempien tuomioistuinten perustamisen kaupunkialueille
. Oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen neuvottelut uudesta tarkistetusta tuomioistuinverkostosta jatkuivat vuonna 2019, mutta hallitus ei ole vielä saanut lainsäädäntöesitystä valmiiksi.
Erityisesti siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioita julkaistaan edelleen rajoitetusti. Vaikka useimmat korkeimman oikeuden ja ylempien tuomioistuinten tuomiot julkaistaan verkossa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioita julkaistaan edelleen vähän
. Lisäksi julkaistujen tuomioiden koneellinen luettavuus, joka mahdollistaisi tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen tuomioistuinten käyttäjille, on suhteellisen harvinaista
. Oikeusministeriön johtama hanke, jolla pyritään parantamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioiden saatavuutta verkossa, on pysähdyksissä tuomioiden automaattiseen anonymisointiin liittyvien haasteiden vuoksi. Uutta menetelmää etsitään yhdessä tutkijoiden kanssa.
Tehokkuus
Oikeuslaitoksen tehokkuuden parantuminen on vähentänyt asiaruuhkia edelleen, ja tuomioistuinmenettelyjen kesto on pysynyt useimmissa tapauksissa muuttumattomana. Vaikka käsiteltäväksi tulevien siviilioikeudellisten asioiden määrä on yksi suurimmista EU:ssa, Slovenian oikeuslaitoksen tehokkuus on parantunut jatkuvasti lähes kaikissa asiaryhmissä
. Kokonaisuudessaan asiaruuhka väheni vuonna 2019 yli 7 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna
. Tuomioistuimet ratkaisivat jälleen enemmän asioita kuin niihin tuli käsiteltäväksi, vaikkakin ne ratkaisivat asioita vähemmän kuin aikaisemmin
. Menettelyjen keskimääräinen kesto piteni siviilioikeudellisissa riita-asioissa noin 13 kuukauteen ja pysyi kauppaoikeudellisissa riita-asioissa 11 kuukaudessa, koska vanhemmat asiat asetettiin etusijalle. Tästä huolimatta kestää yhä yli 12 kuukautta, ennen kuin kauppaoikeudellista asiaa koskevan oikeudenkäynnin ensimmäinen käsittely pidetään. Jos kyseessä on muutoksenhaku, nämä asiat ratkaistaan nopeasti, tavallisesti noin kolmessa kuukaudessa. Lähes neljäsosa siviili- ja kauppaoikeudellisista riita-asioista ratkaistaan tuomioistuimessa tehdyllä sovinnolla. Tästä huolimatta kestää 14–17 kuukautta, ennen kuin tämän tyyppisissä asioissa annetaan kirjallinen tuomio.
Erityisesti talousrikoksia koskevien asioiden osalta on edelleen tehokkuuteen liittyviä haasteita. Erityisesti rahanpesua koskevat tuomioistuinmenettelyt sekä syytemenettelyt kestävät usein kauan. Rikostuomioistuimet ratkaisivat edelleen enemmän asioita kuin niihin tuli käsiteltäväksi (selvitysaste 102 %). Rikosoikeudellisten asioiden kesto lyheni kuitenkin paikallistuomioistuimissa noin 9,5 kuukauteen, mutta piteni aluetuomioistuimissa yli 14 kuukauteen
. Käsiteltäessä monimutkaisempia rahanpesurikoksia oikeudenkäyntien kesto ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa pitenee edelleen, ja se on keskimäärin 1 132 päivää
. Syyttäjälaitos ratkaisi vuonna 2019 enemmän kanteluita (rikosilmoituksia) kuin se sai käsiteltäväksi. Useimmissa tapauksissa ilmoituksen hylkäämiseen, täydentävän poliisitutkinnan pyytämiseen tai syytteen toimittamiseen tuomioistuimelle kului yhdestä kahteen kuukautta
. Talousrikoksia käsittelevä erikoissyyttäjänvirasto tarvitsi kuitenkin näihin toimiin keskimäärin noin neljä kuukautta. Syyttäjälaitoksen rikostuomioistuimissa nostamien kanteiden määrä on vähentynyt tasaisesti.
Joistakin parannuksista huolimatta poliisin ja syyttäjien talousrikostutkinta voi joskus kestää useita vuosia osittain resurssien puutteen vuoksi. Näihin tehokkuuteen ja laatuun koskeviin haasteisiin vastataan (muun muassa rahanpesun torjuntaa koskevan) kohdennetun koulutuksen, hyvien käytäntöjen vaihdon ja syyttäjien tehokkuutta koskevien analyysien avulla hyödyntäen parannettua tieto- ja viestintäteknisen järjestelmää.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Korruption ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva institutionaalinen ja lainsäädäntökehys muodostuu integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevasta laista. Käytössä on lait, joilla säännellään julkishallinnon, ministeriöiden ja parlamentin henkilöstön eturistiriitoja ja varallisuusilmoituksia, lobbausta ja niin kutsuttua pyöröovi-ilmiötä. Korruptiontorjunnan institutionaalinen kehys muodostuu itsenäisestä valtiollisesta elimestä, korruptiontorjuntakomissiosta, joka tekee yhteistyötä muiden korruption torjuntaan osallistuvien elinten, poliisin, ja erikoissyyttäjänviraston kanssa.
Slovenian pistemäärä Transparency Internationalin vuoden 2020 korruptioindeksissä oli 60/100, ja se sijoittui Euroopan unionissa 11. sijalle ja maailmanlaajuisesti 35. sijalle. Äskettäin tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 87 prosenttia vastaajista pitää korruptiota laajalle levinneenä Sloveniassa (EU:n keskiarvo 71 %), ja 36 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että korruptio vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä (EU:n keskiarvo 26 %)
. Kyselytutkimusten mukaan 90 prosenttia yrityksistä pitää korruptiota laajalle levinneenä (EU:n keskiarvo 63 %) ja 41 prosenttia yrityksistä pitää korruptiota ongelmana liiketoiminnassa (EU:n keskiarvo 37 %). Vastanneista henkilöistä 23 prosenttia katsoo, että tuomioon johtavia syytetoimia on riittävästi korruptoituneiden käytäntöjen estämiseksi (EU:n keskiarvo 36 %), kun taas yrityksistä 10 prosenttia on sitä mieltä, että korkean virkamiehen lahjonnasta kiinni jääneitä henkilöitä ja yrityksiä rangaistaan asianmukaisesti (EU:n keskiarvo 31 %).
Integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskeva laki muodostaa keskeisen oikeuskehyksen julkisen sektorin integriteetin vahvistamiseksi, läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja eturistiriitojen välttämiseksi. Korruptionvastaisen kehyksen puutteiden korjaamiseksi integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevaan lakiin on ehdotettu muutoksia, mutta niiden hyväksymistä on kuitenkin lykätty. Laki on Slovenian tärkein korruptiontorjuntasäädös, ja sillä säännellään myös korruptiontorjuntakomission tehtäviä. Hallitus hyväksyi tammikuussa 2018 integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevaan lakiin muutokset, joilla puututaan joihinkin nykyisen kehyksen keskeisiin puutteisiin, muun muassa Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) esiin tuomiin seikkoihin, ja parlamentin oli määrä hyväksyä ne kesäkuussa 2020
. Niiden hyväksymistä kuitenkin lykättiin, joten keskeiset korruptiontorjuntaa koskevat uudistukset ovat yhä kesken. Käyttäytymissääntöjä, eturistiriitoja, väärinkäytösten paljastamista ja pyöröovi-ilmiötä säännellään integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevassa laissa vain osittain, eikä niiden suhteen ole havaittavissa merkittävää kehitystä
.
Korruptiontorjuntakomission toiminnan oikeudellinen kehys on hyvä, mutta sen resurssit ovat niukat. Korruptiontorjuntakomissio on itsenäinen valtiollinen elin, jonka riippumattomuus varmistetaan sen johdon valintamenettelyllä, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuva erityinen valintalautakunta antaa presidentille nimityssuosituksen. Korruptiontorjuntakomissio tekee säännöllisesti yhteistyötä poliisin ja erikoissyyttäjänviraston kanssa, mutta sillä on myös valtuudet suorittaa valvontaa ja hallinnollisia tutkimuksia. Lisäksi se valvoo korruption ehkäisemistä ja virkamiesten integriteetin vahvistamista. Korruptiontorjuntakomissio suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, ja sillä on laajat oikeudelliset valtuudet määrätä muut lainvalvontaelimet ja instituutiot keräämään näyttöä. Se valvoo integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevaan lakiin sisältyvien, eturistiriitoja, integriteettisuunnitelmia, varallisuusilmoituksia, lahjoja ja rajoituksia koskevien säännösten täytäntöönpanoa. GRECO on kuitenkin huomauttanut, että resurssien riittämättömyys ja menettelyihin liittyvät puutteet vaikuttavat haittaavan korruptiontorjuntakomission toimintaa
. Integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevan lain muutoksilla odotetaan myös ratkaistavan oikeudelliset kysymykset, jotka liittyvät korruptiontorjuntakomission sui generis -menettelyyn korruptiotapausten käsittelemiseksi. Tämä menettely, jossa korruptiontorjuntakomissio suorittaa hallinnollisia tutkimuksia ja antaa julkisia päätöksiä, on johtanut siihen, että asioista on valitettu tuomioistuimeen, koska on katsottu, ettei menettelyssä ole riittävästi taattu epäiltyjen puolustautumisoikeuksia
.
Korruptiontorjuntakomission lisäksi useat julkiset elimet osallistuvat korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan. Erikoissyyttäjänvirasto ja poliisi sekä muut valtiolliset viranomaiset hoitavat merkittäviä tehtäviä korruption torjunnassa. Oikeusministeriö vastaa suurimmasta osasta korruption ehkäisemistä ja syytteeseenpanoa koskevasta oikeuskehyksestä, integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskeva laki mukaan lukien. Hallintoministeriön toimivaltaan kuuluu virkamiesten aseman, oikeuksien ja velvollisuuksien sääntely, ja se osallistuu integriteetin edistämiseen. Slovenian tilintarkastustuomioistuin on korkein valtion tilinpitoa, talousarviota ja julkisia menoja valvoja elin. Se käyttää tarkastusvaltuuksiaan täysin riippumattomasti, eikä näitä valtuuksia voida riitauttaa tuomioistuimissa tai muissa valtiollisissa elimissä. Julkisten hankintamenettelyjen kansallinen tarkastuskomissio on riippumaton erikoistuomioistuin, joka tarjoaa oikeussuojaa tarjouksien tekijöille. Vuosina 2017–2019 toteutetussa integriteettiä ja läpinäkyvyyttä lisäävien hallituksen toimenpiteiden ohjelmassa keskityttiin lisäämään tietoisuutta integriteetistä ja läpinäkyvyydestä virkamiesten keskuudessa ja tarjoamaan julkisen talouden hallinnointi- ja valvontamekanismeja. Sillä pyrittiin myös lisäämään säädösten laadinnan ja menettelyjen hallinnoinnin läpinäkyvyyttä
.
Käyttäytymissäännöt ovat olemassa. Asiaa koskevat säännökset sisältyvät julkishallinnosta annettuun lakiin, virkamieslakiin ja integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevaan lakiin. Ministereihin ja valtiosihteereihin sovelletaan hallituksen ja ministeriöiden virkamiesten eettisiä sääntöjä vuodelta 2015, mutta integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskeva laki muodostaa perussäädöksen, jolla julkissektorin virkamiesten eturistiriitoja säännellään. Se kattaa virkamiesten velvollisuudet eturistiriitojen, varallisuusilmoitusten ja niiden valvonnan, muiden toimien hoitamista koskevien rajoitusten sekä lahjoihin liittyvien kieltojen suhteen. Sitä sovelletaan pääministeriin, ministereihin, valtiosihteereihin, ministerien kabinettien jäseniin ja hallituksen pääsihteeriin. Tiettyjä säännöksiä, esimerkiksi varallisuusilmoituksia ja työsuhteen jälkeisiä rajoituksia koskevia säännöksiä, sovelletaan myös entisiin virkamiehiin
. Kansalliskokous hyväksyi 12. kesäkuuta 2020 eettiset säännöt. Niissä luetellaan eettisiä periaatteita, joita kansanedustajien on noudatettava, ja määrätään rangaistuksia sääntöjen rikkomisesta. On kuitenkin korostettu, että kansallisneuvoston käyttäytymissäännöissä on puutteita eturistiriitojen, valvonnan ja seuraamusten osalta
.
Säännökset eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallinnoimiseksi ovat olemassa. Eturistiriitojen välttämistä ja varallisuusilmoituksia koskevat säännöt määritellään integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevassa laissa. Eturistiriitojen välttäminen on ensisijaisesti kunkin virkamiehen velvollisuus, ja virkamiesten on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti esimiehilleen tai korruptiontorjuntakomissiolle, jos eturistiriita syntyy. Myös tehtävien yhteensopimattomuutta ja liiketoiminnan rajoittamista koskevilla täydentävillä säännöillä pyritään ehkäisemään eturistiriitoja julkisella sektorilla. Lisäksi julkisen sektorin työntekijöitä koskevassa laissa kielletään virkamiehiä hoitamasta tehtäviä, jotka aiheuttaisivat eturistiriidan. Siinä säädetään myös tietyistä virkamiehiä (ja heidän perheenjäseniään) koskevista rajoituksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät lahjojen vastaanottamiseen. Suunnitelluilla muutoksilla laajennetaan niiden henkilöiden ryhmää, jotka ovat velvollisia ilmoittamaan eturistiriidasta. Laissa määritetään myös varallisuusilmoitusten laajuus sekä se, ketkä virkamiehet ovat velvollisia toimittamaan varallisuusilmoituksen korruptiontorjuntakomissiolle
. Varallisuusilmoitukset on toimitettava korruptiontorjuntakomissiolle virkaan astumisen jälkeen, vuosi tehtävien jättämisen jälkeen ja jokaisen virkaa tai tehtävää koskevan muutoksen taikka omistajuutta tai varallisuutta koskevan yli 10 000 euron arvoisen muutoksen yhteydessä. Korruptiontorjuntakomissio tekee tapauskohtaisia tarkastuksia ja pitää kirjaa henkilöistä, joilla on velvollisuus tehdä varallisuusilmoitus. Varallisuusilmoitukset ovat julkisia virkamiesten virassaolon ajan ja vuosi palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Ylimpien virkamiesten varallisuusilmoituksia ei kuitenkaan julkisteta eikä niihin kohdistu merkittävää valvontaa
. Varallisuusilmoitusten soveltamisalaa on suositeltu laajennettavaksi niin, että se kattaa ministerien ja valtiosihteerien perheenjäsenet edellyttämättä kuitenkaan, että näiden ilmoitukset on julkistettava
. Vastauksena näihin suosituksiin Slovenian viranomaiset suunnittelevat muuttavansa varallisuusilmoitusten soveltamisalaa ja valvontaa. Korruptiontorjuntakomissiolla on edelleen liian vähän henkilöstöä, ja siltä puuttuu sekä taloudellisia että henkilöresursseja tehtäviensä hoitamiseksi. Tämän vuoksi GRECO onkin suositellut, että korruptiontorjuntakomissiolle olisi annettava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti
.
Lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä säännellään.
Integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevassa laissa kielletään lobbaus asioissa, jotka ovat oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn kohteena, ja lobbaustoimintaa saavat harjoittaa vain korruptiontorjuntakomission perustamaan lobbaajarekisteriin kirjatut luonnolliset henkilöt. Virkamiehet voivat suostua lobbaukseen vain, jos lobbaaja on kirjattu rekisteriin, ja heidän on kieltäydyttävä, jos on olemassa eturistiriita. On kuitenkin suositeltu, että kansalliskokouksen ja kansallisneuvoston jäsenten yhteyksiä lobbaajiin koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa arvioidaan perusteellisesti.
Sääntöjä ei ole pantu täytäntöön, vaikka 76 prosenttia Slovenian yrityksistä katsoo, että liiketoiminnassa voi menestyä ainoastaan poliittisten suhteiden avulla (EU:n keskiarvo on 54 %).
Lisäksi ylimpien virkamiesten osalta lobbausta koskevissa säännöissä on joitakin porsaanreikiä ja sääntöjä noudatetaan heikosti. Kaikkia yhteyksiä kolmansiin osapuoliin, jotka pyrkivät vaikuttamaan hallinnon päätöksentekoon, ei ilmoiteta asiaankuuluvasti. Tämä koskee myös yhteydenottoja yritysten ja intressiryhmien laillisilta ja valtuutetuilta edustajilta
. Lisäksi integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevassa laissa säädetään myös korkeiden virkamiesten karenssiajasta. Kahden vuoden ajan palvelussuhteen päättymisen jälkeen he eivät saa lobata tai toimia sellaisen liiketoimintayksikön edustajana, jolla on ollut liiketoimintayhteyksiä sen elimen kanssa, jossa heillä oli virka. Julkisyhteisö ei myöskään saa olla liikesuhteessa sellaisen yhteisön kanssa, jossa sen entisellä virkamiehellä on osuus. Tämä karenssiaika kestää yhden vuoden virkamiehen palvelussuhteen päättymisestä
.
Slovenia on laatinut lisätoimenpiteitä korruption ehkäisemiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa. Slovenia kuuluu läpinäkyvyyden suhteen kehittyneimpiin OECD:n jäsenmaihin, ja se on ottanut käyttöön useita toimenpiteitä korruption ehkäisemiseksi julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi integriteettisuunnitelmat ovat välineitä, joilla todennetaan organisaation integriteetti. Ne muodostavat dokumentoidun prosessin, jolla arvioidaan haavoittuvuuden tasoa ja alttiutta epäeettisille käytännöille tai korruptiolle. Kaikkien julkisten laitosten on lähetettävä integriteettisuunnitelmansa korruptiontorjuntakomissiolle. Ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa riskit ja toteuttaa toimenpiteitä integriteetin vahvistamiseksi. Julkisia hankintoja koskeva laki sisältää tietyn arvoisten tarjousten pakollisen sähköisen toimittamis- ja julkaisujärjestelmän, jossa julkaistaan tarjousten lisäksi hankintaviranomaisen lopullinen päätös ja perustelut. Näihin toimenpiteisiin liittyy vaatimus julkisista hankinnoista vastaavien henkilöiden varallisuusilmoituksista integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevan lain mukaisesti. Tietotekninen STATIST-sovellus on ollut käytettävissä tammikuusta 2016 lähtien. Sen avulla huolehditaan, että tiedot julkisista hankintasopimuksista ovat julkisia vuodesta 2013 lukien. Korruptiontorjuntakomissio on myös kehittänyt verkkosovelluksen (ERAR), jonka avulla yleisöllä on helppokäyttöinen pääsy kaikkien julkisten elinten liiketoimia koskeviin tietoihin. Se on edelleen merkittävä julkisen sektorin läpinäkyvyyttä edistävä tekijä, joka mahdollistaa julkisten menojen visualisoinnin. Vaikka korruptiontorjuntakomission mukaan vain 10 prosenttia kaikista korruptioilmoituksista liittyy julkisiin hankintoihin, Eurobarometri-tutkimukset osoittavat, että yritykset suhtautuvat edelleen skeptisesti Slovenian julkisiin hankintakäytäntöihin.
Yleisen poliisiosaston talousrikosjaoston korruptioyksikkö vastaa korruptiorikosten käsittelystä kansallisella tasolla. Se seuraa, hallinnoi ja johtaa kaikkien poliisiosastojen työtä ja tutkii sähköisillä ilmoituksilla ilmoitettuja epäiltyjä korruptiotapauksia. Yleisen poliisiosaston vuoden 2019 määrärahat (369 400 euroa) olivat 7,3 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2018. GRECO on suhtautunut myönteisesti poliisin toteuttamiin toimiin poliisivoimissa esiintyvän korruption torjumiseksi, sillä poliiseilla ei ole syytesuojaa tai menettelyllisiä erioikeuksia. Poliisi on Sloveniassa jatkuvasti yksi luotetuimmista valtion viranomaisista
. Marraskuussa 2009 perustettu kansallinen tutkintavirasto on yleisen poliisiosaston rikospoliisiosastossa toimiva yksikkö. Se on erikoistunut vakaviin ja monimutkaisiin rikoksiin, kuten talousrikoksiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon. Vaikka tutkintavirasto valitsee tapaukset itsenäisesti, erikoissyyttäjänvirasto on arvostellut tätä käytäntöä, koska joissain tapauksissa paikallisilla poliisivoimilla on vaikeuksia monimutkaisten tapausten kanssa, jotka tutkintavirasto on päättänyt jättää tutkimatta
.
Useita korkean tason korruptioasioita on vireillä, mutta tuomioon johtavien syytetoimien varmistamisessa on erityisiä haasteita. Erikoissyyttäjänvirasto vastaa syytetoimista, kun on kyse kaikkein vakavimmista rikoksista, mukaan lukien korruptio, jota on pidetty politiikan painopisteenä vuodesta 2017 lähtien
. Useiden korkean tason korruptioasioiden käsittely on kuitenkin kestänyt kauan tai asiat ovat vanhentunut, ja asioiden päätökseen saattamista haittaa raporttien mukaan poliisin tehottomuus asioiden priorisoinnissa ja niihin liittyvien tietojen toimittamisessa. Lisäksi Sloveniassa on suurin prosenttiosuus vastaajia, joiden mielestä tuomioon johtavia syytetoimia ei ole riittävästi korruptoituneiden käytäntöjen ehkäisemiseksi (72 %) ja jotka ovat eri mieltä väittämästä, että hallituksen toimet korruption torjumiseksi ovat tehokkaita (77 %)
. Slovenia otti varojen siviilioikeudellisen menetetyksi tuomitsemisen käyttöön kansallisessa lainsäädännössään vuonna 2011, kun laki rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemisesta hyväksyttiin. Perustuslakituomioistuin katsoi kuitenkin vuonna 2018 antamassaan tuomiossa, että tuomitun henkilön ennen vuotta 2011 hankkimien varojen menetetyksi tuomitseminen merkitsee ”kohtuutonta taannehtivuutta”
. Tällä tuomiolla on käytännön seurauksia siviilioikeudellisen menetetyksi tuomitsemisen järjestelmään ja sen tuloksellisuuteen, koska nyt viranomaiset voivat käyttää siviilioikeudellista menetetyksi tuomitsemista vain henkilön vuoden 2011 jälkeen saamaan omaisuuteen. Joka tapauksessa syyttäjälaitos nosti vuonna 2019 kaikkiaan 147 korruptioon liittyvää syytettä, mikä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018 (188 syytettä). Vuonna 2019 tuomioistuimet antoivat 21 langettavaa tuomiota, mikä oli 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018 (30), sekä yhdeksän vapauttavaa tuomiota (kolme vuonna 2018). Yhtä asiaa ei hyväksytty käsiteltäväksi (vuonna 2018 tällaisia asioita oli kaksi). Tuomioistuimissa on vireillä vielä 225 korruptioasiaa, jotka ovat rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheissa ja joista tuomioistuimet eivät vielä ole antaneet tuomiota ensimmäisessä oikeusasteessa
. Viranomaiset ovat huomauttaneet, että syytteiden ja langettavien tuomioiden vähentyminen johtuu vaikeuksista toteuttaa jatkotoimia väärinkäytösten paljastajilta saadun näytön perusteella, sillä integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskeva laki suojelee heitä vain osittain
.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus
Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on kirjattu Slovenian perustuslakiin, ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus varmistetaan alakohtaisella erityislainsäädännöllä. Tiedotusvälineiden sääntelyviranomainen – viestintäverkoista ja -palveluista vastaava virasto – on riippumaton viranomainen, joka on oikeudellisesti ja toiminnallisesti erillinen hallituksesta. Tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä koskevien sääntöjen mukaan yritysten on ilmoitettava kilpailuviranomaisille tietyn kynnysarvon ylittävästä omistuksesta tai johtotehtävän kautta tulevasta vaikutusvallasta. Omistuksessa tapahtuva merkittävä muutos edellyttää myös toimivaltaisen ministeriön hyväksyntää. Toimittajien suojelua ei säännellä erityisesti, vaan sen suhteen sovelletaan kaikkien kansalaisten saatavilla olevia mekanismeja
.
Viestintäverkoista ja -palveluista vastaavan viraston riippumattomuudesta on säädetty laissa, mutta henkilöstöresurssien puute sekä suojatoimien puuttuminen poliittista painostusta vastaan rajoittavat sen työn tuloksellisuutta. Sen lisäksi, että Slovenian tasavallan viestintäverkoista ja -palveluista vastaava virasto (AKOS) on tiedotusvälineiden sääntelyviranomainen, se on myös televiestintä-, posti- ja rautatieliikennealan sääntelyelin. AKOS:n asema taataan sähköisestä viestinnästä annetulla lailla
. Sen täytäntöönpanovaltuudet audiovisuaalisen median alalla perustuvat joukkotiedotusvälineistä annettuun lakiin
ja audiovisuaalisista mediapalveluista annettuun lakiin
. Molempia lakeja tarkistetaan parhaillaan, ja niillä on tarkoitus saattaa tarkistettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Heinäkuussa 2020 käynnistettiin tätä koskeva julkinen kuuleminen, joka kesti vain viisi päivää. Muun muassa kansallisten ja kansainvälisten media-alan järjestöjen esittämän laajan kritiikin vuoksi kuulemisen kestoa jatkettiin edellisen lain osalta elokuun alkuun ja jälkimmäisen lain osalta syyskuuhun
. AKOS:ää hallinnoivat sen johtaja ja johtokunta, jossa on viisi jäsentä. Päätösvalta on johtajalla, ja johtokunta valvoo työohjelman toteutumista ja hyväksyy varainhoitosuunnitelman. Hallitus nimittää sekä johtajan että johtokunnan edeltävän valintamenettelyn perusteella, ja johtaja nimitetään asiasta vastaavan ministerin esityksestä. Johtaja voidaan erottaa määräaikaisesti tai lopullisesti vain, jos hän on soveltumaton tehtäväänsä tai epäpätevä, tai muista kyseiseen henkilöön liittyvistä pakottavista syistä. Vaikka alan eturistiriitoja koskevat säännöt määritellään sähköistä viestintää koskevassa laissa, ei ole olemassa erityisiä säännöksiä sen varalta, että johtajalla on johonkin poliittiseen puolueeseen liittyvä eturistiriita
. Taloudelliset ja henkilöresurssit kuuluvat sääntelyviranomaisen harkintavaltaan. Viraston talousarvio rahoitetaan sen toiminnasta saatavilla tuloilla, mikä vahvistaa sen riippumattomuutta hallituksesta. Kun otetaan huomioon viraston laajat valtuudet, vaikuttaa siltä, ettei sillä ole riittävästi henkilöresursseja, mikä puolestaan saattaa haitata sen toiminnan tuloksellisuutta. Virastolla on toimivalta määrätä seuraamuksia, joihin on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimessa. Virasto toimittaa vuosikertomuksensa hallitukselle ja parlamentille ja julkaisee kaikki merkittävät asiakirjat verkkosivustollaan. Näin varmistetaan läpinäkyvyyden korkea taso.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen raportissa (MPM 2020) arvioidaan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen riippumattomuuteen ja tuloksellisuuteen kohdistuvan riskin olevan keskitasoa lähinnä siksi, että takeet poliittisia vaikutusyrityksiä ja painostusta vastaan puuttuvat.
Tiedotusvälineiden omistusta koskeva läpinäkyvyys edellyttää omistuksen tai johdon omistusosuuksien ilmoittamista. Joukkotiedotusvälineitä koskevan lain mukaan kustantajan tai lähetystoiminnan harjoittajan on ilmoitettava, kun yksittäinen omistusosuus tai johdon omistusosuudet yrityksestä muodostavat 5 prosenttia tai enemmän omistuksesta. Tietyt tiedot asetetaan julkisesti saataville kulttuuriministeriön verkkosivustolla
. Varsinkin siinä tapauksessa, että tiedotusvälineellä on useita ketjutettuja omistajia, nykyisen lainsäädännön perusteella voi olla vaikeaa tunnistaa, keskittyykö päätöksenteko taustalla
. Tästä syystä MPM 2020:ssä arvioitiin tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyteen kohdistuvan riskin olevan Sloveniassa keskitasoa
. Heinäkuussa 2020 esitellyssä luonnoksessa lain tarkistusesitykseksi joukkotiedotusvälineitä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan digitaalinen media ja 5 prosentin vähimmäisraja poistetaan muilta yrityksiltä kuin osakeyhtiöiltä
. Lisäksi luonnoksen mukaan kaikki omistusta koskevat tiedot on julkistettava, myös rahoituslähteet, joita ei aiemmin julkistettu, sekä äskettäin käyttöön otetut julkisin varoin rahoitetut rahoituslähteet
.
Valtion mainonnan osoittamisesta tiedostusvälineisiin ei ole erityisiä säännöksiä. Koska tietoja mediayritysten tuloista ei kerätä, on vaikeaa saada luotettavia tietoja mainosmenoista sekä siitä, kuka on toimeksisaaja. Vaalien yhteydessä vain julkisen palvelun tiedotusvälineiden on annettava riittävästi lähetysaikaa tasapuolisen poliittisen edustuksen takaamiseksi asiaankuuluvissa ohjelmissa.
Integriteettiä ja korruption ehkäisemistä koskevassa laissa säädetään myös media-alaa koskevista viranomaisten eturistiriitoja koskevista säännöistä.
Niiden lisäksi ei ole olemassa erityisiä sääntöjä, joilla säänneltäisiin esimerkiksi poliittisten puolueiden ja tiedotusvälineiden omistajien välisiä eturistiriitoja media-alalla. Tämä vaikuttaa käytännössä kielteisesti Slovenian tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Raporttien mukaan media-alan yrityksiin kohdistuu paljon poliittisia vaikutusyrityksiä ja painostusta, ja tämä voi siirtyä edelleen alue- ja paikallistason lehdistöön ja lähetystoiminnan harjoittajiin. Kansalaisten käsityksen mukaan erityisesti Slovenian suuret tiedotusvälineet ovat poliittisesti puolueellisia. Esimerkiksi ainakin kahden televisioaseman ja myös lehdistön ja verkkomedian katsotaan olevan erään poliittisen puolueen poliittisessa ohjauksessa
. Tässä yhteydessä MPM 2020:ssä katsottiin tiedotusvälineiden poliittiseen puolueettomuuteen kohdistuvan riskin olevan suuri. Sidosryhmät ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa kansallisen julkisen yleisradiotoiminnan rahoitukseen ja kansallisen uutistoimiston hallintoon liittyvistä mahdollisista muutoksista, joiden katsottiin perustuvan poliittisiin vaikuttimiin.
Tiedonsaantioikeuden toteutumiseen liittyy aikaa vieviä menettelyjä, mutta tapauksia, joissa oikeutta on loukattu, on kirjattu vain vähän.
Tiedonsaantioikeus on kirjattu perustuslakiin ja sitä säännellään julkisten tietojen saatavuutta koskevalla lailla. Käytössä on muutoksenhakumekanismeja, joita hallinnoi tietosuojavaltuutettu. MPM 2020:ssä katsottiin tiedonsaantioikeuden suojaan kohdistuvan riskin olevan pieni.
Vaikka toimittajiin kohdistuvat fyysiset hyökkäykset ovat harvinaisia, toimittajien verkkohäirintä ja uhkailu on yleistä ja oikeuslaitos määrää siitä vain harvoin seuraamuksia. Toimittajien suojelua koskevan kehyksen osalta sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on kirjattu perustuslakiin ja asiaa koskeviin lakeihin (esimerkiksi rikoslakiin) ja niitä koskevat oikeudelliset menettelyt ovat olemassa. Vaikka Toimittajat ilman rajoja -järjestö totesi vuonna 2019, että toimittajiin kohdistuvista fyysisistä hyökkäyksistä ei ole ilmoitettu
, kanteita on nostettu pelottelutarkoituksessa
. Samoin yleistä etua koskevia tietoja paljastaneita toimittajia on pantu syytteeseen
. ”Oikaisuoikeus”
on heikentänyt tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, ja vuoden 2019 lehdistönvapausindeksissä korostettiin toimittajien itsesensuurin olevan ongelma
. Kunnianloukkauksesta on Sloveniassa mahdollista tuomita vankeuteen. MPM 2020:n arvion mukaan sananvapauden suojeluun kohdistuva riski oli vuosina 2018 ja 2019 keskitasoa. Tilanne vaikuttaa kuitenkin huonontuneen. Journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävä Euroopan neuvoston foorumi julkaisi vuonna 2020 neljä Sloveniaa koskevaa hälytystä, jotka liittyivät lähinnä toimittajien häirintään
. Slovenian viranomaiset ovat vastanneet kolmeen neljästä hälytyksestä, kuten foorumilla todetaan. Verkkohyökkäykset ja uhkailu, myös poliitikkojen taholta, on yleistä, mutta monet tekijät jäävät tuntemattomiksi
. Useat järjestöt ovat ilmaisseet huolensa erään tutkivan journalistin turvallisuudesta äskettäisen huolestuttavan tapauksen valossa
. Rikoslain kapean soveltamisen vuoksi toimittajiin kohdistuvasta verkkohäirinnästä ja -uhkailusta määrätään harvoin seuraamuksia. Tämä johtuu syyttäjälaitoksen laintulkinnasta, jonka mukaan julkisen vihaan yllyttämisen on oltava ”konkreettista” ja muodostettava ”konkreettinen uhka yleiselle järjestykselle ja rauhalle”, jotta siitä voidaan nostaa rikossyyte
. Tämä tulkinta saattaa vaikuttaa kielteisesti rikosoikeusjärjestelmän toimittajille tarjoamaan suojaan. Lisäksi eri lähteet ovat ilmoittaneet, että oikeudelliset menettelyt, joissa on osallisina toimittajia, voivat kestää kauan. Tällä on lamaannuttava vaikutus sananvapauteen ja sen vuoksi uhrit jättävät usein ilmoittamatta tällaisista teoista
.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Slovenian parlamentaarisella hallintojärjestelmällä on epätäydellinen kaksikamarinen rakenne, jossa vain kansalliskokous (parlamentin ensimmäinen kamari) eikä kansallisneuvosto (parlamentin toinen kamari) hyväksyy lakeja
. Lakiesityksiä voivat tehdä hallitus, kuka tahansa parlamentin jäsen tai vähintään 5 000 äänestäjää. Perustuslakituomioistuin valvoo perustuslainmukaisuutta jälkikäteen ja konkreettisissa tapauksissa myös perustuslakivalitusten perusteella. Oikeuslaitoksen lisäksi useilla muilla toimielimillä, kuten oikeusasiamiehellä ja tasa-arvovaltuutetulla, on rooli keskinäisen valvonnan järjestelmässä.
Kansalaisten kuuleminen lakialoitteista järjestetään tähän tarkoitetulla verkkotyökalulla. Eräässä parlamentin päätöslauselmassa suositellaan, että julkisten kuulemisten keston olisi oltava 30–60 päivää ja että menettelystä laaditaan tiivistelmäraportti
. Lakialoitteet julkaistaan tähän tarkoitetulla e-Demokracija ‑verkkosivustolla
, jonka kautta kansalaiset voivat lähettää huomautuksiaan. Käytännössä yleisöllä ei aina ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua lainsäädäntöprosessiin. Kuulemisten suositeltua kestoa ei aina noudateta, vaan yleisöllä on vähemmän aikaa toimittaa kommenttinsa. Joissain tapauksissa kommentteja ei oteta asianmukaisesti huomioon
. Lakeja voidaan hyväksyä lyhennetyllä tai kiireellisellä menettelyllä kansalliskokouksen työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin
. Kansalliskokouksen puhemiehen kollegio päättää, käsitelläänkö laki tällä tavoin
. Lyhennetyssä ja kiireellisessä menettelyssä ei käydä yleistä keskustelua ja toinen ja kolmas käsittely pidetään samassa parlamentin istunnossa. Vaalikaudella 2014–2018 kaikista laeista 39 prosenttia hyväksyttiin tavanomaisella menettelyllä, 19,1 prosenttia kiireellisellä menettelyllä ja 23 prosenttia lyhennetyllä menettelyllä
.
Perustuslakivalitusten määrän lisääntymisen vuoksi perustuslakituomioistuimen asiaruuhka paheni ja menettelyjen kesto piteni edelleen. Perustuslain mukaan perustuslakituomioistuimella on toimivalta arvioida lakien, asetusten, julkisen vallan käytön yhteydessä annettujen yleisten säädösten, kansainvälisten sopimusten ja perustuslakivalitusten lainmukaisuutta. Menettelyn voivat käynnistää muun muassa kansalliskokous, kolmasosa kansalliskokouksen jäsenistä, hallitus, oikeusasiamies
, tuomarineuvosto tai valtakunnansyyttäjä. Perustuslakituomioistuin voi kumota lait, jotka eivät ole perustuslain mukaisia, ja kumota tai mitätöidä asetukset tai julkisen vallan käytön yhteydessä annetut yleiset säädökset, jotka ovat perustuslain vastaisia tai laittomia. Jos perustuslakituomioistuin katsoo säädöksen olevan perustuslain vastainen tai laiton, se antaa ilmoitusluontoisen päätöksen. Vuonna 2019 perustuslakituomioistuin ratkaisi 1 804 asiaa
. Vaikka perustuslainmukaisuuden arviointia koskevat pyynnöt vähenivät edelleen (165 pyyntöön), perustuslakituomioistuin ei selviydy asiamäärästään perustuslakivalitusten määrän jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Sillä on tällä hetkellä käsiteltävänä yli 2 500 asiaa, joista yli neljä viidesosaa on perustuslakivalituksia. Asiaruuhka on kasvanut vuodesta 2016 noin 25 prosenttia vuodessa. Tämän seurauksena menettelyjen keskimääräinen kesto piteni 250 päivästä vuonna 2012 perustuslakivalitusten osalta 425 päivään ja perustuslainmukaisuuden arviointia koskevien asioiden osalta lähes 500 päivään vuonna 2019. Perustuslakituomioistuinta on myös pyydetty arvioimaan tiettyjä covid-19-pandemian torjumiseksi hyväksyttyjä toimenpiteitä
.
Ihmisoikeusasiamies ja tasa-arvovaltuutettu vastaavat myös yksilön oikeuksien suojelusta. Ihmisoikeusasiamies vastaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelusta valtion viranomaisia, paikallista itsehallintoa ja julkista valtaa käyttäviä henkilöitä vastaan. Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden maailmanlaajuinen yhteenliittymä on myöntänyt ihmisoikeusasiamiehelle kansallisena ihmisoikeusinstituutiona B-statuksen. Luokituksen myöntämisen jälkeen ihmisoikeusasiamiehen valtuuksia laajennettiin, jotta se saisi A-statuksen
. Ihmisoikeusasiamiehen virasto toimii myös lasten oikeuksien puolustajana. Ihmisoikeusasiamies laatii vuosikertomuksia, jotka käsitellään kansalliskokouksessa
. Sen jälkeen hallitus laatii vastauksen kertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja suosituksiin. Tasa-arvovaltuutettu on toinen riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on ihmisoikeuksien suojelu. Sen tehtäviin kuuluu suojelu syrjintää vastaan ja tasa-arvon edistäminen koko järjestelmän tasolla, neuvonta, oikeudellisen tuen antaminen syrjinnän uhreille ja näiden edustaminen oikeudessa sekä oikeudellisesti sitovien päätösten tekeminen syrjintäkantelujen perusteella. Tasa-arvovaltuutetulla ei kuitenkaan ole valtuuksia määrätä seuraamuksia
. Vaikka tasa-arvovaltuutetun taloudellisia resursseja on lisätty, sillä on suhteellisen vähän työntekijöitä
. On syytä huomata, että myös muilla riippumattomilla elimillä on vaikeuksia
.
Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä koskevalla kansallisella strategialla pyritään parantamaan kansalaisjärjestöille annettavaa tukea vuoteen 2023 mennessä. Strategiassa vahvistetaan toimenpiteitä, joilla näitä järjestöjä tuetaan niiden edistäessä moniarvoisuutta ja demokratiaa yhteiskunnassa
. Strategialla edistetään myös kansalaisjärjestöjen läpinäkyvyyttä, integriteettiä ja vastuuvelvollisuutta. Valtio rahoittaa kansalaisjärjestöjen hankkeita ja ohjelmia aloilla, joilla se katsoo kansalaisjärjestöjen voivan toteuttaa julkista politiikkaa ja tarjota palveluja kansalaisille. Rahoitus perustuu useimmiten julkisiin tarjouskilpailuihin, julkisiin ehdotuspyyntöihin tai suoraan rahoitukseen. Sloveniassa katsotaan olevan avoin ja laaja kansalaisyhteiskunta ja suhteellisen paljon vapaaehtoistoimintaa
.
Liite: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo vuoden 2020 oikeusvaltioraporttia koskevan kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla (komission verkkosivustolla).
Centre for Media Pluralism and Media Freedom (2020), 2020 Media pluralism monitor.
https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2020
.
CIVICUS, Monitor tracking civic space: Slovenia.
https://monitor.civicus.org/country/slovenia/
Euroopan komissio (2016, 2017, 2018, 2019, 2020), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan neuvosto (2019), Newsroom: The CEPEJ awards the Crystal Scales of Justice Prize to the Supreme Court of Slovenia.
https://www.coe.int/en/web/human-rights-rule-of-law/-/the-cepej-awards-the-crystal-scales-of-justice-prize-to-the-supreme-court-of-slovenia
Euroopan neuvosto, Platform to promote the protection of journalism and safety of journalists: Slovenia.
https://www.coe.int/en/web/media-freedom/slovenia
Euroopan neuvosto: Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio – ECRI (2019), ECRI report on Slovenia.
https://www.coe.int/en/web/european-commission-against-racism-and-intolerance/slovenia
Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2016), Recommendation CM/Rec(2016)4 of the Committee of Ministers to member States on the protection of journalism and safety of journalists and other media actors.
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) (2019), Fifth report on Slovenia.
https://www.coe.int/en/web/european-commission-against-racism-and-intolerance/slovenia
Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (2020), Contribution from the European Networks of Council for the Judiciary for the stakeholder consultation for the 2020 Rule of Law Report.
GRECO (2013), Fourth Evaluation Round – Evaluation Report on Slovenia on corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors.
GRECO (2016), Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report on Slovenia on corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors.
GRECO (2018), Fifth Evaluation Round – Evaluation Report on Slovenia on preventing corruption and promoting integrity in central governments (top executive functions) and law enforcement agencies.
Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto (2020), The rule of law in the European Union: Reports from National Human Rights Institutions. Contribution in the context of the consultation process for the preparation of the 2020 Rule of Law Report.
Komission suositus, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2018, tasa-arvoelimiä koskevista normeista, C(2018) 3850 final.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Country Report Slovenia 2020 Accompanying the document communication from the Commission to the European Parliament, the European Council, the Council, the European Central Bank and the Eurogroup 2020 European Semester: Assessment of progress on structural reforms, prevention and correction of macroeconomic imbalances, and results of in-depth reviews under Regulation (EU) No 1176/2011, SWD(2020) 523 final.
Korkein oikeus (2019), vuosikertomus 2019.
http://www.sodisce.si/mma_bin.php?static_id=2020052510305888
Korkein syyttäjänvirasto (2013), oikeudellinen lausunto rikoslain 297 §:ään perustuvista syytetoimista.
http://www.spletno-oko.si/sites/default/files/sovrazni_govor_pravno_stalisce_-_vrhovno_tozilstvo_0.doc
Korkein syyttäjänvirasto (2019), vuosikertomus 2019.
Korkein syyttäjänvirasto ja yleinen syyttäjä (2019), parlamentaarisia tutkimuksia koskevan lain perustuslaillisuuden tarkastusta koskeva aloite.
https://www.dt-rs.si/files/documents/USTAVNA%20POBUDA03.pdf
Kulttuuriministeriö, mediarekisterin verkkosivusto.
https://rmsn.ekultura.gov.si/razvid/mediji
.
Oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus 2020 – virtuaalinen maavierailu: Slovenia.
Sisäasiainministeriö: Poliisi (2020): Igor Lamberger siirtyy tänään kansallisen tutkintaviraston johtajaksi.
https://www.policija.si/medijsko-sredisce/sporocila-za-javnost/sporocila-za-javnost-gpue/103938-z-danasnjim-dnem-vodenje-nacionalnega-preiskovalnega-urada-prevzema-igor-lamberger
.
Slovenian hallitus (2018), korkeimman oikeuden esittelemät uudet toimet Slovenian oikeuslaitoksen laadun ja maineen parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
http://www.sodisce.si/vsrs/objave/2018102509355191/
Slovenian hallitus (2019), korkeimman oikeuden päätös seuraamusten määräämisestä teoista, joihin liittyy merkkejä vihapuheesta.
http://www.sodisce.si/vsrs/objave/2019080810051183/
Slovenian hallitus (2020), kirjallisessa menettelyssä pidetty Slovenian tasavallan hallituksen 47. istunto.
https://www.gov.si/novice/2020-05-21-47-dopisna-seja-vlade-republike-slovenije/
Slovenian hallitus (2020), Slovenian panos vuoden 2020 oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen.
Slovenian hallitus, verkkodemokratiaa koskeva verkkosivusto.
https://e-uprava.gov.si/drzava-in-druzba/e-demokracija
Slovenian perustuslakituomioistuin (2019), päätös parlamentaarisia tutkimuksia koskevan lain soveltamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tuomarien osalta.
http://pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=SKLU291
Slovenian perustuslakituomioistuin (2019), päätös parlamentaarisia tutkimuksia koskevan lain soveltamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä syyttäjien osalta.
http://pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=SKLU293
Slovenian perustuslakituomioistuin (2020), toimintakertomus 2019.
https://www.us-rs.si/wp-content/uploads/2020/05/usrs_letnoporocilo_2019.pdf
Slovenian perustuslakituomioistuin, päätös 16. huhtikuuta 2020, U-I-83/20-10.
http://www.us-rs.si/zadrzanje-izvrsevanja-7-clena-odloka-o-zacasni-splosni-prepovedi-gibanja-in-zbiranja-ljudi-na-javnih/
Slovenian perustuslakituomioistuin, tuomio 22. lokakuuta 2008, U-I-295/07.
Slovenian perustuslakituomioistuin, tuomio 5. heinäkuuta 2018, U-I-6/15-23, Up-33/15-32 ja Up-1003/15-27.
http://pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=ODLU1809
Slovenian tasavallan kansalliskokous (2018), kertomus kansalliskokouksen työstä vaalikaudella 2014–2018.
https://fotogalerija.dz-rs.si/datoteke/Publikacije/PorocilaDZ/Mandat_2014%E2%80%932018/Report_2014-2018.pdf
Slovenian tasavallan oikeusasiamies (2020), Slovenian tasavallan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2019.
http://www.varuh-rs.si/sl/promocija-publikacije-projekti/publikacije-gradiva/letna-porocila-priporocila-dz-odzivna-porocila-vlade/
Toimittajat ilman rajoja, Slovenia.
https://rsf.org/en/slovenia
.
Tuomarineuvosto (2019), pyyntö parlamentaarisia tutkimuksia koskevan lain perustuslainmukaisuuden arvioinnista ja sen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä.
http://pisrs.si/Pis.web/pregledPredpisa?id=SKLU291
UX Design Awards, UX Design Award -palkinnon voittaja 2019.
https://ux-design-awards.com/news/gewinner-der-ux-design-awards-2019-2/
Viestinnän pääosasto (2020), erityiseurobarometri 502: korruptio.
Liite II: Maavierailu Sloveniaan
Komission yksiköt järjestivät kesäkuussa 2020 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Erikoistunut syyttäjänvirasto
·Hallintoministeriö
·Journalistien ja kustantajien liitto
·Journalistiyhdistys
·Korkein oikeus
·Korkein syyttäjänvirasto
·Korruptiontorjuntakomissio
·Oikeusministeriö
·Syyttäjäneuvosto
·Transparency International Slovenia
·Tuomarineuvosto
·Viestintäverkoista ja palveluista vastaava virasto (AKOS)
·Yleinen poliisiosasto – korruptiojaosto
* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa tapaamisissa:
·Amnesty International
·Civil Liberties Union for Europe
·Civil Society Europe
·Conference of European Churches
·EuroCommerce
·European Center for Not-for-Profit Law
·European Centre for Press and Media Freedom
·European Civic Forum
·Free Press Unlimited
·Front Line Defenders
·ILGA-Europe
·International Commission of Jurists
·International Federation for Human Rights
·International Press Institute
·Lifelong learning Platform
·Open Society Justice Initiative/Open Society European Policy Institute
·Reporters without Borders
·Transparency International EU