PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU on ensimmäisistä covid-19-tartunnoista lähtien työskennellyt väsymättä tukeakseen jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia kriisin ratkaisemisessa.

Komissio on aktivoinut ARGUS-yleishälytysjärjestelmänsä, jonka kriisinkoordinointikomitea kokoontuu säännöllisesti varmistaakseen kaikkien asiaankuuluvien komission osastojen ja EU:n virastojen toimien keskinäisen täydentävyyden. Komissio on myös perustanut poliittisen tason koordinointityöryhmän. Se koostuu viidestä komission jäsenestä, joiden vastuualueet liittyvät lähimmin asianomaisiin politiikanaloihin

EU:n johtajat järjestivät 10. maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian torjumista koskevan videokonferenssin, jonka perusteella komissio tehostaa toimiaan kaikilla rintamilla ja koordinoi jäsenvaltioiden toimia. Koronaviruksen aiheuttamalla kriisillä on erittäin merkittävä inhimillinen ulottuvuus ja mahdollisesti myös suuri taloudellinen vaikutus. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot toimivat päättäväisesti ja yhdessä, jotta voitaisiin estää viruksen leviäminen ja antaa potilaille apua sekä torjua kielteiset taloudelliset seuraukset.

Tällaista yhteistä koordinoitua toimintaa toteutettaessa EU:n solidaarisuusrahasto (EUSR) voi toimia tärkeässä roolissa sen osoittamisessa, että EU pysyy solidaarisena jäsenvaltioille ja auttaa niitä selviytymään hätätilanteesta.

EU:n tason asianmukainen reagointi koronaviruksen kaltaisiin merkittäviin kansanterveysuhkiin on kuitenkin mahdotonta nykyisillä välineillä.

Sen vuoksi tämän asetuksen tavoitteena on laajentaa EUSR:n soveltamisala kattamaan myös vakavat kansanterveysuhat ja määritellä tukikelpoiset erityistoimet.

EUSR perustettiin vuonna 2002 tukemaan EU:n jäsenvaltioita ja ehdokasmaita tulvien, myrskyjen, maanjäristysten, tulivuorenpurkausten, metsäpalojen tai kuivuuden kaltaisten luonnonkatastrofien aiheuttamissa suurkatastrofeissa. Rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön asianomaisen maan hakemuksesta, jos katastrofin ulottuvuus on sellainen, että Euroopan tason toiminta on perusteltua. Sen toiminta on konkreettinen osoitus todellisesta solidaarisuudesta EU:ssa, kun jäsenvaltiot sopivat tukevansa toisiaan antamalla lisävaroja käyttöön EU:n talousarviosta. Nykyisestä EUSR:stä voidaan kuitenkin myöntää varoja ainoastaan fyysisiä vahinkoja aiheuttaviin tulvien, myrskyjen, maanjäristysten yms. kaltaisiin luonnonkatastrofeihin. Siitä voidaan myöntää taloudellista tukea tukikelpoisille valtioille vuosittain yhteensä enintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2012/2002 (jäljempänä ”asetus (EY) N:o 2012/2002”), jotta sen soveltamisala laajennettaisiin kattamaan myös vakavat kansanterveysuhat.

Ehdotuksen pääsisältö ja oleellisimmat erot alkuperäiseen asetukseen verrattuna ovat seuraavat:

maantieteellinen soveltamisala säilyy entisellään eli se kattaa vain jäsenvaltiot ja EU:n jäsenyydestä neuvottelevat maat. Sen sijaan temaattinen soveltamisala laajennetaan kattamaan kansanterveysuhista johtuvat vakavat kriisitilanteet.

Ennakkomaksut otettiin käyttöön EUSR:n tarkistamisen yhteydessä vuonna 2014, ja ne tulivat voimaan vuonna 2015. Tärkein perustelu niiden käyttöönotolle oli se, että menettely EUSR:n varojen käyttöönottamiseksi ja koko tuen maksamiseksi oli liian pitkä (yleensä jopa vuosi) ja että vakavat kriisitilanteet vaativat nopeampaa toimintaa. Lisäksi katsottiin, että pitkät viiveet tuen antamisessa heikentävät EU:n imagoa.

