PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan kulttuuripääkaupungit -toimintaa säännellään vuosien 2020–2033 nimitysten osalta päätöksellä N:o 445/2014/EU 1 . Päätöksen liitteessä on aikajärjestyksessä luettelo, jossa kerrotaan, milloin kullakin jäsenvaltiolla (kaksi vuosittain) tai Luova Eurooppa ‑ohjelmaan tai myöhempiin unionin kulttuuriohjelmiin osallistuvalla ehdokasmaalla tai mahdollisella ehdokasmaalla on oikeus nimitykseen. Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑nimitystä koskevat kilpailut alkavat kuusi vuotta ennen nimitysvuotta asianomaisen viranomaisen julkaisemalla hakemuspyynnöllä.

Päätöksellä (EU) 2017/1545 2 laajennettiin toiminta koskemaan kaupunkeja Euroopan vapaakauppaliiton maista, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia ja osallistuvat Luova Eurooppa ‑ohjelmaan tai myöhempiin unionin kulttuuriohjelmiin. Päätöksen N:o 445/2014/EU liitteenä oleva kalenteri korvattiin tämän mukaisesti päätöksen (EU) 2017/1545 liitteenä olevalla kalenterilla.

Euroopan kulttuuripääkaupungit ‑toiminnan yleiset ja erityiset tavoitteet kuvataan päätöksen N:o 445/2014/EU 2 artiklassa. Näitä ovat seuraavat: suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta, edistetään kulttuurin panosta kaupunkien pitkän aikavälin kehitykseen, vahvistetaan kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoimaa, monimuotoisuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta, myös valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla, laajennetaan kulttuuritarjonnan saanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vahvistetaan kulttuurialan valmiuksia ja sen yhteyksiä muihin aloihin, kohotetaan kaupunkien kansainvälistä profiilia kulttuurin kautta.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen – jolla on yhteys liikkuvuuteen, matkustamiseen, tapahtumien järjestämiseen ja yleisön osallistumiseen – on vaikeutunut merkittävästi covid-19-pandemian vuoksi, jolla on ollut vakavia vaikutuksia meneillään olevan ja tulevan Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminnan toteutukseen ja valmisteluun.

Päätöksessä N:o 445/2014/EU ei säädetä riittävästä joustomahdollisuudesta tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminnan tavoitteiden toteutuksen varmistaminen näissä olosuhteissa edellyttäisi sen vuoksi muutoksia päätökseen N:o 445/2014/EU. Näillä muutoksilla ei pitäisi poiketa päätöksen alkuperäisistä periaatteista, säännöistä ja menettelyistä, vaan ne olisi rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä tämän ennenkokemattoman tilanteen käsittelemiseksi.

Euroopan kulttuuripääkaupungit, joita asia eniten koskee, ovat luonnollisesti ne kaupungit, joiden pitäisi nyt olla toteuttamassa omaa kulttuuripääkaupunkivuottaan (vuoden 2020 kaksi kulttuuripääkaupunkia) tai vauhdittamassa omia valmistelutöitään ollakseen ajoissa valmiina ensi vuonna (vuoden 2021 kolme kulttuuripääkaupunkia). Vaikutus on paljon vähäisempi vuoden 2022 kahteen kulttuuripääkaupunkiin ja vuoden 2023 yhteen kulttuuripääkaupunkiin, koska niillä on vielä riittävästi aikaa harkita perusteellisesti, miten ne voivat mukauttaa ohjelmiaan erilaisten rajoittavien skenaarioiden huomioon ottamiseksi tulevaisuudessa.

Vuoden 2020 molemmat kulttuuripääkaupungit ovat joutuneet lykkäämään tai perumaan kaikki tapahtumat maaliskuusta 2020 alkaen ilman mitään selvyyttä siitä, milloin tilanne palaa normaaliksi. Käytännössä ne ovat estyneitä toteuttamasta kulttuuripääkaupunkivuottaan ja hyötymästä hyvästä valmistelutyöstään. Mahdollinen vuoden 2020 kulttuuripääkaupunkien kulttuuriohjelmien jatkaminen vuoteen 2021 – vaikka se ei korvaisikaan kyseisille kahdelle kaupungille niiden kärsimiä mittavia tappioita – toisi uudella tavalla lisää näkyvyyttä vuoden 2020 kummankin kulttuuripääkaupungin toimiin vuoden 2021 alkukuukausina. Ne hyötyisivät myös siitä, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitykseen liittyvä näkyvyys kohdistuisi niihin pitemmän aikaa.

Lisäksi covid-19-tauti on aiheuttanut suurta epävarmuutta lähes kaikilla vuoden 2021 kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvillä osa-alueilla; näitä ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden epävarmat rahoitusnäkymät, tuntemattomat turvallisuussäännökset, jotka vaikuttavat siihen, millainen osallistava toiminta kansalaisten kanssa ja minkätyyppiset tapahtumat sallitaan, sekä matkustusrajoitukset, jotka vähentävät matkailijavirtoja ja mahdollisuuksia eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Torjuntatoimenpiteet ovat hidastaneet vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin valmistelutöitä kriittiseen pisteeseen, kun niiden pitäisi normaaleissa olosuhteissa ponnistella kahta kovemmin. Toteutuksesta vastaavat tiimit olivat sulkutoimien alaisina muutamia kuukausia, ja mahdollisten sopimuskumppaneiden taloudellinen selviytyminen on epävarmaa. Sen vuoksi suositellaan vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin lykkäämistä vuoteen 2022 tai 2023.

Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen johdosta vain yhdellä kaupungilla on aikataulun mukaan määrä olla hallussaan Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitys vuonna 2023. Jos kaksi kolmesta vuoden 2021 kulttuuripääkaupungista lykättäisiin vuoteen 2023, tulos olisi tasapainoisempi: Euroopan kulttuuripääkaupunkeja olisi kolme vuonna 2022 ja kolme vuonna 2023. Tällainen tasapainoinen ratkaisu maksimoisi Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminnan näkyvyyden.

Jotta otettaisiin huomioon edellä kuvatut olosuhteet, eli annettaisiin vuoden 2020 kahdelle kulttuuripääkaupungille mahdollisuus jatkaa kulttuuriohjelmiaan vuoteen 2021 ja lykättäisiin vuosia, joina vuoden 2021 kulttuuripääkaupunkia isännöivät maat voivat pitää nimitystä hallussaan, on tarpeen muuttaa päätöstä N:o 445/2014/EU.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tällä ehdotuksella muutetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 annettua päätöstä N:o 445/2014/EU, ja näin ollen sen oikeusperusta on sama eli SEUT-sopimuksen 167 artiklan 5 kohta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Koska päätös N:o 445/2014/EU on unionin säädös, sitä voidaan muuttaa ainoastaan vastaavalla säädöksellä. Jäsenvaltiot eivät voi toimia yksittäin.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotetut muutokset soveltuvat käsittelemään vuoden 2020 ja 2021 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevaa poikkeuksellista tilannetta luomalla niille suotuisammat olosuhteet niiden kulttuuriohjelmien ja toimien toteutukseen tavalla, jolla varmistetaan toiminnan tavoitteiden saavuttaminen.

Ehdotetut muutokset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen edellä tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, sillä ne rajoittuvat muutoksiin, jotka koskevat vuosia 2020 ja 2021, jolloin pandemian vaikutuksen odotetaan olevan suurimmillaan.

•Toimintatavan valinta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 445/2014/EU on unionin säädös, ja sitä voidaan muuttaa ainoastaan samantyyppisellä säädöksellä.

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN TULOKSET

Covid-19-pandemian puhjettua komissio on ollut tiiviissä yhteydessä ja vuoropuhelussa vuosien 2020–2023 kaikkien kulttuuripääkaupunkien toteutuksesta vastaavien tiimien kanssa erilaisissa yksittäisissä, kahdenvälisissä ja kollektiivisissa kokoonpanoissa tarkoituksena ymmärtää paremmin pandemian vaikutuksia meneillään olevien ja tulevien Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun. Toteutuksesta vastaavat tiimit ovat myös olleet yhteydessä omiin hallintoelimiinsä ja paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin viranomaisiin selvittääkseen niiden kanssa parhaita vaihtoehtoja asiassa etenemiseen. Jotkin kansalliset viranomaiset ovat myös ottaneet suoraan yhteyttä komissioon (Irlanti, Romania, Kreikka, Liettua, Luxemburg, Unkari ja Serbia).

Tarkemmin sanoen tällä kaudella järjestettiin neljä yhteistä kokousta verkossa: 2. huhtikuuta yhteinen teleneuvottelu vuoden 2020 kahden kulttuuripääkaupungin sekä Irlannin ja Kroatian kulttuuriministeriöiden edustajien kanssa; 29. huhtikuuta yhteinen verkkokokous vuoden 2022 kahden kulttuuripääkaupungin kanssa; 30. huhtikuuta yhteinen verkkokokous vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin kanssa; ja 5. toukokuuta yhteinen verkkokokous vuosien 2020–2023 kahdeksan kulttuuripääkaupungin kanssa.

