Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025”

(2022/C 61/08)

Esittelijä: Kate FEENEY (IE, Renew Europe), Dún Laoghaire-Rathdownin kreivikunnanvaltuutettu Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 COM(2020) 698 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

toteaa, että tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista, jotka on vahvistettu perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa ja jotka antavat EU:lle sekä valtuudet että vastuun torjua syrjintää.

2.

toistaa, että homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten, muunsukupuolisten ja queer-henkilöiden (hlbtiq) oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ne kuuluvat siksi erottamattomasti kaikille ihmisille riippumatta oikeudellisesta asemasta kansalaisuudettomana, pakolaisena tai maahanmuuttajana, riippumatta siitä, onko henkilö nainen, mies, lapsi, vanhus tai vammainen, ja riippumatta uskonnosta, etnisestä taustasta, poliittisista näkemyksistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sen ilmaisusta ja sukupuoliominaisuuksista.

3.

arvostaa kaikkea Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla tehtyä tähänastista työtä (1), muun muassa Euroopan komission julkaisemaa tiedonantoa ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” ja siinä esitettyjä poliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi Euroopan unionissa.

4.

varoittaa kuitenkin, että vaikka tämä EU:n ensimmäinen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia on pitkään odotettu askel oikeaan suuntaan Euroopassa, jonka mottona on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”, EU:n arvojen kunnioittamisessa on nähtävissä taantumista viranomaisten käyttäessä jatkuvasti hlbtiq-vastaista retoriikkaa ja jopa ottaessa käyttöön syrjiviä politiikkoja ja säännöksiä.

5.

pitää myönteisenä, että Euroopan komissio mainitsee erikseen AK:n tässä yhteydessä ja kehottaa sitä edistämään vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon ajamiseksi.

6.

pitää huolestuttavana sitä, että poliittisten ponnistelujen lisäämisestä huolimatta hlbtiq-henkilöiden rakenteellinen syrjintä ja syrjäytyminen on yhä todellisuutta kaikkialla Euroopan unionissa.

7.

on siksi vakaasti sitä mieltä, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli sellaisen eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamisessa, joka perustuu kaikkien kansalaisten osallisuuteen eikä tiettyjen ihmisten poissulkemiseen, ja on yhtä mieltä siitä, että sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tarvitaan osallistavia ja monimuotoisuuden huomioon ottavia strategioita, jotta voidaan paremmin vastata hlbtiq-henkilöiden kohtaamiin monimutkaisiin haasteisiin ja ottaa huomioon heidän erilaiset elämäntilanteensa.

8.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että Euroopan unionin perusperiaatteita noudatetaan ja että yksikään kunta, alue tai valtio ei toteuta järjestelmällisen syrjinnän aloitteita, kuten ns. hlbt-vapaita alueita, jotka on hyväksytty osana ”perheiden oikeuksia koskevaa paikallishallinnon peruskirjaa” tai ”LGBT-ideologian vastaista päätöslauselmaa”, tai käytä varoja tavalla, joka ei noudata syrjimättömyyden periaatetta.

9.

korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää ryhtyä toimiin hlbtiq-henkilöiden syrjinnän torjumiseksi, pitää myönteisenä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa koko EU julistetaan hlbtiq-vapauden alueeksi (2), ja tähdentää keskinäisen suvaitsevaisuuden merkitystä yhteisöissä.

Kuntien ja alueiden rooli

10.

on vakaasti sitä mieltä, että eriarvoisuuden torjuminen EU:ssa on kaikkien yhteinen vastuu, joka edellyttää toimia kaikilla hallinnon tasoilla sekä kansalaisyhteiskunnan, hlbtiq-järjestöjen ja -edunvalvontaryhmien aktiivista ja pysyvää osallistumista, ja toteaa, että kaikilla näillä toimijoilla on keskeinen rooli tasa-arvopolitiikan hallinnoinnissa ja muotoilussa sekä sen tehokkaassa täytäntöönpanossa.

11.

uskoo, että paikallisilla ja alueellisilla toimilla voidaan rakentaa tasa-arvoa ja valtavirtaistaa se, sillä alue- ja paikallisvaltuutetut sekä kaupunginjohtajat ovat kansalaisten kanssa päivittäin vuorovaikutuksessa erilaisissa yhteyksissä kuin kansalliset poliitikot: he kohtaavat kansalaisia esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla sekä kulttuuri- ja urheilutoiminnan yhteydessä eli kaikissa niissä paikoissa, joissa ihmisoikeuksia muovataan ja pannaan täytäntöön.

12.

korostaa lisäksi, että paikallisviranomaisten tehtäviin kuuluu omalta osaltaan selventää kansalaisille näiden oikeuksia, tunnistaa keskeisiä haasteita omissa yhteisöissään ja varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan ja käyttää palveluja, sekä kehittää räätälöityjä palveluja syrjäytyneille yhteiskunnan jäsenille.

13.

on Maailman talousfoorumin kanssa yhtä mieltä siitä (3), että tasa-arvon ja oikeuksien edistämisellä on selkeä ja myönteinen vaikutus kuntien ja alueiden taloudelliseen kehitykseen ja vaurauteen ja että kaikilla syrjinnän muodoilla voi olla kielteisiä vaikutuksia koko yhteisöön ja talouteen laajemmin. Tämä on entistäkin tärkeämpää juuri nyt, kun yhteisöjä aletaan jälleenrakentaa covid-19-kriisin jäljiltä.

14.

on huolestunut maaseutu- ja kaupunkialueiden välisestä selkeästä kuilusta, kun on kyse yleisestä kunnioituksesta ja monimuotoisuuden hyväksymisestä; tämä kuilu voi pahentaa tiettyjen alueiden väestörakenteeseen liittyviä haasteita ja heikentää entisestään niiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

15.

panee merkille ja pitää myönteisenä, että jotkin paikallisviranomaiset (4) ovat ryhtyneet edistämään aktiivisesti hlbtiq-yhteisöjen osallistumista ja ottaneet jopa johtoaseman hlbtiq-yhteisöjä tukevien politiikkojen laatimisessa silloin, kun kansallinen hallitus on kulkenut tässä suhteessa jälkijunassa.

Kaikkien väkivallan muotojen torjuminen

16.

sitoutuu edistämään kattavasti kaupunkien asemaa hlbtiq-vapauden alueina kaikkialla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella.

17.

kehottaa komissiota torjumaan kaikkia hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan väkivallan muotoja sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa, myös verkkoväkivaltaa, joka voi normalisoitua nuorten keskuudessa.

18.

pyytää komissiota toteuttamaan toimenpiteitä vihapuheen ja erityisesti verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi, mutta tunnustaa samalla sananvapauden tärkeän merkityksen. Hlbtiq-henkilöihin kohdistuva vihapuhe on yksi haitallisimmista syrjinnän aiheuttajista, ja se johtaa usein viharikoksiin ja väkivaltaan. Vihapuheen torjunta edellyttää yhteistyötä EU:n toimielinten, valtiollisten ja paikallis- ja alueviranomaisten sekä yksityisen sektorin välillä. Tämä on välttämätön askel syrjinnän lopettamiseksi ja sen tuhoisien yhteiskunnallisten vaikutusten torjumiseksi.

19.

odottaa innolla komission tulevaa ehdotusta, joka koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikollisuuden alojen luettelon laajentamista kattamaan viharikokset ja vihapuheen, muun muassa silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin – ei pelkästään heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa vaan myös sukupuoli-identiteettiin, sen ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin –, sekä painottaa, että uhrien oikeuksia koskeva direktiivi on pantava täytäntöön pikaisesti.

20.

kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), jonka toimenpiteitä uhrien oikeuksien suojelemiseksi on määrä soveltaa ilman minkäänlaista syrjintää, myöskään biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää. Komitea kehottaa tätä varten Euroopan komissiota noudattamaan sitoumustaan tehdä yleissopimuksen loppuunsaattamisesta keskeinen painopiste ja odottaa kiinnostuneena muun muassa ehdotusta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta, josta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti vuonna 2021 pitämässään puheessa unionin tilasta.

21.

kehottaa saattamaan tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamaan sitä tiukasti. Direktiivillä vahvistetaan suojaa sisällöltä, joka yllyttää vihaan tai väkivaltaan, ja kielletään tiedotusvälineiden kaupallinen viestintä, joka sisältää tai edistää minkäänlaista syrjintää, mukaan lukien sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä.

Vapaa liikkuvuus ja perheet

22.

pitää tärkeänä, että strategiassa mainitaan erikseen vapaan liikkuvuuden alueellinen ja erityisesti alueiden välinen näkökulma mutta kunnioitetaan samaan aikaan sitä, että perheoikeus kuuluu perussopimusten nojalla jäsenvaltioiden toimivaltaan. Komitea korostaa, että tämä voi luoda esteitä vapaalle liikkuvuudelle, koska jäsenvaltioiden välisten perheoikeuden erojen vuoksi hlbtiq-perheiden tapauksessa perhesiteiden tunnustaminen usein lakkaa perheen ylittäessä EU:n jonkin sisärajan.

23.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio esitteli marraskuussa 2020 ensimmäistä kertaa hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian. Yksi tämän komission strategian neljästä pilarista liittyy hlbtiq-henkilöiden turvallisuuden varmistamiseen. Tähän mennessä hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan väkivallan ilmiötä ei ole kuitenkaan tutkittu edustavalla tavalla, jotta seuraavassa vaiheessa voitaisiin tarjota asiaankuuluvia toimintatapoja väkivallan torjuntaan. Vaikka Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisema verkkokysely ”A long way to go for LGBTI equality” antaa arvokasta tietoa hlbtiq-henkilöiden kokemasta syrjinnästä ja väkivallasta, vapaaehtoisena verkkokyselynä se ei ole tilastollisesti edustava, koska se ei perustu satunnaisotantaan. Tätä taustaa vasten alueiden komitea kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään ja rahoittamaan osana hlbtiq-strategiaansa säännöllisesti tehtävän anonyymin ja edustavan kenttätutkimuksen aliraportoiduista hlbtiq-henkilöiden väkivaltakokemuksista EU:ssa, parisuhdeväkivalta mukaan lukien. Tämä kenttätutkimus tulisi toteuttaa ja arvioida riippumattomasti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osalta.

24.

yhtyy täysin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toteamaan ”Jos joku on lapsen vanhempi yhdessä maassa, hän on vanhempi kaikissa maissa” (5) ja pitää näin ollen tervetulleena ilmoitusta lainsäädäntöaloitteesta, jolla edistetään perhesuhteiden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

25.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että hlbtiq-henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksien tunnustamisesta rajatylittävissä tapauksissa EU:ssa on saatavilla selkeää tietoa helposti ja että kaikkien hallinnon tasojen virkamiehillä on kaikki tarvittavat tiedot asiasta.

26.

kannattaa Euroopan parlamentin päätöslauselmassaan hlbtiq-henkilöiden oikeuksista EU:ssa (6) esittämää kehotusta liittyen sateenkaariperheisiin ja samaa sukupuolta oleviin pareihin ja kehottaa komissiota parantamaan sateenkaariperheiden asemaa soveltamalla tiukasti rajatylittävää perheoikeutta ja tehostamalla jäsenvaltioiden kanssa käytävää vuoropuhelua (mukaan lukien vuoropuhelu Coman-tuomion (7) täytäntöönpanosta), sillä aineellinen perheoikeus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

27.

kehottaa paikallisviranomaisia välittämään myönteisen viestin alueidensa hlbtiq-yhteisöille osoittamalla rohkeutta ottaa käyttöön hlbtiq-henkilöille suotuisia kunnianhimoisia toimintapolitiikkoja ja edistämään näin muutosta alhaalta ylöspäin. Esimerkiksi Italiassa Torinon kaupunginhallinto (8) tunnustaa virallisesti samaa sukupuolta olevien kansalaisten rekisteröidyn parisuhteen, vaikka tätä ei vahvistettu kansallisissa säännöksissä ennen vuotta 2016. Torino on jatkanut edelläkävijän rooliaan tunnustamalla samaa sukupuolta olevien parien laillisen vanhemmuuden, vaikka näin ei ole tehty kansallisessa lainsäädännössä.

Hlbtiq-nuorten auttaminen EU:ssa

28.

toteaa, että hlbtiq-nuoret ovat Euroopassa erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he ovat alttiina syrjinnälle, uhriksi ja leimatuksi joutumiselle sekä hyväksikäytölle nuoresta iästä lähtien. Lisäksi tällaisille nuorille aiheuttavat vaikeuksia seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen perheelle ja yhteisölle, ammatillisten palvelujen tarjoajien ja laajemman yhteiskunnan vähäinen ymmärrys hlbtiq-kysymyksistä sekä psyykkisen, fyysisen ja seksuaaliterveyden haasteet.

29.

pitää tervetulleena komission 24. maaliskuuta 2021 julkaisemaa lapsen oikeuksia koskevaa kattavaa strategiaa, jolla varmistetaan hlbtiq-lapsille syrjimättömät mahdollisuudet persoonallisuuden vapaaseen kehittymiseen ja turvataan heidän oikeutensa ja mahdollisuudet käyttää niitä. Tähän sisältyy perheille tarkoitettu tiedotus ja ohjaus, jotta ne osaisivat tukea alaikäisten täysipainoista kehittymistä kaikilla elämän osa-alueilla. Komitea tukee nimenomaisesti hyvien käytäntöjen vaihtoa sellaisten intersukupuolisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvien muiden kuin elintärkeiden leikkausten ja lääketieteellisten toimenpiteiden lopettamiseksi, joiden tarkoituksena on saada heidät vastaamaan mies- tai naissukupuolen tyypillistä määritelmää ja jotka suoritetaan ilman heidän henkilökohtaista suostumustaan tai heidän vanhempiensa täysin tietoista suostumusta.

30.

kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan kansallisissa hlbtiq-henkilöiden tasa-arvosuunnitelmissaan sellaisia politiikkoja ja käytäntöjä, jotka vahingoittavat tai syrjivät entisestään hlbtiq-henkilöitä, erityisesti nuoria. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tukemaan paikallisyhteisöjä tarjoamalla asianmukaisia palveluja syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi esimerkiksi luomalla turvallisia ympäristöjä sekä varmistamaan, että hlbtiq-henkilöillä on yhtäläiset työllistymismahdollisuudet, että työympäristöt ovat osallistavia ja että hlbtiq-henkilöt ovat myönteisesti edustettuina yhteiskunnassa sekä kulttuurin ja urheilun saralla ja että he voivat osallistua näihin elämän osa-alueisiin.

31.

varoittaa, että vaikka hlbtiq-henkilöiden asunnottomuus on näkymätön ongelma Euroopassa, tätä aihetta koskeva rajallinen tutkimus (9) osoittaa silti, että hlbtiq-yhteisö ja erityisesti hlbtiq-nuoret ovat vahvasti yliedustettuina asunnottomassa väestössä: arviolta 25–40 prosenttia asunnottomista nuorista kertoo kuuluvansa hlbtiq-yhteisöön (10). Komitea kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota tähän ongelmaan myös asunnottomuuden torjuntaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin puitteissa.

32.

kiinnittää huomiota siihen, että yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi olisi pantava tinkimättömästi täytäntöön ja sen täytäntöönpanoa olisi seurattava ja arvioitava huolellisesti. Komitea on tyytyväinen siihen, että arvioituaan ja seurattuaan nykyistä lainsäädäntöä komissio ehdottaa sen pohjalta vuonna 2022 mahdollisesti tarvittavat uudet säädökset, erityisesti tasa-arvoelinten roolin osalta.

33.

kehottaa Euroopan komissiota sekä kansallisia ja alue- ja paikallishallintoja tekemään hlbtiq-nuorten asunnottomuuden – joka on äärimmäinen sosiaalisen syrjäytymisen muoto – näkyvämmäksi ongelmaksi sekä luomaan yhteisöihinsä nuorille tarkoitettuja palvelukeskuksia ja majoitustiloja noudattaen Krakovan ja Berliinin esimerkkiä.

Covid-19-kriisin vaikutus hlbtiq-henkilöiden elämään

34.

toteaa, että covid-19-pandemian synnyttämä terveys- ja yhteiskuntakriisi aiheuttaa hlbtiq-yhteisölle monimutkaisia haasteita ja riskejä. Tuoreen tutkimuksen (11) mukaan näitä haasteita ja riskejä ovat muun muassa mielenterveyden heikkeneminen, terveydenhuollon saatavuuteen liittyvät vaikeudet, vihapuheen ja perheväkivallan lisääntyminen, vaikeudet päästä esimerkiksi asumiseen, ruokaan ja toimeentuloon liittyvien julkisten avustusohjelmien piiriin sekä oikeussuojan, rekisteröintipalvelujen ja muiden oikeudellisten prosessien saatavuuteen liittyvät vaikeudet.

35.

pitää myönteisinä muutamissa yhteisöissä käynnistettyjä tukiohjelmia, joissa tarjotaan verkossa annettavaa psykologista tukea ja ulkoilutoimintaa, mahdollistetaan pääsy terveydenhuoltoon, kunnallisiin asuntoihin ja turvataloihin sekä tarjotaan lisärahoitusta. Komitea kehottaa kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan hätä- ja elpymistoimenpiteiden syrjimättömyyden.

Tulevat toimet

36.

kehottaa lisäämään hallintoelinten ja sidosryhmien välistä, tosiseikkoihin perustuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua kaikilla tasoilla ja rajojen yli, keskittyen erityisesti hlbtiq-henkilöiden henkilökohtaisiin kokemuksiin, sekä valtavirtaistamaan hlbtiq-kysymykset nykyisiin ja uusiin poliittisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että hyväksyttävät toimintapolitiikat perustuvat tietoon, ne on mukautettu asianmukaisesti ja niissä otetaan huomioon monimuotoisuus.

37.

toistaa kehotuksensa (12) soveltaa laajemmin intersektionaalista näkökulmaa ja yhdistää intersektionaalisia toimia ja alakohtaisia positiivisia toimia.

38.

tukee kaikkia toimia, joilla ehkäistään intersukupuolisten ja transihmisten muutoshoitoja ja lääketieteellisiä pakkotoimia (kuten intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen ja pakkosterilointi). Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia estämään tällaisen toiminnan järjestämisen omissa tiloissaan ja osoittamaan varoja tällaisten käytäntöjen lopettamisen edistämiseen ja kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten suojeluun.

39.

pitää tervetulleena, että Euroopan komissio pyrkii edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa sukupuolen tunnustamista koskevan lainsäädännön ja itsemääräämisoikeuteen perustuvien menettelyjen alalla, ja on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo käynnistää monialaisen vuoropuhelun lisätäkseen tietoisuutta trans- ja muunsukupuolisista identiteeteistä sekä intersukupuolisista ja kannustaakseen osallistavuuteen kaikissa asiaankuuluvissa toimissa ja menettelyissä.

40.

kehottaa lisäämään transihmisten suojelua, sillä he joutuvat edelleen kohtaamaan eniten syrjintää, väkivaltaa ja vainoa. Hiljattain tehdyn tutkimuksen (13) mukaan tarkastelluista 31 maasta vain 13:ssa kansallinen lainsäädäntö tarjoaa edes jonkin verran sukupuoli-identiteettiin ja/tai sukupuoliominaisuuksiin perustuvaa suojelua.

41.

toteaa, että tarvitaan kiireellisesti monitasoista hallintoa ja kumppanuuksia. Komitea antaa täyden tukensa Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin työlle aiheen ”paikallishallintojen rooli ja vastuut hlbti-henkilöiden suojelussa” parissa ja pyytää kongressia esittelemään työn tulokset AK:lle.

42.

kehottaa tunnustamaan transitioon liittyvän terveydenhuollon saatavuuden tärkeyden. Transitioon liittyvä terveydenhuolto on ihmishenkiä pelastavaa, ja sitä on käsiteltävä sellaisena. Covid-19-pandemiaa ei voida pitää syynä lykätä, viivyttää tai rajoittaa minkään terveydenhuollon saatavuutta, ei siis myöskään transitioon liittyvää hoitoa ja meneillään olevia hoitoja.

43.

tarjoaa apua sekä Euroopan komissiolle asiaankuuluvien parhaiden paikallisten ja alueellisten käytäntöjen keräämisessä ja aihetta koskevan EU:n lainsäädännön käytännön täytäntöönpanossa että Euroopan parlamentille ja erityisesti sen hlbti-kysymyksiä käsittelevälle laajennetulle työryhmälle.

44.

kehottaa Euroopan komissiota tukemaan tutkimusta hlbtiq-henkilöiden hyväksymisen maantieteellisten erojen selvittämiseksi, jotta voidaan parantaa keinoja torjua syrjintää kaupunkialueiden ulkopuolella.

45.

katsoo, että AK:n ottaminen mukaan Inclusive Capital Initiative -aloitteen laatimiseen tuo merkittävää lisäarvoa, ja kehottaa siksi toistamiseen osallistamaan AK:n joka vuosi virallisesti Euroopan osallisuuden pääkaupungin tai pääkaupunkien nimeämiseen sekä ottamaan sen mukaan Euroopan neuvoston valtiotason hlbti-yhteistyöverkostoon.

46.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan kaikkiin hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevien kansallisten suunnitelmien suunnittelu-, täytäntöönpano- ja seurantavaiheisiin.

47.

aikoo noudattaa Euroopan komission lähestymistapaa eli näyttää esimerkkiä ja pyrkiä toteuttamaan täysin osallistavan työympäristön. Komitea kehottaa tarkkailemaan toimenpiteitä, jotka haittaavat EU:n toimielimissä työskentelevien hlbtiq-henkilöiden etuja.

48.

kehottaa kaikkia poliittisia johtajia näyttämään esimerkkiä tuomitsemalla julkisesti kaikenlaisen syrjinnän, homo-, trans- ja interfobiset ilmaisut, häirinnän sekä seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuoli-ilmaisuun tai sukupuoliominaisuuksiin perustuvan väkivallan.

49.

korostaa tarvetta toteuttaa kaikenikäisille ja erilaisista taustoista tuleville ihmisille suunnattuja valistustoimenpiteitä ja tiedotuskampanjoita sekä tarvetta vahvistaa julkisia palveluja, tukea tarjoavien ammattilaisten valmiuksia ja parantaa uhrien oikeussuojaa.

50.

korostaa, että kaikki ryhmät kattavalla sukupuolivalistuksella on suuri merkitys stereotypioiden ja syrjinnän torjunnassa, myönteisen kuvan luomisessa hlbtiq-yhteisön jäsenistä ja hyväksyvän ilmapiirin edistämisessä. Kaikenlaisiin hyökkäyksiin, jotka kohdistuvat valistusta antaviin opettajiin, tulee suhtautua tuomitsevasti.

51.

odottaa mielenkiinnolla uusia rahoitusehdotuksia, jotka koskevat sellaisia kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta rahoitettavia hankkeita, joilla puututaan hlbtiq-henkilöiden kokemaan intersektionaaliseen syrjintään ja eriarvoisuuteen sekä sukupuolittuneisiin käytäntöihin ja muihin stereotypioihin.

52.

kehottaa keräämään rahoitusta hlbtiq-kysymyksiä käsittelevien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi muutoinkin kuin pelkästään hankekohtaisesti sekä tarjoamaan taloudellista tukea tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäville ohjelmille sellaisissa kunnissa ja sellaisilla alueilla, joiden paikallinen hallinto suhtautuu hlbtiq-yhteisöön erityisen vihamielisesti.

53.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n varoja ei myönnetä toimiin, joihin liittyy rakenteellisen syrjinnän mekanismeja, ja että rahoitus keskeytetään tai peruutetaan, jos tällaisia mekanismeja havaitaan myöhemmin. Komitea uskoo, että tällaisten toimenpiteiden todettu vaikutus voi yhdessä vuoropuhelun kanssa johtaa täysin osallistavaan Euroopan unioniin.

54.

kehottaa AK:n jäseniä ja muita paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan paikallisia säännöksiä syrjinnän torjumiseksi ja oikeudellisen tyhjiön täyttämiseksi silloin kun tällaiset säännökset puuttuvat kansallisesta lainsäädännöstä, jotta edistetään monimuotoisuutta, keskinäistä hyväksyntää ja kunnioitusta.

---

(1)  Euroopan komission vuonna 2015 julkaisema luettelo hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa edistävistä toimista, tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen (Helena Dalli) tehtävän perustaminen sekä se, että 21 jäsenvaltiota on tunnustanut laissa samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja neljä jäsenvaltiota on ottanut käyttöön menettelyjä sukupuolen juridiseksi tunnustamiseksi ilman lääketieteellisiä vaatimuksia.

(2)  Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2021 antama päätöslauselma EU:n julistamisesta hlbtiq-vapauden alueeksi (https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0089_FI.html).

(3)  Great Reset: Why LGBT+ inclusion is the secret to cities’ post-pandemic success, Maailman talousfoorumi (weforum.org).

(4)  Esimerkkiä ovat näyttäneet useat kaupungit eri puolilla Eurooppaa, kuten Barcelona, Ljubljana, Berliini, Budapest ja Łódź, sekä kaupunkien verkostot, kuten Italian RE.A.DY-verkosto.

(5)  Puhe unionin tilasta vuonna 2020.

(6)  2021/2679(RSP).

(7)  Euroopan unionin tuomioistuin selvensi asiassa C-673/16, että käsitettä ”aviopuoliso”, sellaisena kuin sitä käytetään vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä, sovelletaan myös samaa sukupuolta olevaan puolisoon.

(8)  Torinon kunnallinen asetus, 2010.

(9)  Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön (FEANTSA) julkaisu ”LGBTIQ Homelessness” (syksy 2017) sekä järjestön toteuttama kysely homo-, lesbo-, biseksuaali-, trans-, intersukupuolisten ja queer-nuorten eli hlbtiq-nuorten asunnottomuudesta (2019).

(10)  https://www.ilga-europe.org/sites/default/files/COVID19%20_Impact%20LGBTI%20people.pdf

(11)  covid19-lgbti-assessment-2020.pdf (ilga-europe.org).

(12)  AK:n lausunto aiheesta ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025”, lokakuu 2020.

(13)  Euroopan komission tutkimus Trans and Intersex Equality Rights in Europe – A Comparative Analysis, 2018.