EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.5.2020

COM(2020) 453 final

2020/0100(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

{SWD(2020) 92 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio antoi 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannon, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten. Kasvupolitiikka perustuu kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja osallistaviin prosesseihin, joilla saadaan kansalaiset, kaupungit ja alueet torjumaan yhdessä ilmanmuutosta ja suojelemaan ympäristöä. Jotta tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti vuoteen 2050 mennessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kansalaisiin ja työntekijöihin eri tavoin, eivätkä kaikki jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit aloita siirtymää samasta vaiheesta eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia.

Kuten 14. tammikuuta 2020 hyväksytyssä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevassa tiedonannossa 1 esitetään tarkemmin, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta, öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin haasteisiin. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

Komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2020 ehdotuksen 2 oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta. Siinä vahvistetaan erityisesti sisältö, soveltamisala ja säännöt, joita sovelletaan rahaston täytäntöönpanon yhteydessä. Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat ovat keskeisessä asemassa rahaston suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitelmissa on yksilöitävä siirtymän tärkeimmät toimet ja aikataulu sekä alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevan ehdotuksen liitteeseen I sisältyy myös menetelmä, jota käytetään laskettaessa kyseisen rahaston mukaisia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia.

Ehdotuksen soveltamisala ja tavoite

Ehdotuksessa tarkoitettu julkisen sektorin lainajärjestely muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin. Sen avulla tuetaan julkisia investointeja edullisin lainaehdoin. Nämä investoinnit hyödyttävät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sellaisina kuin ne on yksilöity oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten laadituissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa.

Tämä järjestely koostuu avustusosuudesta ja lainaosuudesta. EU:n talousarvion käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista ja talousarviomäärärahoista rahoitettu avustus keventää tuensaajien taakkaa, joka aiheutuu rahoituskumppanin myöntämän lainan takaisinmaksusta. Vaikka 1,525 miljardin euron avustusosuus on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan investointipankin (EIP) kanssa, jonka osuus rahoituskumppanina on 10 miljardia euroa, mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä muiden rahoituskumppaneiden kanssa on säädetty, jotta voidaan tarkastella muita yhteistyömuotoja pitkällä aikavälillä, etenkin jos unionin varat kasvavat tulevaisuudessa tai jos ilmenee erityisiä täytäntöönpanoon liittyviä haasteita. Unionin varoista myönnettävän 1,525 miljardin euron avustusosuuden ja EIP:n omista varoistaan myöntämän 10 miljardin lainaosuuden avulla julkisen sektorin lainajärjestelyllä pyritään saamaan liikkeelle 25–30 miljardin euron julkiset investoinnit vuosina 2021–2027. Vähemmän kehittyneiden alueiden julkisyhteisöjen kyky tehdä julkisia investointeja on kuitenkin yleensä heikompi. Siksi tällaisten yhteisöjen edistämille hankkeille myönnettävien avustusosuuksien olisi oltava suhteessa suurempia mutta enintään 20 prosenttia lainan määrästä (eli avustusten osuus olisi enintään viisi prosenttiyksikköä suurempi). Vähemmän kehittyneitä alueita ovat alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion unionin keskimääräisestä BKT:stä, siten kuin se on määritelty koheesiopolitiikan säännöissä.

Järjestelyä koskevassa työohjelmassa määritellään hankkeiden valintaa ja priorisointia koskevat perusteet, jos kysyntä ylittää kansallisten määrärahojen rahoitusvarat. Näitä perusteita voidaan tarkentaa ehdotuspyynnössä. Perusteissa otetaan huomioon hankkeen vaikutus alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttamiseen sekä tuen vaikutus hankkeiden elinkelpoisuuteen. Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka edistävät suoraan ilmastosiirtymää. Perusteisiin voi kuulua myös energiatehokkuus etusijalle -periaate, sellaisena kuin se on määritelty energiaunionin hallintoa koskevassa asetuksessa 3 , ja niissä voidaan myös ottaa huomioon Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon 4.2. kohdan ohjaus ja periaatteet.

Järjestelyn mukaista tukea annetaan ainoastaan jäsenvaltioille, joilla on vähintään yksi asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittu ja komission osana ohjelmaa tai ohjelman muutosta hyväksymä alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma. Jotta voidaan varmistaa mahdollisuus hyödyntää järjestelyä, avustusosuus on jäsenvaltioiden käytettävissä tukikelpoisiin hankkeisiin kansallisesti korvamerkittyjen määrärahojen kautta (ilmaistuna osuutena välineen käytettävissä olevasta kokonaisbudjetista), joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa. Nämä kansalliset osuudet määritellään asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitetyn jakomenetelmän perusteella.

Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen järjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, kansalliset määrärahat olisi korvamerkittävä ainoastaan 31. joulukuuta 2024 asti. Tämän päivämäärän jälkeen jäljellä olevat järjestelyn avustusosuuteen myönnetyt unionin varat ovat käytettävissä ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla. Komissio ja EIP varmistavat, että varojen jakamisella jäsenvaltioiden kesken ajanjakson 2021–2027 kolmen viimeisen vuoden aikana taataan investointien ennustettavuus, minkä lisäksi varmistetaan, että noudatetaan tarpeisiin perustuvaa ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa.

Järjestelyllä tuetaan julkisyhteisöjä ja katetaan monenlaisia investointeja edellyttäen, että näillä investoinneilla vastataan kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Näiden investointien suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyys vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti.

Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja eivätkä saisi taloudellista tukea ilman avustusosuutta, järjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille tarvittavia lisävaroja, joilla ne voivat vastata ilmastosiirtymän aiheuttamiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin. Se mahdollistaa myös sen, että nämä julkisyhteisöt, jotka hyötyvät julkisten varojen suuremmasta määrästä, kykenevät paremmin kestämään symmetrisiä tai epäsymmetrisiä häiriöitä, myös suuronnettomuuksia.

Lisäksi varoja osoitetaan neuvontatukeen, jonka avulla voidaan edistää tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista.

Täydentävyys oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ensimmäisen ja toisen pilarin kanssa

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta annettavan tuen soveltamisala (oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ensimmäinen pilari) rajoittuu investointeihin, joilla lievennetään ilmastoon liittyvän siirtymän sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia yksilöityjen alueiden osalta. Siinä keskitytään näiden alueiden talouden monipuolistamiseen sekä asianomaisten työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, työnhakuneuvontaan ja työmarkkinoille integroitumiseen ensisijaisesti avustusten kautta. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toisella ja kolmannella pilarilla voidaan tukea laajempaa investointivalikoimaa sekä alakohtaisesta että maantieteellisestä näkökulmasta, jotta voidaan vahvistaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimia ja tavoitteita. Kehitystarpeet voidaan näin ollen kattaa laajemmin, sikäli kuin tuki hyödyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjä alueita.

Julkisen sektorin lainajärjestelystä myönnettävä tuki täydentää myös InvestEU-ohjelmaan kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelyn (oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toinen pilari) rahoitustuotteita. Erityisjärjestelyllä pyritään houkuttelemaan yksityisiä investointeja ja tukemaan julkisia investointeja, jotka tuottavat riittävästi tuloja ollakseen taloudellisesti kannattavia. Julkisen sektorin lainajärjestelyssä keskitytään sen sijaan julkisiin investointeihin, joiden tuottamat tulot ovat riittämättömiä ja joita ei rahoitettaisi lainalla ilman avustusosuutta.

Koska hankkeet eroavat toisistaan taloudellisten piirteidensä ja kohteena olevien tuensaajiensa osalta, kolmen pilarin tukitoimien olisi oltava toisiaan täydentäviä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EU:n toimet ovat perusteltuja SEUT-sopimuksen 174 artiklan 1 kohdan nojalla: ”(U)nioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.”

SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

Unionin tuki perustuu SEUT-sopimuksen 322 artiklan 1 kohtaan: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat asetuksilla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan: a) varainhoitosäännöt, joissa vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt; b) säännöt, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön ja erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien toiminnan valvonta.”

•Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen aiheuttamien haasteiden, joihin vastataan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla, laajuus edellyttää EU:n toimia. Siirtymään liittyvä haaste on EU:n laajuinen ja siksi siihen voidaan vastata tehokkaammin EU:n tasolla.

Etenkin julkisyhteisöjen valmiuksia saada rahoitusta sellaisten investointien toteuttamiseksi, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, olisi parannettava myöntämällä avustuksia.

Tarjoamalla tätä avustusta EU:n tasolla suoran hallinnoinnin kautta varmistetaan, että kaikkien jäsenvaltioiden julkisyhteisöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada rahoitusta niiden alueiden hyödyksi, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja jotka yksilöidään alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Yhdessä EIP:n myöntämän lainan kanssa järjestelyn avustusosuus lisää kyseisten investointien houkuttelevuutta myös muiden rahoituslähteille tai -laitoksille.

Lisäksi järjestelyn suunnittelussa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta tarjoamalla tilapäisesti korvamerkittyjä kansallisia osuuksia ja eritasoista avustusta kulloisenkin alueen kehitystasosta riippuen.

•Toimintatavan valinta

Perussopimuksen 175 artiklan 3 kohdassa määrätyn tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti valittu toimintatapa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

3.Vaikutustenarviointi ja sidosryhmien kuuleminen

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio hyväksyi touko- ja kesäkuussa 2018 ehdotukset, jotka koskevat vuoden 2020 jälkeistä pitkän aikavälin talousarviota ja ohjelmien ja rahastojen seuraavaa sukupolvea. Prosessin olennaisena osana komissio järjesti useita julkisia kuulemisia, jotka kattoivat tärkeimmät meno-ohjelmat ja joiden tarkoituksena oli kerätä kaikkien asianomaisten osapuolten näkökantoja siitä, miten jokaisesta EU:n talousarvioon maksetusta eurosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

Julkinen kuuleminen EU:n pitkän aikavälin talousarviosta koheesiopolitiikan alalla järjestettiin 10. tammikuuta 2018 ja 9. maaliskuuta 2018 välillä, ja siihen saatiin 4 395 vastausta. Vastaajista 85 prosenttia piti vähähiiliseen ja kiertotalouteen siirtymistä, ympäristönsuojelun varmistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista suurena haasteena. Vastaajista kuitenkin vain 42 prosenttia katsoi, että haasteeseen vastataan riittävästi nykyisillä ohjelmilla/rahastoilla.

Vuoden 2020 jälkeistä pitkän aikavälin talousarvioita koskevien neuvottelujen yhteydessä Euroopan parlamentti pyysi 14. marraskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ottamaan käyttöön erityismäärärahan (4,8 miljardia euroa) uudelle oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevalle rahastolle sellaisten työntekijöiden ja yhteisöjen tukemiseksi, joihin siirtymä hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisyydestä vaikuttaa haitallisesti.

Pyyntöä on tukenut alueiden komitea, joka on antanut lausunnon 4 Euroopan hiilialueiden sosioekonomisesta rakennemuutoksesta. Se pyytää lisävaroja, jotta voitaisiin vastata hiilialueiden erityistarpeisiin. Lausunnossa ehdotettiin 4,8 miljardin euron myöntämistä uuteen oikeudenmukaista energiakäännettä edistävään rahastoon, jonka tarkoituksena on lieventää siirtymän yhteiskunnallista, sosioekonomista ja ympäristövaikutusta näillä alueilla.

Eurooppa-neuvosto korosti 18. lokakuuta 2019 antamissaan päätelmissä päättäväisyyttään sen suhteen, että EU jatkaa yhteiskunnallisesti reilun ja oikeudenmukaisen vihreään talouteen siirtymisen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon suunnannäyttäjänä. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti 12. joulukuuta 2019 antamillaan päätelmillä tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Se vahvisti myös periaatteen räätälöidyn tuen antamisesta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta alueille ja toimialoille, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Mekanismi käsittää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sekä InvestEU-ohjelmaan kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelyn ja julkisen sektorin lainajärjestelyn.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 5 on liitetty vaikutustenarviointi 6 , jolla validoitiin näitä rahastoja varten ehdotettu täytäntöönpanojärjestelmä.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös haasteita, joita on käsiteltävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja koheesiopolitiikassa. Siinä vahvistettiin – julkisen kuulemisen tulosten mukaisesti – tarve tukea puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää asiaa koskevilla poliittisilla tavoitteilla ja vastaavalla temaattisen keskittämisen mekanismilla (ks. 2.2 ja 3.2 luku).

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tavoite on näin ollen perusteltu, sillä sen avulla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen energiasiirtymä lieventämällä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannella pilarilla tuetaan alueita, joihin kohdistuu eniten kielteisiä vaikutuksia, vastataan siirtymän aiheuttamiin kehityshaasteisiin ja annetaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille varoja investoida hankkeisiin, jotka helpottavat ilmastoneutraaliuteen siirtymistä.

Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin myös energiasiirtymän epätasaiset vaikutukset (ks. 3.3 luku). Siinä korostettiin etenkin haasteita, joita siirtymästä pahiten kärsivillä alueilla on vastassaan, koska ne ovat riippuvaisia kiinteiden polttoaineiden tuotannosta ja kiinteillä polttoaineilla on suuri osuus niiden sähköntuotantoon käytetyssä energialähteiden yhdistelmässä. Arvioinnin mukaan on perusteltua, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin käyttö keskitetään alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, ja että kansalliset osuudet korvamerkitään tilapäisesti avustusosuuteen oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun menetelmän mukaisesti.

Edellä esitetyt analyysit ja vaikutustenarviointiin liittyvät seikat tukevat oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin tavoitteita ja keskeisiä ominaisuuksia.

Investointituen odotetaan hyödyttävän eri aloja erittäin laajalti ja mahdollisesti kattavan kaikki julkiset investoinnit, jotka kuuluvat julkisyhteisöjen toimivaltaan ja jotka koskevat esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuria, kaukolämpöverkostoja, julkista liikennettä, energiatehokkuustoimenpiteitä mukaan luettuna rakennusten kunnostaminen, kiertotalouteen siirtymistä tukevia investointeja, maan saneerausta ja maaperän puhdistamista sekä lisä- ja uudelleenkoulutusta, ammatillista koulutusta ja sosiaalista infrastruktuuria. Tuettavat toimet räätälöidään kussakin alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa määriteltyjen erityisten kehitystarpeiden perusteella.

Ehdotukseen liittyy valmisteluasiakirja, jossa esitetään yksityiskohtaisesti järjestelyn perustamisen syyt ja perustelut sekä suunnitellut mekanismit sen tulosten seuraamiseksi ja arvioimiseksi.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Järjestelyn avustusosuuden ehdotettu kokonaisbudjetti on 1,525 miljardia euroa. Tämä määrä on tarkoitus rahoittaa pääasiassa käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla (1,275 miljardia euroa) ja osittain vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvillä määrärahoilla (250 miljoonaa euroa).

Yksi miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista olisi peräisin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) määrärahojen arvioidusta ylijäämästä sen vuonna 2022 päättyvän perustamisvaiheen jälkeen. ESIR-asetuksella vahvistetaan 26 miljardin euron suuruisen EU:n takuun rahoitusaste 35 prosenttiin, mikä merkitsee, että 9,1 miljardia pidetään ESIR-takuurahastossa. Rahoituksen muodostamisesta on tehty suunnitelma vuosiksi 2015–2020 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja vuosiksi 2016–2022 maksumäärärahojen osalta. ESIR-asetuksen mukainen investointikausi päättyy 31. joulukuuta 2020 hyväksymisten osalta ja 31. joulukuuta 2022 niiden sopimusten osalta, jotka EIP ja Euroopan investointirahasto (EIR) allekirjoittavat tuensaajien tai rahoituksen välittäjien kanssa. Komission syyskuussa 2016 tekemän arvion perusteella on vahvistettu 35 prosentin rahoitusaste. Arviossa mahdollisten tappioiden arvioitiin olevan 33,4 prosenttia. EIP:n ja EIR:n 31. joulukuuta 2019 toimittamien tietojen perusteella nykyinen arvio mahdollisista tappioista on alle kyseisen prosenttiosuuden. Rahoituksen alhaisempi prosenttiosuus johtuu pääasiassa seuraavista seikoista:

·180,2 miljoonan euron takausvaateiden kokonaismäärä ensimmäisen neljän vuoden aikana on pienempi kuin mahdollisten tappioiden arvioinnissa käytetyt varovaiset oletukset,

·EU:n takauksen kattamat todelliset rahoituskustannukset ovat tähän mennessä olleet odotettua alhaisemmat suotuisan korkotason vuoksi,

·valuuttariski on odotettua pienempi, mikä johtuu suurelta osin Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta EU:sta.

Tässä yhteydessä on ennakoitavissa, että EU:n takuusta jäisi käyttämättä 1,17 miljardia euroa, ja siksi yksi miljardia euroa voitaisiin osoittaa ehdotettuun järjestelyyn. Tarkoituksena on, että tätä tuloa osoitetaan vuodesta 2023 alkaen, kun EIP ja EIR ovat allekirjoittaneet ESIR-salkun kokonaisuudessaan ja kun mahdollisista tappioista on tehty täsmällisempi arvio. Tällä välin ESIR-takuun rahoittamista olisi jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, sillä alhaiset tappiot ensimmäisten neljän vuoden aikana eivät vaikuta ESIR-salkun tulevaan kehitykseen.

Loput 525 miljoonaa euroa rahoitetaan osittain unionin talousarvion määrärahoista, joiden osuus on 250 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Ehdotusta käytetään seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa, ja se todennäköisesti sisällytetään kokonaissopimukseen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Näiden lisäksi ehdotusta rahoitetaan 275 miljoonalla eurolla tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla ohjelmilla perustetuista rahoitusvälineistä palautetuista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Samoista rahoitusvälineistä palautuvista varoista on ehdotettu rahoitettavan myös InvestEU-ohjelmaa yhdellä miljardilla eurolla. Nykyisen arvion mukaan kyseisistä rahoitusvälineistä saatavien palautusten määrä vuosina 2021–2032 on 2,1 miljardia euroa 31. joulukuuta 2020 mennessä ennakoiduista 5,9 miljardin euron varoista, mikä riittää kattamaan InvestEU-ohjelman ja julkisen sektorin lainajärjestelyn tarpeet.

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 6 kohdan ja 22 artiklan mukaisesti julkisen sektorin lainajärjestelyn ja InvestEU:n käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevissa talousarvion budjettikohdissa ilmoitetaan tulojen arvioitu määrä kyseisen vuoden osalta komission ehdottamaan vuotuiseen talousarvioesitykseen sisältyvissä yleisissä huomautuksissa.

Avustusosuuden rahoituspuitteissa enintään 25 miljoonaa euroa käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista kohdennetaan neuvontapalveluihin, joilla tuetaan tukikelpoisten hankkeiden valmistelua ja toteutusta.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Oikeudellinen kehys muodostuu julkisen sektorin lainajärjestelyä koskevasta asetusehdotuksesta, ja siinä keskitytään seuraaviin seikkoihin:

·esitetään lainajärjestelyn kohde ja soveltamisala;

·esitetään lainajärjestelyn tavoitteet;

·esitetään yksityiskohtaisesti talousarviomäärärahat ja tilapäisesti kansallisesti korvamerkittyjen osuuksien vaiheittainen saatavuus;

·esitetään suoran hallinnoinnin piiriin kuuluva täytäntöönpanomenetelmä;

·esitetään tukikelpoisuusedellytykset;

·esitetään yksityiskohtaisesti avustussopimusten irtisanomista koskeva ehto;

·määritellään tukimuoto ja sovellettavat avustusosuudet.

2020/0100 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan sekä 322 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 7 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon 9 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti vuoteen 2050 mennessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

(2)Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon 10 , jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

(3)Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta 11 . Rahaston suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi on määrä hyväksyä alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa yksilöidään siirtymän tärkeimmät toimet ja aikataulu sekä alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin haasteisiin.

(4)Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä.

(5)Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin, vihreään liikkuvuuteen, älykkääseen jätehuoltoon, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää voidaan käyttää sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(6)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(7)Lainajärjestelyllä olisi annettava tukea unionin myöntäminä avustuksina, jotka yhdistetään rahoituskumppanin myöntämiin lainoihin. Komission suoraan hallinnoimia avustuksia koskevien määrärahojen olisi oltava rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’ 12 , 125 artiklan mukaisesti. Tällaisella rahoituksella pitäisi voida kannustaa hankkeiden toteuttajia osallistumaan ja panostamaan lainajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen lainan suuruuteen suhteutetulla tehokkaalla tavalla. Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, olisi tarjottava lainaosuus. Lainajärjestely voidaan ulottaa myös muihin rahoituskumppaneihin, jotka tarjoavat lainaosuuden, jos avustusosuutta varten tulee käyttöön lisävaroja tai jos se on tarpeen asianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi.

(8)Lainajärjestelyn avustusosuudesta [250 000 000] euroa on tarkoitus rahoittaa unionin talousarviosta [uutta monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen] mukaisesti, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi pidettävä tätä ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 17 kohdan mukaisesti.

(9)Lainajärjestelyn avustusosuudesta 275 000 000 euroa on määrä rahoittaa tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla ohjelmilla perustetuista rahoitusvälineistä saatavista palautuksista. Tällaiset tulot ovat peräisin lainajärjestelystä riippumattomista jo päättyneistä ohjelmista, ja niitä olisi pidettävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdassa säädetään SEUT-sopimuksen 322 artiklan 1 kohdan perusteella.

(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017, jolla myös perustetaan Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä ’ESIR-asetus’ 14 , perustetun EU:n takauksen määrärahojen ennakoitavasta ylijäämästä olisi rahoitettava 1 000 000 000 euroa lainajärjestelyn avustusosuudesta. Näin ollen olisi poikettava varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdan a alakohdasta, jonka mukaan talousarviotakuuta varten osoitettujen varojen mahdollinen ylijäämä on palautettava talousarvioon, jotta tämä ylijäämä voidaan kohdentaa lainajärjestelyyn. Tällaisia tuloja olisi pidettävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdasta säädetään SEUT-sopimuksen 322 artiklan 1 kohdan perusteella.

(11)Varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan määrärahat, jotka vastaavat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavaan ohjelmaan tai toimeen. Tämä säännös mahdollistaa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevan monivuotisen suunnitelman yhteensovittamisen lainajärjestelystä rahoitettujen hankkeiden toteutuksen kanssa.

(12)Määrärahoja olisi osoitettava myös neuvontatukeen, jotta voidaan edistää tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista.

(13)Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa.

(14)Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

(15)Tämän lainajärjestelyn mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa ollakseen taloudellisesti kannattavia ja saadakseen rahoitusta yksinomaan markkinaehtoisilla lainoilla. Omien tulojen olisi vastattava tuloja, talousarviosta tehtäviä määrärahasiirtoja lukuun ottamatta, jotka ovat syntyneet suoraan hankkeen puitteissa toteutetuista toimista, kuten myynnistä, maksuista tai tulleista, ja olemassa olevan varallisuuden uusimisesta syntyneistä lisäsäästöistä.

(16)Koska avustusosuudessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden erilaiset kehitystarpeet, tukea olisi mukautettava. Kun otetaan huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa, julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten kyky tehdä julkisia investointeja on yleensä heikompi, tällaisille yhteisöille myönnettyihin lainoihin sovellettavien avustusosuuksien olisi oltava suhteellisesti suurempia.

(17)Jotta voidaan varmistaa lainajärjestelyn tuloksellinen täytäntöönpano, saattaa olla tarpeen antaa neuvontatukea hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tätä tukea olisi annettava InvestEU-neuvontakeskuksen kautta.

(18)Jotta voidaan vauhdittaa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että varat käytetään hyvissä ajoin, tässä asetuksessa olisi säädettävä avustussopimuksiin sisällytettävistä erityisistä suojatoimista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voitava vähentää unionin tukea tai lopettaa se, jos hankkeen toteuttamisessa ei ole edistytty. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa, varainhoitoasetusta olisi sovellettava avustusosuuteen sekä tästä lainajärjestelystä neuvontatukea varten myönnettyihin määrärahoihin.

(19)Varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU) 2017/1939 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko esiintynyt petoksia, lahjonta tai muuta laitonta toiminta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(20)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tiettyjen täytäntöönpanotehtävien siirtämiseksi edelleen toimeenpanovirastoille ja tämän asetuksen liitteeseen II sisältyvien keskeisiä tulosindikaattoreita koskevien seikkojen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio voi asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi tämän lainajärjestelyn avustusosuutta varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevat kansalliset määrärahat – ilmaistuna osuuksina lainajärjestelyn kokonaisrahoituksesta – jäsenvaltioittain asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti. Täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä ilman komiteamenettelyä, koska osuudet ovat suoraan peräisin ennalta määritellyn laskentamenetelmän soveltamisesta.

(22)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea ilman EU:n avustusta investointeja, jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja jotka hyödyttäisivät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään julkisen sektorin lainajärjestelystä, jäljempänä ’lainajärjestely’, jolla tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia yhdistämällä unionin talousarviosta myönnettäviä avustuksia rahoituskumppaneiden myöntämiin lainoihin, ja vahvistetaan lainajärjestelyn tavoitteet. Siinä vahvistetaan tästä lainajärjestelystä myönnettävän unionin tuen avustusosuutta koskevat säännöt, jotka kattavat erityisesti sen talousarvion vuosiksi 2021–2027, unionin tukimuodot ja tukikelpoisuutta koskevat säännökset.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’hallinnollisella sopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla vahvistetaan komission ja rahoituskumppanin yhteistyökehys ja määritetään lainajärjestelyn täytäntöönpanoon liittyvät osapuolten tehtävät ja vastuut tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

2.’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisen sektorin oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

3.’rahoituskumppaneilla’ EIP:tä, muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kansallisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, joiden kanssa komissio allekirjoittaa hallinnollisen sopimuksen yhteistyöstä lainajärjestelyn puitteissa;

4.’hankkeella’ mitä tahansa toimea, jonka komissio on määritellyt tukikelpoiseksi sekä rahoituksellisesti ja teknisesti riippumattomaksi ja jolla on ennalta määritelty tavoite ja määräaika, jonka kuluessa se on toteutettava ja saatettava päätökseen;

5.’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

6.’lainaohjelmalla’ rahoituskumppaneiden edunsaajalle myöntämää lainaa, jonka tarkoituksena on rahoittaa useita ennalta määriteltyjä hankkeita lainajärjestelyn puitteissa.

3 artikla
Tavoitteet

1.Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

2.Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös antaa tarvittaessa neuvontatukea tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

4 artikla
Talousarvio

1.Vaikuttamatta unionin talousarvioon ajanjaksona 2021–2027 osoitettuihin lisävaroihin tämän lainajärjestelyn mukaisen tuen avustusosuutta rahoitetaan

(a)unionin talousarvion määrärahoista 250 000 000 eurolla käypinä hintoina ja

(b)edellä 2 kohdassa tarkoitetuista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista enintään 1 275 000 000 eurolla käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut varat katetaan tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla ohjelmilla perustetuista rahoitusvälineistä saatavista palautuksista enintään 275 000 000 euroon asti ja ESIR-asetuksella perustetun EU:n takauksen määrärahojen ylijäämästä enintään 1 000 000 000 euroon asti.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja varoja voidaan täydentää jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja unionin ulkopuolisten elinten rahoitusosuuksilla. Näitä varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

4.Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdasta poiketen 1 kohdan b kohdassa tarkoitetuista palautuksista saatavia varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdan a alakohdasta poiketen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ESIR-määrärahojen ylijäämästä saatavia varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää enintään kaksi prosenttia lainajärjestelyn täytäntöönpanossa tarvittavaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät, sekä rahoituskumppaneiden hallintomenoihin ja -maksuihin.

6.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista enintään 25 000 000 euroa osoitetaan 3 artiklan 3 kohdan mukaiseen toimintaan.

7.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

II LUKU
UNIONIN TUKI

5 artikla
EU:n tuen muodot ja toteutustavat

1.Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki annetaan avustuksina varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin yhteydessä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3.Komissio voi siirtää varainhoitoasetuksen 69 artiklan mukaisesti toimeenpanovirastoille valtuudet toteuttaa lainajärjestelyn mukaisesti myönnettävään unionin tukeen liittyviä tehtäviä lainajärjestelyn optimaalisen hallinnoinnin ja tehokkuuden saavuttamiseksi.

6 artikla
Varojen saatavuus

1.Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut varat, joista on vähennetty 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tekniset ja hallinnolliset menot, käytetään hankkeiden rahoittamiseen 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2.Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, unionin tuki jäsenvaltiossa toteutettaville tukikelpoisille hankkeille ei saa ylittää 4 kohdan mukaisessa komission hyväksymässä päätöksessä vahvistettuja kansallisia osuuksia.

3.Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueellisen lähentymisen edistäminen.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää käyttäen prosenttiosuuksina käytettävissä olevista kokonaisvaroista.

7 artikla
Rahoituskumppanien kanssa tehtävät hallinnolliset sopimukset

Komissio ja rahoituskumppani allekirjoittavat ennen lainajärjestelyn täytäntöönpanoa hallinnollisen sopimuksen. Sopimuksessa on määriteltävä kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet, myös tarkastus- ja viestintäjärjestelyjen osalta.

III LUKU
TUKIKELPOISUUS

8 artikla
Tukikelpoiset hankkeet

Lainajärjestelyn mukaista unionin tukea voidaan myöntää ainoastaan 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista edistäville ja jäljempänä esitetyt edellytykset täyttäville hankkeille:

(a)hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

(b)hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta;

(c)rahoituskumppani myöntää hankkeille lainan lainajärjestelyn puitteissa; ja

(d)hankkeet eivät tuota riittävästi omia tuloja rahoituksen saamiseksi ilman unionin tukea.

9 artikla
Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt

Ainoastaan julkisen sektorin oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon julkisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoikeudellisena elimenä, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, voivat hakea avustusta tämän asetuksen mukaisesti, sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa vahvistetuissa perusteissa edellytetään.

IV LUKU
AVUSTUKSET

10 artikla
Avustukset

1.Avustukset ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2.Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, voi olla enintään 20 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

3.Myönnetty avustus voidaan jakaa useisiin maksueriin, jotka on kytketty toteutuksen edistymiseen avustussopimuksen mukaisesti.

11 artikla
Avustusten vähentäminen tai lopettaminen

1.Varainhoitoasetuksen 131 artiklan 4 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan vähentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa, jos taloudellisesti merkittävintä tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole allekirjoitettu kahden vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta, tapauksissa, joissa tällaista sopimusta edellytetään avustussopimuksessa.

2.Jos unionin tuki yhdistetään lainajärjestelmiin ja jos tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimuksia ei ole suunnitteilla, 1 kohtaa ei sovelleta.

Tällaisissa tapauksissa ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan pienentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa ja kaikki siihen liittyvät määrät voidaan periä takaisin avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen nojalla.

V LUKU
NEUVONTATUKIPALVELUT

12 artikla
Neuvontatukipalvelut

1.Tämän artiklan mukainen neuvontatuki toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

2.Hankkeiden valmistelun, kehittämisen ja täytäntöönpanon tukemisen kannalta välttämättömille toimille voidaan myöntää neuvontatukea.

VI LUKU
OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

13 artikla
Työohjelmat

Lainajärjestely toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti perustetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan luettuina, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

14 artikla
Seuranta ja raportointi

1.Liitteessä II esitetään keskeiset tulosindikaattorit, joilla seurataan lainajärjestelyn toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

2.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita koskevat tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tuensaajien on yhteistyössä rahoituskumppaneiden kanssa toimitettava komissiolle näitä indikaattoreita koskevat tiedot.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi muuttamalla 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita.

15 artikla
Arviointi

1.Arvioinnit lainajärjestelyn toteuttamisesta ja mahdollisuuksista saavuttaa sen puitteissa 3 artiklassa asetetut tavoitteet on tehtävä riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

2.Lainajärjestelyn väliarviointi on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025, kun voidaan olettaa, että lainajärjestelyn täytäntöönpanosta on riittävästi tietoa. Arvioinnissa on erityisesti osoitettava, miten lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut vastaamaan alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia toteuttavien alueiden tarpeisiin.

3.Täytäntöönpanokauden päätyttyä ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 laaditaan lopullinen arviointikertomus lainajärjestelyn tuloksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista.

16 artikla
Tarkastukset

1.Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

2.Rahoituskumppaneiden on toimitettava komissiolle ja muille mahdollisille nimetyille tarkastajille kaikki saatavilla olevat asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta molemmat tahot voivat täyttää velvollisuutensa.

17 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

VII LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on varmistettava lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia, tarjoamalla kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat lainajärjestelyä, rahoitettuja hankkeita ja niiden tuloksia. Lainajärjestelylle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

19 artikla
Siirtymäsäännökset 

Talousarvioon voidaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin tuen maksuerien kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

20 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 15  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Ehdotetun toimen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–X    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuoden 2027 jälkeen maksumäärärahojen osalta.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 16

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–yksiköitään

–X    täytäntöönpanovirastoa (ks. jäljempänä)

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

2.HALLINTATOIMENPITEET

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat

Monivuo-tisen rahoituske-hyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
		JM/ EI-JM 17	EFTA-mailta 18	ehdokas-mailta 19	kolman-sista maista	varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet
03. Luon-nonvarat ja ympäris-tö	XX.YY.01 [Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi – Julkisen sektorin lainajärjestely]	JM	EI	EI	EI	EI
	XX.YY.01 [Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi – Julkisen sektorin lainajärjestelyn hallinnollinen tuki]	EI-JM	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

3

’Luonnonvarat ja ympäristö’

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)	Sitoumukset	(1)	0	0	50,000	50,000	50,000	50,000	50,000		250,000
	Maksut	(2)	0	0	50,000	50,000	50,000	50,000	50,000		250,000
Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3	0	0	50,000	50,000	50,000	50,000	50,000		250,000
	Maksut	=2+3	0	0	50,000	50,000	50,000	50,000	50,000	-	250,000

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelyn määrärahoista 250 000 000 euroa rahoitetaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 enimmäismäärästä.

Keskeinen osa lainajärjestelyn määrärahoista eli loput 1 275 000 000 euroa rahoitetaan ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, jotka ovat peräisin Euroopan strategisten investointien rahaston määrärahojen arvioidusta ylijäämästä ja rahoitusvälineistä saatavista palautuksista. Tästä määrästä enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa 3 artiklan 3 mukaisten toimien tukemiseen (neuvontatuki) ja 29 700 000 euroa osoitetaan hallintomenoihin, kuten ulkopuolisesta henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

Alustava menojakauma (sitoumukset ja maksut), mukaan lukien rahoitus ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, on seuraava:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
	9,100	9,100	600,000	502,000	201,600	101,600	101,600	1 525,000
josta hallintomenoihin varatut määrärahat	4,100	4,100	4,100	4,100	4,100	4,600	4,600	29,700

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

’Hallintomenot’

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEEN-SÄ
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	(Sitoumukset yhteensä = Maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEEN-SÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN KUULUVAT  määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset				50,000	50,000	50,000	50,000	50,000		250,000
	Maksut				50,000	50,000	50,000	50,000	50,000		250,000

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuodet

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEEN-SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 20
Henkilöresurssit	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	11,200
Muut hallintomenot	2,500	2,500	2,500	2,500	2,500	3,000	3,000	18,500
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	4,100	4,100	4,100	4,100	4,100	4,600	4,600	29,700

YHTEENSÄ

4,100

4,100

4,100

4,100

4,100

4,600

4,600

29,700

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuodet		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa
Edustustot EU:n ulkopuolella
Tutkimustoiminta
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): – AC, AL, END, INT ja JED  21 Otsake 7
Rahoitus monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEES- TA 7	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkop. edustustoissa
Rahoitus ohjelman määrärahoista  22	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkop. edustustoissa
Tutkimustoiminta
Muut (käyttötarkoitukseensa sidotut tulot)		20	20	20	20	20	20	20
YHTEENSÄ

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Lisähenkilöstö on ainoastaan ulkopuolista henkilöstöä ja rahoitetaan yksinomaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (nykyinen henkilöstö)	·Toimintatapojen kehittäminen ja strategia ·Koordinointi ja yhteydenpito kaikkiin sidosryhmiin (jäsenvaltiot, kolmannet maat, muut pääosastot ja muut EU:n toimielimet, temaattiset ja alueelliset foorumit jne.). ·Vuotuisen työohjelman laatiminen, valintaprosessi ·Vuotuisten ehdotuspyyntöjen suunnittelu, arviointi
Ulkopuolinen henkilöstö	·Tuki valintaprosessille ·Tuki vuotuisten ehdotuspyyntöjen hallinnoinnille ja rahoitustukea saavien hankkeiden valinnalle ·Tuki rahoituksen ja hankkeiden hallinnalle ·Tuki arviointien järjestämiselle

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X    Avustusten rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    Rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuodet	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin X    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 23
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

XX.YY.01 [Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi – Julkisen sektorin lainajärjestely]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja). 

[…]

(1)    COM(2020) 21 final.

(2)    COM(2020) 22 final.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(4)    Euroopan alueiden komitea, Lausunto aiheesta ”Euroopan hiilialueiden sosioekonomisen rakennemuutoksen suunnittelu”, 136. täysistunto, 7.–9. lokakuuta 2019, ECON-VI/041.

(5)    COM(2018) 372 final.

(6)    SWD(2018) 282 final.

(7)    EUVL C , , s. .

(8)    EUVL C , , s. .

(9)    COM(2019) 640 final.

(10)    COM(2020) 21 final.

(11)    COM(2020) 22 final.

(12)    Asetus (EU, Euratom) 2018/1046.

(13)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.    
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(15)    Sellaisina kuin ne on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(16)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(17)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(18)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(19)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(20)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(21)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(22)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(23)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.5.2020

COM(2020) 453 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

{SWD(2020) 92 final}

LIITE I

Rahoitusvälineet, joista saatavia palautuksia voidaan käyttää lainajärjestelyyn

A. Oman pääoman ehtoiset instrumentit

    Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

    Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja pilottihankkeiden ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531).

    Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

    Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

    Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

    COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

    InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–    Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

    EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B. Takausvälineet:

    Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

    Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

    Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

    Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

    Riskinjakorahoitusväline:

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

–    Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

–    Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

    EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

    COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

    InnovFin Debt - laina- ja takauspalvelu:

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–    Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

    Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

    Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta ( EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

    Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C. Riskinjakovälineet

    InnovFin:

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

    Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

    Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D. Erityiset sijoitusvälineet

    Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

    Marguerite:

–    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

–    Komission päätös C(2010)941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto).

    Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

LIITE II

Keskeiset suorituskykyindikaattorit

1.Myönnettyjen avustusten määrä

2.Allekirjoitettujen lainojen määrä

2.1Yksittäiset lainat

2.2Lainajärjestelyt

3.Investointien kokonaismäärä, jaettuna seuraavasti

3.1Yksityisen rahoituksen määrä

3.2Julkisen rahoituksen määrä

4.Tukea saavien hankkeiden lukumäärä, maantieteellinen kattavuus mukaan luettuna

4.1Maa

4.2NUTS 2 -alue

4.3Tuettu oikeudenmukaisen siirtymän tukialue  

5.Lainajärjestelystä rahoitusta saavien hankkeiden määrä

6.Hankkeiden määrä aloittain

6.1Liikenne

6.2Sosiaalinen infrastruktuuri

6.3Yleishyödylliset laitokset (vesi, jätevesi, kaukolämpö, energia, jätehuolto)

6.4Suora tuki siirtymiselle (uusiutuva energia, energiatehokkuus)

6.5Ympäristönsuojelu

6.6Kaupunkien infrastruktuuri (myös asuminen)

6.7Muut

7.Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen