EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.5.2020
COM(2020) 223 final
2020/0105(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.5.2020
COM(2020) 223 final
2020/0105(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Covid-19-pandemian suorat ja välilliset vaikutukset lisääntyvät jatkuvasti kaikissa jäsenvaltioissa. Tämänhetkinen tilanne on ennennäkemätön ja edellyttää tilanteeseen sopeutettuja poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten tuen myöntämistä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta, jäljempänä ’FEAD’. Kriisi ei pelkästään kohdista riskejä vähävaraisimpiin vaan myös syventää taloudellisia ongelmia. Kriisin sosioekonomisten seurausten odotetaan vaikuttavan pahiten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin. Lisäksi covid-19-pandemian sosiaalisten ja taloudellisten seurausten vuoksi vähävaraisimpien lukumäärä kasvaa.
Ensimmäinen koronavirusinvestointialoite CRII 1 on 1. huhtikuuta 2020 voimaan tullut toimenpidepaketti, jolla tehtiin useita merkittäviä muutoksia Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavaan lainsäädäntökehykseen. Näiden muutosten ansiosta tämänhetkiseen tilanteeseen voidaan reagoida tehokkaammin. Koronavirusinvestointialoitteessa CRII+ 2 hyväksyttiin täydentäviä toimenpiteitä. Pakettiin sisältyi myös asetusta (EU) 223/2014 3 , jäljempänä ’FEAD-asetus’, muuttava 23. huhtikuuta 2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/559 4 , joka tuli voimaan 25. huhtikuuta 2020 ja jolla otettiin käyttöön FEADista rahoitettavia lisäjoustoa ja likviditeettiä tukevia erityistoimenpiteitä covid-19-pandemian vastatoimena.
Tilanne paranee hitaasti, ja monet alueet ja jäsenvaltiot valmistautuvat purkamaan rajoituksia yhteiskuntiensa ja yritystensä toiminnassa ja käynnistämään taloutensa uudelleen. Kriisin suorat ja välilliset vaikutukset ovat kuitenkin jo vahingoittaneet monia aloja. Elpyminen vie aikaa, ja on mahdollista, että uusia sulkutoimenpiteitä joudutaan ottamaan käyttöön. Tässä tilanteessa on olemassa vakava riski, että ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta kärsivien ihmisten määrä kasvaa, minkä vuoksi tarvitaan lisätoimia covid-19-pandemian sosiaalisten seurausten torjumiseksi, jotta voitaisiin varmistaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla tapahtuva elpyminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.
Vaikka komissio ehdotti poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka mahdollistivat mahdollisimman suuren joustavuuden ja tuen viranomaisille, kumppaniorganisaatioille ja FEADin tuen toteuttamiseen osallistuville muille toimijoille, jäsenvaltioiden likviditeettiongelmat vaikeuttavat covid-19-kriisin torjumista ja kasvavien tarpeiden tyydyttämistä reaalitaloudessa.
Jotta jäsenvaltioita autettaisiin torjumaan tehokkaasti covid-19-pandemiaa ja sen sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, on aiheellista hyväksyä lisätoimenpiteitä, joilla esim. lisätään Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’ ja myös FEADista käytettävissä olevia määrärahoja. Tässä yhteydessä komissio ehdottaa uutta muutosta yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (REACT-EU) 5 ja FEAD-asetukseen covid-19-pandemian vastatoimena, jotta näistä rahastoista voidaan myöntää lisämäärärahoja vuosiksi 2020, 2021 ja 2022.
Vuoden 2020 lisämäärärahat perustuvat siihen, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kokonaismäärärahoja korotettiin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahat ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka saadaan [Euroopan unionin elpymisvälineestä].
Nämä määrät jaetaan jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon niiden suhteellinen vauraus ja tämänhetkisen kriisin vaikutukset niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Komission aloitteesta 0,35 prosenttia lisämäärärahoista kohdennetaan tekniseen tukeen. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin sovellettavista säännöistä, näiden lisämäärärahojen on oltava yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja FEAD-asetuksessa vahvistettujen sovellettavien sääntöjen mukaisia sen jälkeen, kun ne on kohdennettu toimenpideohjelmiin, mukaan lukien maksusitoumuksia ja maksusitoumusten vapauttamista koskevat säännöt.
Jäsenvaltiot voivat käyttää nämä määrät Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti tukeakseen toimia, joilla edistetään kriisintorjuntaa covid-19-pandemian yhteydessä talouden ja työpaikkojen kannalta pahimmin kärsineillä alueilla ja joilla valmistellaan niiden talouden elvyttämistä EAKR:stä tai ESR:stä saatavan tuen turvin, tai korottaakseen FEADista tukea saavien ohjelmien määrärahoja.
Lisämäärärahojen myöntäminen FEADiin on jäsenvaltioille vapaaehtoista niiden erityistarpeista riippuen. Tätä harkitessaan jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen kasvaneeseen vähävaraisimpien määrään.
Lisäksi komissio esittää yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ehdotettujen muutosten (REACT-EU) 6 mukaisesti lisätoimenpiteitä jäsenvaltioiden likviditeetin parantamiseksi erityisesti sallimalla se, että jäsenvaltioille myönnetään huomattava ennakkomaksu, jos FEADin määrärahoja korotetaan, ja vapauttamalla jäsenvaltiot velvoitteesta maksaa kansallinen rahoitusosuus korotettuihin määrärahoihin. Yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ehdotettuja muutoksia (REACT-EU) myötäillen myöskään tukikelpoisuuden päättymispäivää ei ehdoteta pidennettäväksi, vaan se on lisämäärärahojenkin osalta 31. joulukuuta 2023 (edunsaajien tasolla aiheutuneiden menojen osalta). Tämä johtuu siitä, että on syytä varmistaa, että nämä lisämäärärahat käytetään nopeasti konkreettisiin investointeihin reaalitaloudessa. On kuitenkin täsmennettävä, että lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset on vapautettava ohjelmien sulkemista koskevien sääntöjen mukaisesti (eli vuonna 2025 sen jälkeen, kun tarvittavat asiakirjat on esitetty 52 artiklan nojalla). Suunnitelmissa on myös mukauttaa komission ja jäsenvaltioiden välisessä virallisessa tiedonvaihdossa 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti käytettävää sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää, jotta jäsenvaltiot voisivat esittää viipymättä toimenpideohjelman muutospyyntöjä lisämäärärahojen myöntämiseksi vuosiksi 2020, 2021 ja 2022.
Covid-19-pandemian vaikutus naisiin on ollut suhteettoman suuri. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon, että toimissa noudatetaan tiukasti FEAD-asetuksen 5 artiklan 11 kohdassa säädettyä sukupuolten tasa-arvoa koskevaa horisontaalista periaatetta.
Komissio ehdottaa myös säännöksiä, joiden ansiosta teknisen avun antaminen olisi joustavampaa jäsenvaltioille.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämä ehdotus on yhdenmukainen asianomaisen politiikan alan voimassa olevien säännösten kanssa ja erityisesti niiden säännösten kanssa, joita komissio ehdotti yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (REACT-EU) covid-19-pandemian vastatoimena. Komissio esitti kyseisen ehdotuksen yhdessä toisen ehdotuksensa kanssa, joka koski poikkeuksellisen joustavuuden tarjoamista EAKR:n ja ESR:n käyttöön covid-19-pandemian puhkeamisen vastatoimena.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä ehdotus on yhdenmukainen komission hyväksymien muiden ehdotusten ja aloitteiden kanssa ja etenkin niiden ehdotusten kanssa, jotka komissio on antanut EAKR:n ja ESR:n osalta covid-19-pandemian vastatoimena.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tämä ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan 3 kohtaan. Siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus korottaa FEADin määrärahoja, saada ylimääräinen ennakkomaksu ja vapauttaa lisämäärärahat velvoitteesta maksaa kansallinen rahoitusosuus. Nämä poikkeukselliset muutokset eivät vaikuta tavanomaisissa olosuhteissa sovellettaviin sääntöihin.
•Toissijaisuusperiaate (muun kuin jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotuksella ei muuteta tapaa, jolla FEADista myönnetään tukea, vaan sitä hallinnoidaan edelleen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
Yhteistyössä toteutettava hallinnointi perustuu toissijaisuusperiaatteeseen, sillä komissio siirtää strategista ohjelmatyötä ja täytäntöönpanotehtäviä jäsenvaltioille. EU:n toimet eivät myöskään ylitä sitä, mikä on tarpeen sen perussopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tämän ehdotuksen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 muuttamista koskevan ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa lisämäärärahojen asettaminen käyttöön. Sillä pyritään myös selkeyttämään sääntöjä, jotka koskevat näiden määrärahojen käyttöä ohjelmakauden 2014–2020 ohjelmissa.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on oikeasuhteinen eikä sisällä säännöksiä, jotka eivät ole tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksella tehdään vain muutoksia, joita pidetään tarpeellisina lisämäärärahojen osalta noudatettavien sääntöjen vahvistamiseksi ja niihin ongelmiin puuttumiseksi, joita covid-19-kriisi aiheuttaa jäsenvaltioille FEADin tuen toteuttamisessa.
•Toimintatavan valinta
Toimintatapa on perustamissopimuksen 175 artiklan 3 kohdassa määrättyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus. Komissio on tarkastellut lainsäädäntökehyksen tarjoamaa liikkumavaraa ja katsoo tarpeelliseksi ehdottaa muutoksia asetukseen (EU) N:o 223/2014.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Tähän ehdotukseen liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointia/toimivuustarkastuksia ei tehty.
•Sidosryhmien kuuleminen
Tähän ehdotukseen liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Tämä aloite ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) piiriin.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotus johtaa vuonna 2020 lisäsitoumuksiin, jotka rahoitetaan korottamalla vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärää. Se johtaa lisäsitoumuksiin myös vuosina 2021 ja 2022. Nämä rahoitetaan ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Ehdotuksen vuoksi lisämaksuja jouduttaisiin suorittamaan vuosina 2020–2025. Talousarvioon kohdistuvat vaikutukset selvitetään REACT–EU-asetusta koskevaan ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Toimenpiteen toteuttamista seurataan ja siitä raportoidaan asetuksella (EU) N:o 223/2014 perustettujen yleisten raportointimekanismien puitteissa.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
2020/0105 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 223/2014 10 vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon, jäljempänä ’FEAD’.
(2)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Covid-19-pandemian vastatoimena toteutettavissa toimissa olisi noudatettava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20:tä periaatetta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla tapahtuvan elpymisen varmistamiseksi.
(3)Covid-19-kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisillä on ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Tämä on luonut poikkeuksellisen tilanteen, johon on puututtava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisilla erityistoimenpiteillä.
(4)Tämä vaikuttaa erityisesti FEADiin. Kun otetaan huomioon, että ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt covid-19-pandemian vuoksi ja että vähävaraisimpiin kohdistuu erityisiä riskejä ja uusia vaikeuksia kriisin aikana, jäsenvaltioihin kohdistuvat paineet lisätuen myöntämiseksi rahastosta ovat kasvaneet.
(5)Jotta voitaisiin korjata talouteen kohdistuvat valtavat häiriöt ja sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuvat vakavat vaikutukset, jotka johtuvat jäsenvaltioiden covid-19-viruksen leviämisen hillitsemiseksi käyttöönottamista poikkeuksellisista rajoituksista, Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 vahvan investointikomponentin sisältävän elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, jossa kehotetaan perustamaan [Euroopan elpymisväline] ja valtuutetaan komissio analysoimaan tarpeet, jotta määrärahat voidaan kohdentaa Euroopassa pahimmin kärsineisiin aloihin ja maantieteellisiin alueisiin, ja tässä yhteydessä olisi myös täsmennettävä yhteys monivuotiseen rahoituskehykseen.
(6)Komissio antoi 27 päivänä toukokuuta 2020 asetusehdotuksen 11 neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 1311/2020 12 muuttamisesta ja vapautti lisämäärärahoja tukeakseen jäsenvaltioita covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin torjumisessa ja talouden elvyttämisen valmistelemisessa. Osana tätä pakettia rakennerahastoista asetetaan talousarviositoumuksina käyttöön poikkeuksellisesti 58 272 800 000 euron suuruinen lisämäärä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta kyseinen määrä voidaan ottaa nopeasti käyttöön reaalitaloudessa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmien nykyisten rakenteiden kautta. Komission olisi vahvistettava kullekin jäsenvaltiolle jaettava lisämäärärahojen määrä käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja tämänhetkisen kriisin vaikutuksesta niiden talouteen. Koska kriisin aiheuttamien vaikutusten luonne muuttuu jatkuvasti, jakoa olisi tarkistettava vuonna 2021 saman jakomenetelmän perusteella käyttäen 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevia viimeisimpiä tilastotietoja. Jotta covid-19-pandemian vähävaraisimmille aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin torjua tehokkaasti, on aiheellista sallia, että jäsenvaltiot kohdentavat lisämäärärahoja FEADiin tarpeidensa mukaisesti. Näin tehdessään jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota siihen, kuinka paljon vähävaraisimpien määrä on kasvanut covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Lisäksi on tarpeen vahvistaa, kuinka paljon korotettuja lisämäärärahoja voidaan enintään kohdentaa jäsenvaltion tekniseen apuun. Koska nämä lisämäärärahat käytetään todennäköisesti nopeasti, niihin liittyvät sitoumukset olisi myös vapautettava, kun ohjelmat suljetaan. Myös lisämäärärahoja voidaan siirtää EAKR:n, ESR:n ja FEADin välillä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti.
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään talousarvion vahvistamisessa ja täytäntöönpanossa käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.
(8)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa nopeasti covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettavat kriisitoimet ja valmistella talouden elpymistä, suoritettavien ennakkomaksujen olisi oltava korkeammat, jotta lisämäärärahojen turvin toteutettavat toimet voidaan panna nopeasti täytäntöön. Ennakkomaksujen suuruuden olisi oltava sellainen, että voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa keinot suorittaa ennakkomaksuja tuensaajille ja maksaa korvauksia tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.
(9)Jotta voitaisiin keventää julkisiin talousarvioihin covid-19-kriisin torjumisen takia kohdistuvaa taakkaa ja valmistella talouden elpymistä, on asianmukaista, että nämä lisämäärärahat eivät kuulu osarahoituksen piiriin.
(10)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat nopeasti mukauttaa FEADin toimenpiteitä covid-19-kriisin vastatoimena, on aiheellista vahvistaa erityissäännöksiä, joissa täsmennetään teknisen avun soveltamisalaa.
(11)Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli torjua kansanterveyskriisin vähävaraisimpiin kohdistamia vaikutuksia, vaan se voidaan ehdotetun toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(12)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 223/2014 olisi muutettava,
(13)Koska covid-19-pandemiaan on tarpeen reagoida kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,
(14)Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja tarve reagoida pandemiaan liittyvään kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.
(15)Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 13 tai neuvoston päätökseen 2014/335/EU, Euratom tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään mainitun sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin kyseisillä muutoksilla on vaikutusta Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Asetuksen (EU) N:o 223/2014 6 a artiklan mukainen tuki rahoitetaan vuonna 2020 korottamalla monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismäärärahoja ja vuosina 2021 ja 2022 korottamalla unionin omien varojen enimmäismäärärahoja, mikä vaikuttaisi Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 223/2014 seuraavasti:
1)Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Rahaston varojen jakautuminen jäsenvaltioittain kaudella 2014–2020 esitetään liitteessä III, lukuun ottamatta 6 a artiklassa tarkoitettuja covid-19-pandemian vastatoimena myönnettäviä korotettuja määrärahoja. Kullekin jäsenvaltiolle kohdennettava vähimmäismäärä on 3 500 000 euroa koko kauden osalta.”.
2)Lisätään uusi 6 a artikla seuraavasti:
”6 a artikla
Määrärahojen vapaaehtoinen korotus covid-19-pandemian vastatoimena
1. Jäsenvaltiot voivat covid-19-pandemian vastatoimena korottaa vapaaehtoisesti 6 artiklassa tarkoitettuja määrärahoja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 b artiklan 5 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti. Korotus voi vaikuttaa vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviositoumuksiin.
2. Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, 1 kohdan mukaisesti lisämäärärahoja saavien toimenpideohjelmien määräaika on 31 päivä joulukuuta 2022.
3. Poiketen siitä, mitä 38 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, lisämäärärahoja koskevat talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta vuosina 2020, 2021 ja 2022.
Poiketen siitä, mitä 59 artiklan 1 kohdassa säädetään, lisäsitoumukset vapautetaan ohjelmien sulkemisen osalta noudatettavien sääntöjen mukaisesti.
4. Jäljempänä 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ennakkomaksun lisäksi komissio suorittaa ennakkomaksun, joka on 50 prosenttia vuodeksi 2020 myönnetyistä lisämäärärahoista, sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä lisävarojen myöntämiseksi.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna ennakkomaksuna suoritettava määrä on poistettava komission tileistä kokonaan viimeistään silloin, kun ohjelma suljetaan.
5. Poiketen siitä, mitä 20 artiklassa säädetään, 1 kohdan mukaiset lisämäärärahat eivät kuulu osarahoituksen piiriin.”.
3)Korvataan 27 artiklan 4 kohta seuraavasti:
”4. Toimenpideohjelmasta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta ja enintään 5 prosentin osuudella rahastossa toimenpideohjelman hyväksymishetkellä olleista määrärahoista ja enintään 5 prosentin osuudella 6 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lisämäärärahoista rahoittaa rahaston tuen toteuttamisessa tarvittavia valmistelua, hallinnointia, seurantaa, hallinnollista ja teknistä tukea, tarkastuksia, tiedotusta, valvontaa ja arviointia koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien arvosetelijärjestelmien valmistelu- ja toimintakustannukset, jos näistä kustannuksista vastaa hallintoviranomainen tai muu julkinen elin, joka ei ole kumppaniorganisaatio. Siitä voidaan rahoittaa myös kumppaniorganisaatioiden ja kaikkien muiden rahaston toteuttamiseen osallistuvien toimijoiden teknistä tukea ja niiden valmiuksien parantamista, mukaan lukien covid-19-pandemian torjuntavalmiuksien edistäminen. Tässä kohdassa tarkoitetut toimet voivat koskea seuraavaa ohjelmakautta, myös sen varmistamiseksi, että tästä rahastosta annettavaa tukea jatketaan muiden rahastojen kautta.”.
4)Lisätään uusi 63 a artikla seuraavasti:
”63 a artikla
Siirtymäsäännökset
Edellä 6 a artiklaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näissä säännöksissä olevien jäsenvaltioita koskevien viittausten ei katsota tarkoittavan Yhdistynyttä kuningaskuntaa.”.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja