Perustelut

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Oikeudenmukainen verotus on yksi Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kulmakivistä ja yksi keskeisistä pilareista ”ihmisten hyväksi toimivaa taloutta” koskevassa komission sitoumuksessa 1 . Oikeudenmukainen verotus edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:ssa. Oikeudenmukaisen verojärjestelmän olisi perustuttava verosääntöihin, joilla varmistetaan, että kaikki maksavat oman osuutensa. Samalla sääntöjen noudattamisen olisi oltava helppoa veronmaksajille, niin yrityksille kuin kansalaisillekin. Oikeudenmukainen ja tehokas verotus on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan turvata riittävien tulojen kertyminen niitä julkisia investointeja varten, jotka kohdistuvat ihmisiin ja infrastruktuuriin, ja luoda sisämarkkinoilla liiketoimintaympäristö, jossa innovatiiviset yritykset voivat menestyä.

Covid-19-pandemia lisää tarvetta suojella julkista taloutta ja rajoittaa pandemian sosioekonomisia seurauksia. Jäsenvaltiot tarvitsevat riittävästi verotuloja rahoittaakseen ponnistelunsa covid-19-pandemian vastaisten toimenpiteiden kielteisten taloudellisten vaikutusten hillitsemiseksi. Samalla on varmistettava, että heikoimmassa asemassa olevat ryhmät eivät joudu kantamaan tulojen keräämisestä johtuvaa taakkaa. Verotuksen oikeudenmukaisuuden varmistaminen torjumalla veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää veronkierron ja verovilpin torjumiseksi unionissa. Kuten komission tiedonannossa Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle 2 korostetaan: varmistaakseen, että solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat elpymisen keskiössä, komissio tehostaa veropetosten ja muiden vilpillisten käytäntöjen torjuntaa. Tämä auttaa jäsenvaltioita saamaan verotuloja, joita tarvitaan kriisin tuomiin suuriin haasteisiin vastaamiseksi.

Tämä lainsäädäntöehdotus on osa oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevaa pakettia, jolla tuetaan EU:n elpymistä. Siihen sisältyy toimintasuunnitelmaa koskeva tiedonanto, jossa esitellään useita tulevia oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevia ja elvytysstrategiaa tukevia aloitteita 3 , sekä komission tiedonanto verotusalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella 4 . Jälkimmäisessä tarkastellaan edistymistä verotusalan hyvän hallintotavan parantamisessa EU:ssa ja sen ulkopuolella ja ehdotetaan parannuskohteita.

EU on viime vuosina keskittynyt torjumaan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa ja lisäämään avoimuutta. Vaikka erityisesti tietojenvaihdon alalla on tehty merkittäviä parannuksia, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla 15 päivänä helmikuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 5 soveltamisen arviointi 6 osoitti, että parantamisen varaa on kaikissa tietojenvaihdon ja hallinnollisen yhteistyön muotoja koskevissa nykyisissä säännöksissä. Kehyksen ongelmallisimpia osatekijöitä olivat erityisesti ennalta arvioidun olennaisuuden käsite ja verovelvollisten ryhmää koskevat tietopyynnöt, koska ne olivat epäselviä.

Arviointi osoitti myös, että säännöillä, jotka koskevat samanaikaisten tarkastusten käyttöä ja jäsenvaltion virkamiesten läsnäolon sallimista toisessa jäsenvaltiossa suoritettavan tutkimuksen aikana, ei ole oikeusperustaa joissakin kansallisissa järjestelmissä, mikä estää nykyään kyseisten säännösten tehokkaan käytön. Asiaa käsiteltiin yksityiskohtaisemmin yhteisen siirtohinnoittelufoorumin vuonna 2018 7 laatimassa raportissa, joka koski siirtohinnoittelun valvontaa. Raportissa tuotiin jäsenvaltioiden käytännön pohjalta esiin nykyisiä puutteita ja ehdotettiin mahdollisia parannuksia siirtohinnoittelun valvonnan käyttöön kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa. Raportissa suositeltiin, että siirtohinnoittelun valvontaan sovellettaisiin koordinoitua lähestymistapaa, joka parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa kahdella rintamalla: se tarjoaisi verohallinnoille avoimen ja tehokkaan välineen, joka helpottaisi verotusoikeuksien kohdentamista, ja estäisi myös kaksinkertaisen verotuksen ja kaksinkertaisen verottamatta jättämisen.

Tämän perusteella on selvästikin tarpeen parantaa tietojenvaihdon ja hallinnollisen yhteistyön nykyisiä puitteita EU:ssa. Toimikautensa alussa komission puheenjohtaja korosti 8 tarvetta tutkia, miten kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Tietojenvaihdon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen EU:ssa on keskeisessä asemassa.

Voimassa olevien sääntöjen lujittamisen lisäksi EU:ssa on laajennettava hallinnollista yhteistyötä uusille aloille, jotta voidaan vastata talouden digitalisoitumisen asettamiin haasteisiin sekä auttaa verohallintoja keräämään veroja paremmin ja tehokkaammin ja pysymään kehityksen vauhdissa. Digitaalisen alustatalouden ominaispiirteiden vuoksi veroviranomaisten on erittäin vaikea jäljittää ja havaita verotettavia tapahtumia. Ongelma pahenee erityisesti silloin, kun tällaiset liiketoimet toteutetaan toiselle lainkäyttöalueelle sijoittautuneiden digitaalisten alustojen operaattoreiden kautta. Kun myyjät jättävät ilmoittamatta palvelujen tarjoamisesta tai tavaroiden myynnistä digitaalisten alustojen kautta ansaitsemiaan tuloja, jäsenvaltiot eivät saa niistä verotuloja. Lisäksi myyjät saavat tällä tavalla edun verrattuna niihin, jotka eivät toimi digitaalisilla alustoilla. Jos tähän sääntelyvajeeseen ei puututa, oikeudenmukaista verotusta koskeva tavoite saattaa jäädä saavuttamatta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tässä lainsäädäntöehdotuksessa käsitellään laajoja poliittisia painopistealoja, jotka koskevat verotuksen avoimuutta, joka on edellytyksenä veropetosten, verovilpin ja veronkierron tehokkaalle torjumiselle. EU:n jäsenvaltiot ovat viime vuosina sopineet useista avoimuutta koskevista säädöksistä, jotka velvoittavat kansallisia veroviranomaisia tiiviiseen yhteistyöhön tietojenvaihdossa. EU:n veroviranomaisten välisessä hallinnollisessa yhteistyössä alkoi uusi kausi, kun neuvoston direktiivi 77/799/ETY korvattiin neuvoston direktiivillä 2011/16/EU, joka tehosti viranomaisten välistä yhteistyötä. Uudella direktiivillä otettiin käyttöön hyödyllisiä välineitä paremman yhteistyön kehittämiseksi seuraavilla aloilla:

(1)pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto,

(2)oma-aloitteinen tietojenvaihto,

(3)automaattinen tietojenvaihto tietyissä asioissa (esim. ansiotulot, johtajanpalkkiot, henkivakuutustuotteet, joihin ei sovelleta muita direktiivejä, eläkkeet sekä kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatava tulo),

(4)ulkomaisten virkamiesten osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin,

(5)samanaikaiset tarkastukset ja

(6)veropäätöksistä ilmoittaminen muille veroviranomaisille.

Neuvoston direktiiviä 2011/16/EU on muutettu useita kertoja seuraavilla säädöksillä:

·9 päivänä joulukuuta 2014 annettu neuvoston direktiivi 2014/107/EU 9 (DAC2), jossa käsitellään finanssitilitietojen automaattista vaihtamista jäsenvaltioiden kesken OECD:n yhteisen tietojenvaihtostandardin (CRS) mukaisesti, jossa säädetään muualla asuvien finanssitilejä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta,

·8 päivänä joulukuuta 2015 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376 10 (DAC3), jossa käsitellään rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä koskevaa pakollista automaattista tietojenvaihtoja,

·25 päivänä toukokuuta 2016 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2016/881 11 (DAC4), jossa käsitellään maakohtaista raportointia koskevaa pakollista automaattista tietojenvaihtoa veroviranomaisten välillä,

·6 päivänä joulukuuta 2016 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2016/2258 12 (DAC5), jossa käsitellään veroviranomaisten pääsyä rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin,

·25 päivänä toukokuuta 2018 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2018/822 13 (DAC6), jossa käsitellään raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevaa pakollista automaattista tietojenvaihtoa verotuksen alalla.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Direktiivin nykyiset säännökset ovat vuorovaikutuksessa yleisen tietosuoja-asetuksen 14 kanssa useissa tapauksissa, joissa henkilötiedoista tulee merkityksellisiä. Säännökset myös sisältävät erityisiä tietosuojasäännöksiä ja -takeita. Ehdotetuissa muutoksissa noudatetaan edelleen näitä takeita. Mahdolliset kielteiset vaikutukset henkilötietoihin minimoidaan tietoteknisillä ja menettelyllisillä toimenpiteillä. Tietojenvaihto tapahtuu suojatun sähköisen järjestelmän kautta, jossa tiedot salataan ja salaus puretaan. Verohallinnoissa vain toimivaltaisilla virkamiehillä olisi oltava pääsy näihin tietoihin. Yhteisinä rekisterinpitäjinä niiden on varmistettava tietojen turvallinen ja erityinen tallentaminen.

Komissio toimii aktiivisesti useilla digitaalitalouden kannalta merkityksellisillä politiikan aloilla. Näihin sisältyvät myös ehdotetun aloitteen kattamat digitaalisten alustojen operaattorit. Ehdotettu aloite ei vaikuta muihin samanaikaisesti käynnissä oleviin komission hankkeisiin, koska sen nimenomaisena tarkoituksena on käsitellä tiettyjä verotukseen liittyviä kysymyksiä. Se ei rajoita sellaisten tietovaatimusten soveltamista, joita voidaan harkita digitaalisen palvelun tarjoajille osana digitaalisia palveluja koskevaa lainsäädäntöpakettia, kun sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä 15 tarkistetaan, tai osana digitaalisten alustojen kautta työskentelevien työolojen parantamiseen tähtäävää aloitetta.

Ehdotettujen sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat joukkorahoituspalvelut, jotka koostuvat sekä sijoitus- että lainapohjaisesta joukkorahoituksesta. Tämän perusteella ja jotta varmistetaan johdonmukaisuus rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevien unionin politiikkojen kanssa, joukkorahoituspalvelujen ja palveluntarjoajien määritelmässä viitataan alaa koskevaan lainsäädäntöön.

2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artikla on oikeusperusta lainsäädäntöaloitteille välittömän verotuksen alalla. Vaikkei 115 artiklassa viitata suoranaisesti välittömään verotukseen, siinä viitataan direktiiveihin kansallisten lakien lähentämisestä, sillä ne vaikuttavat suoraan sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan. Jotta tämä edellytys täyttyy, välitöntä verotusta koskevalla EU:n lainsäädäntöehdotuksella on pyrittävä korjaamaan epäjohdonmukaisuudet sisämarkkinoiden toiminnassa. Koska direktiivin mukaisesti vaihdettuja tietoja voidaan käyttää myös arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen alalla, oikeusperustana mainitaan myös SEUT-sopimuksen 113 artikla.

Koska ehdotetulla aloitteella muutetaan direktiiviä, sille on ominaista, että oikeusperusta pysyy samana. Ehdotetut säännöt, joilla pyritään parantamaan tietojenvaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä koskevaa nykyistä kehystä, eivät merkitse direktiivin kohteesta poikkeamista. Suunnitellut muutokset tarjoavat erityisesti selkeän määritelmän käsitteelle ’ennalta arvioitu olennaisuus’ ja nimenomaisen oikeudellisen kehyksen yhteisten tarkastusten suorittamiselle. Näiden säännösten johdonmukainen soveltaminen edellyttää kansallisten lainsäädäntöjen lähentämistä.

Nykyisen kehyksen lisäksi ehdotuksessa esitetään uusia sääntöjä, jotka koskevat digitaalisten alustojen operaattoreiden raportointia. Niillä on tarkoitus ratkaista ongelmia, jotka johtuvat digitaalisten alustojen käytöstä eri toimissa. Alustojen digitaalinen luonne mahdollistaa sen, että tavaroiden ja palvelujen myyjät voivat käyttää tällaisia digitaalisia alustoja toimintansa harjoittamiseen ja mahdollisesti jättää ilmoittamatta asuinjäsenvaltiossaan ansaitsemansa tulot. Tämän seurauksena jäsenvaltiot kärsivät ilmoittamattomista tuloista ja verotulojen menetyksistä. Tällainen tilanne johtaa myös epäreiluun verokilpailuun sellaisia yksityishenkilöitä tai yrityksiä kohtaan, jotka eivät harjoita toimintaansa digitaalisten alustojen kautta, mikä vääristää sisämarkkinoiden toimintaa. Näin ollen tällaisia tilanteita voidaan torjua vain yhdenmukaisella lähestymistavalla SEUT-sopimuksen 115 artiklan mukaisesti.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on täysin SEUT-sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukainen. Se koskee veroalalla tehtävää hallinnollista yhteistyötä. Tähän sisältyy tiettyjä muutoksia sääntöihin, joilla parannetaan niiden säännösten toimivuutta, jotka koskevat tällä hetkellä eri jäsenvaltioiden verohallintojen välistä rajatylittävää yhteistyötä. Ehdotukseen sisältyy myös automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan laajentaminen digitaalisten alustojen operaattoreihin velvoittamalla ne ilmoittamaan tuloista, joita kyseisiä alustoja käyttävät tavaroiden ja palvelujen myyjät ovat ansainneet.

Direktiivin nykyisten säännösten soveltamisessa on ilmennyt merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Jotkin jäsenvaltiot ovat halukkaita tekemään yhteistyötä täysimittaisesti ja vaihtamaan tietoja, kun taas toiset jäsenvaltiot suhtautuvat siihen nuivemmin tai jopa torjuvat tietojenvaihdon. Lisäksi tietyt säännökset ovat ajan mittaan osoittautuneet riittämättömiksi vastaamaan verohallintojen tarpeisiin, kun verohallinnot tekevät yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Lisäksi digitaalisten alustojen lisääntynyt käyttö palvelujen tarjoamiseen ja tavaroiden myyntiin on johtanut myyjien epäjohdonmukaisiin veroilmoituksiin, mikä aiheuttaa suuren verovilpin riskin. Vaikka muutamat jäsenvaltiot ovat asettaneet raportointivelvoitteen kansallisessa lainsäädännössään, kokemus on osoittanut, että verovilpin vastaiset kansalliset säännökset eivät voi olla täysin tehokkaita etenkään silloin, kun kohteena olevia toimia toteutetaan rajojen yli.

Oikeusvarmuus ja selkeys voidaan varmistaa ainoastaan puuttumalla näihin tehottomuuksiin yhtenäisillä säännöillä, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin. Sisämarkkinoille tarvitaan vankka mekanismi, jolla voidaan tukkia porsaanreiät yhdenmukaisella tavalla ja poistaa olemassa olevat vääristymät varmistamalla, että veroviranomaiset saavat asianmukaiset tiedot hyvissä ajoin. Koko EU:n kattava yhdenmukaistettu raportointikehys vaikuttaa välttämättömältä erityisesti, kun otetaan huomioon, että alustaoperaattoreiden tarjoamat palvelut ovat yleisesti rajatylittäviä. Velvoitteella, joka edellyttää digitaalisia alustoja käyttämällä ansaittujen tulojen ilmoittamista, pyritään ensisijaisesti siihen, että veroviranomaisille ilmoitetaan toimista, joiden ulottuvuus ei rajoitu yhteen ainoaan lainkäyttöalueeseen. Sen vuoksi on tarpeen käynnistää EU:n tason aloite, jotta edellä määriteltyyn ongelmaan löytyisi yhdenmukainen lähestymistapa.

Näin ollen EU:lla on yksittäisiä jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet puuttua havaittuihin ongelmiin ja varmistaa tietojenvaihtoon ja hallinnolliseen yhteistyöhön tarkoitetun järjestelmän tehokkuus ja kattavuus. Ensinnäkin EU:n toimilla varmistetaan sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen koko EU:ssa. Toiseksi kaikkiin soveltamisalaan kuuluviin digitaalisiin alustoihin sovelletaan samoja raportointivaatimuksia. Kolmanneksi raportointiin liittyy tietojenvaihto, jonka avulla verohallinnot voivat saada kattavat tiedot digitaalisen alustan kautta ansaituista tuloista.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksella parannetaan direktiivin nykyisiä säännöksiä ja laajennetaan automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaa tiettyihin digitaalisten alustojen operaattoreiden ilmoittamiin erityistietoihin. Parannukset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen tietojenvaihdon ja yleisesti hallinnollisen yhteistyön tavoitteen saavuttamiseksi. Ottaen huomioon, että sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttavat vääristymät eivät yleensä koske pelkästään yhtä jäsenvaltiota, EU:n yhteiset säännöt ovat vähimmäisvaatimus, jotta ongelmiin voidaan puuttua tehokkaalla tavalla.

Ehdotetut säännöt edistävät näin ollen direktiivin selkeämpää, johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa soveltamista, mikä johtaa parempiin tapoihin saavuttaa direktiivin tavoitteet. Suunniteltu velvoite, jonka mukaan digitaalisten alustojen operaattoreiden on raportoitava käyttäjiensä eli myyjien ansaitsemista tuloista, tarjoaa myös toimivan ratkaisun verovilpin torjuntaan käyttämällä tietojenvaihdon mekanismeja, joita on jo aiemmin kokeiltu direktiivien DAC2 ja DAC4 yhteydessä. Näin ollen voidaan väittää, että ehdotettu aloite on oikeasuhteinen vastaus direktiivissä havaittuihin epäjohdonmukaisuuksiin ja että sillä pyritään myös puuttumaan verovilppiin.

•Toimintatavan valinta

Ehdotuksella on kaksijakoinen oikeusperusta: SEUT-sopimuksen 113 ja 115 artikla. Niissä määrätään nimenomaisesti, että tämän alan lainsäädäntö annetaan direktiiveinä. Mikään muu säädöstyyppi ei näin ollen tule kyseeseen, kun säädetään verotusta koskevista sitovista säännöistä. Lisäksi ehdotettu direktiivi on kuudes tarkistus hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin, jota on jo muutettu neuvoston direktiiveillä 2014/107/EU, (EU) 2015/2376, (EU) 2016/881, (EU) 2016/2258 ja (EU) 2018/822.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Nykyisen lainsäädännön arvioinnit

Komissio arvioi vuonna 2019 16 välittömän verotuksen alalla tehtävää hallinnollista yhteistyötä koskevien nykyisten sääntöjen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tason lisäarvoa. Arvioinnissa todettiin, että yhteistyöstä on merkittävää hyötyä, mutta parantamisen varaa on edelleen. Arviointi osoitti, että jäsenvaltioiden tavassa hyödyntää käytettävissä olevia hallinnollisen yhteistyön välineitä on edelleen eroja. Vaihdettuja tietoja voitaisiin käyttää tehokkaammin ja yhteistyön hyötyjä voitaisiin analysoida kattavammin. Tässä lainsäädäntöehdotuksessa esitetään arvioinnin pohjalta joukko erityistoimia, joilla parannetaan hallinnollisen yhteistyön toimivuutta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio käynnisti 10. helmikuuta 2020 julkisen kuulemisen kerätäkseen palautetta siitä, miten EU:n olisi edettävä tietojenvaihdon vahvistamiseksi verotuksen alalla. Kuulemisessa esitettyihin mahdollisiin vaihtoehtoihin saatiin sidosryhmiltä yhteensä 37 vastausta. Lisäksi komissio toteutti kohdennettuja kuulemisia järjestämällä 27. helmikuuta 2020 kokouksen, johon osallistui digitaalisten alustojen operaattoreiden edustajia. Digitaalisten alustojen operaattoreiden edustajat olivat yhtä mieltä niistä hyödyistä, jotka koituvat tietojen alustoilta keräämistä koskevasta standardoidusta EU:n oikeudellisesta kehyksestä verrattuna useisiin erilaisiin kansallisiin raportointisääntöihin. Lisäksi digitaalisten alustojen operaattoreiden edustajat kannattivat samanlaista ratkaisua kuin arvonlisäveroon liittyvä keskitetty asiointipiste, joka mahdollistaisi tietojen ilmoittamisen ainoastaan sen jäsenvaltion verohallinnolle, jossa on alustan kotipaikka.

Yhteisten tarkastusten osalta julkisen kuulemisen tuloksissa korostettiin tarvetta vahvistaa niiden asemaa EU:n tason hallinnollisessa yhteistyössä.

•Jäsenvaltioiden kuulemiset

Euroopan komissio järjesti kohdennettuja kuulemisia jäsenvaltioille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto järjesti 26. helmikuuta 2020 IV työryhmän kokouksen, ja jäsenvaltioilla oli tilaisuus keskustella mahdollisesta ehdotuksesta hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin muuttamiseksi. Kokouksessa keskityttiin digitaalisten alustojen kautta ansaittuja tuloja koskevaan raportointiin ja tietojenvaihtoon.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mahdollinen EU:n aloite, joka koskisi myyjien digitaalisten alustojen kautta ansaitsemia tuloja koskevien tietojen vaihtoa, sai laajaa kannatusta. Suurin osa jäsenvaltioista kannatti laajaa soveltamisalaa uudelle oikeudelliselle kehykselle, johon sisältyisivät kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta ja henkilökohtaisten palvelujen tarjoamisesta saatavien tulojen lisäksi myös tavaroiden myynti, minkä tahansa liikennevälineen vuokralle antaminen ja joukkorahoituspalvelut.

•Kuulemisten tulos

Sekä julkiset että kohdennetut kuulemiset ovat yhdessä tuoneet esiin haasteita, joihin digitaalisten alustojen operaattoreita koskevilla uusilla säännöillä olisi pyrittävä vastaamaan. Näitä haasteita ovat liian vähäinen raportointi digitaalisessa alustataloudessa ja tehottomuus sekä tarve parantaa EU:n nykyisiä hallinnollisen yhteistyön puitteita esimerkiksi yhteisten tarkastusten osalta.

•Vaikutustenarviointi

Komissio teki eri toimintavaihtoehdoista vaikutustenarvioinnin, josta sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon 5. toukokuuta 2020 (SEC(2020) 271) 17 . Sääntelyntarkastelulautakunta esitti useita parannusehdotuksia, jotka on otettu huomioon lopullisessa vaikutustenarviointiraportissa (SWD(2020) 131) 18 . Eri toimintavaihtoehtoja on arvioitu tehokkuuden, vaikuttavuuden ja johdonmukaisuuden kriteerien avulla perusskenaarioon verraten. Yleisimmällä tasolla analysoituina on valittava vallitsevan tilanteen eli perusskenaarion ja sellaisen skenaarion välillä, jossa komissio toimisi joko sääntelemällä tai muulla tavoin. Muut kuin sääntelytoimet tarkoittaisivat suosituksen antamista. Sääntelyvaihtoehto sisältäisi lainsäädäntöaloitteen nykyisen hallinnollisen yhteistyön puitteiden tiettyjen osien muuttamiseksi.

Lainsäädäntömuutos katsottiin parhaaksi vaihtoehdoksi nykyisten sääntöjen muuttamisen osalta johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Digitaalisten alustojen operaattoreiden osalta vaikutustenarvioinnissa todetaan, että EU:n tason sääntelyvaihtoehto on sopivin määritellyn politiikan toteuttamiseksi. Vallitsevan tilanteen säilyttäminen tai perusskenaario osoittautui vähiten vaikuttavaksi, tehokkaaksi tai johdonmukaiseksi vaihtoehdoksi. Toisin kuin perusskenaariossa, EU:n pakollinen yhteinen standardi varmistaisi, että kaikilla EU:n verohallinnoilla on pääsy samantyyppisiin tietoihin. Toisin sanoen EU:n sääntelytoimi asettaisi kaikki veroviranomaiset yhdenvertaiseen asemaan, kun on kyse pääsystä tietoihin, jotka on kerätty tiettyä verotuksellista tarkoitusta varten. Tämä mahdollistaa myös automaattisen tietojenvaihdon EU:n tasolla yhteisten standardien ja eritelmien pohjalta. Täytäntöönpantuna se on ainoa skenaario, jossa myyjän asuinjäsenvaltion veroviranomaiset voivat varmistaa, että myyjä on ilmoittanut täsmällisesti digitaalisten alustojen kautta ansaitsemansa tulot ilman, että tarvitaan tilapäisiä, aikaa vieviä pyyntöjä ja tiedusteluja. Lisäksi EU:n pakollisella yhteisellä tietojenvaihtostandardilla varmistettaisiin, että digitaalisten alustojen operaattorit eivät joudu soveltamaan hajanaisia kansallisia ratkaisuja verotukseen liittyvissä raportointivelvoitteissa.

Taloudelliset vaikutukset

Hyödyt

Digitaalisten alustojen kautta ansaittujen tulojen ilmoittamisvelvoite ja niitä koskevien tietojen vaihto auttavat jäsenvaltioita saamaan täydelliset tiedot verotulojen keräämiseksi. Yhteiset raportointisäännöt auttavat myös luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset digitaalisia alustoja käyttäville myyjille ja niille, jotka eivät niitä käytä, sekä digitaalisten alustojen operaattoreille, joihin saattaa tällä hetkellä kohdistua hyvin erilaisia raportointivelvoitteita. Avoimuus siitä, paljonko myyjät ansaitsevat digitaalisten alustojen avulla, tasoittaisi toimintaedellytyksiä perinteisempien yritysten kanssa.

Kun sovellettavana olisi vain yksi ainoa pakollinen EU:n säädös, sillä voisi olla myös myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ja se voisi edistää myönteistä käsitystä verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja veronmaksajien välisestä oikeudenmukaisesta taakanjaosta. Oletuksena on, että mitä laajempi sääntöjen soveltamisala on, sitä enemmän verotusta pidetään oikeudenmukaisena, kun otetaan huomioon, että kaikentyyppisissä toiminnoissa on liian vähäiseen raportointiin liittyviä ongelmia. Sama koskee hyötyjä, jotka liittyvät oikeudenmukaiseen taakanjakoon: mitä laajempia toimenpiteet ovat, sitä paremmin jäsenvaltiot voivat varmistaa, että maksettavat verot kannetaan tehokkaasti. EU:n toimista saatavat verotukselliset hyödyt ovat paljon suuremmat, kun raportointivelvoite on laaja eli sitä sovelletaan kaikkiin palveluihin ja tavaroiden myynteihin. Soveltamisalan rajoittaminen pelkästään EU:hun sijoittautuneisiin digitaalisiin alustoihin voisi vähentää merkittävästi kustakin vaihtoehdosta saatavia verotuloja.

Kustannukset

Laajuudesta riippumatta arvioidaan, että automaattisesta EU:n laajuisesta raportoinnista aiheutuvat kertakustannukset ovat satojen miljoonien eurojen luokkaa kaikkien digitaalisten alustojen operaattoreiden ja verohallintojen osalta ja että juoksevat kustannukset ovat kymmenien miljoonien eurojen luokkaa. Kertakustannukset ja juoksevat kustannukset johtuvat pääasiassa tietotekniikkajärjestelmien kehittämisestä ja käyttämisestä. Verohallinnoille aiheutuu kustannuksia myös täytäntöönpanon valvonnasta. Kustannustehokkuuden vuoksi jäsenvaltioita kannustetaan mahdollistamaan digitaalinen raportointi ja varmistamaan digitaalisten alustojen ja verohallintojen välinen järjestelmien ja tietojen tason yhteentoimivuus siinä määrin kuin se on mahdollista.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää digitaalisten alustojen operaattoreille, veronmaksajille ja verohallinnoille aiheutuvaa sääntelytaakkaa. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on näin ollen oikeasuhteinen ratkaisu mainittuihin ongelmiin, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden ja paremmin, ilman vääristymiä toimivien sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. Uusia yhteisiä sääntöjä laaditaan vain siinä määrin kuin on tarpeen niiden yhteisten puitteiden luomiseksi, jotka koskevat digitaalisen alustan kautta ansaittujen tulojen ilmoittamista. Esimerkiksi: i) säännöillä varmistetaan, että kaksinkertaista raportointia ei tapahdu (eli rekisteröintiä ja raportointia varten on yksi ainoa paikka), ii) automaattinen tietojenvaihto rajoittuu asianomaisiin jäsenvaltioihin ja iii) seuraamusten määrääminen säännösten noudattamatta jättämisestä kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Yhdenmukaistaminen ei myöskään mene sen pidemmälle kuin että toimivaltaisille viranomaisille varmasti ilmoitetaan ansaituista tuloista. Tämän jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää maksettavasta verosta.

•Perusoikeudet

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti mainittakoon, että verohallinnoille toimitettavat tietoalkiot on määritelty yleisen tietosuoja-asetuksen velvoitteiden mukaisesti siten, että tietoja kerätään vain siinä määrin kuin on tarpeen, jotta voidaan havaita liian vähäiseen tietojen ilmoittamiseen ja ilmoittamatta jättämiseen liittyvät sääntöjenvastaisuudet.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ks. säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys.

5.YKSITYISKOHTAINEN SELVITYS EHDOTUKSEN SÄÄNNÖKSISTÄ

Direktiivin tarkistuksessa ehdotetaan muutoksia tietojenvaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä koskeviin nykyisiin säännöksiin ja laajennetaan direktiivin soveltamisalaa siten, että sen piiriin kuuluu myös digitaalisten alustojen operaattoreiden ilmoittamia tietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto. Digitaalisten alustojen operaattoreiden suorittamaa raportointia koskevat säännöt perustuvat OECD:ssä tehtyyn työhön.

i) Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto

•Ennalta arvioitu olennaisuus

Uudessa 5 a artiklassa määritellään tietopyyntöön sovellettavan ennalta arvioidun olennaisuuden käsite. Määritelmässä vahvistetaan käsitteen osatekijät sekä menettelyvaatimukset, joita pyynnön esittävän viranomaisen on noudatettava. Tietopyyntö voi koskea yhtä tai useampaa verovelvollista, kunhan verovelvolliset on yksilöity.

Ennalta arvioidun olennaisuuden vaatimusta ei pitäisi 8 a artiklan 10 kohdan mukaan soveltaa, jos tietopyyntö lähetetään jatkotoimena sen jälkeen, kun rajatylittävää tilannetta varten annettava päätöstä taikka ennakkohinnoittelusopimusta koskevat tiedot on vaihdettu 8 päivänä joulukuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2015/2376 mukaisesti.

Direktiivin 17 artiklan 1 kohtaa muutetaan sen selventämiseksi, mitä tarkoitetaan sillä, että kaikki tavanomaiset tietolähteet on käytetty. Pyynnön esittävän viranomaisen on ennen tietojen pyytämistä käytettävä kaikki tavanomaiset tietolähteet, joista se voisi saada pyytämänsä tiedot, ja turvauduttava kaikkiin muihin käytettävissä oleviin keinoihin. Jos se kohtaa suhteettoman suuria vaikeuksia näin toimiessaan ja vaarantaa tavoitteidensa saavuttamiseen, kyseistä velvoitetta ei sovelleta. Jos pyynnön esittävä viranomainen ei ole noudattanut tätä velvoitetta, pyynnön vastaanottava viranomainen voi kieltäytyä toimittamasta tietoja.

Pyynnöstä tapahtuvaan tietojenvaihtoon käytettäviä lomakkeita mukautetaan vastaavasti muuttamalla direktiivin 20 artiklan 2 kohtaa.

•Ryhmää koskevat pyynnöt

Uusi 5 b artikla koskee ryhmää koskevia pyyntöjä tietopyyntöjen yhteydessä. Ryhmää koskevat pyynnöt koskevat sellaisten verovelvollisten ryhmää, joita ei voida yksilöidä erikseen vaan joita kuvataan yhteisillä ominaisuuksilla. Vaaditut tiedot ovat pyynnön luonteen vuoksi erilaisia kuin silloin, kun pyyntö koskee vain yksittäistä verovelvollista. Sen vuoksi ei sovelleta 5 a artiklassa määriteltyä ennalta arvioidun olennaisuuden vaatimusta. Pyynnön esittävän viranomaisen on sen sijaan toimitettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle joukko tietoja, joihin kuuluu i) kattava kuvaus ryhmän ominaisuuksista ja ii) selvitys sovellettavasta lainsäädännöstä sekä pyyntöön johtaneista tosiseikoista ja olosuhteista.

ii) Automaattinen tietojenvaihto

•Tulolajit

Direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan tulolajit, joihin sovelletaan jäsenvaltioiden välistä pakollista automaattista tietojenvaihtoa. Rojaltit lisätään tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tulolajeihin. Muutoksessa jäsenvaltiot velvoitetaan vaihtamaan kaikki saatavilla olevat tiedot muiden jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti siten, että vähintään kahta tulolajia koskevia tietoja vaihdetaan verokausilta, jotka ovat ennen vuotta 2024, ja vuodesta 2024 alkaen vaihdetaan vähintään neljää tulolajia koskevia tietoja.

•Alustaoperaattoreita koskeviin raportointisääntöihin sovelletaan pakollista automaattista tietojenvaihtoa

Uudessa 8 ac artiklassa vahvistetaan soveltamisala ja edellytykset sellaisten tietojen pakolliselle automaattiselle vaihdolle, jotka alustaoperaattoreiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä V. Ensinnäkin säännöissä asetetaan raportoiville alustaoperaattoreille velvollisuus kerätä ja todentaa tiedot huolellisuusmenettelyjen mukaisesti. Niiden on ilmoitettava tiedot raportoitavista myyjistä, jotka käyttävät niiden operoimia alustoja myydäkseen tavaroitaan, tarjotakseen palvelujaan tai sijoittaakseen ja antaakseen lainoja joukkorahoituksen yhteydessä. Ilmoitetut tiedot on sen jälkeen toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa raportoitavalla myyjällä on kotipaikka, tai sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee.

Soveltamisala

Liitteessä V olevassa I jaksossa esitetään määritelmät, joilla rajataan raportointisääntöjen soveltamisala.

–Kenelle raportointivelvoite kuuluu

Säännöissä esitetään Alustan, Alustaoperaattorin ja Raportoivan alustaoperaattorin määritelmät.

Alustan käsitteeseen eivät sisälly ohjelmistot, jotka mahdollistavat yksinomaan i) maksujen käsittelyn, ii) sen, että käyttäjät luetteloivat tai mainostavat Olennaisia toimia, tai iii) käyttäjien ohjaamisen tai siirtämisen Alustalle.

Raportoiva alustaoperaattori on mikä tahansa alustaoperaattori, jonka verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa tai joka on perustettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai jonka johto tai kiinteä toimipaikka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa (näihin viitataan yleisesti ilmaisulla ’EU:n alustat’).

Lisäksi sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat myös sellaiset alustaoperaattorit, jotka eivät täytä mitään näistä edellytyksistä mutta jotka helpottavat sellaisten raportoitavien myyjien olennaisia toimia, joilla on kotipaikka jossakin jäsenvaltiossa direktiivissä tarkoitetulla tavalla, tai kun on kyse jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden antamisesta vuokralle (näihin viitataan yleisesti ilmaisulla ’ulkomaiset alustat’). Jotta tällaiset alustat voisivat toimia unionissa, niiden on rekisteröidyttävä yhdessä jäsenvaltiossa (eli niiden on rekisteröidyttävä kerran) 8 ac artiklan 4 kohdan mukaisesti. Liitteessä V olevan IV jakson F kohdassa vahvistetaan rekisteröinnin yksityiskohdat. Jotta voidaan varmistaa ehdotettujen sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano ja tarkemmin ottaen Raportoivien alustaoperaattoreiden rekisteröinti ja tunnistaminen, 8 ac artiklan 4 kohdan 3 alakohdassa siirretään komissiolle täytäntöönpanovalta hyväksyä vakiomuotoinen lomake. Tätä valtaa on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

Alustaoperaattorit, joilla on jo arvonlisäverotunniste unionissa, eivät saa rekisteröityä missään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa arvonlisäverotunniste on annettu.

–Mitkä ovat raportoitavia toimia

Olennaisiin toimiin kuuluvat kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle, henkilökohtaisten palvelujen tarjoaminen, tavaroiden myynti, minkä tahansa liikennevälineen antaminen vuokralle sekä sijoittaminen ja lainoittaminen joukkorahoituksen yhteydessä.

Olennaisella toimella ei tarkoiteta toimea, jonka Myyjä suorittaa Raportoivan alustaoperaattorin työtekijänä.

Henkilökohtainen palvelu on palvelu, jonka yhteydessä yksi tai useampi henkilö tekee itsenäisesti tai Yksikön puolesta työtä, josta maksetaan ajan tai tehtävän perusteella. Palvelu suoritetaan käyttäjän pyynnöstä joko verkossa tai fyysisesti verkon ulkopuolella, kun sitä on ensin käsitelty alustan kautta.

–Kenen toimista on raportoitava

Myyjä on alustan käyttäjä, joka on rekisteröity alustalle ja joka harjoittaa jotakin Olennaisista toimista. Julkisen vallan yksikköä ei pidetä Myyjänä.

Aktiivinen myyjä on kuka tahansa myyjä, joka on tarjonnut Olennaista toimea raportointikauden aikana.

Raportoitavalla myyjällä tarkoitetaan Aktiivista myyjää, jolla oli raportointikauden aikana i) ensisijainen osoite jäsenvaltiossa tai ii) jäsenvaltiossa annettu TIN-verotunniste tai arvonlisäverotunniste tai iii) kun on kyse Myyjästä, joka on yksikkö, kiinteä toimipaikka jäsenvaltiossa. Raportoitavan myyjän, joka täyttää jonkin luetelluista edellytyksistä, katsotaan asuvan jäsenvaltiossa tätä direktiiviä sovellettaessa.

Lisäksi jokainen Aktiivinen myyjä, joka on antanut jäsenvaltiossa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta vuokralle raportointikauden aikana, on myös Raportoitava myyjä.

Ainoastaan Raportoitavan myyjän toimet ovat raportoitavia toimia.

Huolellisuusmenettelyt

Raportoivien alustaoperaattoreiden on suoritettava liitteessä olevassa II jaksossa vahvistetut huolellisuusmenettelyt Raportoitavien myyjien tunnistamiseksi.

II jakson B kohdassa annetaan säännökset erityistiedoista, jotka Raportoivan alustaoperaattorin on kerättävä Raportoitavalta myyjältä. Raportoivan alustaoperaattorin on todennettava kerätyt tiedot käyttämällä kaikkia tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat Raportoitavan alustaoperaattorin saatavilla sen kirjanpidossa, sekä kaikkia jäsenvaltion tai unionin maksutta käyttöön asettamia sähköisiä käyttöliittymiä verotunnisteen tai arvonlisäverotunnisteen voimassaolon varmistamiseksi. Vaihtoehtoisesti Raportoiva alustaoperaattori voi vahvistaa Myyjän henkilöllisyyden ja asuinpaikan suoraan käyttämällä jäsenvaltion tai unionin tarjoamaa sähköistä tunnistamispalvelua.

Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan jäsenvaltiossa, jossa Myyjällä on ensisijainen osoite. Jos Myyjän asuinjäsenvaltio ei ole sama kuin se, jossa sillä on ensisijainen osoite, Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan myös TIN-verotunnisteen tai Arvonlisäverotunnisteen antaneessa jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, jossa Myyjällä on kiinteä toimipaikka. Jos Raportoiva alustaoperaattori käyttää jäsenvaltion tai unionin tarjoamaa sähköistä tunnistamispalvelua, Myyjän katsotaan asuvan jokaisessa jäsenvaltiossa, jonka tällainen sähköinen tunnistamispalvelu on vahvistanut.

Raportoivan alustaoperaattorin on kerättävä ja todennettava vaaditut tiedot ja asetettava ne saataville Raportointikaudella 31. joulukuuta mennessä.

Raportoiva alustaoperaattori voi tukeutua aiempina Raportointikausina suoritettuihin huolellisuusmenettelyihin edellyttäen, että i) vaaditut tiedot on kerätty tai todennettu viimeisten 36 kuukauden aikana ja ii) sillä ei ole syytä olettaa, että kerätyistä tiedoista on tullut epäluotettavia tai virheellisiä.

Raportoiva alustaoperaattori voi nimetä toisen Alustaoperaattorin tai kolmannen osapuolen vastaamaan huolellisuusmenettelyihin liittyvistä velvoitteista.

Toimivaltaisille viranomaisille raportointi

Kerätyt ja todennetut tiedot on raportoitava kuukauden kuluessa sen Raportointikauden päättymisestä, jonka aikana Myyjä on tunnistettu Raportoitavaksi myyjäksi. Raportointi tapahtuu vain yhdessä jäsenvaltiossa (eli vain yksi ilmoitus). Raportoivan alustaoperaattorin, joka on ”EU:n alusta”, on raportoitava siinä jäsenvaltiossa, jossa se täyttää jonkin I jakson A kohdan 3 alakohdan a alakohdassa luetelluista edellytyksistä. Jos Raportoiva alustaoperaattori täyttää jonkin kyseisistä edellytyksistä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sen on valittava yksi jäsenvaltio, jossa se raportoi. Raportoivan alustaoperaattorin, joka on ”ulkomainen alusta”, on raportoitava siinä jäsenvaltiossa, johon se on rekisteröitynyt 8 ac artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Vastiketta ja muita määriä koskevat tiedot on raportoitava sen Raportointikauden neljännekseltä, jonka aikana Vastike on maksettu tai hyvitetty. Vastikkeen määritelmän ulkopuolelle jäävät Raportoivan alustan pidättämät tai perimät maksut, palkkiot tai verot.

Raportoivien alustaoperaattoreiden on muutetun 25 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava kullekin asianomaiselle henkilölle, että kyseistä henkilöä koskevia tietoja kerätään ja ilmoitetaan viranomaisille tämän direktiivin mukaisesti, sekä toimitettava kaikki tiedot, jotka rekisterinpitäjien on yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan toimitettava. Alustaoperaattoreiden on toimitettava kullekin henkilölle kaikki tiedot aina ennen tietojen raportoimista. Tämä ei rajoita yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia rekisteröidyn oikeuksia.

Alustaoperaattoreiden ilmoittamien tietojen automaattinen vaihto

Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa raportointi on suoritettu, on toimitettava alustaoperaattoreiden ilmoittamat tiedot jäsenvaltioille, joissa Raportoitava myyjä asuu liitteessä V olevan I jakson B kohdan 3 alakohdan mukaisesti ja/tai joissa kiinteä omaisuus sijaitsee. Uuden 8 ac artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, mitkä tiedot on raportoitava kyseisille jäsenvaltioille.

Tietojenvaihto tapahtuu kahden kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Tällainen oikea-aikainen tietojenvaihto antaa veroviranomaisille täydelliset tiedot, joiden avulla ne voivat laatia ennakkoon täytetyt vuotuiset verotuspäätökset.

Automaattinen tietojenvaihto tapahtuu sähköisesti EU:n yhteisen tietoliikenneverkon (CCN) kautta komission kehittämää XML-skeemaa käyttämällä.

Tehokas täytäntöönpano ja Myyjien tilien päättäminen

Jos Raportoitava myyjä ei toimita vaadittuja tietoja kahden muistutuksen jälkeen, Raportoivan alustaoperaattorin on suljettava Myyjän tili ja estettävä Myyjää rekisteröitymästä uudelleen alustalle kuuden kuukauden ajaksi tai estettävä Vastikkeen maksaminen Myyjälle (IV jakson A kohta).

Tehokkaat seuraamukset säännösten noudattamatta jättämisestä kansallisella tasolla

Seuraamuksia koskevaa 25 a artiklaa muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon tiedot, joita Alustaoperaattorit raportoivat 8 ac artiklan mukaisesti. Näin pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot säätävät seuraamuksista, joita sovelletaan, kun direktiivissä säädettyjä velvoitteita ei noudateta. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

iii) Hallinnollinen yhteistyö

•Jäsenvaltion virkamiesten läsnäolo toisessa jäsenvaltiossa suoritettavan tutkimuksen aikana

Direktiivin 11 artiklan 1 kohtaan tehtävässä muutoksessa pyynnön vastaanottava toimivaltainen viranomainen velvoitetaan vastaamaan pyyntöön, joka koskee toisen jäsenvaltion virkamiehen läsnäoloa tutkimuksen aikana. Vastauksen antamisen määräaika on 30 päivää, jonka kuluessa pyynnön esittävälle viranomaiselle on vahvistettava, että pyyntöön suostutaan, tai ilmoitettava pyynnön hylkäämisestä perusteluineen.

Muutetun 11 artiklan 2 kohdan mukaan henkilöitä voidaan haastatella ja tallenteita tutkia ilman pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön rajoituksia. Lisäksi annetaan mahdollisuus osallistua hallinnollisiin tutkimuksiin sähköisten viestintävälineiden avulla, jotta voidaan ottaa huomioon uudet viestintätavat.

•Samanaikaiset tarkastukset

Direktiivin 12 artiklan 3 kohtaa muutetaan edellyttämällä, että pyynnön vastaanottavat viranomaiset vastaavat samanaikaista tarkastusta koskevaan ehdotukseen 30 päivän kuluessa.

•Yhteiset tarkastukset

Direktiiviin lisätään II a jakso, jossa vahvistetaan selkeä oikeudellinen kehys kahden tai useamman jäsenvaltion yhteisille tarkastuksille.

Ehdotetun 12 a artiklan 1 kohdassa määritellään, mitä yhteisellä tarkastuksella tarkoitetaan: kyse on hallinnollisesta tutkimuksesta, jonka kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset suorittavat yhdessä. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tutkivat ennalta sovitulla ja koordinoidulla tavalla tapauksen, joka liittyy yhteen tai useampaan henkilöön, joiden osalta niillä on yhteinen intressi.

Yhteistä tarkastusta koskeva pyyntö

–Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen esittämä pyyntö

Ehdotetun 12 a artiklan 2 kohdassa käsitellään tilannetta, jossa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista suorittamaan tarkastuksen yhdessä. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on vastattava pyyntöön 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

Pyyntö voidaan hylätä perustelluista syistä. Esimerkkejä mahdollisista syistä annetaan 12 a artiklan 3 kohdassa.

–Henkilön esittämä pyyntö

Ehdotetun 12 a artiklan 4 kohta koskee tilannetta, jossa henkilö pyytää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista suorittamaan tarkastuksen yhdessä. Pyynnön vastaanottavien viranomaisten on vastattava pyyntöön 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

Pyyntö voidaan hylätä, jolloin hylkäämisen syyt on ilmoitettava pyynnön esittävälle henkilölle.

Henkilön käsite määritellään direktiivin 2011/16/EU 3 artiklassa.

Menettely

Ehdotetun 12 a artiklan 5 kohdassa selvennetään, että yhteisen tarkastuksen yhteydessä ei saisi kieltäytyä vaihtamasta tietoja, jotka liittyvät liike-, teollisuus- tai ammattisalaisuuksiin tai kaupalliseen menettelyyn, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi yleisen järjestyksen vastaista. Tällaisten vaihdettujen tietojen olisi kuitenkin pysyttävä luottamuksellisina toimintaan osallistuneiden toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa, eikä niitä saisi paljastaa kolmansille osapuolille.

Ehdotetun12 a artiklan 6 kohdassa edellytetään, että yhteinen tarkastus suoritetaan siinä jäsenvaltiossa sovellettavien menettelysopimusten mukaisesti, jossa tarkastustoimet toteutetaan. Yhteisen tarkastuksen aikana kerätyn näytön tulisi olla tarkastukseen osallistuvien jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten vastavuoroisesti tunnustamaa.

Ehdotetun 12 a artiklan 10 kohdassa käsitellään yhteisten tarkastusten kielijärjestelyjä ja tarkennetaan, että kyseisistä järjestelyistä sovitaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

Loppuraportti

Ehdotetun 12 a artiklan 7 kohdassa asetetaan velvollisuus, jonka mukaan osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on saavutettava yksimielisyys tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista, sekä kehotetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyrkimään yhteisymmärrykseen siitä, miten tarkastettavan henkilön tai henkilöiden verotuksellista asemaa on tulkittava. Yhteisen tarkastuksen päätelmät on esitettävä loppuraportissa. Yhteisen tarkastuksen loppukertomuksella olisi oltava vastaava oikeudellinen arvo kuin asiaankuuluvilla kansallisilla asiakirjoilla, jotka annetaan osallistuvissa jäsenvaltioissa tehdyn tarkastuksen tuloksena.

Ehdotetun 12 a artiklan 9 kohdan mukaan yhteisen tarkastuksen ja loppuraportin tuloksista on ilmoitettava tarkastetulle henkilölle tai tarkastetuille henkilöille 30 päivän kuluessa loppuraportin antamisesta.

Vastaava mukautus

Ehdotetun 12 a artiklan 8 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot säätävät direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä oikeudellisesta kehyksestä, joka antaa niille mahdollisuuden tehdä vastaavia mukautuksia.

iv) Muut säännökset

•Vaihdettujen tietojen käyttö

Direktiivin 16 artiklan 1 kohtaa muutetaan selventämällä, että direktiivin mukaisesti vaihdettuja tietoja voidaan käyttää arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen hallinnointiin, arviointiin ja täytäntöönpanon valvontaan.

•Arvioinnin tulosten pakollinen ilmoittaminen

Direktiivin 23 artiklan 2 kohtaa muutetaan siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan tarkastelemaan ja arvioimaan lainkäyttöalueellaan direktiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta ja ilmoittamaan arviointinsa tuloksista komissiolle vuosittain.

•Tietojenvaihdon keskeyttäminen

Muutetun 25 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat vähentää tietojenvaihtoon liittyviä tietoturvaloukkausten riskejä. Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisinä rekisterinpitäjinä päättää pyytää komissiota keskeyttämään tietojenvaihdon niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa tietoturvaloukkaus on tapahtunut.

Komissio jatkaa tietojenvaihtomenettelyä sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet komissiota käynnistämään uudelleen tämän direktiivin mukaisen tietojenvaihdon sen jäsenvaltion kanssa, jossa tietoturvaloukkaus on tapahtunut.

Tällainen keskeyttäminen täydentää niitä toimenpiteitä, joista säädetään yleisessä tietosuoja-asetuksessa tietoturvaloukkaukseen puuttumiseksi.

2020/0148 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 ja 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 19 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 20 ,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

1)Neuvoston direktiiviä 2011/16/EU 21 on muutettu useita kertoja viime vuosien aikana, jotta siinä on voitu ottaa huomioon verotuksen avoimuuteen tähtääviä uusia unionin aloitteita. Muutoksilla on pääasiassa otettu käyttöön raportointivelvoitteita, joihin liittyy tietojen ilmoittamista muille jäsenvaltioille ja jotka koskevat finanssitilejä, rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia sekä maakohtaisia raportteja ja raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä. Tällä tavoin muutoksilla on laajennettu automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaa. Veroviranomaisilla on nyt käytössään laajempi valikoima yhteistyövälineitä veropetosten, verovilpin ja veronkierron eri muotojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi.

2)Komissio on viime vuosina seurannut direktiivin 2011/16/EU soveltamista ja suorittanut sen arvioinnin vuonna 2019 22 . Automaattisessa tietojenvaihdossa on saatu aikaan merkittäviä parannuksia, mutta kaikenlaiseen tietojenvaihtoon ja hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvissä nykyisissä säännöksissä on edelleen parantamisen varaan.

3)Direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaan pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle kaikki tiedot, jotka ovat sen hallussa tai jotka se saa hallinnollisten tutkimusten tuloksena ja jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia veroja koskevien jäsenvaltioiden kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Tietojenvaihdon tehokkuuden varmistaminen ja pyyntöjen perusteettoman epäämisen estäminen sekä oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden takaaminen sekä verohallinnoille että verovelvollisille edellyttävät, että ennalta arvioidun olennaisuuden vaatimus määritellään selkeästi. Tässä yhteydessä olisi myös selvennettävä, että ennalta arvioidun olennaisuuden vaatimusta ei pitäisi soveltaa lisätietopyyntöihin, joita esitetään direktiivin 2011/16/EU 8 a artiklan mukaisen rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä tai ennakkohinnoittelusopimusta koskevan tietojenvaihdon seurauksena.

4)Verohallintojen käytännön kokemusten perusteella on toisinaan tarpeen käsitellä tietopyyntöjä, jotka koskevat sellaisten verovelvollisten ryhmää, joita ei voida yksilöidä erikseen vaan joita voidaan kuvata vain yhteisten ominaisuuksien perusteella. Tästä syystä on tarpeen antaa verohallinnoille mahdollisuus tehdä ryhmää koskevia tietopyyntöjä.

5)On tärkeää, että teollis- ja tekijänoikeuksista saatuja tuloja koskevia tietoja vaihdetaan jäsenvaltioiden välillä, sillä nämä tulot ovat alttiita voitonsiirtojärjestelyille niiden perustana olevien omaisuuserien suuren liikkuvuuden vuoksi. Rojaltit olisi sen vuoksi lisättävä pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tuloluokkiin, millä tehostetaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuntaa.

6)Talouden digitalisaatio on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Verovilppiin liittyvien monimutkaisten tilanteiden määrä kasvaa tämän johdosta jatkuvasti. Digitaalisten alustojen operaattoreita hyödyntämällä tarjottujen palveluiden rajatylittävä ulottuvuus on luonut monimutkaisen ympäristön, jossa verosääntöjen noudattamisen valvonta ja varmistaminen voi olla haastavaa. Verosääntöjen noudattaminen on puutteellista ja ilmoittamatta jätettyjen tulojen arvo on huomattava. Jäsenvaltioiden verohallinnoilla ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voisivat arvioida ja valvoa asianmukaisesti omassa maassaan digitaalisten alustojen välityksellä harjoitetusta kaupallisesta toiminnasta ansaittuja bruttotuloja. Erityisen ongelmallista tämä on silloin, kun tulot tai veron perusteena olevat summat kulkevat toisille lainkäyttöalueille sijoittautuneiden alustojen kautta.

7)Verohallinnot pyytävät säännöllisesti tietoja digitaalisten alustojen operaattoreilta. Tämä aiheuttaa alustaoperaattoreille huomattavia hallinnollisia ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia. Eräät jäsenvaltiot ovat samaan aikaan asettaneet yksipuolisen raportointivelvoitteen, mikä lisää alustaoperaattoreiden hallinnollista taakkaa, kun niiden on noudatettava useita kansallisia raportointivaatimuksia. Sen vuoksi olisi olennaisen tärkeää, että koko sisämarkkinoilla sovelletaan standardoitua raportointivelvoitetta.

8)Koska suurin osa digitaalisilla alustoilla toimivien myyjien tuloista tai veron perusteena olevista summista kulkee rajojen yli, olennaiseen toimeen liittyvien tietojen raportoinnista saataisiin lisähyötyä, jos ne ilmoitettaisiin myös jäsenvaltioille, joilla olisi oikeus verottaa kyseisiä ansiotuloja. Automaattinen tietojenvaihto veroviranomaisten välillä on erityisen tärkeää siksi, että viranomaiset saisivat käyttöönsä tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen asianmukaisella tavalla määrätä tuloveroja ja suoritettavaa arvonlisäveroa.

9)Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi raportointisääntöjen olisi oltava tehokkaita mutta yksinkertaisia. Digitaalisten alustojen avulla mahdolliseksi tehdyn kaupallisen toiminnan yhteydessä ilmenevien verotettavien tapahtumien havaitseminen on kiistatta vaikeaa ja verohallinnoille koituisi näistä tapauksista ylimääräistä hallinnollista rasitetta, minkä vuoksi on tarpeen asettaa alustaoperaattoreille raportointivelvoite. Alustaoperaattoreilla on paremmat edellytykset kerätä tarvittavat tiedot kaikista yksittäisellä alustalla toimivista ja sitä hyödyntävistä myyjistä sekä tarkistaa nämä tiedot.

10)Koska sekä luonnolliset henkilöt että yhteisöt käyttävät digitaalisia alustoja laajasti kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että tiedot ovat raportoitavissa myyjän oikeudellisesta luonteesta riippumatta. Olisi kuitenkin säädettävä poikkeuksesta julkisen vallan yksiköiden osalta, sillä niiden ei pitäisi joutua raportointivelvoitteen piiriin.

11)Verohallintojen olisi saatava tällaisesta toiminnasta saatujen tulojen raportoinnista kattavat tiedot, joita tarvitaan maksettavan tuloveron täsmälliseen määrittämiseen.

12)Yksinkertaisuuden vuoksi sekä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten keventämiseksi olisi kohtuullista edellyttää, että alustaoperaattorit raportoivat myyjien alustaa hyödyntämällä ansaitsemat tulot vain yhdessä jäsenvaltiossa.

13)Kun otetaan huomioon alustojen digitaalisuus ja muutosherkkyys, raportointivelvoite olisi ulotettava koskemaan myös niitä alustaoperaattoreita, jotka harjoittavat kaupallista toimintaa unionissa, mutta joiden verotuksellinen kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, joita ei ole perustettu jäsenvaltiossa, joita ei johdeta jäsenvaltiossa ja joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa jäsenvaltiossa. Näin varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset eri alustoille ja estettäisiin epätervettä kilpailua. Tätä varten ulkomaisilta alustoilta olisi edellytettävä rekisteröitymistä vain yhteen jäsenvaltioon ja tietojen raportoimista tälle jäsenvaltiolle sisämarkkinoilla toimimista varten.

14)Kun otetaan huomioon digitaalitaloudessa tapahtunut kehitys, raportoitavaan kaupalliseen toimintaan olisi kuuluttava myös kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen, henkilökohtaiset palvelut, tavaroiden myynti, minkä tahansa liikennevälineen vuokralle antaminen sekä sijoittaminen ja lainoittaminen joukkorahoituksen yhteydessä. Alustaoperaattorin työntekijänä toimivan myyjän harjoittaman toiminnan ei pitäisi kuulua raportoinnin piiriin.

15)Verovilpin ja veronkierron estämistä koskevan tavoitteen toteutuminen voitaisiin varmistaa edellyttämällä, että digitaalisten alustojen operaattorit raportoivat alustojen kautta saadut tulot varhaisessa vaiheessa ennen kuin kansalliset veroviranomaiset tekevät vuotuisen arvionsa veron määrästä. Jäsenvaltioiden veroviranomaisten työn helpottamiseksi raportoidut tiedot olisi vaihdettava kuukauden kuluessa siitä, kun ne on raportoitu. Automaattisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tietojenvaihdon olisi tapahduttava sähköisesti käyttäen nykyistä unionin kehittämää yhteistä tietoliikenneverkkoa, jäljempänä ’CCN’.

16)Komission suorittama direktiivin 2011/16/EU arviointi osoitti, että direktiivin soveltamisen tehokkuutta sekä soveltamisen mahdollistavia kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä on seurattava jatkuvasti. Jotta komissio voi jatkaa direktiivin 2011/16/EU mukaisen automaattisen tietojenvaihdon tehokkuuden asianmukaista valvontaa ja arviointia, jäsenvaltioille olisi määrättävä velvollisuus antaa tätä tietojenvaihtoa koskevat tilastot komissiolle tiedoksi vuosittain.

17)On tarpeen vahvistaa direktiivissä 2011/16/EU säädettyjä mekanismeja, jotka koskevat yhden jäsenvaltion verohallinnon virkamiesten läsnäoloa toisen jäsenvaltion alueella sekä kahden tai useamman jäsenvaltion suorittamia samanaikaisia tarkastuksia näiden tarkastusten tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Tästä seuraa, että toisen jäsenvaltion virkamiesten läsnäoloa sekä samanaikaisia tarkastuksia koskeviin pyyntöihin olisi annettava vastaus tietyssä määräajassa. Jos ulkomaiset virkamiehet ovat läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa toisen jäsenvaltion alueella tai osallistuvat siihen sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, heidän olisi voitava haastatella henkilöitä suoraan ja tarkastella asiakirjoja.

18)Jäsenvaltion, joka aikoo tehdä samanaikaisen tarkastuksen, on ilmoitettava aikomuksestaan muille asianomaisille jäsenvaltioille. Vaikka kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vastattava ehdotukseen, on kuitenkin tärkeää varmistaa, että vastaus annetaan kohtuullisessa määräajassa. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi sen vuoksi vastattava ehdotukseen 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 23 perustetun Fiscalis 2020 ‑ohjelman tuella suoritetut monenväliset valvontatoimet ovat osoittaneet, että on hyödyllistä valvoa koordinoidusti yhtä tai useampaa sellaista verovelvollista, joiden osalta kahdella tai useammalla unionin verohallinnolla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä. Koska yhteisille tarkastuksille ei ole erillistä oikeusperustaa, tällaisten yhteisten toimien perustana ovat tällä hetkellä ulkomaisten virkamiesten läsnäoloa toisten jäsenvaltioiden alueella sekä samanaikaisia tarkastuksia koskevat direktiivin 2011/16/EU säännökset. Monissa tapauksissa tämä käytäntö on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi myös oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden kannalta.

20)Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä selkeä ja tehokas oikeudellinen kehys, jotta niiden veroviranomaiset voivat suorittaa yhteisiä tarkastuksia rajatylittävää toimintaa harjoittaville henkilöille. Yhteiset tarkastukset ovat kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yhdessä suorittamia hallinnollisia tutkimuksia, joissa kohteena on tapaus, joka liittyy yhteen tai useampaan henkilöön, joiden osalta näillä jäsenvaltioilla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä. Yhteisillä tarkastuksilla voi olla suuri merkitys sisämarkkinoiden toiminnan parantamisessa. Yhteisten tarkastusten rakenne olisi suunniteltava niin, että selkeillä menettelysäännöillä tarjotaan verovelvollisille oikeusvarmuutta myös kaksinkertaisen verotuksen riskin pienentämiseksi.

21)Menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi yhteisiä tarkastuksia koskeviin pyyntöihin olisi vastattava tietyssä määräajassa. Pyyntöjen hylkäämiselle olisi esitettävä asianmukaiset perustelut. Yhteisiin tarkastuksiin olisi sovellettava sen jäsenvaltion menettelyjä, jossa itse tarkastustoimi toteutetaan. Yhteisen tarkastuksen aikana kerätyn näytön olisi samoin oltava osallistuvien jäsenvaltioiden vastavuoroisesti tunnustamaa. Yhtä tärkeää on, että toimivaltaiset viranomaiset saavuttavat yksimielisyyden tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista ja pyrkivät yhteisymmärrykseen siitä, miten tarkastettavan henkilön tai henkilöiden verotuksellista asemaa tulkitaan. Sen varmistamiseksi, että yhteisen tarkastuksen tulokset voidaan toimeenpanna osallistuvissa jäsenvaltioissa, loppukertomuksella olisi oltava vastaava oikeudellinen arvo kuin asiaankuuluvilla kansallisilla asiakirjoilla, jotka annetaan osallistuvissa jäsenvaltioissa tehdyn tarkastuksen tuloksena. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa säädettävä oikeudellisesta kehyksestä, jolla vastaava mukautus toteutetaan.

22)Kun otetaan huomioon, että yhteisten tarkastusten perustana on osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen luottamus, yhteisen tarkastuksen yhteydessä ei pitäisi kieltäytyä vaihtamasta tietoja, jotka liittyvät liike-, teollisuus- tai ammattisalaisuuksiin tai kaupalliseen menettelyyn, tai tietoja, joiden ilmaiseminen olisi yleisen järjestyksen vastaista. Sellaisten vaihdettujen tietojen olisi kuitenkin pysyttävä luottamuksellisina, eikä niitä saisi paljastaa kolmansille osapuolille.

23)On tärkeää varmistaa myös pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon sekä toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön tehokkuus. Sen vuoksi toimivaltaiset viranomaiset, jotka saavat tietoja direktiivin 2011/16/EU 5 tai 9 artiklan mukaisesti, olisi velvoitettava antamaan palaute tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikesta pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta 30 päivän kuluessa siitä, kun pyydettyjen tietojen käytön tulos on tiedossa.

24)On tärkeää, että direktiivin 2011/16/EU mukaisesti toimitettuja tietoja käytetään periaatteessa mainitun direktiivin aineelliseen soveltamisalaan kuuluvien verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen. Tällä perusteella sekä arvonlisäveron merkityksen sisämarkkinoiden toiminnalle huomioon ottaen on aiheellista selventää, että jäsenvaltioiden välillä toimitettuja tietoja voidaan käyttää myös arvonlisäveron sekä muiden välillisten verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen.

25)Jäsenvaltioiden välillä direktiivin 2011/16/EU nojalla vaihdettujen henkilötietojen tehokas suojaaminen on olennaisen tärkeää. Jos yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 24 4 artiklan 12 kohdassa tarkoitettu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, jäsenvaltioiden olisi tietojen yhteisrekisterinpitäjinä päätettävä, edellyttääkö tietoturvaloukkaus tietojenvaihdon keskeyttämistä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kanssa, jossa tai joissa tietoturvaloukkaus tapahtui, ja olisiko komissiota henkilötietojen käsittelijänä pyydettävä keskeyttämään tällaiset tietojenvaihdot. Keskeytyksen olisi jatkuttava siihen asti, kun jäsenvaltiot pyytävät komissiota ottamaan uudelleen käyttöön direktiivin 2011/16/EU mukaiset tietojenvaihdot sen jäsenvaltion kanssa, jossa tietoturvaloukkaus tapahtui.

26)Jotta direktiivin 2011/16/EU täytäntöönpanolle ja erityisesti veroviranomaisten väliselle automaattiselle tietojenvaihdolle voitaisiin varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vakiomuotoinen lomake, johon kuuluu rajattu määrä osia, mukaan lukien kielijärjestelyt. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 mukaisesti.

27)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 26 42 artiklan mukaisesti.

28)Kaikessa tähän direktiiviin liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EU) 2016/679 ja asetusta (EU) 2018/1725.

29)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

30)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välinen tehokas hallinnollinen yhteistyö sellaisin edellytyksin, jotka ovat yhteensopivia sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa. Direktiivin tavoite, verohallintojen välisen yhteistyön parantaminen, edellyttää yhdenmukaisia sääntöjä, joita voidaan hyödyntää tehokkaasti rajatylittävissä tilanteissa, minkä vuoksi tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

31)Sen vuoksi direktiiviä 2011/16/EU olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

1)Korvataan 3 artiklan 9 kohta seuraavasti:

a)Korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa sekä 8 a, 8 aa, 8 ab ja 8 ac artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin.”

b)Korvataan ensimmäisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)kun sovelletaan muita tämän direktiivin säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a, 8 aa ja 8 ac artiklaa, tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyä ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista.”

c)Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Isoilla alkukirjaimilla 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä. Isoilla alkukirjaimilla 8 aa artiklassa ja liitteessä III kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä III olevissa vastaavissa määritelmissä. Isoilla alkukirjaimilla 8 ac artiklassa ja liitteessä V kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä V olevissa vastaavissa määritelmissä.”

2)Lisätään artiklat seuraavasti:

”5 a artikla

Ennalta arvioitu olennaisuus

1.Tietoja, joita 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö koskee, pidetään ennalta arvioiden olennaisina, jos pyynnön esittävä viranomainen katsoo pyynnön esittämishetkellä, että kyseisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti on olemassa kohtalainen mahdollisuus, että pyydetyt tiedot ovat olennaisia yhden tai useamman verovelvollisen veroasioille riippumatta siitä, onko verovelvolliset yksilöity nimen perusteella tai muulla tavalla, ja että ne ovat tutkinnan kannalta perusteltuja.

2.Pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on pyydettyjen tietojen ennalta arvioidun olennaisuuden osoittamiseksi toimitettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle lisätietoja, erityisesti verotuksellisesta tarkoituksesta, jota varten tietoja pyydetään, sekä seikoista, joiden perusteella pyydetyt tiedot ovat pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa tai pyynnön vastaanottavan viranomaisen toimivallan alueella asuvan henkilön hallussa tai määräysvallassa.

5 b artikla

Ryhmää koskevat pyynnöt

Edellä 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö voi koskea sellaisten verovelvollisten ryhmää, joita ei voida yksilöidä erikseen nimen perusteella tai muulla tavalla vaan joita kuvataan yhteisillä ominaisuuksilla.

Tällaisissa tapauksissa pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle seuraavat tiedot:

a)kattava kuvaus ryhmän yhteisistä ominaisuuksista; ja

b)selvitys sovellettavasta lainsäädännöstä ja tosiseikoista, joiden perusteella on syytä uskoa, että ryhmään kuuluvat verovelvolliset eivät ole noudattaneet sovellettavaa lainsäädäntöä, mukaan lukien sellaisen kolmannen osapuolen osallistumiseen liittyvät tosiseikat ja olosuhteet, joka on aktiivisesti myötävaikuttanut ryhmään kuuluvien verovelvollisten mahdolliseen lainsäädännön noudattamatta jättämiseen.”

3)Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Edellä 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että hallinnollinen tutkimus ei ole tarpeen, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt tähän.”

4)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa noudattaen ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat saatavilla olevat tiedot seuraavista erityisistä tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä ymmärretään tiedot ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla:

a)työtulo;

b)johtajanpalkkiot;

c)henkivakuutustuotteet, joita muut tietojenvaihtoa koskevat unionin oikeudelliset välineet ja muut vastaavat toimenpiteet eivät kata;

d)eläkkeet;

e)kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatava tulo;

f)rojaltit.

Niiden verokausien osalta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisen yhteydessä on ilmoitettava asuinjäsenvaltion TIN-verotunniste.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain vähintään kaksi ensimmäisessä alakohdassa mainittua tulo- ja pääomalajia, joiden osalta ne toimittavat tietoja toisessa jäsenvaltiossa asuvista henkilöistä.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2023 vähintään neljä 1 kohdassa lueteltua lajia, joista kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen ilmoitettava minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot. Tiedot on annettava 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen alkavilta verotuskausilta.”

b)Poistetaan 3 kohdan toinen alakohta.

c)Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.Tämän artiklan 1 ja 3 a kohdan mukaisia tietoja vaihdetaan vuosittain yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.”

5)Muutetaan 8 a artikla seuraavasti:

a)Korvataan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta viipymättä sen jälkeen, kun rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin, ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen kalenterivuoden ensimmäisen puolikkaan päättymisestä, jona rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin;”.

b)Korvataan 6 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)sellainen tiivistelmä rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen sisällöstä, mukaan lukien yleinen kuvaus olennaisesta liiketoiminnasta taikka olennaisista liiketoimista tai liiketoimien sarjasta sekä kaikki muut tiedot, jotka voisivat auttaa toimivaltaista viranomaista mahdollisen veroriskin arvioinnissa, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;”.

c)Korvataan 10 kohta seuraavasti:

”10.Sen estämättä, mitä 1 artiklan 1 kohdassa sanotaan ennalta arvioidusta olennaisuudesta ja 5 a artiklassa säädetään ennalta arvioidun olennaisuuden edellytyksistä, jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti ja 21 artiklan 4 kohdan huomioon ottaen pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen koko tekstin.”

6)Lisätään artikla seuraavasti:

”8 ac artikla

Alustaoperaattoreiden ilmoittamia tietoja koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia alustaoperaattoreita vaaditaan noudattamaan liitteessä V olevissa II ja III jaksossa vahvistettuja huolellisuus- ja raportointivaatimuksia. Kunkin jäsenvaltion on myös varmistettava näiden sääntöjen tehokas täytäntöönpano ja niiden noudattaminen liitteessä V olevan IV jakson mukaisesti.

2.Liitteessä V olevissa II ja III jaksossa olevien sovellettavien huolellisuus- ja raportointivaatimusten mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen toimitettava 3 kohdassa säädetyssä määräajassa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa Raportoitavalla myyjällä on kotipaikka V liitteessä olevan I jakson B kohdan 3 alakohdan toisen alakohdan mukaisesti ja/tai jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, kustakin Raportoitavasta myyjästä Raportointikausilta 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen seuraavat tiedot:

a)Raportoivan alustaoperaattorin nimi, sääntömääräisen kotipaikan osoite ja TIN-verotunniste sekä sen Alustan toiminimi tai niiden Alustojen toiminimet, josta tai joista Raportoiva alustaoperaattori raportoi tietoja;

b)etu- ja sukunimi Myyjästä, joka on luonnollinen henkilö, ja virallinen nimi Myyjästä, joka on Yksikkö;

c)Ensisijainen osoite;

d)jokainen myyjälle annettu TIN-verotunniste tai sellaisen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto, mukaan lukien kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat tällaisia antaneet;

e)yritysrekisterinumero Myyjästä, joka on Yksikkö;

f)Myyjän arvonlisäverotunniste, jos se on saatavilla;

g)syntymäajat Myyjistä, jotka ovat luonnollisia henkilöitä;

h)sen tilin Finanssitilitunniste, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla eikä sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa Myyjällä on kotipaikka, ole ilmoittanut kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ettei se aio käyttää Finanssitilitunnistetta tähän tarkoitukseen;

i)sen finanssitilin haltijan nimi, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on eri kuin Raportoitavan myyjän nimi, ja kyseisen tilin numero, jos nämä tiedot on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla, sekä kaikki muut kyseistä tilinhaltijaa koskevat tilitunnistetiedot, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla;

j)kukin jäsenvaltio, joissa Raportoitavalla myyjällä on kotipaikka V liitteessä olevan I jakson B kohdan 3 alakohdan toisen alakohdan mukaisesti;

k)Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä;

l)kaikki Raportoivan alustan Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana pidättämät tai perimät maksut, palkkiot tai verot.

Jos Raportoitava myyjä tarjoaa kiinteän omaisuuden vuokrauspalveluja, seuraavat lisätiedot on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa Raportoitavalla myyjällä on verotuksellinen kotipaikka:

a)kunkin Kiinteistökokonaisuuden osoite, joka määritetään liitteessä V olevan II jakson E kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, sekä vastaava kiinteistörekisterinumero, jos se on saatavilla;

b)jos tieto on saatavilla, niiden päivien lukumäärä, joina kukin Kiinteistökokonaisuus oli vuokralle annettuna Raportointikauden aikana, sekä kunkin Kiinteistökokonaisuuden tyyppi.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tietojen ilmoittaminen on tehtävä 20 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoista lomaketta käyttäen kahden kuukauden kuluessa sen Raportointikauden päättymisestä, jota Raportoivan alustaoperaattorin raportointivelvoitteet koskevat.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen raportointivelvoitteiden täyttämiseksi kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tarvittavat säännöt, joilla liitteessä V olevan I jakson A kohdan 3 alakohdan b kohdassa tarkoitettua Raportoivaa alustaoperaattoria vaaditaan rekisteröitymään unionissa. Rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava yksilöllinen tunnistenumero tällaiselle Raportoivalle alustaoperaattorille.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti Raportoiva alustaoperaattori voi päättää ilmoittautua yhden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten rekisteriin liitteessä V olevan IV jakson F kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Raportoivien alustaoperaattorien rekisteriin ilmoittautumisen ja tunnistamisen kannalta tarpeelliset käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

7)Muutetaan 8 b artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tilastot 8 artiklan 1 ja 3a kohdan, 8 aa artiklan ja 8 ac artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.”

b)Poistetaan 2 kohta.

8)Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, että edellisen valtuuttamat virkamiehet jälkimmäisen vahvistamien menettelyllisten järjestelyjen mukaisesti

a)ovat läsnä virastoissa, joissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallintoviranomaiset suorittavat tehtäviään;

b)ovat läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella suoritettavissa hallinnollisissa tutkimuksissa;

c)tarvittaessa osallistuvat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion suorittamiin hallinnollisiin tutkimuksiin sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

Toimivaltaisen viranomaisen on vastattava ensimmäisen alakohdan mukaiseen pyyntöön 30 päivän kuluessa ja vahvistettava pyynnön esittävälle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä.

Kun pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirja-aineistoon, joka on pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten käytettävissä, siitä on annettava jäljennökset pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille.”

b)Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kun pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehet ovat läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa tai osallistuvat niihin sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, he voivat haastatella henkilöitä ja tarkastella asiakirjoja.”

9)Korvataan 12 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, haluaako se osallistua samanaikaisiin tarkastuksiin. Sen on vahvistettava samanaikaista tarkastusta ehdottaneelle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä 30 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.”

10)Lisätään jakso seuraavasti:

”II a JAKSO

Yhteiset tarkastukset

12 a artikla

Yhteiset tarkastukset

1.Tässä direktiivissä ’yhteisellä tarkastuksella’ tarkoitetaan hallinnollista tutkimusta, jonka suorittavat yhdessä kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jotka ennalta sovitulla ja koordinoidulla tavalla tutkivat tapauksen, joka liittyy yhteen tai useampaan henkilöön, joiden osalta viranomaisten jäsenvaltioilla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä.

2.Kun yhden jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää toisen jäsenvaltion (tai toisten jäsenvaltioiden) toimivaltaista viranomaista suorittamaan yhteisen tarkastuksen yhdelle tai useammalle henkilölle, joiden osalta kaikkien viranomaisten jäsenvaltioilla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä, pyynnön vastaanottavien viranomaisten on vastattava pyyntöön 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

3.Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen yhteistä tarkastusta koskeva pyyntö voidaan hylätä perustelluista syistä ja erityisesti seuraavista syistä:

a)pyydetyn yhteisen tarkastuksen yhteydessä olisi tehtävä tutkimuksia tai toimitettava tietoja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön vastaisesti;

b)pyynnön esittävä viranomainen ei oikeudellisista syistä voi toimittaa vastaavia tietoja kuin ne, joita pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion edellytettäisiin toimittavan yhteisen tarkastuksen aikana.

4.Jos yksi tai useampi henkilö pyytää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tekemään yhteisen tarkastuksen tälle henkilölle tai näille henkilöille, pyynnön vastaanottavien viranomaisten on vastattava pyyntöön 30 päivän kuluessa.

Jos pyynnön vastaanottava viranomainen hylkää pyynnön, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle henkilölle tai esittäville henkilöille hylkäämisen syyt.

5.Sen estämättä, mitä 17 artiklan 4 kohdassa säädetään rajoituksista, tietojen toimittamisesta jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tämän artiklan mukaisen yhteisen tarkastuksen yhteydessä ei voida kieltäytyä sillä perusteella, että se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä. Tämä ei vaikuta pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuuteen olla välittämättä tai millään tavoin paljastamatta näitä tietoja kolmansille osapuolille.

6.Yhteiset tarkastukset on suoritettava niiden menettelyllisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltiossa, jossa tarkastukseen liittyvät toimet toteutetaan. Kaikkien muiden yhteiseen tarkastukseen osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tunnustettava vastavuoroisesti näyttö, joka on kerätty yhdessä jäsenvaltiossa tehdyn yhteisen tarkastuksen yhteydessä sen lainsäädännön mukaisesti.

7.Jos kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset suorittavat yhteisen tarkastuksen, niiden on saavutettava yksimielisyys tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista ja pyrittävä yhteisymmärrykseen tarkastuksen kohteena olleen henkilön tai olleiden henkilöiden verotuksellisesta asemasta yhteisen tarkastuksen tulosten perusteella. Tarkastuksen päätelmät on sisällytettävä loppukertomukseen, jolla on oltava vastaava oikeudellinen arvo kuin tarkastuksen jälkeen annettavilla asiaankuuluvilla kansallisilla asiakirjoilla.

8.Loppukertomuksen täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden on säädettävä lailla mahdollisuudesta toteuttaa vastaava mukautus.

9.Yhteisen tarkastuksen suorittaneiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava tarkastuksen tulokset, mukaan lukien loppukertomus, tiedoksi tarkastetulle henkilölle tai tarkastetuille henkilöille 30 päivän kuluessa loppukertomuksen antamisesta.

10.Yhteisen tarkastuksen kielijärjestelyistä sopivat siihen osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset.”

11)Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos toimivaltainen viranomainen antaa tietoja 5 tai 9 artiklan nojalla, tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä palaute tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun pyydettyjen tietojen käytön tulos on tiedossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion verosalaisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä käytännön järjestelyt näissä tapauksissa tapahtuvaa palautteen antamista varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

12)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa toisilleen ilmoittamia tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa. Tällaisia tietoja voidaan käyttää jäsenvaltioiden 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien kansallisten lakien arvioimiseen, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon sekä arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen.

b)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.Tämän direktiivin nojalla vastaanotettuja tietoja ja asiakirjoja saa käyttää muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luvalla, joka ilmoittaa tiedot tämän direktiivin nojalla, ja vain siltä osin kuin on sallittua tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.

Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille luettelo niistä muista kuin 1 kohdassa mainituista tarkoituksista, joihin tietoja ja asiakirjoja voidaan sen kansallisen lainsäädännön perusteella käyttää. Tiedot vastaanottava toimivaltainen viranomainen voi käyttää saatuja tietoja ja asiakirjoja kaikkiin luettelon toimittavan jäsenvaltion ilmoittamiin tarkoituksiin ilman ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua lupaa.”

13)Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.Viranomaisen, joka vastaanottaa pyynnön jäsenvaltiossa, on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot toisessa jäsenvaltiossa olevalle pyynnön esittävälle viranomaiselle sillä edellytyksellä, että pyynnön esittävä viranomainen on käyttänyt kaikki tavanomaiset tietolähteet, joita se olisi kyseisissä olosuhteissa voinut käyttää pyydettyjen tietojen saamiseksi, ja käyttänyt kaikkia käytettävissä olevia keinoja, lukuun ottamatta niitä, joista aiheutuisi suhteettomia vaikeuksia, vaarantamatta tavoitteidensa saavuttamista.”

14)Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vakiomuotoiseen lomakkeeseen on sisällytettävä ainakin seuraavat pyynnön esittävän viranomaisen antamat tiedot:

a)tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyys sekä, kun on kyse 5 b artiklan mukaisista ryhmää koskevista pyynnöistä, kattava kuvaus ryhmän yhteisistä ominaisuuksista;

b)verotuksellinen tarkoitus, jota varten tiedot hankitaan.”

b)Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.Edellä olevan 9 artiklan mukaiset oma-aloitteisesti annetut tiedot ja niitä koskevat 10 artiklan mukaiset vahvistukset, 13 artiklan mukaiset hallinnollista tiedoksiantoa koskevat pyynnöt, 14 artiklan mukaiset palautteet sekä 16 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot on lähetettävä käyttäen komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista lomaketta.

4. Edellä olevien 8 artiklan ja 8 ac artiklan mukainen automaattinen tietojenvaihto on tehtävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa.”

15)Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”7.Komissio kehittää verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan turvallisen keskitetyn rajapinnan, jossa jäsenvaltiot ilmoittavat tietoja 20 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisia vakiomuotoisia lomakkeita käyttäen, sekä antaa siihen liittyvää teknistä ja logistista tukea. Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rajapintaan. Komissiolla on tilastojen keräämistä varten pääsy rajapintaan kirjattuja tietojenvaihtoja koskeviin tietoihin, jotka voidaan poimia automaattisesti. Komission pääsy tietoihin ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa tilastoja tietojenvaihdoista 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

16)Korvataan 22 artiklan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.Niiden jäsenvaltioissa säädettyjen lakien täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, sekä tässä direktiivissä vahvistetun hallinnollisen yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä laissa siitä, että veroviranomaisilla on pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849* 13, 30, 31, 32 a ja 40 artiklassa tarkoitettuihin mekanismeihin, menettelyihin, asiakirjoihin ja tietoihin.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”

17)Korvataan 23 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Jäsenvaltioiden on omalla lainkäyttöalueellaan tutkittava ja arvioitava tämän direktiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta verovilpin ja veronkierron torjunnassa, ja niiden on toimitettava arviointinsa tulokset vuosittain komissiolle.”

18)Korvataan 23 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, ja niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, komissio voi julkaista vuosittain anonymisoidut yhteenvedot tilastotiedoista, joita jäsenvaltiot toimittavat sille 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

19)Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.Raportoivia finanssilaitoksia, välittäjiä, Raportoivia alustaoperaattoreita ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679* tarkoitettuina yhteisinä rekisterinpitäjinä, ja komissiota pidetään mainitussa asetuksessa tarkoitettuna tietojen käsittelijänä.

3.Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tapauksen mukaan sen toimivaltainen viranomainen tai kukin sen lainkäyttöalueella toimiva Raportoiva finanssilaitos tai välittäjä tai Raportoiva alustaoperaattori:

a)ilmoittaa kullekin asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, että häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti;

b)antaa kullekin luonnolliselle henkilölle kaikki tiedot, jotka hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä, riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen tietojen ilmoittamista.

Sen estämättä, mitä ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, joilla Raportoivat alustaoperaattorit velvoitetaan ilmoittamaan raportoidusta Vastikkeesta Raportoitaville myyjille.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).”

b)Lisätään kohta seuraavasti:

”5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 12 kohdassa tarkoitettu henkilötietojen tietoturvaloukkaus tapahtuu, toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää henkilötietojen käsittelijänä toimivaa komissiota lieventävänä toimenpiteenä keskeyttämään tämän direktiivin mukaisen tietojenvaihdon sen jäsenvaltion kanssa, jossa tietoturvaloukkaus tapahtui.

Keskeytyksen on jatkuttava siihen asti, kun toimivaltaiset viranomaiset pyytävät komissiota ottamaan uudelleen käyttöön tämän direktiivin EU mukaiset tietojenvaihdot sen jäsenvaltion kanssa, jossa tietoturvaloukkaus tapahtui.”

20)Korvataan 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa, 8 ab ja 8 ac artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”

21)Lisätään uusi liite V, jonka teksti on tämän direktiivin liitteenä.

2 artikla

1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2022.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 27

14.03

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☒ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 28

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Komission vuoden 2017 työohjelman painopisteiden joukossa on verovilpin torjuminen. Sen vuoksi keskeinen toiminta-ala on tehostaa edelleen verovilpin torjuntaa sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja tietojenvaihtoa.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite

Ehdotetun lainsäädännön tavoitteena on parantaa hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin 2011/16/EU nykyisten säännösten toimivuutta. Ehdotetut parannukset koskevat kaikkia tietojenvaihdon ja hallinnollisen yhteistyön muotoja. Lisäksi niillä pyritään laajentamaan automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaa alustaoperaattorien ilmoittamien tietojen osalta.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toimintoperusteinen budjetointi 3

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Voimassa olevien säännösten parantamisella pitäisi olla myönteinen vaikutus hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin 2011/16/EU tehokkaaseen soveltamiseen. Nykyisten tehottomuuksien korjaaminen yhdenmukaisella tavalla takaa oikeusvarmuuden ja selkeyden.

Digitaalisten alustojen käytöstä saatuja tuloja koskevalla raportointivelvoitteella pyritään ensisijaisesti siihen, että veroviranomaisille tiedotetaan toimista, jotka ulottuvat yhden lainkäyttöalueen ulkopuolelle. Kun tietoja raportoidaan asianomaisille lainkäyttöalueille ja vaihdetaan niiden kanssa, toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida paikkansapitävien ja täydellisten tietojen perusteella, kuinka paljon veroa on maksettava. Asettamalla digitaalisille alustoille raportointivaatimus varmistetaan myös, että myyjien tulot ilmoitetaan ja että tämä tapahtuu siten, että eri myyjät saavat tasapuoliset toimintaedellytykset riippumatta siitä, toimivatko ne digitaalisten alustojen kautta. Lisäksi kaikkiin alustaoperaattoreihin sovelletaan samoja vaatimuksia.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin 2011/16/EU vaatimukset vaikuttavat tässä muutosehdotuksessa seuraaviin seikkoihin: i) jäsenvaltioiden vuosittain toimittamat tietojenvaihtotilastot ja ii) komission kyseisten tilastojen perusteella antama kertomus, jossa arvioidaan myös automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Hallinnollisesta yhteistyöstä annettua direktiiviä 2011/16/EU muutetaan, jotta voidaan parantaa nykyisten säännösten toimivuutta heti muutosten tultua voimaan ja ottaa käyttöön digitaalisten alustojen operaattoreita koskevia velvoitteita. Näin pyritään keräämään ja raportoimaan tietoja tuloista, joita verovelvolliset saavat digitaalisten alustojen kautta.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n tasolla toteutettava toimi tuo lisäarvoa verrattuna yksittäisten jäsenvaltioiden kyseisellä alalla tekemiin aloitteisiin. Ensinnäkin sillä varmistetaan sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen koko EU:ssa. Toiseksi kaikkiin soveltamisalaan kuuluviin alustoihin sovelletaan samoja raportointivaatimuksia. Kolmanneksi raportointiin liittyy tietojenvaihto, jonka avulla verohallinnot saavat kattavat tiedot digitaalisen alustan kautta ansaituista tuloista. EU:n tasolla toteutettavalla koordinoidulla toimella voidaan sen vuoksi varmistaa tietojenvaihdossa ja hallinnollisessa yhteistyössä käytettävän järjestelmän tehokkuus ja kattavuus paremmin kuin jäsenvaltioiden yksittäisillä aloitteilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kahdellatoista jäsenvaltiolla on digitaalisten alustojen operaattoreita koskevaa lainsäädäntöä ja/tai hallinnollisia ohjeita, joiden perusteella alustaoperaattoreiden on raportoitava veroviranomaisille tietoja alustallaan toimivista myyjistä. Neljä muuta jäsenvaltiota suunnittelee ottavansa tällaista lainsäädäntöä tai hallinnollista ohjeistusta käyttöön. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia, jotka ovat kohdistuneet alustojen helpottamiin liiketoimiin. Niitä on toteutettu muun muassa auditointien, kirjeiden ja tiedotuskampanjoiden muodossa.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Koska ehdotuksella aiotaan muuttaa hallinnollisesta yhteistyöstä annettua direktiiviä 2011/16/EU, ehdotuksen tarkoituksiin voidaan käyttää kyseisen direktiivin puitteissa jo vahvistettuja tai kehitteillä olevia menettelyjä, järjestelyjä ja tietoteknisiä välineitä.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ Ehdotetun toimen/aloitteen kesto on rajattu

–◻ toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

–◻ rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 29

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Tämä ehdotus perustuu voimassa olevaan automaattisen tietojenvaihdon kehykseen ja järjestelmiin, jotka kehitettiin direktiivin 2011/16/EU 21 artiklan mukaisesti direktiivin edellisen tarkistuksen yhteydessä. Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vakiomuotoisia lomakkeita ja formaatteja tietojenvaihtoa varten toteuttamalla täytäntöönpanotoimenpiteitä. Komissio vastaa jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon mahdollistavan CCN-verkon kehittämisestä, ja jäsenvaltiot sitoutuvat kehittämään tarvittavat kansalliset infrastruktuurit, jotka mahdollistavat CCN-verkon kautta tapahtuvan tietojenvaihdon.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Jäsenvaltiot sitoutuvat

– toimittamaan komissiolle vuosittaisen arvioinnin 8, 8 a, 8 aa ja 8 ab artiklassa sekä ehdotetussa 8 ac artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista;

– antamaan luettelon tilastotiedoista, jotka komissio vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä (täytäntöönpanotoimenpiteet) noudattaen ja joita tarvitaan tämän direktiivin arviointiin.

Komissio on direktiivin 27 artiklan mukaisesti sitoutunut antamaan kertomuksen direktiivin soveltamisesta joka viides vuosi 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen. Tämän (hallinnollista yhteistyötä koskevaa direktiiviä muuttavan) ehdotuksen tulokset sisällytetään kertomukseen, joka annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2028.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Mahdollisia riskejä ovat seuraavat:

– Jäsenvaltiot sitoutuvat toimittamaan komissiolle tilastotiedot, joita hyödynnetään direktiivin arvioinnissa. Komissio sitoutuu antamaan näihin tietoihin perustuvan kertomuksen viiden vuoden välein. Automaattisen tietojenvaihdon osalta jäsenvaltiot sitoutuvat toimittamaan komissiolle vuosittaisen arvioinnin kyseisen tietojenvaihdon vaikuttavuudesta. Tähän saattaa liittyä se riski, että komission saamat tiedot eivät ole laadultaan odotusten mukaisia.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Fiscalis-ohjelma tukee sisäisen valvonnan järjestelmää 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 1286/2013 30 mukaisesti tarjoamalla rahoitusta seuraavia toimia varten:

– yhteiset toiminnat (esim. hanketyöryhmien muodossa);

– teknisten eritelmien laatiminen, mukaan lukien XML-skeema.

Valvontastrategian keskeiset elementit ovat seuraavat:

Julkiset hankinnat

Varainhoitoasetuksissa määritellyt valvontamenetelmät: Hankintasopimuksia laadittaessa sovelletaan aina komission yksiköiden vakiintuneita maksunvarmennusmenettelyjä ja kiinnitetään huomiota sopimusvelvoitteisiin sekä moitteettomaan varainhoitoon ja yleiseen hallintoon. Kaikissa komission ja edunsaajien välillä tehdyissä sopimuksissa mainitaan petoksentorjuntakeinot (valvonta, raportointi jne.). Jokaisen yksittäisen sopimuksen perustana ovat laaditut yksityiskohtaiset ohjesäännöt. Hyväksymismenettelyssä noudatetaan ehdottomasti verotuksen ja tulliliiton pääosaston TEMPO-menetelmää: tulokset käydään läpi, niitä muutetaan tarvittaessa ja lopuksi ne hyväksytään (tai hylätään) erikseen. Yhtään laskua ei makseta ilman hyväksymiskirjettä.

Hankintojen tekninen todentaminen

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarkistaa tulokset ja valvoo toimeksisaajien toimintaa ja niiden tuottamia palveluja. Pääosasto tekee toimeksisaajilleen myös säännöllisiä turvallisuus- ja laaduntarkastuksia. Laaduntarkastuksilla todennetaan, vastaavatko toimeksisaajien menettelyt tosiasiassa niiden laatusuunnitelmissa määriteltyjä sääntöjä ja menettelyjä. Turvallisuustarkastuksissa keskitytään yksittäisiin prosesseihin, menettelyihin ja järjestelyihin.

Edellä mainittujen valvontatoimenpiteiden lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto harjoittaa tavanomaista varainhoidon valvontaa:

Sitoumusten ennakkovarmennus

Kaikki verotuksen ja tulliliiton pääosaston sitoumukset varmentaa talous ja HR Business Correspondent -yksikön päällikkö. Näin ollen ennakkovarmennuksen piirissä on 100 prosenttia sidotuista varoista. Tällä menettelyllä voidaan varmistua rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

Maksujen ennakkovarmennus

Maksuista 100 prosenttia varmennetaan etukäteen. Lisäksi kaikista menoluokista valitaan viikoittain satunnaisesti ainakin yksi maksu, jolle talous ja HR Business Correspondent -yksikön päällikkö tekee ylimääräisen ennakkovarmennuksen. Kattavuudelle ei aseteta tavoitetta, sillä tämän varmennuksen tarkoituksena on tarkastaa maksuja satunnaisesti ja todentaa, että kaikki maksut on käsitelty vaatimusten mukaisesti. Muut maksut käsitellään päivittäin voimassa olevia sääntöjä noudattaen.

Edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vakuutukset

Kaikki edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät allekirjoittavat kyseisen vuoden toimintakertomusta tukevia vakuutuksia. Nämä vakuutukset kattavat ohjelmassa toteutetut toimet. Edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät vakuuttavat, että talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät toimet on hoidettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, että käytössä olevilla hallinnointi- ja valvontajärjestelmillä on saatu tyydyttävä varmuus rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja että näihin toimiin liittyvät riskit on tunnistettu ja ilmoitettu asianmukaisesti ja että niiden lieventämiseksi on ryhdytty toimeen.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Valvontatoimien avulla verotuksen ja tulliliiton pääosasto voi riittävällä tavalla varmistua menojen oikeellisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja vähentää sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Edellä mainitun tarkastusstrategian toimet vähentävät mahdolliset riskit alle tavoitteen (2 prosenttia), ja niillä tavoitetaan kaikki edunsaajat. Kaikki riskejä vielä tästä vähentävät lisätoimet aiheuttaisivat suhteettoman suuria kustannuksia, minkä vuoksi niitä ei suunnitella. Edellä selostetun valvontastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kokonaiskustannukset – Fiscalis 2020 -ohjelman alaisten menojen osalta – ovat vain 1,6 prosenttia kaikista maksuista. Sen odotetaan pysyvän samalla tasolla tämän aloitteen yhteydessä. Ohjelman valvontastrategialla rajoitetaan sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä lähes nollaan, ja se on ohjelmaan liittyviin riskeihin verrattuna oikeasuhteinen.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa Euroopan parlamentin ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 31 sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 32 säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneen sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

14.03.01

JM/ EI-JM 33 .

EFTA-mailta 34

ehdokasmailta 35

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 A – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Verotusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan parantaminen

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero
[…][otsake………………………………………]

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…][XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

1 A

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Pääosasto: TAXUD

Vuosi
N 36

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

Vuosi
N+4

Vuosi
N+5

YHTEENSÄ

•Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 14.03.01

Sitoumukset

1)

0,4

0,4

0,1

0,1

0,1

1,1

Maksut

2)

0,0

0,4

0,4

0,1

0,1

0,1

1,1

Budjettikohdan numero

Sitoumukset

(1a)

Maksut

(2 a)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 37

Budjettikohdan numero

3)

Pääosaston TAXUD määrärahat
YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

0,4

0,4

0,1

0,1

0,1

1,1

Maksut

=2+2a

+3

0,0

0,4

0,4

0,1

0,1

0,1

1,1

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	4)	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	5)	0,0	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 A kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	=5+ 6	0,0	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	4)	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	5)	0,000	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	=5+ 6	0,0	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomeno yhteensä”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4	YHTEENSÄ
Pääosasto: TAXUD
• Henkilöresurssit		0,069	0,069	0,028	0,014	0,014	0,194
•Muut hallintomenot		0,004	0,004	0,002	0,001	0,001	0,012
PÄÄOSASTO TAXUD YHTEENSÄ	Määrärahat	0,073	0,073	0,030	0,015	0,015	0,206

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,073

0,073

0,030

0,015

0,015

0,206

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N 38	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4	Vuosi N+5	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,473	0,473	0,130	0,115	0,115		1,306
	Maksut	0,073	0,473	0,430	0,115	0,115	0,100	1,306

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

☒ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩			Vuosi N		Vuosi N+1		Vuosi N+2		Vuosi N+3			Vuosi N+4		YHTEENSÄ
	TUOTOKSET
	Tyyppi 39	Keskimäär. kustannukset	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus		Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä yhteensä		Kustannukset yhteensä
ERITYISTAVOITE 1 40 …
Eritelmät				0,400		0,100										0,500
Kehitystoiminta						0,280										0,280
Ylläpito								0,050		0,050			0,050			0,150
Tuki						0,010		0,030		0,030			0,030			0,100
Koulutus
IT-palvelujen hallinta (infrastruktuuri, isännöinti, lisenssit jne.)						0,010		0,020		0,020			0,020			0,070
Välisumma, erityistavoite 1				0,400		0,400		0,100		0,100			0,100			1,100
ERITYISTAVOITE 2
– tuotos
Välisumma, erityistavoite 2
KAIKKI YHTEENSÄ				0,400		0,400		0,100			0,100		0,100		1,100

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Tiivistelmä

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☒ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 41

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

Vuosi
N+4

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5

Henkilöresurssit

0,069

0,069

0,028

0,014

0,014

0,194

Muut hallintomenot

0,004

0,004

0,002

0,001

0,001

0,012

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5, välisumma

0,073

0,073

0,030

0,015

0,015

0,206

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 42

Henkilöresurssit

Muut
hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5
sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,073

0,073

0,030

0,015

0,015

0,206

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☒ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0,5	0,5	0,2	0,1	0,1
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 43
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 44	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		0,5	0,5	0,2	0,1	0,1

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Kokousten pito ja kirjeenvaihto jäsenvaltioiden kanssa; lomakkeiden, tietoteknisten sovellusten ja keskusrekisterin hyväksi tehtävä työ;

ulkopuolisten toimeksisaajien käyttäminen tietojärjestelmää varten.

Ulkopuolinen henkilöstö

Ei sovelleta.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

☒ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

[…]

◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

☒ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 45
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[…]

(1) Euroopan komissio, poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024, kunnianhimoisempi unioni, https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_en.pdf

(2) COM(2020) 456 final.

(3) COM(2020) 312 final.

(4) COM(2020) 313 final.

(5) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(6) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU arvioinnista, SWD (2019) 328 final.

(7) EU:n yhteinen siirtohinnoittelufoorumi, A Coordinated Approach to Transfer Pricing Controls in the EU, JTPF/013/2018/EN, lokakuu 2018.

(8) Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiantokirje talouspolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle Paolo Gentilonille, 10. syyskuuta 2019.

(9) Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1).

(10) Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).

(11) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).

(12) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/2258, annettu 6 päivänä joulukuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse veroviranomaisten pääsystä rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin (EUVL L 342, 16.12.2016, s. 1–3).

(13) Neuvoston direktiivi (EU) 2018/822, annettu 25 päivänä toukokuuta 2018, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1–13).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(16) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja nro 2 .

(17) (lisätään viittaus sääntelyntarkastelulautakunnan lausuntoon).

(18) (lisätään viittaus lopulliseen vaikutustenarviointiraporttiin).

(19) EUVL C […], […], s. […].

(20) EUVL C […], […], s. […].

(21) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(22) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU arvioinnista, SWD (2019) 328 final.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta.

(27) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(28) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(29) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, s. 25–32, 20.12.2013).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(32) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(33) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(34) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(35) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(36) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(37) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(38) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(39) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(40) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

(41) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(42) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(43) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(44) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(45) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Pääosasto: TAXUD			Vuosi N 36	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4	Vuosi N+5	YHTEENSÄ
•Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero 14.03.01	Sitoumukset	1)	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	2)	0,0	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2 a)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 37
Budjettikohdan numero		3)
Pääosaston TAXUD määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1		1,1
	Maksut	=2+2a +3	0,0	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	1,1

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,069	0,069	0,028	0,014	0,014	0,194
Muut hallintomenot	0,004	0,004	0,002	0,001	0,001	0,012
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,073	0,073	0,030	0,015	0,015	0,206

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 42

Henkilöresurssit

Muut
hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5
sisältymättömät, välisumma