Komission pyynnöstä kukin vuosien 2020, 2021, 2022 ja 2023 kulttuuripääkaupunki lähetti komissiolle kirjeen (useimmat niistä oli allekirjoitettu yhteisesti maan kulttuuriministeriön/-ministerin kanssa) ilmoittaakseen, oliko se halukas jatkamaan/lykkäämään nimitysvuotensa kulttuuriohjelmaa, ja esittääkseen vankat perustelut kannalleen.

Seuraavissa kohdissa esitetään yleiskatsaus tämän kuulemismenettelyn tuloksiin.

Vaikutus vuoden 2020 kahteen kulttuuripääkaupunkiin on vakavin ja suorin. Kumpikin joutui lykkäämään tai perumaan kaikki tapahtumat maaliskuusta 2020 alkaen ilman mitään selvyyttä siitä, milloin tilanne palaa normaaliksi (tai palaako). Käytännössä ne ovat estyneitä toteuttamasta kulttuuripääkaupunkivuottaan ja hyötymästä tehdyistä mittavista investoinneista. Kummankin kulttuuripääkaupungin toteutuksesta vastaavat tiimit joutuivat vähentämään henkilöstöään, ja niiden toiminta on lähes pysähdyksissä.

Vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin kohdalla pandemia aiheuttaa hyvin suurta epävarmuutta lähes kaikilla valmistelun osa-alueilla: julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden epävarmat rahoitusnäkymät, tuntemattomat tulevaisuuden turvallisuussäännökset, jotka vaikuttavat siihen, millainen osallistava toiminta ja minkätyyppiset tapahtumat sallitaan, sekä matkustusrajoitukset, jotka vähentävät matkailijavirtoja ja mahdollisuuksia eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Torjuntatoimenpiteet ovat hidastaneet vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin valmistelutöitä kriittiseen pisteeseen, kun niiden pitäisi normaaleissa olosuhteissa ponnistella kahta kovemmin; tämä johtuu siitä, että toteutuksesta vastaavat tiimit olivat sulkutoimien alaisina, ja mahdollisten sopimuskumppaneiden taloudellinen selviytyminen on epävarmaa.

Vaikutus on paljon vähäisempi vuoden 2022 kahteen kulttuuripääkaupunkiin ja vuoden 2023 yhteen kulttuuripääkaupunkiin, koska niillä on vielä riittävästi aikaa harkita perusteellisesti, miten ne voivat mukauttaa ohjelmiaan erilaisten rajoittavien skenaarioiden huomioon ottamiseksi tulevaisuudessa.

Päätelmänä vaikuttaa siltä, että pandemia ei vaikuta samalla tavoin vuosien 2020–2023 kulttuuripääkaupunkeihin.

On myös syytä huomata, että vaikutus saman vuoden kulttuuripääkaupunkeihin voi vaihdella, koska eristystoimenpiteet eivät olleet samanlaiset kaikkialla Euroopassa, koska kulttuurisektorin resilienssi ja paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten taloudellinen kapasiteetti ei ole sama ja/tai koska ne eivät olleet edenneet samalle tasolle valmistelutyössään, kun pandemian vaikutukset osuivat niihin, jolloin osa oli tilanteessa, jossa niiden piti toimia hyvin nopeasti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksella ei ole suoria talousarviovaikutuksia. Melina Mercourin nimeä kantava rahapalkinto maksetaan kullekin nimetylle kaupungille nimitysvuoden maaliskuun loppuun mennessä päätöksen 14 artiklassa täsmennettyjen ehtojen mukaisesti, ja unionin toimielinten ja elinten nimeämien asiantuntijapaneelin jäsenten työstä aiheutuvat kulut on katettu Luova Eurooppa -ohjelmalle osoitetuista varoista vuosia 2014–2020 koskevassa rahoituskehyksessä tai katetaan myöhempien unionin kulttuuriohjelmien varoista vuoden 2020 jälkeen. Ehdotuksella ei myöskään lisätä Euroopan kulttuuripääkaupunkien määrää kaudella 2020–2033.

