Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025”

(2020/C 440/16)

Esittelijä: Concepción ANDREU RODRÍGUEZ (ES, PES), La Riojan aluehallituksen puheenjohtaja Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 COM(2020) 152 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

painottaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa tarkoitettu oikeus tasavertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin sukupuolten välillä on turvattava ja sitä on edistettävä kaikilla aloilla.

2.

suhtautuu myönteisesti tiedonantoon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” ja sen sisältämään visioon, poliittisiin tavoitteisiin ja toimiin ja pitää sitä hyödyllisenä perustana konkreettisten edistysaskeleiden ottamiselle tasa-arvon alalla Euroopan unionissa.

3.

pitää onnistuneena tiedonannon julkaisemisen ajankohtaa 25 vuotta sen jälkeen, kun hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka oli ensimmäinen yleismaailmallinen toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja jonka suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja on tyytyväinen siihen, että tiedonannon avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, sillä sukupuolten tasa-arvo liittyy olennaisesti kaikkiin osallistavan ja kestävän kehityksen ulottuvuuksiin.

4.

pitää tärkeänä yhteistä hallinnointia, johon osallistuvat keskeisinä tahoina Euroopan unioni ja jäsenvaltiot, mutta korostaa, että myös paikallis- ja alueviranomaisten sekä kolmannen sektorin osallistaminen ja esille tuominen on tärkeää, sillä kyse on kansalaisiin suoraan kohdistuvia toimintapolitiikkoja hallinnoivista keskeisistä tahoista. Strategiassa korostetaan lisäksi Euroopan unionin julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisen työn tärkeyttä tässä hallintokehyksessä.

5.

vaatii, että paikallis- ja alueviranomaisten asema ratkaisevan tärkeinä yhteistyökumppaneina strategian suunnittelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa tunnustetaan niille kuuluvien vastuualojen ja niiden näiden alojen kehittämiseksi tekemän työn ansiosta. Strategian toteutukseen on turvattava tarvittavat resurssit.

6.

korostaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, naisasiajärjestöillä ja nuoremmilla sukupolvilla on merkittävä rooli tasa-arvopolitiikan hallinnoinnissa ja että näiden kanssa on siksi tärkeää tehdä yhteistyötä.

7.

kehottaa komissiota tätä varten ja sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi toimintapolitiikkoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin perustamaan toimielinten välisen työryhmän, joka varmistaa monitasoisen hallinnon toteutumisen, jotta todellisen tasa-arvon saavuttamisen edellyttämä työ voidaan ottaa tosiasiallisesti huomioon.

8.

kannattaa tasa-arvoministereiden virallisten kokousten järjestämistä EU:n neuvostossa sekä sitä, että EPSCO-neuvoston nimeen lisätään ”tasa-arvo”, niin kuin puheenjohtajakolmikon Saksan, Portugalin ja Slovenian allekirjoittamaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään julistukseen sisältyvässä seitsemännessä ehdotuksessa mainitaan.

9.

korostaa, että on tärkeää soveltaa intersektionaalista näkökulmaa, jotta strategian täytäntöönpanoon voidaan osallistaa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, jotka voivat kohdata monenlaista syrjintää vammaisuuden, iän, etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, vakaumuksen tai sukupuoli-identiteetin perusteella, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten muun muassa maahanmuuttajanaiset ja hlbti-ihmiset. Komitea pyytää siksi Euroopan komissiota kehittämään tehokkaammin tällaista intersektionaalista lähestymistapaa ja laatimaan ohjeita siitä, miten sitä sovelletaan julkisen politiikan suunnittelussa, hallinnoinnissa ja arvioinnissa.

10.

korostaa tarvetta yhdistää intersektionaalisia toimia ja alakohtaisia positiivisia toimia, sillä vain näin voidaan edistää sukupuolinäkökulman sisällyttämistä yhdennetysti ja tehokkaasti julkisen politiikan hallinnointiin. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että on ratkaisevan tärkeää saada käyttöön pätevää ja tasa-arvoasioihin erikoistunutta henkilöstöä ja edistää jatkuvaa erityistä tasa-arvokoulutusta kaikilla niillä aloilla, joilla tehdään päätöksiä tai hallinnoidaan julkista politiikkaa.

11.

on yhtä mieltä siitä, että niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tarvitaan osallistavia ja monimuotoisia strategioita, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon naisten kohtaamat monimutkaiset haasteet ja elämäntilanteet kaikessa moninaisuudessaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että naiset pääsevät nykyistä useammin johtaviin asemiin ja voivat osallistua kaikkiin päätöksentekoprosesseihin.

12.

muistuttaa, että strategia laadittiin ja julkaistiin ennen covid-19-pandemian aiheuttamaa kansanterveyskriisiä, josta selviäminen ohjaa nyt unionin toimintapolitiikkojen tulevaisuutta. Komitea kehottaa tästä syystä säilyttämään tasa-arvon painopisteenä ja sisällyttämään sukupuolinäkökulman sekä päätöksentekoon ja pandemian vastatoimiin että taloudellisiin ja sosiaalisiin elpymisaloitteisiin. Komitea korostaa sosiaali- ja terveysalan arvostuksen nousua kriisin seurauksena yhteiskunnan strategisena ja rakenteellisesti merkittävänä alana sekä tarvetta tuoda esiin tällä alalla vallitseva merkittävä sukupuolten ja ikäjakauman epätasapaino. Lisäksi komitea korostaa, että covid-19-kriisi on vain syventänyt sukupuolten välillä jo aiemmin vallinnutta epätasa-arvoa, ja vaatii tasa-arvoisia ja osallistavia elpymistoimia.

Irti väkivallasta ja stereotypioista

13.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio tunnustaa sukupuolistuneen väkivallan kitkemisen olevan yksi yhteiskuntiemme suurimmista haasteista, ja kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen perustavan tärkeänä sitoumuksena naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, ehkäisemiseksi ja siitä syytteeseen asettamiseksi.

14.

yhtyy komission jäsenvaltioille osoittamaan kehotukseen ratifioida Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä.

15.

kehottaa Euroopan komissiota sisällyttämään kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklassa tarkoitettuihin ”eurorikoksiin” ja syventämään sukupuolistuneen väkivallan ongelmaan puuttumista vuonna 2020 esitettävässä uhrien oikeuksia koskevassa strategiassa ottaen huomioon suojattomassa asemassa olevat naiset. Komitea ehdottaa, että tätä varten hyväksytään unionin sisäistä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevia pöytäkirjoja.

16.

kehottaa komissiota hyväksymään naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtääviä lainsäädäntötoimia, jotka ovat EU:n ja kansainvälisen oikeuden kanssa johdonmukaisia ja täydentävät niitä ja joissa puututaan kaikenlaiseen väkivaltaan, myös verkkoväkivaltaan, josta uhkaa tulla yhä tavanomaisempaa nuorten keskuudessa, ja kunniaväkivaltaan.

17.

tukee Euroopan komission näkemystä tarpeesta esittää haitallisten käytäntöjen, esimerkiksi sukuelinten silpomisen ja pakkoavioliittojen, ehkäisemisestä suositus, jossa korostetaan tehokkaiden ennakoivien toimenpiteiden ja koulutuksen tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskunnan osa-alueilla ja joka kattaa julkisten palvelujen parantamisen, alan ammattilaisten valmiuksien kehittämisen ja uhrien oikeussuojan.

18.

pyytää, että alue- ja paikallisviranomaiset otetaan järjestelmällisesti mukaan strategian yhteydessä perustettavaan sukupuolistuneen väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseen keskittyvään EU:n verkostoon, jonka puitteissa vaihdetaan hyviä toimintatapoja ja rahoitetaan koulutusta, valmiuksien kehittämistä ja tukipalveluja. Tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys on väkivallan ennaltaehkäisemiseen tähtäävällä toiminnalla, jossa keskitytään miehiin, poikiin ja maskuliinisuuteen.

19.

toteaa, että covid-19-kriisistä johtuvat liikkumisrajoitukset ovat lisänneet tietoon tulleita sukupuolistuneen väkivallan tapauksia. Komitea korostaakin kiireellistä tarvetta tehostaa toimenpiteitä, joilla käsitellään sukupuolistuneen väkivallan tapauksia ja puututaan niihin tehokkaasti ja joissa annetaan paikallis- ja alueviranomaisille tarvittavat resurssit, sillä ne ovat pandemian torjunnan eturintamassa.

20.

on tyytyväinen siihen, että sukupuolistereotypioiden tunnustetaan olevan yksi eriarvoisuuden perimmäinen syy. Komitea korostaa, että on annettava enemmän tietoa toimenpiteistä ja hyvistä käytännöistä, joiden avulla näitä stereotypioita voidaan kitkeä muun muassa virallisen ja epävirallisen koulutuksen, työn, viestinnän ja mainonnan kaltaisilta aloilta. Komitea korostaa lisäksi tarvetta tarkastella perusteellisemmin syrjinnän eri perusteiden erilaisia vaikutuksia näiden sukupuolistereotypioiden yhteydessä. Komitea korostaa erityisesti koulutusjärjestelmän ja siten myös opettajien tasa-arvokasvatuksen roolia ratkaisevana muutosta edistävänä tekijänä, joka voi muokata patriarkaalisen mallin taustalla olevia arvoja kohti yhteiskuntaa, joka on aidosti tasa-arvoinen.

21.

korostaa kaikkien ja kaikenikäisten ihmisten, erityisesti nuorten, keskeistä asemaa vastuullisen ja aktiivisen muutoksen edistäjinä sukupuolten tasa-arvon alalla työ-, perhe- ja yksityiselämässä. Paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä suhteessa keskeinen rooli valistuksen ja koulutuksen edistämisessä.

22.

kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan sukupuolistereotypioiden torjumiseksi toteutettavan EU:n laajuisen tiedotuskampanjan suunnitteluun ja toteutukseen ja korostaa tarvetta keskittyä erityisesti nuoriin, jotka ovat yksi keskeisistä muutosvoimista.

23.

korostaa tarvetta tehdä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa tutkimusta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alalla mutta pitää myös tärkeänä vaihtaa hyviä käytäntöjä, huolehtia perhesuunnittelupalvelujen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen yleisestä saatavuudesta ja kehittää asiaa koskevaa tiedotusta ja koulutusta ilman moraalista tuomitsemista ja soveltaen myönteistä ja osallistavaa lähestymistapaa.

Menestyminen tasa-arvoisessa taloudessa

24.

korostaa tarvetta torjua naisten ja miesten vertikaalista ja horisontaalista eriytymistä ottaen huomioon, että epävarmimmat ja huonommin palkatut työt ovat erittäin naisvaltaisia. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota ilmeisiin palkka- ja eläke-eroihin. Lisäksi on varmistettava myönteinen työelämäkehitys myös sukupuolivähemmistöjen osalta.

25.

odottaa kiinnostuneena komission seuraavaa ehdotusta palkka-avoimuudesta. Sen tulisi edistää sukupuolten välisen palkkakuilun ja sen seurauksena aiheutuvan eläkekuilun havaitsemista ja lopulta poistamista. Vaikka palkanmuodostus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, samapalkkaisuuden periaatetta olisi sovellettava kaikilta osin toteuttamalla toimenpiteitä, joissa käsitellään palkkasalaisuutta koskevia lausekkeita, vuotuisia palkkakatsauksia sekä työntekijöiden oikeutta pyytää työnantajiltaan sukupuolikohtaisia palkkatietoja.

26.

yhtyy komission jäsenvaltioille esittämään vaatimukseen saattaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi mahdollisimman pian osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta miehet ja naiset voivat menestyä tasapuolisesti niin yksityiselämässään kuin ammatillisestikin ja jotta voidaan taata tasa-arvoinen ja tasapuolinen yhteisvastuullisuus.

27.

on samaa mieltä strategiassa ilmaistusta tarpeesta edistää niin palkallisen kuin palkattomankin hoivatyön tasapuolista jakautumista naisten taloudellisen riippumattomuuden takaamiseksi. Komitea kehottaa Euroopan unionia tarkastelemaan uudelleen ja kehittämään Barcelonan tavoitteita ja tekemään niistä sitovia sekä asettamaan täydentäviä, Barcelonan tavoitteita laajempia tavoitteita (Barcelona+), joissa otetaan huomioon ikääntyvien yhteiskuntien hoitotarpeet ja se, että hoitoala on erittäin naisvaltainen mutta alan palkkaus ei vastaa sen yhteiskunnallista arvoa.

28.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan nuorisotakuun kaltaista Euroopan hoitotyösopimusta, jotta hoitotarpeisiin voidaan vastata soveltaen oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa hoito on keskeisellä sijalla taloudellisessa toiminnassa ja jossa lisätään terveyteen ja hoitotyöhön suunnattavia investointeja hyvinvointitaloutta koskevan strategian mukaisesti. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään ILO:n yleissopimukseen nro 189 kotitaloustyöntekijöiden vaatimukset työoloista ja -ehdoista.

29.

pitää tärkeänä, että strategiassa viitataan erikseen alueelliseen ulottuvuuteen ja erityisesti maaseutualueisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin niiden erityisluonteen vuoksi. Komitea korostaa naisten keskeistä roolia maaseutuyhteisöissä ja ratkaisevaa asemaa niiden alueellisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa. Komitea pitää välttämättömänä vahvistaa naisten osallistumista ja johtajuutta paikallisissa toimintaryhmissä ja maaseudun kehittämisverkostoissa. Lisäksi komitea toteaa, että lasten ja omaisten hoiva- ja hoitopalvelujen tarjontaa on laajennettava nimenomaan maaseutualueilla.

30.

on tyytyväinen siihen, että strategiassa korostetaan tarvetta kuroa umpeen sukupuolten välisiä eroja digitaalisen siirtymän ja innovoinnin yhteydessä tukemalla naisten osallistumista STEAM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka) ja tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen ja työurille. Komitea kehottaa myös puuttumaan internetissä ja työelämässä ilmeneviin uudenlaisiin seksismin muotoihin, joita havaitaan eräissä vinoutuneissa tekoälyjärjestelmissä. Komitea painottaakin sukupuolitietoisen koodauksen tärkeyttä ja vaatii, että kaikki sukupuolet osallistuvat tasa-arvoisesti tekoälyyn liittyvän teknologian suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä keskusteluun sen etiikasta ja normeista. Komitea on samaa mieltä siitä, että on tärkeää lisätä naisten määrää digitaali- ja innovaatioaloilla, sillä nämä ovat yhteiskunnan keskeisiä muutosaloja. Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa tasa-arvo uuden teknologian ja sosiaalisen median asianmukaista ja turvallista käyttöä koskevassa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa.

31.

pyytää, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin soveltamisen yhteydessä tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta niitä vaikeuksia, joita monet perheet kaikkialla EU:ssa ovat kohdanneet etätyön ja hoitovelvollisuuksien yhteensovittamisessa covid-19-kriisin aikana. On olennaisen tärkeää pohtia huolellisesti mahdollista verkko- tai etätyön sääntelyä, jotta siitä ei tule mekanismia, joka sulkee naiset takaisin perhe- ja yksityiselämän piiriin. Komitea pitää erityisen tärkeänä ottaa huomioon sellaiset perhetilanteet, joissa yhteensovittaminen on erityisen vaikeaa, kuten yksinhuoltajaperheet, joissa useimmiten huoltajana on nainen.

32.

kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että naiset ovat kaikkialla Euroopan unionissa olleet eturintamassa tekemässä työtä covid-19-pandemian aikana (sairaanhoitohenkilöstö, lasten ja vanhusten hoiva- ja hoitohenkilöstö, kotitaloustyöntekijät, kaupan alan työntekijät jne.), mikä on asettanut heidät suurempaan tartuntavaaraan. Lisäksi osa näistä ammateista kuuluu EU:n vähiten arvostettuihin ja huonoimmin palkattuihin. Komitea vaatiikin, että työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden torjuntatoimenpiteissä otetaan huomioon naisten ja miesten epätasapainoinen edustus näissä pandemian aikana olennaisen tärkeiksi osoittautuneissa työtehtävissä ja erityisesti hoitotyössä. Ei saa myöskään unohtaa, että monissa hoitoalan ja kotityön ammateissa on paljon maahanmuuttajanaisia, joihin kohdistuu kaksinkertainen paine. Onkin tarpeellista sisällyttää elpymissuunnitelmiin tasa-arvoulottuvuus ja tukea naisyrittäjiä ja naisten yrityshankkeita sekä johtavassa asemassa olevia naisia painottaen etätyön edellyttämää valtavaa ponnistusta.

33.

kehottaa Euroopan komissiota analysoimaan, miten covid-19-kriisi vaikuttaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja ryhtymään asiaan liittyviin toimenpiteisiin. Naisten ja miesten kokemukset pandemiasta ovat erilaisia. Tarvitaan kipeästi sukupuolittain eriteltyjä tietoja, jotta voidaan täysin ymmärtää, miten virus vaikuttaa naisiin ja miehiin. Tässä yhteydessä on otettava huomioon paitsi vaikutukset, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneisiin tai terveyskriisin eturintamassa oleviin, myös vaikutukset talouteen, koulutukseen, hoito- ja hoivatyön jakautumiseen sekä perheväkivallan laajuuteen.

Tasa-arvo päätöksenteossa

34.

korostaa naisten vähäisempää edustusta päätöksentekoasemissa ja sitä, että kunnan- ja kaupunginjohtajista vain 15 prosenttia on naisia, aluejohtajista 21 prosenttia, alueparlamenttien jäsenistä 35 prosenttia ja alueiden komitean jäsenistä 23 prosenttia (1). Komitea pitää valitettavana, että näitä lukuja ei mainita strategiassa, sillä ne paljastavat alue- ja paikallistasolla vallitsevan kuilun.

35.

pyytää Euroopan komissiota kehottamaan jäsenvaltioita järjestämään ja tukemaan aloitteita, joilla edistetään naisten aseman vahvistumista paikallis- ja aluevaalien yhteydessä, jotta päästään eroon naisten näissä prosesseissa kohtaamasta syrjinnästä ja muista esteistä, joihin kuuluvat stereotypiat ja sosiaaliset normit, kuten naisjohtajien väheksyminen suhteessa miesjohtajiin. Keskeistä on myös tukea naisten asettumista ehdolle kunnallis- ja aluevaaleissa.

36.

muistuttaa tarpeesta puuttua erityisin toimin vaaleilla valittuihin naispolitiikkoihin ja naispuolisiin julkisuuden henkilöihin kohdistuvan väkivallan ongelmaan, joka käsittää myös verkkohäirinnän sosiaalisessa mediassa, sillä tämä vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin osallistua tasa-arvoisesti politiikkaan ja julkiseen elämään.

37.

katsoo, että EU:n toimielinten ja myös alueiden komitean olisi otettava käyttöön käytännesäännöt, joiden avulla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoista jakaumaa niiden kokoonpanossa ja johtotehtävissä. Lopullisena tavoitteena on sukupuolten yhtä suuri osuus AK:n jäsenistössä.

38.

toivoo, että komitea ottaa käytännesääntöjen hyväksymisen ja täytäntöönpanon lähivuosien ensisijaiseksi tavoitteeksi, ja vaatii, että laaditaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen soveltamisesta jokavuotinen katsaus antamalla vuosikertomuksia, joissa tarkastellaan toteutettuja toimenpiteitä (huolehtien tasapuolisesta osuudesta eri asiakirjoissa ja kertomuksissa). Tulokset olisi julkaistava täysistunnossa, joka pidetään lähimpänä kansainvälistä naistenpäivää.

39.

kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan sukupuolten tasa-arvoa koskevaan keskinäisen oppimisen ohjelmaan, jotta voidaan edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa, ja kehottaa edistämään erityistä sukupuolikasvatusta kaikilla tasoilla sekä luomaan tasa-arvovaltuutetun ammattitehtävän.

40.

toteaa, että monimuotoisuussitoumuksia koskeva EU:n foorumi keskittyy vahvasti yksityiselle sektorille ja että se voitaisiin avata myös paikallis- ja alueviranomaisille, jotta foorumille saataisiin esimerkkejä unionin eri tasoilla ja alueilla käyttöön otetuista hyvistä käytännöistä. Komitea ehdottaa, että eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa sisällytetään yhdeksi monimuotoisuussitoumuksista.

Sukupuolinäkökulma politiikassa ja budjetoinnissa

41.

on samaa mieltä siitä, että kaikkiin EU:n keskeisiin nykypäivän haasteisiin liittyy sukupuolinäkökulma. Komitea katsoo kuitenkin, että sukupuolinäkökulmaa ei oteta huomioon selkeästi eikä riittävästi EU:n politiikassa eikä budjetoinnissa.

42.

kehottaa luomaan selvemmän yhteyden tasa-arvostrategian ja unionin tärkeimpien poliittisten painopisteiden ja strategioiden, erityisesti ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen, digitalisaation ja väestökehityksen haasteen välille. Komitea muistuttaa, että näihin EU:n strategisiin painopisteisiin sisältyy merkittävää sukupuolten epätasa-arvoa, jonka kitkeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta yhteiskunnat voivat onnistua hiilestä irtautumisessa, digitalisaatiossa ja alueellisen ulottuvuuden huomioon ottamisessa.

43.

kannattaa sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmien soveltamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä. Unionin tason rahoitusjärjestelyjä olisi tarkistettava strategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kaikkiin rahoitusohjelmiin olisi sisällytettävä sukupuolten tasa-arvoa koskeva konkreettinen tavoite sekä ehdollisuusmekanismi, jolla varmistetaan tasa-arvo asettamalla rahoituksen saantiin sovellettavia tasa-arvotavoitteita ja strategioita. Komitea korostaa tässä yhteydessä mahdollisuutta seurata sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita eurooppalaisen ohjausjakson ja oikeusvaltiokertomuksen puitteissa maakohtaisten suositusten avulla ja sisällyttämällä erityistoimenpiteitä kansallisiin uudistusohjelmiin ja kansallisiin jälleenrakennus- ja valmiusohjelmiin.

44.

katsoo, että strategian täytäntöönpanon seurantakehystä on täydennettävä tehokkailla indikaattoreilla, joilla voidaan mitata ja arvioida tasa-arvovaikutuksia, sen lisäksi että asetetaan aikatauluja ja vastuuvelvollisuustoimenpiteitä. Komitea muistuttaa, että on tärkeää laatia vuosikertomuksia, joissa tarkastellaan tasa-arvon alalla tapahtunutta edistystä jäsenvaltioissa sekä paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön ottamia hyviä käytäntöjä. Komitea korostaa tarvetta ottaa käyttöön kaikissa unionin toimintapolitiikoissa sukupuolittain eriteltyjä indikaattoreita ja sukupuolikohtaisia indikaattoreita sekä sisällyttää niihin kansainvälinen ulottuvuus, jotta voidaan tarkastella sellaisia seikkoja kuin ikä, seksuaalinen identiteetti, vammaisuuden laji, maahanmuuttaja-asema tai kaupunki–maaseutu-ulottuvuus.

45.

pyytää päästä mukaan Euroopan komission hiljattain perustamaan tasa-arvotyöryhmään, joka huolehtii siitä, että sukupuolinäkökulma sisällytetään tehokkaasti kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin.

46.

pyytää, että alueiden komitealle annettaisiin virallinen rooli Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) valmiuksien kehittämisen tukemisessa, jotta voidaan parantaa ja standardoida sukupuolittain eriteltyjen ja sukupuolikohtaisista indikaattoreista saatavien tietojen keräämistä ja analysointia, erityisesti kun on kyse naisten ja miesten edustuksesta paikallis- ja aluetason päätöksenteossa.

47.

pyytää, että jäsenvaltiot ja niiden alue- ja paikallisviranomaiset vahvistavat kansallisten ja alueellisten tilastointijärjestelmien sukupuolinäkökulmaa, jotta voidaan saada luotettavia ja säännöllisiä tietoja paitsi EIGEn myös Eurostatin tarpeiden mukaisesti.

48.

muistuttaa, että covid-19-kriisillä on selkeä sukupuoliulottuvuus, minkä vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että elpymisrahastoon sisällytetään sukupuolinäkökulma tekemällä kaikista rahastoista sukupuolivaikutusten arviointi ja soveltamalla niihin sukupuolitietoisen budjetoinnin periaatteita.

Sukupuolten tasa-arvo ja toimet naisten vaikutusvallan lisäämiseksi maailmanlaajuisesti

49.

muistuttaa, että köyhyyden poistaminen edellyttää sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Taloudellinen epätasa-arvo ja sukupuolten epätasa-arvo ovat kytköksissä toisiinsa, eikä ketään saa jättää jälkeen. Sukupuolten tasa-arvoa ei pidetä kestävän kehityksen tavoitteissa pelkästään yhtenä tavoitteena, vaan läpi koko toimintaohjelman ulottuvana osatekijänä.

50.

korostaa, että EU:n ulkosuhdetoiminnassa on noudatettava oikeudellisia sitoumuksia edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista kansainvälisissä kumppanuuksissa sekä kauppa-, naapuruus- ja laajentumispolitiikassa, erityisesti liittymisneuvotteluissa, assosiaatioprosessissa ja turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa. Tämä on kirjattu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklaan, jossa vahvistetaan kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden periaate, jonka mukaan kestävän kehityksen tavoitteet on otettava huomioon, sekä EU:n toimintaohjelmaan, joka koskee sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä kehitysyhteistyössä.

51.

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan, miten EU:n kauppapolitiikkaa voisi hyödyntää naisten oikeuksien ajamiseen ja naisten taloudellisen osallistumisen edistämiseen EU:n rajojen ulkopuolella.

52.

kehottaa EU:n toimielimiä tehostamaan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta näitä kannustettaisiin hyväksymään naisten sukuelinten silpomisen kieltävää kansallista lainsäädäntöä (2).

53.

korostaa hajautetun yhteistyön mahdollisuuksia demokraattisen ja tasa-arvoisen kehityksen edistämisessä maailmanlaajuisesti sekä tarvetta kuroa umpeen sukupuolten tasa-arvon rahoitusvaje virallisen kehitysavun yhteydessä.

54.

korostaa, että covid-19 on lisännyt ennestään olemassa olevaa epätasa-arvoa, joka kohdistuu suoraan kehitysmaiden tyttöihin ja naisiin. Välittömänä ja suorana vaikutuksena on ollut työpaikkojen menettäminen, minkä seurauksia ovat pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa julkiseen ja poliittiseen elämään, suurempi vastuu perheen hoitamisesta ja joutuminen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi. Strategia on välttämätön väline näiden prosessien pysäyttämiseksi.

---

(1)  Tiedot 5. päivältä kesäkuuta 2020.

(2)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2020 EU:n strategiasta naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa (2019/2988(RSP)).