Ennakkomaksujen tasoksi vahvistettiin 10 prosenttia oletetusta EUSR:n rahoitusosuudesta ja enimmäismääräksi 30 miljoonaa euroa. Tämä taso osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Pienemmissä katastrofeissa, joissa EUSR:n rahoitusosuus on muutama miljoona euroa, ennakkomaksu on vain joitakin satoja tuhansia euroa, jolla ei saada paljoa aikaan. Tilanne on sama myös erittäin suurissa katastrofeissa, kuten 22 miljardin euron vahingot aiheuttaneessa Abruzzon maanjäristyksessä. EUSR:n varoista myönnetty rahoitusosuus oli 1,2 miljardia euroa ja ennakkomaksu vain 30 miljoonaa euroa, mikä on täysin riittämätön. Kummassakin tilanteessa ennakkomaksu on suhteettoman pieni synnyttämään käytännön vaikutuksia. Hiljattain laadittu vuosia 2002–2017 koskeva EUSR:n jälkiarviointi vahvistaa tämän analyysin.

Sen vuoksi komissio ehdottaa, että yksittäisiä katastrofeja varten suoritettava ennakkomaksu korotetaan 25 prosenttiin oletetusta EUSR:n rahoitusosuudesta ja että ennakkomaksun enimmäismääräksi vahvistetaan 100 miljoonaa euroa katastrofin suuruudesta riippumatta.

Komissio ehdottaa myös, että EUSR:n ennakkomaksuja varten varattujen määrärahojen kokonaismäärä korotetaan vuotuisessa talousarviossa 50 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon.

Varojen käyttöönotto olisi nykyisen menettelyn tapaan mahdollista vain, jos tukikelpoinen valtio esittää asiaa koskevan pyynnön. Komissio arvioi myönnettävän taloudellisen tuen määrän ja tekee sitä koskevan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle, joka hyväksyy sen perusteella vastaavan lisätalousarvion. Tämän jälkeen komissio antaa täytäntöönpanopäätöksen, jonka perusteella EUSR:n rahoitusosuus maksetaan.

Tukikelpoisia toimia ovat edelleen ainoastaan julkiset hätätoimet. Ne ulotetaan koskemaan väestölle annettavaa tukea terveyskriiseissä, myös lääketieteellisissä kriiseissä, sekä tartuntataudin leviämisen hillitsemiseksi toteutettavia toimenpiteitä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on osa koronaviruspandemian torjuntaa koskevaa toimenpidepakettia. Se pohjautuu olemassa olevaan poliittiseen välineeseen. Koska ehdotuksella laajennetaan nykyisen EUSR:n soveltamisalaa, se sulkee voimassa olevassa lainsäädännössä olevan aukon ja mahdollistaa kattavat unionin toimet vakaviin kansanterveysuhkiin reagoimiseksi. Yhdenmukaisuus muiden unionin politiikkojen ja erityisesti koheesiopolitiikan kanssa varmistetaan useilla säännöksillä, joilla mm. estetään päällekkäinen rahoitus ja joissa edellytetään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamista.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Koska kyseessä on voimassa olevan asetuksen muutos, siinä noudatetaan säännöksiä, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 2012/2002 oikeusperusta eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 175 artikla sekä SEUT-sopimuksen 212 artikla niiden maiden osalta, jotka parhaillaan neuvottelevat liittymisestä EU:hun.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa EUSR:n soveltamisalaa, jotta eurooppalaista solidaarisuutta voitaisiin osoittaa jäsenvaltioita kohtaan antamalla niille rahastosta tukea kriisin koetteleman väestön auttamiseksi, normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti asianomaisilla alueilla ja tartuntatautien leviämisen hillitsemiseksi.

EUSR:ssä noudatetaan toissijaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että EU:n olisi toimittava vain silloin, kun jäsenvaltion ei enää katsota pystyvän selviytymään kriisistä yksin vaan se tarvitsee apua. Lainsäätäjä katsoi, että tilanne on tällainen luonnonkatastrofien osalta silloin, kun välittömien vahinkojen kokonaismäärä ylittää tietyn kynnysarvon. Myöhemmät taloudelliset vahingot eivät sisälly tähän, koska niiden määrittämistä nopeasti, luotettavasti ja vertailukelpoisesti pidetään liian monimutkaisena. Sen vuoksi luonnonkatastrofien kynnysarvoksi asetettiin välittömät vahingot, jotka ovat joko yli 0,6 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) tai yli 3 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina). Näistä määristä alhaisempaa sovelletaan. Tällainen vaihtoehto otettiin käyttöön sen vuoksi, että yhdellä kiinteällä määrällä ei kyettäisi ottamaan huomioon suuria eroja jäsenvaltioiden taloudellisessa vahvuudessa (ja näin ollen budjetointivalmiudessa), mikä johtaisi jäsenvaltioiden epäoikeudenmukaiseen ja eriarvoiseen kohteluun. Vain yhden prosenttiosuuden käyttö johtaisi joko erittäin alhaiseen kynnysarvoon pienempien jäsenvaltioiden osalta tai saavuttamattoman korkeisiin kynnysarvoihin suurempien talouksien osalta.

Vakavien terveysuhkien aiheuttamia välittömiä vahinkoja ei juurikaan ole mahdollista arvioida, minkä vuoksi niihin ei voida soveltaa samaa lähestymistapaa kuin luonnonkatastrofeihin. Sen sijaan komissio ehdottaa, että se kantaa jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvan taloudellisen rasitteen, jotta kyseiset valtiot voivat vastata kasvaneisiin tarpeisiin. Tämä vastaa suurelta osin välittömiin vahinkoihin myönnettävää tukikelpoista julkista osuutta luonnonkatastrofeissa (kuten julkisen infrastruktuurin kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset, väestölle annettava tuki, pelastuspalvelut jne.). Kokonaisvahinkojen tukikelpoinen julkinen osuus vaihtelee suuresti asianomaisen katastrofin ja maan mukaan. Keskimäärin se on noin 50 prosenttia kokonaisvahingoista.

Sen vuoksi komissio ehdottaa, ettei niitä periaatteita muutettaisi, joiden perusteella tukea myönnetään EUSR:n varoista. Näin ollen tukikelpoiselle valtiolle hätäaputoimenpiteistä aiheutuvaan julkisen talouden rasitteeseen liittyvien julkisten menojen vähimmäistasoksi määritellään joko 0,3 prosenttia bruttokansantulosta tai 1,5 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina) eli puolet luonnonkatastrofeihin sovellettavista määristä ja osuuksista. Näistä määristä alhaisempaa sovelletaan.

·Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen nykyisessä välineessä jo asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

·Sääntelytavan valinta

Voimassa olevaa asetusta (EY) N:o 2012/2002 ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukihakemusten valmistelussa ja arvioinnissa sekä tuen täytäntöönpanossa ja siitä raportoinnissa käytetään vakiintuneita menettelyjä ja käytäntöjä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Vuosia 2002–2017 koskevassa jälkiarvioinnissa todettiin, että rahasto on arvokas väline katastrofitilanteissa toteutettavien EU:n toimien joukossa ja tuo EU:n lisäarvoa katastrofin jälkeiseen toimintaan jäsenvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa. Arvioinnissa kehotettiin myös pohtimaan tarkemmin politiikkatoimia rahaston käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi.

·Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta lainsäätäjät voivat hyväksyä sen ajoissa, minkä vuoksi sidosryhmiä ei voitu kuulla.

·Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarviointia ei tehty.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus on yhdenmukainen nykyisen solidaarisuusrahaston kanssa, sillä sen tarkoituksena on myöntää viipymättä taloudellista tukea jäsenvaltion tai liittymisneuvotteluja käyvän maan pyynnöstä.

Komissio ehdottaa myös, että EUSR:n ennakkomaksuja varten varattujen määrärahojen kokonaismäärä korotetaan vuotuisessa talousarviossa 50 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon. Jotta varat olisivat tarvittaessa käytettävissä nopeasti, komissio ehdottaa, että vuoden 2020 talousarvioon merkitään enintään 50 miljoonan euron lisämääräraha.

Rahastoon varatut 500 miljoonan euron vuotuiset kokonaismäärärahat (vuoden 2011 hintoina) vastaavat myös nykyistä solidaarisuusrahastoa. Tarpeelliseksi katsottu tukimäärä otetaan kussakin tapauksessa käyttöön lisätalousarviolla. Nykyiseen tapaan kunkin vuoden lokakuun 1. päivänä on tästä vuotuisesta määrästä oltava jäljellä vähintään neljäsosa loppuvuotenakin mahdollisesti syntyviä tarpeita varten.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EU:n varojen käyttöä on valvottava mahdollisimman avoimesti ja asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden ja komission raportointivelvoitteita sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaisesti.

2020/0044 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen myöntämiseksi vakavan kansanterveysuhan koettelemille jäsenvaltioille ja unioniin liittymisestä neuvotteleville maille

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 3 . Rahaston perustamisen tarkoituksena oli antaa jäsenvaltioille suurkatastrofien jälkeen taloudellista tukea konkreettisena osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta hätätilanteissa.

(2)Vakavan kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa unionin olisi osoitettava pysyvänsä solidaarisena jäsenvaltioille ja asianomaille väestölle antamalla taloudellista tukea uhasta kärsivän väestön auttamiseksi, normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti asianomaisilla alueilla ja tartuntatautien leviämisen hillitsemiseksi.

(3)Kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa unionin olisi osoitettava solidaarisuutta myös niille maille, jotka neuvottelevat liittymisestä Euroopan unioniin.

(4)Kansanterveysuhat voivat johtaa vakavaan kriisitilanteeseen etenkin silloin, kun viruksen aiheuttama pandemia on julistettu virallisesti. Rahaston avulla unioni voi auttaa väestön välittömien tarpeiden edellyttämien pelastuspalvelujen käynnistämisessä ja edistää tärkeimpien vaurioituneiden infrastruktuurien kunnostamista lyhyellä aikavälillä, jotta katastrofeista kärsineiden alueiden taloudellinen toiminta voidaan elvyttää. Rahastosta annetaan kuitenkin tällä hetkellä tukea vain fyysisiä vahinkoja aiheuttaviin luonnonkatastrofeihin, mutta ei biologisista vaaroista johtuviin suurkatastrofeihin. Olisi annettava säännöksiä unionin toiminnasta vakavan kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa.

(5)Toteutettavan toimen tavoitteena on täydentää asianomaisten jäsenvaltioiden ponnisteluja tilanteissa, joissa kriisin vaikutukset ovat niin mittavat, etteivät kyseiset valtiot pysty hoitamaan tilannetta pelkästään omin voimavaroin. Koska jäsenvaltiot eivät yksin pysty riittävän hyvin saavuttamaan tätä tavoitetta, vaan se voidaan toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6)Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen mukaisten toimien olisi koskettava vain vakavia kansanterveysuhkia. Ne olisi määriteltävä niiden torjumiseen tarvittavien julkisten menojen perusteella.

(7)Unionin tuen olisi täydennettävä asianomaisten valtioiden omia toimenpiteitä, ja sen olisi katettava osa hätätilanteesta johtuviin keskeisimpiin hätätoimiin varatuista julkisista menoista.

(8)Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unionin tukea olisi myönnettävä ainoastaan asianomaisen valtion hakemuksesta. Komissio varmistaa eri valtioiden esittämien hakemusten oikeudenmukaisen käsittelyn.

(9)Komission olisi voitava tehdä pikainen päätös varattujen erityismäärärahojen sitomisesta ja maksamisesta mahdollisimman nopeasti. Sen vuoksi ennakkomaksujen suorittamista koskevia nykyisiä säännöksiä olisi lujitettava korottamalla ennakkomaksujen määriä.

(10)Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2012/2002 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2012/2002 seuraavasti:

1.Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1.Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön jäsenvaltion tai unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan maan, jäljempänä ’tukikelpoinen valtio’, pyynnöstä silloin, kun kyseisen tukikelpoisen valtion alueella tapahtuu sellainen suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi, jolla on vakavia vaikutuksia elinolosuhteisiin, ihmisten terveyteen, luonnonympäristöön tai talouteen kyseisen tukikelpoisen valtion yhdellä tai useammalla alueella, tai kun siellä ilmenee vakava kansanterveysuhka.

Luonnonkatastrofista suoraan johtuvia välittömiä vahinkoja on pidettävä osana kyseisen luonnonkatastrofin aiheuttamaa vahinkoa.

2.Tätä asetusta sovellettaessa ’suurella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisessa valtiossa syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannuksiksi arvioidaan joko yli 3 000 000 000 euroa vuoden 2011 hintoina tai yli 0,6 prosenttia kyseisen valtion bruttokansantulosta (BKTL).

3.Tätä asetusta sovellettaessa ’vakavalla kansanterveysuhalla’ tarkoitetaan mitä tahansa tukikelpoisessa valtiossa ilmennyttä sellaista biologisten tekijöiden aiheuttamaa hengenvaarallista tai muuten vakavaa terveysvaaraa, joka vaikuttaa vakavasti ihmisten terveyteen ja vaatii päättäväisiä toimia leviämisen hillitsemiseksi ja jonka vuoksi tukikelpoiselle valtiolle aiheutuu sen toteuttamista hätäaputoimenpiteistä julkisen talouden rasite, jonka arvioidaan olevan yli 1 500 000 000 euroa vuoden 2011 hintoina tai yli 0,3 prosenttia sen BKTL:stä.

4.Tätä asetusta sovellettaessa ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos asianomainen luonnonkatastrofin koettelema alue on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettu syrjäisin alue, ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1 prosentti kyseisen alueen BKT:stä. Jos luonnonkatastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen BKT:hen painotettuna sen mukaan, mikä on kunkin alueen osuus kokonaisvahingosta.

5.Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi viereisessä tukikelpoisessa valtiossa.

6.Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.”

2.Korvataan 3 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.Tuki maksetaan rahastosta myönnettävänä rahoitusosuutena. Rahoitusosuus myönnetään tukikelpoiselle valtiolle kertaluonteisena kunkin tukikelpoisen katastrofin osalta erikseen.

2.Rahaston tavoitteena on täydentää asianomaisten valtioiden toimia ja kattaa osa niiden julkisista menoista, jotta tukikelpoista valtiota voidaan auttaa toteuttamaan tukikelpoisen katastrofin luonteen mukaan seuraavia ensisijaisia hätä- ja pelastustoimia:

a)infrastruktuurin ja laitosten toiminnan uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla;

b)tilapäismajoituksen tarjoaminen ja pelastuspalveluiden rahoittaminen väestön tarpeita ajatellen;

c)suojaavien infrastruktuurien turvaaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet;

d)katastrofin kohteena olleiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, puhdistaminen soveltuvissa tapauksissa ekosysteemiin perustuvien lähestymistapojen mukaisesti, sekä vahingoittuneiden luontoalueiden heti tapahtuva ennallistaminen maaperän eroosion välittömien vaikutusten välttämiseksi;

e)toimenpiteet, joiden tarkoituksena on antaa nopeasti apua, myös lääketieteellistä apua, vakavan kansanterveysuhan koettelemalle väestölle ja suojella väestöä tartuntariskiltä, mukaan lukien taudin leviämisen ehkäisy, seuranta ja valvonta sekä kansanterveydelle aiheutuvien vakavien vaarojen torjuminen tai niiden vaikutusten lieventäminen.

Sovellettaessa a alakohtaa ’toiminnan uudelleenkäynnistämisellä’ tarkoitetaan infrastruktuurin ja laitosten palauttamista luonnonkatastrofia edeltäneelle tasolle. Jos palauttaminen luonnonkatastrofia edeltäneelle tasolle ei ole oikeudellisesti mahdollista tai taloudellisesti perusteltua tai jos tuensaajavaltio päättää siirtää tuhoja kärsineen infrastruktuurin tai laitokset toiseen paikkaan tai tehostaa niiden toimintaa niiden kapasiteetin parantamiseksi uusien luonnonkatastrofien varalta, rahasto voi osallistua palauttamisesta aiheutuviin kustannuksiin enintään siltä osin, minkä verran luonnonkatastrofia edeltäneelle tasolle palauttamisen arvioidaan maksavan.

Tuensaajavaltion on rahoitettava toisessa alakohdassa tarkoitetun kustannustason ylittävät kustannukset omista varoistaan tai, jos mahdollista, muista unionin varoista.

Sovellettaessa b alakohtaa ’tilapäismajoituksella’ tarkoitetaan majoitusta, jota tarjotaan, kunnes asianomainen väestö pystyy palaamaan alkuperäisiin koteihinsa niiden korjauksen tai uudelleenrakennuksen jälkeen.”

3.Korvataan 4 a artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 25 prosenttia ennakoidun rahoitusosuuden määrästä eikä se missään tapauksessa saa olla yli 100 000 000 euroa. Kun rahoitusosuuden lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennakkomaksun määrän ennen rahoitusosuuden loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot.”

4.Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.Tuensaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun 18 kuukauden määräajan päättymisestä kertomus rahastosta maksetun rahoitusosuuden täytäntöönpanosta ja liitettävä mukaan selvitys menoista sekä kaikista muista kyseisten toimien rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta saadut vahingonkorvaukset.

Täytäntöönpanokertomuksessa on tukikelpoisen katastrofin luonteesta riippuen oltava seuraavat tiedot:

a)tuensaajavaltion toteuttamat tai ehdottamat ennalta ehkäisevät toimenpiteet tulevien vahinkojen rajoittamiseksi ja samankaltaisten luonnonkatastrofien tai kansanterveysuhkien välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan, mukaan luettuna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö tähän tarkoitukseen;

b)katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanne;

c)katastrofista saadut kokemukset sekä toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ympäristönsuojelun sekä ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin ja kansanterveysuhkiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi; ja

d)kaikki muut asiaankuuluvat tiedot toteutetuista ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät luonnonkatastrofin tai kansanterveysuhan luonteeseen.

Täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti ja jossa vahvistetaan, että menoja koskevassa selvityksessä annetaan oikea ja riittävä kuva ja että rahastosta maksettu rahoitusosuus on laillinen ja asianmukainen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan ja 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn lopuksi komissio päättää rahaston tukitoimen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen myöntämiseksi vakavan kansanterveysuhan koettelemille jäsenvaltioille ja unioniin liittymisestä neuvotteleville maille

1.2. Toimintalohko(t)

13. Aluepolitiikka, 13 06 01. Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinolosuhteisiin, luonnonympäristöön tai talouteen

1.3. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.3.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.3.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

EU:n solidaarisuusrahaston (EUSR) perustamisen tarkoituksena oli osoittaa solidaarisuutta niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka kärsivät vakavan luonnonkatastrofin aiheuttamasta vakavasta kriisistä ja joiden budjetointivalmiutta ei pidetä riittävänä selviytymään kyseisestä kriisistä. Tällä ehdotuksella ulotetaan tämä logiikka koskemaan vakavan kansanterveysuhan aiheuttamaa taloudellista rasitusta.

1.3.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

EUSR:stä tehdyn laajan arvioinnin 4 mukaan rahasto on osoittautunut erittäin tehokkaaksi välineeksi luonnonkatastrofien koettelemien jäsenvaltioiden avustamisessa.

1.3.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Tällä asetuksella ei ylitetä EUSR:lle monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettuja enimmäismäärärahoja, minkä vuoksi se on yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.

1.3.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Tällä asetuksella ei lisätä EUSR:lle osoitettuja enimmäismäärärahoja. Toimille myönnettävä unionin rahoitusosuus rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

1.4. Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

EUSR:lle vuodeksi 2020 osoitettuja enimmäismäärärahoja noudatetaan (597,546 miljoonaa euroa ja vuodelta 2019 siirretyt 552,978 miljoonaa euroa).

1.5. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 5

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

Ei sovelleta

2. HALLINTATOIMENPITEET

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 luonnonkatastrofeille säädetyt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1. Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt

2.2.2. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt

2.2.3. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

- Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/ EI-JM 6

EFTA-mailta 7

Ehdokasmailta 8

Kolmansista maista

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Otsake 9: Erityisrahoitusvälineet

13 06 01 – Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinolosuhteisiin, luonnonympäristöön tai talouteen

Jaksotetut

3.2. Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

◻ Tällä asetuksella ei ole rahoitusvaikutuksia.

X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja, jotka eivät ylitä EUSR:lle monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettuja enimmäismäärärahoja.

EUR

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Erityisrahoitusvälineet

			2019	2020	2021	2022	2023	Seuraavat vuodet	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
13 06 01 – Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinolosuhteisiin, luonnonympäristöön tai talouteen	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2 a)
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3
	Maksut	=2a+2b +3

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 9 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
PO: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
PÄÄOSASTO <….> YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = Maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N 9	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset
	Maksut

3.2.2. Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi
2020

Vuosi

Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 10

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä

Kustannukset

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 11

– Tuotos

Välisumma erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

- ⌧ Ehdotus ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

- ◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 12

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 13 kuulumattomat
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 14 kuulumattomat, välisumma

YHTEENSÄ

3.2.3.1. Henkilöresurssien arvioitu tarve

- ⌧ Ehdotus ei edellytä henkilöresursseja.

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

- ◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01/11/21 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01/11 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 15
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 16	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02/12/22 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02/12 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (tarkennettava)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite