EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2020

COM(2020) 652 final

2020/0300(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan ympäristökeskus julkaisi 4. joulukuuta 2019 Euroopan ympäristön tilasta ja tulevaisuudennäkymistä raportin ”The European Environment – state and outlook 2020” 1 , jonka tulokset ovat hälyttävät. Ympäristöön, ilmastoon ja kestävyyteen kohdistuu tällä hetkellä ennennäkemättömän laajoja ja kiireellisiä haasteita, jotka vaativat välittömiä ja yhtenäisiä toimia ja systeemisiä ratkaisuja. Unionin ympäristöpolitiikasta on ollut viime vuosikymmeninä huomattavan paljon hyötyä, eikä se ole vaikuttanut EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyyn. Viime vuosina yhteisön säännöstöä on muokattu kunnianhimoisen pitkän aikavälin vision, tavoitteiden ja strategisten toimintakehysten perusteella, ja ympäristöpaineita onkin onnistuttu vähentämään tehokkaasti. Biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen, ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnonvarojen kestämätön käyttö, ympäristön pilaantuminen ja siihen liittyvät riskit ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle, ekosysteemeille ja taloudelle edellyttävät kuitenkin päättäväisiä lisätoimia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Euroopan komissio vastasi näihin haasteisiin 11. joulukuuta 2019, kun se hyväksyi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 2 , joka on kunnianhimoinen suunnitelma tehdä EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelman tavoitteena on suojella, säilyttää ja parantaa EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Vihreän kehityksen ohjelma perustuu uusintavaan kasvumalliin, jossa maapallolle annetaan enemmän kuin siltä otetaan. Siinä hahmotellaan tulevien vuosien ympäristöprioriteetit ja unionin tavoite muuttaa taloutensa kestävän tulevaisuuden takaamiseksi ja siten, ettei ketään unohdeta. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa käytännössä, ohjelmassa hahmotellaan syvälle ulottuvaa ja muutosvoimaista politiikkaa ja unionia kehotetaan vahvistamaan kansainvälistä johtoasemaansa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Tiedonannosta ”Puhdas maapallo kaikille” 3 käydyn laajan keskustelun jälkeen EU esitti maaliskuussa 2020 Pariisin sopimuksen eli ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen 4 mukaisen pitkän aikavälin strategiansa ja sitoutui muuttamaan taloutensa ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Euroopan komissio ehdotti tämän tavoitteen kirjaamista eurooppalaiseen ilmastolakiin 5 . Lisäksi komissio hyväksyi lukuisia uusia strategisia aloitteita, esimerkiksi seuraavat: ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” 6 , vuoteen 2030 ulottuva biodiversiteettistrategia 7 ja Pellolta pöytään -strategia 8 .

EU on myös hyväksynyt laajoja toimia torjuakseen koronaviruskriisiä, joka vie ihmishenkiä ja koettelee monien toimeentuloa ja joka on johtanut ennennäkemättömiin poliittisiin haasteisiin, joita vakava talouden laskukausi on pahentanut entisestään. Euroopan komission 27. toukokuuta 2020 ehdottamassa ja Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessaan heinäkuussa 2020 hyväksymässä Next Generation EU -elpymissuunnitelmassa korostetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman asemaa Euroopan uutena kasvustrategiana ja sen roolia, kun Eurooppa pyrkii kestävään ja nopeaan elpymiseen ja varmistamaan pitkän aikavälin ennustettavuuden ilmastoneutraaliutta tavoiteltaessa ja viime kädessä oikeudenmukaisen siirtymän, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kahdeksannella ympäristöohjelmalla, jonka pitkän aikavälin visio ja ensisijaiset ympäristötavoitteet ovat samat kuin vihreän kehityksen ohjelmassa, tuetaan EU:n yhteistä sitoutumista vihreään elpymiseen.

Ympäristöalan toimintaohjelmat ovat ohjanneet EU:n ympäristöpolitiikan kehitystä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman, jäljempänä ’seitsemäs ympäristöohjelma’, voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2020, ja sen 4 artiklan 3 kohdan nojalla komission on tarvittaessa annettava ehdotus kahdeksanneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi, jäljempänä ’kahdeksas ympäristöohjelma’, hyvissä ajoin, jottei seitsemännen ja kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman välille synny katkoa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin uuden ympäristöalan toimintaohjelman hyväksymisestä.

Neuvosto, Euroopan parlamentti ja alueiden komitea ovat pyytäneet komissiota esittämään viimeistään vuoden 2020 alussa ehdotuksen kahdeksanneksi ympäristöohjelmaksi.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE 

Tämä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi uudesta vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 3 kohtaan. Jotta voidaan varmistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat tähän ohjelmaan ja saavuttavat sen ensisijaiset tavoitteet, tässä päätösehdotuksessa vahvistetaan ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta suotuisat edellytykset ja varmistetaan, että edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa mitataan säännöllisesti.

Yksinään jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi saavuttaa päätösehdotuksen tavoitteita. Koska ympäristö- ja ilmastopolitiikka on hajautettu politiikka ja kuuluu EU:n jaettuun toimivaltaan, tämän ohjelman yhtenä tavoitteena on saada kaikki kolme EU:n toimielintä ja jäsenvaltiot sitoutumaan yhdessä sen tavoitteisiin sekä tarjota poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille – kuten alueille ja kunnille, yrityksille, työmarkkinaosapuolille, kansalaisjärjestöille ja yksittäisille kansalaisille – ennakoitavat toimintapuitteet sekä osoittaa oikea suunta.

