Bryssel 24.7.2020

COM(2020) 282 final

2020/0151(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta covid-19-pandemiasta toipumisen helpottamiseksi



(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2020) 120}


Perustelut

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Asetuksella (EU) 2017/2402 (arvopaperistamisasetus 1 ) sekä asetuksella (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus 2 ) luodaan yleinen EU:n kehys arvopaperistamiselle ja erityinen kehys yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle YLS-arvopaperistamiselle. Kehyksen tarkoituksena on edistää arvopaperistamiselle turvallisia, syviä, likvidejä ja vankkoja markkinoita, joilla pystytään houkuttelemaan laaja ja vakaa sijoittajaperusta, mikä auttaisi tarjoamaan rahoitusta niille talouden aloille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tammikuussa 2019 käyttöön otettu uusi arvopaperistamisjärjestelmä on EU:n pääomamarkkinaunionin perustamisen kannalta olennaisen tärkeä.

Covid-19-pandemian aiheuttamalla vakavalla talouden häiriöllä ja poikkeuksellisilla rajoittamistoimenpiteillä on kauaskantoinen vaikutus talouteen. Yritysten ongelmia ovat häiriöt toimitusketjuissa, väliaikaiset sulkemiset ja vähentynyt kysyntä. Viranomaiset unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat toteuttaneet määrätietoisia toimia, joilla tuetaan maksukykyisiä yrityksiä, jotta ne voivat selviytyä tästä vakavasta mutta tilapäisestä talouden toimeliaisuuden hidastumisesta ja sen aiheuttamasta likviditeetin puutteesta.

Euroopan komission kesän 2020 talousennuste 3 viittaa hyvin syvään taantumaan, sillä taloudellinen toiminta on romahtanut vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ja koko EU:n reaalisen BKT:n on ennustettu supistuvan 8,3 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvun hidastumisen on näin ollen ennustettu olevan paljon vakavampi kuin vuonna 2009, ja elpymisnäkymät ovat epätasaiset ja epävarmat. Tämän vuoksi välittömiä hätätilatoimia tulisi täydentää kohdennetuilla keskipitkän aikavälin toimilla, jotka voivat tukea nopeaa elpymistä.

Pankeille on edelleen tärkeää, että ne voivat jatkaa lainojen myöntämistä yrityksille tulevien kuukausien aikana, kun välitön covid-19-kriisin aiheuttama häiriö on ohi. Näin ollen on tärkeää valmistella ja kehittää kaikkia mahdollisia välineitä, joiden avulla pankit voivat pitää yllä ja jopa parantaa kykyään myöntää lainoja reaalitaloudelle, erityisesti pk-yrityksille. Arvopaperistaminen on tässä yhteydessä keskeinen tekijä. Muuttamalla lainoja vaihdantakelpoisiksi arvopapereiksi voitaisiin vapauttaa pankkien pääomaa lisälainoittamiseen ja tarjota laajemmalle sijoittajajoukolle edellytykset talouden elpymisen rahoittamiseen.

Nykyinen kehys sisältää hyödyntämätöntä potentiaalia erityisesti kahdessa suhteessa, jotka ovat hyvin tärkeitä talouden elpymisen edistämisessä: kehys ei kata taseen arvopaperistamista eikä sovellu kaikilta osin järjestämättömien vastuiden arvopaperistamiseen.

Arvopaperistamiskehystä tarkistetaan kattavasti, ja siihen tehdään tarvittaessa mahdolliset lainsäädäntömuutokset tammikuuhun 2022 mennessä. Siitä huolimatta tässä ehdotuksessa esitetään nyt toteutettavaksi kohdennettuja muutoksia, koska niistä olisi hyötyä talouden elpymiselle. Jos odotettaisiin kehyksen tarkistamista vuonna 2022 ja sen yhteydessä tehtäviä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia, toivotut muutokset tulisivat voimaan luultavasti vasta muutaman vuoden kuluttua, mikä ei vastaisi tavoitetta hyödyntää arvopaperistamista mahdollisimman tehokkaasti talouden elpymisen tukemiseksi tulevien kuukausien aikana.

Tällä ehdotuksella ei korvata mainittua tarkistusta tai vähennetä sen laajuutta. Tarkistuksen tarkoituksena on tarkastella kattavasti uuden järjestelmän vaikutuksia, mukaan lukien riskin pidättämiskäytännöt, yksityisten arvopaperistamisten käyttö ja tietojen julkistusjärjestelmän ja muiden toimien vaikutus. Tulevassa tarkistuksessa otetaan myös huomioon pääomamarkkinaunionin korkean tason foorumin 4 suositukset Euroopan arvopaperistamismarkkinoiden laajentamisesta.

Lisäksi näillä kohdennetuilla muutoksilla ei vain edistetä elpymisen rahoittamista, vaan niillä tuetaan myös rahoitusjärjestelmämme häiriönsietokykyä: laajentamalla YLS-kehystä myös taseen arvopaperistamiseen voidaan odottaa, että YLS-järjestelmää ja sen lisävaatimuksia, jotka takaavat yksinkertaisemman ja avoimemman toiminnan, hyödynnetään laajemmin EU:n arvopaperistamismarkkinoilla. Tällä tavalla voimme tarjota lisäkannusteita arvopaperistamiselle hyödyntämällä EU:n vankkaa kehystä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle ja auttaa pankkeja löytämään tapoja jakaa riskejä pääomamarkkinatoimijoiden kanssa, mikä on yksi pääomamarkkinaunionia koskevan hankkeen tavoitteista.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

EU:n arvopaperistamiskehys on toiminut tammikuusta 2019 lähtien. Ehdotetut muutokset ovat täysin yhdenmukaisia arvopaperistamisalalla voimassa olevien politiikkasäännösten kanssa. Säännöksiä on sisällytetty myös delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin. Ehdotetut muutokset ovat myös laitosten ja niiden valvonnan vakavaraisuusvaatimusten mukaisia.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on osa laajempaa Euroopan komission toimenpidekokonaisuutta, jolla helpotetaan talouden elpymistä covid-19-pandemian jälkeen ja joka sisältää myös rahoitusmarkkinadirektiiviin (MiFID) ja esiteasetukseen tehtävät muutokset, jotka annetaan samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa (lisää oikea viite). Ehdotuksessa on otettu kaikilta osin huomioon komission 13. maaliskuuta 2020 antama tiedonanto koronaviruskriisin taloudellisista näkökohdista 5 , 2. huhtikuuta 2020 annettu tiedonanto ”Koronavirus – EU:n toimet: Jokaisen saatavilla olevan euron käyttäminen” 6 sekä komission tulkitseva tiedonanto tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännöstön soveltamisesta EU:n pankkien luotonannon helpottamiseksi (”Yritysten ja kotitalouksien tukeminen covid-19-kriisin yhteydessä”) 7 .

Arvopaperistamiskehys on jo nyt keskeinen pääomamarkkinaunionin osa. Pääomamarkkinaunioni on yksi komission painopisteistä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että rahoitusjärjestelmä tukee työllisyyttä ja kasvua taloudessa, joka toimii ihmisten hyväksi. Sillä pyritään yhdistämään paremmin säästöt ja kasvu ja tarjoamaan säästäjille ja sijoittajille enemmän vaihtoehtoja ja parempi tuotto. Sen tarkoituksena on tarjota yrityksille enemmän rahoitusvaihtoehtoja niiden kehityksen eri vaiheissa ja kanavoida sijoituksia sinne, missä ne ovat kaikkein tuottavimpia, ja näin lisätä mahdollisuuksia Euroopan yrityksille ja infrastruktuurihankkeille. Tällä ehdotuksella vahvistetaan ja laajennetaan tätä kehystä ja luodaan lisää mahdollisuuksia. Näillä muutoksilla tuetaan sitä, että voidaan tarjota lisärahoituslähteitä yrityksille, vahvistaa pankkien kykyä tukea talotta, monipuolistaa investointilähteitä, laajentaa sijoittajapohjaa ja hajauttaa riskejä markkinaosallistujien välillä samalla, kun vältetään ylilyöntejä, jotka johtivat finanssikriisiin.

Koska tässä aloitteessa poistetaan sääntelyyn liittyviä esteitä järjestämättömien vastuiden arvopaperistamiselle, se on johdonmukainen talous- ja rahoitusasioiden neuvoston heinäkuussa 2017 hyväksymän järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevan EU:n toimintasuunnitelman 8 sekä pankkiunionin valmiiksi saamisesta annetun komission tiedonannon 9 kanssa. Molemmissa kehotetaan luomaan jälkimarkkinat ongelmasaataville. Tarvetta päättäväisille toimille järjestämättömiin vastuisiin puuttumiseksi on korostettu myös joissakin talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa jäsenvaltioille annetuissa suosituksissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

YLS-asetuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 114 artikla, jolla EU:n toimielimille annetaan toimivalta antaa aiheelliset säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta. Kyseisiä asetuksia voi muuttaa, muun muassa niiden soveltamisalaa väliaikaisesti kaventamalla, vain EU:n lainsäätäjä, tässä tapauksessa perussopimuksen 114 artiklan perusteella.

Toissijaisuusperiaate

Muutokset koskevat unionin sääntöjen muuttamista covid-19-pandemiaan vastaamiseksi ja talouden elpymisen edistämiseksi. Ehdotettujen muutosten tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla kuin erilaisilla kansallisilla aloitteilla. Tässä ehdotuksessa ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Voimassa oleva oikeudellinen kehys, jolla otetaan käyttöön EU:n arvopaperistamiskehys, on perustettu EU:n tasolla. Koska arvopaperistaminen on luonteeltaan rajatylittävää toimintaa, ehdotettujen sääntöjen soveltamisalan on oltava unionin tasolla riittävän yhtenäinen ja yhdenmukainen, jotta se olisi todella tuloksellinen. Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen parantamista ei voida toteuttaa jäsenvaltioiden itsenäisesti toteuttamin toimin. Jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet hyväksyä kansallisia toimenpiteitä, koska arvopaperistamisasetus tarjoaa jo yhdennetyt säännöt EU:n tasolla. Kansallisella tasolla tehtävät muutokset olisivat ristiriidassa tällä hetkellä voimassa olevan unionin lainsäädännön kanssa. Jos unioni ei toteuttaisi toimia, nykyinen säännöstö olisi tehottomampi viranomaisten sekä unionin että kansallisella tasolla toteuttamien toimenpiteiden tukemisessa ja reagoisi heikommin poikkeuksellisiin markkinahaasteisiin. Jos unioni lopettaisi näiden näkökohtien sääntelyn, arvopaperistamisen sisämarkkinoihin sovellettaisiin useita erilaisia sääntöjä, mikä johtaisi hajanaisuuteen ja heikentäisi äskettäin laadittua EU:n yhteistä sääntökirjaa tällä alalla. Tämä voisi johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön.

Lisäksi kansallisen tason toimilla ei voida tehokkaasti saada aikaan arvopaperistamisten riskiherkempää kohtelua, koska vakavaraisuuskohtelusta on jo säädetty EU:n lainsäädännössä, eikä niillä voida varmistaa EU:n eri säädöksiin jo sisältyvien säännösten (esimerkiksi tietojen ilmoittamiseen, asianmukaiseen huolellisuuteen ja riskin säilyttämiseen liittyvien säännösten) yhdenmukaisuutta ja standardointia.

Suhteellisuusperiaate

Tämä EU:n toimi on välttämätön, jotta voidaan saavuttaa tavoite laajentaa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kykyä lainoittaa yrityksiä ja pk-yrityksiä ja vapauttaa taseitaan järjestämättömistä vastuista samalla kun varmistetaan vakavaraisuussäännöstön johdonmukaisuus covid-19-kriisin jälkeen. Ehdotetut muutokset on rajattu siihen, mikä on välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne pohjautuvat jo voimassa oleviin sääntöihin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Ehdotetut muutokset koskevat vain valikoituja säännöksiä EU:n luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevassa arvopaperistamiskehyksessä, ja ne kohdistuvat ainoastaan toimiin, joilla pyritään varmistamaan talouden elpymisen tukeminen välittömästi koronaviruskriisin jälkeisinä kuukausina. Lisäksi ehdotetut muutokset rajoittuvat kysymyksiin, joita ei voida käsitellä nykyisissä säännöissä säädetyn harkintavallan puitteissa.

Komissio katsoo, että ehdotetut muutosehdotukset ovat tavoitteisiinsa nähden oikeasuhteisia.

Toimintatavan valinta

Koska tällä ehdotuksella ehdotetaan muutettavaksi arvopaperistamisasetusta, kyseessä on asetus. Tämän ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa millään vaihtoehtoisella lainsäädännöllisellä tai operatiivisella keinolla.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tämä ehdotus perustuu kahteen Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kertomukseen, jotka ovat arvopaperistamisasetuksen 45 artiklan 1 kohdan nojalla annettu kertomus YLS-kehyksestä synteettistä arvopaperistamista varten (Report on STS framework for synthetic securitisation) 10 ja järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta annettu lausunto (Opinion on the regulatory treatment of NPE securitisations) 11 .

Kertomus YLS-kehyksestä synteettistä arvopaperistamista varten perustuu arvopaperistamisasetuksen 45 artiklan 1 kohtaan, jossa pyydetään Euroopan pankkiviranomaista arvioimaan mahdollisuutta toteuttaa erityinen synteettisen arvopaperistamisen YLS-kehys, joka on rajattu taseen synteettisiin transaktioihin.

Kyseisen arvioinnin perusteella Euroopan pankkiviranomainen esittää mainitussa kertomuksessa kolme suositusta:

·Perustetaan eri alat kattava kehys yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle synteettiselle arvopaperistamiselle, joka on rajattu taseen arvopaperistamiseen.

·Jotta YLS-nimikettä voidaan käyttää synteettisessä arvopaperistamisessa, on noudatettava yksinkertaisuuden, standardoinnin ja läpinäkyvyyden kriteereitä.

·On otettava huomioon eriytetyn pääomakohtelun käyttöönottoon liittyvät riskit ja hyödyt taseen synteettisessä YLS-arvopaperistamisessa.

Komissio on laatinut arvopaperistamisasetuksen 45 artiklan 2 kohdan nojalla kertomuksen erityisen kehyksen perustamisesta yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle synteettiselle arvopaperistamiselle, joka on rajattu taseen synteettiseen arvopaperistamiseen. Komission kertomus esitetään yhdessä tämän ehdotuksen kanssa. Komissio on kertomuksessa yhtä mieltä Euroopan pankkiviranomaisen analyysistä, jonka mukaan synteettiselle arvopaperistamiselle voidaan asettaa vaatimukset, joilla voidaan lieventää tärkeimpiä rakenteellisia riskitekijöitä, kuten toimeksisaajaan liittyviä ja malliriskejä, samalla tavalla kuin perinteisessä arvopaperistamisessa, ja luoda näin synteettisen arvopaperistamisen alalaji, joka on verrattavissa perinteiseen YLS-arvopaperistamiseen. Ei myöskään vaikuta olevan näyttöä siitä, että synteettisen arvopaperistamisen rakenne itsessään johtaisi suurempiin tappioihin kuin perinteinen arvopaperistamisrakenne. Analyysi ei viittaa mihinkään olennaisiin kielteisiin seurauksiin, jotka erityisen YLS-kehyksen luominen taseen synteettiselle arvopaperistamiselle odotettavasti aiheuttaisi.

Euroopan pankkiviranomainen tarkasteli järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen kohtelusta antamassaan lausunnossa arvopaperistamisen roolia rahoitusvälineenä, jonka avulla järjestämättömät vastuut voidaan poistaa pankkien taseesta. Euroopan pankkiviranomaisen analyysissä havaittiin, että arvopaperistamisasetuksen ja vakavaraisuusasetuksen eri säännökset rajoittavat markkinoiden kykyä poistaa järjestämättömiä omaisuuseriä pankkien taseesta, mikä rajoittaa suurelta osin markkinat vain kahdenvälisiin myynteihin.

Arvopaperistamisasetuksen osalta järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen rajoitteet johtuvat tietyistä riskin pidättämiseen liittyvistä seikoista ja luotonannon standardivaatimuksista. Nimellisarvojen käyttö riskin pidättämisessä nostaa tarkoitetun vaatimuksen liialliseksi, koska siinä ei oteta huomioon hinnanalennusta, jolla kohde-etuuksia siirretään ja joka sijoittajien kannalta edustaa todellista tappioriskiä. Arvopaperistamisasetuksen mukaan riskinpidättämisvaatimusta ei myöskään saa siirtää erikoishallinnoijalle, jolla on usein alullepanijaa suurempi intressi omaisuuserien uudelleenjärjestelyyn ja arvon takaisinperintään, minkä vuoksi sen edut ovat paremmin linjassa sijoittajien etujen kanssa. Arvopaperistamisasetuksen 9 artiklassa tarkoitetut luotonmyöntämiskriteerit eivät myöskään kata järjestämättömien vastuiden arvopaperistamista. Ehdotuksessa selvennetään alullepanijoiden todentamisvelvollisuuksia järjestämättömien vastuiden osalta. Itse asiassa vaatimuksissa tulee ottaa huomioon omaisuuserien oston erityisolosuhteet ja arvopaperistamistyyppi. Näissä tapauksissa ei ole välttämättä mahdollista saada varmuutta olosuhteista, joissa omaisuuserät on luotu, mutta on joka tapauksessa mahdollista tehdä due diligence ‑tarkastus omaisuuserien laadusta ja suorituskyvystä, jotta voidaan tehdä järkevä ja tietoon pohjautuva sijoituspäätös.

Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarviointia ei ole tehty. Muutoksesta johtuvia pääasiallisia kustannuksia ja hyötyjä analysoitiin kuitenkin erillisessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Lisäksi tämä ehdotus perustuu kahteen edellä mainittuun Euroopan pankkiviranomaisen asiakirjaan, eli kertomukseen YLS-kehyksestä synteettistä arvopaperistamista varten ja järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta annettuun lausuntoon. Molemmissa analysoidaan ehdotettujen muutosten asianmukaisuutta, ja niistä on keskusteltu laajasti sidosryhmien kanssa.

Ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta asetuksen sisältöä eikä niissä näin ollen aseteta yrityksille lisävelvollisuuksia.

Perusoikeudet

Ehdotuksella ei todennäköisesti ole suoria vaikutuksia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Koska ehdotettu väline on asetus, joka merkittävissä määrin perustuu voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, ei ole tarpeen laatia toteuttamissuunnitelmaa. Muutettavasta säädöksestä tehdään tammikuuhun 2022 mennessä täysimääräinen arviointi, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka tuloksellisesti ja tehokkaasti se on saavuttanut tavoitteensa. Arviointiin voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus. Siinä yhteydessä tarvittaessa yhdenmukaistetaan arviointia ja tietojen ilmoittamista koskevat vaatimukset.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

A) Lainsäädäntöpaketin eri osien välinen vuorovaikutus ja yhdenmukaisuus

Tämä asetus muodostaa lainsäädäntöpaketin yhdessä vakavaraisuusasetukseen tehtävien muutosten kanssa. Kuten monet sidosryhmät ovat huomauttaneet, YLS-kelpoisuusperusteiden vahvistaminen taseen synteettiselle arvopaperistamiselle ja järjestämättömien vastuiden arvopaperistamiseen vaikuttavien sääntelyesteiden poistaminen eivät olisi yksinään riittäviä toimenpiteitä, jotta voitaisiin saavuttaa tavoite arvopaperistamisen roolin optimoinnista talouden elpymisessä. Niiden lisäksi tarvitaan uudenlaista vakavaraisuuskohtelua, myös pääomavaatimusten alalla, jossa otetaan paremmin huomioon tämäntyyppisten arvopaperistamisten erityispiirteet.

Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamista koskevan sääntelykehyksen puutteiden korjaaminen

Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen määritelmä (2 artikla)

Jotta järjestämättömien vastuiden arvopaperistamista koskevan sääntelyn puutteita voitaisiin korjata kattavasti, tässä ehdotuksessa ehdotetaan järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen määritelmää, joka on sovitettu yhteen Baselin pankkivalvontakomitean työn kanssa.

Riskin pidättäminen (6 artikla)

Ehdotuksen mukaan järjestämättömien vastuiden arvopaperistamiseen sovellettaisiin erityistä riskinpidättämisvaatimusten järjestelmää, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon tällaisen arvopaperistamisen erityispiirteet. Tätä varten ehdotetaan, että riskinpidättämisvaatimus lasketaan arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle siirrettyjen vastuiden diskontatun arvon perusteella. Lisäksi järjestämättömiä vastuita koskevan liiketoimen hallinnoija voi ottaa vastuulleen riskinpidättämisosuuden, koska hallinnoijan erityisasema kaupassa varmistaa, että sen edut ovat yhdenmukaiset sijoittajien edun kanssa.

Luotonmyöntämiskriteerien tarkistaminen (9 artikla)

Ehdotuksessa selvennetään alullepanijoiden tarkistusvelvollisuuksia järjestämättömien vastuiden osalta.

Erityisen kehyksen luominen taseen synteettiselle arvopaperistamiselle

Uusi jakso sisältää kriteerit yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle (YLS) taseen synteettiselle arvopaperistamiselle. Samalla tavoin kuin aitoon kauppaan perustuvassa YLS-arvopaperistamisessa, synteettistä YLS-arvopaperistamista ei tulisi ymmärtää niin, että arvopaperistaminen olisi riskitöntä, vaan että tuote täyttää tietyt kriteerit ja että huolellinen suojan myyjä ja ostaja sekä toimivaltainen kansallinen viranomainen pystyvät analysoimaan siihen liittyvän riskin. Ehdotetut kriteerit ovat mahdollisimman yhdenmukaiset perinteisen YLS-arvopaperistamisen kriteerien kanssa, mutta niissä otetaan myös huomioon synteettisen tuotteen erityispiirteet ja synteettisen arvopaperistamisen erilaiset tavoitteet. Näin pyritään takaamaan sekä alullepanijoiden ja sijoittajien suoja (sillä alullepanija on myös sijoittaja liiketoimessa ja säilyttää ylimmän etuoikeusluokan).

2020/0151 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta covid-19-pandemiasta toipumisen helpottamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemialla on vakavia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin, terveydenhuoltojärjestelmiin ja jäsenvaltioiden talouteen. Komissio korosti Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 27 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” 12 [1], että likviditeetti ja rahoituksen saanti ovat haaste, joka jatkuu myös tulevina kuukausina. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää tukea toipumista covid-19-pandemian aiheuttamasta vakavasta talouden häiriöstä tekemällä kohdennettuja muutoksia voimassa olevaan rahoitusalan lainsäädäntöön. Tämä toimenpidepaketti hyväksytään pääomamarkkinoiden elvytyspaketin nimellä.

(2)Covid-19-pandemian aiheuttamalla vakavalla talouden häiriöllä ja poikkeuksellisilla rajoittamistoimenpiteillä on kauaskantoinen vaikutus talouteen. Yritykset kärsivät toimitusketjujen häiriintymisestä, tilapäisestä sulkemisesta ja kysynnän vähenemisestä, kun taas kotitaloudet kärsivät työttömyydestä ja tulojen vähenemisestä. Viranomaiset unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat toteuttaneet määrätietoisia toimia, joilla tuetaan kotitalouksia ja maksukykyisiä yrityksiä, jotta ne voivat selviytyä tästä vakavasta mutta tilapäisestä talouden toimeliaisuuden hidastumisesta ja sen aiheuttamasta likviditeetin puutteesta.

(3)On tärkeää, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset, jäljempänä ’laitokset’, käyttävät pääomaansa siellä, missä sitä eniten tarvitaan, ja että unionin säännöstö helpottaa tätä kuitenkin varmistaen samalla, että laitokset toimivat varovaisesti. Olemassa olevien sääntöjen mahdollistaman joustavuuden lisäksi kohdennetuilla muutoksilla asetukseen (EU) 2017/2402 pyritään takaamaan, että EU:n arvopaperistamiskehys tarjoaa lisävälineen edistää talouden elpymistä covid-19-pandemian jälkeen.

(4)Covid-19-kriisin aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet ja haasteiden ennennäkemätön suuruusluokka edellyttivät välittömiä toimia sen varmistamiseksi, että luottolaitoksilla on kyky kanavoida riittäviä varoja yrityksille ja auttaa näin niitä selviytymään covid-19-pandemian aiheuttamasta talouden häiriöstä.

(5)Kuten Euroopan pankkiviranomainen (EPV) on huomauttanut lausunnossaan järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta 13 , järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen vakuutena oleviin omaisuuseriin liittyvät riskit ovat taloudellisesti erillisiä järjestettyjen omaisuuserien arvopaperistamiseen liittyvistä riskeistä. Järjestämättömiä vastuita arvopaperistetaan niiden alennetulla nimellisellä tai jäljellä olevalla arvolla, joka perustuu muun muassa siihen, miten todennäköisenä markkinat pitävät sitä, että uudelleenjärjestelyssä syntyy riittävä kassavirta ja että omaisuuseriä voidaan periä takaisin. Sijoittajien riski on näin ollen se, että uudelleenjärjestely ei synnytä riittävästi takaisinperintää, jotta sillä katettaisiin nettoarvo, jolla kyseiset järjestämättömät vastuut on hankittu. Sijoittajien kannalta todellinen tappioriski ei siis perustu salkun nimellisarvoon vaan sen alennettuun arvoon eli hinnan nettoarvoon, jolla arvopaperistetut omaisuuserät siirretään. Siksi järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisessa on asianmukaista laskea riskin pidättämisen määrä kyseisen alennetun arvon perusteella.

(6)Riskin pidättämisen vaatimus yhdistää liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien edut arvopaperistettujen omaisuuserien suorituskyvyssä. Järjestettyjen omaisuuserien arvopaperistamisessa myyjäosapuolen pääasiallinen etu on tyypillisesti alullepanijan etu, ja alullepanija on myös usein alkuperäinen luotonantaja. Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisessa alullepanijat kuitenkin pyrkivät poistamaan maksukyvyttömyystilassa olevat omaisuuserät taseistaan, koska ne eivät välttämättä halua tulla enää yhdistetyiksi tällaisiin omaisuuseriin millään tavalla. Tällaisissa tapauksessa omaisuuserien erikoishallinnoijalla on suurempi intressi omaisuuserien uudelleenjärjestelyyn ja arvon palauttamiseen.

(7)Ennen finanssikriisiä joissain arvopaperistamistoimissa noudatettiin ”alullepano ja jakelu” mallia. Sen mukaan arvopaperistamiseen valittiin heikompilaatuisia omaisuuseriä, mistä koitui vahinkoa sijoittajille, joihin kohdistui lopulta enemmän riskejä kuin ne olivat tarkoittaneet ottaa. Vaatimus tarkistaa arvopaperistetuissa omaisuuserissä käytetyt luotonmyöntämiskriteerit otettiin käyttöön, jotta voidaan estää tällaiset käytännöt tulevaisuudessa. Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen yhteydessä luotonmyöntämiskriteerien tarkistuksessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon erityisolosuhteet, kuten kyseisten järjestämättömien vastuiden hankinta ja arvopaperistamistyyppi. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa luotonmyöntämiskriteerejä, jotta sijoittaja voi tehdä due diligence tarkastuksen järjestämättömien vastuiden laadusta ja suorituskyvystä ja näin tehdä järkevän ja tietoon pohjautuvan sijoituspäätöksen.

(8)Taseen synteettinen arvopaperistaminen tarkoittaa tiettyjen lainojen, tavallisesti suurten yrityslainojen tai pk-yritysten lainojen, luottoriskin siirtämistä luottosuojasopimuksella, jolla alullepanija ostaa luottosuojan sijoittajalta. Luottosuoja saavutetaan käyttämällä rahoitusvakuuksia tai luottojohdannaisia samalla kun omaisuuserien omistajuus pysyy alullepanijalla, eikä sitä siirretä arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön, kuten perinteisessä arvopaperistamisessa. Suojauksen ostajana alullepanija sitoutuu maksamaan luottosuojapreemion, joka synnyttää tuoton sijoittajille. Suojauksen myyjänä sijoittaja taas sitoutuu maksamaan tietyn luottosuojamaksun ennalta määritetyn luottotapahtuman sattuessa.

(9)Olisi varmistettava, että arvopaperistamisrakenteiden monimuotoisuutta ja siihen liittyviä riskejä lievennetään ja että alullepanijalle ei tarjota sääntelyyn perustuvia kannusteita suosia synteettistä arvopaperistamista perinteisen arvopaperistamisen sijaan. Yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle taseen synteettiselle arvopaperistamiselle asetettujen vaatimusten olisi näin ollen oltava hyvin yhdenmukaiset perinteisten aitoon kauppaan perustuvien arvopaperistamisten YLS-kriteerien kanssa.

(10)Tietyt perinteisen YLS-arvopaperistamisen vaatimukset eivät kuitenkaan toimi synteettisissä YLS-arvopaperistamisliiketoimissa näihin kahteen arvopaperistamistyyppiin sisältyvien erojen takia. Tämä johtuu erityisesti siitä, että synteettisessä arvopaperistamisessa riskin siirtäminen perustuu luottosuojaan eikä arvopaperistettujen omaisuuserien myyntiin. Sen vuoksi YLS-kriteerejä tulisi tarvittaessa mukauttaa niin, että nämä erot otetaan huomioon. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön joukko uusia vaatimuksia, jotka koskevat vain synteettistä arvopaperistamista, jotta varmistetaan, että YLS-kehys koskee vain taseen synteettistä arvopaperistamista ja että luottosuojasopimus rakennetaan niin, että se suojaa asianmukaisesti sekä alullepanijaa että sijoittajaa. Näissä uusissa vaatimuksissa tulisi puuttua vastapuoliriskiin sekä alullepanijan että sijoittajan kannalta.

(11)Luottoriskin siirron tulisi kohdistua vastuisiin, jotka ovat peräisin EU:n sääntelemästä laitoksesta tai jotka tällainen laitos on ostanut osana keskeistä luotonantoliiketoimintaansa ja säilyttänyt taseessaan, tai ryhmärakenteen osalta yhteensulautuman taseessa sulkemisajankohtana. Vaatimuksen, jonka mukaan alullepanijan on säilytettävä arvopaperistetut vastuut taseessa, pitäisi sulkea YLS-määritelmän ulkopuolelle arvopaperistamiset, joiden tarkoituksena on käyttää hyväksi sääntelyn katvealueita.

(12)Alullepanijan olisi varmistettava, että se ei suojaudu samalta luottoriskiltä moninkertaisesti hankkimalla luottosuojan synteettisen arvopaperistamisen tarjoaman luottosuojan lisäksi. Perusteellisuuden takaamiseksi luottosuojasopimuksen olisi täytettävä luottoriskien vähentämistä koskevat vaatimukset, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklassa 14 ja joita laitosten, jotka aikovat tehdä merkittäviä riskin siirtoja synteettisen arvopaperistamisen avulla, on noudatettava.

(13)Jotta voidaan välttää alullepanijan ja sijoittajan väliset ristiriidat ja varmistaa oikeusvarmuus arvopaperistetuille vastuille hankitun luottasuojan kattavuuden suhteen, tällaisen luottosuojan tulisi perustua selkeästi yksilöityyn referenssiomaisuuteen, joka luo vakuusvastuita selkeästi yksilöidyille yhteisöille tai velallisille. Näin ollen referenssiomaisuuden, jonka perusteella suoja hankitaan, olisi oltava aina helposti yksilöitävissä referenssirekisterin kautta ja ajan tasalla. Tämän vaatimuksen tulisi myös olla epäsuorasti osa kriteereitä, joilla määritellään taseen arvopaperistaminen ja suljetaan YLS-kehyksen ulkopuolelle sellainen arvopaperistaminen, jonka tarkoituksena on käyttää hyväksi sääntelyn katvealueita.

(14)Luottotapahtumien, jotka luottosuojasopimuksen nojalla laukaisevat maksuvelvollisuuden, tulisi sisältää ainakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklassa tarkoitetut tapahtumat. Kyseiset tapahtumat ovat markkinoiden näkökulmasta hyvin tunnettuja ja tunnistettavia, ja niiden avulla olisi varmistettava yhdenmukaisuus vakavaraisuuskehyksen kanssa. Lainanhoitoa koskevat joustotoimenpiteet, jotka koostuvat myönnytyksistä velalliselle, jolla on tai tulee lähiaikoina olemaan vaikeuksia täyttää sitoumuksensa, eivät saisi estää luottosuojatapahtuman syntymistä. Uudelleenjärjestely tulisi sulkea luottotapahtumien ulkopuolelle, kun kyseessä on rahoitusvakuus, jotta vältetään rahoitusvakuuksien kohteleminen johdannaisina asiaa koskevien kirjanpitostandardien mukaisesti.

(15)Suojauksen ostajana alullepanijalla on oikeus saada maksut todellisista tappioista ajallaan, ja tämä oikeus olisi asianmukaisesti suojattava. Näin ollen liiketoimea koskevissa asiakirjoissa tulisi määrätä järkevästä ja läpinäkyvästä selvitysprosessista todellisten tappioiden määrittämiseksi referenssisalkussa sen estämiseksi, ettei alullepanijalle makseta liian vähän. Koska tappioiden selvittäminen voi olla pitkällinen prosessi, olisi maksettava välimaksuja viimeistään kuusi kuukautta tällaisen luottotapahtuman jälkeen, jotta alullepanija saisi sille kuuluvat maksut ajallaan. Lopuksi olisi oltava käytössä mukautusmekanismi, jolla varmistetaan, että välimaksut kattavat todelliset tappiot ja estetään liian suurien maksujen suorittaminen välitappioiden perusteella investoijan vahingoksi. Tappioiden mukautusmekanismissa tulisi myös selkeästi yksilöidä uudelleenjärjestelyyn käytettävä enimmäislisäaika, joka ei saisi olla yli kaksi vuotta. Tappioiden selvitysmekanismin olisi näin ollen varmistettava luottosuojajärjestelyn tuloksellisuus alullepanijan näkökulmasta ja tarjottava sijoittajille oikeusvarmuus maksuvelvollisuuden päättymisestä, mikä tukee hyvin toimivia markkinoita.

(16)Kolmannen osapuolen tekemä tarkastus on laajasti käytetty markkinakäytäntö, joka lisää oikeusvarmuutta kaikkien liiketoimen osapuolten kannalta ja vähentää näin tappioiden jakamismenettelyssä syntyvien riitojen todennäköisyyttä. Liiketoimen tappioiden selvitysmekanismin toimivuuden parantamiseksi olisi nimitettävä kolmas osapuoli tekemään tosiseikkoihin perustuva tarkastus tiettyjen luottosuojan ominaisuuksien oikeellisuudesta ja täsmällisyydestä sen jälkeen, kun luottotapahtuma on käynnistynyt.

(17)Luottosuojapreemioiden tulisi riippua ainoastaan suojatun etuoikeusluokan koosta ja siihen liittyvästä luottoriskistä. Muita kuin ehdollisia preemioita ei pitäisi sallia taseen YLS-arvopaperistamisessa, koska niitä voitaisiin käyttää heikentämään todellisen riskin siirtoa alullepanijalta suojauksen ostajana suojauksen myyjälle. Muut järjestelyt, kuten ennakkomaksut, hyvitysmekanismit tai erittäin monimutkaiset preemiojärjestelyt olisi niin ikään kiellettävä taseen YLS-arvopaperistamisessa.

(18)Jotta voidaan varmistaa luottosuojan vakaus ja jatkuvuus, taseen synteettisen YLS-arvopaperistamisen lopettamisen alullepanijan toimesta pitäisi olla mahdollista vain tietyissä rajatuissa ja tarkasti määritellyissä olosuhteissa. Vaikka alullepanijalla olisi oltava oikeus sulkea luottosuoja ennenaikaisesti, jos tapahtuu tiettyjä yksilöityjä sääntelyyn liittyviä tapahtumia, kyseisten tapahtumien olisi oltava sellaisia todellisia muutoksia lainsäädännössä tai verotuksessa, joilla on olennainen kielteinen vaikutus alullepanijan pääomavaatimuksiin tai liiketoimen talouteen suhteessa osapuolten odotuksiin liiketoimintahetkellä ja edellyttäen, että tällaisia muutoksia ei voitu kohtuudella ennakoida liiketoimintahetkellä. Taseen synteettisessä YLS-arvopaperistamisessa ei pitäisi olla alullepanijaan sovellettavia monimutkaisia ennenaikaista lunastusta koskevia lausekkeita (call clause), eikä varsinkaan hyvin lyhytaikaisia osto-optioita, joiden tarkoituksena on muuttaa alullepanijan pääomapositiota väliaikaisesti ja tapauskohtaisesti.

(19)Synteettinen hintaero on hyvin yleinen tietyntyyppisissä liiketoimissa. Se on hyödyllinen mekanismi sekä sijoittajille että alullepanijoille, sillä se vähentää luottosuojan kustannuksia ja riskialtistusta. Tässä suhteessa synteettinen hintaero on olennaisen tärkeä tietyissä vähittäismarkkinoille kuuluvien varallisuuserien luokissa, kuten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) ja kuluttajien luotoissa, joissa sekä tuotot että luottotappiot ovat suuremmat kuin muissa omaisuuseräluokissa ja joissa arvopaperistetut vastuut luovat hintaeron tappioiden kattamiseksi. Jos synteettisen hintaeron määrä sijoittajapositiossa on liian suuri, on kuitenkin mahdollista, että arvopaperistamispositiossa olevalle sijoittajalle ei aiheutuisi missään realistisessa tilanteessa mitään tappioita, jolloin ei tapahtuisi todellista riskin siirtoa. Jotta voitaisiin välttää valvontaan liittyviä ongelmia ja yhtenäistää edelleen kyseistä rakenteellista ominaisuutta, on tärkeää määritellä taseen synteettiselle YLS-arvopaperistamiselle tiukat kriteerit ja varmistaa, että synteettisen hintaeron käytöstä annetaan täydelliset tiedot.

(20)Taseen synteettisen YLS-arvopaperistamisen pitäisi olla mahdollista vain laadukkaiden luottosuojajärjestelyjen pohjalta. Jos kyseessä on takauksen luonteinen luottosuoja, tämä olisi varmistettava rajoittamalla hyväksytyt suojan tarjoajat niihin yhteisöihin, jotka ovat hyväksyttyjä tarjoajia asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti ja jotka tunnustetaan vastapuoliksi 0 prosentin riskipainolla kyseisen asetuksen toisen osan III osaston 2 luvun mukaisesti. Vastikkeellisen luottosuojan tapauksessa alullepanijalla suojauksen ostajana ja sijoittajilla suojauksen myyjinä olisi oltava mahdollisuus laadukkaaseen vakuuteen, jonka tulisi perustua minkä tahansa muotoiseen vakuuteen, joka voidaan antaa 0 prosentin riskipainolla asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan III osaston 2 luvun mukaisesti ja jota koskevat asianmukaiset talletus- ja säilytysjärjestelyt. Jos vakuus tarjotaan käteisenä, sitä olisi säilytettävä joko kolmannen osapuolen luottolaitoksessa tai suojauksen ostajan talletuksena, ja molemmissa tapauksissa sen olisi oltava luottoluokan vähimmäistason mukainen.

(21)Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden vastuulla olisi valvoa vaatimuksia, joita taseen synteettisessä arvopaperistamisessa on noudatettava, jotta siitä voidaan käyttää nimitystä YLS-arvopaperistaminen. Toimivaltainen viranomainen voisi olla sama kuin se viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa, että alullepanijat, järjestäjät ja erillisyhtiöt noudattavat perinteisen arvopaperistamisen vaatimuksia, jotta ne voivat käyttää YLS-arvopaperistamista koskevaa nimitystä. Kuten perinteisessä arvopaperistamisessa, tällainen toimivaltainen viranomainen voisi olla myös muu kuin se toimivaltainen viranomainen, jonka vastuulla on valvoa, että alullepanijat, alkuperäiset luotonantajat, erillisyhtiöt, järjestäjät ja sijoittajat noudattavat asetuksen (EU) 2017/2402 5–9 artiklan mukaisia vakavaraisuusvelvoitteita. Näiden velvoitteiden vakavaraisuusulottuvuus huomioon ottaen vastuu niiden noudattamisen valvonnasta asetettiin niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat vastuussa asiaankuuluvien rahoituslaitosten vakavaraisuusvalvonnasta.

(22)Sen vuoksi asetusta (EU) 2017/2402 olisi muutettava.

(23)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat YLS-arvopaperistamisen kehyksen laajentaminen taseen synteettiseen arvopaperistamiseen ja järjestämättömien vastuiden sääntelyyn liittyvien esteiden poistaminen, jotta voidaan lisätä luotonantokykyä pankkien luotonantoon sovellettavia vakavaraisuusnormeja heikentämättä, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2017/2402 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2402 seuraavasti:

1)Lisätään 2 artiklaan 24, 25, 26, 27 ja 28 kohta seuraavasti:

”24) ’järjestämättömän vastuun arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jonka vakuutena on sellaisten järjestämättömien vastuiden kanta, jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 a artiklan 3 kohdan ehdot ja joiden arvo on vähintään 90 prosenttia kannan arvosta alullepanoajankohtana;

25) ’luottosuojasopimuksella’ sopimusta, joka tehdään alullepanijan ja sijoittajan välillä arvopaperistettujen vastuiden luottoriskin siirtämiseksi alullepanijalta sijoittajalle käyttämällä luottojohdannaisia tai rahoitusvakuuksia niin, että alullepanija sitoutuu maksamaan luottosuojapreemion sijoittajalle ja sijoittaja sitoutuu maksamaan luottosuojamaksun alullepanijalle, jos joku sopimuksessa määritellyistä tapahtumista toteutuu;

26) ’luottosuojapreemiolla’ määrää, jonka alullepanija on sitoutunut luottosuojasopimuksen mukaisesti maksamaan sijoittajalle sijoittajan lupaamasta luottosuojasta;

27) ’luottosuojamaksulla’ määrää, jonka sijoittaja on luottosuojasopimuksen mukaisesti sitoutunut maksamaan alullepanijalle, jos luottosuojasopimuksessa määritelty luottotapahtuma on toteutunut;

28) ’synteettisellä hintaerolla’ määrää, jolla alullepanija on liiketoimea koskevissa asiakirjoissa sitoutunut kattamaan referenssisalkun tappioita, jotka voivat toteutua liiketoimen elinkaaren aikana.”

2)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen tapauksissa tämän kohdan vaatimukset voi täyttää myös hallinnoija.”

b)Lisätään [3a] kohta seuraavasti:

”3 a.    Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b–e alakohdassa säädetään, järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisessa olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden säilyttämiseksi katsotaan vähintään viiden prosentin säilyttäminen niiden arvopaperistettujen vastuiden nettoarvosta, jotka katsotaan järjestämättömiksi vastuiksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Järjestämättömien vastuiden nettoarvo lasketaan vähentämällä alullepanoajankohtana sovittu muu kuin hyvitettävä ostoalennus vastuun nimellisarvosta tai tarvittaessa sen jäljellä olevasta arvosta samalla hetkellä.”

3)Lisätään 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä kohdassa asetetut vaatimukset eivät koske arvopaperistettuja vastuita, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja järjestämättömiä vastuita sillä hetkellä, kun alullepanija hankki ne asianomaiselta kolmannelta osapuolelta.”

4)Korvataan 18 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) arvopaperistaminen täyttää kaikki tämän luvun 1, 2 tai 2 a jaksossa säädetyt vaatimukset ja ESMAlle on ilmoitettu 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

5)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)korvataan artiklan otsikko seuraavasti:

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu perinteinen arvopaperistaminen”;

b)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. YLS-arvopaperistamiseksi katsotaan ABCP-ohjelmia ja -liiketoimia lukuun ottamatta arvopaperistamiset ja taseen arvopaperistamiset, jotka täyttävät 20, 21 ja 22 artiklassa säädetyt vaatimukset.”

6)Lisätään 2 a jakso seuraavasti:

”Jakso 2 a Yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua taseen arvopaperistamista koskevat vaatimukset

26 a artikla

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu taseen arvopaperistaminen

1.Taseen YLS-arvopaperistamiset ovat synteettisiä arvopaperistamisia, jotka täyttävät 26 b–26 e artiklassa säädetyt vaatimukset.

2.EPV voi antaa tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia 26 b–26 e artiklassa säädettyjen vaatimusten yhdenmukaisesta tulkinnasta ja soveltamisesta.

26 b artikla

Yksinkertaisuutta koskevat vaatimukset

1.Alullepanijan on oltava unionissa hyväksytty tai luvan saanut yhteisö. Se on alullepanija arvopaperistettujen vastuiden osalta.

Alullepanijan, joka hankkii kolmannen osapuolen vastuut omaan lukuunsa ja arvopaperistaa ne, on noudatettava kolmannen osapuolen luottoja, perintää, uudelleenjärjestelyä ja velanhoitoa koskevia vastuukäytäntöjä, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin käytännöt, joita alullepanija soveltaa vastaavissa vastuissa, joita ei ole hankittu.

2.Vakuutena olevien vastuiden tulee olla peräisin alullepanijan ydinliiketoiminnasta.

3.Sulkemisajankohtana arvopaperistettuja vastuita pidetään alullepanijan taseessa tai sellaisen yhteisön taseessa, joka kuuluu samaan ryhmään kuin alullepanija.

Tässä kohdassa ryhmällä tarkoitetaan yhtä seuraavista:

a)oikeushenkilöiden ryhmä, johon sovelletaan varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun mukaisesti;

b)direktiivin 2009/138/EC 212 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritelty ryhmä.

4.Alullepanija ei saa suojautua kaksinkertaisesti liiketoimen arvopaperistettujen vastuiden luottoriskiltä.

5.Luottosuojasopimuksessa on noudatettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklassa tarkoitettuja luottoriskien vähentämissääntöjä, tai jos kyseistä artiklaa ei voida soveltaa, vaatimuksia, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin artiklan vaatimukset.

6.Alullepanija toimittaa vahvistusilmoitukset ja takuut siitä, että seuraavia vaatimuksia noudatetaan:

a)alullepanijalla tai yhteisöllä tai ryhmällä, johon alullepanija kuuluu, on täysimääräiset lailliset ja voimassaolevat oikeudet arvopaperistettuihin vastuisiin ja niihin liittyvät oheisoikeudet;

b)jos alullepanija on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritelty luottolaitos tai direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1 alakohdassa määritelty vakuutusyritys, alullepanija tai yhteisö, joka kuuluu konsolidoidun valvonnan piiriin, säilyttää arvopaperistettujen vastuiden luottoriskin taseessaan;

c)jokainen arvopaperistettu vastuu täyttää sillä hetkellä, kun se sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun, kelpoisuuskriteerit ja kaikki muut kuin 26 e artiklassa tarkoitettua luottotapahtumaa koskevat luottosuojamaksun ehdot;

d)alullepanijan parhaan tiedon mukaisesti jokaista arvopaperistettua vastuuta koskeva sopimus sisältää laillisen, voimassaolevan, sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen, jonka nojalla velallisen on maksettava kyseisessä sopimuksessa määritetty summa;

e)arvopaperistetut vastuut täyttävät luotonmyöntämiskriteerit, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin vakiomuotoiset luotonmyöntämiskriteerit, joita alullepanija soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden yhteydessä;

f)alullepanijan parhaan tiedon mukaan kukaan velallisista ei riko olennaisesti tai laiminlyö mitään arvopaperistettua vastuuta koskevaa velvollisuutta sillä hetkellä, kun arvopaperistettu vastuu sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun;

g)alullepanijan parhaan tiedon mukaan liiketoimea koskevat asiakirjat eivät sisällä mitään väärää tietoa arvopaperistettujen vastuiden yksityiskohdista;

h)liiketoimen sulkemisajankohtana tai kun arvopaperistettu vastuu sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun, velallisen ja alkuperäisen luotonantajan välillä kyseisestä arvopaperistetusta vastuusta tehtyä sopimusta ei ole muutettu tavalla, joka vaikuttaisi arvopaperistettujen vastuiden täytäntöönpanokelpoisuuteen tai perittävyyteen.

7.Arvopaperistettujen vastuiden on täytettävä ennalta määritellyt, selkeät ja dokumentoidut kelpoisuusvaatimukset, joissa ei sallita kyseisten vastuiden aktiivista salkunhoitoa.

Tätä kohtaa sovellettaessa vahvistusilmoitusten ja takuiden vastaisten arvopaperistettujen vastuiden korvaamista toisilla, tai jos arvopaperistaminen sisältää lisäämisjakson, lisäämisehdot täyttävien vastuiden lisäämistä, ei katsota aktiiviseksi salkunhoidoksi.

Kaikkien liiketoimen sulkemisajankohdan jälkeen lisättyjen vastuiden osalta on noudatettava kelpoisuusperusteita, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin arvopaperistettujen vastuiden alkuvalinnassa sovelletut.

Arvopaperistettu vastuu voidaan poistaa liiketoimesta, jos kyseinen arvopaperistettu vastuu

a)on maksettu tai se on muutoin erääntynyt;

b)on luovutettu osana alullepanijan normaalia liiketoimintaa, edellyttäen, että tällainen luovutus ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 250 artiklassa tarkoitettua epäsuoraa tukea;

c)on sellaisen muutoksen kohteena, joka ei ole luottovetoinen, kuten velan jälleenrahoitus tai uudelleenjärjestely, ja joka tapahtuu osana kyseisen arvopaperistetun vastuun normaalia hallinnointia;

d)ei täyttänyt kelpoisuusperusteita sillä hetkellä, kun se sisällytettiin liiketoimeen.

8.Arvopaperistamisen vakuutena on oltava sellaisten arvopaperistettujen vastuiden kanta, jotka ovat omaisuuserätyypiltään homogeenisiä, ottaen huomioon omaisuuserätyypin kassavirtoihin liittyvät ominaisuudet, mukaan lukien sopimusperusteiset sekä luottoriskiin ja ennakkomaksuihin liittyvät ominaisuudet. Omaisuuserien kannassa saa olla vain yhtä omaisuuserätyyppiä.

Arvopaperistettujen vastuiden on sisällettävä sopimusperusteisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, joihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velallisten ja tilanteen mukaan takaajien suhteen.

Arvopaperistetuilla vastuilla on määräajoin oltava määriteltyjä maksuvirtoja, joiden maksuerien määrät saattavat vaihdella ja jotka liittyvät vuokra-, pääoma- tai korkomaksuihin tai mahdolliseen muuhun oikeuteen saada tuloa omaisuuseristä, joihin kyseiset maksut perustuvat. Arvopaperistetut vastuut voivat myös tuottaa rahoitettujen tai vuokrattujen omaisuuserien myynnistä saatavaa tuloa.

Arvopaperistamisen kohteena oleviin vastuisiin ei saa sisältyä direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdassa määriteltyjä muita siirtokelpoisia arvopapereita kuin yrityslainoja edellyttäen, että niitä ei ole listattu kauppapaikalla.

9.Arvopaperistetut vastuut eivät saa sisältää arvopaperistamispositioita.

10.Luotonmyöntämiskäytännöt, joiden nojalla arvopaperistetut vastuut ovat syntyneet, sekä olennaiset muutokset aikaisempiin käytäntöihin nähden on ilmoitettava ilman aiheetonta viivästystä täysimääräisesti mahdollisille sijoittajille. Arvopaperistetut vastuut on merkittävä niin, että niihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velalliselle, joka ei ole arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö. Mikään kolmas osapuoli ei saa olla osallisena luotto- tai myöntämispäätöksissä, jotka koskevat arvopaperistettuja vastuita.

Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, lainakanta ei saa sisältää lainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai tapauksen mukaan välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä tarkista toimitettuja tietoja.

Lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnin on täytettävä direktiivin 2008/48/EY 8 artiklassa tai direktiivin 2014/17/EU 18 artiklan 1–4 kohdassa, 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa säädetyt vaatimukset tai tarpeen mukaan kolmansien maiden vastaavat vaatimukset.

Alullepanijalla tai alkuperäisellä luotonantajalla on oltava asiantuntemusta arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden alullepanosta.

11.Arvopaperistettavat vastuut eivät saa valinta-ajankohtana sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja maksukyvyttömyystilassa olevia vastuita tai saatavia luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta, joka alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla olevien tietojen perusteella

a)on todettu maksukyvyttömäksi, jonka velkojille tuomioistuin on myöntänyt lopullisen ulosmittausoikeuden, johon ei saa hakea muutosta, tai merkittävän korvauksen aineellisista vahingoista alullepanopäivää edeltävien kolmen vuoden aikana tapahtuneen maksulaiminlyönnin seurauksena taikka jonka järjestämättömät vastuut ovat olleet uudelleenjärjestelymenettelyn kohteena arvopaperistettujen vastuiden valintaa edeltävien kolmen vuoden aikana, paitsi jos

i)uudelleenjärjesteltyyn arvopaperistettuun vastuuseen ei ole kertynyt uusia maksurästejä sitten uudelleenjärjestelyn, jonka on täytynyt tapahtua vähintään vuosi ennen arvopaperistettujen vastuiden valintaa;

ii)alullepanijan 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ja e alakohdan i alakohdan mukaisesti antamissa tiedoissa esitetään nimenomaisesti uudelleenjärjesteltyjen arvopaperistettujen vastuiden osuus, uudelleenjärjestelyn ajankohta ja tarkat tiedot uudelleenjärjestelystä sekä vastuiden kehitys sitten uudelleenjärjestelyn;

b)oli tapauksen mukaan arvopaperistetun vastuun alullepanoajankohtana merkitty julkiseen luottorekisteriin henkilöistä, joilla on negatiiviset luottotiedot, tai jos tällaista julkista luottorekisteriä ei ole, muuhun luottorekisteriin, joka on alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla;

c)on saanut luottoluokituksen tai luottopisteytyksen, joka viittaa siihen, että sopimusperusteisten maksujen suorittamatta jättämisen riski on merkittävästi suurempi kuin alullepanijan hallussa olevien vertailukelpoisten arvopaperistamattomien vastuiden osalta.

12.Vastuiden sisällyttämisajankohtana velallisten on täytynyt suorittaa vähintään yksi maksu, paitsi jos

a)kyseessä on uudistettava arvopaperistaminen, jonka vakuutena on yhtenä eränä suoritettavat tai maturiteetiltaan alle vuoden pituiset vastuut, mukaan lukien rajoituksetta uudistettaviin luottoihin liittyvät kuukausittaiset maksut;

b)vastuu edustaa sellaisen vastuun jälleenrahoittamista, joka on jo sisällytetty liiketoimeen.

13.EPV laatii tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään, mitä 8 kohdassa tarkoitettuja arvopaperistettuja vastuita pidetään homogeenisinä.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

26 c artikla

Standardointia koskevat vaatimukset

1.Alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan on täytettävä riskinpidättämisvaatimukset 6 artiklan mukaisesti.

2.Arvopaperistamisesta johtuva korko- ja valuuttariski ja niiden mahdolliset vaikutukset alullepanijalle ja sijoittajille suoritettaviin maksuihin on kuvattava liiketoimea koskevissa asiakirjoissa. Kyseisiä riskejä on asianmukaisesti vähennettävä ja tätä varten toteutetuista toimenpiteistä on ilmoitettava. Vakuudet, joilla sijoittajien velvollisuudet turvataan luottosuojasopimuksen mukaisesti, on määriteltävä samassa valuutassa kuin luottosuojamaksu.

Erillisyhtiötä hyödyntävässä arvopaperistamisessa erillisyhtiön sijoittajien korkomaksuja koskevien velkojen on oltava aina yhtä suuria tai pienempiä kuin erillisyhtiön tulojen määrä alullepanijalta ja vakuusjärjestelystä.

Arvopaperistettujen vastuiden salkussa ei saa olla johdannaisia, paitsi jos niiden tarkoituksena on suojautuminen korko- tai valuuttariskiltä. Kyseiset johdannaissopimukset on tehtävä ja dokumentoitava kansainvälisen rahoituksen alalla sovellettujen yhteisten standardien mukaisesti.

3.Liiketoimen yhteydessä suoritettavien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava joko

a)yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin tai yleisesti käytettyihin rahoituskulut huomioiviin alakohtaisiin korkoihin, eikä kyseisten korkomaksujen perustana saa olla monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia;

b)tulot vakuuksista, joilla sijoittajan velvollisuudet turvataan luottosuojasopimuksen mukaisesti.

Arvopaperistettujen vastuiden yhteydessä suoritettavien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin tai yleisesti käytettyihin rahoituskulut huomioiviin alakohtaisiin korkoihin, eikä kyseisten korkomaksujen perustana saa olla monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia.

4.Jos tapahtuu alullepanijaan liittyvä täytäntöönpanotapahtuma, sijoittaja voi toteuttaa täytäntöönpanotoimen, irtisanoa luottosuojasopimuksen tai molemmat.

Jos arvopaperistamisessa on käytetty erillisyhtiötä ja jos on annettu ilmoitus luottosuojasopimuksen täytäntöönpanosta tai irtisanomisesta, erillisyhtiöön ei saa jäädä käteistä enempää kuin mitä tarvitaan erillisyhtiön operatiivisen toiminnan varmistamiseksi, suojamaksujen maksamiseksi maksukyvyttömyystilassa olevista arvopaperistetuista vastuista, joiden uudelleenjärjestely on vielä kesken irtisanomisajankohtana, tai asianmukaisen takaisinmaksun varmistamiseksi sijoittajille arvopaperistamista koskevien sopimusehtojen mukaisesti.

5.Tappiot jaetaan arvopaperistamispositioiden haltijoille arvopaperistamispositioiden etuoikeusluokan mukaan, alimmasta etuoikeusluokasta alkaen.

Vaiheittaista kuoletusta sovelletaan kaikkiin etuoikeusluokkiin, jotta voidaan määritellä etuoikeusluokkien jäljellä oleva arvo kunakin maksupäivänä, ylimmästä etuoikeusluokasta alkaen.

Etuoikeusjärjestyksestä poikkeavia maksuja sisältävissä liiketoimissa on oltava arvopaperistettujen vastuiden kehitykseen liittyviä laukaisevia tekijöitä, joiden johdosta maksujen etuoikeusjärjestys muuttuu etuoikeusluokan mukaan määräytyviksi vaiheittaisiksi maksuiksi. Vastuiden kehitykseen liittyviin laukaiseviin tekijöihin on kuuluttava arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritetyn kynnysarvon alapuolelle.

Kun etuoikeusluokat kuoletetaan, kyseisten etuoikeusluokkien kuoletuksen määrää vastaava vakuuden määrä palautetaan sijoittajille sillä edellytyksellä, että sijoittajat ovat asettaneet kyseisille etuoikeusluokille vakuuden.

Jos 26 a artiklassa tarkoitettu luottotapahtuma on toteutunut arvopaperistettujen vastuiden osalta ja kyseisten vastuiden uudelleenjärjestely on vielä kesken, kunakin maksupäivänä jäljellä olevan luottosuojan määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin arvopaperistettujen vastuiden jäljellä oleva nimellisarvo, josta on vähennetty kyseisen arvopaperistetun vastuun osalta mahdollisesti tehdyt välimaksut.

6.Liiketoimea koskevien asiakirjojen on käsitettävä asianmukaiset ennenaikaisen kuoletuksen uusiutumisjakson päättymisen laukaisevat tekijät, jos kyseessä on uudistettava arvopaperistaminen, mukaan lukien ainakin seuraavat:

a)arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritettyyn kynnysarvoon tai sen alapuolelle;

b)tappioiden määrän nouseminen suuremmaksi kuin ennalta määritetty kynnysarvo;

c)ennalta määritetyn kelpoisuuden vaatimukset täyttävien uusien arvopaperistettujen vastuiden riittämätön tuottaminen tietyllä ajanjaksolla.

7.Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on ilmoitettava selvästi

a)hallinnoijan, omaisuudenhoitajan sekä muiden oheispalvelujen tarjoajien tai 26 e artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tarkastajan sopimusvelvoitteet, tehtävät ja velvollisuudet;

b)määräykset, jotka mahdollistavat hallinnoijan, omaisuudenhoitajan tai 26 e artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tarkastajan vaihtamisen, jos jotakin palveluntarjoajista kohtaa maksulaiminlyönti tai maksukyvyttömyys niin, ettei se johda hallinnoinnin lopettamiseen;

c)hallinnointimenetelmät, jotka koskevat arvopaperistettuja vastuita sulkemisajankohtana ja sen jälkeen sekä olosuhteita, joissa kyseisiä menetelmiä voidaan muokata;

d)hallinnointinormit, joita hallinnoijan tulee noudattaa hallinnoidessaan arvopaperistettuja vastuita koko arvopaperistamisen maturiteetin ajan.

8.Hallinnoijalla on oltava asiantuntemusta arvopaperistettuihin vastuisiin rinnastettavien vastuiden hallinnoinnista, ja sillä on oltava käytössään vastuiden hallinnointiin liittyviä hyvin dokumentoituja ja asianmukaisia toimintaperiaatteita, menettelyjä sekä riskienhallinnan valvontajärjestelyjä.

Hallinnoijan tulee käyttää arvopaperistetuissa vastuissa hallinnointimenetelmiä, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin käytännöt, joita alullepanija soveltaa samankaltaisiin arvopaperistamattomiin vastuisiin.

9.Alullepanijan on ylläpidettävä ajan tasalla olevaa referenssirekisteriä, jossa yksilöidään kaikki arvopaperistetut vastuut. Rekisterissä on yksilöitävä arvopaperistettujen vastuiden perusteena olevat referenssiomaisuuserät ja niiden velalliset ja jokaisen arvopaperistetun vastuun suojattu nimellisarvo ja jäljellä oleva arvo.

10.Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on oltava selvät määräykset, jotka edistävät eri sijoittajaluokkien välisten riitojen nopeaa ratkaisemista. Jos arvopaperistamisessa käytetään erillisyhtiötä, äänioikeudet on määritettävä selvästi ja kohdennettava velkakirjojen haltijoille, ja omaisuudenhoitajan sekä muiden sijoittajiin nähden luottamusvelvollisuuden alaisten yhteisöjen velvollisuudet on yksilöitävä selvästi.

26 d artikla

Läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset

1.Alullepanijan on ennen hinnoittelua asetettava mahdollisten sijoittajien saataville staattista ja dynaamista maksukyvyttömyyttä ja tappiokehitystä, kuten maksulaiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, koskevat historiatiedot sellaisista vastuista, jotka ovat keskeisiltä osiltaan samanlaisia kuin kyseessä olevat arvopaperistetut vastuut, sekä käytetyt tietolähteet ja perusteet väitetylle samanlaisuudelle. Kyseiset tiedot on annettava vähintään viideltä vuodelta.

2.Ennen liiketoimen sulkemista asianmukaisen ja riippumattoman tahon on suoritettava arvopaperistetuista vastuista poimittua otosta koskeva ulkoinen tarkastus, jossa muun muassa tarkastetaan, että arvopaperistetut vastuut ovat kelpoisia luottosuojaukseen luottosuojasopimuksen mukaisesti.

3.Alullepanijan on ennen arvopaperistamisen hinnoittelua asetettava mahdollisten sijoittajien saataville velan kassavirtamalli, joka vastaa tarkasti sopimussuhdetta toisaalta arvopaperistettujen vastuiden ja toisaalta alullepanijan, sijoittajien, muiden kolmansien osapuolten ja mahdollisen erillisyhtiön välillä suoritettavien maksujen välillä, ja hinnoittelun jälkeen asetettava malli jatkuvasti sijoittajien saataville ja pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville.

4.Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia, alullepanijan on julkaistava saatavilla olevat tiedot kyseisillä asuntolainoilla, autolainoilla, autoleasingsopimuksilla rahoitettujen omaisuuserien ympäristötehokkuudesta osana 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan nojalla julkistettavia tietoja.

5.Alullepanija on vastuussa 7 artiklan noudattamisesta. Edellä 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville ennen hinnoittelua. Edellä 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja d alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava saataville ennen hinnoittelua ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa. Lopullinen liiketoimea koskeva asiakirja-aineisto on asetettava sijoittajien saataville viimeistään 15 päivän kuluttua liiketoimen sulkemisesta.

26 e artikla

Luottosuojasopimusta, kolmannen osapuolen tarkastusta ja synteettistä hintaeroa koskevat vaatimukset

1.Luottosuojasopimuksen tulee kattaa seuraavat luottotapahtumat:

a)velallisen kyvyttömyys maksaa, mikä sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun maksulaiminlyönnin;

b)velallisen konkurssi, mikä sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitetut tekijät;

c)kun luottosuojasopimus on tehty muuten kuin rahoitusvakuuden perusteella, arvopaperistetun vastuun uudelleenjärjestely, mikä sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tekijät.

Kaikki luottotapahtumat on dokumentoitava.

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/227* liitteessä V olevan 30 jakson 163–183 kohdassa tarkoitetut lainanhoitojoustot, joita sovelletaan arvopaperistettuihin vastuisiin, eivät saa estää hyväksyttyjen luottotapahtumien laukaisemista.

2.Luottosuojamaksu, joka seuraa luottotapahtuman toteutumista, lasketaan alullepanijan tai luotonantajan todellisen toteutuneen tappion perusteella niiden asianomaisiin vastuutyyppeihin normaalisti soveltamien takaisinperintäkäytäntöjen ja -menetelmien mukaisesti ja kirjataan tilinpäätökseen sillä hetkellä, kun maksu suoritetaan. Lopullinen luottosuojamaksu on maksettava tietyn määräajan kuluessa sen jälkeen kun asianomaisen vastuun uudelleenjärjestely on saatettu päätökseen, jos tämä tapahtuu ennen määrättyä lainmukaista eräpäivää tai luottosuojasopimuksen ennenaikaista irtisanomista.

Luottosuojan välimaksu on maksettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun 1 kohdassa tarkoitettu luottotapahtuma on toteutunut, jos asianomaiseen arvopaperistettuun vastuuseen liittyvien tappioiden uudelleenjärjestelyä ei ole saatettu päätökseen kyseisen kuuden kuukauden jakson kuluessa. Luottosuojan välimaksun on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavista vaihtoehdoista suurin:

a)arvon aleneminen, jonka alullepanija kirjaa tilinpäätökseen sovellettavan kirjanpitokehyksen mukaisesti silloin kun välimaksu suoritetaan;

b)tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 3 luvussa tarkoitettu tappio-osuus.

Jos maksetaan luottosuojan välimaksu, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lopullinen luottosuojamaksu suoritetaan niin, että tappioiden välimaksu mukautetaan sen avulla todellisuudessa toteutuneisiin tappioihin.

Väli- ja lopullisen luottosuojamaksun laskemismenetelmä määritetään luottosuojasopimuksessa.

Luottosuojamaksun on oltava suhteessa vastaavan luottosuojasopimuksella suojatun arvopaperistetun vastuun jäljellä olevaan nimellisarvoon.

Alullepanijan oikeus luottosuojamaksuun on täytäntöönpanokelpoinen. Määrät, jotka sijoittajien on maksettava arvopaperistamisen nojalla, on määritettävä selkeästi luottosuojasopimuksessa, ja niiden on oltava rajoitettuja. Kyseiset määrät on voitava laskea kaikissa olosuhteissa. Luottosuojasopimuksessa on määritettävä selkeästi olosuhteet, joissa sijoittajien on suoritettava maksuja. Jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tarkastajan on arvioitava, ovatko tällaiset olosuhteet toteutuneet.

Luottosuojamaksun määrä lasketaan sellaisen yksittäisen arvopaperistetun vastuun tasolla, jota luottotapahtuma koskee.

3.Luottosuojasopimuksessa määritellään uudelleenjärjestelyyn myönnettävän lisäajan enimmäispituus silloin kun arvopaperistettuun vastuuseen on kohdistunut 1 kohdassa tarkoitettu luottotapahtuma eikä uudelleenjärjestelyä ole saatettu loppuun ennen määrättyä lainmukaista eräpäivää tai luottosuojasopimuksen ennenaikaista irtisanomista. Tällainen lisäaika saa olla enintään kaksi vuotta. Luottosuojasopimuksessa on määrättävä, että ennen lisäajan päättymistä on maksettava lopullinen luottosuojamaksu alullepanijan lopullisen tappioarvion perusteella, sellaisena kuin alullepanija on kirjannut sen tilinpäätökseensä kyseisellä hetkellä.

Jos luottosuojasopimus irtisanotaan, uudelleenjärjestely jatkuu niiden jäljellä olevien luottotapahtumien osalta, jotka toteutuivat ennen irtisanomista, samalla tavoin kuin 1 alakohdassa esitetään.

Luottosuojasopimuksen nojalla maksettavat luottosuojapreemiot on sidottava arvopaperistettavien vastuiden kehitykseen ja niissä on otettava huomioon suojattuun etuoikeusluokkaan liittyvä riski. Tästä syystä luottosuojasopimuksessa ei saa määrätä taatuista preemioista, heti maksettavista preemioista, hyvitysmekanismeista eikä muista mekanismeista, joilla voidaan välttää tai vähentää tappioiden todellista kohdentamista sijoittajille tai palauttaa osa maksetuista preemioista alullepanijalle liiketoimen maturiteetin jälkeen.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on kuvattava, miten luottosuojapreemio ja mahdolliset saamistodistukset lasketaan kunkin maksupäivän osalta arvopaperistamisen aikana.

Sijoittajien oikeudet luottosuojapreemioihin ovat täytäntöönpanokelpoisia.

4.Alullepanijan on nimettävä kolmannen osapuolen tarkastaja ennen liiketoimen sulkemista. Kolmannen osapuolen tarkastajan on todennettava kaikki seuraavat seikat jokaisesta arvopaperistetusta vastuusta, jonka osalta tehdään ilmoitus luottotapahtumasta:

a)ilmoituksessa mainittu luottotapahtuma on luottosuojasopimuksessa tarkoitettu luottotapahtuma;

b)arvopaperistettu vastuu sisältyi viitesalkkuun silloin kun kyseinen luottotapahtuma toteutui;

c)arvopaperistettu vastuu täytti kelpoisuusperusteet silloin kun se sisällytettiin viitesalkkuun;

d)jos arvopaperistettu vastuu on sisällytetty arvopaperistamiseen lisäyksen yhteydessä, lisäys täytti sille asetetut ehdot;

e)lopullinen tappiomäärä on yhdenmukainen alullepanijan tuloslaskelmaan kirjaamien tappioiden kanssa;

f)sillä hetkellä, kun lopullinen luottosuojamaksu suoritetaan, tappiot suhteessa arvopaperistettuihin vastuisiin on jaettu oikeasuhtaisesti sijoittajille.

Kolmannen osapuolen tarkastaja on riippumaton suhteessa alullepanijaan ja sijoittajiin sekä mahdolliseen erillisyhtiöön, ja sen on täytynyt hyväksyä nimitys kolmannen osapuolen tarkastajaksi ennen sulkemisajankohtaa.

Kolmannen osapuolen tarkastaja voi suorittaa tarkastuksen otoksesta eikä hänen tarvitse tehdä sitä jokaisesta yksittäisestä arvopaperistetusta vastuusta, jolle haetaan luottosuojamaksua. Sijoittajat voivat kuitenkin vaatia, että minkä tahansa arvopaperistetun vastuun kelpoisuus tarkistetaan, jos ne eivät ole tyytyväisiä otosperustaiseen tarkastukseen.

Alullepanijan on sisällytettävä liiketoimea koskeviin asiakirjoihin sitoumus siitä, että se toimittaa kolmannen osapuolen tarkastajalle kaikki tarvittavat tiedot ensimmäisessä alakohdassa tehtävän tarkastuksen suorittamiseksi.

5.Alullepanija ei saa lopettaa liiketointa ennen sen sovittua maturiteettia mistään muusta kuin seuraavista syistä:

a)sijoittajan maksukyvyttömyys;

b)sijoittaja ei maksa määriä, jotka sen pitäisi maksaa luottosuojasopimuksen nojalla, tai sijoittaja loukkaa jotakin liiketoimea koskevissa asiakirjoissa määrättyä olennaista velvoitetta;

(c)asiaa koskevat sääntelyyn liittyvät tapahtumat, mukaan lukien:

i)asiaa koskevat muutokset EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltaisten viranomaisten tekemät muutokset kyseisten lakien virallisesti julkaistussa tulkinnassa tai liiketoimen verotus- tai kirjanpitokohtelua koskevat muutokset, joilla on olennainen kielteinen vaikutus sen pääoman määrään, jonka alullepanija on velvollinen säilyttämään arvopaperistamisen tai arvopaperistettujen vastuiden yhteydessä, verrattuna kummassakin tapauksessa siihen, mitä oli odotettavissa liiketoimihetkellä ja mitä tuolloin ei voitu kohtuudella ennakoida;

ii)toimivaltainen viranomainen katsoo, että alullepanija tai alullepanijan sidosyhteisö ei ole tai ei ole enää oikeutettu tunnustamaan merkittävää riskin siirtoa arvopaperistamisessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 245 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)liiketoimen osto-option käyttö millä tahansa hetkellä (aikaosto), kun sulkemisajankohdasta laskettu ajanjakso on kestänyt vähintään yhtä pitkään kuin alkuperäisen viitesalkun painotettu keskimääräinen elinkaari sulkemisajankohtana;

e)asetuksen (EU) N:o 575/2013 242 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alullepanijan takaisinlunastusmenettelyn käyttö.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on täsmennettävä, sisältyykö jokin d ja e alakohdassa tarkoitetuista osto-oikeuksista kyseessä olevaan liiketoimeen.

Edellä olevan d alakohdan soveltamiseksi aikaostoa ei saa strukturoida niin, että sen avulla voidaan välttää tappioiden kohdentaminen erillisiin takauspositioihin tai muihin sijoittajien hallussa oleviin positioihin eikä sitä saa strukturoida muulla tavoin erillisen takauksen antamiseksi.

6.Alullepanija voi tehdä synteettisen hintaeron, joka on saatavilla erillisenä takauksena sijoittajille, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)synteettisen hintaeron määrä, jonka alullepanija sitoutuu käyttämään erillisenä takauksena jokaisena maksukautena, on eritelty liiketoimea koskevissa asiakirjoissa ja ilmaistu kiinteänä prosenttiosuutena koko arvopaperistetun salkun taseesta kyseisen maksukauden alussa (kiinteä synteettinen hintaero);

b)synteettinen hintaero, jota ei käytetä kattamaan maksukauden aikana syntyviä luottotappioita, palautetaan alullepanijalle;

c)alullepanijoille, jotka käyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä), sitoumusten kokonaismäärä vuodessa saa olla enintään yhtä suuri kuin arvopaperistettujen vastuiden salkkuun sisältyvistä vastuista sääntelyn perusteella yhden vuoden aikana odotetun tappionmäärä, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 158 artiklan mukaisesti.

d)alullepanijoille, jotka eivät käytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää, arvopaperistetun salkun yhden vuoden aikana odotetun tappion laskeminen on määriteltävä selkeästi liiketoimea koskevissa asiakirjoissa;

e)liiketoimea koskevissa asiakirjoissa määritellään tässä alakohdassa tarkoitetut ehdot.

7.Luottosuojasopimusten on täytettävä jokin seuraavista ehdoista:

a)takaus, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvun vaatimukset, joiden perusteella luottoriski siirretään mille tahansa asetuksen (EU) N:o 575/2013 214 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetulle yhteisölle, edellyttäen, että sijoittajalle tarjotut vastuut luokitellaan 0 prosentin riskipainolla kyseisen asetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti;

b)takaus, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvun vaatimukset ja johon on saatu vastatakaus miltä tahansa tämän kohdan a alakohdan mukaiselta yhteisöltä;

c)muut kuin tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut luottosuojat, jotka myönnetään sellaisten takausten, luottojohdannaisten tai luottoriskin vaihtolainojen muodossa, jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklan vaatimukset, edellyttäen, että sijoittajan velvollisuudet on turvattu takauksella, joka täyttää tämän artiklan 9 ja 10 kohdissa tarkoitetut vaatimukset.

8.Edellä 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetun muun luottosuojan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)alullepanijan oikeus käyttää vakuutta, jotta se voi täyttää sijoittajien suojamaksuihin liittyvät velvollisuudet, on täytäntöönpanokelpoinen ja kyseisen oikeuden täytäntöönpanokelpoisuus varmistetaan asianmukaisilla vakuusjärjestelyillä;

b)sijoittajien oikeus arvopaperistamisen päätyttyä tai etuoikeusluokkien kuoletuttua palauttaa mikä tahansa vakuus, jota ei ole käytetty suojamaksujen suorittamiseen, on täytäntöönpanokelpoinen;

c)jos vakuus on sijoitettu arvopapereihin, liiketoimea koskevissa asiakirjoissa määritetään kelpoisuusperusteet ja säilytysjärjestelyt kyseisille arvopapereille.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on määriteltävä, koskeeko sijoittajia alullepanijan luottoriski.

Alullepanijan on hankittava pätevältä oikeudelliselta neuvonantajalta lausunto, jossa vahvistetaan luottosuojan olevan täytäntöönpanokelpoinen kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla.

9.Jos edellä tämän artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti tarjotaan muuta luottosuojaa, alullepanijalla on oikeus laadukkaaseen vakuuteen, jonka on oltava jokin seuraavista:

a)vakuus asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osasto 2 luvussa tarkoitettuina 0 prosentin riskipainon velka-papereina, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

i)velkapapereiden jäljellä oleva erääntymisaika on enintään kolme kuukautta, mikä vastaa maksupäiviä;

ii)kyseiset velkapaperit voidaan muuttaa käteiseksi määrällä, joka vastaa suojatun etuoikeusluokan jäljellä olevaa määrää;

iii)kyseisiä velkapapereita säilyttää säilytysyhteisö, joka on riippumaton alullepanijasta ja sijoittajista;

b)käteisen muodossa oleva vakuus, jota säilyttää kolmannen osapuolen luottolaitos tai joita alullepanija säilyttää talletuksena ja joka täyttää vähintään asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklassa tarkoitetun luottoluokka 2:n vaatimukset.

Tämän kohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos kolmannen osapuolen luottolaitos tai alullepanija ei enää täytä vähintään luottoluokka 2:n vaatimuksia, vakuus siirretään viipymättä kolmannen osapuolen luottolaitokseen, joka täyttää vähintään luottoluokka 2:n vaatimukset, tai vakuus sijoitetaan arvopapereihin, jotka täyttävät tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut kriteerit. Tässä b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos alullepanija tekee investointeja luottoriskien vaihtolainoihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 218 artiklan mukaisesti.

________________________________________

*    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/227, annettu 9 päivänä tammikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 muuttamisesta (EUVL L 48, 20.2.2015, s. 1).”

7)Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) ensimmäisessä alakohdassa:

– korvataan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Alullepanijoiden ja järjestäjien on yhdessä annettava ESMAlle tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetun lomakkeen avulla ilmoitus siitä, että arvopaperistaminen täyttää 19–22 artiklan tai 23–26 artiklan tai 26 b–26 e artiklan vaatimukset, jäljempänä ’YLS-ilmoitus’.”;

– lisätään virke seuraavasti:

”Taseen synteettisessä arvopaperistamisessa vain alullepanija on vastuussa ilmoituksesta.”;

ii) korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”YLS-ilmoituksen on sisällettävä alullepanijan ja järjestäjän antama selvitys siitä, miten kutakin 20–22 artiklassa tai 24–26 artiklassa tai 26 b–26 e artiklassa säädettyä YLS-kriteeriä on noudatettu.”;

b)muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö voi käyttää 28 artiklan nojalla toimiluvan saaneen kolmannen osapuolen palvelua sen tarkastamiseen, täyttääkö arvopaperistaminen 19–22 tai 23–26 tai 26 b–26 e artiklan vaatimukset.”;

ii) korvataan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jos alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö käyttää 28 artiklan nojalla toimiluvan saaneen kolmannen osapuolen palvelua sen arvioimiseen, täyttääkö arvopaperistaminen 19–22 artiklan tai 23–26 artiklan tai 26 b–26 e artiklan vaatimukset, YLS-ilmoitukseen on sisällytettävä lausuma siitä, että kyseinen toimiluvan saanut kolmas osapuoli on vahvistanut YLS-kriteereiden noudattamisen.”;

c)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.    Alullepanijan ja tarvittaessa järjestäjän on välittömästi ilmoitettava ESMAlle ja toimivaltaiselle viranomaiselleen, jos arvopaperistaminen ei enää täytä 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 b–26 e artiklan vaatimuksia.”;

d) korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”ESMA ylläpitää virallisella verkkosivustollaan luetteloa kaikista arvopaperistamisista, joiden alullepanijat ja järjestäjät ovat ilmoittaneet sen täyttävän 19–22, 23–26 tai 26 b–26 e artiklan vaatimukset.”;

e)korvataan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”ESMA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].”;

f)korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”ESMA toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].”

8)Korvataan 28 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”1.    Toimivaltainen viranomainen antaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle osapuolelle toimiluvan arvioida, täyttävätkö arvopaperistamiset 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa tai 26 b–26 e artiklassa säädetyt YLS-kriteerit.”

9)Korvataan 29 artiklan 5 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä komissiolle ja ESMAlle viimeistään [...].”

10)Lisätään 30 artiklan 2 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) taseen YLS-arvopaperistamisen osalta prosessit ja mekanismit, joilla varmistetaan 26 b–26 e artiklan noudattaminen.”

11)Korvataan 32 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) arvopaperistaminen on määritetty YLS-arvopaperistamiseksi ja kyseisen arvopaperistamisen alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö ei ole noudattanut 19–22 artiklassa tai 23–26 artiklassa tai 26 b–26 e artiklassa säädettyjä vaatimuksia;”

12)Lisätään 43 a artikla seuraavasti:

”43 a artikla

Siirtymäsäännökset taseen synteettisille arvopaperistamisille

       

1. Alullepanijat ja erillisyhtiöt saavat käyttää sellaisten liikkeeseen laskettujen arvopapereiden, joiden luottosuojasopimus on tullut voimaan ennen [voimaantulopäivä], taseiden synteettisistä arvopaperistamisista nimitystä ”YLS” tai ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu” tai nimitystä, jossa suoraan tai välillisesti viitataan kyseisiin termeihin, ainoastaan silloin, kun noudatetaan 18 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja tämän artiklan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamishetkellä.

2. Edellä olevassa 27 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien soveltamispäivään saakka alullepanijan on 27 artiklan 1 kohdan a alakohdan velvollisuuden soveltamiseksi annettava tarvittavat tiedot ESMAlle kirjallisesti.”

13)Kumotaan 45 artikla.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta.
(3)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-performance-and-forecasts/economic-forecasts/summer-2020-economic-forecast-deeper-recession-wider-divergences_en
(4)     https://ec.europa.eu/info/files/200610-cmu-high-level-forum-final-report_en
(5)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan investointipankille ja euroryhmälle ”Koordinoidut taloudelliset toimet covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi”, COM(2020) 112, 13.3.2020.
(6)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Koronavirus – EU:n toimet: Jokaisen saatavilla olevan euron käyttäminen kaikin mahdollisin tavoin ihmishenkien pelastamiseksi ja elinkeinojen suojelemiseksi”, COM(2020) 143, 2.4.2020.
(7)    Komission tulkitseva tiedonanto tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännöstön soveltamisesta EU:n pankkien luotonannon helpottamiseksi (Yritysten ja kotitalouksien tukeminen covid-19-kriisin yhteydessä).
(8)     https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/07/11/conclusions-non-performing-loans/
(9)    Tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle pankkiunionin valmiiksi saamisesta, 11.10.2017.
(10)     https://eba.europa.eu/eba-proposes-framework-sts-synthetic-securitisation
(11)     https://eba.europa.eu/eba-publishes-opinion-regulatory-treatment-non-performing-exposure-securitisations
(12) [1] COM(2020) 456, 27.5.2020.
(13)    Euroopan pankkiviranomaisen lausunto Euroopan komissiolle järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta, EBA-OP-2019-13, julkaistu 23.10.2019.
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).