Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua”

(2021/C 175/05)

Esittelijä:	Enrico ROSSI (IT, PES), Signan kunnanvaltuuston jäsen (Firenze)
Viiteasiakirja:	COM(2020) 662 final, Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua

I POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Ilmastoneutraaliuden ja elpymisen tukeminen edistämällä rakennusten perusparannuksia

suhtautuu myönteisesti perusparannusaaltoon alalla, jonka osuus energiankulutuksesta Euroopassa on 40 prosenttia. Perusparannusaalto auttaa näin osaltaan saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään energiariippuvuutta kolmansista maista edistäen Euroopan energiaturvallisuutta. Komitea katsoo, että tämä politiikka on sisällytettävä elpymis- ja palautumisohjelmiin sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot), jotta voidaan koordinoida toimia ja välttää näin erilliset ja tehottomat toimenpiteet. Komitea korostaa, että strategian onnistuminen riippuu paljolti sen kestävyydestä ja toteutettavuudesta paikallis- ja aluetasolla ja että hallinnollisia lisärasitteita olisi vältettävä. Komitea vaatii lisäksi, että kaikista perusparannusaallon toimenpiteistä on saatava näkyvää hyötyä ja että varmistetaan sen taloudellinen kestäväpohjaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rahoitettavuus erityisesti julkisessa taloudessa nykyisten talousarviosäännösten pohjalta mutta myös vuokralaisten ja kiinteistönomistajien kannalta.

katsoo, että perusparannusaallon kattava toteuttaminen edellyttää puhtaan energian säädöspaketin perusteellista tarkistamista – alkaen rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä ja energiaunionin hallintoa koskevasta asetuksesta – sekä oikea-aikaista ja asianmukaista kansallista täytäntöönpanoa. Komitea korostaa tarvetta aloittaa strategian täytäntöönpano ja siihen kuuluvat toimet välittömästi vauhdittamalla kunnostustöitä ja kokeilemalla niiden toteuttamiseksi uusia menettelyjä, joita voitaisiin toistaa laajamittaisesti. Tätä varten komitea ehdottaa, että käynnistetään mahdollisimman pian pilottialoite, jotta pystytään tekemään kokeiluja ja laatimaan menettelyt erilaisia tapauksia ja taloudellisia, sosiaalisia ja ilmastollisia olosuhteita varten.

korostaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden merkitystä. Operatiivinen täytäntöönpano ja rahoitus toteutetaan paikallisesti alueissa, kaupungeissa ja kunnissa, ja siksi eurooppalaisen kehyksen on oltava joustava ja siinä on otettava huomioon esimerkiksi maaseutualueiden ja suurten kaupunkien väliset erot.

korostaa, että ilmastosopimuksen avulla voidaan edistää paikallisvetoisia kumppanuuksia ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä aloitteita ja että paikallis- ja alueviranomaiset ovat avainasemassa tiedotettaessa kansalaisille heidän talojensa kunnostamiseen liittyvistä hyödyistä ja olemassa olevista tukivälineistä. Nämä viranomaiset voivat näyttää esimerkkiä, verkottaa paikallisia, kunnallisia ja muita julkisia yrityksiä ja tukea niitä tarvittavalla asiantuntemuksella eri tasoilla sekä kehittää välineitä kansallisen ja EU:n rahoitustuen saamiseksi. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten tulisi näyttää esimerkkiä julkisten rakennusten kunnostamisessa ja edistää erityisesti sosiaalisten vuokra-asuntojen ja muiden julkisomisteisten asuntojen energiakunnostusta hyödyntäen ilmastosopimusta keinona helpottaa onnistuneimpien eurooppalaisten aloitteiden toistamista ja laajentamista. Komitea toivoo, että rakennusten kunnostamiseen kannustava eurooppalainen strategia, kansalliset rakennusten peruskorjausstrategiat (1) ja kustannusoptimaaliset menetelmät (2) kytketään tiiviimmin toisiinsa.

toteaa, että perusparannusaalto on ymmärrettävä paitsi teknisenä ja sääntelyllisenä mallina vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi myös keinona sitoa kiertotalouteen tähtäävä muutosprosessi esteettisyyttä ja suunnittelua painottavaan käsitteelliseen kehykseen. Sen vuoksi komitea kannattaa ja tukee nimenomaisesti uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen käynnistämistä ja aikomusta perustaa samalla erityinen eurooppalainen merkki. Tällainen aloite tarjoaa tilaisuuden hyödyntää alueiden ja kuntien luovaa potentiaalia, tuoda muutosprosessi lähelle kansalaisia ja osallistaa kansalaiset siihen sekä saada näin aikaan hyväksyttyjä ja kestäväpohjaisia ratkaisuja, jotka konkretisoivat vihreän kehityksen ohjelmaa.

suhtautuu myönteisesti ilmastosopimuksen käynnistämiseen strategiana, jolla edistetään sitoutumista ja osallistumista vihreän kehityksen ohjelmaan, ja on hyvillään perusparannusaallon sisällyttämisestä ensisijaisten aloitteiden joukkoon. Komitea on tältä osin valmis vahvistamaan yhteistyötä komission, Euroopan investointipankin (EIP) ja kaikkien muiden osapuolten kanssa, jotta voitaisiin luoda yhteinen alusta, johon kootaan kaikki tiedot, joita paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat, kun nämä toteuttavat vihreän kehityksen ohjelmaa.

pitää myönteisenä viittausta kaupunkipiireihin perustuvaan lähestymistapaan, joka mahdollistaa esimerkiksi uusiutuvan energian yhteiset tuotantolaitokset, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmät ja luontopohjaiset ratkaisut (3), ja toteaa, että se edellyttää yhdennetyn energia- ja ilmastosuunnittelun välineiden käyttöä. Komitea korostaa, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus muodostaa tältä osin viitepohjan ja että kestävää energiaa ja ilmastoa koskevista SECAP-suunnitelmista voi tulla väline, jolla pystytään varmistamaan, että rakennusten kunnostaminen on johdonmukaista niissä laajemmissa puitteissa, jotka koskevat oikeudenmukaista ja kestävää kaupunkialueiden elvyttämistä, kestäväpohjaisten tottumusten edistämistä ja yhdenmukaistamista laajamittaisten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien politiikkojen kanssa. Komitea ehdottaa lisäksi, että vaikutuksia seurataan asianmukaisesti energianhallinnan standardijärjestelmien avulla, jotta voidaan arvioida suunnittelun suuntausten vaikutuksia (4).

on tyytyväinen siihen, että kiertoajattelua rakennusalalla koskeva Level(s)-aloite (5) mainitaan kiertotalouteen perustuvan rakentamisen viitekäytäntönä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään tiedotuskampanjan asiasta ja olemaan valmiita tekemään yhteistyötä. Komitea kehottaa komissiota hyödyntämään tulevassa työskentelyssä muista rakennusten sertifiointijärjestelmistä saatuja laajoja kokemuksia (6). Se pyytää komissiota tukemaan rakennusten ilmastovaikutusten elinkaariarviointien kehittämistä asiaankuuluvine standardeineen, ympäristötuoteselosteineen sekä rakennusmateriaaleja ja -tuotteita koskevine tietokantoineen ja arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön rakennusten elinkaaren aikaista suorituskykyä koskeva synteettinen indikaattori vapaaehtoisena järjestelmänä.

muistuttaa, että perusparannusaalto tarjoaa tilaisuuden edistää visiota tulevaisuuden vaatimuksiin vastaavasta rakennuskannasta, johon voidaan sisällyttää energia- ja ympäristövaatimusten lisäksi myös sellaisia seikkoja kuin terveellisyys, sosiaalinen tasapaino, yhteenliitettävyys, kiertoajattelu ja kyky sietää hydrogeologisia ilmiöitä ja maanjäristyksiä. Lisäksi komitea pyytää kiinnittämään erityistä huomiota harvaan asuttuihin maaseutualueisiin, joiden väestö ikääntyy nopeasti ja on erityisen haavoittuvassa asemassa.

10.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta seurata kasvihuonekaasupäästöjä rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheessa. Vuoteen 2050 mennessä on tarpeen maksimoida purku- tai kunnostustöissä syntyvien materiaalien uudelleenkäyttö, kierrätys ja osittainen käyttö energiantuotannossa. Paikallisten ja alueellisten arvoketjujen luominen rakennusmateriaalien uudelleenkäytölle on tärkeä askel tässä prosessissa. Tämä edellyttää suunnittelua, logistiikkaa ja uusia taloudellisia malleja, joihin sisältyy materiaalireservien luominen uusia rakennuksia varten. Tällaista uutta kiertotalouden mallia voidaan monien sääntelyyn liittyvien, kulttuuristen ja taloudellisten tekijöiden vuoksi ryhtyä soveltamaan vain asteittain edeten, alkaen kokeiluvaiheesta ja sen jälkeen asettaen monia taloudellisia kannustimia laajamittaista käyttöönottoa varten.

11.

korostaa, että perusparannusaalto paitsi parantaa viihtyvyyttä, sisätilojen terveellisyyttä ja elinolosuhteita tuottaa myös pitkällä aikavälillä huomattavia energia- ja taloussäästöjä rakennusten ylläpito- ja hallinnointikustannuksissa ja auttaa samalla torjumaan energiaköyhyyttä. Komitea katsoo, että EU:n rakennuskannan seurantakeskuksen on seurattava tehtyjä muutoksia ja arvioitava niiden vaikutuksia käyttäen tietokannassaan olevia indikaattoreita ja tarvittaessa kehitettävä uusia indikaattoreita sekä annettava tarvittavat tiedot EU:n laajuisesti saataville. Näillä keinoin nämä säästöt olisi helpompi ilmaista määrällisesti ja paikallis- ja alueviranomaisia, yksityishenkilöitä ja yrityksiä voitaisiin auttaa ottamaan asianmukaisesti huomioon rakennusten elinkaarikustannukset.

12.

pitää tervetulleena komission sitoumusta tarkistaa energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia koskevia eurooppalaisia valtiontukijärjestelmiä ja odottaa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että ne olisivat selkeämmät ja tukea olisi helpompi hakea, jolloin ne eivät muodostaisi estettä investoinneille. Lisäksi julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevan päätöksen 2012/21/EU vuonna 2021 tehtävän arvioinnin olisi johdettava siihen, että sosiaalisten vuokra-asuntojen energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten tukitoimenpiteet otetaan nimenomaisesti sen soveltamisalaan. Komitea korostaa, että eurooppalaisten, valtiollisten, alueellisten ja paikallisten tukitoimenpiteiden ja -ohjelmien on täydennettävä toisiaan, ilman että luodaan rinnakkaisia ja/tai täydentäviä rakenteita. Tähän tarvitaan monenlaisia välineitä – avustuksia, rahoitusvälineitä ja niiden yhdistelmiä –, ja niiden soveltamisessa on tukeuduttava esimerkiksi kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kaltaisiin kumppaneihin, jotta paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin mukautettuja hankkeita voidaan rahoittaa itse paikalla. Komitea katsoo lähtökohtaisesti, että energiaperuskorjausten verokannustimet voivat olla tärkeässä asemassa.

13.

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tarkistaa työntekijöiden suojelemisesta asbestialtistukselta annetun direktiivin 2009/148/EY mukaiset työperäisen altistumisen raja-arvot, jotta voidaan varmistaa työntekijöiden suojelu kunnostus- ja purkutöiden aikana. Komitea katsoo myös, että näiden töiden seurauksena syntyville erittäin vaarallisille aineille altistumista koskevaa EU:n lainsäädäntöä on ajantasaistettava.

14.

suhtautuu tätä taustaa vasten erittäin myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen käynnistää eurooppalainen kohtuuhintaisen asumisen aloite, jossa rahoitetaan 100 innovatiivista ja osallistavaa lippulaivahanketta, joissa tehdään sosiaalisten vuokra-asuntoalueiden peruskorjauksia malliksi niiden laajamittaiselle toteuttamiselle kaikkialla Euroopan unionissa.

15.

katsoo, että perusparannusaallon tulisi edistää sitä, että kaikkien oikeus kohtuuhintaiseen, esteettömään ja terveelliseen asumiseen toteutuisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 19. periaatteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteen nro 11 (”kestävät kaupungit ja yhteisöt”) mukaisesti. Komitea on sitä mieltä, että energiatehokkuustoimet ovat rakenteellinen toimenpide, jolla pyritään torjumaan energiaköyhyyttä ja niin muodoin vähentämään ilman omaa syytä tapahtuvista maksuviivästyksistä johtuvia kustannuksia.

Rakennusten perusparannusten keskeiset periaatteet vuosiksi 2030 ja 2050

16.

kehottaa komissiota kehittämään rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin kehyksen pohjalta järjestelmän rakennusten luokittelemiseksi perusparannusaallon toimintalinjojen toteuttamisen toiminnallisten kriteerien perusteella. Näitä ovat muun muassa

—	omistussuhteet: julkinen, yksityinen (yksityishenkilöt, yritykset, säätiöt, paikallisyhteisöt jne.)

—	käyttötarkoitus: asuminen, muu kuin asuminen jne.

—	sijainti: kaupunkikeskukset (historiallinen keskusta, laita-alueet), pienet kylät, haja-asutus

—	ilmastovyöhyke

—	rakennuksen ikä ja energiatehokkuus sekä sen energiajärjestelmät ja teknologiset järjestelmät

—	arkkitehtoninen, historiallinen tai maisemallinen arvo

—	kiinteistömarkkinoiden dynaamisuus (hinnat, ostojen ja myyntien tai vuokrasopimusten määrä, käyttöaste jne.)

—	ilmastoriski: sosiaalisen ja taloudellisen altistumisen vuorovaikutus ilmaston haavoittuvuuden kanssa.

Tämä tieto olisi luokiteltava EU:n rakennuskannan seurantakeskuksessa (7), minkä jälkeen sitä voitaisiin käyttää kohdennettujen ohjeiden määrittelemisessä eri rakennustyyppejä koskeville toimille myös analysoimalla pääasiallisia esteitä. Hyviä käytäntöjä kerättäessä ja levitettäessä voidaan määritellä mallitoimenpiteet kullekin edellä mainitulle kategorialle.

17.

kehottaa toteuttamaan kunnianhimoisia toimia hiilestä irtautumiseksi lämmityksessä ja jäähdytyksessä, joiden osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta EU:ssa on yli 80 prosenttia. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää käytettävien energialähteiden vaihtamista hiilettömiksi, ja kehottaa laajentamaan uusiutuvien ja mahdollisuuksien mukaan paikallisten energialähteiden käyttöä pikaisesti ja johdonmukaisesti, jotta Euroopan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Komitea toteaa, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvat lämmitys- ja viilennysratkaisut voivat olla monenlaisia ja että ne olisi räätälöitävä tietyn kotitalouden tai yhteisön tarpeisiin (8). Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että fossiilisista polttoaineista voimakkaasti riippuvaisten alueiden on ryhdyttävä hyödyntämään välivaiheen energiamuotoja (9), investoimatta kuitenkaan infrastruktuuriin, jolla ei ole tulevaisuutta. Ydinenergiasta peräisin olevaa energiaa ei saa laskea uusiutuvaksi energialähteeksi.

18.

kehottaa komissiota ehdottamaan järjestelmää toimien priorisoimiseksi sellaisten kriteerien pohjalta kuin kulutuksen ja päästöjen vähentämismahdollisuudet, rahoitusmahdollisuudet ja asukkaiden aseman haavoittuvuus. Komitea kehottaa myös määrittelemään alueellisten ja paikallisten olosuhteiden mukaiset negatiiviset priorisointiperusteet, jotta pystytään määrittämään tapaukset, joissa rakennus olisi paras purkaa tai jälleenrakentaa, käynnistämättä kuitenkaan kehitystä kohti muita heikommassa asemassa olevien asuinalueiden keskiluokkaistumista.

19.

huomauttaa, että perusparannusaallon toteuttamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on tuettava merkittävällä tavalla rakennusalaa, jota kriisi on ravistellut voimakkaasti ja jolla toimivat yritykset ovat usein pienehköjä eivätkä kaikissa tapauksissa kykene tarjoamaan haluttuja tuotteita ja palveluita. Rakennusteollisuutta on kokonaisuudessaan autettava korjaamaan tietojen, taitojen ja teknologian alalla olevat puutteet ja on edistettävä uusien, tulevaisuudenkestävien yritysten perustamista. Komitea muistuttaa, että tarvittava siirtymä kiertotalouteen ja paikkalähtöisyyteen perustuvaan lähestymistapaan, jonka tarkoituksena on turvata työllisyys ja varmistaa työvoiman asteittainen rakenneuudistus, edellyttää vakaita tukimekanismeja, jotta voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus, välttää kuplien syntyminen ja mahdollistaa osaamisen kehittäminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kautta koko EU:n.

20.

toteaa, että on tärkeää ottaa käyttöön kaikkien olemassa olevien julkisten rakennusten hankkimista ja kunnostamista koskevat vaatimukset sekä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja pakolliset tavoitteet, jotka koskevat julkisen rakennuskannan vuosittaista perusparannusastetta ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian käyttöastetta. Komitea korostaa kuitenkin, että nämä säännökset ovat toteuttamiskelpoisia vain, jos säännöt ovat riittävän joustavia rakennusten eri ominaispiirteiden (10) huomioon ottamiseksi ja jos komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot tukevat paikallis- ja alueviranomaisia asianmukaisesti, muun muassa mahdollisimman yksinkertaisella ja yhtenäisellä tavalla laadituin säännöin siten, että ne kattavat myös rutiinihuoltotoimet, jos toimet liittyvät energiatehokkuuteen ja maanjäristyskestävyyteen ja edistävät näitä. Jos tällaisia velvoitteita asetetaan yksityisomistuksessa oleville tai asuinrakennuksille, on varmistettava, että etenkään energiaköyhyyden uhkaamille kotitalouksille ei aiheudu ylimääräisiä taloudellisia rasitteita. Komitea kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan valtiotasoa alemmassa mittakaavassa perusteellisen vaikutustenarvioinnin, jossa arvioidaan eri alueiden mahdollisuuksia ja haavoittuvuuksia näiltä osin, myös analyysin nykyisistä kansallisista parhaista käytännöistä ja eurooppalaisista hankkeista tehdyistä aiemmista arvioinneista.

21.

kannattaa ehdotusta päivittää energiatehokkuustodistusten kehystä, jotta pystytään lisäämään välineen yleisyyttä, helpottamaan tietojen vertailtavuutta Euroopan tasolla ja sitomaan rahoitus pitkälle menevään perusparannukseen. Komitea huomauttaa, että tässä tarkistuksessa olisi varmistettava tarvittava yhdenmukaisuus jäsenvaltioissa käytössä olevien puitteiden kanssa ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Komitea pitää hyödyllisenä ehdotusta EU:n yhtenäisestä tietomuodosta energiatehokkuustodistuksille ja digitaalisten rakennuspäiväkirjojen käyttöönottoa helppokäyttöisten ja ilmaisten tietokantojen luomiseksi. Komitea katsoo, että tällaisten tietokantojen on oltava saatavilla vähintään NUTS 3 -tasolla ja niillä tulee olla yhteys EU:n rakennuskannan seurantakeskukseen ja myös yhteiseen eurooppalaiseen data-avaruuteen (11).

22.

suhtautuu myönteisesti älyvalmiusindikaattoria (Smart Readiness Indicator, SRI) koskevaan komission delegoituun asetukseen. Indikaattorilla on tarkoitus mitata rakennusten valmiutta ottaa käyttöön älyteknologiaa ja lisätä rakennusten omistajien ja asukkaiden tietoisuutta asiasta. Komitea muistuttaa, että Euroopan kaupunki- ja maaseutualueiden digitalisaation taso on erittäin vaihteleva ja että tässä indikaattorissa olisi otettava huomioon kulloisenkin alueen erityinen konteksti, jotta ei aseteta huonompaan asemaan alueita, jotka ovat edelleen muista jäljessä digitalisaatiossa, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja harvaan asutuilla alueilla.

23.

painottaa, että perusparannusaallon tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on vahvistettava asianmukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia ja välineitä, jotta voidaan korjata EU:n tietyillä alueilla edelleen vallitsevaa tietovajetta. Komitea tunnustaa tässä yhteydessä ilmastosopimuksen ratkaisevan merkityksen mahdollisuuksien ja välineiden tarjoajana: se antaa paremmat mekanismit valmiuksien kehittämiseen ja johdonmukaisemman kehyksen vihreän kehityksen ohjelmaan liittyville alhaalta ylöspäin suuntautuville aloitteille. Komitea muistuttaa, että paikalliset ja valtakunnalliset energiavirastot voivat antaa – ja ovat velvoitettuja antamaan – tässä tärkeän panoksen tarjoamalla paikallisviranomaisille tietoa ja asiantuntemusta korvaamatta kuitenkaan näitä.

Nopeampien ja pitemmälle menevien perusparannusten toteuttaminen rakennusten parantamiseksi

24.

kehottaa komissiota tukemaan mahdollisimman paljon tutkimusta rakennusten perusparantamisen alalla alueilla, joilla on maisemallisia tai historiallisia rajoitteita, ja varmistamaan siten uusiutuvien energialähteiden asianmukaisen integroinnin. Lisäksi komitea kehottaa tekemään tästä teemasta yhden uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen kulmakivistä. Aloitteella on edistettävä entistä syvällisempää pohdintaa suunnittelun eri tasojen yhdistämisestä oli sitten kyseessä rakennus, kaupunkipiiri tai koko alue, niin että otetaan huomioon kestävyysperiaatteiden mukainen liikkuvuus, maankäytön vähentäminen ja taajamien biologisen monimuotoisuuden edistäminen (12). Tällaisella järjestelmällisellä taajama-alueiden elvyttämisellä olisi tarvittaessa, mahdollisuuksien mukaan ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä kunnioittaen edistettävä luontopohjaisten ratkaisujen (13) järjestelmällistä hyväksikäyttöä soveltaen samalla energian ja ympäristön seurantaan tarkoitettuja järjestelmiä, joilla varmennetaan niiden suoritusarvot, vietävä kehitystä kohti käytöstä poistettujen rakennusten uusiokäyttöä (ital. volumi zero), minimoitava rakennuksiin koko elinkaaren aikana käytettävä energia (14) ja vasta viimeisenä keinona voitava turvautua rakennusten purkamisen, jos niillä ei ole historiallista arvoa. Komitea ehdottaa myös, että uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite sisällytetään osaamisvaihdon foorumiin (15), jotta voidaan parantaa paikallis- ja alueviranomaisten välistä tiedonvaihtoa innovatiivisista konsepteista, tieteidenvälisistä toimintamalleista ja osaamisesta sekä painottaa alueellista ja paikallista ulottuvuutta suunnittelussa ja toteutuksessa.

25.

muistuttaa, että kun otetaan huomioon uudenlainen tulevaisuudennäkymä, jossa väestö muuttaa pois kaupunkien keskustasta niiden reuna-alueille covid-19-pandemian seurauksena, Yhdistyneiden kansakuntien Habitat III -konferenssissa on jo vuodesta 2016 lähtien sisällytetty kestävyystekijöihin kaupunkirakenteen tiivistäminen, jonka keskeisistä välineistä yksi on rakennusten kunnostaminen harvaan asutuissa kaupunkikeskuksissa, joissa rakentaminen on vielä mahdollista.

26.

muistuttaa, että on tärkeää integroida järjestelmällisesti erilaiset käytettävissä olevat uusiutuvat energialähteet. Mahdollisen valtiotasoa alempien tasojen tavoitteiden asettamisen lisäksi tämä edellyttää erityisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri energialähteitä varten. Komitea katsoo, että näiden teknologioiden käytön yhteydessä on paitsi otettava huomioon alueiden maantieteelliset ja geologiset ominaisuudet ja erityispiirteet myös varmistettava ympäristön, terveyden sekä luonnonmaiseman ja rakennetun maiseman kokonaisvaltainen suojelu. Niiden käyttöä on myös edistettävä luomalla (RED II -direktiivissä tarkoitettuja) uusiutuvan energian yhteisöjä ja kansalaisten energiayhteisöjä, jotka pyrkivät taloudellisten tavoitteiden sijaan ennemminkin sosiaaliseen ja ympäristön kestävyyteen tähtääviin tavoitteisiin.

27.

pitää tärkeänä tukea standardiratkaisuihin perustuvia moniasuntoisten rakennusten peruskorjaushankkeita, joissa käytetään teollisesti esivalmistettuja rakennuselementtejä. Näin edistetään merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta sekä tavoitetta vähentää rakennuskannan hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Komitea korostaa, että standardiratkaisujen ja esivalmistettujen rakennuselementtien käyttö nopeuttaa rakennusprosessia, vähentää ympäristövaikutuksia ja mahdollistaa moniasuntoisten rakennusten kunnostusasteen nostamisen. Rakennuselementtien teollinen esivalmistus parantaa yritysten innovointikapasiteettia, koska peruskorjausprosesseja voidaan uudenaikaistaa ja automatisoida.

28.

kehottaa komissiota edistämään edelleen energianhallintajärjestelmien, kuten ISO50001-järjestelmän tai muiden sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sovellettavien standardien, käyttöönottoa erityisesti julkisella sektorilla, joka voi näyttää esimerkkiä, ja harkitsemaan Euroopan ympäristöasioiden hallintajärjestelmään (EMAS) sisältyvien energianäkökohtien tehostamista. Komitea huomauttaa, että näillä järjestelmillä voi olla merkittävä vaikutus kulutuksen vähentämiseen rakennuksissa toiminnan aikana (16) ja niiden avulla voidaan ottaa käyttöön pitkäaikaisia hyviä käytäntöjä myös hallinta- ja seurantavaiheissa.

29.

korostaa, että rakennustietomallinnusjärjestelmällä (Building Information Modeling, BIM)) (17) ja julkisen sektorin vertailuvälinejärjestelmässä (Public Sector Comparator, PSC) (18) voi olla keskeinen rooli perusparannusaallon toteuttamisessa, ja kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa näiden välineiden käytön yleistämiseksi myös julkisten alustojen avulla (19), jotta voidaan edistää digitaalista kehitystä kiinteistöalalla ja kiinteistöteknologiaan (PropTech) perustuvassa kiinteistöjen hallinnoinnissa (20).

30.

muistuttaa, että rakennusten energiankulutusta koskevien tietojen saatavuus on ratkaisevan tärkeää kaupunkien energiasuunnittelun, investointien ja mahdollisten säästöjen laskennan sekä niiden seurannan kannalta. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta nämä tiedot olisivat saatavilla helposti ja maksutta kaikilla alueilla EU:ssa julkisiin tarkoituksiin, olemassa olevien tietokantojen pohjalta ja tietosuojavaatimuksia noudattaen. Kiinteistön omistaja voisi myös toimittaa saadut tiedot energiantoimittajille korvausta vastaan, mikä mahdollistaisi peruskorjauksen osittaisen rahoittamisen

31.

muistuttaa, että ympäristöystävällisten julkisten hankintojen kriteerien järjestelmällinen soveltaminen rakennusalalla on tärkeä väline rakennusten energiankulutuksen nopean vähentämisen ja kestävyysperiaatteiden mukaisempien hallintamallien käyttöönoton kannalta. Komitea pitää tätä taustaa vasten myönteisenä ehdotusta julkaista kattavat ohjeet siitä, millä tavoin kestäviä julkisia investointeja tehdään hankintojen avulla. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan johdonmukaisen lainsäädäntökehyksen tämän käytännön tukemiseksi sisällyttämällä nämä kriteerit asiaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja keskitettyjen julkisten hankintojen alustoihin. Lisäksi komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tätä käytäntöä edistämällä teknologian kehittämistä ja innovointia, käymällä tehokasta vuoropuhelua toimittajatahojen kanssa, laatimalla asiaa koskevat vaatimukset sekä ottamalla käyttöön järjestelmiä vaatimusten tarkistamista ja soveltamisen seurantaa varten.

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perusparannusaallon toteuttamisen nopeuttamiseksi tarjoamaan rahoitusmekanismeja, jotta voidaan tukea paikallis- ja alueviranomaisia toteutettavuussuunnitelmien laatimisessa energiatehottomia kaupunkipiirejä varten, aloittaen siitä, että vahvistetaan Euroopan kaupungeille tarkoitettua rahoitusvälinettä (European City Facility), kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä ja eurooppalaista kaupunkialoitetta sekä luodaan uusia välineitä kehittämällä edelleen strategiaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitettyjä ehdotuksia. Komitea kehottaa antamaan alueille, kaupungeille ja kunnille tarvittavaa tukea, jotta ne voivat hyödyntää Next Generation EU -välineen, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missioiden, koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 toimenpideohjelmien ja Euroopan investointipankin luottojärjestelyjen kautta saatavia varoja, ja keventämään hallinnollista menettelyä. Tällainen yhdenmukaistaminen edellyttää menettelyjen tarkistamista järjestelmällisen lähestymistavan ja jäljitettävyyden varmistamiseksi.

33.

katsoo, että perusparannusaallon toteuttamista olisi tuettava teknisen avun välineellä, joka on kaikkien paikallis- ja alueviranomaisten käytettävissä. Voitaisiin esimerkiksi vahvistaa ELENA-välineen hajautetumpaa mallia keskitettyjen palvelupisteiden mallin edistämisen ja standardoinnin pohjalta (21). Komitea katsoo, että keskitettyjen palvelupisteiden ei pitäisi rajoittua vain taloudellisten seikkojen käsittelyyn, vaan niistä olisi tultava todellinen liikkeellepaneva voima tietoisuuden lisäämiseksi, valmiuksien kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yleistämiseksi paikallis- ja aluetasolla. Komitea ilmoittaa olevansa valmis tekemään yhteistyötä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa aloitteen optimoimiseksi ja sen oikea-aikaisen toteuttamisen varmistamiseksi, jotta väline olisi helpommin saatavilla ja sen toteuttamista voitaisiin nopeuttaa oleellisesti. Komitea on vakuuttunut siitä, että ELENA-välineen ja Horisontti Eurooppa -ohjelman välisen synergian lisääminen voi lisäksi mahdollistaa siirtymisen yksittäisistä hyvistä käytänteistä laajamittaisiin investointeihin. Komitea on huolissaan siitä, että ELENA-ohjelmassa tällä hetkellä vaadittava kestävien asuinrakennusten vipuvaikutuskerroin (10 kertaa avustuksen määrä) on huomattavan suuri este tietyille tuensaajaryhmille. Sen vuoksi komitea pyytää komissiota ja EIP:tä keskustelemaan mahdollisista ratkaisuista tällaisiin tilanteisiin.

34.

huomauttaa, että perusparannusaallon rahoitusmekanismeissa on ratkaistava hyvin erilaisia omistussuhteisiin ja asukkaiden sosioekonomisiin taustoihin sekä etätyön kasvavasta suuntauksesta johtuvaan yhdistettyyn käyttöön liittyviä tilanteita. Asumisen kustannusneutraaliuden mallissa olisi yhdistettävä sosiaaliset ja ilmastotavoitteet ihanteellisella tavalla ja ehkäistävä vuokralaisten häätäminen peruskorjauksiin vedoten. Komitea kehottaakin toimivaltaisia hallintotasoja välttämään sitä, että kunnostuskustannukset siirretään vuokralaisille, ja katsoo, että vuokrankorotukset on suhteutettava saavutettuihin energiansäästöihin.

Rakennusten perusparantamisen kohdealat

35.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ottaa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä käyttöön pitkälle menevää perusparannusta koskeva standardi merkittävän yksityisen rahoituksen ankkuroimiseksi avoimiin, mitattavissa oleviin ja aidosti ”vihreisiin” investointeihin. Komitea muistuttaa, että näissä standardeissa olisi otettava huomioon kaikki eri ilmastovyöhykkeillä sijaitsevia rakennuksia koskevat vaatimukset ja säädettävä historiallisia rakennuksia koskevista erityisistä käytänteistä pitäen huolta muistomerkkien suojelusta ja samalla eri alueiden vakiintuneet hyvät käytännöt huomioiden (22).

36.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa joustavampien talousarviosääntöjen luomiseksi paikallis- ja alueviranomaisille, jotta voidaan tukea näiden valmiuksia investoida olemassa olevan rakennuskannan perusparannuksiin ja uusien, luonteeltaan sosiaalisten julkisten rakennusten rakentamiseen kiinnittäen erityistä huomiota talousarvion ulkopuolisten energiatehokkuussopimusten tarjoamiin mahdollisuuksiin (23).

37.

toteaa, että asuinolosuhteet aiheuttavat usein suurta eriarvoisuutta, kun rakennuksissa asutaan ahtaasti ja kun energiajärjestelmät ovat tehottomia ja niihin liittyvät kustannukset rasittavat usein liiallisesti kotitalouksien budjettia, sillä noin 34 miljoonaa eurooppalaista elää energiaköyhyydessä. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita laatimaan tarkkoja arvioita aluetasoa alemmilla tasoilla. Komitea kehottaa komissiota myös tehostamaan toimia energiaköyhyyden torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen edistämisen ja vaihtamisen alalla, verkottamaan olemassa olevat seurantakeskukset ja tukemaan seurantakeskusten perustamista niihin jäsenvaltioihin, joissa sellaista ei vielä ole.

38.

katsoo, että energian tulee olla kaikkien saatavilla ja että energiaköyhyys on kysymys, jolla on merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia seurauksia. Komitea korostaa, että energiaköyhyyden kierre ei kurita ainoastaan muita heikommassa asemassa olevia kotitalouksia ja yksityishenkilöitä, vaan myös yrityksiä, ja toisinaan myös pienet paikallisyhteisöt voivat joutua vastaavaan tilanteeseen, jossa käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan energiapalvelujen kasvavia kustannuksia, joista tulee näin yhä suurempi rasite yleisessä talousarviossa. Komitea kehottaakin komissiota tutkimaan mahdollisuutta laajentaa energiaköyhyyttä koskevia analyyseja siten, että niissä ei tarkastella yksinomaan yksittäisiä kotitalouksia, jotta niitä voitaisiin hyödyntää määriteltäessä perusparannusaallon toteuttamismekanismeja. Komitea toteaa, että ekologisten tuotantoalueiden malli (ital. Aree Produttive Ecologicamente Attrezzate) voi tarjota hyödyllisen viitekehyksen tuotantosektorin osallistamiselle perusparannusaaltoon ja yleisemmin vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen. Komitea on valmis tekemään yhteistyötä Euroopan komission kanssa energiaköyhyyden uuden seurantakeskuksen työn puitteissa.

39.

muistuttaa, että paikallisilla energiayhteisöillä ja tuottajakuluttajilla voi olla tärkeä rooli peruskorjausasteen nostamisessa, energiaköyhyyden torjumisessa ja energiasiirtymän edistämisessä harjoittaessaan hajautettua energiantuotantoa ja toteuttaessaan kansalaislähtöisiä aloitteita. Onkin edistettävä omaan energiantuotantoon ja -kulutukseen tähtääviä aloitteita asunnoissa helpottamalla ja lisäämällä aurinkolämpö-, aurinkosähkö- ja maalämpöteknologian kaltaisten teknologioiden käyttöönottoa sekä olemassa olevissa kunnostettavissa rakennuksissa että – ennen kaikkea – uusissa rakennuksissa. Toinen keino on malli, jossa lämmitys sisältyy vuokraan ja jota sovelletaan pääperiaatteena esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa, missä kiinteistön omistaja takaa vuokralaisille kunnolliset asumisolot yleensä 20–21 asteen sisälämpötilassa. Näin on onnistuttu välttämään energiaköyhyyttä samalla kun kiinteistöjen omistajille tarjotaan vahvoja kannustimia säästää energiaa, johon omistajilla on monipuolisemmat mahdollisuudet kuin vuokralaisilla, vaikka nämä ovatkin riippuvaisia jälkimmäisten yhteistyöhalusta. Komitea kehottaakin komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että asiaankuuluvat direktiivit siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä hyvissä ajoin noudattaen täysin direktiivin henkeä ja kevein täytäntöönpanomekanismein. Komitea katsoo, että yksilöllistä mittaamista ja laskutusta koskevia vaatimuksia ei kuitenkaan pitäisi soveltaa, jos ne eivät ole kustannustehokas tapa säästää energiaa.

40.

korostaa, että on tärkeää tukea naapurustolähtöisiä lähestymistapoja, joissa otetaan käyttöön paikallisyhteisöjen potentiaali paikallisten uusiutuvien energialähteiden sisällyttämiseksi paikalliseen kulutukseen innovatiivisten digitaaliratkaisujen avulla. Ne ovat älykkään kaupungin käsitteen kulmakivi. Komitea korostaa, että asianmukaiset digitaaliset yhteydet (24) kaupunki- ja maaseutualueilla helpottavat kansalaisten mahdollisuuksia saada reaaliaikaista tietoa energiankulutuksestaan, jotta he voivat optimoida sen ja tehostaa sitä. Näiden paikallistason ratkaisujen tulisi ulottua jäsenvaltioiden fyysisiä rajoja pidemmälle ja mahdollistaa siten uusiutuvan energian vaihto raja-alueilla vierekkäin sijaitsevien kuntien ja naapurustojen välillä.

41.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tarvittavat olosuhteet, jotta perusparannusaalto pystytään toteuttamaan myös taajama-alueiden ulkopuolella, syrjäisemmillä ja harvempaan asutuilla alueilla, jotta voitaisiin varmistaa, etteivät ne menetä houkuttavuuttaan ja että siellä pystytään varmistamaan asianmukainen elämänlaatu ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävät palvelut. Komitea muistuttaa, että energiayhteisöillä voi olla tärkeä rooli uusiutuvien energiamuotojen edistämisessä kaupunki- ja maaseutuyhteisöissä sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

42.

muistuttaa, että on otettava huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne, sillä ne kärsivät epäsuotuisista sääoloista ja ovat hyvin alttiita ilmastonmuutokselle sekä energian kannalta eristyksissä, minkä seurauksena kunnostuskustannukset ovat korkeammat. Rakennusten viherryttämisen toteuttamiseksi on tarpeen mukauttaa taloudellisen tuen järjestelmiä kyseisillä alueilla toteutettaviin hankkeisiin, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityisolosuhteisiin liittyvät tuotantokustannukset. Komitea suhtautuukin myönteisesti Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitteen toisen vaiheen aloittamiseen ja on valmis tukemaan sen täytäntöönpanoa.

43.

kehottaa vahvistamaan sertifiointimekanismeja, jotka auttavat rakennusmateriaalien ja -tekniikoiden valitsemisessa niiden elinkaaren perusteella ja sen mukaan, mahdollistavatko ne valikoivan purkamisen tekniikat ja vaarallisten ja hyödynnettävien osien erottelun. Näin pyritään edistämään rakennusalan rakenneuudistusta niin, että alalla voidaan toteuttaa kiertotalouden prosesseja läpi koko rakennusteollisuuden ketjun rakennus- ja purkujätteen EU-tason hallintomenettelyn mukaisesti. Tässä yhteydessä toimeksisaajia on tuettava vaihtoehtojen kehittämisessä esimerkiksi julkisten hankintojen tekijöiden ja tarjoajien välisten innovaatio- ja yhteistyökumppanuuksien avulla. Tämä edellyttää myös toimia Euroopan komissiolta, jonka on tarjottava tällaisten hankintamenetelmien tukemiseksi jäsenvaltioille enemmän kannustimia.

44.

kehottaa komissiota vaatimaan, että jäsenvaltiot ottavat alue- ja paikallisviranomaiset kattavasti ja tehokkaasti mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamiseen. Vain monitasoisella hallinnolla kyetään varmistamaan, että rakennusten energiaperuskorjaustoimenpiteet suunnitellaan synergiassa alueellisen järjestelmän kanssa maksimoiden moninaiset (ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset) hyödyt. Komitea korostaa, että monitasoista energia- ja ilmastovuoropuhelua (25) on edistettävä edelleen ja että sen täytäntöönpanomenetelmät on määriteltävä, jotta voidaan varmistaa sen tehokas, johdonmukainen ja järjestelmällinen toteuttaminen.

45.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että rakennusten kunnostaminen on sopusoinnussa alue- ja kaupunkisuunnittelun, väestökatoa ehkäisevän politiikan edistämisen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön huomioon ottamisen kriteerien kanssa. Komitea muistuttaa, että jäsenvaltioiden valitsemat perusparannusaallon rahoitusmekanismit eivät saa heikentää tätä, perustavaa laatua olevaa koordinointitehtävää.

46.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään synergioita eri toimijoiden välillä silloin, kun yhteiset toimet ovat tehokkaampia, sekä ERI-rahastojen ja suoraan hallinnoitujen rahastojen (Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa väline, InvestEU, uusi LIFE CET [Clean Energy Transition] -ohjelma, EIP) integrointia. Tätä varten olisi palkittava sidosryhmiä, jotka luovat tällaisia yhteisvaikutuksia ja löytävät pääasialliset kumppanit kyseiseltä seudulta (ensisijaisesti alueilta). Erityisesti voitaisiin soveltaa OECD:n ajamaa vaikutusinvestoinnin logiikkaa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa siten, että investointeja toteutetaan mitattavissa olevien ja taloudellisen suorituskyvyn kanssa yhteensopivien sosiaalisten ja ympäristövaikutuksia koskevien tavoitteiden pohjalta (26).

47.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rakennusten peruskorjauksessa ei keskitytä pelkästään rakennuksen tai asunnon rakenteisiin vaan käsitellään myös seikkoja, jotka liittyvät tarpeeseen muuttaa liikkuvuutta ennen kaikkea kaupunkialueilla, huolehtimalla polkupyörien ja henkilökohtaisten kulkuvälineiden pysäköintialueiden suunnittelemisesta rakennusten sisälle tai niiden lähistölle, sähköajoneuvojen latauspisteet mukaan luettuina, sekä kiinnittämällä huomiota tarpeeseen poistaa hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet. Komitea kehottaa lisäksi huolehtimaan myös yhteisten viestintäinfrastruktuurien (tieto- ja viestintäteknologia) saatavuudesta, jotta voidaan edistää rakennuksissa asuvien ihmisten integroitumista yhä verkottuneempaan yhteiskuntaan.

48.

ehdottaa, että tämän strategian rahoitusmekanismeihin tehdään parannuksia elpymis- ja palautumistukivälineen, koheesiopolitiikan ja Euroopan investointipankin (EIP) osalta, jotta voidaan lisätä alueiden osallistumista niiden saadessa käyttöönsä varoja ja hallinnoidessaan niitä.

49.

pyrkii varmistamaan, ettei perusparannusaallon oikeudellinen muoto rajoita jäsenvaltion oikeutta päättää itsenäisesti energialähteistään edellyttäen, että turvataan Euroopan unionin tavoitteiden mukainen hiilestä irtautuminen.

50.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen tehdä perusparannusaloitteen parissa tiivistä yhteistyötä Euroopan alueiden komitean kanssa ja kehottaa laatimaan asiaa koskevan sopimuksen, jolla luodaan perusta alan tehostetulle yhteistyölle covid-19-kriisistä elpymisen yhteydessä.

51.

kehottaa EU:n neuvostoa kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten ja tiiviissä kumppanuudessa Euroopan alueiden komitean kanssa tiedotuskampanjan, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta perusparannusaallosta ja vauhdittamaan siihen liittyviä toimia samanaikaisesti EU-, valtio-, alue- ja paikallistasoilla.

Bryssel 19. maaliskuuta 2021.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista koskevista kansallisista strategioista.

(2) http://bpie.eu/wp-content/uploads/2015/10/Implementing_Cost_Optimality.pdf

(3) Esimerkiksi Sharing cities -hanke: http://www.sharingcities.eu/

(4) Yhdennettyjen suunnitelmien valmistelua helpottamaan on laadittu käsikirjoja, esimerkiksi How to develop a Sustainable Energy and Climate Action Plan (SECAP) (Yhteinen tutkimuskeskus), Smart City Guidance Package ja tiivistelmä (”Integrated Planning Policy and Regulation Action Cluster EIP Smart cities”), Euroopan energiapalkinto.

(5) https://ec.europa.eu/environment/topics/circular-economy/levels_fi

(6) Esimerkiksi Level(s)-aloitteessa puuttuu indikaattori rakennusten maksimaaliselle tehontarpeelle (kW) ja sähköjärjestelmään kohdistuvalle kuormitukselle, joista on tullut yhä tärkeämpiä tekijöitä monilla aloilla, missä sähköjärjestelmien on vastattava kasvaviin vaatimuksiin.

(7) EU:n rakennuskannan seurantakeskus: https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/eu-bso_en

(8) Tällaisiin vaihtoehtoihin sisältyvät muun muassa suora sähköistäminen ja lämpöpumppujen käyttö, kaukolämpöverkot, olemassa olevan kaasuverkon ottaminen muuhun käyttöön ja vedyn hyödyntäminen.

(9) Esimerkiksi maakaasupohjaisia ratkaisuja.

(10) Tällaisia rakennusten ominaispiirteitä ovat esimerkiksi ikä, muoto, käyttö, historiallis-arkkitehtoninen tyyli, omistajuussuhteet, käyttötarkoitus, paikalliset kiinteistömarkkinat, vaihtoehtoinen arvo, alihankintakustannukset ja aiemmat perusparannustoimet.

(11) Esimerkiksi seuraavat hankkeet: https://x-tendo.eu, U-Cert https://u-certproject.eu ja QualDEEPC https://qualdeepc.eu

(12) Esimerkiksi GROWGREEN-hanke: http://growgreenproject.eu

(13) Esimerkiksi viherseinät ja -katot, vihreä ja sininen infrastruktuuri.

(14) Koko elinkaaren aikana käytetty energia tarkoittaa kaikkien rakennuksen tuotantoon liittyvien prosessien yhteydessä kulutettua energiaa luonnonvarojen talteenotosta ja käsittelystä aina valmistukseen, kuljetukseen ja tuotteiden toimittamiseen asti.

(15) Osaamisvaihdon foorumi on alueiden komitean ja Euroopan komission (tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto) yhdessä kehittämä foorumi.

(16) Esimerkiksi Compete4SECAP-hanke: https://compete4secap.eu

(17) Ks. esimerkiksi älykkäitä kaupunkeja koskeva ohjauspaketti, Smart City Guidance Package, s. 91, osoitteessa

https://www.researchgate.net/publication/343615678_Smart_City_Guidance_Package

(18) Ks. esimerkiksi älykkäitä kaupunkeja koskeva ohjauspaketti, Smart City Guidance Package, s. 92, osoitteessa https://www.researchgate.net/publication/343615678_Smart_City_Guidance_Package

(19) Esimerkiksi NET-ubiep-hanke: http://www.net-ubiep.eu

(20) Enabling Positive Energy Districts across Europe: energy efficiency couples renewable energy | EU Science Hub (europa.eu).

(21) Esimerkiksi seuraavat hankkeet: OKTAVE https://www.oktave.fr (vain ranskaksi), INTERREG ReeHub https://reehub.italy-albania-montenegro.eu ja PADOVA FIT https://www.padovafit.eu/home.html

(22) Esimerkiksi ENERGIESPRONG-hanke: https://energiesprong.org/

(23) Esimerkiksi Guarantee-hanke: www.guarantee-project.eu

(24) Esimerkiksi 5G on teknologia, jolla voidaan yhdistää tuhansia seurantalaitteita tiheimmin asutuilla alueilla ja edistää erittäin nopeita yhteyksiä, joita ei nykyisin ole monilla harvempaan asutuilla alueilla, joista osaa uhkaa väestökato.

(25) Perustettu energiaunionin hallinnosta annetulla asetuksella (EU) 2018/1999.

(26) https://www.oecd.org/dac/financing-sustainable-development/development-finance-topics/social-impact-investment-initiative.htm