EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.5.2020
COM(2020) 443 final
2018/0166(APP)
Muutettu ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
1.1.Kunnianhimoinen ja innovatiivinen EU:n talousarvio Euroopan elpymisen tueksi
EU on toiminut nopeasti tavoitteenaan reagoida koordinoidusti, tehokkaasti ja yhteisin toimin kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin nykyisen vuonna 2020 päättyvän monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa puitteissa. Sen toimet täydentävät jäsenvaltioiden toteuttamia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä.
Koronaviruspandemia on koskettanut Euroopan ja maailman joka kolkkaa. On hyvin vaikea arvioida, miten syvällekäyviä sosioekonomisia vaikutuksia kriisillä on. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että se aiheuttaa ennennäkemättömiä ja akuutteja haasteita jäsenvaltioiden rahoitus- ja talousjärjestelmille. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu vuonna 2020 ennätykselliset 7,75 prosenttia, ja EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020. EU:n ja euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin noin 9 prosenttiyksikköä verrattuna syksyn 2019 talousennusteeseen. EU:n talouteen kohdistuva häiriö on symmetrinen, sillä pandemia on levinnyt kaikkiin jäsenvaltioihin. Talouden tuotannon supistuminen vuonna 2020 vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Kevään talousennusteeseen liittyy kuitenkin tavallista enemmän epävarmuutta ja riskejä. Tämä johtuu koronaviruspandemian ja siihen liittyvien rajoittamistoimenpiteiden kehitystä koskevista olettamuksista. Tätä yleiskuvaa tukee myös perusteellinen tarvearviointi.
Jotta unioni voisi selviytyä tästä ennennäkemättömän laajasta kriisistä entistä vahvempana, sen on toimittava nopeasti, kunnianhimoisesti ja koordinoidusti. Haasteiden mittavuuden ja Euroopan talouksien keskinäisten sidosten takia mikään jäsenvaltio ei voi selviytyä kriisistä yksin. Euroopan elpymistä tukevan suunnitelman perustaksi tarvitaan sen vuoksi vahvaa ja nykyaikaista EU:n talousarviota.
Komissio on esittänyt tiedonannossaan EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina Euroopan elpymistä koskevan kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka perustuu solidaarisuuteen ja unionin yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin. Ensisijaisena välineenä on EU:n pitkän aikavälin talousarvio, jonka määrärahoja on lisätty omia varoja koskevassa päätöksessä Euroopan unionin elpymisvälinettä varten hyväksytyllä rahoituksella.
Yhdessä nämä ehdotukset mahdollistavat kaikkien EU:n talousarvion tarjoamien keinojen hyödyntämisen investointien liikkeelle saamiseksi ja rahoitustuen ja investointien aikaistamiseksi elpymisen kannalta ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Näin voidaan edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa vihreää ja digitaalista siirtymää, tukea unionin pidemmän aikavälin strategista riippumattomuutta ja auttaa sitä kestämään häiriöitä tulevaisuudessa.
Ehdotettu Euroopan unionin elpymisväline, jäljempänä ’Euroopan elpymisväline’, on poikkeuksellinen hätätilanteen mekanismi, jonka avulla toteutetaan elpymis- ja palautumistoimenpiteitä ja ohjataan niitä varten rahoitusta keskeisiin unionin ohjelmiin määräajaksi, keskittyen kriisin seurauksena syntyneisiin kiireellisiin investointitarpeisiin. Se on voimakas osoitus unionia yhdistävästä solidaarisuudesta. Kyseessä on tilapäinen ja kohdennettu väline, jonka rahoituskapasiteetti vastaa käsillä olevia haasteita. Välinettä varten tarvittavat varat hankitaan lainanotolla pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta omia varoja koskevassa päätöksessä myönnettävien tilapäisten ja poikkeuksellisten lainanottovaltuuksien nojalla. Lainaksi otetut varat täydentävät unionin talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja, eivätkä ne näin ollen sisälly monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin menojen enimmäismääriin. Täyden avoimuuden varmistamiseksi ne esitetään talousarviossa erikseen tilapäisinä ja poikkeuksellisina varoina.
Komissio on aiemmin esittänyt ehdotukset nykyaikaisesta ja joustavasta pitkän aikavälin talousarviosta, joka on tiukasti kohdennettu unionin painopisteisiin, ja ehdotusten perustekijät pätevät edelleen. Komissio tukee edelleen näitä ehdotuksia, joita on nyt lujitettava ja mukautettava Euroopan elpymisen tukemiseksi ottamalla käyttöön uusia välineitä ja lisäämällä elpymisen kannalta tärkeimpien ohjelmien määrärahoja.
Omia varoja koskevan päätöksen, Euroopan elpymisvälineen ja uuden monivuotisen rahoituskehyksen nopea hyväksyminen on olennaisen tärkeää. Sopimus vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä on välttämätön, jotta talouden toimijat, alueet, pienet ja keskisuuret yritykset, maataloustuottajat, tutkijat ja muut EU:n rahoituksen saajat saavat taloudellista tukea ja luottamusta, joita tarvitaan pitkän aikavälin investointien tukemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston jo aikaan saaman merkittävän edistyksen pohjalta luodaan parhaat mahdolliset edellytykset oikea-aikaiselle sopimukselle.
Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset korostavat myös sitä, miten tärkeää on varmistaa unionille riittävä finanssipoliittinen liikkumavara silloin, kun talouden häiriöt johtavat bruttokansantulon jyrkkään ja äkilliseen supistumiseen. Jotta omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuihin enimmäismääriin nähden jäisi riittävästi liikkumavaraa, jonka avulla unioni voi kattaa kaikki tiettynä vuonna maksettaviksi erääntyvät taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa myös kaikkein epäsuotuisimmissa taloudellisissa olosuhteissa, komissio ehdottaa lisäksi, että omia varoja koskevassa päätöksessä maksusitoumusmäärärahoille vahvistettu enimmäismäärä korotetaan pysyvästi 1,46 prosenttiin ja maksumäärärahojen enimmäismäärä pysyvästi 1,40 prosenttiin suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Lisäksi on tarpeen korottaa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja enimmäismääriä poikkeuksellisesti ja tilapäisesti, jotta voidaan toteuttaa Euroopan elpymisvälinettä varten tarvittava lainanotto.
1.2.Monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetusehdotukseen ja toimielinten sopimusta koskevaan luonnokseen tarvittavat muutokset
Kattava elvytyspaketti edellyttää määrärahalisäyksiä ja tarkistuksia komission toukokuussa 2018 vuosia 2021–2027 koskevaa monivuotista rahoituskehystä varten esittämiin ehdotuksiin, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia välineitä ja ohjelmia, joilla vastataan kiireellisimpiin elvytystarpeisiin. Lisäksi tarvitaan huomattavia määrärahalisäyksiä muihin elpymisen kannalta ratkaisevan tärkeisiin ohjelmiin sekä enemmän joustavuutta.
Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen enimmäismääriä, sellaisina kuin ne esitetään vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan komission ehdotuksen liitteessä, on mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon neuvotteluissa tapahtunut edistyminen ja tarjota rahoitusta uusille aloitteille, kriisin seurauksena entistä tärkeämmäksi muodostuneille painopistealueille ja viime aikoina voimistuneiden yhteisten haasteiden ratkaisemiseen.
Omia varoja koskevan päätöksen nojalla hyväksyttävän ja Euroopan elpymisvälineen puitteissa toteutettavan, elpymissuunnitelmaa koskevan lainanoton osalta määrärahat, jotka ovat tarpeen mahdollisten kuponkimaksujen kattamiseksi vuosina 2021–2027, ovat monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen ja erityisesti otsakkeen 2 ”Yhteenkuuluvuus ja arvot” (pois lukien alaotsake ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio”) mukaiset. Määrärahat, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan kattaa kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä, on varattava tuleviin monivuotisiin rahoituskehyksiin.
Näiden kohdennettujen tarkistusten ansiosta unionilla on käytössään pitkän aikavälin rahoituskehys, joka vastaa paremmin sen painopisteitä ja tavoitteita ja joka on räätälöity vahvistamaan unionin selviytymiskykyä ja strategista riippumattomuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tarkistuksia tarvitaan myös monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetusluonnokseen ja luonnokseen toimielinten väliseksi sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta. Tarkistuksilla lisätään täytäntöönpanon joustavuutta, ja niissä on otettu huomioon tarve ottaa käyttöön uusia säännöksiä hätätilanteissa. Niihin sisältyy myös uudistuksia, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, ja ne antavat budjettivallan käyttäjälle mahdollisuuden tarjota avoimesti tietoa Euroopan elpymisvälineen täytäntöönpanosta.
Komissio mukauttaa myös tulevia koheesiopolitiikan ohjelmia koskevia ehdotuksiaan muun muassa vahvistaakseen tukea kriisiin liittyville investoinneille, lisätäkseen joustavuutta rahastojen ja alueluokkien välisissä siirroissa ja ottaakseen käyttöön uusia säännöksiä, jotka voidaan aktivoida hätätilanteissa. Jotta voidaan varmistaa riittävä tuki sitä eniten tarvitseville jäsenvaltioille ja alueille, komission tarkistettuihin ehdotuksiin sisältyy myös kansallisten koheesiomäärärahojen uudelleentarkastelu, jossa otetaan huomioon tuoreimmat käytettävissä olevat tilastot ja jonka pohjalta voidaan tehdä mukautuksia ylöspäin enintään 10 miljardiin euroon asti (vuoden 2018 hintoina). Monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2025–2027 vahvistettuja menojen enimmäismääriä on tämän vuoksi tarkistettava vastaavasti.
