Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Julkiset hankinnat välineenä arvon luomiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun siivoustyössä ja kiinteistöpalveluissa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 429/05)

Esittelijä:	Diego DUTTO
Toinen esittelijä:	Nicola KONSTANTINOU

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen CCMI:ssä	2.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	192/7/18

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on kehitettävä tarvittavat tukivälineet, joilla edistetään strategisten julkisten hankintojen käyttöä ja siten kestävien, avoimien, kunnianhimoisten ja täytäntöönpanokelpoisten strategisten kriteerien järjestelmällistä soveltamista, jotta voidaan varmistaa korkeammat sosiaaliset ja laatuvaatimukset julkisissa hankinnoissa.

1.2

Jotta varmistetaan, että siivouspalveluissa keskitytään laatuun eikä hintaan, sekä asiakkaan että urakoitsijan on noudatettava avoimuusperiaatetta. Sopimusehdot, mukaan lukien siivoustiheys ja -aika, työterveys ja työturvallisuus sekä siivouskustannukset, on määriteltävä ja eriteltävä (1). Tarjottujen siivouspalvelujen laadun määrittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää arvioida näiden kriteerien soveltamista koko sopimuskauden ajan.

1.3

Työmarkkinaosapuolet pitäisi osallistaa Euroopan komission 3. lokakuuta 2017 antaman suosituksen (2) mukaiseen julkisten ostajien kouluttamiseen ja heidän ammatillisuutensa edistämiseen.

1.4

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä aloite pimeän työn kitkemiseksi siivousalalta ja alan työolojen ja -ehtojen parantamiseksi entisestään. Vahvemmalla sääntelyllä ja tehokkaammilla sääntöjen noudattamisen valvontamekanismeilla, kuten palkkakriteereillä ja alakohtaisilla työehtosopimusneuvotteluilla, voidaan edistää oikeudenmukaista kilpailua, kohottaa sosiaalinormeja ja lisätä laadukkaita työpaikkoja.

1.5

ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia käyttämään julkisissa hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan aina päiväsiivousta.

1.6

Reilu kilpailu voidaan varmistaa keskittymällä laatunäkökohtiin ja noudattamalla Europan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat mahdollisuutta asettaa työehtosopimusten noudattaminen edellytykseksi julkisten hankintasopimusten tekemiselle. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja maakohtaisia käytänteitä soveltaen edistettävä valtakunnallisten siivousalan työehtosopimusten kattavuuden laajentamista alakohtaiselle tasolle ja varmistettava, että näitä sopimuksia noudatetaan.

1.7

Alan työvoima koostuu pääasiassa naisista ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista. Julkishallinnon hankintapolitiikka voi näin ollen vaikuttaa heihin suoremmin. ETSK katsookin, että työehtosopimusten lisäksi olisi kehitettävä lisätakeita syrjimättömyyden ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden kunnioittamiseksi. Komitea kehottaa lisäämään tarjouskilpailujen sopimuksentekoperusteisiin uusia kohtia, joilla suositaan erilaisia kotouttamismuotoja, kuten räätälöityjä koulutuskursseja, lasten tukiopetuksen kaltaisia perhetukipalveluja ja muita yritysten tarjoamia hyvinvointipalveluja, joilla on sosiaalinen ulottuvuus.

1.8

ETSK kehottaa varmistamaan vuonna 2014 annettuja EU:n hankintadirektiivejä tarkistettaessa, että pakolliset turvallisuus- ja koulutuskustannukset esitetään erillään kilpailuhinnasta, erottamattomana ja todennettavissa olevana osana tarjouksen kustannuserittelyä.

1.9

ETSK suosittaa, että kestävyysperiaatteita koskevia ehtoja, työntekijöiden oikeuksia ja yleissitovia työehtosopimuksia kunnioitetaan koko alihankintaketjussa (siten, että tästä vastaavat hankintaviranomainen, päätoimeksisaaja ja alihankkijat kukin lähimmän sopimuskumppaninsa osalta) sekä hankintasopimusten koko soveltamisaikana.

1.10

ETSK kehottaa jäsenvaltioita – mikäli ne eivät jo menettele siten – kiinnittämään erityistä huomiota kaikkiin sosiaali-, ympäristö- ja kestävyysnäkökohtia koskeviin lakisääteisiin ja sopimusperusteisiin sekä työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviin velvoitteisiin ja valvomaan tehokkaasti niiden noudattamista siivousalan julkisten hankintojen toteutusvaiheessa.

1.11

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24 (3) 83–85 artiklassa jäsenvaltioille, hankintaviranomaisille ja Euroopan komissiolle asetettujen velvoitteiden osalta ETSK kehottaa kaikkia näitä julkisia elimiä asettamaan viipymättä saataville asianomaiset tiedot ja varmistamaan erityisesti, että sopimuksentekoperusteet ja niiden suhteellinen painotus siivoussopimuksissa tuodaan esiin. Euroopan komission olisi annettava rahoitustukea alakohtaisten työmarkkinaosapuolten seuranta- ja tutkimushankkeisiin, jotka koskevat siivous- ja kiinteistöpalvelujen alan julkisia hankintoja.

1.12

Euroopan komission tulee vahvistaa valtakunnallisen tason työmarkkinaosapuolten lainsäädännöllisiä puitteita ja neuvotteluvalmiuksia muun muassa osoittamalla rahoitusta valmiuksien kehittämistoimiin Kaakkois-, Keski- ja Itä-Euroopan maissa (4).

1.13

ETSK suosittaa, että vuodelta 2014 peräisin olevien EU:n hankintadirektiivien tarkistuksen tuloksena jäsenvaltioilta edellytettäisiin tai vaadittaisiin julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä, että siivouspalvelujen kaltaisten työvoimavaltaisten palvelujen alan sopimuksia tehtäessä ei sovelleta halvimman hinnan kriteeriä. Samassa yhteydessä olisi myös asetettava 30 prosentin yläraja hinnan osuudelle verrattuna laatupisteisiin. Lisäksi pitäisi edellyttää tai vaatia, että jäsenvaltiot varmistavat erityisten sosiaalilausekkeiden avulla tarjouksen mukaista työtä tekevän henkilöstön työpaikkojen pysyvyyden, ottaen kuitenkin huomioon yritysluovutuksia ja niihin liittyviä työntekijöiden oikeuksia koskevan direktiivin (2001/23/EY (5); ns. TUPE-direktiivi) säännökset ja niiden tulkinnat EU:n oikeuskäytännössä, kulloisenkin yrityksen työjärjestelyt ja työehtosopimusten noudattamisen.

1.14

ETSK kehottaa hankintaviranomaisia käyttämään omia siivouspalvelujen kustannusarvioitaan hyödyntämällä tähän tarkoitettuja alalla käytettyjä välineitä, jollainen on esimerkiksi Parhaan vastineen valinta -opas (Selecting Best Value Guide), ja kansallisia esimerkkejä alan markkinatilanteen arvioimiseksi asianmukaisesti ja hankkimaan osan näistä palveluista direktiivin 2014/24/EU 20 artiklassa tarkoitettujen varattujen hankintasopimusten kautta, sen mukaisesti kuin jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi omia sääntöjään julkisista hankinnoista.

1.15

Euroopan komission olisi kehotettava jäsenvaltioita käynnistämään akkreditointimenettely tai kelpuuttamisjärjestelmä toimeksisaajille, jotka haluavat tulla otetuiksi huomioon julkisten siivoussopimusten tekomenettelyissä. Useista eri sidosryhmistä, mm. ammattiliittojen edustajista ja alan toimeksisaajien edustajasta, koostuvan arviointikomitean olisi valvottava tätä prosessia.