3.ARVIOINTIEN JA SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN TULOKSET

Komissio julkaisi 15. toukokuuta 2019 kertomuksen seitsemännen ympäristöohjelman arvioinnista 9 . Kertomusta edelsi vuoden 2018 aikana järjestetty laaja kuulemismenettely, joka koostui avoimesta julkisesta kuulemisesta, jäsenvaltioiden kohdennetusta kuulemisesta, sidosryhmien kohdennetusta kuulemisesta sekä kahdesta julkisesta työpajasta.

Arviointi osoitti, että seitsemättä ympäristöohjelmaa pidetään yleisesti tehokkaana korkean tason strategisena välineenä ohjata ympäristöpolitiikkaa. Monien mielestä ympäristöohjelma on myös suunnitteluväline, joka takaa – muun muassa pitkän aikavälin vision avulla – ympäristöpolitiikan jatkuvuuden ja Euroopan komission toimien ennustettavuuden ja vastuullisuuden sekä vaikuttaa lisäksi myönteisesti ympäristöpolitiikan valtavirtaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. Yleisesti ottaen katsottiin, että seitsemännen ympäristöohjelman ensisijaiset tavoitteet ja varsinkin sen vuoteen 2050 ulottuva visio ovat edelleen ajankohtaisia.

Euroopan parlamentti julkaisi 22. marraskuuta 2017 arvioinnin seitsemännen ympäristöohjelman täytäntöönpanosta 10 sekä lisäksi 6. maaliskuuta 2018 kertomuksen ja 17. huhtikuuta 2018 päätöslauselman 11 sen täytäntöönpanosta.

Euroopan alueiden komitea julkaisi 31. heinäkuuta 2018 tutkimuksen kahdeksannen ympäristöohjelman paikallisesta ja alueellisesta ulottuvuudesta 12 ja antoi sen jälkeen lausunnon 13 , joka hyväksyttiin 7. helmikuuta 2019.

Grazissa (Itävallassa) 29. ja 30. lokakuuta 2018 pidetyssä epävirallisessa ympäristöneuvoston kokouksessa käytyjen keskustelujen pohjalta Hainburgissa (Itävallassa) järjestettiin 11. ja 12. kesäkuuta 2019 työpaja tulevasta ympäristöalan toimintaohjelmasta. Neuvosto antoi 4. lokakuuta 2019 Suomen puheenjohtajakaudella päätelmät aiheesta ”Kahdeksas ympäristöä koskeva toimintaohjelma – Käännetään suunta yhdessä” 14 .

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tässä ehdotuksessa esitetty ohjelma on laadittu siten, että se vastaa komission ehdotusta EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2021–2027. Ehdotukseen sisältyy rahoitusselvitys, jossa esitetään Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kemikaaliviraston tarvitsevan lisäresursseja ohjelman uuden seuranta-, mittaus- ja raportointikehyksen tukemiseksi.

Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kemikaaliviraston osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää tämän työn ja kahdeksannen ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ehdotettuun kahdeksannen ympäristöohjelman uuteen seuranta- ja raportointikehykseen otetaan mahdollisimman pitkälti mukaan olemassa olevat seurantavälineet ja -indikaattorit, jotka perustuvat pääasiassa Euroopan tilastoihin sekä Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kemikaaliviraston tietoihin. Näin vältetään päällekkäisyydet ja rajoitetaan jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Tämä tarkoittaa, että näille virastoille annetaan lisätehtäviä, jotta ne voivat täysimääräisesti edistää tämän ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista ja luoda ohjelman mahdollistavat edellytykset 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

5.LISÄTIEDOT

Ehdotukseen sisältyvien säännösten selitykset:

Kahdeksannen ympäristöohjelman yleisenä tavoitteena on nopeuttaa unionin siirtymistä ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja puhtaaseen kiertotalouteen oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla, saavuttaa Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ympäristötavoitteet ja sen mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet sekä tukea täysin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteita.

1 artikla

Tällä ehdotuksella toimien johdonmukaisuutta ja synergiaa kaikilla hallinnon tasoilla pyritään lisäämään mittaamalla edistymistä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa yhdennetyllä tavalla. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetyn vahingon välttämisen periaatteen mukaisesti tässä ehdotuksessa tuetaan ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvien paineiden vähentämistä ja lujitetaan politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa, erityisesti sisällyttämällä kestävyysnäkökohdat kaikkiin asiaankuuluviin aloitteisiin ja hankkeisiin kansallisella ja EU:n tasolla.

2 artikla

Unioni ja sen jäsenvaltiot jakavat vastuun ympäristöön ja ilmastoon liittyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta, ja kaikilta vaaditaan toimintaa niiden saavuttamiseksi. Tämä koskee EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallistason hallintoa, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskuntaa, kansalaisia ja yrityksiä.

Jo seitsemännessä ympäristöohjelmassa vahvistettiin pitkän aikavälin tavoite, jonka mukaan elämme vuoteen 2050 mennessä hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa, ja tämän ehdotuksen 2 artiklassa vahvistetaan sen mukaiset aihekohtaiset ensisijaiset tavoitteet.

3 artikla

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostetaan sitä, miten tärkeää on varmistaa, että politiikat ja lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja että ne tuottavat tuloksia.

Tämän ehdotuksen 3 artikla muodostaa perustan yhteiselle lähestymistavalle ja sitoutumiselle mahdollistaviin edellytyksiin, jotka ovat edellytys näiden aihekohtaisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Näin voidaan varmistaa täytäntöönpanon johdonmukaisuus asianmukaisella tasolla. Komissio on ilmoittanut parantavansa laatimiaan paremman sääntelyn suuntaviivoja ja tukivälineitä siltä osin kuin on kyse kestävyyteen ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä ja pyrkivänsä näin varmistamaan, että kaikissa EU:n aloitteissa pidetään kiinni vihreästä valasta eli vahingon välttämisen periaatteesta.

4 artikla

Yksittäisissä ympäristöalan säädöksissä edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat säännöllisesti tietyistä ympäristöpolitiikoista, mutta EU:n lainsäädännössä ei ole kattavaa kehystä, jolla varmistettaisiin koordinoitu lähestymistapa unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin, että uuteen ympäristöalan toimintaohjelmaan sisältyy uusi seurantamekanismi sen varmistamiseksi, että unioni saavuttaa ympäristötavoitteensa suunnitellusti.

Tämä kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehys ei saisi vaikuttaa olemassa oleviin ympäristö- ja ilmastoraportoinnin ja -hallinnan välineisiin, kuten energiaunionin ja ilmastotoimien hallintoa koskeviin välineisiin.

–Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa edistymisen mittaaminen ottaen huomioon kestävyyttä, hyvinvointia ja palautumis- ja selviytymiskykyä koskeva laajempi näkökulma

Jotta voidaan mitata EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistymistä vuodelle 2030 asetettujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, tarvitaan yhdennetyt puitteet taloudellisille, ympäristö- ja sosiaalisille tavoitteille. Neuvosto 15 ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 16 ovat kehottaneet mittaamaan BKT:n lisäksi muitakin taloudellisen suorituskyvyn ja yhteiskunnallisen edistyksen indikaattoreita ja käyttämään politiikan suunnannäyttäjänä yhä enemmän hyvinvointinäkökulmaa, mitä myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) 17 kannattaa. Euroopan parlamentin jäsenet järjestivät vuonna 2018 Post-Growth-konferenssin 18 yhdessä sidosryhmien kanssa.

Kahdeksanteen ympäristöohjelmaan sisältyvä seurantakehys tuo ympäristö- ja ilmastonäkökohdat selvemmin mukaan EU:n yleisiin pyrkimyksiin mitata edistymistä kestävyyden, hyvinvoinnin ja palautumis- ja selviytymiskyvyn saralla, katastrofivalmius ja -palautuvuus mukaan lukien. Seurantakehyksen tarkoitus on, että poliittiset päättäjät ja sidosryhmät tietäisivät, ovatko EU ja sen jäsenvaltiot onnistumassa systeemisen muutoksen toteutuksessa.

Kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehyksen laadinnassa olisi otettava huomioon myös muut hallinto- ja seurantatoimet, etenkin talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaa koskeva Eurostatin raportti ja vuotuinen strateginen ennakointiraportti, jotka nekin perustuvat saatavilla oleviin tietoihin ja joissa käytetään asiaankuuluvien poliittisten tavoitteiden kannalta merkityksellisimpiä indikaattoreita. Vaikka näitä hallinto- ja seurantavälineitä käytetään eri tarkoituksiin, ne olisi liitettävä yhä tiiviimmin toisiinsa, jotta niiden johdonmukaisuutta voidaan parantaa entisestään.

–Kahdeksannen ympäristöohjelman pääindikaattoreiden määrittäminen

Seitsemännen ympäristöohjelman seurannasta vastasi Euroopan ympäristökeskus, joka julkaisi joka vuosi ympäristöindikaattoriraportin 19 . Seitsemännen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden seurantaa varten kehitettiin lähes 30 indikaattorin tulostaulu.

Kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehyksessä olisi otettava huomioon ohjelman uudet ensisijaiset tavoitteet. Sen olisi sisällettävä rajallinen määrä keskeisiä indikaattoreita korkean tason viestintää varten. Indikaattorien avulla saadaan johdonmukainen käsitys ympäristön tilasta, merkittävimmistä siihen kohdistuvista paineista ja toimien tehokkuudesta. Indikaattoreiden olisi oltava hyödyllisiä myös hyvinvoinnin lisäämistä ja talouden ja yhteiskuntien palautumis- ja selviytymiskyvyn parantamista koskevien yleisten tavoitteiden seurannan kannalta.

Kahdeksannen ympäristöohjelman pääindikaattoreiden valinnassa otetaan asianmukaisesti huomioon meneillään olevat toimet, joilla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja saasteettomuuden seurantaa ja jotka kaikki on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2021 tai 2022 mennessä. Siinä otetaan asianmukaisesti huomioon myös muut seurantavälineet, jotka kattavat ympäristö- ja ilmastopolitiikan, mukaan lukien energiaunioni ja ilmastotoimien hallinto. Indikaattoreiden valinnan olisi perustuttava jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla saatavilla oleviin tietoihin, erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan tilastojärjestelmän hallinnoimiin tietoihin.

Euroopan ympäristökeskus ja Euroopan kemikaalivirasto tukevat komissiota tietojen saatavuuden ja merkityksellisyyden parantamisessa. Tähän kuuluu myös indikaattoreiden osoittamiin vajeisiin puuttuminen, erityisesti saasteettomuustavoitteeseen liittyvän politiikan seuranta sekä ympäristö-, sosiaali- ja terveyspolitiikan väliset yhteydet.

Kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehyksen perustamista tuetaan uudella ympäristöindikaattoreiden tietokannalla, joka on verkossa helposti saatavilla oleva indikaattorikirjasto, joka tarjoaa kattavan ja jäsennellyn yleiskuvan useista sadoista nykyisistä ympäristöindikaattorista.

–Maapallon resurssien rajat

Kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehyksen kehitysprosessi tarjoaa tilaisuuden selvittää mahdollisuuksia, joita liittyy käynnissä oleviin komission yhteisen tutkimuskeskuksen, Euroopan ympäristökeskuksen ja muiden tahojen hankkeisiin, jotka koskevat maapallon resurssien rajoja (esimerkiksi makean veden käyttöä, maankäytön muutosta ja valtamerten happamoitumista) ja unionin kulutusjalanjälkeä, mukaan lukien metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen kolmansissa maissa.

Ilmastotiede ja erityisesti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin työ tarjoavat luotettavaa tietoa siitä, mikä kasvihuonekaasupäästöjen taso voi olla, jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteolliseen tasoon verrattuna ja jatkaa toimenpiteitä, joilla se jäisi puoleentoista asteeseen. Muilta osin maapallon resurssien rajoja koskeva työ on vielä kesken. Tätä työtä on tärkeää edistää, jotta poliittiset päättäjät ja sidosryhmät tietäisivät, ovatko ympäristöpolitiikat riittävän kunnianhimoisia pitääkseen Euroopan maapallon ”turvallisen toimintatilan” 20 rajoissa.

–Kahdeksannen ympäristöohjelman pääindikaattoreita koskeva kuulemismenettely

Kattavan kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehyksen laatimiseksi komissio käynnistää laajan kuulemismenettelyn, jossa kuullaan muita EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä ja jonka perusteella laadittavassa kuulemisasiakirjassa hahmotellaan ehdotetut menetelmät ja toteutettavat toimet.

Komissio aikoo esitellä kuulemisten perusteella laaditut kahdeksannen ympäristöohjelman pääindikaattorit vuoden 2021 loppuun mennessä.

Menettely sovitetaan tiiviisti yhteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitetun meneillään olevan työnkulun kanssa. Tarkoituksena on suunnitella kiertotalouden, luonnon monimuotoisuuden ja saastuttamattomuuden seurantakehyksiä tai tarkistaa niitä, jotta varmistetaan yleinen johdonmukaisuus ja vähennetään hallinnollista rasitusta.

5 artikla – Arviointi

Tämän ehdotuksen 5 artiklassa säädetään kahdeksannen ympäristöohjelman arvioinnista vuonna 2029 ennen kuin ohjelman voimassaolo päättyy vuoden 2030 lopussa.

2020/0300 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 22 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 3 kohdan mukaisesti yleiset ympäristöalan toimintaohjelmat ovat muodostaneet puitteet unionin ympäristö- ja ilmastotoimille vuodesta 1973.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1386/2013/EU 23 perustettiin seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma, jäljempänä ’seitsemäs ympäristöohjelma’, jossa vahvistetaan 31 päivään joulukuuta 2020 saakka ulottuvat unionin ympäristötoimet sekä vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin visio.

(3)Komission suorittamassa seitsemännen ympäristöohjelman arvioinnissa 24 todettiin seuraavaa: ohjelman vuoteen 2050 ulottuva visio ja ensisijaiset tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, ohjelma on auttanut lisäämään ympäristöpolitiikan toimien ennustettavuutta, nopeutta ja koordinointia ja ohjelman rakenne ja varsinkin sen toimintakehys ovat edistäneet synergioiden luomista ja parantaneet siten ympäristöpolitiikan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa todettiin myös, että seitsemännessä ympäristöohjelmassa ennakoitiin Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelmaa korostamalla talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin riippuvuutta hyvinvoivista luonnonvaroista ja että sillä helpotettiin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi EU on pystynyt keskustelemaan ilmasto- ja ympäristöasioista yhdellä äänellä kansainvälisellä tasolla. Seitsemännen ympäristöohjelman arvioinnissa komissio kuitenkin totesi, että luonnonsuojeluun ja terveyteen liittyvissä toimissa sekä ympäristönäkökohtien sisällyttämisessä muuhun politiikkaan ei ole edistytty riittävästi.

(4)Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”The European environment – state and outlook 2020 – Knowledge for transition to a sustainable Europe”, jäljempänä ’SOER 2020 -raportti’, mukaan vuonna 2020 unionilla on ainutlaatuinen tilaisuus osoittaa johtajuutta kestävyysasioissa ja tarttua systeemisiä ratkaisuja vaativiin kiireellisiin kestävyyshaasteisiin. Kuten SOER 2020 -raportissa todetaan, maapallon ilmastossa ja ekosysteemeissä on 1950-luvulta lähtien havaittu muutoksia, joita ei ole havaittu aiempina vuosikymmeninä saati vuosituhansina. Maapallon väestö on kolminkertaistunut sitten 1950-luvun, ja kaupungeissa asuvien määrä on nelinkertaistunut. Jos nykyinen kasvumalli jatkuu, ympäristöpaineiden odotetaan lisääntyvän entisestään, mikä aiheuttaa suoria ja välillisiä haittavaikutuksia ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämä koskee erityisesti aloja, joiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat, eli elintarvike-, liikkuvuus- ja energia-alaa sekä infrastruktuureja ja rakennuksia.

(5)Euroopan komissio vastasi SOER 2020 -raportissa yksilöityihin haasteisiin hyväksymällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 25 , joka on uusi kasvustrategia vihreää ja digitaalista siirtymää varten. Sen tavoitteena on oikeudenmukainen ja vauras unioni, jonka talous on kilpailukykyinen, ilmastoneutraali ja resurssitehokas. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 26 lainsäädäntöön sisällytetään unionin tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

(6)Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tukee Next Generation EU ‑elpymissuunnitelmaa, jolla edistetään investointeja tärkeimpiin vihreisiin aloihin, joiden avulla voidaan parantaa palautumis- ja selviytymiskykyä sekä lisätä kasvua ja työpaikkoja oikeudenmukaisessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Myös elpymis- ja palautumistukiväline, jolla yhdessä unionin vuosien 2021–2027 talousarvion kanssa vauhditetaan unionin talouden elpymistä koronaviruskriisistä, perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin. Lisäksi kaikissa Next Generation EU -elpymissuunnitelmaan kuuluvissa aloitteissa olisi noudatettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää vahingon välttämisen periaatetta.

(7)Ympäristöalan toimintaohjelmat ovat ohjanneet EU:n ympäristöpolitiikan kehitystä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Seitsemännen ympäristöohjelman voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Kyseistä ohjelmaa koskevan päätöksen 4 artiklan 3 kohdan nojalla komissio antaa tarvittaessa hyvissä ajoin ehdotuksen kahdeksanneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi, jäljempänä ’kahdeksas ympäristöohjelma’, jotta seitsemännen ja kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman välille ei synny katkoa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin uuden ympäristöalan toimintaohjelman hyväksymisestä.

(8)Kahdeksannen ympäristöohjelman olisi tuettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvien ympäristö- ja ilmastotoimien tavoitteita noudatellen jo seitsemännessä ympäristöohjelmassa vahvistettua pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä elämme hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa. Kahdeksannen ympäristöohjelman olisi osaltaan edistettävä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

(9)Kahdeksannen ympäristöohjelman olisi nopeutettava siirtymistä uusintavaan talouteen, joka antaa maapallolle enemmän kuin ottaa. Uusintavassa kasvumallissa otetaan huomioon se, että yhteiskuntiemme hyvinvointi ja vauraus riippuvat vakaasta ilmastosta, terveestä ympäristöstä ja kukoistavista ekosysteemeistä, jotka tarjoavat talouksillemme turvallisen toimintaympäristön. Kun maailman väestö ja luonnonvarojen kysyntä kasvavat edelleen, taloudellisen toiminnan olisi kehityttävä tavalla, joka ei aiheuta vahinkoa vaan kääntää ilmastonmuutoksen suunnan ja parantaa ympäristön tilaa sen heikentämisen sijaan, minimoi saastumisen ja johtaa luonnonpääoman säilyttämiseen ja rikastuttamiseen. Näin varmistetaan uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen runsaus. Jatkuvan innovoinnin, uusiin haasteisiin mukautumisen ja yhdessä luomisen kautta uusintava talous lujittaa palautumis- ja selviytymiskykyä ja suojelee nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointia.

(10)Kahdeksannessa ympäristöohjelmassa olisi asetettava aihekohtaiset ensisijaiset tavoitteet, jotka koskevat ilmastoneutraaliutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ennallistamista, kiertotaloutta, saasteettomuusstrategiaa sekä tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuvien ympäristöpaineiden vähentämistä. Lisäksi siinä olisi yksilöitävä mahdollistavat edellytykset, joiden avulla kaikki asianomaiset toimijat saavuttavat pitkän aikavälin tavoitteet ja aihekohtaiset ensisijaisten tavoitteet.

(11)Ympäristöpolitiikka on erittäin hajautettua, joten kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisi toteutettava toimia hallinnon eri tasoilla eli Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla soveltaen yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa monitasoiseen hallintoon. Toimintapolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon olisi sovellettava entistä yhdennetympää lähestymistapaa, jotta voidaan maksimoida taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden väliset synergiat ja kiinnittää samalla erityistä huomiota mahdollisiin kompromisseihin ja haavoittuvien ryhmien tarpeisiin. Myös avoin toiminta muiden kuin valtiollisten toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa kahdeksannen ympäristöohjelman onnistuminen ja sen ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen.

(12)Entistä tiiviimpi yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvä maailmanlaajuinen ympäristöhallinto sekä unionin sisäisten ja ulkoisten politiikkojen väliset synergiat ovat avainasemassa unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(13)Euroopan komission olisi arvioitava, miten unioni ja jäsenvaltiot edistyvät kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa, kun EU pyrkii parantamaan kestävyyttä ja palautumis- ja selviytymiskykyä sekä lisäämään hyvinvointia. Myös neuvosto 27 ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 28 ovat kehottaneet mittaamaan BKT:n lisäksi muitakin taloudellisen suorituskyvyn ja yhteiskunnallisen edistyksen indikaattoreita ja käyttämään politiikan suunnannäyttäjänä yhä enemmän hyvinvointinäkökulmaa. Myös OECD 29 kannattaa tätä.

(14)Kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvan edistyksen arvioinnissa olisi otettava huomioon tietojen ja indikaattoreiden saatavuuden ja merkityksellisyyden viimeaikainen kehitys. Arviointi ei saisi olla ristiriidassa ympäristö- ja ilmastopolitiikan erityisnäkökohtia kattavien seuranta- tai hallintovälineiden kanssa eikä rajoittaa niiden käyttöä. Tällaisia välineitä ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1999/2018 30 , ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi sekä kiertotalouteen, saasteettomuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, ilmaan, veteen, maaperään, jätteisiin tai muuhun ympäristöpolitiikkaan liittyvät seurantavälineet. Arviointi olisi osa johdonmukaista toisiinsa liittyvien seuranta- ja hallintovälineiden kokonaisuutta muiden sellaisten välineiden kanssa, joita käytetään talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, Eurostatin suorittamassa kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja komission strategisessa ennakointiraportissa 31 .

(15)Komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja muiden asiaankuuluvien virastojen olisi voitava tutustua dataan, tietoihin ja indikaattoreihin, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet sovellettavien unionin säädösten mukaisesti, ja käyttää näitä uudelleen. Lisäksi olisi hyödynnettävä muita tietolähteitä, kuten satelliittitietoja ja käsiteltyjä tietoja, joita saadaan Euroopan maanseurantaohjelmasta (Copernicus), EU:n metsäpalotietojärjestelmästä ja eurooppalaisesta tulvatietojärjestelmästä ja tietoalustoilta, kuten Euroopan meripoliittisesta seurantakeskuksesta ja tietoverkosta tai kemikaalien seurannan tietofoorumista. Nykyaikaisten digitaalisten välineiden ja tekoälyn käyttö mahdollistaa tietojen tehokkaan hallinnan ja analysoinnin, mikä vähentää hallinnollista rasitusta ja parantaa tietojen oikea-aikaisuutta ja laatua.

(16)Lisäksi jäsenvaltioiden olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2003/4/EY, 2007/2/EY ja (EU) 2019/1024 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti varmistettava, että kahdeksannen ympäristöohjelman täytäntöönpanon seurannassa tarvittavat tiedot ja indikaattorit ovat vapaasti saatavilla, syrjimättömiä, avoimia, riittäviä, korkealaatuisia, vertailukelpoisia, ajantasaisia, käyttäjäystävällisiä ja helposti saatavilla verkossa.

(17)Jotta kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa, Euroopan ympäristökeskuksella (EEA) ja Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) olisi oltava riittävät valmiudet ja resurssit varmistaa, että luotettavaa tietoa ja näyttöä on avoimesti ja helposti saatavilla, jotta voidaan tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman strategisten painopisteiden täytäntöönpanoa ja ohjelman edistymisen arviointia.

(18)Jotta poliittisten tavoitteiden kehitys ja saavutettu edistys voidaan ottaa huomioon, komission olisi arvioitava kahdeksas ympäristöohjelma vuonna 2029.

(19)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, vaan ne voidaan ehdotetun toimintaohjelman laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla – Kohde

1.Tässä päätöksessä vahvistetaan 31 päivään joulukuuta 2030 ulottuva yleinen ympäristöalan toimintaohjelma, jäljempänä ’kahdeksas ympäristöohjelma’. Tässä päätöksessä vahvistetaan kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaiset tavoitteet, määritellään mahdollistavat edellytykset niiden saavuttamiselle ja luodaan puitteet sen mittaamiseksi, ovatko unioni ja jäsenvaltiot saavuttamassa ensisijaiset tavoitteet.

2.Kahdeksannella ympäristöohjelmalla pyritään nopeuttamaan siirtymistä ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja puhtaaseen kiertotalouteen oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla sekä tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen kuuluvien aloitteiden ympäristö- ja ilmastotavoitteita.

3.Kahdeksas ympäristöohjelma muodostaa perustan Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja sen kestävän kehityksen tavoitteissa määriteltyjen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, ja sen seurantakehys on ympäristö- ja ilmastopoliittinen osa EU:n pyrkimyksiä mitata edistystä kohti parempaa kestävyyttä, mukaan lukien ilmastoneutraalius ja resurssitehokkuus, hyvinvointia sekä palautumis- ja selviytymiskykyä.

2 artikla – Ensisijaiset tavoitteet

1.Kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisena pitkän aikavälin tavoitteena on, että vuonna 2050 kansalaiset elävät hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa uusintavassa taloudessa, jossa mitään ei tuhlata, kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ei synny ja talouskasvu ei edellytä resurssien käytön lisäämistä eikä aiheuta ympäristön pilaantumista. Terve ympäristö tukee kansalaisten hyvinvointia, luonnon monimuotoisuus kukoistaa sekä luonnonpääomaa suojellaan, ennallistetaan ja arvostetaan tavalla, joka vahvistaa kykyä sietää ilmastonmuutosta ja muita ympäristöriskejä. Unioni näyttää suuntaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin varmistamiselle maailmanlaajuisesti.

2.Kahdeksannella ympäristöohjelmalla on seuraavat kuusi aihekohtaista ensisijaista tavoitetta:

(a)kasvihuonekaasupäästöjen peruuttamaton ja asteittainen vähentäminen sekä luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamien poistumien lisääminen unionissa, jotta saavutetaan vuodelle 2030 asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä asetuksen (EU).../... mukaisesti 32 ;

(b)jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa, palautumis- ja selviytymiskyvyn vahvistamisessa sekä haavoittuvuuden vähentämisessä ilmastonmuutoksen edessä;

(c)eteneminen kohti uusintavaa kasvumallia, jossa maapallolle annetaan enemmän kuin siltä otetaan, pyrkiminen talouskasvuun, joka ei edellytä resurssien käytön lisäämistä eikä aiheuta ympäristön pilaantumista, ja kiertotalouteen siirtymisen nopeuttaminen;

(d)pyrkimys saavuttaa saasteettomuustavoite, joka tähtää myrkyttömään ympäristöön, ilma, vesi ja maaperä mukaan lukien, ja kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojeleminen ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta;

(e)luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, säilyttäminen ja ennallistaminen sekä luonnonpääoman, erityisesti ilman, veden, maaperän, metsien, makean veden, kosteikkojen ja meren ekosysteemien, parantaminen;

(f)ympäristökestävyyden edistäminen ja tuotantoon ja kulutukseen liittyvien keskeisten ympäristö- ja ilmastopaineiden vähentäminen erityisesti energian, teollisuuden kehittämisen, rakennusten, infrastruktuurin, liikkuvuuden ja elintarvikejärjestelmän aloilla.

3 artikla – Mahdollistavat edellytykset tämän ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi

1.Kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että

(a)varmistetaan, että unionin ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö pannaan täytäntöön vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla, pyritään erittäin korkeaan ympäristönsuojelun tasoon unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla muun muassa tarjoamalla asianmukaiset valmiudet hallintoa ja vaatimusten noudattamisen varmistamista varten, kuten säännöllisessä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa vahvistetaan, sekä tehostetaan ympäristörikollisuuden torjuntaa;

(b)lujitetaan politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa erityisesti seuraavin tavoin:

–valtavirtaistetaan 2 artiklassa vahvistetut ensisijaiset tavoitteet kaikkiin asiaankuuluviin strategioihin, lainsäädäntöaloitteisiin ja muihin aloitteisiin, ohjelmiin, investointeihin ja hankkeisiin unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta ne ja niiden täytäntöönpano eivät vaikeuta 2 artiklassa asetettujen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista;

–maksimoidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/52/EU 33 ja 2001/42/EY 34 täytäntöönpanosta saatavat hyödyt;

–kiinnitetään erityistä huomiota taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden välisiin synergioihin ja mahdollisiin kompromisseihin sen varmistamiseksi, että kansalaisten ravitsemukseen, asumiseen ja liikkuvuuteen liittyvät tarpeet täytetään kestävällä tavalla niin, ettei ketään unohdeta;

–arvioidaan säännöllisesti nykyisiä politiikkoja ja valmistellaan uusista aloitteista vaikutustenarviointeja, jotka perustuvat laajoihin kuulemismenettelyihin, jotka toteutetaan vastuullisten, osallistavien, tietoon perustuvien ja helposti toteutettavissa olevien menettelyjen mukaisesti ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon ennakoidut ympäristö- ja ilmastovaikutukset;

(c)sisällytetään ympäristö- ja ilmastokestävyys tehokkaasti osaksi talouden ohjausjärjestelmän eurooppalaista ohjausjaksoa, mukaan lukien kansalliset uudistusohjelmat ja kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat;

(d)mobilisoidaan kestäviä investointeja julkisista ja yksityisistä lähteistä, mukaan lukien unionin talousarviosta saatavilla olevat varat ja välineet, Euroopan investointipankin kautta ja kansallisella tasolla;

(e)lakkautetaan asteittain ympäristön kannalta haitalliset tuet unionin ja kansallisella tasolla, käytetään mahdollisimman tehokkaasti markkinapohjaisia välineitä ja vihreän budjetoinnin välineitä, mukaan lukien sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen käytettävät välineet, ja tuetaan yrityksiä ja muita sidosryhmiä luonnonpääoman standardoitujen tilipitokäytäntöjen kehittämisessä;

(f)varmistetaan, että ympäristöpolitiikat ja -toimet perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon, lisätään ympäristötietopohjaa ja sen käyttöönottoa esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin avulla, edistetään vihreää osaamista ja jatketaan ympäristö- ja ekosysteemitilinpidon kehittämistä;

(g)valjastetaan digitaali- ja datateknologioiden potentiaali ympäristöpolitiikan tukemiseen ja minimoidaan niiden ympäristöjalanjälki;

(h)hyödynnetään täysimääräisesti luontoon perustuvia ratkaisuja ja sosiaalista innovointia;

(i)sovelletaan tehokkaasti tiukkoja vaatimuksia avoimuuteen, yleisön osallistumisoikeuteen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti 35 ;

(j)asetetaan kahdeksannen ympäristöohjelman täytäntöönpanoon liittyvät tiedot ja näyttö julkisesti ja helposti saataville, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisen lainsäädännön luottamuksellisuutta koskevien säännösten soveltamista;

(k)tuetaan 2 artiklassa vahvistettujen ensisijaisten tavoitteiden käyttöönottoa maailmanlaajuisesti ja varmistetaan sisäisten ja ulkoisten lähestymistapojen johdonmukaisuus sekä koordinoidut toimet, erityisesti kun

2.Kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että mobilisoidaan laaja tuki ottamalla mukaan kansalaiset, työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät sekä kannustamalla kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kaupunki- ja maaseutualueilla tekemään yhteistyötä kahdeksanteen ympäristöohjelmaan liittyvien strategioiden, politiikkojen ja lainsäädännön kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

4 artikla – Seurantakehys

1.Komissio arvioi säännöllisesti Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kemikaaliviraston tuella unionin ja jäsenvaltioiden edistymistä 2 artiklassa säädettyjen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoi siitä säännöllisesti ottaen huomioon 3 artiklassa säädetyt mahdollistavat edellytykset.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on otettava huomioon tietojen ja indikaattoreiden saatavuuden ja merkityksellisyyden viimeaikainen kehitys ja hyödynnettävä jäsenvaltioissa ja unionin tasolla saatavilla olevia tietoja, erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan tilastojärjestelmän hallinnoimia tietoja. Kyseinen arviointi ei vaikuta olemassa oleviin ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa koskeviin seuranta-, raportointi- ja hallintokehyksiin ja -toimenpiteisiin.

3.Euroopan ympäristökeskus ja Euroopan kemikaalivirasto tukevat komissiota tietojen ja tietämyksen saatavuuden ja merkityksellisyyden parantamisessa erityisesti toteuttamalla seuraavat toimet:

(a)näytön ja tietojen kerääminen, käsittely ja raportointi nykyaikaisilla digitaalisilla välineillä;

(b)työskentely seurantatiedoissa olevien merkityksellisten puutteiden korjaamiseksi;

(c)toimintapoliittisesti merkityksellisten ja systeemisten analyysien tekeminen ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanon edistäminen unionin ja kansallisella tasolla;

(d)ympäristöön kohdistuvia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevien tietojen integrointi ja muiden saatavilla olevien tietojen, esimerkiksi Copernicus-ohjelman tuottamien tietojen, täysimääräinen hyödyntäminen;

(e)tietojen saatavuuden parantaminen entisestään unionin ohjelmien avulla;

(f)avoimuuden ja vastuullisuuden varmistaminen;

(g)kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten, kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja yksityisen sektorin auttaminen tunnistamaan ilmasto- ja ympäristöriskit ja toteuttamaan toimia niiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä niihin sopeutumiseksi, ja kyseisten toimijoiden kannustaminen sitoutumaan tietoaukkojen korjaamiseen.

4.Komissio tarkastelee säännöllisesti tieto- ja tietämystarpeita unionin ja kansallisella tasolla, mukaan lukien Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kemikaaliviraston valmiudet suorittaa 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

5 artikla – Arviointi

Komissio suorittaa 31 päivään maaliskuuta 2029 mennessä kahdeksannen ympäristöohjelman arvioinnin. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää arvioinnin tärkeimmät tulokset, ja jos se katsoo sen aiheelliseksi, liittää siihen lainsäädäntöehdotuksen seuraavaksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi.

6 artikla – Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – VIRASTOT

Sisältö

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset EEA:n ja ECHAn määrärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset EEA:n ja ECHAn henkilöresursseihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ TÄYDENTÄVÄ RAHOITUSSELVITYS – VIRASTOT

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy 

☑ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 36  

☑ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet) 

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet) 

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 38   

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☑ 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 39  

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 43  

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Oletuksena on, että otsake 3 säilyy neutraalina ja ettei tämä ehdotus vaikuta siihen. EEA:n ja ECHAn tarvitsemat resurssit katetaan Life-ohjelman talousarviosta. EEA:n kustannuksista 2/3 katetaan ympäristöasioiden pääosastosta ja 1/3 ilmastotoimien pääosastosta, kun taas ECHAn kustannukset katetaan kokonaisuudessaan ympäristöasioiden pääosastosta.

Kiinteät hinnat

3.2.2.Arvioidut vaikutukset EEA:n ja ECHAn määrärahoihin 

–☑    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) kiinteinä hintoina

3.2.3.Arvioidut vaikutukset EEA:n ja ECHAn henkilöresursseihin 

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) kiinteinä hintoina

Huom. Hintojen lähtökohtana ovat 31,9 prosentin mukautus EEA:n virkoihin (Kööpenhamina) ja 2 prosentin indeksikorotus palkkoihin monivuotisen rahoituskehyksen keston aikana (sekä EEA:n että ECHAn toimet/virat).

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve (vastuu)pääosastoissa

–☑    Ehdotus/aloite ei edellytä lisähenkilöresursseja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve, jota tämä toiminta ja erityisesti käyttöön otettava lujitettu seurantakehys edellyttävät, katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosastojen henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä. Tarvittaessa tarpeet katetaan lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoivat pääosastot voivat saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

–◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 49 .

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

–☑    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–◻    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–vaikutukset omiin varoihin

–vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1)    Euroopan ympäristökeskuksen raportti: The European environment - state and outlook 2020, Knowledge for transition to a sustainable Europe (2019).

(2)    COM(2019) 640 final.

(3)    COM(2018) 773 final.

(4)    Submission by Croatia and the European Commission on behalf of the European Union and its Member States, Long-term low greenhouse gas emission development strategy of the European Union and its Member States (2020, https://unfccc.int/sites/default/files/resource/HR-03-06-2020%20EU%20Submission%20on%20Long%20term%20strategy.pdf ).

(5)    COM(2020) 80 final.

(6)    COM(2020) 98 final.

(7)    COM(2020) 380 final.

(8)    COM(2020) 381 final.

(9)    COM(2019) 233 final.

(10)    Euroopan parlamentin laatima Euroopan tason vaikutusten arviointi: Implementation of the 7th Environment Action Programme - Mid-term review (2017).

(11)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2018 seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta (2017/2030(INI)).

(12)    Alueiden komitea: Towards an 8th Environment Action Programme – Local and regional dimension (2018).

(13)    EUVL C 168, 16.5.2019, s. 27–36.

(14)    Neuvoston päätelmät 4. lokakuuta 2019 (asiakirja 12795/19).

(15)    Ks. esim. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10414-2019-INIT/fi/pdf .

(16)

    https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/reflection-paper-towards-sustainable-europe-2030 .

(17)    Ks. esim. seuraavat aloitteet: OECD Well-being Framework, OECD Framework for Policy Action on Inclusive Growth, Better Life Initiative ja New Approaches to Economic Challenges Initiative.

(18)    https://www.postgrowth2018.eu/

(19)    Ks. esim. https://www.eea.europa.eu/publications/environmental-indicator-report-2018 .

(20)    COM(2020) 98 final, s. 18.

(21)    Lisätään, jos ETSK antaa ehdotuksesta lausunnon.

(22)    Lisätään, jos alueiden komitea antaa ehdotuksesta lausunnon.

(23)    EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

(24)    COM(2019) 233 final.

(25)    COM(2019) 640 final.

(26)    COM(2020) 80 final.

(27)    Ks. esim. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10414-2019-INIT/fi/pdf

(28)    https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/reflection-paper-towards-sustainable-europe-2030.

(29)    Ks. esim. seuraavat aloitteet: OECD Well-being Framework, OECD Framework for Policy Action on Inclusive Growth, Better Life Initiative ja New Approaches to Economic Challenges Initiative.

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1–77.

(31)    COM(2020) 493 final.

(32)    COM(2020) 80 final.

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1–18).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001).

(35)    https://www.unece.org/fileadmin/DAM/env/pp/documents/cep43e.pdf.

(36)    Sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(37)    Ks. https://ec.europa.eu/environment/legal/reporting/fc_actions_en.htm

(38)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx .

(39)

   Esitetyt talousarvioluvut ovat ohjeellisia eivätkä rajoita talousarviomenettelyjen soveltamista sen jälkeen, kun monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027 on hyväksytty.

(40)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(41)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(42)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(43)

   Esitetyt talousarvioluvut ovat ohjeellisia eivätkä rajoita talousarviomenettelyjen soveltamista sen jälkeen, kun monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027 on hyväksytty.

(44)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(45)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoite (erityistavoitteet)...”

(46)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(47)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(48)    Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

(49)    Ks. vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 ja 17 artikla.

(50)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.