Viime viikkojen kokemukset ovat osoittaneet, että unionilta vaaditaan covid-19-pandemian kaltaisten äkillisten ja laajojen kriisien yhteydessä toimia päivien kuluessa. Sen on tarjottava nopeaa, joustavaa ja suoraa tukea solidaarisuusperiaatteen pohjalta pandemian vakavien kansanterveydellisten seurauksien lieventämiseksi unionissa ja kriisistä eniten kärsivien jäsenvaltioiden ja alueiden toimien ja valmiuksien tukemiseksi.
Nämä tapahtumat osoittavat myös, että joustavuutta koskevat säännökset ja erityisesti erityisrahoitusvälineet ovat erittäin tärkeä ja korvaamaton lisä monivuotisen rahoituskehyksen tarjoaman ennakoitavuuden ja vakauden ohella. Ne myös vahvistavat sen, että komission vuonna 2018 ehdottama joustava rakenne vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä varten on kaikilta osin merkityksellinen ja perusteltu.
Komissio ehdotti vuonna 2018 hätäapuvarauksen soveltamisalan laajentamista, jotta väline voitaisiin aktivoida unionin sisäisissä hätätilanteissa. Komissio ehdottaa, että tästä välineestä, jonka uusi nimi on solidaarisuus- ja hätäapuvaraus, vuosittain käytettävissä oleva enimmäismäärä korotetaan 3 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina), jotta voidaan ottaa käyttöön riittävästi hätärahoitusta odottamattomiin haasteisiin vastaamiseksi. Suuremmasta varauksesta voidaan tarjota nopeasti lisätukea EU:n toimille aina tarvittaessa niiden EU:n välineiden kautta, joihin sisältyy tällaisia hätämekanismeja. Tällaisia välineitä ovat muun muassa hätätilanteen tukiväline, humanitaarinen apu, RescEU, terveysalan ohjelma, sisämarkkinaohjelma (siihen sisältyvät eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät hätätoimenpiteet) ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto.
Osana covid-19-kriisin johdosta toteutettuja toimia Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 31. maaliskuuta 2020 asetuksen (EU) 2020/461, jolla laajennetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalaa sisällyttämällä vakavat kansanterveysuhkat niihin katastrofeihin, joiden yhteydessä rahastosta voidaan antaa tukea. Komissio ehdottaa sen vuoksi tämän erityisrahoitusvälineen vuotuisen enimmäismäärän korottamista 1 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina).
Lopuksi komissio ehdottaa, että Euroopan globalisaatiorahastosta vuosittain käytettävissä oleva enimmäismäärä korotetaan 386 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina), mikä vastaa hakemusten määrän todennäköistä kasvua covid-19-kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurauksena.
2.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Komission 2. toukokuuta 2018 esittämien ehdotusten johdanto-osien kappaleisiin ja artikloihin ehdotetut muutokset esitetään oheisessa tarkistetussa ehdotuksessa. Kaikki muut johdanto-osan kappaleet ja säännökset ovat edelleen samassa muodossa kuin komission ehdotuksissa COM(2018)322 ja COM(2018)323.
Tässä jaksossa esitetään myös toimielinten välistä sopimusta koskevaan luonnokseen ehdotettujen tarkistusten selitykset. Itse luonnos sisältyy asiakirjaan COM(2020)444.
2.1.Asetusluonnoksen 2 artikla ja johdanto-osan 3 kappale
Kun monivuotista rahoituskehystä koskeva asetusehdotus esitettiin toukokuussa 2018, varainhoitoasetuksen tarkistamisesta oli jo päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen, mutta tekstin viimeistely ja hyväksymismenettely olivat edelleen kesken. Sen vuoksi viittaukset varainhoitoasetukseen ja sen säännöksiin oli monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa merkitty alustavasti hakasulkeisiin.
Tarkistuksissa on kyse pelkästään näiden viittausten mukauttamisesta vastaamaan varainhoitoasetusta, sellaisena kuin se on hyväksytty heinäkuussa 2018.
2.2.Asetusluonnoksen 6 artikla ja johdanto-osan 8 kappale
Tarkistuksessa säädetään kansallisten koheesiomäärärahojen uudelleentarkastelusta, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2024 ja jossa otetaan huomioon tuoreimmat saatavilla olevat tilastot. Uudelleentarkastelun pohjalta voidaan tehdä pelkästään mukautuksia ylöspäin, ja näiden mukautusten kokonaismäärä saa olla enintään 10 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Uudelleentarkastelun seurauksena on vastaavasti mukautettava monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2025–2027 vahvistettuja menojen enimmäismääriä.
2.3. Asetusluonnoksen 8 artikla
Tarkistuksella lisätään oikeudenmukaisen siirtymän rahasto niihin yhteistyössä hallinnoitaviin ohjelmiin, joiden osalta vuoden 2021 maksusitoumusmäärärahoja saattaa olla tarpeen kohdentaa uudelleen ja joita koskevia monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2025 vahvistettuja enimmäismääriä olisi mukautettava vastaavasti.
2.4.Asetusluonnoksen 9 artikla
Tarkistuksella korotetaan Euroopan globalisaatiorahaston vuotuinen enimmäismäärä 386 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
2.5.Asetusluonnoksen 10 artikla
Tarkistuksella korotetaan EU:n solidaarisuusrahaston vuotuinen enimmäismäärä 1 000 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
2.6.Asetusluonnoksen 11 ja 13 artikla ja johdanto-osan 7 kappale sekä toimielinten välistä sopimusta koskevan luonnoksen 11 kohta
Tarkistuksella muutetaan erityisrahoitusvälineen nimeksi ”solidaarisuus- ja hätäapuvaraus” ja korotetaan välineen vuotuinen enimmäismäärä 3 000 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
2.7.Asetusluonnoksen liite
Asetusluonnoksen liitteessä oleva taulukko korvataan tämän tarkistetun ehdotuksen liitteessä olevalla uudella taulukolla.
2.8. Toimielinten välistä sopimusta koskevan luonnoksen 15a kohta
Tarkistuksella lisätään toimielinten väliseen sopimukseen uusi kohta, jonka mukaan komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevan vuosikertomuksen. Kertomus sisältää tietoja välineen puitteissa toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista peräisin olevista varoista ja veloista, unionin ohjelmiin edellisenä vuonna osoitettujen tuottojen kokonaismäärästä ja näiden määrien avulla aikaan saadusta panoksesta asiaankuuluvien ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen.
2018/0166 (APP)
Muutettu ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta
Muutetaan komission ehdotus COM(2018) 322 seuraavasti:
(1)Lisätään johdanto-osaan 1a kappale seuraavasti:
”(1a) Covid-19-kriisin taloudellisen vaikutuksen takia unionin on vahvistettava pitkän aikavälin rahoituskehys, jolla pohjustetaan oikeudenmukaista ja osallistavaa siirtymistä vihreään ja digitaaliseen tulevaisuuteen, tuetaan unionin pidemmän aikavälin strategista riippumattomuutta ja autetaan sitä kestämään paremmin häiriöitä tulevaisuudessa.”
(2)Korvataan johdanto-osan 3 kappale seuraavasti:
”(3) Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.”
(3)Korvataan johdanto-osan 7 kappale seuraavasti:
”(7) Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.”
(4)Lisätään johdanto-osan 8 kappaleeseen virke seuraavasti:
”Jotta voidaan varmistaa riittävä tuki kaikille jäsenvaltioille covid-19-kriisin seurauksena, olisi säädettävä, että mukautuksia voidaan tehdä ainoastaan ylöspäin.”
(5)Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3. Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettu takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.”
(6)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
(a)Korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:
”Komissio mukauttaa kyseisiä kokonaismäärärahoja ylöspäin, jos kumulatiivinen ero on yli +/– 5 prosenttia.”
(b)Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Tällaisten 2 kohdassa tarkoitettujen mukautusten kokonaisvaikutus saa olla enintään 10 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina).”
(7)Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista
Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuutta ja viisumeita koskevasta välineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tasasuhtaisesti vuosille 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.”
(8)Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) XXXX/XX], ei saa ylittää 386 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).”
(9)Korvataan 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 1 000 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).”
(10)Korvataan 11 artikla seuraavasti:
”11 artikla
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus
1. Solidaarisuus- ja hätäapuvarausta voidaan käyttää, kun on tarpeen vastata nopeasti sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, ja se on tarkoitettu etenkin sellaisiin hätä- ja tukitoimiin, joita toteutetaan vastauksena luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, humanitaarisiin kriiseihin tai kansanterveydellisiin, eläinlääkinnällisiin tai kasvinterveyteen liittyviin laaja-alaisiin uhkiin sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat unionin ulkorajoilla aiheuttavat erityisen suuria paineita.
2. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 3 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.
Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.
Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten.
Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.”
(11)Korvataan 13 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
” c) määrällä, joka vastaa sitä osaa solidaarisuus- ja hätäapuvarausta varten varatusta vuotuisesta määrästä, joka on peruuntunut edellisenä vuonna 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”
(12)Korvataan liite tämän muutetun ehdotuksen liitteellä.