5.LISÄTIEDOT

Ehdotuksessaan komissio ehdottaa seuraavaa:

–sallitaan se, että liitteessä vahvistetussa kalenterissa jäsenvaltioita voi olla enemmän kuin kaksi vuoden 2023 kohdalla;

–annetaan Kroatian ja Irlannin vuodelle 2020 nimeämille Euroopan kulttuuripääkaupungeille mahdollisuus toteuttaa ohjelmiaan 30. huhtikuuta 2021 saakka nimitysvuotta muuttamatta;

–lykätään vuodesta 2021 vuoteen 2023 sitä vuotta, jona Romanialla ja Kreikalla on oikeus isännöidä Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑nimitystä;

–lykätään vuodesta 2021 vuoteen 2022 sitä vuotta, jona ehdokasmaalla tai mahdollisella ehdokasmaalla on oikeus isännöidä Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑nimitystä;

–vahvistetaan niiden päätöksen N:o 445/2014/EU 7–11 ja 13 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen pätevyys, jotka on jo saatu päätökseen vuoden 2021 nimitystä varten (ainoastaan nimitysvuosi muuttuu edellä ilmoitetun mukaisesti);

–ajantasaistetaan tämän mukaisesti loppuarviointien toimittamisen päivämäärät vuoden 2020 kahden kulttuuripääkaupungin osalta.

2020/0179 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 annetun päätöksen N:o 445/2014/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan kulttuuripääkaupungit ‑toiminnan tavoitteina on päätöksen N:o 445/2014/EU 2 artiklan mukaan se, että suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta, edistetään kulttuurin panosta kaupunkien pitkän aikavälin kehitykseen, vahvistetaan kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoimaa, monimuotoisuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta, myös valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla, laajennetaan kulttuuritarjonnan saanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vahvistetaan kulttuurialan valmiuksia ja sen yhteyksiä muihin aloihin ja kohotetaan kaupunkien kansainvälistä profiilia kulttuurin kautta.

(2)Näiden tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on liikkuvuus, matkustaminen, tapahtumien järjestäminen ja yleisön osallistuminen; nämä ovat äärimmäisen vaikeita elleivät lähes mahdottomia covid-19-pandemian aikana.

(3)Eri puolilla Eurooppaa toteutettujen eristämistoimenpiteiden välittömänä seurauksena kulttuuritiloja on suljettu ja kulttuuritapahtumia peruttu tai lykätty määrittelemättömäksi ajaksi. Eurooppalaiset ja kansainväliset kulttuuriyhteistyön hankkeet ovat hiljenneet merkittävästi, kun fyysistä rajojen ylitystä on rajoitettu. Lisäksi nopeasti vähenevien tulojen ja esiin nousevien kansanterveydellisten tarpeiden vuoksi paikallis-, alue- ja kansallisiin hallintoihin kohdistuu kasvavia budjettipaineita. Kulttuurin yksityinen sponsorointi on myös toistaiseksi muuttumassa haasteellisemmaksi, koska sponsoroitavia yleisötapahtumia ei ole tai koska yritykset asettavat etusijalle kansanterveyteen liittyvät sponsorointitoimet.

(4)Vaikutus nykyisiin ja tuleviin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin vaihtelee pääasiassa sen mukaan, minä vuonna niillä on kulttuuripääkaupunkinimitys. Vaikuttaa siltä, että vaikutus kohdistuu voimakkaimmin vuoden 2020 kahden kulttuuripääkaupungin toteutukseen sekä vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin valmistelutyöhön.

(5)Vuoden 2020 kaksi kulttuuripääkaupunkia joutuivat lykkäämään tai perumaan kaikki tapahtumat maaliskuusta 2020 alkaen ilman mitään selvyyttä siitä, milloin tilanne palaa normaaliksi (tai palaako). Käytännössä ne ovat estyneitä toteuttamasta kulttuuripääkaupunkivuottaan ja hyötymästä tehdyistä mittavista investoinneista.

(6)Vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin kohdalla pandemia aiheuttaa hyvin suurta epävarmuutta lähes kaikilla valmisteluun liittyvillä osa-alueilla: julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden epävarmat rahoitusnäkymät, tuntemattomat tulevaisuuden turvallisuussäännökset, jotka vaikuttavat siihen, millainen osallistava toiminta ja minkätyyppiset tapahtumat sallitaan, sekä matkustusrajoitukset, jotka vähentävät matkailijavirtoja ja mahdollisuuksia eurooppalaisiin kumppanuuksiin. Torjuntatoimenpiteet hidastivat vuoden 2021 kolmen kulttuuripääkaupungin valmistelutöitä kriittiseen pisteeseen, kun niiden pitäisi normaaleissa olosuhteissa ponnistella kahta kovemmin; tämä johtuu siitä, että toteutuksesta vastaavat tiimit olivat sulkutoimien alaisina, ja mahdollisten sopimuskumppaneiden taloudellinen selviytyminen on epävarmaa.

(7)Päätöksessä N:o 445/2014/EU ei säädetä riittävästä joustomahdollisuudesta tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi; tarkemmin sanoen siinä ei ole säännöksiä kulttuuripääkaupunkivuoden jatkamisesta tai lykkäämisestä silloin, kun tietty kaupunki pitää hallussaan Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitystä.