1.16

Koska covid-19:n riski on yhä todellinen, sen tai minkä tahansa muun tartuntataudin vaara edellyttää työntekijöiden ja suuren yleisön suojelemista. ETSK suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot laativat työmarkkinaosapuolten avustuksella sitovat työterveys- ja työturvallisuusohjeet.

1.17

ETSK kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ryhtymään toimiin ja käymään työmarkkinaosapuolten kanssa keskusteluja väliaikaisista käytännön ratkaisuista, joiden avulla kyetään palaamaan nopeasti oikeudenmukaisiin ja laatulähtöisiin hankintakäytäntöihin.

1.18

ETSK kehottaa covid-19-kriisin vuoksi jäsenvaltioita edistämään siivoushenkilöstön koulutusta ja ammatillistamista. Saataville olisi asetettava rahoitusvaroja, joiden turvin viranomaiset ja sopimusyritykset voivat investoida koulutukseen ja osaamiseen. Siivous- ja puhtaanapitopalvelujen alan työntekijöitä tulee kannustaa hankkimaan ammattipätevyys, sillä muita heikommassa asemassa olevat voivat tältä pohjalta kohentaa työllistymismahdollisuuksiaan.

1.19

ETSK:n mielestä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten olisi omaksuttava siivouspalvelujen hankinnassa kokonaisvaltainen lähestymistapa eli pidätyttävä ympäristönäkökohtien ja työolojen ja -ehtojen välisistä kompromisseista ja pyrittävä sen sijaan edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työnormeja, sukupuolten tasa-arvoa ja Euroopan komission esittämän vihreän kehityksen ohjelman mukaisia ympäristötavoitteita.

2.   Yleistä

2.1

Käsillä olevan lausunnon päätarkoituksena on esittää suosituksia julkisten hankintojen hyödyntämisestä keinona edistää laadukkaita työpaikkoja sekä ihmisarvoista kohtelua siivous- ja kiinteistöpalvelujen alan työpaikoilla.

2.2

Monet näistä suosituksista ovat yleisluonteisia, ja niitä voidaan soveltaa kaikilla talouden aloilla, erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla, kuten yksityisellä turvallisuusalalla ja ateriapalveluissa.

3.   Tausta ja asiayhteys

3.1

EU:ssa yli 250 000 viranomaistahoa käyttää vuosittain palveluihin, urakoihin sekä tavaratoimituksiin noin 14 prosenttiabruttokansantuotteesta (noin 2 biljoonaa euroa) (6). Siivous ja muut palvelut muodostavat pääosan julkisista hankinnoista. Vuonna 2017 palvelusopimusten arvo oli 250 miljardia euroa (7).

3.2

Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea investointeja reaalitalouteen, turvata ja luoda laadukkaita työpaikkoja sekä edistää vammaisten ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten ja siirtotyöläisten osallisuutta ja kohentaa heidän tilannettaan (8). Lisäksi niiden avulla on mahdollista edistää innovatiivisten tuotteiden kysyntää, teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista sekä siirtymistä resurssi- ja energiatehokkaaseen kiertotalouteen (9).

3.3

Sovellettaessa EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU mukaista kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta mukana olisi oltava kaikki edellä kohdassa 3.2 tarkoitetut strategiset kriteerit. Koska säännöt ovat yhä edelleen epäselvät, suurin osa julkisista hankintasopimuksista tehdään vieläkin halvimman tarjouksen tehneen tahon kanssa, joskus jopa poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen (10) perusteella.

3.4

Julkisia hankintoja koskevien direktiivien koko potentiaalia ei tällä hetkellä hyödynnetä, ja niiden soveltaminen vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Viranomaisten on päätettävä itse, mitä ne haluavat painottaa (11).

3.5

Tämä on ensisijaisesti poliittinen ja toissijaisesti tekninen kysymys. Päätös siitä, mitkä palvelut hankitaan ja mitä sopimuksentekoperusteita käytetään kulloisenkin suhteellisen painotuksen mukaisesti, on osa poliittista päätöksentekoprosessia. Näissä päätöksissä vahvistetaan sopimuksentekomenettelyn puitteet ja perusparametrit. Jos työntekijöiden oikeuksia, ympäristöön liittyviä oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia ei oteta huomioon, luodaan eriarvoiset toimintaedellytykset.

4.   Covid-19-kriisi, siivouspalveluala ja julkiset hankinnat

4.1

Covid-19-pandemia on korostanut siivoustyön perustavaa merkitystä yhteisenä julkisena hyödykkeenä. Sopimusyritysten tulee täyttää ammattipätevyys-, tehokkuus- ja erikoistumisvaatimukset. EU-tason työmarkkinaosapuolet EFCI ja UNI Europa korostavat 22. huhtikuuta 2020 antamassaan yhteisessä julkilausumassa siivousalan ja sillä työskentelevien henkilöiden keskeistä roolia viruksen leviämisen ehkäisemisessä (12).

4.2

Vuonna 2018 EU:ssa työskenteli 4,11 miljoonaa siivoojaa 283 506 yrityksessä. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti 2010-luvun puolivälistä lähtien. Samana aikana liikevaihto yritystä kohti on noussut, ja se ylsi 393 000 euroon vuonna 2017. EFCI:n mukaan keskimääräinen liikevaihto työntekijää kohti oli lähes 30 000 euroa. Liikevaihto työntekijää kohti on 27 400 euroa, ja työntekijät ansaitsevat keskimäärin 12 200 euroa vuodessa. Suuri osa Euroopan siivousalan työvoimasta työskentelee osa-aikaisesti. Lisäksi tämänkaltaisella työvoimavaltaisella alalla yritysten voittomarginaalit eivät ylitä kolmea prosenttia. Sopimusyrityksille on aiheutunut covid-19-pandemian vuoksi lisäkustannuksia, koska niiden on ollut tarpeen suojella sekä asiakkaidensa etuja että omia työntekijöitään. Osa-aikaisten työntekijöiden, naispuolisten työntekijöiden ja siirtotyöläisten osuus on erityisen suuri. Naispuolisten työntekijöiden osuus on kaikkialla (Tanskaa lukuun ottamatta) yli 50 prosenttia ja Liettuassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa peräti yli 80 prosenttia (13). EU:ssa 30 prosenttia (Belgiassa 60 prosenttia) siivoojista on maahanmuuttajia.

4.3

Siivous- ja kiinteistöpalvelujen markkinoille pääsyn esteet ovat vähäisiä tai olemattomia. Siivouspalvelut ovat työvoimavaltaisia, ja työvoimakustannusten osuus yritysten tuloista on lähes 80 prosenttia. Siivousalan sopimusyritysten marginaalit ovat hyvin pieniä. Sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaiden ostopäätökset johtavat näin ollen paineisiin laskea hintoja, mikä uhkaa sosiaalinormeja ja vie pohjaa siivoustyön arvolta.

4.4

Covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen siivoustyössä ja kiinteistöpalvelualalla pystytään takaamaan arvo ja saavuttamaan korkeatasoiset laadukkaiden työpaikkojen standardit vain, jos siivoojilla on riittävä ammattipätevyys ja asianmukaiset tekniset välineet ja työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet on määritelty selkeästi. Tämä saattaa edellyttää, että viranomaiset maksavat siivouspalveluista nykyistä enemmän. Kun toimintoja keskeytettiin covid-19-kriisin aikana, monet yrityspalvelujen tarjoajat joutuivat vakaviin kassavirtaongelmiin ja saivat kantaakseen sekä työntekijöiden että asiakkaiden suojelemiseksi tarvittavista terveys- ja turvallisuustoimenpiteistä aiheutuvia lisäkustannuksia. Näitä taloudellisia ongelmia pahentavat niin yksityisten kuin julkistenkin ostajien huonot sopimuskäytännöt. ETSK kehottaa julkisia ja yksityisiä ostajia huolehtimaan nopeasta paluusta tehokkaisiin julkisiin hankintoihin ja oikeudenmukaisista sopimuskäytännöistä sekä ottamaan laatukriteerit paremmin huomioon, jotta yrityksiä tuetaan siivoushenkilöstönsä terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa sekä työehtojen laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa (14). Siivoojat työskentelevät usein vaarallisissa olosuhteissa, jotka saattavat uhata heidän omaa terveyttään (15). Vaikka osa työntekijöistä tekee mieluummin osa-aikatyötä, jotkut työntekijät haluavat enemmän työtunteja tai siirtyä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Työnantajien voi kuitenkin joissain tapauksissa olla vaikea tarjota kokoaikaisia työsopimuksia. Lisäksi siivouspalveluja suorittavat usein työntekijät, jotka työskentelevät yksin yöllä, vaikka työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet päiväsaikaan tapahtuvaan siivoukseen. Tämä johtuu usein asiakkaan asettamista vaatimuksista. Tällaiset työn käytännöt ovat osasyynä siihen, että siivoustyö pysyy näkymättömänä (16) ja aliarvostettuna eikä saa tunnustusta (17). Valitettavasti eräissä jäsenvaltioissa on edelleen käytössä nollatuntisopimuksia. Vastuu on viranomaisilla siltä osin kuin ne edelleen hallinnoivat sopimuksia, valvovat niitä ja arvioivat laatua. Tavoitteena olisi oltava se, että lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä päiväsaikaan, yhdessä vuorossa ja kokoaikaisen työsopimuksen nojalla, jotta parannetaan elämänlaatua.

4.5

Halvimman hinnan käyttäminen ainoana sopimuksentekoperusteena vie pohjaa laadukkaiden palvelujen tarjoamiselta, heikentää osaltaan työoloja ja -ehtoja ja johtaa operoimiseen laadun sävyasteilla (huonompaan laatuun) ja laadusta tinkimiseen (antamatta parastaan) (18). Koska siivous on monimuotoinen tehtävä, jota ei ole helppo mitata määrällisesti, laatua on vaikea arvioida sekä prosessin aikana että jälkikäteen. Siksi on tärkeää keskittyä laatuasioissa pikemminkin tuloksiin ja koko elinkaareen kuin prosessiin.

4.6

Ilmaus ”halvin hinta” on poistettu direktiivin 2014/24/EU tekstistä, mutta ”pelkästään hintaa” saa käyttää sopimuksen tekoperusteena (67 artiklan 2 kohdan viimeinen alakohta). Tämä tarkoittaa, että osa hankintaviranomaisista tekee edelleen hankintasopimuksia halvimman tarjouksen ja joskus jopa poikkeuksellisen alhaisten tarjousten perusteella. Maiden, jotka haluavat käyttää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen (economically most advantageous tender, EMAT) kriteeriä työvoimavaltaisiin palveluihin, on mentävä askelta pidemmälle ohjaamalla hallintoelimiä käyttämään tätä kriteeriä tehokkaasti määrittämällä hinnan painotukselle yläraja ja käyttämällä kaavoja, joilla ei lisätä tarjousten välisiä hintaeroja. Tätä varten tarvitaan erityistä koulutusta hankintahenkilöstön ammatillistamiseksi. Lisäksi direktiivien seuraavan tarkistuksen yhteydessä olisi otettava käyttöön säännöt, jotka velvoittavat a) seulomaan esiin mahdolliset poikkeuksellisen halvat tarjoukset edellyttämällä asian tutkimista, jos ero seuraavaksi halvimpaan tarjoukseen on 20 prosenttia, b) tarkistamaan perusteellisesti, onko tarjoajan halpaan tarjoukseen objektiiviset ja uskottavat syyt, ja c) sulkemaan tällaiset tarjoukset pois, jos tarjoaja ei esitä tällaisia syitä.

4.7

Kriisi tarjoaakin siivousyrityksille ja niiden työntekijöille tilaisuuden kohottaa siivouksen arvostusta ja korostaa sen perustavaa merkitystä suuren yleisön ja välittömien asiakkaidensa silmissä. Siivousalan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuonna 2017 laatima Parhaan vastineen valinta -opas (Selecting Best Value) (19) on yksi väline siivouspalveluja tilaavien julkisten ja yksityisten organisaatioiden ohjaamiseksi tekemään sopimuksia, joista ne saavat rahalle parhaan vastineen. Eräät kansalliset työmarkkinaosapuolet ovat kehittäneet vastaavia välineitä.

4.8

Digitalisaatio luo alan vähän koulutetuille työntekijöille mahdollisuuksia ja haasteita, ja EU:n työmarkkinaosapuolten näkemyksen mukaan teknologiaa voidaan hyödyntää siivoojien tekemän työn arvon tunnustamiseksi ja siivouksen tärkeyden tuomiseen paremmin tietoisuuteen sekä lisäarvon luomiseen siivouspalvelujen ostajille (20). EFCI:n SK-Clean-hankkeen puitteissa on tarkoitus kartoittaa alan muuttuvia osaamistarpeita ja luoda edellytykset siivoushenkilöstön ammatillistamisen parantamiselle (21).

4.9

Covid-19-kriisin luoma uusi tilanne edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat henkilönsuojainten käyttöä koskevan tiedon levittämisestä sekä siitä, että saatavilla on asianmukaisia henkilönsuojaimia työntekijöiden ja yksityishenkilöiden suojelemiseksi. Yritykset tarvitsevat taloudellista tukea pystyäkseen selviämään lisäkustannuksista, joita erityisjärjestelyt, riskien arviointi, analyysit ja henkilönsuojainten jakaminen työntekijöille aiheuttavat (22). Sopimusyritysten on lisäksi olennaisen tärkeää tehdä investointeja, jotta ne voivat tarjota asiakkailleen innovatiivisia ja entistä tehokkaampia puhdistusratkaisuja, jotka perustuvat kemian ja biologian alan tutkimukseen.

5.   Julkiset hankinnat ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

5.1

Vihreän kehityksen ohjelmassa ehdotetaan, että julkisia hankintoja voidaan hyödyntää hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tämä edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

5.2

Siivousala voi edistää vihreää siirtymää ja kiertotaloutta käyttämällä ympäristöä säästäville puhdistusaineille, saippuoille, wc-paperille ja paperipyyhkeille annettavia ympäristömerkkejä sekä lajittelemalla jätteet asianmukaisesti. Tähän tähtäävät myös siivouspalvelujen (23) ja puhdistusaineiden (24) ympäristömerkinnät, vaikka ei olekaan selvää, miten tehokkaita nämä ovat käytännössä. Jos asiakas ei hyväksy ympäristöä säästävien tuotteiden ja menettelyjen käyttöä, se voi johtaa kustannusten nousuun, mikä lisäisi kaikkiin kustannustekijöihin kohdistuvaa painetta. Se voi myös johtaa sosiaalisten ja työterveys- ja työturvallisuusolojen heikkenemiseen ja kaikkineen myös rajoittaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin (25). Julkisiin hankintoihin tarvitaankin kokonaisvaltainen lähestymistapa.

5.3

Tutkimusten mukaan ympäristökriteerit ovat liian heikkoja, jotta ne kannustaisivat palvelun- ja tavarantoimittajia todella ryhtymään muutoksiin (26). Ympäristön suhteen vastuullisesti toimivilla yksityisillä palveluntuottajilla ei ole mahdollisuuksia tehdä kaikkea sitä, mihin ne pystyisivät, jos hankintaviranomaiset eivät ole halukkaita maksamaan tästä aiheutuvia lisäkustannuksia. Ostotoiminnasta olisikin tehtävä ammattimaisempaa.

6.   Julkisiin hankintoihin liittyvät sosiaaliset ja laatunäkökohdat

6.1

Direktiivin 2014/24/EU 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”[j]äsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että talouden toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisissa säännöksissä”.

6.2

Euroopan komission julkaisemassa sosiaalisen ostamisen oppaassa käsitellään hankintaviranomaisia ajatellen erilaisia sosiaalisia näkökohtia, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman kieltoa, työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia, vähimmäispalkkaa koskevia velvoitteita, sosiaaliturvavaatimuksia ja yleisemmin ihmisarvoista työtä koskevia vaatimuksia (27). Koska nämä ovat lakisääteisiä velvoitteita, niitä on noudatettava riippumatta siitä, mainitaanko ne hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa vai ei.

6.3

Direktiivin 2014/24/EU johdanto-osan 98 kappaleen mukaan hankintasopimuksen toteuttamisen ehtojen tarkoituksena voi myös olla edistää naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikalla sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

6.4

Jotta tarjoajat eivät kilpailisi pääasiallisesti työvoimakustannuksilla, kaikkien tarjoajien (myös alihankkijoiden) on noudatettava työvoimakustannusten osalta paikallisessa lainsäädännössä tai paikallisissa yleissitovissa työehtosopimuksissa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia sekä julkisia hankintoja koskevien sopimusten vakiolausekkeita. Yleissitovilla alakohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset.

6.5

Vaikka Parhaan vastineen valinta -oppaan kaltaiset välineet voivat lievittää työssäkäyvien köyhyyttä ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:n jäsenvaltioissa, ne eivät vahvista eri alojen työmarkkinaosapuolia eivätkä auta niitä luomaan sitovia alakohtaisia keskitetyn sopimisen järjestelmiä. Tämän alan toimivalta on jäsenvaltioilla, ja niiden tulee tiukentaa sääntöjä työehtosopimusten soveltamisesta julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä.

6.6

Julkiset laitokset, kuten päiväkodit, koulut, hoitokodit ja sairaalat, ovat tuotteistuneet, ja ne kilpailevat keskenään asiakkaista. Tässä kilpailussa siisteyttä ja siivouksen laatua pidetään erottavana tekijänä, joka vaikuttaa suoraan käyttäjätyytyväisyyteen ja kilpailukykyyn.

6.7

Laadullisten ja sosiaalisten näkökohtien huomiotta jättäminen julkisissa hankintamenettelyissä vaikuttaa myös kielteisesti työvoiman vaihtuvuuteen, mikä merkitsee kolminkertaista menetystä: niin työnantajien, asiakkaiden kuin työntekijöiden kannalta (28).

6.8

Koulutuksen edistäminen työpaikalla takaa paremman laadun ja työntekijöiden oikeudet julkisissa hankinnoissa. Ammatillinen koulutus, todistukset ja pätevyyksien virallinen tunnustaminen edistävät koko alan tunnustamista. Näiden tekijöiden merkityksen tunnustaminen tarjouskilpailumenettelyssä parantaisi niiden saamaa arvonantoa ja auttaisi ymmärtämään paremmin niistä yrityksille koituvia kustannuksia, jotka on otettava riittävästi huomioon sekä hinnoissa että palkoissa. Työntekijöiden kouluttamisesta vastaa siivousyritys, ja halvimman tarjouksen hyväksymisen myötä vaarana on, että yrityksillä ei ole varaa investoida koulutukseen ja turvallisuuteen (tai laitteisiin, innovointiin ja näihin liittyvään koulutukseen) yhtään enempää kuin laki vähimmillään edellyttää.

---

(1)  http://www.europeancleaningjournal.com/magazine/articles/latest-news/managing-quality-in-german-contract-cleaning

(2)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017H1805&from=FI Komission suositus (EU) 2017/1805 (EUVL L 259, 7.10.2017, s. 28).

(3)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(4)  https://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2019/representativeness-of-the-european-social-partner-organisations-industrial-cleaning-sector#tab-01

(5)  Neuvoston direktiivi 2001/23/EY (EUVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

(6)  https://ec.europa.eu/growth/single-market/public-procurement_fi

(7)  https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/631048/IPOL_STU(2018)631048_EN.pdf, s. 14.

(8)  https://ec.europa.eu/info/policies/public-procurement/support-tools-public-buyers/social-procurement_fi

(9)  Euroopan komissio tarjoaa julkisten hankintojen tekijöille sosiaalisesti vastuullisia hankintoja koskevan ohjeiston lisäksi joukon muitakin tukivälineitä, ja kaikki nämä näkökohdat olisi otettava huomioon: https://ec.europa.eu/info/policies/public-procurement/support-tools-public-buyers_fi

(10)  Aihetta käsitellään julkisista hankinnoista vuonna 2014 annetun EU:n direktiivin 69 artiklassa.

(11)  Jeremy Prassl, The Future of EU Labour Law.

(12)  Joint Statement on the COVID-19 impact on the Industrial Cleaning and Facility Services sector and the necessary measures to protect it, https://www.uni-europa.org/2020/04/22/joint-statement-on-the-covid-19-impact-to-the-industrial-cleaning-and-facility-services-sector-and-the-necessary-measures-to-protect-it/

(13)  Teollisuussiivousalaa koskeva Eurofoundin edustavuustutkimus, 2019, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef19012en.pdf, s. 19.

(14)  http://servicealliance.eu/wp-content/uploads/2020/05/EBSA-Statement_Contracting-recommendations-during-COVID_13-5-2020.pdf

(15)  Bergfeld, Mark, The Insanity of Making Sick People work, Jacobin Magazine, 2020: https://jacobinmag.com/2020/03/coronavirus-workers-rights-health-care-cleaners-gig-economy

(16)  Bergfeld, Mark & Ylitalo, Jaana, Putting Europe’s invisible precariat in the spotlight, Social Europe, 18. huhtikuuta 2019, https://www.socialeurope.eu/europes-invisible-precariat

(17)  When Creativity Meets Value Creation. A Case Study on Daytime Cleaning: Volume VIII: Ergonomics and Human Factors in Manufacturing, Agriculture, Building and Construction, Sustaina.

(18)  Evidence from Public Administration Review, Vol. 79, Iss. 2, s. 193–202.

(19)  http://www.cleaningbestvalue.eu/

(20)  Ks. EFCI: https://www.efci.eu/wp-content/uploads/2019/02/Digital-transition-in-cleaning-industry-in-FR.pdf https://www.efci.eu/wp-content/uploads/2019/10/2019-10-29_Joint-statement-on-digitalisation-EFCI-UNI-Europa-29.10.2019.pdf & https://www.efci.eu/wp-content/uploads/2019/10/2019-10-29_Joint-statement-on-digitalisation-EFCI-UNI-Europa-29.10.2019.pdf

(21)  SK-Clean-hanke.

(22)  UNI-Europan ja CoeSS:n julkilausuma: https://www.uni-europa.org/2020/05/08/private-secruity-joint-declaration-ensuring-business-continuity-and-protection-of-workers-in-the-covid-19-pandemic/

(23)  https://ec.europa.eu/environment/ecolabel/documents/Cleaning_Services_Factsheet_Final.pdf ja http://www.ecolabelindex.com/ecolabel/cleaning-industry-management-standard-cims

(24)  http://www.ecolabelindex.com/ecolabels/?st=category,cleaning

(25)  Sofia Lundberg & Per-Olov Marklund, Influence of Green Public Procurement on Bids and Prices, 2016, https://www.nhh.no/globalassets/departments/business-and-management-science/seminars/2016-spring/120516.pdf

(26)  Sofia Lundberg & Per-Olov Marklund, Influence of Green Public Procurement on Bids and Prices, 2016, https://www.nhh.no/globalassets/departments/business-and-management-science/seminars/2016-spring/120516.pdf

(27)  Buying social (alaviite 43), s. 47.

(28)  Market Exposure and the Labour Process: The Contradictory Dynamics in Managing Subcontracted Services Work.