1. Ilmastoneutraaliuden ja elpymisen tukeminen edistämällä rakennusten perusparannuksia

Euroopan rakennuskannan ainutlaatuisuus ja heterogeenisuus ilmentää maanosamme kulttuurista monimuotoisuutta ja historiaa. Rakennuskantamme on kuitenkin vanha ja muuttuu todella hitaasti. Yli 220 miljoonaa rakennusta eli 85 prosenttia EU:n rakennuskannasta rakennettiin ennen vuotta 2001. Nykyisistä rakennuksista 85–95 prosenttia on vielä olemassa vuonna 2050.

Suurin osa olemassa olevista rakennuksista ei ole energiatehokkaita 1 . Monien lämmitys ja jäähdytys perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, ja käytössä on paljon vanhaa teknologiaa ja energiaa tuhlaavia laitteita. Miljoonat eurooppalaiset kärsivät edelleen energiaköyhyydestä. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energian käyttöön liittyvistä kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia 2 .

Koronaviruskriisi on nostanut esiin rakennusten merkityksen ihmisten elämässä sekä niiden heikkoudet. Koti on ollut päivittäisen elämän keskipiste miljoonille eurooppalaisille koko pandemian ajan: se on toiminut toimistona etätyötä tekeville, lastentarhana tai luokkahuoneena lapsille ja oppilaille sekä monien verkko-ostos- tai viihdekeskuksena. Koulujen on pitänyt mukautua etäopiskeluun. Sairaalainfrastruktuuriin on kohdistunut valtavia paineita. Yksityisyritysten on täytynyt mukauttaa toimintaansa lähikontaktien välttämiseksi. Jotkin pandemian vaikutuksista voivat jatkua pidempäänkin, mikä luo uusia vaatimuksia rakennuksille ja niiden energia- ja resurssiprofiilille ja lisää entisestään tarvetta pitkälle meneville ja laajamittaisille perusparannuksille.

Kun Eurooppa kamppailee covid-19-kriisin kanssa, perusparannukset tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden pohtia uudelleen, suunnitella uudelleen ja nykyaikaistaa rakennuksia siten, että ne soveltuvat vihreämpään ja digitaaliseen yhteiskuntaan ja tukevat talouden elpymistä.

Komissio on ehdottanut vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmassa 3 , että EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuus on keskeinen osa toimintaa, ja rakennusala on yksi aloista, joilla toimia on tehostettava. Edellä mainitun 55 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä EU:n on vähennettävä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla, niiden energian loppukulutusta 14 prosentilla sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiankulutusta 18 prosentilla 4 . Siksi EU:n on kiireellisesti keskityttävä siihen, miten rakennuksista voidaan tehdä energiatehokkaampia, vähemmän hiili-intensiivisiä niiden koko elinkaaren aikana ja kestävämpiä. Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen rakennusten perusparannuksiin vähentää materiaaleihin liittyviä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä.

Nykyisin tehdään vuosittain jonkinasteinen perusparannus vain 11 prosentille EU:n olemassa olevasta rakennuskannasta. Perusparannustöissä puututaan kuitenkin hyvin harvoin rakennusten energiatehokkuuteen. Energiaremonttien painotettu vuotuinen osuus on alhainen, yhden prosentin luokkaa. Pitkälle meneviä perusparannuksia, joilla vähennetään energiankulutusta vähintään 60 prosenttia 5 , tehdään vuosittain vain 0,2 prosentille EU:n rakennuskannasta, ja joillakin alueilla energiaremonttien määrä on lähes olematon. Tällä vauhdilla rakennusalan hiilipäästöjen vähentäminen nollaan vaatisi vuosisatoja. Nyt on aika toimia.

Kyse ei ole ainoastaan energialaskujen pienentämisestä ja päästöjen vähentämisestä. Perusparannukset voivat avata lukuisia mahdollisuuksia ja tuottaa kauaskantoisia yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia hyötyjä. Perusparantamisella rakennuksista voidaan tehdä terveellisempiä, ympäristöystävällisempiä, kaupunginosan sisällä toisiinsa liitettyjä, esteettömämpiä ja kestävämpiä äärimmäisiä luonnonilmiöitä vastaan, ja ne voidaan varustaa sähköisen liikkuvuuden latauspisteillä ja pyörätelineillä. Älykkäät rakennukset voivat tarjota yksityisyyttä kunnioittaen olennaisia tietoja kaupunkisuunnittelua ja -palveluja varten. Pitkälle menevät perusparannukset voivat vähentää paineita rakentaa viheralueille, mikä auttaa suojelemaan luontoa, biodiversiteettiä ja hedelmällistä maatalousmaata.

Rakennuksiin investoiminen voi myös antaa kipeästi kaivatun piristysruiskeen sekä rakennusalalle että koko taloudelle. Perusparannustyöt ovat työvoimavaltaisia, luovat työpaikkoja ja investointeja usein paikallisiin toimitusketjuihin, voivat synnyttää erittäin energia- ja resurssitehokkaiden laitteiden kysyntää ja tuovat pitkän aikavälin arvoa kiinteistöille. Vuoteen 2030 mennessä EU:n rakennusalalle voitaisiin luoda 160 000 uutta vihreää työpaikkaa perusparannusaallon avulla 6 . Tämä voi olla erittäin hyödyllistä alalla, jolla yli 90 prosenttia toimijoista on pk-yrityksiä, joihin covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset ovat iskeneet ankarasti. Rakennustoiminta väheni 15,7 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna, ja energiatehokkuusinvestoinnit vähenivät 12 prosenttia vuonna 2020. Vaikka elpymistä onkin odotettavissa, alaan kohdistuneet vaikutukset ovat todennäköisesti pysyviä.

Euroopalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa perusparannuksia tavalla, joka edistää sekä ilmastoneutraaliutta että elpymistä. EU:n Next Generation EU ‑elpymisväline sekä EU:n monivuotinen rahoituskehys tarjoavat ennennäkemättömän määrän resursseja, joita voi käyttää myös elpymistä, selviytymiskykyä ja sosiaalista osallisuutta edistävien perusparannusten käynnistämiseen. Energiatehokkuuden parantaminen yhdessä esteettömyyden kanssa tekee rakennuksista käyttökelpoisempia ja kestävämpiä väestön ikääntyessä 7 .

Sen vuoksi tässä tiedonannossa esitetään strategia perusparannusaallon käynnistämiseksi Euroopassa. Strategiaan kuuluu jo pitkään olleiden esteiden poistaminen energia- ja resurssitehokkuutta lisäävien perusparannusten tieltä, uusien investointien pitkäjänteinen tukeminen, joka aloitetaan julkisista ja tehottomimmista rakennuksista, digitalisaation edistäminen sekä työllistymis- ja kasvumahdollisuuksien luominen kaikkialle perusparannustoimitusketjuun.

Tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa energiaremontoitavien asuinrakennusten ja muiden rakennusten vuotuinen osuus vuoteen 2030 mennessä ja edistää pitkälle meneviä energiaremontteja. Kun kaikilla tasoilla mobilisoidaan voimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, vuoteen 2030 mennessä saadaan kunnostettua 35 miljoonaa rakennusyksikköä. Perusparannusasteen ja perusparannushankkeiden perusteellisuuden on jäätävä pysyvästi korkeammalle tasolle myös vuoden 2030 jälkeen, jotta koko EU saadaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

2. Rakennusten perusparannusten periaatteet vuosiksi 2030 ja 2050

EU:n on omaksuttava kattava ja yhdennetty strategia, johon osallistuu monia eri aloja ja toimijoita ja joka perustuu seuraaviin keskeisiin periaatteisiin:

-Energiatehokkuus etusijalle 8 . Horisontaalinen ohjaava periaate, jota noudatetaan muun muassa Euroopan ilmastotoimien ja energia-asioiden hallinnassa, sellaisena kuin se kuvataan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 9 ja EU:n energiajärjestelmän integrointistrategiassa 10 . Periaatteen tarkoituksena on varmistaa, että energiaa tuotetaan vain sen verran kuin sitä tarvitaan.

-Kohtuuhintaisuus. Energiatehokkaiden ja kestävien rakennusten yleinen saatavuus erityisesti keski- ja pienituloisille kotitalouksille sekä heikommassa asemassa oleville ihmisille ja alueille.

-Hiilestä irtautuminen ja uusiutuvien energialähteiden integrointi 11 . Rakennusten perusparannuksilla olisi nopeutettava erityisesti paikallisista lähteistä peräisin olevien uusiutuvien energialähteiden integrointia ja edistettävä hukkalämmön laajempaa käyttöä. Paikallis- ja aluetason energiajärjestelmät olisi integroitava, mikä edistäisi liikenteen sekä lämmityksen ja jäähdytyksen hiilestä irtautumista.

-Elinkaariajattelu ja kiertotalous. Rakennusten jalanjäljen minimointi edellyttää resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta yhdistettynä rakennusalan joidenkin osa-alueiden muuttamiseen hiilinieluksi esimerkiksi edistämällä vihreää infrastruktuuria ja käyttämällä hiiltä sitovia luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, kuten kestävästi hankittua puuta.

-Korkeat terveys- ja ympäristönormit. Hyvän ilmanlaadun, hyvän vesihuollon, katastrofien ehkäisyn, ilmastoon liittyviltä uhkilta suojautumisen 12 , asbestin ja radonin kaltaisten haitallisten aineiden poistamisen ja niiltä suojautumisen sekä paloturvallisuuden ja seismisen turvallisuuden varmistaminen. Lisäksi olisi varmistettava esteettömyys, jotta Euroopan väestöllä, myös vammaisilla ja ikääntyneillä, olisi yhtäläiset mahdollisuudet käyttää rakennuksia.

-Vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviin haasteisiin vastaaminen yhdessä. Älykkäät rakennukset voivat mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan tuotannon ja käytön yksittäisessä rakennuksessa, kaupunkipiirissä tai koko kaupungissa. Yhdessä älykkäiden energianjakelujärjestelmien kanssa ne mahdollistavat erittäin tehokkaat ja päästöttömät rakennukset.

-Esteettisyyden ja arkkitehtonisen laadun kunnioittaminen 13 . Perusparannuksissa on noudatettava suunnittelun, käsityötaidon, kulttuuriperinnön ja julkisen tilan säilyttämisen periaatteita.

3. Nopeampien ja pitemmälle menevien perusparannusten toteuttaminen rakennusten parantamiseksi

EU on luonut sääntelykehyksen ja joukon rahoitusvälineitä, joilla edistetään energiatehokkuutta, rakennusten perusparannuksia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa rakennusten, kaupunginosien ja kaupunkipiirien tasolla. Vuosien 2018 ja 2019 ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti on parantanut niitä ja luonut vakaan perustan energiamarkkinoiden yhdentymiselle, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolle ja energiatehokkuuden edistämiselle. Kaikkien jäsenvaltioiden ja sidosryhmien on pantava sen säännökset täysimittaisesti täytäntöön erittäin kiireellisinä.

Tämä kehys on edistänyt merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta: nykyiset uudet rakennukset kuluttavat vain puolet siitä energiamäärästä, jonka vastaavat uudet rakennukset kuluttivat 20 vuotta sitten. Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien ansiosta yhä useammat energiayhtiöt huolehtivat siitä, että niiden asiakkaat säästävät energiaa, ja tarjoavat paketteja, joissa puututaan yhä enemmän rakennusten perusparannuksiin ja järjestelmien päivityksiin. Euroopan osuus maailmanlaajuisista investoinneista rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on noin 40 prosenttia (85–90 miljardia euroa vuodessa), ja rakennusala on eturintamassa elinkaariperiaatteiden soveltamisessa 14 . Olemassa olevien rakennusten perusparannusaste pysyy kuitenkin edelleen alhaisena eivätkä perusparannukset ole pitkälle meneviä.

Perusparannushankkeiden tiellä on esteitä arvoketjun eri vaiheissa – hankkeen aloittamispäätöksessä, rahoituksessa ja loppuunsaattamisessa. Kun perusparannushankkeeseen ryhtymistä harkitaan, energiansäästöstä etenkin loppukäyttäjille saatavat hyödyt saattavat olla epävarmoja, tai niistä on kerrottu huonosti ja ne on ymmärretty heikosti. Hyötyjä voi olla myös vaikea mitata ja muuttaa rahaksi 15 . Perusparantaminen voi lisäksi olla kallista, vaikeaa järjestää ja vaatia pitkän toteutusajan. Etenkin paikallis- ja aluetasolla myönnettävän rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa. Julkiset varat ovat usein niukat, ja eri lähteistä saatavan julkisen rahoituksen yhdistäminen on hankalaa sääntelystä johtuvien esteiden ja julkishallinnon riittämättömien valmiuksien vuoksi.

Laajojen perusparannusten käynnistämiseksi kestävällä tavalla kaikkialla Euroopassa on tarpeen poistaa keskeiset esteet toimitusketjun kaikista kohdista.

Komissio on tekemänsä analyysin ja julkisen kuulemisen 16 perusteella yksilöinyt seuraavat toiminta-alat ja ensisijaiset toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä perusparannusten perusteellisuuden ja laajuuden parantamisen kannalta:

1)Parannetaan tiedotusta, oikeusvarmuutta ja kannustimia, jotta julkiset ja yksityiset omistajat ja vuokralaiset 17 ryhtyisivät perusparannustöihin. Vuonna 2021 komissio tarkistaa energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 18 . Se aikoo ehdottaa energiatodistuksia koskevan velvoitteen tiukentamista sekä pakollisten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vaiheittaista käyttöönottoa olemassa oleville rakennuksille. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa, että rakennusten perusparantamista koskevat vaatimukset laajennettaisiin kaikille julkishallinnon tasoille. Näihin lainsäädännön tarkistuksiin liittyvissä vaikutustenarvioinneissa tarkastellaan erilaisia vaatimusten tasoon, soveltamisalaan ja ajoitukseen perustuvia vaihtoehtoja.

2)Varmistetaan riittävä ja hyvin kohdennettu rahoitus. Vuoden 2021 kestävän kasvun strategian 19 ja elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ohjeiden 20 mukaan rakennusten perusparannukset on asetettava etusijalle kansallisissa elpymissuunnitelmissa eurooppalaisen lippulaivahankkeen ”Kunnostaminen” puitteissa. Tässä tiedonannossa ehdotetaan, että elpymisen lisäksi EU:n rahoituksen määrää ja vaikutusta lisätään myöntämällä enemmän avustuksia, teknistä apua, hankekehitystukea ja lainoja sekä mahdollistamalla niiden yhdistäminen, jos se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Komissio edistää aitoja energiapalvelujen markkinoita ja parantaa houkuttelevan yksityisen rahoituksen 21 saatavuutta uudistetun kestävän rahoituksen strategian avulla. Tukea, jolla edistetään keskeisten energiapalvelujen saatavuutta, olisi oltava saatavilla sitä tarvitseville 22 .

3)Parannetaan valmiuksia valmistella ja toteuttaa hankkeita. Komissio lisää teknistä apua ja tuo sen lähemmäs alueellisia ja paikallisia toimijoita erityisesti vahvistamalla ELENA-välinettä (European Local Energy Assistance) ja käyttämällä palautumis- ja elpymisrahaston teknisen avun osiota.

4)Edistetään älykkäiden rakennusten kattavia ja yhdennettyjä perusparannustoimia, uusiutuvan energian integrointia ja todellisen energiankulutuksen mittaamista. Uudella älyvalmiusindikaattorilla 23 edistetään digitaaliystävällisiä peruskorjauksia. Rakennustuoteasetuksen meneillään olevan tarkistamisen yhteydessä komissio pohtii, miten kestävyyskriteereillä voitaisiin tukea kestävämpien rakennustuotteiden käyttöönottoa rakennustöissä ja edistää uusimman teknologian käyttöönottoa.

5)Tehdään rakennusekosysteemistä sellainen, että sen avulla voidaan toteuttaa kestäviä perusparannuksia, jotka perustuvat kiertotalousratkaisuihin, kestävien materiaalien käyttöön ja uudelleenkäyttöön sekä luontopohjaisten ratkaisujen integrointiin. Komissio ehdottaa, että standardoitujen kestävien teollisuusratkaisujen kehittämistä ja jätemateriaalin uudelleenkäyttöä edistetään. Se laatii vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman rakennusten koko elinkaaren aikaisten hiilipäästöjen vähentämiseksi muun muassa käyttämällä biopohjaisia tuotteita, ja tarkastelee uudelleen materiaalien talteenottotavoitteita. Parantaakseen tietotaitoa ja työntekijöiden osaamista perusparannusten alalla komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa osaamisohjelman ja sen tulevan osaamissopimuksen kautta sekä koheesiopolitiikan rahastojen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta rahoittaakseen koulutus- ja uudelleenkoulutusaloitteita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

6)Käytetään perusparannuksia keinona puuttua energiaköyhyyteen ja saada terveelliset asuinolot kaikille kotitalouksille, myös vammaisille ja ikääntyneille. Komissio esittää energiaköyhyyttä koskevan suosituksen. Komissio aikoo käynnistää 100:aa kaupunkipiiriä koskevan kohtuuhintaisen asumisen kärkihankkeen ja tutkia, miten EU:n budjettivaroilla ja EU:n päästökauppajärjestelmän tuloilla voitaisiin rahoittaa pienituloiselle väestönosalle suunnattuja kansallisia energiatehokkuus- ja säästämisohjelmia.

7)Edistetään hiilestä irtautumista lämmityksessä ja jäähdytyksessä, joiden osuus asuinrakennuksissa kulutetusta energiasta on 80 prosenttia, tarkistamalla vuonna 2021 uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevat direktiivit ja EU:n päästökauppajärjestelmä, soveltamalla ja kehittämällä edelleen ekosuunnittelu- ja merkintätoimenpiteitä sekä tukemalla kaupunkipiireihin perustuvia lähestymistapoja.

Näitä ensisijaisia toimia ja useita niihin liittyviä politiikka-, sääntely- ja rahoitustoimenpiteitä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa jaksoissa.

3.1. Perusparannuksia koskevan tiedotuksen, oikeusvarmuuden ja kannustimien parantaminen

Kestävän perusparannuksen lähtökohtana on aina yksittäinen päätös, jossa punnitaan odotettuja hyötyjä ja kustannuksia. Nykyään suurimpia esteitä tällaisen päätöksen tekemiselle ovat kuitenkin riittämättömät tiedot rakennusten nykyisestä energia- ja resurssiprofiilista ja perusparannusten mahdollisista hyödyistä, epävarmuus tosiasiallisista energiansäästöistä sekä intressierot omistajien ja vuokralaisten välillä.

Jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet puuttua tähän ottamalla käyttöön vähimmäistehokkuustasot, jotka on saavutettava tiettyyn määräaikaan mennessä tai tietyissä rakennuksen elinkaaren vaiheissa 24 . Tällaiset vaatimukset tarjoavat ankkurin investoijille ja yritysten odotuksille ja toimivat parhaiten yhdistettynä luotettaviin energiatodistuksiin ja -rahoitukseen. Tällaisen sääntelyn etuna on muun muassa se, että monen omistajan yhdessä omistamia rakennuksia koskevalle päätöksenteolle asetetaan selkeät rajat, sekä energiatehokkuuden huomioiminen rakennuksen arvossa ja tietämyksen lisääminen perusparannuksen hyödyistä, joita ei yleensä tunneta riittävän hyvin.

Näiden hyvien käytäntöjen pohjalta komissio ehdottaa pakollisia energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia osana vuoden 2021 loppuun mennessä tehtävää rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistusta. Ensiksi tehdään vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan vähimmäisvaatimusten soveltamisalaa, aikataulua ja vaiheittaista täytäntöönpanoa sekä liitännäistukitoimien tarvetta. Tällaisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten kannustimien kytkemistä toisiinsa ja tuetaan näiden vähimmäisvaatimusten noudattamista.

Komissio katsoo, että energiatodistukset ja niiden saatavuus käytettävissä olevissa tietokannoissa parantavat avoimuutta rakennuskannan energiatehokkuudesta. Yksittäisten rakennusten tasolla energiatodistuksista selviää energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden osuus ja energiakustannukset. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä kaupunkipiiri-, alue-. jäsenvaltio- ja unionitasolla, jotta voidaan tunnistaa energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset, jotka ovat kiireellisten korjausten tarpeessa. Niiden avulla voidaan arvioida parannuksia suhteessa investointiin ennen kunnostustöitä ja niiden jälkeen ja auttaa yhdistämään rahoitus laadukkaisiin perusparannuksiin.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan jo energiatodistuksia koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät rakentamiseen, rakennusten käyttäjien vaihtumiseen sekä julkisten viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin, joiden pinta-ala on yli 250 m2 ja joissa käy paljon ihmisiä. Energiatodistusten kattavuus on kuitenkin yhä rajallinen, ja useissa jäsenvaltioissa energiatodistus on alle 10 prosentilla rakennuskannasta. Niiden laatu ja oikeudenmukainen hinnoittelu ovat edelleen ongelma, mikä heikentää luottamusta tähän välineeseen. Vain harvat energiatodistukset perustuvat fyysisiin energiakatselmuksiin, eivätkä ne kuvasta rakennusten yhteenliitettävyyttä ja älyvalmiutta. Koska saatavilla on yhä enemmän ratkaisuja energiatehokkuuden mittaamiseen ja hallintaan rakennusten käytön aikana, komissio ehdottaa, että energiatodistuksia koskevat puitteet saatetaan ajan tasalle ottaen huomioon kehitteillä olevat energiatehokkuuden mittaustekniikat. Tähän sisältyy EU:n yhdenmukaisen koneellisesti luettavan todistusten tietomuodon 25 tarkastelu sekä tiukemmat säännökset energiatodistuksia koskevien tietokantojen ja yhdistettyjen digitaalisten arkistojen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Komissio aikoo myös tarkastella tarvetta laajentaa energiakatselmuksia koskevat vaatimukset 26 koskemaan suurempia ja monimutkaisempia muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia, kuten sairaaloita, kouluja tai toimistoja, jotta voidaan maksimoida energiatodistusten mukaisuus.

Nykyisten julkisten rakennusten hankintaa ja kunnostamista koskevat nykyiset lainsäädännölliset vaatimukset kattavat tällä hetkellä ainoastaan keskushallinnon omistamat ja käyttämät julkiset rakennukset, joiden osuus kaikista julkisista rakennuksista on noin 4,5 prosenttia. Energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisen yhteydessä komissio tarkastelee tarvetta laajentaa perusparannusvaatimukset koskemaan rakennuksia kaikilla julkishallinnon tasoilla, myös komissiossa, ja lisätä vuotuista perusparannusastetta.

Pitkälle menevää perusparannusta ei aina voida toteuttaa yhdellä kertaa. Siksi on tärkeää luoda paremmat edellytykset vaiheittaisille perusparannuksille. Komissio ottaa käyttöön digitaaliset rakennuspäiväkirjat 27 , joihin kootaan kaikki rakennusta koskevat tiedot, jotka esitetään tulevissa perusparannuspasseissa 28 , älyvalmiusindikaattoreissa, Level(s)-kehyksessä 29 ja energiatodistuksissa, jotta voidaan varmistaa tietojen yhteensopivuus ja kokoaminen läpi perusparannusprosessin.

Komissio tutkii yhdessä jäsenvaltioiden, sidosryhmien, markkinatoimijoiden ja tietojen antajien kanssa, voidaanko Euroopan rakennuskannan seurantakeskuksesta 30 tehdä eurooppalainen keskustietokanta, josta löytyvät rakennuskantaa ja sen energiatehokkuutta koskevat luotettavat tiedot, ja tukee kannustimien suunnittelua tällä alalla.

3.2. Tehostettu, saatavilla oleva ja kohdennetumpi rahoitus

Rakennusten perusparantaminen kuuluu niiden toimialojen joukkoon, joilla investointivaje on EU:n suurimpia. Komissio arvioi, että ehdotetun 55 prosentin ilmastotavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää joka vuosi noin 275 miljardin euron lisäinvestointeja 31 .

Asuinrakennusten osalta esteenä mainitaan usein yksinkertaisten, houkuttelevien ja helposti saatavilla olevien julkisten perusparannuskannustimien puute sekä yleisten rahoitustuotteiden puute. Niissäkin tapauksissa, joissa rahoitusta on periaatteessa saatavilla, tiedon puute ja vähäinen tietoisuus saatavilla olevasta rahoituksesta, vaivalloiset menettelyt tai julkisen rahoituksen saantiin liittyvät sääntelylliset rajoitteet rajoittavat sen käyttöä. Muiden kuin asuinrakennusten osalta kaksi merkittävintä estettä ovat julkisten rakennusten rahoituksen puute ja liikerakennuksille sopivien taloudellisten kannustimien puute.

Näiden esteiden voittamiseksi on tarpeen toimia eri rintamilla, jotta voidaan edistää EU:n ja jäsenvaltioiden julkisten varojen parempaa käyttöä ja saada liikkeelle enemmän yksityisiä varoja. EU:n ja jäsenvaltioiden julkiset varat voidaan kohdentaa tehokkaammin ja kanavoida paremmin loppukäyttäjille helpottamalla eri rahoituslähteiden yhdistämistä, suhteuttamalla tuen taso suorituksiin, vahvistamalla teknistä apua tai hankekehitystukea ja edistämällä synergiaa markkinapohjaisten mekanismien kanssa.

EU:n rahoitus vauhdittaa investointeja perusparannuksiin

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys ja NextGenerationEU -elpymisväline tarjoavat ennennäkemättömän tilaisuuden sysätä perusparannusaalto liikkeelle. Tällä ratkaisevan tärkeällä alalla ei ole koskaan ennen ollut tällaisia investointimahdollisuuksia.

Perusparannusinvestointeja ja energiatehokkuuteen liittyviä uudistuksia kaikissa jäsenvaltioissa voidaan tukea parhaillaan neuvoteltavana olevasta elpymis- ja palautumistukivälineestä, johon Eurooppa-neuvosto päätti myöntää 672,5 miljardia euroa (summasta 37 prosenttia kohdennettaisiin ilmastoon liittyviin menoihin). Vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 komissio on esittänyt, että kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat koordinoidusti eurooppalaisten lippulaivahankkeiden Kunnostaminen ja Energiantuotanto toteuttamiseen kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa mukana olevien hankkeiden pohjalta 32 .

Näiden lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon jatkamiseksi komissio täydentää jäsenvaltioille annettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelua koskevia ohjeita 33 kullekin jäsenvaltiolle räätälöidyillä ohjeilla kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien 34 ja pitkän aikavälin perusparannusstrategioiden yksilöllisen arvioinnin yhteydessä. Komissio antaa jäsenvaltioille käytännön ohjeita esittämällä esimerkin rakennusten perusparannuksia sekä energia- ja resurssitehokkuutta koskevan elpymis- ja palautumissuunnitelman mahdollisista osatekijöistä 35 . Komissio aikoo myös vahvistaa nykyisiä yhteisiä toimia 36 auttaakseen jäsenvaltioita hyvien käytäntöjen vaihtamisessa ja seuratakseen täytäntöönpanon kehittymistä.

Koheesiopolitiikka on historiallisesti ollut EU:n tärkein julkisen rahoituksen lähde rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääville suorille investoinneille, ja se säilyttää tämän aseman myös kaudella 2021–2027 37 . Se täydentää väliaikaista elpymis- ja palautumistukivälinettä ja tarjoaa yhdennettyä tukea rakennusten perusparantamiseen, mukaan lukien räätälöidyt perusparannusohjelmat paikallisella ja alueellisella tasolla. Jäsenvaltioiden on edellisiltä ohjelmakausilta saatujen kokemusten perusteella varmistettava, että niiden yhteisrahoitetut energia- ja resurssitehokkuusohjelmat kohdennetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseen ja että energiatehokkuuden seurantaa parannetaan yksityiskohtaisemman ja luotettavamman indikaattorijärjestelmän avulla.

Jäsenvaltioiden olisi myös täydennettävä EU:n yhteisrahoittamien ohjelmien käyttöönottoa täydentävillä tukijärjestelmillä, erityisesti yksityisen rahoituksen saamiseksi 38 . Maaseutualueilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusta voidaan käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen.

Ohjelma-asiakirjoissa olisi esitettävä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin perusparannusstrategioiden mukaiset perusparannusprioriteetit. Jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä esittäneet pitkän aikavälin perusparannusstrategioita, kehotetaan tekemään niin, koska ne ovat vuodesta 2021 alkaen osa edellytyksiä, jotka mahdollistavat koheesiorahaston varojen saatavuuden.

Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saatujen myönteisten kokemusten pohjalta ja muita EU:n rahoituslähteitä täydentäen InvestEU toimii yhtenäisenä EU:n tason investointitukiohjelmana, joka tarjoaa teknistä apua ja rahoitusta ja jolla on EU:n talousarviotakuu yksityisten investointien vapauttamiseksi. InvestEU-ohjelman sosiaalisten investointien ja osaamisen osiossa ja kestävän infrastruktuurin osiossa rakennusten energiaremontteihin tarkoitetut rahoitustuotteet kohdennetaan asuinrakennuksiin ja niissä keskitytään sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen, julkisiin rakennuksiin, kouluihin ja sairaaloihin, pk-yrityksiin sekä energiapalveluyritysten tukemiseen energiatehokkuussopimusten valtavirtaistamiseksi.

Energiatehokkuuden yksityinen rahoitus- ja Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille ‑aloitteista saatujen kokemusten perusteella komissio pyrkii helpottamaan tarvelähtöisiä ratkaisuja, jotka ovat helposti hankkeiden toteuttajien saatavilla ja joissa sovelletaan yhtenäisiä sääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio voi siirtää osan koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevasta rahoituksesta InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon. InvestEU mahdollistaa myös InvestEU-takuulla tuettujen rahoitustuotteiden yhdistämisen erityiseen tekniseen apuun pankeille ja välittäjille, paikallisviranomaisille ja lopullisille edunsaajille. Yksinkertaistetut säännöt mahdollistavat myös lainojen yhdistämisen avustuksiin ja parhaiten suoriutuvien hankkeiden palkitsemisen korkeammalla avustusosuudella.

Äskettäin käynnistetyn rakennusten kunnostamista koskevan eurooppalaisen aloitteensa yhteydessä Euroopan investointipankki (EIP) lisää tukeaan rakennusten perusparannushankkeiden kokoamiselle salkkuihin sekä räätälöityä rahoitustukea, jota myönnetään perinteisinä pitkäaikaisina lainoina sekä takauksina, oman pääoman ehtoisena rahoituksena tai saatavarahoituksena. Rakennusten energiatehokkuuteen myönnettävien lainojen määrän ja vaikutuksen lisäämiseksi EIP:n olisi voitava helpommin yhdistää tekninen apu, hankekehitystuki, lainat ja avustukset yhdeksi paketiksi.

Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, EIP:n ja markkinatoimijoiden kanssa helpottaakseen sellaisten sääntöjen täytäntöönpanoa, jotka koskevat EU:n ohjelmien ja välineiden sekä kansallisten ja yksityisten varojen yhdistämistä perusparannushankkeita varten.

Osana käynnissä olevaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja energia- ja ympäristötuen suuntaviivojen tarkistusta komissio laatii yksinkertaisemmat, selkeämmät ja helpommin sovellettavat valtiontukisäännöt rakennusten perusparannuksia varten erityisesti asumis- ja sosiaalialalla sekä selventää uusiutuvan energian omaan kulutukseen tarkoitetuille asennuksille myönnettävän valtiontuen soveltamisalaa. Ensimmäisenä toimenaan komissio tarkistaa valtiontukisääntöjä helpottaakseen InvestEU-takuiden yhteisrahoitusta jäsenvaltioissa 39 .

Joissakin kansallisissa yhteyksissä saatujen kokemusten perusteella komissio on valmis neuvomaan jäsenvaltioita, jotka harkitsevat EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen ja päästökauppajärjestelmän modernisaatiorahaston tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien käyttämistä rakennusten perusparannusohjelmien rahoituslähteenä erityisesti pienituloisia kotitalouksia varten.

Yksityisten investointien ja vihreän lainarahoituksen houkutteleminen

Kun otetaan huomioon energiatehokkuusinvestointien alhainen riskiprofiili 40 ja kysyntänäkymät, joita perusparannusaalto tukee, yksityisen rahoituksen tarjoaminen yhdessä innovatiivisten perusparannuspalvelujen kanssa on yhä houkuttelevampi liiketoimintavaihtoehto. Energiapalveluyritysten, yleishyödyllisten laitosten ja pankkien kaltaiset toimijat käyttävät jo nyt teknistä neuvontaa ja antavat sitä. Ne voivat tarjota kiinteistönomistajille kipeästi kaivattua tukea ideoiden ja rahoituksen muodossa perusparannusprosessin kaikissa vaiheissa. Ne voivat edistää pienten hankkeiden yhdistämistä, tarjota suotuisat olosuhteet ja pitkät takaisinmaksuajat monimutkaisille hankkeille ja tuoda yhteen eri toimijat, jotka osallistuvat rakennusten perusparannuksia koskevien päätösten tekemiseen.

Toiseksi jäsenvaltiot voivat toimillaan vaikuttaa siten, että hankkeisiin katsotaan liittyvän vähemmän riskejä, sekä lisätä markkinakannustimia, kuten energiansäästötariffeja, suoritusperusteisia julkisia tukijärjestelmiä ja energiansäästötarjouskilpailuja, houkutellakseen yksityisiä välittäjiä ja yhteenliittymiä. Jäsenvaltioiden olisi myös tutkittava innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joissa käytetään verotus- ja laskutusjärjestelyjä tai omaisuussidonnaista rahoitusta, sekä verotusvälineitä 41 luodakseen taloudellisia kannustimia rakennusten perusparannusten rahoittamiseen. Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisia nykyisiä energiatehokkuusvelvoitejärjestelmiä voidaan soveltaa tehokkaasti kaikentyyppisiin rakennuksiin 42 , jotta voidaan saada mukaan uusia välittäjiä, kuten yleishyödyllisiä laitoksia, tarjota teknistä asiantuntemusta ja tarjota yhdistettyjä palveluja transaktio- ja hallintokustannusten vähentämiseksi.

Energiapalveluyritysten osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin tarjoaa mahdollisuuden houkutella investointeja, koota yhteen pienimuotoisia ja hajanaisia investointeja, alentaa alkukustannuksia ja palkita energiansäästöistä. Energiatehokkuussopimusten yhdistäminen vakuutuksenantajien tekemiin ilmastokestävyyttä koskeviin sopimuksiin voi auttaa markkinoita hallitsemaan sijoitusriskiä, koska vakuutuksenantajilla on asiantuntemusta ympäristö-, ilmasto- ja muilta riskeiltä suojautumisesta ja niiden arvioinnista.

Transaktiokustannusten vähentämiseksi komissio edistää sopimusten ja rahoitusvälineiden standardointia kansallisella ja Euroopan tasolla hyödyntämällä olemassa olevia foorumeita, jotta parhaita käytäntöjä ja innovatiivisia lähestymistapoja voidaan jäljitellä ja laajentaa. Komissio tukee aktiivisesti näitä tapoja aktivoida yksityisen sektorin investointeja Energy Efficiency Financial Institutions Group -asiantuntijaryhmän (EEFIG) ja kestäviä energiainvestointeja käsittelevien foorumien kautta.

Perusparannusaalto voi myös tarjota tilaisuuden vauhdittaa vihreän lainarahoituksen ja kiinnelainarahoituksen kehittämistä. Tehokkuushyödyt osoittavien energiatodistusten parannettu järjestelmä antaa pankeille ja muille rahoituslaitoksille mahdollisuuden tarjota luotto- ja kiinnelainarahoitusta salkkujensa viherryttämiseksi ja kerätä rakennuksia pooliksi, jota käytetään vakuutena katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskua varten. Useissa markkinalähtöisissä aloitteissa on jo kokeiltu innovatiivisia järjestelmiä energiatehokkuutta edistävien lainojen ja kiinnelainojen rahoittamiseksi 43 . Seuraavassa vaiheessa koko elinkaaren aikaiset hiilipäästöt voidaan ottaa tässä arvioinnissa huomioon ja kytkeä kiertotalousratkaisujen rahoitukseen.

EU:n uudistetussa kestävän rahoituksen strategiassa komissio tarkastelee mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia standardeja ja merkintöjä kestäviä rahoitustuotteita, kuten vihreitä kiinnelainoja, vihreitä lainoja ja vihreitä joukkolainoja varten. Tämä auttaa varmistamaan, että energia- ja resurssitehokkuutta edistäviä lainatuotteita tarjotaan laajemmin ja että ne ovat näkyvämpiä kuluttajille. Kiinnitysluottodirektiivin 44 ja kulutusluottodirektiivin 45 uudelleentarkastelut tarjoavat mahdollisuuksia ottaa asianmukaisesti huomioon kestävien rahoitustuotteiden mahdollinen alhaisempi luottoriski 46 . Lisäksi Euroopan pankkiviranomainen analysoi, olisiko perusteltua soveltaa pankkien sääntelyssä erityistä vakavaraisuuskohtelua rahoitustuotteisiin, jotka liittyvät kestävyystavoitteisiin, kuten rakennusten perusparannuksiin. Komissio harkitsee myös toimenpiteitä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien sisällyttämiseksi vakavaraisuussääntelyyn tarkistaessaan pankkeja (vakavaraisuusasetus ja ‑direktiivi) ja vakuutuksenantajia (Solvenssi II ‑direktiivi) koskevia sääntöjä. EIP harkitsee myös sellaisten uusien keinojen tukemista, joilla voidaan houkutella yksityistä rahoitusta rakennusten perusparannustöihin, mukaan lukien uusien markkinoiden avaaminen energiatehokkuutta edistäviin kiinnelainoihin perustuvalle luotonannolle tai arvopaperistamiselle.

Lisäksi komissio kehittää parhaillaan EU:n luokitusjärjestelmää 47 , joka sisältää rakennusalaa koskevat tekniset seulontakriteerit, jotta yksityistä pääomaa voidaan suunnata kestäviin energiaremontti-investointeihin energiatodistusten ja lähes nollaenergiarakennuksia koskevien standardien pohjalta. Osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista komissio harkitsee myös pitkälle menevää perusparannusta koskevan standardin käyttöönottoa merkittävän yksityisen rahoituksen ankkuroimiseksi avoimiin, mitattavissa oleviin ja aidosti vihreisiin investointeihin.

Kaikki nämä aloitteet voivat auttaa asiakkaita saamaan rahoitusta edullisemmin ehdoin ja edistää julkisia varoja, verokannustimia ja muita julkisen rahoitustuen muotoja täydentävän dynaamisen yksityisen rahoituksen kehittämistä.

3.3 Kapasiteetin ja teknisen avun lisääminen

Yksityishenkilöiden ja pienten paikallisviranomaisten on vaikeaa ja usein hyvin monimutkaista valmistella hyvää perusparannushanketta ja löytää siihen parhaat käytettävissä olevat rahoituslähteet. Sen vuoksi teknisellä avulla tulee olemaan keskeinen merkitys, kun perusparannusten määrää ja laatua halutaan lisätä. Tekninen apu on osittain jäsenvaltioiden käsissä, mutta myös EU:lla voi olla vahvempi rooli.

Komissio aikoo yksinkertaistaa ja vahvistaa teknistä apua ELENA-välineestä, energiatehokkuuden yksityinen rahoitus (PF4EE) -välineestä, koheesiopolitiikasta, JASPERS-ohjelmasta ja Horisontti 2020 -puiteohjelman hankekehitystukivälineestä saatujen kokemusten pohjalta. Ensisijaisena tavoitteena on laajentaa teknistä apua saavien, myös pienien avunsaajien, joukkoa. Ehdotuksena on, että ELENA-välineen rahoitusta vahvistetaan InvestEU-neuvontakeskuksesta ja mahdollisesti muista EU:n ohjelmista.

Komissio auttaa yhdessä EIP:n kanssa jäsenvaltioita suunnittelemaan ELENA-mallia jäljitteleviä kansallisia tai paikallisia ohjelmia 48 ja palkitsemaan nopeaa täytäntöönpanoa ja korkeaa energiatehokkuutta käyttämällä kolmea rahoitusvirtaa: koheesiopolitiikan rahastoja (erillisenä tukena tai osana rahoitusvälinetoimea), InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota tai elpymis- ja palautumistukivälinettä.

Lisäksi komissio ja EIP tukevat sellaisten yhdenmukaisten keskitettyjen palvelupisteiden perustamista, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja jotka tarjoavat räätälöityä neuvontaa ja rahoitusratkaisuja asunnonomistajille tai pk-yrityksille niiden valmistellessa ja toteuttaessa hankkeitaan. Paikalliset toimijat voivat tältä pohjalta luoda osaamiskeskuksia erityyppisiä kestävää perusparantamista koskevia neuvontapalveluja varten.

Muita lähteitä, joista voidaan tukea valmiuksien kehittämistä, ovat elpymissuunnitelman ehdotettu uusi teknisen tuen väline, EU:n kaupunkiväline ja Life-ohjelmaan kuuluva hankekehitystukiväline sekä vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan rahastot, joista voidaan tukea hallinnollisten valmiuksien kehittämistä ja antaa teknistä apua. Lisäksi koheesiopolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöehdotukseen sisältyy myös eurooppalaisen kaupunkialoitteen perustaminen lujittamaan yhdennetyn ja osallistavan lähestymistavan soveltamista kestävään kaupunkikehitykseen. Kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään rakennusten perusparannusinvestointeja kaupunkien uudistamiseen, eurooppalainen Älykkäiden kaupunkien tori ‑hanke tarjoaa toimivan suunnitelman 49 tähän tarkoitukseen.

3.4. Vihreiden työpaikkojen luominen, työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien kykyjen houkutteleminen

Kiertotalouteen perustuvien ja vähähiilisten ratkaisujen suunnittelu, asentaminen ja käyttö edellyttävät usein korkeatasoista teknistä tietämystä. Erityisosaamista tarvitaan myös historiallisten rakennusten turvalliseen hallinnointiin ja niiden kulttuuriperintöarvon säilyttämiseen. Siirtyminen ilmastoneutraaliin rakennuskantaan on mahdollista vain, jos nykyisiä työpaikkoja muutetaan siten, että niihin vaaditaan vihreitä ja kiertotalouteen liittyviä taitoja. Lisäksi on kehitettävä uusia toimenkuvia, joita ovat esimerkiksi rakennusten pitkälle menevien perusparannusten asiantuntijat, edistyneiden teknologisten ratkaisujen asentajat tai rakennustietomallinnuksen päälliköt. Asiantuntevia ammattilaisia tarvitaan, jotta loppukäyttäjille voidaan tarjota uusimpia saatavilla olevia teknisiä ratkaisuja resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi ammattilaiset tarvitsevat koulutusta siihen, miten esteettömyyttä parannetaan perusparannusten yhteydessä.

Jo ennen covid-19-kriisiä oli pulaa pätevistä työntekijöistä, jotka pystyvät toteuttamaan rakennusten kestäviä perusparannuksia ja uudistamista. Tällä alalla on ollut ja on edelleenkin hyvät mahdollisuudet säilyttää ja luoda työpaikkoja. Rakennusten energiatehokkuus on suurin työpaikkojen luoja yhden miljoonan euron investointia kohden 50 . Uusia työllistymismahdollisuuksia syntyisi välittömästi, jos jäsenvaltiot toteuttaisivat nopeasti toimenpiteitä eristämisen, rakennusten teknisten järjestelmien ja laitteiden parantamiseksi. Markkinoille olisi annettava selkeä poliittinen viesti siitä, että innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja tarvitaan. Esimerkiksi biotalous voi tarjota uusia vähähiilisiä materiaaleja pitkälle meneviin perusparannuksiin, mikä tarjoaa uusia työmahdollisuuksia asiantuntijoille.

Naisten osuuden lisääminen ja roolin vahvistaminen rakennusalalla voivat auttaa parantamaan taitojen ja pätevien ammattilaisten saatavuutta. On olennaisen tärkeää tarkastella uudelleen ammatillisen koulutuksen strategioita yhdessä toimialan edustajien kanssa sekä luoda osallistava ja esteetön työympäristö ja poistaa ennakkoluuloja. Pk-yrityksille olisi annettava paremmat mahdollisuudet saada tietoa koulutus- ja oppisopimusohjelmista. Työmarkkinaosapuolilla, kuten kansallisella ja Euroopan tasolla toimivilla rakennusalan työntekijöiden ja työnantajien edustajilla, on vankkaa asiantuntemusta työntekijöiden ammattitaidon parantamisesta, uusien kykyjen houkuttelemisesta ja osallistavan työympäristön edistämisestä. Sen vuoksi on tärkeää, että ne ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteitä, joilla nämä tavoitteet saavutetaan.

Rakennusala on ala, jolla tapaturmien ja terveysongelmien riski on suhteellisen suuri. Sen vuoksi rakennusalan työntekijöiden työterveys ja -turvallisuus ovat tärkeitä näkökohtia. Työntekijöiden suojelua koskevia lakisääteisiä vaatimuksia olisi noudatettava, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vanhoja rakennuksia kunnostavien työntekijöiden suojelemiseen asbestialtistukselta, mikä voidaan toteuttaa myös asianmukaisen koulutuksen avulla 51 .

Näiden kysymysten ratkaisemiseksi komissio panee alulle vuoden 2020 osaamisohjelman ja alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman 52 pohjalta osaamissopimuksen, joka tuo yhteen yksityisiä ja julkisia sidosryhmiä ja jossa osapuolten yhteisenä tavoitteena on Euroopan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutus. Komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Next Generation EU -välineen varoja, Euroopan sosiaalirahasto plussaa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Oppisopimuskoulutus ja muut työssäoppimisen muodot helpottavat nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Komission 1. heinäkuuta 2020 hyväksymässä nuorisotyöllisyyden tukipaketissa ilmoitettiin uudistetusta eurooppalaisesta oppisopimusyhteenliittymästä. Jäsenvaltiot voivat Life-ohjelmassa jatkuvan Build Up Skills -aloitteen tuella päivittää puuteanalyysejään ja kansallisia etenemissuunnitelmiaan koulutuksen osalta, sillä komissio aikoo laatia vuonna 2021 koulutusmateriaalia Level(s)-kehyksen käytöstä 53 .

3.5. Kestävän rakennetun ympäristön luominen

Jotta pitkälle meneviä perusparannuksia voidaan toteuttaa Euroopassa laajamittaisesti, rakennusalan on oltava vankka ja kilpailukykyinen ja suosittava innovointia ja kestävyyttä, joiden avulla voidaan parantaa laatua ja vähentää kustannuksia.

Eurooppalaisilla yrityksillä on johtoasema erilaisten energiaa säästävien ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien tuotteiden ja palvelujen innovoinnissa, valmistuksessa ja jakelussa sekä niiden asentamisessa rakennuksiin. Tämän johtoaseman vahvistaminen edellyttää teollisten teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotta voidaan rajoittaa töiden kustannuksia ja kestoa, nopeuttaa digitalisaatiota ja integroida kiertotalouden periaatteet koko arvoketjuun, mikä tarkoittaa turvallisten ja kestävien uusioraaka-aineiden hankintaa, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja jätehuoltoa. Teollistaminen voi käynnistää positiivisen kierteen, jossa pitkälle menevien perusparannusten kysyntä kasvaa ja entistä älykkäämpien ja kestävämpien tuotteiden kustannukset alenevat.

Komissio edistää rakennusratkaisujen ja -materiaalien, kuten puun ja biopohjaisten materiaalien, luontoon perustuvien ratkaisujen ja kierrätysmateriaalien ekologista kestävyyttä kattavaan elinkaariarviointiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Se käsittelee rakennustuotteiden kestävyysominaisuuksia rakennustuoteasetuksen tarkistamisen yhteydessä ja laatii vuoteen 2023 mennessä vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman, jonka tavoitteena on rakennusten koko elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Komissio aikoo myös nopeuttaa standardointiorganisaatioiden kanssa tehtävää työtä, jossa käsitellään ilmastokestävyyttä koskevia standardeja.

Komissio tarkistaa vuoden 2024 loppuun mennessä rakennus- ja purkujätettä koskevassa EU:n lainsäädännössä asetettuja materiaalien hyödyntämistavoitteita. Se ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään uudelleenkäyttö- ja kierrätysalustoja ja tuetaan hyvin toimivia uusioraaka-aineiden sisämarkkinoita. Level(s)-kehys, rakennusten suunnittelua koskevat kiertotalouden periaatteet sekä rakennus- ja purkujätteen hallintomenettely EU:ssa auttavat käyttäjiä soveltamaan näitä periaatteita perusparannushankkeissa.

Rakennusalalla digitaaliteknologioiden ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto on edelleen vähäistä eikä niihin tehdä paljon investointeja 54 . Sen vuoksi komissio tukee rakennusalan digitalisaatiota Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, digitaali-innovointikeskittymien sekä testaus- ja kokeilujärjestelyjen avulla. Digitaalisilla välineillä 55 kirjataan töiden edistymistä ja materiaalien käyttöä sekä lisätään tuottavuutta. Esimerkiksi 3D-kartoitusdatan avulla luotu rakennuksen digitaalinen kaksonen tarjoaa reaaliaikaista tietoa rakennuksen toiminnasta ja ehkäisee vakavia onnettomuuksia auttamalla ennustamaan rakennusjärjestelmien mahdollisia vikoja. Kustannussäästöjä syntyy koko arvoketjussa nopeutetuista hallinnollisista menettelyistä fyysiseen työhön saakka. Älykkäät rakennukset ja digitaaliavusteinen rakentaminen tuottavat suuria datavarantoja rakennusten rakentamisen, käytön ja kunnostamisen koko elinkaaren ajalta, jotta rakennuksia voidaan käyttää paremmin. Komissio harkitsee datatilojen hallinnointikehyksen perustamista. Kehykseen kuuluisi lisätoimia kohdennettujen datatilojen kehittämiseksi muun muassa energian, valmistuksen ja rakentamisen aloilla.

Rakennustietomallinnus parantaa avoimuutta ja vähentää kustannuksia ja resurssien käyttöä. Komissio antaa suosituksen, jonka tavoitteena on edistää rakennustietomallinnusta rakennuspalvelujen julkisissa hankinnoissa ja tarjota julkisen sektorin asiakkaille menetelmä, jolla voidaan tehdä kustannushyötyanalyysejä rakennustietomallinnuksen käytöstä julkisissa tarjouskilpailuissa. Digitaaliset teolliset alustat antavat sidosryhmille mahdollisuuden kerätä ja hyödyntää paremmin näitä tietoja. Komissio aikoo myös kehittää EU:n yhtenäisen kehyksen rakennettua ympäristöä koskeville digitaalisille lupamenettelyille sekä perustaa luotettavan järjestelmän sellaisten energiatehokkuusmittareiden sertifioimiseksi, joilla voidaan mitata rakennusten energiatehokkuuden todellisia parannuksia.

Tutkimuksen on myös edistettävä innovointia rakennusalalla. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluva Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö sisältää aihealueen ”Energia- ja resurssitehokkaat rakennukset”. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta tuetaan tutkimusta ja innovointia, jotka liittyvät energiateknologioihin sekä rakennusmateriaalien ja -järjestelmien kestävyyteen ja kiertoon, ottaen huomioon kunkin maantieteellisen alueen erityisolosuhteet Euroopassa. Valmistellessaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa komissio harkitsee parhaillaan ihmiskeskeistä kestävää rakennettua ympäristöä koskevaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta (Built4People) sekä ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaa kohdennettua missiota. Kumppanuus voisi tarjota innovaatioita rakennuksiin ja rakennusalalle, ja missiossa voitaisiin esitellä sata eurooppalaista kaupunkia, jotka pyrkivät yhdessä siirtymään järjestelmällisesti ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä kansalaisten hyväksi 56 .

Lisäksi on ehdotettu puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa yhteisrahoitteista kumppanuutta 57 . Jos se hyväksytään, sillä voidaan edistää ilmastoneutraalien ratkaisujen kehittämistä rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä varten. Muita rakennusten perusparantamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkittäviä ohjelmia ovat alueelliset ohjelmat (myös huippuosaamismerkin yhteydessä) sekä uusi Life-ohjelma. Perusparannusaaltoa tukee erityisesti Life-ohjelmaan kuuluva Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelma, jossa puututaan käyttäytymiseen liittyviin ja muihin ei-teknologisiin perusparannuksia haittaaviin esteisiin 58 .

3.6. Yhdennetty, osallistava ja kaupunginosapohjainen lähestymistapa perusparannusaallon keskeisenä periaatteena

Jotta perusparannusaallosta saataisiin mahdollisimman paljon myös sivuhyötyjä, on tarpeen soveltaa yhdennettyä lähestymistapaa, jota onkin jo kokeiltu menestyksekkäästi. ”Älykkäät” kodit voivat parantaa asumismukavuutta ja lisätä uusiutuvan ja ylijäämäenergian käyttöä rakennuksissa. Joissakin pilottihankkeissa kerrostaloihin asennettiin aurinkopaneeleja katoille sekä lämmönvaraajia ja lämpöpumppuja. Jokainen rakennus yhdistettiin paikalliseen verkkoon, josta saatiin sähköä sähköautojen latauspisteisiin. Älymittareiden 59 avulla energian tarjonta ja käyttö pystyttiin tasapainottamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tämän ansiosta rakennukset onnistuttiin muuttamaan energian kuluttajista energian tuottajiksi, jolloin saavutettiin useita etuja: hyvä energiatehokkuus, kotitalouksien alentuneet energiakustannukset, sähköisen liikkuvuuden integrointi ja verkkojen vakauteen liittyvät edut koko järjestelmän kannalta.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa integroidulla digitaalisella perusparannuksella, jossa yhdistetään energian varastointi ja kysyntäpuolen joustavuus, energian tuottaminen uusiutuvista lähteistä paikan päällä, esineiden internet järjestelmän komponenteissa ja laitteissa sekä latauspisteet sähköistä liikkuvuutta varten. Tämä edistää ihmisten aktiivista osallistumista energiajärjestelmään tuottajakuluttajina.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä 60 säädetään jo toimenpiteistä, joilla edistetään älykästä infrastruktuuria sekä latauspisteiden käyttöönottoa sähköistä liikkuvuutta varten. Komissio varmistaa näiden toimenpiteiden täysimittaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan ottaen huomioon, että tavoitteeksi on asetettu yli 1 miljoonan julkisen latausaseman käyttöönotto vuoteen 2025 mennessä. Tarvittaessa toimenpiteitä lujitetaan. Lisäksi komissio esittää yhdessä tämän tiedonannon kanssa EU:n älyvalmiusindikaattoria koskevan täytäntöönpanosäädöksen ja delegoidun säädöksen. Älyvalmiusindikaattori on väline, jolla mitataan rakennusten älyvalmiutta ja lisätään rakennusten omistajien ja asukkaiden tietoisuutta älyvalmiuteen liittyvistä asioista.

Komissio aikoo myös kartoittaa sisämarkkinoilla esiintyviä ongelmia, jotka liittyvät uusimpiin kestäviin tuotteisiin ja sellaisiin tuotteisiin, jotka integroivat uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkosähköä. Se harkitsee erilaisia keinoja, kuten vastavuoroista tunnustamista, joilla havaittuja esteitä voidaan poistaa. Hyvin toimivilla sisämarkkinoilla voidaan poistaa sääntelystä johtuvia ja hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista yli rajojen, sekä helpottaa kansallisten sertifiointi- ja vakuutusjärjestelmien vastavuoroista tunnustamista perusparannuksiin ja energiatehokkuuteen erikoistuneiden asiantuntijoiden kannalta.

Perusparannusten synergiaedut käyvät ilmeisiksi, kun niitä laajennetaan kaupungeissa piiri- ja yhteisötasolle. Hankkeiden yhdistäminen näillä tasoilla voi johtaa nollaenergiaa tai jopa energiapositiivisiin kaupunkipiireihin 61 (esimerkiksi edistyneet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmät, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja hukkalämmön talteenottoon). Nämä toimenpiteet tarjoavat halvempia tapoja vähentää lämmityksen ja jäähdytyksen hiilipäästöjä ja voivat tehostaa järjestelmiä teollisessa mittakaavassa polttoaineiden vaihdon, suuremman joustavuuden ja lämmön varastoinnin ansiosta, minkä lisäksi ne antavat enemmän tilaa luonnolle. Järkevämmän ja esteettisemmän tilankäytön lisäksi piiripohjainen lähestymistapa antaa mahdollisuuden parantaa vanhojen asuntojen esteettömyyttä ja liikkumispalveluja.

Energiayhteisöt tuottavat, kuluttavat, varastoivat ja myyvät energiaa ja voivat tarjota heikoimmassa asemassa oleville ihmisille keinoja päästä pois energiaköyhyydestä. Jotta voitaisiin hyödyntää energiayhteisöjen käyttämätöntä potentiaalia energiajärjestelmän aktiivisina toimijoina, komissio tarkastelee perusteellisesti sähkömarkkinadirektiivin 62 ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja toteuttaa yhteisiä toimia, joilla tuetaan energiayhteisöjen asteittaista luomista ja leviämistä jäsenvaltioissa. Komissio tutkii tarkemmin keinoja, joilla voidaan edistää energiayhteisöjä ja levittää hyviä käytäntöjä 63 .

Piiripohjainen lähestymistapa, joka perustuu asukkaiden laajaan osallistumiseen yhteistyörakenteiden välityksellä sekä käytännön neuvontaa tarjoaviin keskitettyihin palvelupisteisiin, voi muuttaa kokonaisia kaupunginosia ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkilliset kaupunkien piiritason perusparannushankkeet 64 voitaisiin sisällyttää kansallisiin elpymissuunnitelmiin, ja ne voisivat olla käynnistämässä vähähiilisten piirien uutta aaltoa.

Jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisten viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisuutta rahoittaa paikallisia investointeja käyttämällä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) alueellisia välineitä. Tämä koskee yhdennettyjä alueellisia investointeja, paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja LEADERia. Lisäksi kaupunkiviranomaiset voivat käyttää EAKR:n pakollista vähimmäisosuutta kestävään kaupunkikehitykseen, jota toteutetaan yhdennettyjen kaupunki- ja aluekehitysstrategioiden mukaisesti paikan päällä.

Paikallistasolla kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tukee uutta kaupunkien yhteenliittymää, jossa kaupungit ovat valmiita sitoutumaan rakennusten perusparantamista koskeviin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tämä prosessi voi vaikuttaa pitkän aikavälin perusparannusstrategioiden tuleviin päivityksiin ja johtaa yhdistettyihin ympäristöä säästäviin hankintoihin, joihin kaupunginjohtajat sitoutuvat energia- ja ilmastosopimuksessaan. Myös Big Buyers for Climate and Environment -hanke edistää suurten julkisten ostajien, kuten kaupunkien, alueiden, sairaaloiden, yhteishankintayksiköiden ja yleishyödyllisten laitosten välistä yhteistyötä uusiin teknologioihin liittyvissä pilottihankkeissa, jotka voivat koskea esimerkiksi päästöttömiä rakennustyömaita, sekä tällaisten teknologioiden käyttöönotossa.

Lisäksi komissio kutsuu kaikki asianomaiset sidosryhmät osallistumaan tukitoimiin, joiden tavoitteena on elvyttää eurooppalaisten kaupunginosien taloudellista, sosiaalista ja kulttuuritoimintaa. Tällaisia tukitoimia voidaan toteuttaa esimerkiksi ilmastosopimuksen pohjalta ja rakennusalaa käsittelevän korkean tason foorumin välityksellä.

3.7. Uusi eurooppalainen Bauhaus: tyyliä ja kestävyyttä

Perusparannusaallossa ei ole kyse pelkästään nykyisestä rakennuskannasta, vaan se käynnistää tulevaisuuteen suuntautuvan prosessin, jossa tyyli yhdistetään kestävyyteen. Kuten komission puheenjohtaja von der Leyen mainitsi 16. syyskuuta 2020 unionin tilasta pitämässään puheessa, komissio aikoo perustaa uuden eurooppalaisen Bauhausin edistämään uutta eurooppalaista estetiikkaa, jossa toimintaominaisuudet ja kekseliäisyys nivotaan yhteen.

Uusi eurooppalainen Bauhaus toimii innovoinnin ja luovuuden hautomona, joka edistää Euroopassa ja sen ulkopuolella kohtuuhintaista kestävää suunnittelua, joka miellyttää ihmisiä. Se saa eri alojen toimijat verkostoitumaan keskenään ja aktivoi luovaan pohdintaan siitä, millaista kestävä eläminen voisi olla ja millaista sen pitäisi olla tulevaisuudessa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus on monialainen hanke, jonka luomissa kokeellisissa tiloissa taide, kulttuuri, tiede ja teknologia voivat kohdata, kuvitella, kokeilla ja esitellä uusia ratkaisuja ja auttaa kehittämään uusia edelläkävijämarkkinoita. Hankkeella on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen niistä on verkosto, jossa ajattelijat, suunnittelijat, arkkitehdit, yrittäjät, opiskelijat ja kansalaiset kehittävät yhdessä kestävää estetiikkaa. Toinen ulottuvuus koostuu todellisista rakennushankkeista, joita toteutetaan eri puolilla EU:ta.

Uudesta eurooppalaisesta Bauhausista tulee myös sosiaalisesti ja esteettisesti lupaavien ympäristöystävällisten ja digitaalisten ratkaisujen, teknologioiden ja tuotteiden mahdollistaja. Se edistää arkkitehtuuriin ja materiaaleihin liittyviä innovatiivisia ratkaisuja. Puun kaltaisilla luontopohjaisilla materiaaleilla voi olla keskeinen merkitys uuden eurooppalaisen Bauhausin suunnittelussa, koska niistä saadaan kahdenlaista hyötyä: hiilipäästöjen varastoiminen rakennuksiin ja sellaisten päästöjen välttäminen, joita olisi syntynyt tavanomaisten rakennusmateriaalien tuotannossa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus kehitetään kolmessa vaiheessa: suunnittelu, toteutus ja laajentaminen. Komissio käynnistää nyt suunnitteluvaiheen ryhtymällä toteuttamaan laajapohjaista osallistavaa yhteiskehittämismenettelyä, joka kestää kesään 2021 saakka. Menettelyn tavoitteena on käynnistää seuraavan monivuotisen kehyksen yhteydessä ehdotuspyyntöjä kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa. Eurooppalaisen Bauhausin ensimmäistä rakennus- tai muutostyötä ryhdytään toteuttamaan vuoden 2021 jälkipuoliskolla.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. Tavoitteena on luoda erilaisten Bauhausien verkosto ja laajentaa sitä pitäen aina mielessä siirtyminen kohti yhteistä kestävää elämäntapaa. Ensimmäisessä aallossa on tarkoitus luoda viisi perustaja-Bauhausia eri EU-maihin vuonna 2022. Kaikissa Bauhaus-hankkeissa kohteena on rakennettu ympäristö kokonaisuutena, mutta päähuomio kohdistettaisiin eri seikkoihin, kuten ilmastohaasteisiin, esteettömyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, rakennusalan digitalisoimiseen tai kestäviin bioresursseihin. Toisessa aallossa Bauhaus-ajattelua laajennettaisiin koko EU:hun ja jopa koko maailmaan.

Hanketta ohjaa ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava komitea, johon kuuluu tutkijoita, arkkitehtejä, muotoilijoita, taiteilijoita, kaupunkisuunnittelijoita ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että eurooppalainen Bauhaus etenee asianmukaisesti ja saavuttaa tavoitteensa.

4. Rakennusten perusparantamisen kohdealat

Edellä kuvattujen toimenpiteiden tarkoituksena on käynnistää kaikkien rakennusten perusparantaminen, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin kolmeen kohdealaan: a) energiaköyhyyden vähentäminen ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten perusparantaminen, b) julkisten rakennusten, kuten hallintorakennusten, oppilaitosten ja terveydenhuollon rakennusten perusparantaminen sekä c) hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Näitä kohdealoja olisi pidettävä politiikan ja rahoituksen painopistealoina, koska ne tarjoavat valtavia mahdollisuuksia perusparannusten lisäämiseen ja tuottavat samalla mittavia energiasäästöjä sekä tarjoavat kansalaisille terveellisempiä ja mukavampia rakennuksia.

4.1. Energiaköyhyyden vähentäminen ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten perusparantaminen

Lähes 34 miljoonalla eurooppalaisella ei ole varaa pitää kotiaan riittävän lämpimänä 65 . Sen vuoksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kiireellisesti puututtava energiaköyhyyteen. Joka vuosi on tarpeen kunnostaa 800 000 sosiaalista vuokra-asuntoa, mihin tarvitaan arviolta 57 miljardin euron lisärahoitusta 66 vuosittain.

Energiatehottomat rakennukset korreloivat usein energiaköyhyyden ja sosiaalisten ongelmien kanssa 67 . Tämä tarkoittaa usein sitä, etteivät pienituloiset ihmiset voi vaikuttaa kovinkaan paljon energiankulutukseensa, mikä johtaa suurten energialaskujen, maksurästien 68 ja terveys- ja hyvinvointiongelmien noidankehään. Energiatehottomien rakennusten asukkaat ovat alttiimpia kylmyysjaksoille, helleaalloille ja muille ilmastonmuutoksen vaikutuksille 69 . Asuin- ja työympäristöjen puutteelliset mukavuus- ja hygieniaolosuhteet, kuten riittämättömät sisälämpötilat, huono ilmanlaatu ja haitallisille kemikaaleille ja materiaaleille altistuminen, vähentävät tuottavuutta, aiheuttavat terveysongelmia ja lisäävät sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Huonosti toimivia rakennuksia voidaan parantaa merkittävästi, mutta niiden parantamista vaikeuttavat jatkuvasti erilaiset esteet, jotka ulottuvat sääntelyyn liittyvistä esteistä rakenteellisiin tekijöihin. Sosiaalisten vuokra-asuntojen ja moniasuntoisten rakennusten parantamiseen liittyy vielä monimutkaisen päätöksentekomenettelyn vuoksi lisäesteitä 70 . Näiden esteiden poistaminen vaatii yhdennettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon myös sosiaalinen ympäristö ja asuntojen kohtuuhintaisuus. Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset yhdistettyinä rahoitukseen, jolla rajoitetaan asukkaiden kuukausittaisia nettomenoja, voivat nopeuttaa merkittävästi asuntojen perusparantamista, kuten jaksoissa 3.1 ja 3.2 selitetään. Oheispalvelut ja tekninen apu ovat olennaisen tärkeitä heikoimmin toimivien rakennusten parantamisessa.

Komissio aikoo myös ehdottaa joissakin jäsenvaltioissa hyvin toimineiden energiapalveluyritysten ja energiatehokkuussopimusten käytön laajentamista 71 energiatehokkuusdirektiivin tulevan tarkistuksen yhteydessä, jotta kaikilla kotitalouksilla olisi varaa perusparannuksiin – myös niillä, joilla on rajalliset mahdollisuudet kattaa alkuvaiheen kustannukset.

Pienituloisille kotitalouksille tarkoitetuissa kustannusneutraaleissa rahoitusratkaisuissa on otettava huomioon vuokrat, energia- ja toimintakustannukset ja paikalliset verot. Rahoitusratkaisuissa voidaan hyödyntää avustuksia, tuettuja perusparannustoimia tai energiansäästöjen käyttöä takaisinmaksuun (jolloin alkuinvestoinnit rajoitetaan saatavilla oleviin avustuksiin). Tällaisia ratkaisuja voidaan käyttää yhdessä takuurahaston takaamien mikroluottojen kanssa, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista kustannusten jakoa omistajien ja vuokralaisten välillä, sekä yhdessä sellaisten järjestelmien kanssa, joissa rahoitus maksetaan takaisin laskujen ja verojen yhteydessä. Heikossa asemassa olevia kotitalouksia on suojeltava vuokrankorotuksilta, joihin perusparannukset voivat johtaa. Yhdistettyjen luottojen ja takuiden tarjoaminen julkisista ja yksityisistä lähteistä keskitettyjen palvelupisteiden välityksellä voi lisätä luottamusta perusparantamiseen ja varmistaa tiettyjen laatuvaatimusten täyttymisen 72 .

Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketin mukaisesti jäsenvaltioiden on kartoitettava kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ja pitkän aikavälin perusparannusstrategioissaan energiaköyhyyden uhkaamien ihmisten asunnot ja kehitettävä tehokkaita strategioita, joissa niiden perusparantaminen asetetaan etusijalle 73 . Tämän tiedonannon ohella komissio esittää energiaköyhyyttä koskevan suosituksen 74 , jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita laatimaan ja toteuttaman tällaisia strategioita energiaköyhyyden vähentämiseksi. Lisäksi komissio auttaa jäsenvaltioita kehittämään pienituloisille kotitalouksille suunnattuja rahoitusratkaisuja sekä helpottamaan keskeisten palvelujen, energiakatselmusten ja energiatodistusten saantia.

Joissakin pitkän aikavälin perusparannusstrategioissa otetaan jo käyttöön erilaisia toimenpiteitä, joilla lisätään heikossa asemassa olevien kohderyhmien tietoisuutta, sekä eristämisohjelmia, joissa yhdistetään taloudellista ja käytännön tukea 75 . Myös EU:n rakennuskannan seurantakeskus 76 , EU:n energiaköyhyyden seurantakeskus 77 , Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kaupunkeja koskeva missio 78 ja EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus 79 auttavat jäsenvaltioita kartoittamaan tilannetta, tunnistamaan apua tarvitsevat segmentit ja kytkemään perusparannusstrategiat sosiaalisiin indikaattoreihin ja toimintapolitiikkoihin energiaköyhyyden torjumiseksi.

Sen varmistamiseksi, että paikallisissa sosiaalisissa asuntohankkeissa voidaan käyttää kaikkea tarpeellista teknistä kapasiteettia, komissio käynnistää kohtuuhintaisia asuntoja koskevan aloitteen. Aloitteessa toteutetaan 100 kaupunkipiirin perusparantamiseen liittyvää kärkihanketta, joissa sovelletaan älykkäisiin kaupunginosiin perustuvaa lähestymistapaa ja joissa asumiskelpoisuus ja uusimmat innovaatiot asetetaan etusijalle. Näistä kärkihankkeista voidaan ottaa mallia tulevissa hankkeissa. Aloitteessa käynnistetään monialaisia hankekumppanuuksia ja luodaan yhteyksiä niiden ja paikallisten toimijoiden, myös yhteisötalouden toimijoiden välille. Näin pyritään edistämään tehokkaita kiertoprosesseja ja modulaarisia prosesseja, yhteiskunnallisen osallistumisen malleja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä osallistavaa ja esteetöntä kehitystä ja kulttuurista innovointia.

Jotta voidaan puuttua myös maaseudun ja syrjäseutujen erityisongelmiin, komissio antaa vuonna 2021 maaseutualueita koskevaa pitkän aikavälin visiota käsittelevän tiedonannon, jossa analysoidaan maaseutualueiden sosiaalisia ja infrastruktuuriin liittyviä näkökohtia ja tarkastellaan mahdollisia lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia.

Kun käytetään standardoituja teollisia ratkaisuja kattavan perusparannuspaketin osana, perusparannukset voidaan suorittaa nopeammin ja edullisemmin, jolloin ne vaikuttavat vähemmän asukkaisiin. Tämä voi olla erityisen tärkeää sosiaalisissa asuntohankkeissa 80 . Tässä yhteydessä olisi myös toteutettava pilottihankkeita, joissa selvitetään, mitä mahdollisuuksia tarjoavat tehokkuuteen liittyvät ostosopimukset, jotka perustuvat todellisten säästöjen älykkääseen mittaamiseen ja joita voitaisiin mahdollisesti käyttää laajemminkin.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä kumppaneita energiaköyhyyden torjunnassa, sillä ne tarjoavat sosiaalisesti innovatiivisia ratkaisuja, kuten energiatietoisuuskampanjat, työttömien uudelleen kouluttaminen energiaköyhyysneuvojiksi tai energiatehokkaiden laitteiden ostaminen vuokrattaviksi. Yhteiskunnalliset yritykset olisikin saatava täysipainoisesti mukaan peruskorjausaaltoon.

4.2. Julkiset rakennukset ja sosiaalinen infrastruktuuri esikuvina

Julkisessa ja yksityisessä omistuksessa oleva sosiaalinen infrastruktuuri eli julkishallinnon rakennukset, sosiaaliset vuokra-asunnot, kulttuurilaitokset, koulut, sairaalat ja terveydenhuollon rakennukset voivat olla perusparannusaallon eturintamassa ja toimia esikuvina ja vertailukohtina rakentamisen teollistamisessa ja siihen liittyvissä hyödyissä, jotka tulevat välittömästi ja yleisesti nähtäville.

Komissio antaa vuoden 2021 alussa energiatehokkuus etusijalle -periaatetta koskevat ohjeet, jotka auttavat viranomaisia ottamaan asianmukaisesti huomioon rakennettuun ympäristöön tehtyjen investointien kaikki kustannukset ja laajemmat hyödyt ja joita voidaan soveltaa käytännössä julkisiin hankintoihin.

Koska julkisten rakennusten peruskorjaamista koskevien nykyisten lakisääteisten vaatimusten soveltamisala on rajallinen, komissio ehdottaa kesäkuuhun 2021 mennessä energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisen yhteydessä, että vaatimukset ulotetaan koskemaan kaikkia julkishallinnon tasoja ja että vuosittaisia perusparannuksia koskevaa velvoitetta laajennetaan. Tämä toteutetaan energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vaiheittaisen käyttöönoton yhteydessä, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tarkistetaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Lisäksi komissio laatii kattavat ohjeet siitä, miten kestäviä julkisia investointeja tehdään hankintojen avulla.

Komissio tarkastelee kesäkuuhun 2022 mennessä mahdollisuutta laatia ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit, joita sovellettaisiin julkisiin rakennuksiin, kuten toimistorakennuksiin ja kouluihin. Kriteerit liittyisivät elinkaareen ja ilmastokestävyyteen ja perustuisivat Level(s)-kehykseen. Komissio aikoo myös asettaa pitkän aikavälin perusparannusstrategioiden tulevan arvioinnin perusteella julkisten ja yksityisten palvelurakennusten perusparantamista koskevia ohjeellisia välitavoitteita vuosiksi 2030 ja 2040. Tavoitteena on, että rakennuskanta saadaan vapaaksi hiilestä vuoteen 2050 mennessä.

4.3. Hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Jotta EU:n rakennuskanta saadaan vapaaksi hiilestä ja jotta voidaan ottaa käyttöön paikallisia uusiutuvia energialähteitä ja vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, on olennaisen tärkeää nykyaikaistaa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä. Lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennusten energiankulutuksesta on EU:ssa noin 80 prosenttia. Kaksi kolmasosaa 81 tästä energiasta on peräisin fossiilisista polttoaineista. Monet järjestelmät ovat vanhoja ja tehottomia, ja puolet niistä on jo ylittänyt käyttöikänsä. Itsenäisten järjestelmien osuus lämmityksestä on jopa 88 prosenttia ja kaukolämpöjärjestelmien loput 12 prosenttia 82 .

Vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmaa koskevan vaikutustenarvioinnin mukaan lämmitys- ja jäähdytysenergian kysyntää olisi pienennettävä eniten asuntosektorilla, mikä tarkoittaa kysynnän pienentämistä 19–23 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Sekä asunto- että palvelusektorilla olisi korvattava vuosittain noin 4 prosenttia lämmityslaitteista. Samanaikaisesti olisi kasvatettava uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämmön osuutta 38–42 prosenttiin 83 , jotta asetettu tavoite saavutettaisiin.

Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä 84 ja energiatehokkuusdirektiivissä 85 edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle arvionsa siitä, miten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät voidaan irrottaa hiilestä energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämmön tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä nämä tiedot kattavaan arviointiin, jonka on määrä valmistua joulukuuhun 2020 mennessä.

Uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä tarkistetaan kesäkuuhun 2021 mennessä perusteellisen vaikutustenarvioinnin pohjalta. Tarkistuksen yhteydessä harkitaan nykyisen uusiutuvia energialähteitä koskevan lämmitys- ja jäähdytystavoitteen tiukentamista vuodeksi 2030 ehdotetun korkeamman ilmastotavoitteen mukaisesti. Lisäksi harkitaan vaatimusta, jonka mukaan rakennusten käyttämästä energiasta tietyn vähimmäisosuuden on oltava uusiutuvaa energiaa. Tarkistuksessa pohditaan myös erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää lämmityksen ja jäähdytyksen parantamista, kuten hyvin tehokkaita matalalämpöteknologioita, uusiutuvaa energiaa, hukkalämpöä ja hukkakylmää hyödyntäviä teknologioita sekä paikallisten ja alueellisten lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelmien kehittämistä. Lisäksi pohditaan, miten alkuvaiheen suurista pääomainvestoinneista johtuva ongelma voidaan ratkaista. Tarkistuksessa aiotaan myös edistää vähähiilisten kaasujen käyttöä, jolla voidaan luoda paikallisia synergioita yhdyskuntajätteen ja maatalousjätteen kierrätyslaitosten ja teollisuudenalojen kanssa. Lisäksi komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan hukkalämmön ja hukkakylmän sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmön ja kylmän 86 saantia.

Energiatehokkuusdirektiiviä tarkistetaan kesäkuuhun 2021 mennessä perusteellisen vaikutustenarvioinnin pohjalta. Tarkistuksessa viranomaisille annetaan paremmat mahdollisuudet valmistella, rahoittaa ja toteuttaa kattavia lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelmia perusparannushankkeiden yhteydessä. Paikallisviranomaisilla ja yleishyödyllisillä laitoksilla on tärkeä rooli, kun luodaan tarvittavaa sääntelykehystä, markkinaolosuhteita ja osaamista ja valmistellaan vankkaa hankejatkumoa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien nykyaikaistamisen rahoittamiseksi. Yhdennetty suunnittelu sekä erityiset tiedot rakennuskannasta ja energiantoimitusvaihtoehdoista ovat tarpeen, jotta lämmitys ja jäähdytys voidaan irrottaa hiilestä paikallisella ja kansallisella tasolla 87 .

Myös ekosuunnittelua koskevaa puitedirektiiviä 88 sekä tuotekohtaista ekosuunnittelua ja energiamerkintöjä 89 koskevia delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä kehitetään edelleen, jotta voidaan edistää korkeita ympäristönormeja, antaa suurelle yleisölle tietoa energiatehokkaimmista tuotteista ja kannustaa taloudellisesti niiden käyttöön.

Komissio kannustaa viranomaisia harkitsemaan energia- ja hiilidioksidiverotuksen käyttämistä edistämään fossiilisista polttoaineista luopumista. Tulevissa vaikutustenarvioinneissa, jotka on tarkoitus tehdä kesäkuuhun 2021 mennessä keskeisen ilmasto- ja energialainsäädännön tarkistamista varten, tarkastellaan päästökaupan laajentamista siten, että päästökauppaan kuuluisivat myös rakennusten päästöt 90 . EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluu nykyään noin 30 prosenttia rakennusten lämmityksestä aiheutuvista päästöistä, koska kaukolämmitys ja sähkölämmitys kuuluvat päästökauppajärjestelmään.

5. Päätelmät

Euroopan rakennukset näyttävät kymmenen vuoden kuluttua hyvin erilaisilta kuin nykyään. Rakennuksista tulee kestävämmän, vihreämmän ja digitalisoituneemman yhteiskunnan mikrokosmoksia, jotka toimivat kiertotalousjärjestelmässä, jossa vähennetään energiantarvetta, jätteen syntymistä ja päästöjä kaikissa vaiheissa ja täytetään tarpeet mahdollisimman pitkälle uudelleenkäytöllä. Rakennusten katot ja seinät lisäävät kaupunkien vihreää pintaa ja parantavat kaupunkien ilmastoa ja biodiversiteettiä. Rakennusten sisällä toimii älykkäitä digitaalisia laitteita, jotka antavat reaaliaikaista tietoa siitä, miten, missä ja milloin energiaa kulutetaan. Sähköajoneuvoja eli polkupyöriä, henkilöautoja ja pakettiautoja ladataan yleisesti asuin- ja toimistorakennuksissa julkisen latausinfrastruktuurin käytön ohella. Huomattavasti useammat eurooppalaiset ovat tuottajakuluttajia, jotka tuottavat sähköä omaa kulutusta varten tai jopa myyvät sitä takaisin verkkoon. Fossiiliset polttoaineet häviävät vähitellen lämmityksestä ja jäähdytyksestä.

Kaupunkien alueelliset lähestymistavat yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä. Rakennukset kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat asumiskelpoisempia ja terveellisempiä kaikkien kannalta. Kaupungeista tulee vihreämpiä ja ne ovat lähempänä luontoa. Syntyy uusia työpaikkoja ja ammatillisia profiileja. Euroopan rakennusteollisuus kukoistaa perusparannusten jatkuessa ja vahvistaa globaalia johtoasemaansa innovatiivisten materiaalien alalla, minkä ansiosta rakennusala muuttuu hiililähteestä hiilinieluksi. Myönteiset vaikutukset heijastuvat muihin teollisiin ekosysteemeihin. Ympäristöystävälliselle rakentamiselle sekä vihreille asuntolainoille ja muille lainoille kehittyy uusia ja laajempia markkinoita.

Tässä tiedonannossa esitetään strategia, jolla tuetaan, nopeutetaan ja edistetään tällaista muutosta. Strategian tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite, soveltaa kiertotalouden periaatteita, edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja Euroopan kilpailukykyä sekä suojella kaikkien oikeutta kohtuuhintaiseen, asumiskelpoiseen, esteettömään ja terveelliseen asuntoon ja turvata kulttuuriperintö.

Komissio neuvoo ja tukee jäsenvaltioita niiden suunnitellessa ja toteuttaessa kunnianhimoisia perusparannussuunnitelmia elpymissuunnitelmiensa yhteydessä. Tulevina kuukausina se esittää kattavan joukon poliittisia ja sääntelytoimia, joilla poistetaan perusparannuksia haittaavia esteitä. Tämä toteutetaan kesäkuuhun 2021 mennessä erityisesti tarkistamalla energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevia direktiivejä ja vahvistamalla EU:n päästökauppajärjestelmää vuoteen 2030 ulottuvien ilmastopaketin jatkotoimien yhteydessä. Toimia täydennetään vielä useilla muilla aloitteilla, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisella, liitteenä olevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

Perusparantamisen tulisi olla koko Euroopan yhteinen hanke. Kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, sidosryhmien, kansallisten hallitusten ja kansalaisten aktivoiminen ja osallistuminen ovat avaintekijöitä sen ylläpitämisessä. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä alueiden komitean ja paikallis- ja kunnallisviranomaisten kanssa muun muassa ilmastosopimuksen pohjalta. Se helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskinäistä inspiroimista rajat ylittävien verkostojen välityksellä, joita ovat muun muassa EU:n komiteat, yhtenäiset toimet tai asiantuntijaryhmät, sidosryhmäfoorumit, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja Älykkäiden kaupunkien tori -hanke.

Perusparannusaalto voi tukea sekä yksittäisten ihmisten tilanteen että talouden elpymistä, ja sen tarjoamia etuja on pidettävä kauan yllä. Komissio seuraa perusparannusten edistymistä eurooppalaisen ohjausjakson sekä energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa vahvistettujen seuranta- ja raportointimekanismien avulla, erityisesti kyseisen asetuksen täytäntöönpanoa käsittelevän teknisen työryhmän välityksellä. Tällöin se kiinnittää erityistä huomiota kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin perusparannusstrategioiden täytäntöönpanoon.

Komissio pyytää Euroopan parlamenttia, neuvostoa, alueiden komiteaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, Euroopan investointipankkia, jäsenvaltioita, kansalaisia ja kaikkia sidosryhmiä keskustelemaan tässä tiedonannossa esitetystä strategiasta ja osallistumaan toimiin, joita tarvitaan rakennusten energiatehokkaiden ja kestävien perusparannusten vauhdittamiseksi. Toimimalla yhdessä kaikilla tasoilla saamme eurooppalaisen perusparannusaallon toteutumaan.

(1)

Rakennusmääräyksiä, joihin sisältyy rakennuksen vaipan lämpöeristystä koskevia erityissäännöksiä, alettiin ottaa käyttöön Euroopassa 1970-luvun jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa EU:n nykyisestä rakennuskannasta rakennettiin ilman minkäänlaisia energiatehokkuusvaatimuksia: kolmannes (35 prosenttia) EU:n rakennuskannasta on iältään yli 50 vuotta, ja yli 40 prosenttia rakennuskannasta rakennettiin ennen vuotta 1960. Lähes 75 prosenttia rakennuskannasta on nykyisten rakennusstandardien mukaan energiatehotonta. Lähde: JRC:n raportti ”Achieving the cost-effective energy transformation of Europe’s buildings”.

(2)

Luvut eivät koske rakennusten koko elinkaarta vaan niiden käyttöä ja toimintaa, mukaan lukien sähkö- ja lämmöntuotannon epäsuorat päästöt. Rakentamisen hiilijalanjäljen arvioidaan aiheuttavan noin 10 prosenttia koko maailman vuosittaisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä, ks. Kansainvälinen luonnonvarapaneeli, ”Resource Efficiency and Climate Change”, 2020, ja YK:n raportti ”Environment Emissions Gap Report”, 2019.

(3)

Tiedonanto: EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle, COM(2020) 562 final.

(4)

Verrattuna vuoden 2015 tasoihin, ks. SWD(2020) 176 final.

(5)

Ks. vuonna 2019 annettu komission suositus (EU) 2019/786 rakennusten peruskorjauksista.

(6)

Employment and Social Developments in Europe, Annual Review 2019, Euroopan komissio.

(7)

Esteettömyyttä haittaavien tekijöiden poistaminen on EU:lle ja kaikille jäsenvaltioille velvoite, koska ne ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen sopimuspuolia.

(8)

Ks. energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 kohta: ”’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ [tarkoitetaan] sitä, että energiaa koskevassa suunnittelussa ja politiikassa ja investointipäätöksissä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon vaihtoehtoiset kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, kysyntäjoustoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla siten, että kuitenkin saavutetaan kyseisten päätösten tavoitteet”.

(9)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final.

(10)

Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia, COM(2020) 299 final.

(11)

Tällä tarkoitetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa paikan päällä tai lähistöllä tuotettua energiaa

(12)

Ilmastokestävillä rakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joita parannetaan siten, että ne kestävät akuutteja ja kroonisia ilmastoon liittyviä uhkia, jotka liittyvät tapauksen mukaan lämpötilaan, tuuleen, veteen ja kiinteään massaan. Täydellinen luettelo tällaisista uhkista esitetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1208 liitteessä I olevassa taulukossa 1.

(13)

Euroopan kulttuuriministerien ja sidosryhmien vuonna 2018 hyväksymän Davosin julistuksen ”Towards a High-quality Baukultur in Europe” mukaisesti ”laadukas arkkitehtuuri” määritellään paitsi estetiikan ja toiminnallisuuden myös sen perusteella, miten se vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja kaupunkien ja maaseutualueiden kestävään kehitykseen.

(14)

Kiertotaloustoimien avulla materiaaleihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää rakennuksen elinkaaren aikana jopa 60 prosenttia. https://www.eea.europa.eu/highlights/greater-circularity-in-the-buildings

(15)

Ks. yhteisen tutkimuskeskuksen raportti ”Untapping multiple benefits: hidden values in environmental and building policies”.

(16)

Sidosryhmien kuulemisprosessin yhteenvetoraportti on saatavilla Kerro mielipiteesi -portaalissa ja perusparannusaaltoa koskevalla verkkosivulla .

(17)

Perusparannusaaltoa koskevassa julkisessa kuulemisessa riittämätön ymmärrys energian käytöstä ja säästämisestä asuinrakennuksissa katsottiin todella tärkeäksi tai tärkeäksi esteeksi useammassa vastauksessa kuin mikään muu este. Rakennusten perusparannusten suurimpia esteitä ovat rakennusten omistajien ja asukkaiden erilaiset intressit, useiden omistajien väliset erimielisyydet ja perusparannustöiden suunnitteluun liittyvät vaikeudet.

(18)

Direktiivi 2012/27/EU energiatehokkuudesta, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/2002, ja direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/844.

(19)

COM(2020) 575 final.

(20)

Julkaistu 17. syyskuuta 2020.

(21)

Rakennusten perusparannuksiin tarvittavien resurssien puuttuminen tai puutteellisuus katsotaan perusparannusten merkittävimmäksi esteeksi: sen arvotti erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi ylivoimainen 92 prosentin enemmistö perusparannusaaltoa koskevan avoimen julkisen kuulemisen vastaajista.

(22)

Ks. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 20:

https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi

(23)

Komission delegoitu asetus C(2020) 6930 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täydentämisestä perustamalla vapaaehtoinen unionin yhteinen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmä sekä komission täytäntöönpanoasetus C(2020) 6929 vapaaehtoisen unionin yhteisen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmän käytännön toteutusta koskevista teknisistä säännöistä.

(24)

Ranska on pitkän aikavälin perusparannusstrategioissaan ottanut tätä varten käyttöön asteittaisia toimenpiteitä. Aluksi kielletään vuokrankorotukset huonosti toimivissa rakennuksissa (”passoire énergétique”, tehokkuutta ei ole määritetty) vuodesta 2021 alkaen, kielletään niiden vuokraaminen vuodesta 2023 alkaen ja velvoitetaan tekemään perusparannus kaikille tehottomimmille rakennuksille vuodesta 2028 alkaen. Alankomaissa kaikkien toimistorakennusten on kuuluttava energiatehokkuusluokkaan C vuoteen 2023 mennessä ja energiatehokkuusluokkaan A vuoteen 2030 mennessä. Belgian Flanderi harkitsee myös toimintapoliittisia ehdotuksia, jotka koskevat energiatehokkuuden vähimmäistasoa muille kuin asuinrakennuksille vuodesta 2030 alkaen ja energiatehokkuuden vähimmäistasoa vuokrattaville rakennuksille.

(25)

Yhteisen tietomuodon puuttumisen vuoksi todistukset ovat pdf-tiedostoja, mikä estää tietojen helpon saatavuuden, käytön ja analysoinnin.

(26)

Kesäkuuhun 2021 mennessä osana energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista. Energiakatselmukset ovat nykyisin pakollisia suurille yrityksille, ja jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla pk-yrityksiä kannustetaan niiden toteuttamiseen, mutta katselmuksen perusteella annettujen suositusten täytäntöönpano ei ole pakollista.

(27)

Digitaaliset rakennuspäiväkirjat toimivat yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen arkistoina ja helpottavat tietojen jakamista rakennusalalla sekä rakennusten omistajien ja vuokralaisten, rahoituslaitosten sekä viranomaisten välillä.

(28)

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti rakennusten perusparannuspassit tarjoavat selkeän etenemissuunnitelman rakennuksen elinkaaren aikana tehtävää vaiheittaista perusparannusta varten, mikä auttaa omistajia ja investoijia parhaan aikataulun ja toimenpiteiden laajuuden suunnittelussa.

(29)

Komission uusi Level(s)-kehys kattaa energian, materiaalien ja veden käytön, rakennusten laadun ja arvon, terveysnäkökohdat, mukavuuden, ilmastokestävyyden ja elinkaarikustannukset. https://ec.europa.eu/environment/eussd/buildings.htm

(30)

Ks. https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/eu-bso_en

(31)

Ks. ”Euroopan elvytystarpeiden tunnistaminen”, SWD(2020) 98 final, ja ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi”, SWD(2020) 176 final.

(32)

Myös muista EU:n ohjelmista, kuten InvestEU-ohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä, Life-ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, sekä kansallisista varoista saatava tuki voidaan yhdistää elpymis- ja palautumistukivälineeseen.

(33)

Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021, COM(2020) 575 final

(34)

Yksittäisten arviointien osalta ks. SWD(2020)900–SWD(2020)926.

(35)

https://ec.europa.eu/info/departments/recovery-and-resilience-task-force

(36)

Tekemällä Kunnostaminen-lippulaivahankkeesta temaattisen painopisteen ja ottamalla edustajia useista asianomaisista kansallisista ministeriöistä mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin yhteisiin toimiin ( https://epbd-ca.eu ), jotka toteutetaan läheisessä yhteistyössä energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin yhteisten toimien kanssa ja yhteistyössä energiaunionin hallinnon alaisen teknisen työryhmän kanssa.

(37)

Vuosina 2014–2020 koheesiovaroista osoitettiin noin 17 miljardia euroa rakennusten perusparannuksiin.

(38)

Kroatia on rahoittanut EAKR:n varoin 69 julkisen rakennuksen (250 000 m2), kuten sairaaloiden ja päiväkotien, perusparannuksen, jonka odotetaan tuovan 70 GWh:n vuotuiset säästöt.

(39)

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennettu tarkistaminen (valtiontuki): laajennetaan mahdollisuuksia yhdistää kansallisia varoja tiettyihin unionin ohjelmiin (toinen kuuleminen) https://ec.europa.eu/competition/consultations/2020_gber/consultation_document_en.pdf

(40)

Energiatehokkuuden paraneminen korreloi asuntolainojen takaisinmaksun alhaisemman laiminlyöntiasteen ja omaisuuden arvonnousun kanssa. Lähde: Loppuraportti energiatehokkuuden ja riskien välisestä korrelaatioanalyysista. EeDaPP. https://eedapp.energyefficientmortgages.eu/wp-content/uploads/2020/08/EeDaPP_D57_27Aug20-1.pdf

(41)

Esimerkiksi verokannustimet ja -hyvitykset välittömän verotuksen (esim. tulo- ja yhtiöverotus) ja ympäristöverotuksen (hiiliverot) yhteydessä, parempia rakennuksia suosiva kiinteistöverotus, verotulojen kohdentaminen perusparannuksiin, perusparannusinvestointeja suosivat verovähennykset, rakennuspalvelujen ja kestävien materiaalien alv-direktiivin (liite III) mukaiset alv-kannat sekä alueelliset ja paikalliset verot ja maksut. Ks. myös Bertoldi, P, Economidou, M, Palermo, V, Boza‐Kiss, B, Todeschi, V. How to finance energy renovation of residential buildings: Review of current and emerging financing instruments in the EU. WIREs Energy Environ. 2020;e384. https://doi.org/10.1002/wene.384

(42)

Näillä velvoitteilla saavutetut energiansäästöt edistävät energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen energiansäästövelvoitteen täyttämistä.

(43)

European Mortgage Federation - European Covered Bond Council (EMF-ECBC) on Horisontti 2020 -puiteohjelmasta saatujen avustusten avulla kehittänyt energiatehokkuutta edistäviä kiinnelainoja koskevaa aloitetta, johon sisältyy joukko tukitoimia yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi energiaa säästäviin asuin- ja liikerakennusten perusparannuksiin.

(44)

Direktiivi 2014/17/EU.

(45)

Direktiivi 2008/48/EY.

(46)

Ks. EaDaPP, Final results of the correlation analysis between energy efficiency and risk, 2020.

(47)

Kahdella delegoidulla säädöksellä: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä siirtyminen kiertotalouteen; myös vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, saastumisen torjunta ja ennaltaehkäisy sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Asetus (EU) 2020/852 (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(48)

Tämä toteutetaan käyttämällä koheesiopolitiikan rahastoja, InvestEU:n jäsenvaltio-osiota tai elpymis- ja palautumistukivälinettä.

(49)

Älykkäiden kaupunkien tori perustuu kokemuksiin ja tuloksiin, joita on saatu seitsemästätoista rajat ylittävästä kaupunkien yhteistyö- ja esittelyhankkeesta. Näissä niin kutsutuissa kärkihankkeissa on mukana 120 kaupunkia, ja niihin on saatu Horisontti 2020 -puiteohjelmasta yli 400 miljoonan euron rahoitus, jonka avulla on hankittu huomattavasti suurempia investointimääriä. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://smartcities-infosystem.eu/scc-lighthouse-projects.

(50)

12–18 paikallista työpaikkaa yhden miljoonan euron investointia kohden, IEA, ”Sustainable Recovery”, kesäkuu 2020.

(51)

Niiden kansallisten toimenpiteiden mukaisesti, joilla direktiivi 2009/148/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(52)

Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevassa suunnitelmassa kehitetään alakohtainen strategia osaamista koskevan tiedon hankintaa ja työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kehittämistä varten. Tähän kuuluvat myös ammatillisen koulutuksen keskeisten eurooppalaisten opetussuunnitelmien laatiminen ja koulutuksen käyttöönotto.

(53)

Level(s) on yhteinen eurooppalainen kehys, jonka avulla arvioidaan rakennusten kestävyyttä ja raportoidaan siitä. Ks. https://ec.europa.eu/environment/eussd/buildings.htm

(54)

Nykyään 70 prosenttia rakennusyrityksistä käyttää alle 1 prosenttia tuloistaan digitaalisiin ja innovatiivisiin hankkeisiin. Erityisesti rakennustietomallinnuksen (BIM) käyttöönotto on edelleen vähäistä. Sellaiset teknologiat kuin esineiden internet, tekoäly, robotit ja digitaaliset kaksoset lyhentävät fyysiseen työhön tarvittavaa aikaa.

(55)

Kuten rakennustietomallinnus (BIM), paikkatietojärjestelmä (GIS) ja laajennettu todellisuus.

(56)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ”Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit” -hankkeen tavoitteena on tukea, edistää ja esitellä sataa eurooppalaista kaupunkia, jotka pyrkivät järjestelmällisesti siirtymään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Kyseisten kaupunkien on tarkoitus toimia kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näyttää siten tietä kaikille muille kaupungeille, kun ne pyrkivät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n muiden toimien mukaisesti ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

(57)

Puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevan yhteisrahoitteisen kumppanuuden piiriin kuuluvat kaikki strategisen energiateknologiasuunnitelman aihealueet, ja se kytkeytyy myös kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin.

(58)

Kuten vihreiden kiinnelainojen määritelmät, omaisuussidonnainen rahoitus tai uudet keskitetyn palvelupisteen mallit.

(59)

Älymittarit tarjoavat hyviä mahdollisuuksia lisätä kuluttajien tietoisuutta energiankulutustavoista. Energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan älykkäitä sähkömittareita koskevien velvoitteiden lisäksi älykkäitä kaasumittareita koskeva vaatimus.

(60)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta.

(61)

Joilla optimoidaan useiden rakennusten energiankulutus ja myös laajempi energiajärjestelmä. Tällaisille piireille on luonteenomaista positiivinen energiatase, joka saavutetaan yhdistämällä paikallista uusiutuvaa energiaa, paikallista varastointia (sekä sähkö että lämpö), älykkäitä energiaverkkoja, kysynnänohjausta, huipputason energianhallintaa (sähkö, lämmitys ja jäähdytys), käyttäjien vuorovaikutusta/osallistumista sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. ”Energiapositiiviset piirit” -hankkeita kehitetään Horisontti 2020 -puiteohjelman kärkihankkeiden puitteissa ( https://smartcities-infosystem.eu/scc-lighthouse-projects ) ja hankkeissa, joissa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä yhteisen ohjelma-aloitteen ”Kaupunkien Eurooppa” ( https://jpi-urbaneurope.eu/ped ) välityksellä, sekä Euroopan strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan kuuluvassa työryhmässä, jonka tehtävänä on tukea tällaisia hankkeita.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta.

(63)

Tässä voidaan hyödyntää EU:n rahoittamista hankkeista saatuja kokemuksia, ks. esimerkiksi https://www.rescoop.eu/the-rescoop-model.

(64)

Kuten hankkeet, jotka ovat mukana ehdotetussa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiossa ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä – kansalaisten toimesta ja puolesta”.

(65)

Vuoden 2018 tiedot. Eurostat, SILC [ilc_mdes01]).

(66)

Sosiaaliseen infrastruktuuriin EU:ssa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti, tammikuu 2018.

(67)

Esimerkiksi EEFIG-asiantuntijaryhmä on todennut joidenkin tutkimusten osoittavan, että maksukyvyttömyysaste voi olla niinkin alhainen kuin 0,92 prosenttia, kun on kyse sellaisia asuntoja varten otetuista asuntolainoista, joilla on hyvä energialuokitus, mutta jos energialuokitus on huono, maksukyvyttömyysaste on 1,18 prosenttia (eli 28 prosenttia suurempi).

(68)

Vuonna 2018 30,3 miljoonaa ihmistä ei kyennyt maksamaan ajoissa sähkö- kaasu- tai vesilaskujaan, jolloin vaarana oli toimitusten katkaiseminen.

(69)

Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 22/2018: Unequal exposure and unequal impacts: social vulnerability to air pollution, noise and extreme temperatures in Europe.

(70)

Ks. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/energy-efficiency-upgrades-multi-owner-residential-buildings-review-governance-and-legal-issues-7-eu

(71)

Ks. Yhteisen tutkimuskeskuksen tilanneraportti EU:ssa toimivista energiayhtiöistä https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC106624/kjna28716enn.pdf. Esimerkiksi Virossa on huhtikuun 2010 jälkeen jälleenrakennettu noin 1 100 moniasuntoista rakennusta (pääasiassa käyttämällä valmiita elementtejä).

(72)

Viron uusiutuva rahasto KredEx tarjoaa tukea, jossa yhdistetään lainoja, lainatakauksia ja avustuksia. Alankomaiden kansallisen uusiutuvan energiansäästörahaston toiminnan kohteena on koko vuokra-asuntokanta, jonka odotetaan pääsevän keskimäärin energialuokkaan B vuoteen 2021 mennessä.

(73)

Tanskassa vuoden 2018 energiasopimuksessa osoitetaan 200 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa rakennusten energiansäästöihin vuosiksi 2021–2024. Sen varmistamiseksi, että avustukset kohdennetaan kansallisen rakennuskannan energiatehottomimpiin osiin, niitä myönnetään sellaisille rakennusten omistajille, jotka voivat osoittaa tarjoavansa parhaat mahdollisuudet energiansäästöihin.

(74)

Energiaköyhyyttä koskeva komission suositus C(2020)9600.

(75)

Belgia, Flanderin alue. Heikossa asemassa olevat ryhmät voivat saada ilmaisen energiaselvityksen kodeistaan. Vuosittain tehdään yli 20 000 tällaista selvitystä.

(76)

https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/eu-bso_en

(77)

https://www.energypoverty.eu/

(78)

https://ec.europa.eu/info/horizon-europe-next-research-and-innovation-framework-programme/missions-horizon-europe/climate-neutral-and-smart-cities_en

(79)

https://www.covenantofmayors.eu/

(80)

Esimerkkejä EU:n osarahoittamista hankkeista, joissa tavoitteena on ollut teollistaa rakennusten perusparannusprosesseja: Transition Zero , Energiesprong , 4RinEU , BERTIM , MORE-CONNECT , P2Endure , Pro-GET-OnE ja DRIVE 0 .

(81)

Vuonna 2017 fossiilisten polttoaineiden kokonaisosuus rakennusten lämmityksestä oli 76,5 prosenttia.

(82)

Tanskassa ja Latviassa kaukolämpöjärjestelmien osuus lämmityksestä on kuitenkin jopa 60 prosenttia.

(83)

Perusskenaariossa vastaava osuus on 33 prosenttia.

(84)

Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (2018/2001/EU) 15 artiklan 7 kohta.

(85)

Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) 14 artikla.

(86)

Monet monimutkaiset teollisuus- ja palvelurakennukset, kuten datakeskukset, vapauttavat nykyään ympäristöön hukkalämpöä tai hukkakylmää, jota voitaisiin hyödyntää. Muun muassa ostoskeskukset ja datakeskukset tarjoavat suuria mahdollisuuksia.

(87)

Tämä on linjassa energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/826, 14 artiklan 1 kohdan ja liitteen VIII kanssa. Niissä edellytetään kattavan arvioinnin suorittamista tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista 31. joulukuuta 2020 mennessä. Tulevalla toisella kierroksella kattavissa arvioinneissa olisi otettava huomioon myös uusiutuvia energialähteitä koskevan uudelleenlaaditun direktiivin 15 artiklan 7 kohdan vaatimukset arvioimalla mahdollisuuksia käyttää lämmitykseen ja jäähdytykseen uusiutuvaa energiaa sekä hukkalämpöä ja hukkakylmää.

(88)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista.

(89)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1–23).

(90)

COM(2020) 562 final.

Perusparannuksia koskevan tiedotuksen, oikeusvarmuuden ja kannustimien parantaminen
Energiatodistusten tarkistaminen ja ehdotus ottaa rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä käyttöön pakolliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kaikkia rakennustyyppejä varten	2021
Energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen energiakatselmuksia koskevien vaatimusten tarkistaminen	2021
Perusparannuspasseja koskeva ehdotus ja sellaisen yksittäisen digitaalisen välineen käyttöönotto, jolla perusparannuspassit voidaan yhdistää digitaalisiin rakennuspäiväkirjoihin	2023
Vuoteen 2050 ulottuva ja koko elinkaaren kattava suorituskykyä koskeva etenemissuunnitelma, joka laaditaan rakennusten hiilipäästöjen vähentämiseksi ja jolla edistetään kansallista vertailukehittämistä jäsenvaltioiden kanssa	2023
Tehostettu, saatavilla oleva ja kohdennetumpi rahoitus, jota täydentää tekninen apu
Ehdotus ELENA-välineen rahoituksen vahvistamisesta InvestEU-neuvontakeskuksen ja mahdollisesti muiden EU:n ohjelmien avulla	2021
Pitkälle menevää perusparannusta koskevan standardin käyttöönotto, jota harkitaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä	2021
EU:n tukemiin hankkeisiin sovellettavien ilmastokestävyyden varmistamista koskevien ohjeiden tarkistaminen	2021
Tuen antaminen energiatehokkuusinvestointien riskien vähentämiseen ja ehdotus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien sisällyttämisestä vakavaraisuuslainsäädäntöön ja Solvenssi II ‑direktiiviin	2021
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sekä energia- ja ympäristötuen suuntaviivojen tarkistaminen	2021
Vihreiden työpaikkojen luominen, työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien kykyjen houkutteleminen
Jäsenvaltioiden tukeminen rakennustyövoiman koulutusta koskevien kansallisten etenemissuunnitelmien päivittämisessä Build Up Skills ‑aloitteen yhteydessä ja vuodeksi 2020 laaditun eurooppalaisen osaamisohjelman täytäntöönpanon tukeminen	2020
Kestävä rakennettu ympäristö
Materiaalien hyödyntämistavoitteiden tarkistaminen ja uusioraaka-aineiden sisämarkkinoiden tukeminen	2024
Digitaalisia lupamenettelyjä koskevan EU:n yhtenäisen kehyksen esitteleminen ja suositus rakennustietomallinnuksen käytöstä julkisissa hankinnoissa	2021
Rakennusalan digitalisoinnin tukeminen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman, digitaali-innovointikeskittymien sekä testaus- ja kokeilujärjestelyjen avulla	2021
Yhdennetty, osallistava ja kaupunginosapohjainen lähestymistapa perusparantamisen keskeisenä periaatteena
Eurooppalainen Bauhaus -alustan perustaminen kestävyyden yhdistämiseksi taiteeseen ja suunnitteluun	2020
Kestävien ja vähähiilisten energiaratkaisujen tukeminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta sekä tutkimuksen ja innovoinnin yhteisen luovan tilan avulla	2020
Energiayhteisöjen kehittämisen ja paikallisten toimien helpottaminen eurooppalaisen Älykkäiden kaupunkien torin -aloitteen välityksellä	2020
Ilmastokestäviä rakennuksia koskevien standardien kehittämisen tukeminen	2020
Energiaköyhyyden vähentäminen ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten perusparantaminen
Kohtuuhintaista asumista koskevan aloitteen käynnistäminen 100 kaupunkipiirin perusparantamista koskevilla pilottihankkeilla	2021
Julkiset rakennukset ja sosiaalinen infrastruktuuri esikuvina
Ehdotus rakennusten perusparantamista koskevien vaatimusten laajentamisesta kaikille julkishallinnon tasoille energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisen yhteydessä	2021
Elinkaareen ja ilmastokestävyyteen liittyvien julkisia hankintoja koskevien kriteerien laatiminen Level(s)-kehyksen perusteella	2022
Hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä
Ekosuunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien toimenpiteiden kehittäminen	2020
Arviointi päästökaupan käytön laajentamisesta rakennusten päästöihin	2021
Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin tarkistaminen, mahdollisesti uusiutuvia energialähteitä koskevan lämmitys- ja jäähdytystavoitteen tiukentaminen ja mahdollisesti uusi vaatimus, jonka mukaa rakennuksissa on käytettävä tietyt vähimmäisosuudet uusiutuvaa energiaa. Helpompi hukkalämmön ja hukkakylmän sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmön ja kylmän käyttö energiajärjestelmissä	2021