(8)Päätöstä N:o 445/2014/EU olisi sen vuoksi muutettava siten, että rajoitutaan nimenomaisesti ottamaan huomioon tarve käsitellä tätä poikkeuksellista tilannetta, jotta niille Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitystä hallussaan pitäville kaupungeille, joihin pandemia vaikuttaa vakavimmin, annetaan mahdollisuus toteuttaa ohjelmansa tavalla, joka sallii toimen tavoitteiden saavuttamisen.

(9)Asianomaisten kaupunkien ja jäsenvaltioiden kanssa käydyn kuulemismenettelyn jälkeen on tultu siihen päätelmään, että on aiheellista säätää Kroatian ja Irlannin vuodelle 2020 nimeämien Euroopan kulttuuripääkaupunkien mahdollisuudesta jatkaa ohjelmiensa toteutusta 30 päivään huhtikuuta 2021 saakka nimitysvuotta muuttamatta. Sen vuoksi päätöksen N:o 445/2014/EU 3, 4 ja 16 artiklaa olisi muutettava.

(10)Asianomaisten kaupunkien ja jäsenvaltioiden kanssa käydyn kuulemismenettelyn jälkeen on tultu siihen päätelmään, että vuotta, jona Romanialla ja Kreikalla on oikeus isännöidä Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitystä, olisi lykättävä vuodesta 2021 vuoteen 2023, ja vuotta, jona ehdokasmaalla tai mahdollisella ehdokasmaalla on oikeus isännöidä Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitystä, olisi lykättävä vuodesta 2021 vuoteen 2022. Sen vuoksi päätöksen N:o 445/2014/EU 3 artiklaa ja kyseisen päätöksen liitteessä vahvistettua kalenteria olisi muutettava. Tämän päätöksen ei pitäisi vaikuttaa niiden 7–11 ja 13 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen pätevyyteen, jotka on jo saatettu päätökseen kulttuuripääkaupunkivuoden 2021 osalta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 445/2014/EU seuraavasti:

(1)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Nimitys annetaan kunakin vuonna enintään yhdelle kaupungille kummastakin liitteessä olevassa kalenterissa, jäljempänä ’kalenteri’, esitetystä jäsenvaltiosta sekä asiaankuuluvina vuosina yhdelle Euroopan vapaakauppaliiton maan, joka on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuoli, jäljempänä ’EFTA/ETA-maa’, ehdokasmaan tai mahdollisen ehdokasmaan kaupungille taikka unioniin 5 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti liittyvän maan kaupungille. Vuonna 2023 enintään yksi kaupunki kustakin kolmesta liitteessä olevassa kalenterissa esitetystä jäsenvaltiosta saa pitää hallussaan nimitystä.”;

(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden kaupungit voivat saada kalenterin jäsenvaltiojärjestyksen mukaisesti nimityksen yhden vuoden ajaksi. Nimitystä vuonna 2020 hallussaan pitävillä kaupungeilla on mahdollisuus jatkaa kulttuuriohjelmiensa toteutusta 30 päivään huhtikuuta 2021 asti ilman, että nimitysvuosi muuttuu.”

(2)Korvataan 4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Kulttuuriohjelman keston on katettava nimitysvuosi, ja se on perustettava erityisesti nimitystä varten 5 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaisesti. Nimitystä vuonna 2020 hallussaan pitävillä kaupungeilla on mahdollisuus jatkaa kulttuuriohjelmiensa toteutusta 30 päivään huhtikuuta 2021 asti.”

(3)Lisätään 16 artiklan 1 kohtaan viides alakohta seuraavasti:

”Nimitystä vuonna 2020 hallussaan pitävien kaupunkien on laadittava arviointiraporttinsa ja toimitettava ne komissiolle 30 päivään huhtikuuta 2022 mennessä.”

(4)Korvataan liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2020	Kroatia	Irlanti
2021
2022	Liettua	Luxemburg	Ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa
2023	Unkari	Romania	Kreikka
2024	Viro	Itävalta	EFTA/ETA-maa, ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa
2025	Slovenia	Saksa
2026	Slovakia	Suomi
2027	Latvia	Portugali
2028	Tšekki	Ranska	EFTA/ETA-maa, ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa
2029	Puola	Ruotsi
2030	Kypros	Belgia	EFTA/ETA-maa, ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa
2031	Malta	Espanja
2032	Bulgaria	Tanska
2033	Alankomaat	Italia	EFTA/ETA-maa, ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa