Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Maaseudun elvyttämistä koskeva EU:n strategia”

(2021/C 37/03)

Esittelijä

Enda STENSON (IE, EA), Leitrimin kreivikunnanvaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

toteaa, että maaseutualueet ja välimuotoalueet muodostavat 88 prosenttia EU:n alueesta ja että siellä asuu 55 prosenttia EU:n väestöstä. Lisäksi näillä alueilla tuotetaan 43 prosenttia kokonaislisäarvosta ja niillä sijaitsee 56 prosenttia EU:n työpaikoista. Komitea huomauttaa myös, että maaseutualueet eivät ole keskenään samanlaisia, vaan osalla niistä on huomattavia väestökehityksen haasteita (esim. väestökato, väestön ikääntymisen ongelmat), jotka haittaavat niiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Maaseudun kehittäminen on siksi erittäin tärkeä aihe alueiden komitealle ja keskeinen väline Lissabonin sopimuksessa vahvistetun alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseksi.

korostaa, että uusi maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio olisi muunnettava konkreettiseksi poliittiseksi kehykseksi – maaseutuohjelmaksi. Maaseutuohjelmassa olisi ehdotettava yhdennettyjä toimia, joilla maaseutuyhteisöille annetaan mahdollisuudet ja valtuudet muuttaa haasteet eduiksi; näitä haasteita ovat muun muassa hiilestä irtautuminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio, aktiivinen luonnonvarojen hoito, kestävä liikkuvuus sekä oikeudenmukaiset työ- ja ansiomahdollisuudet, sukupolvenvaihdos, uusien muuttajien kotouttaminen ja sosiaalinen innovointi.

korostaa, että maaseutuohjelmassa olisi

—	varmistettava, että maaseutu- ja kaupunkialueiden molempia hyödyttävät yhteydet sisällytetään kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden mukaisesti hyödyntämällä mahdollisimman hyvin maaseutu- ja kaupunkialueiden vahvaa keskinäistä riippuvuutta.

—

monipuolistettava lähtökohtia ja sisällytettävä maaseutua koskevat kysymykset kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin. Maaseutualueiden tarpeet ovat paljon laajemmat kuin mitä maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan saavuttaa, mutta nykyisin tarjottu EU:n rahoitus on sekä määrällisesti että laadullisesti puutteellista.

—	yhdenmukaistettava eri asetukset ja sisällytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto uudelleen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, jotta voidaan tukea ja helpottaa maaseutualueiden monirahoitteisia hankkeita, jotka eivät välttämättä liity maatalouteen.

—	seurattava EU:n menoja maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän avulla.

—	pohdittava uudelleen alueiden luokittelua kaupunki- ja maaseutualueiksi tuen kohdentamiseksi paremmin

—

vahvistettava paikallis- ja aluetasojen roolia maaseutupolitiikan laadinnassa ja hallinnoinnissa. Paikallisten toimintaryhmien osallistumista hallinnointiin on edistettävä, sillä niillä on valmiudet edustaa aluettaan ja toteuttaa kehityspolitiikkoja, jotka on räätälöity väestökadosta kärsivien ja väestörakenteen muutoksen vaaravyöhykkeessä olevien alueiden vaatimuksiin ja tarpeisiin, osallistamalla maaseutualueiden sidosryhmät ja asukkaat Leader-ohjelman ja yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisaloitteiden kaltaisten alhaalta ylös suuntautuvien aloitteiden välityksellä.

—	torjuttava väestökatoa ja sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi edistämällä älykkäitä kyliä koskevaa aloitetta, biotaloutta ja sosiaalista innovointia sekä kaventamalla digitaalista kuilua.

korostaa tavoitetta laatia todellinen maaseudun elvytysohjelma, johon on sisällytettävä seuraavat tavoitteet: kestäväpohjaisten ja elinvoimaisten maaseutuyhteisöjen tukeminen, yrittäjyyden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työllisyyden ja työpaikkojen luomisen tukeminen, paikalliseen demografiseen tilanteeseen soveltuvan kaupunkikehityksen edistäminen, digitaali-, julkisen palvelun (terveys, koulutus, oikeusasiat jne.) ja infrastruktuuriyhteyksien parantaminen, luonnonvarojen kestäväpohjaisen käytön varmistaminen, maaseutumatkailun mahdollisuuksien maksimointi terveessä ja monimuotoisessa luonnon- ja maaseutumaisemassa sekä maaseutualueiden luovuuden ja kulttuuripotentiaalin hyödyntäminen.

korostaa, että kulttuurinen ja biologinen monimuotoisuus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa kaikkialla Euroopassa ja että ne muodostavat yhdessä alueiden ainutlaatuisen identiteetin. Tämän yhteyden vahvistaminen voi huomattavasti edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Euroopan unionissa. Syvällisempi ymmärrys on välttämätöntä, sillä perinteistä ekologista tietämystä ei oteta huomioon maaseudun kehittämisstrategioissa ja luontodirektiiveissä. Sitä tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa ihmisen ja luonnon välisiä yhteyksiä biokulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen kautta keskeisenä identiteetin osatekijänä. Euroopan alueiden rikas luonnonpääoma on talouden avaintekijä, ja se edistää merkittävästi EU:n kestävää kehitystä ja biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteita. Paikallisyhteisöjen ja niille kuuluvien maa-alueiden, rikkaan perinteisen ekologisen tietämyksen ja ympäristöystävällisten teknologioiden välillä on lukuisia kytköksiä. Nämä elementit ovat jo olemassa kaikkialla Euroopassa, mutta niiden keskinäisiä yhteyksiä on parannettava, ja ne on tunnustettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

korostaa, että tämänhetkinen pandemian aiheuttama kriisi on nostanut esiin ja pahentanut maaseutua jo pitkään uhanneiden ilmiöiden seurauksia ja lisännyt painetta toimia viivyttelemättä maaseudun elvyttämiseksi Euroopan unionin eri alueilla. Maaseutu ja maaseudun kunnat ja kylät ovat kärsineet muun muassa maataloustuotteiden kysynnän vähentymisestä, kun hotelli- ja matkailuala on suljettu, ratkaisevan tärkeän kausityövoiman saatavuuden ehtymisestä, korostuneesta sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja suhteellisesti suuremmasta haavoittuvuudesta pandemialle pienissä aluesairaaloissa tarjottavien palvelujen rajallisuuden vuoksi.

toteaa, että pidemmällä aikavälillä pandemia voi muuttaa kulutus- ja tuotantomalleja, etätyöskentelyn tapoja, elämänlaadun merkitystä ja liikkuvuuden muotoja, ja tämä saattaa avata uusia mahdollisuuksia kestäväpohjaiselle kasvulle maaseutualueilla. Tämä koskee erityisesti suurkaupunkien lähistöllä sijaitsevia alueita, mistä on suurkaupunkeihin hyvät yhteydet. Myös tuotantoketjujen siirtämisen uudelleenarviointi voisi luoda uusia mahdollisuuksia tietyillä maaseutualueilla.

toteaa, että EU:n maaseutualueilla on suuret mahdollisuudet tuottaa ratkaisuja nykyisiin ja uusiin haasteisiin. Maaseutualueet antavat merkittäviä panoksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen vastaamalla ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja talouden taantumaan, toteuttamalla toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja sitomiseksi (nieluvaikutus) ja biotooppien suojelemiseksi sekä edistämällä taloudellisia mahdollisuuksia kestäväpohjaisen elintarviketuotannon ja uusiutuvista lähteistä peräsin olevan energian hyödyntämisen avulla. Samaan aikaan on tiedostettava, että kaupunkialueet ovat niitä alueita, missä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaman saastumisen vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

suosittaa alueellisen yhteenkuuluvuuden hengessä ja kaupunkien ja maaseudun välisen tasapainon kannalta, että kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja resursseissa varmistetaan seuraavien kolmen periaatteen noudattaminen:

—	yhtäläiset elinolot maaseutu- ja kaupunkialueilla; tämä olisi sisällytettävä perusperiaatteena kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin

—	yhtäläiset oikeudet kaikille riippumatta siitä, asuvatko he kaupungeissa vai maaseudulla (vrt. perusoikeuskirja)

—	keinojen ja käytäntöjen tasapuolisuus kaikkien toimijoiden ja alueiden välillä siten, että maaseutualueiden erityistarpeiden kompensoimiseksi hyödynnetään varsinkin vaihtotoimintaa ja yhteistä osaamista.

Maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus

10.

kehottaa ottamaan maaseutualueet paremmin huomioon seuraavalla ohjelmakaudella nostamalla maaseuturahaston tuen tasoa ja varmistamalla, että kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa kiinnitetään asianmukaista huomiota maaseudun kehitykseen laajassa merkityksessä eikä keskitytä vain maatalouteen liittyviin kysymyksiin.

11.

kehottaa lisäämään maaseudun kehittämiseen osoitettavia EU:n määrärahoja Euroopan maaseutualueiden merkityksen vuoksi. On huolestuttavaa, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen määrärahat ovat huomattavasti pienemmät kuin nykyisellä ohjelmakaudella, ja AK kehottaa kääntämään tämän kehityssuuntauksen ja lisäämään maaseutualueille osoitettavaa rahoitusta erityisesti vuosien 2023–2027 osalta. Komitea kehottaa samalla hyödyntämään laaja-alaisesti uusia elpymis- ja palautumisvaroja ja -ohjelmia maaseudun kehittämiseksi, sillä maaseutualueet ovat heikoimmassa asemassa olevia alueita.

12.

vastustaa ajatusta lisätä YMP:n toisen pilarin yhteisrahoitusta, koska tämä haittaisi eniten köyhimpiä maataloustuottajia, kehityksessään muista jäljessä olevia alueita ja maaseutualueita.

13.

kehottaa siirtämään enintään 15 prosenttia varoista YMP:n ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin ilman yhteisrahoitusta sen lisäksi, että ympäristö- ja ilmastotoimiin osoitetaan 15 prosenttia ja nuorille viljelijöille 2 prosenttia lisärahoitusta.

14.

vaatii, että lähtökohtia monipuolistetaan ja maaseutua koskevat kysymykset sisällytetään kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin. Kaikessa rakennepolitiikassa maaseudun kehittäminen olisi asetettava yhdeksi ensisijaisista tavoitteista Lissabonin sopimukseen kirjatun alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen mukaisesti.

15.

kehottaa luomaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen erityisesti maaseutualueille tarkoitetun maaseudun kehittämisrahaston.

16.

pyytää kehittämään rahoitusvälineitä edelleen ja mukauttamaan ne pieniin hankkeisiin mahdollisesti perustamalla ”maaseudun kehityspankkeja”, jotka voisivat toimia välittäjinä luottolaitosten ja lainansaajien välillä.

17.

kehottaa lisäämään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja muiden EU:n rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, välistä yhdenmukaisuutta, maaseutualueiden kestävää kehitystä ajatellen. Näiden synergiavaikutusten avulla maaseudun toimijat voisivat käsitellä paremmin monialaisia kysymyksiä, ja ne parantaisivat niin yhteistyötä kuin elämänlaatua maaseutualueilla.

18.

kannustaa yksinkertaistamaan rakenne- ja investointirahastoja ja kehottaa myös tekemään ohjelmia koskevasta raportointi- ja seurantatyöstä yksinkertaisempaa erityisesti uuden tieto- ja viestintäteknologian keinoin.

Paikallis- ja aluetasojen roolin vahvistaminen maaseutupolitiikan laadinnassa ja hallinnoinnissa

19.

toteaa, että YMP:n strategiasuunnitelmia koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa sivuutetaan tai jopa vaarannetaan Euroopan alueiden rooli ja itsenäisyys YMP:n hallinnoinnissa ja niiden tehtäväksi annetaan vain kansallisella tasolla vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpano.

20.

kannattaa tulevaa YMP:tä, jossa säilytetään suora yhteys maaseutualueisiin EU:n alueiden aktiivisen roolin avulla. Alueilla on keskeinen asema määriteltäessä ja toteutettaessa maaseudun kehittämistä koskevia toimia paikallistasolla.

21.

perää joustavuutta valtiontukisääntöihin sekä maaseudun ja kylien uudistusohjelmia maaseudun kehittämiseksi. Lisäksi on annettava enemmän tunnustusta paikallisille ja alueellisille maaseudun kehittämisstrategioille, jotka on sisällytettävä asianmukaisesti kansallisiin suunnittelukehyksiin. Paikallisviranomaiset voivat toimia innovaatioiden välittäjinä paikallisyhteisöissä.

Väestökato

22.

panee merkille maaseudun väestökadon, joka on huolestuttava kehityssuuntaus: maatalouden kehittyessä työpaikkojen luominen keskittyy pääasiassa kaupunkikeskusten ympärille, mikä johtaa maaseudun palvelutarjonnan vähenemiseen.

23.

kehottaa vahvistamaan perusteet väestökadosta kärsivien maaseutualueiden määrittelemiseksi NUTS 3 -tasolle, jotta voidaan puuttua niiden väestön vähenemiseen ja korjata vallitsevaa epätasapainoa.

24.

toteaa kuitenkin, että väestökato edellyttää maaseudun kehittämistä koskevaa uudenlaista ajattelua, jossa väestön vähenemistä ei nähdä taakkana, vaan potentiaalisesti myönteisenä mahdollisuutena.

25.

katsoo, että väestön vähenemisen hyväksyminen voi auttaa suuntaamaan maaseutua koskevat toimet ja investointipäätökset uuteen, vihreämpään ja pienimuotoisempaan kasvuun, tarjoamaan uusia mahdollisuuksia innovatiiviseen toimintaan ja uudenaikaistamaan hallintoa ja julkisia palveluja kokonaisvaltaisemmilla, ennakoivammilla ja paikkalähtöisemmillä strategioilla.

26.

kannustaa etätyön käyttöön ja digitalisointiin sekä digitaaliseen koulutukseen. Komitea katsoo, että liikkuva työ ja koulutus sekä etätyöskentely ja etäkoulutus tämänhetkisen pandemian aikana osoittavat, mitä olisi mahdollista saada aikaan maaseutualueilla, jos tarvittavat palvelut olisivat saatavilla.

27.

katsoo, että maaseudun väestökadon ja maatiloista luopumisen suuntauksen hyväksyminen edellyttää sellaisten maaseutupolitiikkojen ja -strategioiden laatimista, joilla voidaan parantaa hylättyjen alueiden kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten eroosiota, tulvia tai laajoja maastopaloja, tehostaa hiilijalanjäljen pienentämistä ja edistää luonnon ja maiseman suojelua. Komitea onkin sitä mieltä, että metsätalouden edistäminen ja metsänomistajayhteisöjen tukeminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia Komitea onkin sitä mieltä, että metsätalouden edistäminen ja metsänomistajayhteisöjen tukeminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia.

28.

pitää tarpeellisena korostaa maaseudun elämäntavan arvoa ja murtaa urbaanin elämäntavan kulttuurinen ja sosiaalinen ylivalta, jotta voidaan kumota stereotypiat ja auttaa näin parantamaan väestökehitykseen liittyvistä riskeistä eniten kärsivien alueiden imagoa ja herättämään solidaarisuutta alueiden välillä. Komitea kannustaa aluemarkkinointiin: maaseutualueiden on parannettava julkisuuskuvaansa ja mainostettava asukkailleen tarjoamaansa parempaa elämänlaatua. Tämä voidaan tehdä kehittämällä alueellista edustusta, uusien asukkaiden muuttoa helpottavia toimia ja tiedotusta alueella olevista vapaista työpaikoista sekä etätyö- ja etäkoulutusvaihtoehdoista.

29.

katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten tarpeisiin, jotta heitä kannustetaan jäämään maaseutualueille, ja heille olisi tarjottava paikallisesti järjestettyjä toivottuja koulutus-, uudelleenkoulutus- ja ammattitaidon parantamisvaihtoehtoja, jotta heidän ei olisi lähdettävä muualle opiskelemaan (tarvittaessa muun muassa etäoppimisen avulla). Olisi myös toteutettava toimenpiteitä, jotta he voisivat palata opintojensa jälkeen kotiseuduilleen.

30.

kehottaa ajantasaistamaan maaseutualueilla tarjottavaa ammattikoulutusta sekä koulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja saattamaan ne vastaamaan maailmanlaajuisia kilpailuvaatimuksia ja paikallisten yrittäjien tarpeita sekä kehittämään edelleen maaseutualueilla järjestettävään ammattikoulutukseen suunnattavaa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

31.

kehottaa jälleen Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita olemaan aloitteellisempia edistettäessä ja helpotettaessa naisten asettautumista maaseudulle tukemalla toimia, joilla autetaan heitä saavuttamaan entistä helpommin työ- ja yksityiselämän välinen tasapaino (1), ja laajentamalla lasten ja omaisten hoito- ja hoivapalvelujen tarjontaa.

Vihreä kasvu

32.

on tietoinen siitä, että maaseutualueiden on tartuttava mahdollisuuksiin kehittää paikallisia energia- ja elintarvike-ekosysteemejä ja tiiviimpiä maaseudun ja kaupunkien välisiä yhteyksiä.

33.

pitää välttämättömänä, että vahvistetaan naisten osallistumista ja johtajuutta paikallisissa toimintaryhmissä ja maaseudun kehittämisverkostoissa ja että tunnustetaan naisten ratkaiseva asema maaseudun alueellisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa rakenteessa.

34.

suhtautuu myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja Pellolta pöytään -strategiaan ja katsoo, että niiden avulla voidaan luoda työpaikkoja ja välttää taloudellisen menestyksen karkaaminen maaseutualueilta. Tarvitaan investointeja sellaisten kestäväpohjaisten, yhteisölähtöisten hankkeiden hyödyntämiseen, jotka suunnataan tuotantoketjuja optimaalisesti hyödyntäviin kiertotalouden malleihin ja jotka luovat työpaikkoja ja supistavat hiilijalanjälkeä.

35.

kannattaa yhteistä maatalouspolitikkaa, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ja joka tarjoaa ympäristönormiensa ansiosta lisävälineen Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi ja pystyy täyttämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

36.

suosittelee, että maa- ja metsätaloustuottajille ja karjankasvattajille tarjotaan koulutusta ja rahoitusta, jotta he voivat yksilöidä luonnonympäristön kestäväpohjaisen hoidon ja tuotteidensa markkinoinnin lisäksi muita, täydentäviä mahdollisuuksia energia-, matkailu- ja hiilidioksidin varastoinnin alalla sekä paikallisissa ekosysteemeissä. Osuuskuntien perustamiseen pienimuotoisen tuotannon harjoittajien kokoamiseksi yhteen kaikilla aloilla olisi annettava enemmän tukea.

Digitaaliset yhteydet

37.

toteaa, että suuri osa näistä investoinneista on kohdistunut tiheään asutuille alueille, mutta maaseutualueisiin tehtävät investoinnit on asetettava etusijalle, jotta varmistetaan, että maaseutualueilla on riittävä digitaalisten yhteyksien infrastruktuuri, kuten digitaali- ja innovointikeskittymiä, jotka helpottavat etäkoulutusta ja etätyöskentelyä, kehittävät yritysympäristöä ja tarjoavat perehdytystä uuden teknologian käyttöön ja mahdollistavat esimerkiksi paikallista alkuperää olevien tuotteiden edistämisen ja markkinoinnin.

38.

korostaa, että suurinopeuksiset tietoliikenneverkot ovat kriittisen tärkeitä maaseudun kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta ja että on pyrittävä takaamaan sama kapasiteetti kaikilla alueilla vuoden 2020 Euroopan digitaalistrategian yhteydessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

39.

pyytää, että elpymis- ja palautumistukivälineestä, jonka budjetti on 560 miljardia euroa, investoidaan yhteyksien lisäämiseen ja parantamiseen keskittyen maaseutu- ja kaupunkialueiden välisen digitaalisen kuilun umpeen kuromiseen.

40.

kehottaa

—	tunnustamaan internet-yhteydet yleiseksi oikeudeksi EU:n tasolla sekä tarpeen vauhdittaa nopeiden internetyhteyksien kehittämistä maaseutualueilla

—	tukemaan rahoituksen saatavuutta laajakaistaverkkoihin tehtäviä investointeja varten pienimuotoisissa hankkeissa

—	tunnustamaan tarpeen digitalisoida julkiset palvelut, ottaa käyttöön eri ikäryhmille suunnattua koulutusta digitaaliteknologian käytöstä ja mukauttaa opetus kohdeyleisöjä vastaavaksi

—	toteuttamaan pk-yrityksiä varten toimia, joilla tehostetaan tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaa koulutusta, tietoisuutta ja kehittämistä

—	tukemaan internetpalveluyrityksiä, jotta ne voisivat tarjota palveluja, jotka kattavat kulloisenkin alueen kokonaisuudessaan.

Palvelujen saatavuus

41.

korostaa, että maaseutuyhteisöillä on oikeus peruspalveluihin, kuten terveyspalveluihin, posti-, pankki- ja vakuutuspalveluihin, sekä taiteen ja kulttuurin saatavuuteen ja poliittiseen osallistumiseen.

42.

huomauttaa, että digitaalisen infrastruktuurin puute ja palvelujen saatavuuden puute ovat päällekkäisiä ilmiöitä, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan yhdenmukaisen saavutettavuuden kaikille kansalaisille ja maaseutualueille sijoittautuneille yrityksille. Voidaan luoda monikäyttöisiä digitaalikeskuksia, joissa on tarjolla muun muassa etäkoulutus- ja etätyömahdollisuuksia, muuta koulutusta, terveyspalveluja ja sähköisen terveydenhuollon palveluja, kahviloita, postipalveluja, tiloja luovalle työlle, siirrettäviä fablab-työtiloja ja yhteisöjen monitoimitiloja.

43.

toteaa, että tarvitaan kestäväpohjaisia/innovatiivisia liikennejärjestelmiä, jotka mahdollistavat keskeisten palvelujen saatavuuden. Nämä liikennejärjestelmät tulee nähdä jatkeena julkisille peruspalveluille asukasmäärältään suurista kunnista maaseudun pienempiin kuntiin.

Elämänlaatu

44.

toteaa, että talouskasvu ja työpaikkojen luominen on tärkeää, mutta niiden lisäksi on huolehdittava muiden muassa riittävistä laadukkaista palveluista, asunnoista, koulutuksesta, elinikäisestä oppimisesta ja terveydenhuollosta, jotta maaseutualueet eivät ole ainoastaan kestäväpohjaisia vaan myös houkuttelevia asuinpaikkoja.

45.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission 19. helmikuuta 2020 esittämän datastrategian mukaisen, yhteentoimivan datainfrastruktuurin kehittämiseen alakohtaisine data-avaruuksineen (esim. liikkuvuusdata-avaruus, ympäristödata-avaruus, maatalousdata-avaruus, hallintodata-avaruus, terveysdata-avaruus ja energiadata-avaruus). Datainfrastruktuuri pohjautuu useita eri aloja yhdistävänä tekijänä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (2) (INSPIRE) mukaiseen Euroopan paikkatietoinfrastruktuuriin, ja näin sen avulla voidaan taata julkiset ja yksityiset palvelut maaseutualueilla pitkäjänteisesti tehokkaalla tavalla.

46.

kehottaa laatimaan innovatiivisen toimintasuunnitelman, jolla puututaan maaseutu-, vuoristo- ja saarialueille sekä syrjäisimmille alueille vievien liikenneyhteyksien puutteeseen. Komitea kannustaa tarjoamaan kaikille kestäväpohjaista liikkuvuutta edistämällä uusien, vähäpäästöisten ja vaihtoehtoisten liikennemuotojen kehittämistä henkilö- ja tavaraliikenteeseen (sähkö- tai vetyajoneuvot, autojen yhteiskäyttö ja yhteiskyydit sekä erityyppisten palvelujen yhdistely kustannusten vähentämiseksi – kysyntäohjauksinen liikenne).

47.

tukee kuntien välistä yhteistyötä, jota kutsutaan kaupunkien ja maaseudun vastavuoroisiksi sopimuksiksi ja jossa otetaan huomioon maaseutualueiden monimuotoisuus ja pyritään luomaan kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä.

48.

korostaa, että tällainen aluesuunnittelun lähestymistapa edellyttää laajempia strategioita, joissa otetaan huomioon kaupunkialueiden monikeskuksisen verkoston merkitys näihin suurkaupunkialueisiin yhteydessä olevien alueiden, myös lähistössä sijaitsevien pienten ja keskisuurten kaupunkien, kehitykselle. Tavoitteena on kuroa umpeen kaupunki- ja maaseutualueiden välinen kuilu edistämällä molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia ympäristön ja energia-alan muutoksen, palvelujen laadun ja hallinnon organisoinnin kaltaisilla aloilla. Lisäksi tavoitteena on kuroa umpeen kaupunki- ja maaseutualueiden välinen kuilu myös koulutuksen alalla.

49.

suhtautuu myönteisesti sosiaalista innovointia syrjäytyneillä maaseutualueilla koskevan SIMRA-hankkeen (3) (Social Innovation in Marginalised Rural Areas) tuloksiin. Hanke on osoittanut, että sosiaalinen innovointi voi olla keskeinen osatekijä vastattaessa maaseudun haasteisiin, kuten maaltamuuttoon, maaseudun yritysten monipuolistamiseen, ilmastonmuutokseen, elämäntapojen muutoksiin ja maaseutualueiden talouden rakennemuutokseen.

50.

suhtautuu myönteisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman sosiaalisen innovoinnin kehitystason mukaan kohdennettuihin ehdotuspyyntöihin ja kehottaa ottamaan tämän parannuksen käyttöön kaikissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI-rahastot).

Älykkäät maaseutualueet ja kylät

51.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen älykkäiden kylien hyväksi (EU Action for Smart Villages), joka on ensimmäinen askel kohti sen tunnustamista, että tarvitaan kohdennettuja toimia, joilla tuetaan maaseutualueiden elvyttämistä kestäväpohjaisina asuin-, opiskelu- ja työskentelypaikkoina. Tämä ei kuitenkaan riitä.

52.

huomauttaa, että AK:n lausunnossa älykkäistä kylistä kehotetaan sisällyttämään tämä toimintasuunnitelma kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Kyse ei ole vain laajakaistayhteyksistä, vaan myös siitä, miten löytää älykkäitä tapoja kehittää energiahuoltoa ja yhteisöjen palveluja ja todellinen uusi vallankumouksellinen tapa järjestää yhdennetyt palvelut maaseutualueilla.

53.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston (ENRD) maaseudun kehittämistoimenpiteiden välineistöön, jota jäsenvaltiot voivat käyttää älykkäiden kylien ja siten sosiaalisen innovoinnin tukemiseksi. Välineistöön sisältyy muun muassa yhteistyö (erityisesti Leader), tietämyksen vaihto, YMP-verkostot, nuorten yrittäjien tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritys- ja teollisuustoiminnan käynnistäminen sekä investoinnit. Komitea on kuitenkin korostanut, että tarvitaan myös sellaisia joustavampia tukitoimia muuta kuin maataloustoimintaa koskevaan innovointiin, jotka ovat yhdennettyjä ja edistävät ensisijaista toimintaa ja joiden avulla voidaan edistää biotaloutta ja hyödyntää paikallista aluetta parhaalla mahdollisella tavalla. Näihin kuuluu paitsi yritystoiminnan käynnistämisen tukeminen myös mahdollisuus tukea yritysten kehittämistä muilla aloilla kuin maatalousalalla. Tämä olisi sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmia koskevan asetuksen 69 artiklaan.

54.

kehottaa asettamaan kaupunkialueille tarkoitetun rahoituksen myös keskikokoisten maaseutukaupunkien saataville ja korostaa, että nämä kaupungit ovat erittäin tärkeitä maaseutualueille ja ne jätetään usein ohjelmien ulkopuolelle kokonsa vuoksi.

55.

painottaa tulevan Leader-ohjelman, useista rahastoista rahoitettavien yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisaloitteiden ja muiden alhaalta ylös suuntautuvien aloitteiden myönteistä roolia.

56.

korostaa, että maaseutualueet muodostuvat niiden asukkaista ja heidän yhteisöistään yhtä lailla kuin asukkaiden ja yhteisöjen elinympäristöstä. AK katsoo, että EU:n maaseutuympäristön aktiiviseen hoitoon ja suojeluun tähtäävien toimintapolitiikkojen avulla ja työskentelemällä laaja-alaisesti eri ohjelmien ja politiikanalojen välillä voitaisiin saada aikaan enemmän sen varmistamiseksi, että maaseutualueet ovat erinomaisia paikkoja asua, harjoittaa tuotantotoimintaa, tehdä työtä ja perustaa perhe.

Bryssel 10. joulukuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) EUVL C 225, 27.7.2012, s. 174 ja EUVL C 207, 30.6.2017, s. 57.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(3) http://www.simra-h2020.eu/