EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.10.2020
COM(2020) 660 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Vuoden 2020 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta
{SWD(2020) 350 final} - {SWD(2020) 351 final} - {SWD(2020) 352 final} - {SWD(2020) 353 final} - {SWD(2020) 354 final} - {SWD(2020) 355 final} - {SWD(2020) 356 final}
Vuoden 2020 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta
I.JOHDANTO
Uuden komission aloitettua toimikautensa vuoden 2019 lopulla EU:n laajentumisagendassa on tapahtunut merkittävää kehitystä. Komissio hyväksyi helmikuussa 2020 ehdotukset liittymisprosessin tehostamisesta, ja maaliskuussa Eurooppa-neuvoston jäsenet vahvistivat yleisten asioiden neuvoston päätöksen aloittaa liittymisneuvottelut Albanian tasavallan ja Pohjois-Makedonian tasavallan kanssa. EU:n johtajat vahvistivat EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa 6. toukokuuta 2020 unionin päättäväisyyden tiivistää edelleen yhteistyötään alueen kanssa ja suhtautuivat myönteisesti Länsi-Balkanin kumppaneiden lupaukseen toteuttaa tarvittavat uudistukset perinpohjaisesti ja tarmokkaasti.
Vuotta 2020 leimaavat covid-19-pandemian tuhoisat vaikutukset. Vaikka EU on itsekin kärsinyt kriisistä vakavasti, se on antanut mittavaa tukea erityisesti Länsi-Balkanin alueen hallitusten pyrkimyksille vastata siihen liittyviin haasteisiin. EU on myös alkanut kohdentaa uudelleen EU:n rahoitusapua kriisistä aiheutuneisiin kiireellisiin sosioekonomisiin ja terveystarpeisiin alueella.
EU on valmistellut yli 3,3 miljardin euron tukipaketin Länsi-Balkanin kansalaisten ja yritysten hyväksi. 1 Paketti sisältää 38 miljoonaa euroa määrärahasiirtoja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä terveydenhuollon välittömään tukemiseen (erityisesti toimittamalla ihmishenkien pelastamiseen vaadittavia tarvikkeita, kuten henkilönsuojaimia, testejä ja hengityskoneita), 389 miljoonaa euroa sosiaalisiin ja taloudellisiin elvytystarpeisiin ja uuden 455 miljoonan euron talouden elvytyspaketin läheisessä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Lisäksi siihen kuuluu 8 miljoonaa euroa vakautta ja rauhaa edistävän välineen rahoitusta covid-19-tukitoimiin Länsi-Balkanilla oleville siirtolaisille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, ehdotus 750 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta 2 ja 1,7 miljardin euron tukipaketti Euroopan investointipankilta.
Meneillään oleva pandemia on osoittanut selvästi, miten EU ja Länsi-Balkan vastaavat yhdessä yhteisiin haasteisiin. Tähän sisältyy lääkinnällisten laitteiden yhteishankinta, alueen ottaminen mukaan EU:n terveysturvakomitean työhön ja vapauttaminen henkilönsuojaimia koskevasta EU:n vientilupajärjestelmästä 3 ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämän testausmateriaalin tuominen EU:sta, jotta voidaan varmistaa, että Länsi-Balkanin maiden covid-19-testit toimivat asianmukaisesti. EU:n ja Länsi-Balkanin yhteistyö sekä EU:n antama tuki on paljon mittavampaa kuin mitä yksikään muu kumppani on tarjonnut Länsi-Balkanille, mikä kertoo alueen strategisesta merkityksestä.
Nämä ja muut toimenpiteet esitettiin 29. huhtikuuta annetussa komission tiedonannossa Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä 4 . Tiedonannossa hahmoteltiin EU:n välitöntä tukea Länsi-Balkanille covid-19:n torjumiseksi. Pian sen jälkeen EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajat tapasivat videoyhteyksin 6. toukokuuta Zagrebin huippukokouksessa, jossa todettiin jälleen EU:n vahva solidaarisuus Länsi-Balkania kohtaan ja vahvistettiin alueen Eurooppa-perspektiivi.
Huhtikuun tiedonannossa esitettiin myös kehys alueen talous- ja investointiohjelmalle 5 , joka hyväksytään yhtä aikaa tämän tiedonannon kanssa. Talous- ja investointiohjelman tavoitteena on vauhdittaa pitkän aikavälin elpymistä, edistää talouskasvua ja tukea uudistuksia, joita eteneminen kohti EU-jäsenyyttä edellyttää, kuten Länsi-Balkanin lähentämistä EU:n sisämarkkinoihin. Sen tavoitteena on vapauttaa alueen käyttämätön taloudellinen potentiaali ja hyödyntää huomattavia mahdollisuuksia lisätä alueen sisäistä talousyhteistyötä ja kauppaa.
Turkin osalta EU on tähän mennessä kohdentanut uudelleen 83 miljoonaa euroa covid-19:n torjuntaan ja niiden tukemiseen, joihin pandemia on eniten vaikuttanut. Komissio käynnisti välittömästi Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen puitteissa tiedotustoimia pakolaisväestölle, jonka asema on erityisen haavoittuva. Turkin hallituksen kanssa päästiin sopimukseen koordinointivälineen säästöjen ja ennakoimattomien menojen varauksen käyttämisestä kansallisten covid-19-toimien tukemiseen. Tätä tukea jatketaan. Turkki lupasi 4. toukokuuta pidetyssä maailman koronavirushuippukokouksessa 75 miljoonaa euroa tutkimustyöhön rokotteen kehittämiseksi.
Katsaus tärkeimpiin kehityssuuntiin
Euroopan komissio antoi 5. helmikuuta tiedonannon Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille 6 . Tiedonannossa, jonka sisällön myös neuvosto vahvisti maaliskuussa, esitetään konkreettisia ehdotuksia liittymisprosessin vahvistamiseksi tekemällä siitä ennakoitavampi, uskottavampi ja dynaamisempi ja lisäämällä sen poliittista ohjausta. Siinä korostetaan, että liittymisprosessi perustuu objektiivisiin ja selkeisiin kriteereihin ja tiukkaan ehdollisuuteen, ja vahvistetaan perääntymismahdollisuutta, jotta EU voi reagoida vaikuttavammin ja oikeasuhteisemmin uudistusten täytäntöönpanon pysähtymiseen tai taantumiseen. Komission ehdotuksissa korostetaan sellaisen ansioiden mukaisen liittymisprosessin merkitystä, joka perustuu EU:n ja Länsi-Balkanin kumppaneiden keskinäiselle luottamukselle ja selkeille sitoumuksille ja jossa painotetaan entistäkin enemmän perusasioihin keskittyviä uudistuksia. Komissio esitti 2. maaliskuuta tilannekatsauksen uudistusten täytäntöönpanosta Albaniassa 7 ja Pohjois-Makedoniassa 8 . Niiden mukaan kumpikin maa oli tehostanut toimiaan ja saanut aikaan lisää konkreettisia ja kestäviä tuloksia kesäkuussa 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä määritellyillä keskeisillä aloilla.
Yleisten asioiden neuvosto vahvisti maaliskuussa 2020 komission tiedonannon sisällön, päätti aloittaa liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ja pyysi komissiota laatimaan ehdotukset neuvottelukehyksistä näitä maita varten.
Komissio esitti neuvottelukehyksiä koskevat ehdotuksensa heinäkuussa 2020. Ehdotukset ovat liittymisprosessiin sovellettavan tehostetun lähestymistavan mukaisia, ja periaatetta on täsmennetty niissä edelleen. Komissio myös raportoi uudistusten täytäntöönpanon edistymisestä Albaniassa ja Pohjois-Makedoniassa. Komissio odottaa, että ensimmäiset hallitustenväliset konferenssit kutsutaan koolle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelukehykset.
Neuvosto luetteli useita ehtoja, jotka Albanian on täytettävä ennen sen ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia. 9 Maa on jo edistynyt tuntuvasti neuvoston ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia varten asettamien ehtojen täyttämisessä.
Tämänvuotisessa laajentumispaketissa on otettu huomioon ehdotukset liittymisprosessiin sovellettavan lähestymistavan tehostamisesta. Maita koskevat arvioinnit ja suositukset, erityisesti tiettyjä ensisijaisia uudistuksia koskevat tulevaisuuteen suuntautuvat ohjeet, ovat entistäkin selkeämpiä ja tarkempia. Kertomuksissa annetaan entistä selkeämpi kuva siitä, missä vaiheessa liittymisneuvottelut ja perusasioihin keskittyvät uudistukset ovat. Niissä esitetään vertaileva katsaus perusasioiden osalta saavutettuihin tuloksiin sekä komission arvioita täydentäviä ulkoisia indeksejä. Jäsenvaltiot osallistuivat prosessiin aiempaa suuremmalla panoksella. Niitä kuultiin prosessin aikana, ja ne tarjosivat näkemyksiään ja asiantuntemustaan muun muassa kohteissa toimivien suurlähetystöjensä välityksellä. Kertomuksiin sisältyy myös arvioita viranomaisten julkisesta poliittisesta sitoutumisesta strategiseen EU-jäsenyystavoitteeseen.
Komissio arvioi ensimmäistä kertaa Montenegron ja Serbian kanssa käytävien liittymisneuvottelujen kokonaistilannetta ja ehdottaa jatkotoimia. Sen ansiosta komission vuotuisen paketin julkaisemisen jälkeen järjestettävissä hallitustenvälisissä konferensseissa on mahdollista käydä poliittista vuoropuhelua uudistuksista, tarkastella liittymisprosessin etenemistä ja laatia seuraavan vuoden suunnitelmia, myös neuvottelulukujen avaamisesta ja sulkemisesta sekä mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.
Edellisen laajentumispaketin jälkeen neuvosto on myös antanut päätelmät 10 , joissa vahvistetaan Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemuksesta annetussa komission lausunnossa 11 esitetyt 14 tärkeintä painopistettä. Komission toukokuussa 2019 antamassa lausunnossa esitetään uudistuksia koskeva kokonaisvaltainen etenemissuunnitelma, jonka tarkoituksena on ohjata ja tukea maata sen yhdentyessä EU:hun. Kosovo 12* on edistynyt vain vähän EU:hun liittyvissä uudistuksissa, mikä johtuu erityisesti vaalikauden pitkittymisestä ja kahdesta hallituksen vaihtumisesta. Kosovon viranomaisten on tärkeää tehostaa toimia jäsenyysvalmistelujen edistämiseksi muun muassa panemalla täytäntöön vakautus- ja assosiaatiosopimus.
Vuoden 2018 Länsi-Balkanin strategiaan liitetyn toimintasuunnitelman täytäntöönpano on jatkunut kuluneen vuoden aikana. Strategia keskittyy aloihin, joilla Länsi-Balkanin kumppaneiden on toteutettava lisää uudistuksia ja toimia, sekä EU:n tehostettuun tukeen alueelle. EU:n jäsenvaltiot ja Länsi-Balkanin kumppanit ovat sittemmin hyväksyneet merkittävän osan näistä toimista Sofian prioriteettiagendassa, joka esitettiin Sofiassa toukokuussa 2018 järjestetyssä huippukokouksessa. Tämän tiedonannon liitteessä esitetään tilannekatsaus eri toimien täytäntöönpanon edistymisestä.
Turkki on EU:n tärkeä kumppani ja ehdokasmaa. Vuoropuhelua ja yhteistyötä Turkin kanssa on jatkettu varsinkin muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, vaikka välikohtaukset Kreikan ja Turkin välisellä rajalla maaliskuussa 2020 ovatkin aiheuttaneet huolta. Turkki jatkoi kiitettäviä pyrkimyksiään isännöidä maailman suurinta pakolaisyhteisöä, johon kuuluu noin 4 miljoonaa pakolaista Syyriasta ja muista maista. EU antoi edelleen merkittävää tukea pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa, mikä on konkreettinen osoitus EU:n solidaarisuudesta. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä on otettu käyttöön 6 miljardia euroa. Sopimuksia on jo tehty yhteensä 5,1 miljardista eurosta. Tästä määrästä on jo maksettu 3,8 miljardia euroa. Heinäkuussa 2020 EU sopi 485 miljoonan euron lisävaroista, jotta voidaan varmistaa koordinointivälineen keskeisen humanitaarisen avun jatkuminen vuoden 2021 loppuun saakka. Koordinointivälineestä maksettiin keskimäärin 60 miljoonaa euroa kuukaudessa tarkastelujakson aikana, mikä osoittaa täytäntöönpanon nopeutuneen. Yhteensä 115 sopimuksesta on vielä allekirjoittamatta seitsemän. Syyrian kriisistä kärsiviä pakolaisia ja heitä vastaanottavia maita on edelleen autettava, ja hiljattain annetussa tiedonannossa uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta 13 todettiin, että EU:n rahoituksen jatkaminen jossakin muodossa on olennaisen tärkeää.
Turkki on kuitenkin jatkanut loitontumistaan EU:sta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien kunnioittamisen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden osa-alueilla. Oppositiojohtajien, ihmisoikeusaktivistien, toimittajien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja tutkijoiden pidätysten jatkuminen ja tutkintavankeudessa pitäminen laajan terrorismin vastaisen lainsäädännön nojalla on erittäin huolestuttavaa. Neuvosto totesi kesäkuussa 2019 viitaten 26. kesäkuuta 2018 antamiinsa päätelmiin, että Turkin liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä ja että uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista ei voida harkita. Turkin ulkopolitiikka on enenevässä määrin ristiriidassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden kanssa, mikä johtuu erityisesti Turkin sotilasoperaatioista Koillis-Syyriassa ja Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kanssa allekirjoitetuista kahdesta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Niistä toinen koskee turvallisuusyhteistyötä, ja se on johtanut Turkin syvempään sekaantumiseen Libyan konfliktiin. Toinen koskee merialueiden lainkäyttövallan määrittelyä, eikä siinä oteta huomioon Kreikan saarten suvereniteettioikeuksia. EU päätti heinäkuussa 2019 useista toimenpiteistä Turkin itäisellä Välimerellä harjoittaman luvattoman poraustoiminnan vuoksi. Se päätti muun muassa olla toistaiseksi järjestämättä EU–Turkki-assosiaationeuvoston kokousta tai muita EU:n ja Turkin korkean tason kokouksia. Lisäksi se hyväksyi marraskuussa 2019 kehyksen Turkkiin kohdistettavia kohdennettuja toimenpiteitä varten ja päätti helmikuussa 2020 lisätä kaksi henkilöä pakotekehyksen mukaiseen luetteloon.
Eurooppa-neuvosto totesi 1. lokakuuta 2020, että EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren vakaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä yhteistyöhön perustuvan molempia osapuolia hyödyttävän suhteen kehittämiseen Turkin kanssa. Edellyttäen, että Kreikan ja Kyproksen vastaisten laittomien toimien lopettamiseksi tapahtuu rakentavia ponnistuksia, Eurooppa-neuvosto on sopinut käynnistävänsä positiivisen poliittisen EU:n ja Turkin asialistan, jossa keskitytään erityisesti tulliliiton nykyaikaistamiseen ja kaupan helpottamiseen, ihmisten välisiin yhteyksiin, korkean tason vuoropuheluun ja yhteistyön jatkamiseen muuttoliikekysymyksistä vuoden 2016 EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti. Eurooppa-neuvosto korosti myös, että mikäli Turkki toteuttaa uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU käyttää kaikkia mahdollisia, myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaisia välineitä ja keinoja puolustaakseen omia ja jäsenvaltioidensa etuja.
Yhteistyön ja solidaarisuuden varmistamiseksi covid-19-pandemiassa EU:n rahoittamat ensivaiheen toimet käynnistettiin välittömästi epidemian alettua. EU:n tukea on kohdennettu uudelleen noin 83 miljoonaa euroa, josta 52 miljoonaa euroa kohdennettiin nopeasti heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä. Unionin pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin toukokuun 2020 lopussa Turkin tukemiseksi Peruun ja Kolumbiaan juuttuneiden Turkin kansalaisten palauttamisessa.
II.EU-JÄSENYYTEEN LIITTYVÄT PERUSASIAT
Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden valmistaminen täyttämään jäsenyyden edellytykset vaatii voimakasta keskittymistä oikeusvaltion rakenteiden, talouden sekä demokraattisten instituutioiden ja julkishallinnon toiminnan perusteelliseen uudistamiseen. Näillä aloilla toteutettavat toimet vahvistavat toisiaan eikä niitä voida erottaa toisistaan vaan niitä on jatkettava määrätietoisesti ja niihin on sitouduttava selkeästi poliittisella tasolla. Näihin uudistuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota neuvoston hyväksyttyä komission ehdotukset liittymisprosessin tehostamisesta.
Oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa demokraattista muutosta ja keskeinen vertailuarvo, jonka avulla EU arvioi laajentumismaiden etenemistä kohti jäsenyyttä. Edistys on ollut viime vuoden aikana vaihtelevaa. Yksi myönteinen asia on ollut se, että Länsi-Balkanin operatiivinen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen kanssa väkivaltaiseen ääriliikehdintään johtavan terrorismin ja radikalisoitumisen torjunnassa sekä muuttoliike- ja rajaturvallisuusasioissa on edelleen parantunut ja tiivistynyt. Uskottava edistyminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on kuitenkin edelleen huomattava haaste, joka on usein kytköksissä poliittisen tahdon puutteeseen, edelleen esiintyviin pyrkimyksiin vaikuttaa valtiovallan toimiin, oikeuslaitoksen riippumattomuuden vähäiseen edistymiseen, institutionaaliseen vastarintaan ja kansalaisyhteiskunnan yhä vaikeampaan toimintaympäristöön. Euroopan komissio suositteli pitämään covid-19-pandemian yhteydessä toteutettavat poikkeustoimet perusperiaatteiden ja -arvojen mukaisina, oikeasuhteisina, välttämättömään rajattuina ja määräaikaisina ja yleisesti ottaen eurooppalaisten normien mukaisina sekä toteuttamaan ne syrjimättömällä tavalla ja soveltamaan niihin oikeudellista ja demokraattista valvontaa.
Oikeuslaitos ja perusoikeudet
Riippumaton ja tehokas oikeuslaitos, jonka päätökset pannaan tuloksellisesti täytäntöön, on ratkaisevan tärkeä oikeusvaltion kannalta. Oikeuskulttuurin muutos on edelleen hidasta koko Länsi-Balkanin alueella, joka ei ole riittävän sitoutunut oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteeseen ja tuomioistuinten päätösten kunnioittamiseen. Viranomaisten olisi erityisesti pidättäydyttävä puuttumasta vireillä oleviin asioihin ja esittämästä julkisia kommentteja, jotka saattavat heikentää luottamusta tuomioistuinten päätöksiin.
Albania edistyy edelleen hyvin oikeusjärjestelmänsä uudistamisessa, sillä se jatkaa oikeuslaitoksen kokonaisvaltaista uudistamista ja taustaselvitykset tuottavat konkreettisia tuloksia. Päätöksiä tehtiin kaikkiaan yli 286, ja kaikki ensisijaiset tapaukset käsiteltiin ensimmäisessä oikeusasteessa. Tämän seurauksena selvitystyön kohteena olleista tuomareista 62 prosenttia joko erotettiin tai irtisanoutui vapaaehtoisesti. Uudet riippumattomat oikeudelliset elimet on perustettu, ja ne ovat täysin toiminnassa.
Pohjois-Makedonia on edistynyt hyvin muun muassa syyttäjänvirastoa koskevan lain voimaantulon ansiosta. Laki on tärkeä virstanpylväs, ja se muun muassa takaa kestävän ratkaisun erityissyyttäjänviraston käsittelemiä tapauksia varten. Entinen ylin erityissyyttäjä tuomittiin lahjusten ottamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä nk. kiristysasiassa, jonka käsitteli erityissyyttäjänvirasto.
Bosnia ja Hertsegovina ei ole edistynyt oikeuslaitoksen osalta. Oikeuslaitoksen uudistuksen esteet poliittisten toimijoiden taholta ja oikeuslaitoksen sisältä sekä oikeusjärjestelmän heikko toiminta heikensivät edelleen kansalaisten oikeuksien toteutumista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Kosovo on edistynyt jonkin verran. Käytössä on uudet eettiset säännöt, ja kurinpitomenettelyjä on tehostettu.
Montenegro on edistynyt vain vähän, ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ammattimaisuuteen, tehokkuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyy edelleen haasteita.
Serbiassa ei tapahtunut edistystä tarkastelujakson aikana, koska se ei ole pannut täytäntöön komission edellisessä kertomuksessa esitettyjä suosituksia. Perustuslain muutoksia, joilla pyritään mukauttamaan perustuslaki eurooppalaisiin normeihin, on lykätty parlamenttivaalien jälkeen. Viivästys vaikuttaa asiaan liittyvän oikeuslaitosta koskevan lainsäädännön antamiseen. Kyseistä lainsäädäntöä tarvitaan, jotta oikeuslaitoksen riippumattomuus voidaan taata paremmin.
Turkissa vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen alkanut vakava taantuminen jatkui. Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuu edelleen poliittista painostusta ja lukuisia tuomareita ja syyttäjiä on siirretty vastoin tahtoaan, mikä vähentää edelleen Turkin oikeuslaitoksen riippumattomuutta, ja vakavia huolenaiheita on edelleen erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeemisestä puutteesta, johon liittyy myös rinnakkainen rauhantuomareiden järjestelmä. Huolta herättää se, että nämä menettelyt aiheuttavat itsesensuuria ja toimivat pelotteena oikeuslaitoksessa. Oikeuslaitoksen uudistusstrategian hyväksynnän yhteydessä hukattiin tilaisuus puuttua moniin tarvittaviin perustavanlaatuisiin uudistuksiin.
Länsi-Balkanilla ja Turkissa on edelleen laajalle levinnyttä korruptiota. Korruption torjunnassa tarvitaan tuntuvia tuloksia, jotta voidaan vähentää demokraattisiin rakenteisiin sekä liiketoimintaympäristön vakauteen ja avoimuuteen kohdistuvia todellisia uhkia. Edistyminen korkean ja keskitason korruption torjunnassa vaihtelee alueella, mutta tahti on yleisesti ottaen hidastunut ja tulokset ovat useimmissa maissa kaukana jäsenyysvaatimuksista. Korkean tason ja poliittiseen korruptioon on puututtava entistä selkeämmin ja johdonmukaisemmin. Myönteinen merkki sitoutumisesta on Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron ja Pohjois-Makedonian päätös osallistua Sofian prioriteettiagendan toimeen, joka koskee korkean tason korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien seurantaa. Serbian kanssa on vielä keskusteltava tästä. Julkiset hankinnat ovat edelleen erityisen alttiita laajalle levinneelle korruptiolle. Valvontamekanismeja on vahvistettava koko julkisia hankintoja koskevan prosessin aikana, ja prosessin läpinäkyvyyttä on lisättävä merkittävästi kestävillä ja kunnianhimoisilla toimenpiteillä.
Albania on edistynyt hyvin korruption torjunnassa. Taustaselvityksillä on vaikutusta, ja korkean tason virkamiehille on annettu joitakin tuomioita.
Pohjois-Makedonia on edistynyt hyvin korruption torjunnassa. Korkean tason korruptiotapausten tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja oikeuskäsittelystä on lisää näyttöä, ja korruption ehkäisemiseen keskittyvä valtiollinen komitea toimii yhä aktiivisemmin.
Bosnia ja Hertsegovinassa ei ole tapahtunut edistystä. Lainsäädännön epäyhdenmukaisuus maan sisällä ja heikko institutionaalinen yhteistyö ja koordinointi vaikeuttivat edelleen korruption torjuntaa.
Kosovossa on edistytty vain vähän. Varojen menetetyksi tuomitsemista pidetään edelleen vain rikosoikeudellisten menettelyjen liitännäistoimena, johon ei kiinnitetä juurikaan huomiota ja johon käytetään vain vähän resursseja.
Montenegrossa on edistytty vain vähän. Varojen menetetyksi tuomitsemisesta tarvitaan enemmän näyttöä. Joistakin myönteisistä muutoksista huolimatta korruptiontorjuntaviraston riippumattomuuteen, uskottavuuteen ja priorisointiin liittyviä haasteita ei ole juurikaan ratkaistu.
Serbiassa on edistytty vain vähän. Korruptiontorjuntaviraston riippumattomuutta lujitettiin operatiivisilla toimenpiteillä, mutta läpinäkyvyyttä ja korruptioriskien arviointia ja lieventämistä on parannettava tuntuvasti aloilla, jotka ovat erityisen alttiita korruptiolle.
Turkissa on edistytty vain vähän. Oikeudellista kehystä ja institutionaalista rakennetta on vielä parannettava, jotta voidaan välttää asiaton poliittinen vaikuttaminen korruptiotapausten tutkinta- ja syytetoimiin.
Perusoikeudet on suurelta osin kirjattu lainsäädäntöön Länsi-Balkanilla, ja viime vuonna on edistytty jonkin verran, mutta täytäntöönpano on edelleen käytännössä haasteellista monilla aloilla koko alueella. Turkissa ihmisoikeusloukkaukset eivät ole lainkaan vähentyneet, ja niitä, jotka pyrkivät puolustamaan ihmisoikeuksia Turkissa, pidätetään usein.
Sananvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat demokratian tukipilareita, koska ne ovat avoimen ja vapaan keskustelun olennaisia osatekijöitä. Vaikka perussäännökset ovat olemassa, koko alueella tarvitaan pikaisia toimia sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden varmistamiseksi. Tällä alalla on edistytty viime vuonna vähiten. Toimittajiin kohdistuva uhkailu, pelottelu ja väkivalta ovat edelleen vakava huolenaihe, ja tällaisten hyökkäysten tutkinta ja syytteeseenpano on hidasta koko alueella. Alueen kaikissa maissa tarvitaan lisätoimia yleisradioyhtiöiden riippumattomuuden takaamiseksi, tiedotusvälineiden julkisen ja yksityisen rahoituksen läpinäkyvyyden parantamiseksi ja mainosmarkkinoiden vääristymien korjaamiseksi.
Albaniassa ei ole tapahtunut edistystä. Albanian viranomaiset ovat sitoutuneet harkitsemaan uudelleen tiedotusvälineitä koskevan lainsäädännön muuttamista ja toteuttamaan lisätoimia Venetsian komission suositusten mukaisesti jo ennen parlamentin hyväksyntää.
Pohjois-Makedoniassa edistyminen on ollut tarkastelujakson aikana vähäistä. Yleinen tilanne ja ilmapiiri, jossa tiedotusvälineet toimivat, edistävät yleisesti ottaen tiedotusvälineiden vapautta, sananvapautta ja kriittistä uutisointia.
Bosnia ja Hertsegovinassa ei ole tapahtunut edistystä. Viranomaiset reagoivat ponnettomasti huoliin toimittajien poliittisesta painostuksesta, pelottelusta ja uhkailusta.
Kosovossa on edistytty vain vähän. Vaikka tiedotusvälineiden toiminta on vireää ja erilaiset näkemykset pääsevät hyvin esiin, tiedotusvälineillä on vaikeuksia toimintansa rahoittamisessa kaupallisin keinoin, ja yleisradioyhtiö on edelleen altis poliittiselle painostukselle ja vaikuttamiselle. Taloudellisen omavaraisuuden puute tekee tiedotusvälineistä haavoittuvia poliittisten ja liiketoiminnallisten intressien suhteen.
Montenegrossa ei ole tapahtunut kokonaisuutena tarkastellen edistystä. Vaikka medialainsäädännön tarkistus on tuonut edistystä, sitä ovat varjostaneet pidätykset ja syytteet, joita on vuoden 2020 kuluessa nostettu verkkoportaalien vastaavia ja kansalaisia vastaan heidän verkossa julkaisemastaan tai jakamastaan sisällöstä. Disinformaation ja verkossa esiintyvän häirinnän tai vihapuheen vaikutusten rajoittamiseksi toteutettavat toimenpiteet eivät saisi rajoittaa suhteettomasti sananvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta.
Serbian uusi mediastrategia on laadittu avoimella ja osallistavalla tavalla, ja siinä määritellään suurimmat haasteet. Uuden strategian täytäntöönpanoa ei ole kuitenkaan vielä aloitettu eikä sananvapauden yleisten edellytysten parantamisessa ole tapahtunut edistystä. Toimittajiin kohdistuva uhkailu, pelottelu ja väkivalta on edelleen vakava huolenaihe.
Poikkeustilan lakkauttamisesta huolimatta vakava taantuminen jatkui Turkissa, jossa sananvapauden harjoittamista ja opposition äänten kuulumista rajoittaa edelleen huomattavasti rajoittavien toimenpiteiden suhteeton soveltaminen. Kuten aiempinakin vuosina, voimakas paine sananvapautta kohtaan ja tiedotusvälineiden pelottelu jatkuivat, ja tiedotusvälineiden henkilöstöä pidätettiin, asetettiin syytteeseen, tuomittiin ja irtisanottiin, mikä johti sensuuriin ja itsesensuuriin media-ammattilaisten keskuudessa. Turkin on hyväksyttävä ihmisoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma, joka korvaa toimintasuunnitelman Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkausten ehkäisemiseksi, jotta voidaan varmistaa ihmisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen.
Sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi ja naisiin kohdistuvan syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tarvitaan lisätoimia. Perheväkivallan raportoidaan lisääntyneen koko alueella covid-19-sulkutoimien aikana. Naiset ovat edelleen aliedustettuina päätöksentekoprosesseissa ja työmarkkinoilla.
Lisätoimia tarvitaan lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi laajentumismaissa, joissa on kiireesti vahvistettava lastensuojelu- ja lastenhoitojärjestelmiä. Myös lapsille suunnattuja suojelu- ja neuvontapalveluja on kiireesti parannettava erityisesti niitä lapsia varten, jotka joutuvat tekemisiin oikeusjärjestelmän kanssa, ja nuorisovankiloiden suhteen, ottaen huomioon muun muassa liian vähäisen korjaavan oikeuden käytön.
Hallitusten on myös edelleen edistettävä ja suojeltava vammaisten oikeuksia vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti ja puututtava vähemmistöjen syrjintään. Haavoittuvassa asemassa olevien romanien 14 sosioekonomisen tilanteen parantamisessa on edistytty vain vähän. Covid-19-kriisi ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet jo ennestään esiintyneiden rakenteellisten ongelmien vuoksi suhteettoman kielteisesti haavoittuvassa asemassa oleviin romaneihin. Länsi-Balkanin johtajat sitoutuivat heinäkuussa 2019 Poznańissa järjestetyssä Länsi-Balkanin huippukokouksessa täyttämään liittymisajankohtaan mennessä romanien integraatiota koskevat konkreettiset tavoitteet, jotka liittyvät koulutukseen, työllisyyteen, terveyteen, asumiseen, henkilöasiakirjoihin ja romanivastaisuuden torjuntaan.
Alueen hallitusten olisi myös edelleen varmistettava asianmukaiset vankilaolot ja ehkäistävä kaltoinkohtelua kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti.
Oikeus, vapaus ja turvallisuus
Järjestäytynyt rikollisuus on edelleen erittäin vakava ongelma Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Vaikutusvaltaiset rikollisverkostot, joilla on kansainvälinen ulottuvuus, toimivat edelleen näistä maista käsin ja niiden kautta, ja näiden maiden kautta kulkee merkittäviä salakuljetusreittejä. Balkanin reitti on edelleen merkittävin reitti heroiinin ja laittomien aseiden tuomiseksi EU:hun. Ilmiöön on näissä maissa puututtu joiltakin osin, ja vuosina 2019 ja 2020 raportoitiin jälleen merkittävistä pidätyksistä ja huumetakavarikoista. Operatiivista yhteistyötä, myös EU:n virastojen kanssa, on tehostettu, mikä tuottaa käytännön tuloksia. Kaiken kaikkiaan tulokset järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien lopullisten tuomioiden suhteen ovat kuitenkin usein vähäisiä. Eräät maat ovat viime vuosina voineet esittää näyttöä korkeintaan muutamasta lopullisesta tuomiosta järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua koskevissa asioissa, usein syyteneuvottelun tuloksena ja lievin seuraamuksin. Näin heikot tulokset osoittavat rikosoikeudellisten menettelyjen tehottomuuden, antavat vahvan signaalin rankaisemattomuudesta ja lisäävät riskiä rikollisten soluttautumisesta politiikkaan ja talouteen. Maiden on puututtava voimakkaammin rikollisryhmiin, varmistettava, ettei rikollisuuden yhteyksiä politiikkaan suvaita, ja lisättävä merkittävästi varojen takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista sekä järjestäytynyttä rikollisuutta että korruptiota koskevissa tapauksissa.
Albania on edistynyt hyvin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Operatiivista yhteistyötä on tiivistetty erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja virastojen kanssa.
Pohjois-Makedonia on edistynyt jonkin verran muun muassa perustamalla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston EU:n säännöstön mukaisesti.
Bosnia ja Hertsegovinassa ei ole tapahtunut edistystä. Viranomaiset ja oikeuslaitos eivät ole toteuttaneet asianmukaisia toimia komission lausunnon tärkeimpien painopisteiden ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän asiantuntijaraportin havaintojen huomioon ottamiseksi.
Kosovossa on edistytty vain vähän. Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten saavuttamat tulokset ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä, ja varojen lopullinen menetetyksi tuomitseminen on edelleen vähäistä.
Montenegrossa on edistytty jonkin verran. Maa edistyi ihmiskaupan torjunnassa hyvin. Poliisin valmiuksia ja ammattimaisuutta on parannettu, ja varojen menetetyksi tuomitsemista koskevia menettelyjä on vireillä entistä enemmän.
Serbiassa on edistytty vain vähän. Rikollisverkostojen hajottamisessa edistyttiin vähän samoin kuin tulosten saavuttamisessa ennakoivan tutkinnan, syytteeseenpanon ja tuomioiden osalta.
Turkissa on edistytty vain vähän. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on vahvistettava.
Länsi-Balkan jatkaa tärkeitä toimia terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen nykyaikaistamiseksi. Operatiivista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen kanssa on edelleen parannettu ja lisätty. Vuonna 2018 hyväksyttiin terrorismin torjuntaa koskeva yhteinen toimintasuunnitelma, ja kaikki Länsi-Balkanin kumppanit allekirjoittivat vuonna 2019 kahdenväliset täytäntöönpanojärjestelyt komission kanssa. Länsi-Balkanin on jatkettava toimia väkivaltaiseen ääriliikehdintään johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi muun muassa vankiloissa ja puututtava palaavien vierastaistelijoiden kysymykseen. Tiedonvaihtoa, seurantaa ja toimintavalmiuksia on parannettava. Länsi-Balkanin on tehostettava käytännön toimia, joilla torjutaan rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja epäasianmukaista ulkopuolista vaikutusta sekä laitonta rahoitusta, jolla edistetään väkivaltaisen ääriliikehdinnän leviämistä.
Turkin on tarkistettava terrorismin vastaista lainsäädäntöään. Vaikka terroristiryhmät ovat edelleen uhka Turkille, Turkin toimet terrorismin torjumiseksi ovat parantaneet yleistä turvallisuutta. Turkki jatkoi työtä kotoperäisten ja ulkomaisten terroristisolujen torjumiseksi. Yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa jatkettiin terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden löytämiseksi ja kotimaahan palauttamiseksi, mikä on yksi keskeisistä yhteisen edun mukaisista aloista. Turkin uhkakuva-arviossa ovat etusijalla Kurdistanin työväenpuolueen (PKK), jota EU pitää edelleen terroristijärjestönä, vastaiset toimet ja Gülen-liikkeen hajottaminen. Vaikka Turkilla on perusteltu oikeus torjua terrorismia, sen vastuulla on varmistaa, että torjunta tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Näin ei tällä hetkellä ole. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, ja niissä on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
Niin kutsutut hybriditoimet erityisesti kolmansien valtioiden toimijoiden taholta, kuten covid-19-tautiin liittyvä disinformaatio, ovat yhä yleisempiä Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Ne paljastavat yhteiskuntien ja infrastruktuurin alttiuden kyberhyökkäyksille, kyberrikollisuudelle ja hybridiuhkille. Kuten Zagrebin julistuksessa todetaan, yhteistyötä disinformaation ja muun hybriditoiminnan torjumiseksi olisi lisättävä. Häiriönsietokyvyn, kyberturvallisuuden ja strategisen viestinnän aloilla tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä.
Pakolaiskriisi ja sääntelemätön muuttoliike ovat olleet keskeisiä haasteita EU:lle, Länsi-Balkanille ja erityisesti Turkille, jossa on maailman eniten pakolaisia.
Yhteistyötä on jatkettu itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittien varrella. Huolta aiheuttavat edelleen muuttajien salakuljetus, ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja ihmiskauppa, joka koskee erityisesti naisia ja lapsia. Alueen kautta kulkevien muuttajien määrä kasvoi tuntuvasti vuonna 2019. Länsi-Balkanin reitillä havaittiin yli 15 000 laitonta maahantuloa EU:n jäsenvaltioihin, mikä on 159 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Bosnia ja Hertsegovinaan saapui vuonna 2019 sääntöjenvastaisesti yli 29 000 pakolaista ja muuta maahantulijaa. Vaikka nykytilannetta ei voida verrata sääntöjenvastaisesti saapuneiden määrään kriisin huippuaikoina (pelkästään vuonna 2015 heitä oli 750 000), EU:lta tarvitaan lisää tukea, jota on koordinoitava jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen kanssa, jotta kumppaneiden valmiuksia hallita muuttoliikettä voidaan vahvistaa. Vapaaehtoisen paluun lisäämistä sekä takaisinottoa koskevaa yhteistyötä lähtömaiden kanssa on tuettava edelleen. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen kannustettava alueelliseen tietojenvaihtoon ja tuettava sitä.
Hiljattain ehdotetussa uudessa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa korostetaan, että muuttoliike olisi otettava keskeiseksi osaksi kokonaisvaltaisia kumppanuuksia EU:n ja sen kumppanimaiden etuja koskevan arvion pohjalta. Länsi-Balkanin maat tarvitsevat räätälöityä lähestymistapaa johtuen niiden maantieteellisestä sijainnista sekä niiden tulevaisuudesta kiinteänä osana EU:ta. Koordinoinnilla voidaan osaltaan varmistaa, että niillä on tulevina jäsenvaltioina hyvät valmiudet vastata rakentavasti yhteisiin haasteisiin, kun niiden valmiuksia ja rajamenettelyjä kehitetään niiden lähentämiseksi EU:hun jäsenyyttä silmällä pitäen. Turkin osalta sopimuksessa todetaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen merkitys ja se, että EU:n pitkäaikaisen rahoituksen jatkaminen jossakin muodossa on olennaisen tärkeää.
EU on tukenut Länsi-Balkanilla uusien tai tehokkaampien instituutioiden, lakien ja menettelyjen luomista turvapaikka-asioiden, suojelun ja rajaturvallisuuden aloilla sekä monimutkaisten ja vaativien EU:n säännösten saattamista osaksi kunkin Länsi-Balkanin kumppanin lainsäädäntöä. Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi myös otettava omaa vastuuta kaikista muuttoliikkeen näkökohdista.
Viiden alueeseen kuuluvan maan kanssa on lisäksi tehty asemaa koskeva sopimus, jonka avulla toimeenpanovaltaisia eurooppalaisen raja- ja merivartioston ryhmiä voidaan lähettää tukemaan kansallisia rajaviranomaisia vyöhykkeille, jotka rajoittuvat EU:n ulkorajaan. Rajaturvallisuuden ja -valvonnan vahvistamiseksi kaikkien Euroopan raja- ja merivartioviraston asemaa koskevien sopimusten voimaantulo ja tosiasiallinen täytäntöönpano on tärkeä painopiste. Albanian kanssa tehty sopimus on jo tullut voimaan, ja ensimmäiset rajavartijat on lähetetty maahan. Myös Montenegron kanssa tehty sopimus on tullut voimaan, 1. heinäkuuta.
Kumppanimaiden olisi toteutettava lisätoimia, joilla varmistetaan täysi yhdenmukaisuus EU:n viisumipolitiikan kanssa.
EU ja Turkki ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön maaliskuussa 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman 15 . Turkilla on ollut siitä lähtien keskeinen rooli muuttovirtojen tehokkaan hallinnan varmistamisessa itäisen Välimeren reitillä. Laiton muuttoliike Turkista EU:hun lisääntyi vuonna 2019, mutta luvut ovat edelleen huomattavasti alhaisemmat kuin ennen julkilausumaa. Tilanne heijastaa osittain Turkkiin suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen kasvua vuonna 2019 edellisiin vuosiin verrattuna. Maaliskuun 2020 alussa Turkki kuitenkin aktiivisesti kannusti muuttajia ja pakolaisia lähtemään maitse Eurooppaan Kreikan kautta. Vaikka EU tunnusti kasvaneen muuttopaineen ja riskit, joita Turkki kohtaa alueellaan, sekä sen huomattavat toimet pakolaisten vastaanottamisessa, se tuomitsi jyrkästi sen, että Turkki käytti muuttopainetta poliittisia tarkoitusperiä varten. Myöhemmin maaliskuussa Turkin viranomaiset järjestivät siirtolaisten ja pakolaisten kuljetuksia pois Kreikan vastaiselta raja-alueelta ja sulkivat Kreikan ja Bulgarian vastaiset rajansa kaupallista liikennettä lukuun ottamatta covid-19-pandemian vuoksi. Tänä aikana myös muuttovirrat Turkista Kyprokselle kasvoivat merkittävästi. Turkki on jatkanut merkittävää työtä vastaanottaessaan 3,6 miljoonaa rekisteröityä pakolaista Syyriasta ja noin 370 000 pakolaista muista maista. EU tukee edelleen Turkkia pakolaisten auttamisessa. EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen 16 koko 6 miljardin euron operatiivinen rahoitus oli kohdennettu vuoden 2019 loppuun mennessä. Tästä määrästä on tehty sopimuksia 5,1 miljardin euron arvosta ja maksettu tähän mennessä 3,8 miljardia euroa. Maksuja jatketaan sitä mukaa kuin sopimuksia tehdään ja hankkeita toteutetaan. Tarkastelujakson aikana maksettiin keskimäärin 60 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tähän mennessä on allekirjoitettu sopimukset yli sadasta hankkeesta, joista suurimmat on tarkoitus toteuttaa viimeistään vuoden 2025 puoliväliin mennessä. Koordinointivälineellä vastataan edelleen pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen humanitaarisiin ja kehitystarpeisiin Turkissa, ja siitä saadaan konkreettisia ja näkyviä tuloksia. 17 Koordinointiväline on edelleen yksi tärkeimmistä mekanismeista, jonka avulla EU:n antama apu voidaan toimittaa nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti.
Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä jo myönnetyn 6 miljardin euron lisäksi EU varmisti heinäkuussa 2020 heikoimmassa asemassa oleville pakolaisille suunnatun avun jatkumisen 485 miljoonan euron paketilla, jolla jatketaan kahta EU:n humanitaarista lippulaivahanketta vuoden 2021 loppuun saakka. 18
Demokraattisten instituutioiden toiminta
Demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja osallistavien demokraattisten prosessien varmistaminen ovat edelleen laajentumismaiden tärkeimpiä painopisteitä. Parlamenttien asianmukainen toiminta, myös toimeenpanovallan valvonnassa ja tehokkaassa lainsäädäntötyössä, on keskeinen EU-jäsenyyden ehto.
Länsi-Balkanin demokraattiset järjestelmät eivät vieläkään toimi kunnolla, mikä johtuu voimakkaasta poliittisesta kahtiajaosta, joissakin tapauksissa oppositiolle demokraattista valvontaa varten sallitun tilan ahtaudesta sekä opposition boikoteista vaaleja ja parlamenttityötä kohtaan.
Vapaat ja rehelliset vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä maan demokraattiselle hallinnolle. Vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositukset on pantava asianmukaisesti täytäntöön, ja rakenteelliset puutteet on korjattava.
Albaniassa puolueet pääsivät sopimukseen vaaliuudistuksesta, jonka pitäisi parantaa Albanian vaaliprosessin integriteettiä ja läpinäkyvyyttä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) suositusten mukaisesti. Maassa järjestetyt vaalit ovat kärsineet oppositioryhmien boikoteista.
Bosnia ja Hertsegovinassa heinäkuussa 2020 hyväksyttyjen lakimuutosten pitäisi mahdollistaa paikallisvaalien järjestäminen Mostarissa joulukuussa, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Poliittiset johtajat ovat myös päässeet yhteisymmärrykseen vaaliuudistuksen jatkamisesta.
Kosovossa lokakuussa 2019 pidetyt parlamenttivaalit olivat pääosin kilpaillut, mutta niissä korostui myös tarve korjata toistuvia puutteita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositusten mukaisesti.
Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa lykättiin covid-19-pandemian vuoksi vaaleja, jotka oli suunniteltu pidettäviksi huhtikuussa 2020. Parlamenttivaalit pidettiin Serbiassa 21. kesäkuuta, Pohjois-Makedoniassa 15. heinäkuuta ja Montenegrossa 30. elokuuta.
Pohjois-Makedoniassa ODIHR arvioi, että heinäkuun 2020 vaalit sujuivat pandemiasta huolimatta hyvin. Joihinkin sen aiemmista suosituksista reagoitiin, mutta vaalilain huomattavat muutokset ja niitä seuranneet poikkeustilan aikana annetut tilapäiset asetukset heikensivät oikeudellista vakautta.
Montenegrossa oli vaalien alla paljon jännitteitä ja epäluottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Väliaikainen parlamentin valiokunta ei kyennyt päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi saattamaan työtään päätökseen, minkä takia 30. elokuuta 2020 pidetyt parlamenttivaalit järjestettiin suurelta osin samanlaisissa puitteissa kuin ennenkin. Yksikään puolue ei boikotoinut vaaleja. ODIHR:n alustavan arvion mukaan Montenegron vaalit perustuivat kilpailuun, ja ne järjestettiin ympäristössä, jossa näkemykset kirkosta ja kansallisesta identiteetistä ovat voimakkaasti jakautuneita. Kampanjointi sujui rauhallisesti vastakkainasettelua usein ruokkivista äänenpainoista huolimatta. Kilpailijat pystyivät tuomaan viestiään esiin, mutta hallitseva puolue sai perusteetonta etua käyttämällä väärin valtaa ja valtion varoja ja hallitsemalla medianäkyvyyttä.
Useat Serbian oppositiopuolueet jatkoivat parlamentin toiminnan boikottiaan huolimatta Euroopan parlamentin johtamasta puolueiden välisestä vuoropuhelusta valtaapitävän enemmistön sekä parlamentaarisen ja parlamentin ulkopuolisen opposition välillä vuonna 2019. Useat oppositiopuolueet boikotoivat myös kesäkuun 2020 parlamenttivaaleja. Serbian uuden parlamentin jäsenistä suurin osa edustaa hallituskoalitioon kuuluvia puolueita. Varteenotettavaa oppositiota ei ole. Vaikka ehdokkaat pystyivät kampanjoimaan ja perusvapauksia kunnioitettiin 21. kesäkuuta järjestetyissä Serbian parlamenttivaaleissa, ODIHR:n kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan hallitsevan puolueen ylivoimainen etulyöntiasema ja hallituksen politiikan kannatus useimmissa tärkeimmissä tiedotusvälineissä tosiasiallisesti kavensivat äänestäjien valinnanvaraa. Osa oppositiopuolueista boikotoi vaaleja.
Julkista ja yksityistä puoluerahoitusta koskevat säännöt kaipaavat perusteellista uudistamista. Serbian hallitus teki päätöksiä, joilla pyritään sääntelemään julkisten varojen käyttöä vaalitarkoituksiin. Puolueita ja niiden rahoitusta koskevassa sääntelykehyksessä on edelleen puutteita Montenegrossa, vaikka uusi lainsäädäntö hyväksyttiin joulukuussa 2019 ja siihen tehtiin muutoksia huhtikuussa 2020. Puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden lisääminen edellyttää koko alueella vielä huomattavia ponnisteluja.
Turkissa presidenttijohtoinen järjestelmä on keskittänyt edelleen liikaa toimivaltaa presidentille ilman tehokasta valvontamekanismia. Parlamentin lainsäädäntö- ja valvontatehtäviä rajoitettiin edelleen huomattavasti. Monet oppositiossa olevan, kurdeja tukevan HDP-puolueen (demokraattinen kansanpuolue) parlamenttiedustajat ovat edelleen pidätettyinä. Kolme parlamentin jäsentä erotettiin kesäkuussa 2020. Istanbulissa maaliskuussa 2019 pidetyt paikallisvaalit ja kesäkuussa 2019 uudelleen järjestetyt pormestarinvaalit kärsivät tiedotusvälineiden moniarvoisuuden puutteesta, eivätkä ne tarjonneet kaikilta osin objektiivisesti tasapuolisia edellytyksiä kaikille puolueille ja ehdokkaille. Turkin on parannettava vaalien yleisiä olosuhteita ja suojeltava vaaliprosessin integriteettiä. Kaakkois-Turkin vaaleilla valittujen pormestarien erottamiset ja heidän korvaamisensa hallituksen nimittämillä luottohenkilöillä sekä paikallisten edustajien pidätykset jatkuivat ja aiheuttivat edelleen suurta huolta, koska ne heikentävät paikallisdemokratiaa.
Hallitusten on varmistettava, että oppositiolla on asianmukaiset edellytykset hoitaa demokraattista valvontatehtäväänsä. Toisaalta opposition on osallistuttava demokraattisiin prosesseihin. Lyhennettyjen parlamenttimenettelyjen liiallinen käyttö heikentää opposition roolia ja vaikuttaa hyvin toimivalle demokratialle tunnusomaiseen keskinäiseen valvontaan. Kiireellisten menettelyjen käyttö vaihteli maittain, mutta yleisesti ottaen se on edelleen liiallista ja altistaa väärinkäytöksille.
Myös covid-19-kriisin aikana toteutettujen poikkeustoimien yhteydessä parlamenteilla olisi edelleen oltava valtuudet valvoa täytäntöönpanotoimia, ja niiden olisi osallistuttava poikkeustilan valvontaan, mukaan lukien päätöksentekoon poikkeustilan jatkamisesta. Parlamentin hajottaminen tai sen toiminnan keskeyttäminen voi vaikuttaa kielteisesti tämän toimivallan käyttöön.
Albanian hallitus antoi useita asetuksia, joilla pidennettiin marraskuun 2019 maanjäristyksestä alkaen voimassa ollutta poikkeustilaa kesäkuuhun 2020 saakka. Parlamentin valiokunnat jatkoivat toimintaansa etätyönä, ja viikoittaiset täysistunnot aloitettiin uudestaan 16. huhtikuuta. Parlamentti hyväksyi tartuntatautien levittämiseen liittyviä muutoksia rikoslakiin. Kaikki muut kuin kiireelliset oikeuskäsittelyt keskeytettiin. Oikeudenkäynnit aloitettiin uudestaan toukokuun loppuun mennessä.
Bosnia ja Hertsegovinassa federaatioparlamentti ei pitänyt vuonna 2020 istuntoja maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Serbitasavallan kansalliskokous otti käyttöön poikkeustilan 3. huhtikuuta – 20. toukokuuta ja antoi presidentille täydet lainsäädäntävaltuudet. Federaatio otti käyttöön parlamentin verkkoistunnot.
Kosovon hallitus julisti maaliskuussa 2020 kansanterveydellisen hätätilan. Kansalaisten suojelemiseksi otettiin käyttöön esimerkiksi muun kuin välttämättömän liikkumisen tilapäisiä rajoituksia, alueellisia karanteeneja, kokoontumiskieltoja, lentoliikenteen laajoja keskeytyksiä ja rajojen sulkemisia. Toimenpiteitä on toteutettu myös välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi ja kriisin sosioekonomisten seurausten lievittämiseksi. Parlamentti on jatkanut toimintaansa kriisin aikana.
Montenegrossa ei julistettu poikkeustilaa. Viranomaiset toteuttivat toimenpiteitä pandemian torjumiseksi, kansalaisten suojelemiseksi ja kriisin sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi rajoittamalla kokoontumisvapautta ja kansalaisten liikkumista. Parlamentin lainsäädäntötyö keskeytettiin lähes 50 päiväksi, ja parlamentin rooli pandemiaan liittyvien hallituksen toimien valvonnassa oli vähäinen. Viranomaisten odotetaan huolehtivan sopivasta tasapainosta terveyden suojelun, henkilökohtaisten terveystietojen luottamuksellisuuden sekä kansalaisten oikeuden yksityiselämään välillä.
Pohjois-Makedonian presidentti julisti maaliskuussa poikkeustilan, jota jatkettiin useaan otteeseen lopulta kesäkuuhun 2020. Poliittiset johtajat päättivät yksimielisesti lykätä 15. heinäkuuta 2020 saakka ennenaikaisia vaaleja, jotka oli alun perin ollut määrä pitää 12. huhtikuuta. Tänä aikana parlamentti pysyi hajotettuna, ja virkamieshallitus, johon suurin oppositiopuolue osallistui, antoi asetuksia. Viranomaiset ovat toteuttaneet poikkeuksellisia toimenpiteitä kansalaisten suojelemiseksi, kuten rajoittaneet muuta kuin välttämätöntä liikkumista ja kokoontumisia, määränneet omaehtoisesta eristäytymisestä, keskeyttäneet lentoliikenteen ja sulkeneet rajoja. Toimenpiteitä on toteutettu myös välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi ja kriisin sosioekonomisten seurausten lievittämiseksi.
Serbiaan julistettiin 15. maaliskuuta poikkeustila, jonka vahvistivat presidentti, pääministeri ja parlamentin puhemies. Parlamentti kokoontui vasta hieman yli kuusi viikkoa myöhemmin ja hyväksyi poikkeustilan 28. ja 29. huhtikuuta ja kumosi sen viikkoa myöhemmin. Huhtikuulle alun perin suunniteltuja parlamentti-, alue- ja paikallisvaaleja lykättiin. Viranomaiset ovat toteuttaneet monia tilapäisiä toimenpiteitä, kuten tiukka ulkonaliikkumiskielto tiettyinä tunteina, koulujen ja yliopistojen sulkeminen, julkisten kokoontumisten kielto, lentoliikenteen keskeyttäminen suurimmalta osalta ja rajojen sulkeminen.
Turkin parlamentti hyväksyi enemmistöllä kiistanalaisen lainsäädäntöpaketin, jonka tavoitteena oli muun muassa vähentää vankilapopulaation suurta määrää ja vapauttaa ehdonalaisesti noin 90 000 vankia. Sen soveltamisala ei kuitenkaan ulotu henkilöihin, jotka ovat tutkintavankeudessa epäiltyinä terrorismirikoksista ja joiden joukossa on muun muassa juristeja, toimittajia, poliitikkoja ja ihmisoikeusaktivisteja. Parlamentti päätti pitää pandemian vuoksi kymmenen päivän tauon, jota seurasi tavanomainen kuukauden loman ramadanin keston ajan.
Julkishallinnon uudistus
Julkishallinnon uudistaminen on olennaisen tärkeää hallintotavan parantamiseksi kaikilla tasoilla. Tähän sisältyy avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen, moitteeton julkinen varainhoito ja entistä ammattitaitoisempi hallinto. Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat valmistautuneet kohtuullisesti julkishallinnon uudistamiseen, ja alueella on tapahtunut yleistä edistystä. Serbiassa ei ole kuitenkaan edistytty ylemmän johdon tilapäisten viranhaltijoiden liiallisen määrän tuntuvassa vähentämisessä. Kosovo on jossain määrin valmistautunut, kun taas Bosnia ja Hertsegovina on alkuvaiheessa. Turkissa on tapahtunut taantumista politiikan suunnittelussa, hallinnon vastuuvelvollisuudessa ja henkilöstöhallinnossa, mikä on vaikuttanut kielteisesti maan yleiseen valmiuteen.
Politiikan suunnittelun parantamisessa on edistytty jonkin verran, mutta lisätoimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että keskushallinnon suorittama laadunvalvonta on tehokasta. Montenegro tehosti ja järkeisti politiikan suunnittelua ja onnistui vähentämään strategisten asiakirjojen määrää. Politiikkaa, lainsäädäntöä ja julkisia investointeja valmistellaan edelleen usein ilman vaikutustenarviointeja.
Useimmissa maissa on vielä varmistettava johdon vastuuvelvollisuus ja virkamieskunnan ammattimaisuus ja puututtava liialliseen politisoitumiseen. Lainsäädäntökehyksiin on sisällytettävä avoimet ja ansioihin perustuvat menettelyt rekrytoinnissa, ylennyksissä, tehtävän alennuksissa ja irtisanomisissa, ja niitä on sovellettava johdonmukaisesti koko julkisella sektorilla. Valtionhallinnon rakenteessa olisi varmistettava selkeä vastuunjako. Useimmat maat ovat pyrkineet parantamaan kansalaisille ja yrityksille suunnattuja palveluja, erityisesti sähköisiä palveluja. Julkishallinnon uudistusten toteuttaminen edellyttää toimielinten välisen koordinoinnin tehostamista.
Alue- ja paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli EU:hun lähentymisessä ja myöhemmin EU:n sääntöjen soveltamisessa. Samoin on löydettävä sopiva tasapaino keskus-, alue- ja paikallishallinnon välille. Turkin viranomaisten päätökset ja toimet sellaisia kuntia vastaan, joiden pormestarit ovat oppositiopuolueista, ovat edelleen erittäin huolestuttavia erityisesti silloin, kun ne näyttävät perustuvan poliittisiin motiiveihin.
EU:n säännöstön täytäntöönpanosta vastaavien elinten hallinnollisia valmiuksia on parannettava ja ammattitaitovaatimuksia tiukennettava ja sääntelyelinten riippumattomuus turvattava. On edelleen erittäin tärkeää lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja huolehtia varsinkin julkisten hankintamenettelyjen ja julkisen varainhoidon tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Vaikka Serbia on sovittanut merkittävän osan julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstään EU:n säännöstöön, helmikuussa 2020 annettu laki erityismenettelyistä lineaarisen infrastruktuurin hankkeissa mahdollistaa sen, että Serbia voi ”erityisen merkittävissä” infrastruktuurihankkeissa poiketa julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja siten kiertää EU:n sääntöjä ja normeja. Montenegrossa hallitus käynnisti lokakuussa 2019 korkean profiilin tarjouskilpailun Montenegron lentoasemien hallinnointiin oikeuttavista toimiluvista. Prosessi testaa hallituksen määrätietoisuutta julkisten hankintojen oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta koskevien EU:n normien noudattamisen suhteen. Turkilla on suuria puutteita lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa EU:n tämän alan säännöstön kanssa, sillä erilaiset poikkeukset sekä syrjivät kotimaanhintaedut ja kuittauskäytännöt kaventavat merkittävästi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kattavuutta. Covid-19-pandemian ajan on erityisen tärkeää säilyttää kirjausketjut petosriskien vähentämiseksi. Kaikkien covid-19:ään liittyviä hankintoja koskevien tietojen julkaiseminen valtionhallinnon verkkosivuilla lisää sekin avoimuutta ja luottamusta.
Kansallisten hallintojärjestelmien uudistaminen johdon vastuuvelvollisuuden, moitteettoman varainhoidon ja julkisten varojen ulkoisen tarkastuksen tehostamiseksi on ratkaisevan tärkeää. Pohjois-Makedoniassa on edistytty jonkin verran julkisen varainhoidon sisäistä valvontaa koskevan uuden toimintapolitiikan ja kansallisen petostentorjuntastrategian täytäntöönpanossa, mutta sisäistä valvontaa ei ole vielä parannettu eikä ulkoisen tarkastuksen suosituksiin perustuvia jatkotoimia toteutettu eivätkä varainhoidon valvonnan tarkastukset ole vieläkään tehokkaita. Montenegrossa tarvitaan lisätoimia johdon vastuuvelvollisuuden täyttämiseksi sekä sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehostamiseksi kaikilla tasoilla. Kriisiaikoina viranomaisten olisi jatkettava erilaisia valvontatoimia sen varmistamiseksi, että talousarviota koskevat päätökset pannaan täytäntöön sellaisina kuin ne on hyväksytty ja resursseja käytetään suunnitelmien mukaisesti, jotta voidaan välttää tuhlausta, petoksia ja hallinnollisia virheitä. Näiden toimenpiteiden avoimuus olisi taattava, ja hallituksen toimien vastuuvelvollisuuden varmistamiseen olisi otettava mukaan ulkoisia valvontaelimiä. Petosten torjumiseksi olisi toteutettava lisätoimia, ja kumppanimaita kannustetaan jatkamaan tähän liittyvän yhteistyön lujittamista ja hyödyntämään Euroopan petostentorjuntaviraston tukea petosriskien vähentämiseksi.
Talous
EU-jäsenyys edellyttää toimivaa markkinataloutta sekä kykyä selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa. Talouden ohjauksesta on viime vuosina tullut entistäkin keskeisempi osa laajentumisprosessia. Komissio seuraa tätä alaa talousuudistusohjelman 19 avulla ja arvioimalla laajentumispakettiin sisältyvien jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden täyttymistä. Albania, Montenegro ja Serbia edistyivät tarkastelujakson aikana jonkin verran sekä toimivan markkinatalouden että kilpailupaineen sietokyvyn osalta. Turkki ei ole edistynyt, kun taas Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo ja Pohjois-Makedonia ovat edistyneet vähän toimivan markkinatalouden luomisessa. Pohjois-Makedonia on myös edistynyt jonkin verran valmiuksissa selviytyä kilpailupaineista, mutta Turkki ei ole edistynyt, ja Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat edistyneet asiassa vain vähän. Ainoastaan Turkki on toimiva markkinatalous siihen liittyvistä vakavista huolenaiheista huolimatta, ja sillä on hyvät valmiudet selviytyä kilpailupaineista.
Länsi-Balkanin kumppaneilla on huomattavaa käyttämätöntä taloudellista potentiaalia ja huomattavia mahdollisuuksia lisätä alueen sisäistä taloudellista yhteistyötä ja kauppaa. Alueella on lähes 18 miljoonaa asukasta, ja se muodostaa tärkeän markkina-alueen EU:n tavaroille. Ennen covid-19-pandemiaa alueen keskimääräinen kasvu ylitti EU:n keskiarvon mutta ei vielä riittävästi, jotta se voisi todella lähentyä EU:n tulotasoa. Covid-19-pandemia on johtanut suuriin kysynnän ja tarjonnan häiriöihin, tuotannon vähenemiseen ja työttömyyden kasvuun. Taantuman kesto ja vakavuus vaihtelevat maittain riippuen talouden rakenteista sekä globaalien toimitusketjujen, matkailun ja maastamuuttaneiden rahalähetysten tai joissakin tapauksissa perushyödykkeiden viennin merkityksestä. Länsi-Balkanin kumppanit ovat toteuttaneet välittömiä ja sittemmin finanssipoliittisia toimenpiteitä kriisin vaikutusten lieventämiseksi, mikä on väistämättä johtanut julkisen velan ja alijäämän kasvuun. Keskeisenä haasteena on varmistaa kohdennetut, tehokkaat ja avoimet kriisitoimet ja samalla turvata julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä.
Covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esiin pitkälle edenneen markkinoiden yhdentymisen ja talouksien keskinäisen riippuvuuden EU:n ja Länsi-Balkanin välillä sekä Länsi-Balkanin sisällä. Länsi-Balkanin alue on sitoutunut sääntelyn lähentämiseen EU:n kanssa. Tämä yhdenmukaistaminen mahdollistaa alueellisen talousalueen syventämisen ja sen kehittämisen yhteisiksi alueellisiksi markkinoiksi EU:n sääntöjen ja normien pohjalta. Kehityssuunnat vahvistavat toisiaan ja tekevät alueesta houkuttelevan investointikohteen.
Länsi-Balkanin kumppaneilla on kuitenkin edelleen suuria haasteita, joiden vuoksi ne eivät pysty hyödyntämään koko taloudellista potentiaaliaan ja saavuttamaan yhdenmukaisuutta EU:n kanssa. Vaikka kasvu on kiihtynyt, työpaikkoja on syntynyt ja tulot ovat kasvaneet viime vuosina jonkin verran, maat ovat jääneet jälkeen talousrakenteidensa uudistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa. Niiden työttömyysaste, erityisesti nuorten parissa, on edelleen korkea, osaamisen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta on merkittävä, epävirallisen talouden osuus on pysynyt suurena, aivovuoto on ongelma, naisten työvoimaosuus on pieni ja innovointi on vähäistä. Alueen koulutusjärjestelmien laadun ja relevanssin parantaminen sekä työnantajien ja oppilaitosten välisten yhteyksien tiivistäminen on olennaista. Investointiympäristö on säilynyt pitkälti muuttumattomana. Sille ovat ominaisia oikeusvaltion heikkous, riittämätön valtiontukien valvonta, syvään juurtunut harmaa talous, yritysten vaikeus saada rahoitusta sekä matala alueellisen yhdentymisen ja yhteenliitettävyyden taso. Valtio puuttuu edelleen talouteen. Infrastruktuuria on parannettava merkittävästi ja investoinnit olisi kanavoitava yhden hankejatkumon kautta ja niiden olisi oltava yhdenmukaisia EU:n kanssa sovittujen painopisteiden kanssa. Suuria investointeja koskevat päätökset olisi tehtävä avoimesti ja asianmukaista huolellisuutta noudattaen, kuten tehdään Länsi-Balkanin investointikehyksen kautta rahoitetuissa yhteenliitettävyyshankkeissa.
Covid-19-kriisin aikana on keskitytty erityisesti varmistamaan esteetön tavaroiden liikkuminen (etenkin välttämättömät elintarvikkeet ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet). Tätä varten EU ja Länsi-Balkanin kumppanit perustivat kriittisille rajanylityspaikoille vihreitä kaistoja ja jälkimmäiset tekivät niin myös alueen sisäisessä kaupassa hyvin koordinoidusti ja nopeasti.
EU on edelleen Länsi-Balkanin selvästi suurin kauppakumppani, jonka osuus tavarakaupan kokonaismäärästä oli 69,4 prosenttia vuonna 2019 (82,9 prosenttia kokonaisviennistä ja 61,8 prosenttia kokonaistuonnista). Vuodesta 2009 lähtien kauppa on kasvanut 129,6 prosenttia.
EU:n yritykset ovat alueen suurimpia investoijia. Niiden osuus suorista ulkomaisista sijoituksista on 73 prosenttia. Ne siis muodostavat alueen suurimman kasvua ja työllisyyttä vauhdittavan ulkoisen tekijän. On tärkeää vahvistaa alueen selviytymiskykyä sen varmistamiseksi, että kaikessa ulkomaalaisrahoitteisessa taloudellisessa toiminnassa noudatetaan aukottomasti EU:n arvoja, normeja ja standardeja, erityisesti keskeisillä aloilla, joita ovat esimerkiksi oikeusvaltioperiaate, julkiset hankinnat, ympäristö, energia, infrastruktuuri ja kilpailu. Kolmansien maiden liiketoiminnan ja investointien lisäämisessä Länsi-Balkanilla sivuutetaan usein sosioekonominen ja rahoituksellinen kestävyys sekä julkisia hankintoja koskevat EU:n säännöt. Tämä voi johtaa korkeaan velka-asteeseen, EU:n yritysten sulkemiseen markkinoilta, koska ne eivät pysty kilpailemaan, julkisten varojen epäoptimaaliseen käyttöön ja strategisten resurssien hallinnan luovuttamiseen.
Tämän tiedonannon ohessa hyväksytyllä alueen talous- ja investointiohjelmalla on merkittävä rooli edellä kuvattujen haasteiden ratkaisemisessa sekä talouskasvun ja investointien edistämisessä molempia osapuolia hyödyttävällä ja kestävällä tavalla.
Turkin osalta on edelleen vakavia huolia markkinatalouden toiminnasta. Taantuma ja kotimaisen kysynnän nopea lasku johtivat huomattavaan käänteeseen ja vaihtotaseen alijäämän umpeutumiseen, mutta Turkin ulkoinen rahoitustarve on edelleen suuri, mikä altistaa talouden sijoittajien mielialan muutoksille ja seuraamusten riskille. Aiemmin erittäin korkea inflaatio hidastui mutta pysyi selvästi tavoitteen yläpuolella. Talous elpyi vuoden 2019 jälkipuoliskolla julkisen sektorin elvyttävien toimien ja nettoviennin voimakkaan vaikutuksen ansiosta. Elpyminen on kuitenkin edelleen haurasta, kun otetaan huomioon heikot työmarkkinat, yritysten taseiden korjaustarve ja jatkuva geopoliittinen epävarmuus. Turkin epävirallinen sektori on edelleen suuri. Valtio puuttui edelleen hinnanmuodostusmekanismeihin, valtiontukien täytäntöönpanosäännöt, sääntöjen valvonta ja avoimuus ovat edelleen puutteellisia, eikä institutionaalinen rakenne ole edelleenkään valmis. Turkin talouden ohjausjärjestelmä heikkeni entisestään, sillä toistuva poliittinen painostus heikentää riippumattomien instituutioiden uskottavuutta ja toimintaa. Turkin on saatava markkinauudistusten taantuva kehitys käännettyä. Turkki on edelleen hyvin yhdentynyt EU:n markkinoihin sekä kaupan että investointien osalta, mutta EU:n suhteellinen osuus Turkin ulkomaankaupasta on pienentynyt (EU:n osuus Turkin viennistä laski 50 prosentista 48,5 prosenttiin ja tuonnista 36,25 prosentista 34,2 prosenttiin vuosien 2018 ja 2019 välillä) samalla kun Turkki poikkeaa yhä enemmän EU:n ja Turkin tulliliiton mukaisista velvoitteistaan. Koulutuksen laadussa ja saatavuudessa on edelleen vakavia ongelmia. Naisilla on vaikeuksia saada laadukasta koulutusta ja päästä työmarkkinoille.
III.KYKY TÄYTTÄÄ JÄSENYYSVELVOITTEET
Länsi-Balkan on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n vaatimuksiin useilla aloilla, vaikkakin vaihtelevaan tahtiin.
Useimmat Länsi-Balkanin maat ovat jo kohtalaisen valmistautuneita monilla sisämarkkinoiden aloilla: tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus, kilpailupolitiikka, rahoituspalvelut sekä kuluttajien ja terveyden suojelu. Montenegro ja Serbia ovat hyvin valmistautuneita yhtiöoikeuden sekä immateriaalioikeuksien alalla. Serbia on edistynyt hyvin sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden, yhtiöoikeuden, immateriaalioikeuksien, kilpailupolitiikan ja rahoituspalvelujen aloilla.
Useimmissa Länsi-Balkanin maissa valmistautumisen taso on kohtalainen kilpailukykyyn ja osallistavaan kasvuun liittyvillä aloilla, joita ovat tietoyhteiskunta ja media, verotus, talous- ja rahapolitiikka sekä yritys- ja teollisuuspolitiikka. Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia ovat kohtuullisen valmistautuneita tietoyhteiskunnan ja audiovisuaalisen median alalla; ne ovat edistyneet myös digitaalistrategioissa ja sähköisissä viranomaispalveluissa. Kosovo on jossain määrin valmistautunut näillä aloilla, kun taas Bosnia ja Hertsegovina on valmistautumisen alkuvaiheessa. Montenegro on edistynyt hyvin verotuksen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla. Montenegro ja Serbia ovat hyvin valmistautuneita tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Tulliliiton alalla hyvin edistynyt Pohjois-Makedonia sekä Serbia ovat hyvin valmistautuneita, kun taas Albania, Kosovo ja Montenegro ovat valmistautuneet kohtalaisesti. Bosnia ja Hertsegovina on jonkin verran valmistautunut. Kaikkialla on kuitenkin toteutettava sosioekonomisia uudistuksia, joista on apua nykyisten rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa, heikon kilpailukyvyn parantamisessa, korkean työttömyyden madaltamisessa sekä covid-19-pandemian vaikutusten lievittämisessä.
Vihreä siirtymä ja kestävät yhteydet ovat avaintekijöitä taloudellisessa yhdentymisessä alueen sisällä ja EU:n kanssa, sillä ne helpottavat rajat ylittävää kauppaa alueella ja tuottavat todellisia hyötyjä yrityksille ja kansalaisille. Serbia ja osittain Montenegro ovat hyvin valmistautuneita liikennepolitiikan alalla. Pohjois-Makedonia on edistynyt hyvin energia-alalla ja valmistautunut hyvin Euroopan laajuisiin verkkoihin, kun taas Montenegron ja Serbian valmistautumisaste on kohtalainen. Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat jossain määrin valmistautuneet ympäristö- ja ilmastonmuutosasioissa, Kosovo on alkuvaiheessa ja Bosnia ja Hertsegovina alkuvaiheessa / jossain määrin valmistautunut. Kaikkien maiden on tehostettava merkittävästi toimiaan tällä alalla.
Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion osalta Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat valmistautuneet kohtalaisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla, kun taas Albania, Kosovo ja Serbia ovat valmistautuneet jossain määrin ja Bosnia ja Hertsegovina on alkuvaiheessa. Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat edistyneet hyvin myös elintarviketurvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan alalla. Lisäksi Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) osapuolet ovat tehneet päätöksen hedelmien ja vihannesten kaupan helpottamisesta. Aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden koordinoinnin osalta Länsi-Balkanin kumppanit ovat kohtuullisen valmistautuneita lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa, joka on vasta alkuvaiheessa.
Laajentumismaiden on myös nopeutettava ja jatkettava mukautumista EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP), mukaan lukien rajoittavat toimenpiteet. Länsi-Balkanilla Albania ja Montenegro ovat edelleen yhtyneet täysin kaikkiin YUTP-kantoihin (korkean edustajan EU:n puolesta antamat julkilausumat ja neuvoston päätökset rajoittavista toimenpiteistä). Serbia jatkoi tiiviiden suhteiden ja strategisten kumppanuuksien kehittämistä useiden maailman maiden, kuten Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen, kanssa. Serbian yhteistyö Kiinan kanssa lisääntyi covid-19-kriisin aikana, ja sitä leimasi korkeiden virkamiesten Kiina-myönteinen ja EU-skeptinen retoriikka. Turkin ulkopolitiikka on enenevässä määrin ristiriidassa YUTP:n painopisteiden kanssa, mikä johtuu erityisesti Turkin sotilasoperaatioista Koillis-Syyriassa ja Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kanssa allekirjoitetuista kahdesta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Niistä toinen koskee turvallisuusyhteistyötä, ja se on lisännyt Turkin tukea kansallisen sovinnon hallitukselle. Toinen koskee merialueiden lainkäyttövallan määrittelyä, eikä siinä oteta huomioon Kreikan saarten suvereniteettioikeuksia.
Turkki on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön, joskin hyvin hitaasti ja hajanaisesti, mikä osoittaa, että yleistä yhdenmukaistamisstrategiaa ei ole. Taantumista tapahtui edelleen monissa tärkeissä asioissa kilpailun, tietoyhteiskunnan ja median, talous- ja rahapolitiikan, tulliliiton, ulkosuhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Turkin valmistelut ovat pitkällä yhtiöoikeuden, Euroopan laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla, ja se on valmistautunut hyvin tavaroiden vapaan liikkuvuuden, immateriaalioikeuksien, rahoituspalvelujen, yritys- ja teollisuuspolitiikan, kuluttajien ja terveyden suojelun, tulliliiton ja varainhoidon valvonnan aloilla.
IV.ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA HYVÄT NAAPURUUSSUHTEET
Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat vakautus- ja assosiaatioprosessin ja laajentumisprosessin keskeisiä osatekijöitä. Säännöllistä hallitustenvälistä yhteydenpitoa ja teknistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla on jatkettu.
Osallistavat alueelliset järjestöt – alueellinen yhteistyöneuvosto, liikenneyhteisö ja CEFTA – ovat olleet keskeisessä asemassa toteutettaessa alueen toimia covid-19-kriisissä. Ne koordinoivat toimia tehokkaasti keskenään sekä kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden ja komission kanssa.
Alueellinen yhteistyö tuotti edelleen tuloksia. Liitettävyysagendalla edistettiin liikenne- ja energiaverkkojen kehittämistä. Huomattavia lisätoimia kuitenkin tarvitaan kaikkien alueellisiin sopimuksiin sisältyvien velvoitteiden ja sitoumusten täyttämiseksi, mikä koskee myös vuonna 2015 sovittujen, yhteenliitettävyyttä koskevien uudistustoimien täytäntöönpanoa. Alueen maiden on otettava tämä asia täysin omakseen. Kaikkien Länsi-Balkanin kumppanien olisi voitava osallistua esteettä ja täysipainoisesti alueellisiin yhteistyöaloitteisiin ja -tapahtumiin. Erasmus+ -ohjelma on edelleen edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua nuorten keskuudessa.
Sekä Poznańissa vuonna 2019 pidetty Länsi-Balkanin huippukokous että Zagrebissa toukokuussa 2020 pidetty EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous tarjosivat alueen johtajille mahdollisuuden sopia kunnianhimoisen vihreän ja digitaalisen siirtymän jatkamisesta ja yhteenliitettävyyden edelleen kehittämisestä kaikilla osa-alueilla: liikenteessä, energia-alalla, digitaaliyhteyksien sekä ihmisten välisten yhteyksien osalta. Johtajat toivoivat alueelle vihreää toimintasuunnitelmaa, jolla edistettäisiin suoraan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, houkuteltaisiin alueelle lisää investointeja ja matkailijoita ja mahdollistettaisiin vihreän kasvun ja kiertotalouden huomattavan taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen. Tämä vihreä toimintasuunnitelma liittyy alueen talous- ja investointiohjelmaan.
Alueellinen yhdentyminen on keskeinen tekijä elintason kohentamisessa Länsi-Balkanilla. Kun luodaan alueellinen talousalue, kilpailu lisääntyy ja saadaan mittakaava- ja tuottavuusetuja. Alueelliset markkinat lisäävät alueen sisäistä kauppaa ja tekevät Länsi-Balkanista houkuttelevamman sijoituskohteen. Markkinoiden yhdentyminen auttaa kehittämään uusia arvoketjuja ja lisäämään alueen houkuttelevuutta suorille ulkomaisille investoinneille. Liikenne- ja energiayhteyksien parantaminen nopeuttaa liittymistä Euroopan laajuisiin verkkoihin. Liikenneyhteisö tukee ja vahvistaa liitettävyysagendan täytäntöönpanoa.
Nopeat ja turvalliset digitaaliset yhteydet ovat olennainen osa uudistuksia, joita tarvitaan markkinoiden ja investointien kannalta suotuisan ympäristön luomiseksi Länsi-Balkanilla. Osana alueellista talousaluetta huhtikuussa 2019 allekirjoitettu uusi alueellinen verkkovierailusopimus on johtanut verkkovierailumaksujen asteittaiseen alentamiseen heinäkuusta 2019 alkaen kunnes ne poistetaan kokonaan heinäkuussa 2021. Sopimus antaa myös mahdollisuuden etenemissuunnitelman laatimiseksi, jotta verkkovierailumaksuja Länsi-Balkanin ja EU:n välillä voidaan alentaa, kuten Länsi-Balkanin digitaalistrategiassa todetaan.
Kaupan alalla kauan odotetut CEFTA:n päätökset sisältävät palvelukaupan vapauttamista koskevan lisäpöytäkirjan nro 6 hyväksymisen, valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroisen tunnustamisen sekä hedelmien ja vihannesten kaupan helpottamista koskevan sopimuksen hyväksymisen.
Julistus korkeakoulututkintotodistusten tunnustamisesta hyväksyttiin Poznańissa heinäkuussa 2019 pidetyssä Länsi-Balkanin huippukokouksessa. Siinä esitetään automaattinen malli ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen ja opintojaksojen tunnustamiseksi, ja se on tärkeä osa pyrkimyksiä tiivistää alueellista taloudellista yhdentymistä. Lisätoimia tarvitaan, jotta voitaisiin edetä ammattipätevyyden vastavuoroisessa tunnustamisessa, mikä lisäisi työmarkkinoiden yhdentymistä ja tarjoaisi alueen nuorille kipeästi kaivattuja mahdollisuuksia.
Menneisyyden painolastista irrottautuminen ja 1990-luvun konflikteista johtuvien riitojen ratkaiseminen on edelleen ratkaisevan tärkeää. Ratkaisematta on vielä tärkeitä kahdenvälisiä kysymyksiä, kuten rajakysymyksiä, oikeuden tarjoaminen sotarikosten uhreille, jäljellä olevien kadonneiden henkilöiden tunnistaminen ja totuudenmukaisten selvitysten laatiminen aiemmista alueellisista hirmuteoista. EU:ssa ei ole sijaa provosoivalle retoriikalle, saati sotarikollisten ihannoinnille – kenenkään taholta.
Yksi alueen kiireellisimmistä kysymyksistä on edelleen Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointi. Niiden suhteet ovat edelleen vaikeat. Kosovon virkamieshallitus poisti 1. huhtikuuta 2020 Serbiasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevaan tuontiin sovelletun 100 prosentin tullin, joka oli ollut voimassa marraskuusta 2018, ja kaikki vastavuoroiset toimet kumottiin 6. kesäkuuta. EU:n tukeman vuoropuhelun käynnistäminen uudelleen heinäkuussa 2020 ja molempien osapuolten sitoutuminen siihen uudelleen on myönteinen ensiaskel. Tämän jälkeen tarvitaan konkreettista edistystä kohti kattavaa ja oikeudellisesti sitovaa normalisointisopimusta.
Kaikkien osapuolten on vilpittömästi jatkettava voimassa olevien sopimusten täytäntöönpanoa, mukaan lukien Pohjois-Makedonian ja Kreikan välinen Prespan sopimus ja sopimus hyvistä naapuruussuhteista Bulgarian kanssa.
Jännitteet itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä heikensivät edelleen alueellista vakautta ja turvallisuutta. Ottaen huomioon Turkin jatkuvan luvattoman hiilivetyjen etsinnän Kyproksen merialueilla, yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kanssa sekä Kreikkaan kohdistuvien provosoivien toimien voimakkaan lisääntymisen komissio on toistuvasti kehottanut Turkkia välttämään kaikkia sellaisia uhkia, kiistanaiheita tai toimia, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti hyviin naapuruussuhteisiin ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Komissio on myös toistuvasti korostanut EU:n jäsenvaltioiden kaikkia suvereniteettioikeuksia. Näihin kuuluvat muun muassa oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja oikeus tutkia ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, kuten YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Kaikkien rannikkonaapurivaltioiden suvereniteettia ja suvereniteettioikeuksia niiden – myös niiden saarten – merialueilla on kunnioitettava, ja talousvyöhykkeiden ja mannerjalustan rajojen määrittämisestä olisi käytävä vuoropuhelua ja neuvotteluja vilpittömässä mielessä kunnioittaen täysin kansainvälistä oikeutta ja noudattaen hyvien naapuruussuhteiden periaatetta. EU hyväksyi Turkin luvattoman poraustoiminnan johdosta marraskuussa 2019 kehyksen Turkkiin kohdistettavia kohdennettuja toimenpiteitä varten ja päätti helmikuussa 2020 lisätä kaksi henkilöä pakotekehyksen mukaiseen luetteloon. Turkkilaisen tutkimusaluksen vetäytyminen 12. syyskuuta 2020 avasi mahdollisuuden ilmoittaa tunnustelujen käynnistämisestä uudelleen Kreikan kanssa.
Eurooppa-neuvosto tuomitsi päätelmissään 1. lokakuuta 2020 voimakkaasti Kyproksen tasavallan suvereniteettioikeuksien loukkaamisen, joka on lopetettava. Se korosti, että EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren vakaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä yhteistyöhön perustuvan molempia osapuolia hyödyttävän suhteen kehittämiseen Turkin kanssa. Tältä osin ehdottomana vaatimuksena on vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä sekä pidättäytyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat EU:n intressien vastaisia ja rikkovat kansainvälistä oikeutta sekä EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. EU suhtautui myönteisesti Kreikan ja Turkin luottamusta rakentaviin toimiin sekä ilmoitukseen siitä, että ne jatkavat suoria tunnustelevia neuvotteluja, jotka tähtäävät kummankin maan mannerjalustan ja talousvyöhykkeen määrittelyyn. Näitä toimia on jatkettava ja laajennettava.
On erittäin tärkeää, että Turkki on edelleen sitoutunut neuvotteluihin Kyproksen kysymyksen oikeudenmukaisesta, kokonaisvaltaisesta ja toteuttamiskelpoisesta ratkaisusta YK:n puitteissa ja asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti ja että se edistää niitä konkreettisesti. On tärkeää ylläpitää edistystä, joka on saatu aikaan YK:n johdolla käydyissä neuvotteluissa Kyproksen tilanteesta, ja jatkaa oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun, myös sen ulkoisten näkökohtien, valmisteluja. Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa ja pantava EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja kaikilta osin täytäntöön ja edistyttävä suhteiden normalisoinnissa Kyproksen kanssa.
V.PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
Edellä esitetyn analyysin ja liitteenä oleviin maakohtaisiin yhteenvetoihin sisältyvien arvioiden perusteella komissio esittää seuraavat päätelmät ja suositukset:
I
1.Uskottava laajentumispolitiikka on geostrateginen investointi rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun koko Euroopassa. Laajentumispolitiikka perustuu tiukkoihin mutta oikeudenmukaisiin ehtoihin ja omien ansioiden periaatteeseen. Se tukee kumppanimaiden muuttumista ja modernisaatiota ympäristössä, joka on kokonaisuudessaan haastava. Kumppanimaiden poliittinen tahto ja päättäväisyys ovat onnistumisen avaintekijöitä.
2.EU:n laajentumisagendassa tapahtui merkittävää kehitystä, kun komission uudistetun lähestymistavan perustaksi otettiin kolme keskeistä pilaria: ehdotus liittymisprosessin tehostamisesta, neuvoston päätös liittymisneuvottelujen aloittamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa sekä ehdotus Länsi-Balkanin talous- ja investointiohjelmaksi, joka hyväksytään samanaikaisesti tämän tiedonannon kanssa.
3.Euroopan komission helmikuussa 2020 esittämä ja neuvoston maaliskuussa hyväksymä ehdotus tehostaa entisestään liittymisprosessia tekemällä siitä ennakoitavamman, uskottavamman ja dynaamisemman ja lisäämällä sen poliittista ohjausta. Komission ehdotuksessa korostetaan sellaisen ansioiden mukaisen liittymisprosessin merkitystä, joka perustuu EU:n ja Länsi-Balkanin kumppaneiden keskinäiselle luottamukselle ja selkeille sitoumuksille. Uudistuksia oikeusvaltion, demokraattisten instituutioiden toiminnan, julkishallinnon ja talouden keskeisillä aloilla painotetaan entistä enemmän. Länsi-Balkanin maiden on myös edistyttävä sovinnonteossa, hyvissä naapuruussuhteissa ja alueellisessa yhteistyössä.
4.Maaliskuussa 2020 kokoontunut yleisten asioiden neuvosto päätti myös aloittaa liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa antaen tunnustusta näiden maiden edistymiselle uudistuksissa.
5.Uuden EU:n erityisedustajan nimittäminen huhtikuussa 2020 Belgradin ja Pristinan välistä vuoropuhelua ja muita Länsi-Balkanin alueellisia kysymyksiä varten oli lisäosoitus siitä, miten tärkeänä EU pitää sekä aluetta että Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointia. EU:n tukema vuoropuhelu käynnistettiin uudelleen heinäkuussa, ja tähän mennessä on pidetty useita korkean tason ja valmistelutason kokouksia.
6.Zagrebin julistuksessa 6. toukokuuta 2020 vahvistettiin yksiselitteisesti Länsi-Balkanin kumppaneiden Eurooppa-perspektiivi. Länsi-Balkanin johtajat ovat vahvistaneet sitoutumisensa tähän Eurooppa-perspektiiviin ja välttämättömiin keskeisiin uudistuksiin vakaana strategisena valintanaan. Sitoutumisen uskottavuus riippuu myös selkeästä julkisesta viestinnästä ja tarvittavien uudistusten toteuttamisesta. Zagrebin julistuksessa pyydettiin Euroopan komissiota laatimaan vankka talous- ja investointiohjelma alueen talouksien tueksi.
7.Turkki on edelleen EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismin torjunta, talous, kauppa, energia ja liikenne. Neuvosto toisti kesäkuussa 2019, että Turkki jatkaa etääntymistä EU:sta ja että liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita. Tämän arvioinnin perustana olevat tosiseikat pitävät yhä paikkansa.
8.Vuotta 2020 ovat leimanneet myös covid-19-pandemian tuhoisat vaikutukset. Kaikkien laajentumismaiden viranomaiset ovat toteuttaneet tiukkoja toimenpiteitä pandemian ja sen terveysvaikutusten rajoittamiseksi sekä sen sosioekonomisten seurausten lievittämiseksi. Pandemian taloudellinen vaikutus on kuitenkin huomattava, mikä jättää vain vähän liikkumavaraa julkisen talouden toimille. Poikkeustoimien on oltava oikeasuhteisia ja määräaikaisia ja niissä on kunnioitettava perusvapauksia, sananvapaus mukaan luettuna.
9.Vaikka EU on itsekin kärsinyt kriisistä vakavasti, se on järjestänyt yli 3.3 miljardin euron apupaketin, joka sisältää välitöntä apua terveyshaasteisiin sekä huomattavaa rahoitusta alueen talouden elvyttämiseen. EU kohtelee Länsi-Balkanin maita etuoikeutettuina kumppaneina myös myöntämällä niille pääsyn moniin aloitteisiin ja välineisiin, jotka on yleensä varattu EU:n jäsenvaltioille. Tämä EU:n antama tuki on paljon mittavampaa kuin mitä yksikään muu kumppani on antanut alueelle, mikä kertoo alueen strategisesta merkityksestä.
II
10.Montenegrossa viranomaisten julkinen poliittinen sitoutuminen strategiseen EU-jäsenyystavoitteeseen mainitaan säännöllisesti ja johdonmukaisesti maan keskeiseksi tavoitteeksi, ja yleisesti ottaen tämä näkyy asiaan liittyvissä poliittisissa päätöksissä. Tähän on kuulunut muun muassa se, että maa on jatkuvasti täysin linjassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Komission arvion mukaan edistyminen oikeusvaltiota koskevissa luvuissa ja muissa liittymisneuvottelujen luvuissa on kaiken kaikkiaan neuvottelukehyksen mukaisesti tasapainossa. Montenegro on edistynyt tarkastelujakson aikana vähän oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla (23 luku) ja jonkin verran oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla (24 luku). Sen jälkeen kun viimeinen luku avattiin kesäkuussa 2020, yleinen edistyminen liittymisneuvotteluissa ja muiden lukujen sulkeminen toistaiseksi edellyttää, että 23 ja 24 luvuissa asetetut oikeusvaltiota koskevat välitavoitteet saavutetaan.
Montenegro on tehnyt paljon oikeusvaltioon liittyviä uudistuksia oikeudelliseen ja institutionaaliseen kehykseensä, ja useimmilla aloilla on saavutettu lisää tuloksia. Päättämisedellytysten määrittely on EU:lle tilaisuus asettaa selvät vaatimukset, jotka Montenegron on täytettävä ennen kuin nämä kaksi neuvottelulukua voidaan sulkea. Montenegro pääsee liittymisprosessin tähän vaiheeseen vain, jos se korjaa jäljellä olevat puutteet sananvapauden, tiedotusvälineiden vapauden ja korruption torjunnan keskeisillä aloilla ja korjaa ongelmat, jotka koskevat poliittista vaikuttamista ja puuttuvia nimityksiä tärkeimmissä riippumattomissa instituutioissa ja oikeuslaitoksessa perääntymättä aiemmissa oikeuslaitoksen uudistamista koskevissa saavutuksissa. Montenegro on edistynyt tasaisesti kaikissa neuvotteluluvuissa, mutta tällä hetkellä mikään luku ei täytä kaikkia sulkemisen edellytyksiä.
Covid-19-pandemian yhteydessä Montenegro toteutti monenlaisia toimenpiteitä, mukaan lukien tiukka ulkonaliikkumiskielto tiettyinä tunteina ja liikkumisrajoitukset. Parlamentti ei osallistunut covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettujen alkuperäisten toimenpiteiden päätöksentekoprosessiin, mutta sille ilmoitettiin toteutetuista toimenpiteistä ja se hyväksyi useita taloudellisia toimenpidepaketteja.
Vaalien alla oli paljon jännitteitä ja epäluottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Väliaikainen parlamentin valiokunta ei kyennyt päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi saattamaan työtään päätökseen, minkä takia 30. elokuuta 2020 pidetyt parlamenttivaalit järjestettiin suurelta osin samanlaisissa puitteissa kuin ennenkin. Yksikään puolue ei boikotoinut vaaleja. ODIHR:n alustavan arvion mukaan Montenegron vaalit perustuivat kilpailuun, ja ne järjestettiin ympäristössä, jossa näkemykset kirkosta ja kansallisesta identiteetistä olivat voimakkaasti jakautuneita. Kampanjointi sujui rauhallisesti vastakkainasettelua usein ruokkivista äänenpainoista huolimatta. Kilpailijat pystyivät tuomaan viestiään esiin, mutta hallitseva puolue sai perusteetonta etua käyttämällä väärin valtaa ja hallitsemalla medianäkyvyyttä. Haastava covid-19-tilanne ei haitannut äänestämistä: äänestysaktiivisuus oli ennätyksellisen korkea, 76,6 prosenttia äänioikeutetuista. Voidakseen edetä kohti EU-jäsenyyttä vasta muodostetun parlamentin ja hallituksen on säilytettävä laaja yksimielisyys EU:hun liittyvistä poliittisista ja taloudellisista uudistuksista ja keskityttävä erityisesti oikeusvaltiota koskevien välitavoitteiden saavuttamiseen.
Strategisten politiikka-asiakirjojen suunnittelussa ja laadunvalvonnassa on edistytty hyvin. Hallituksen käytäntö, joka koskee valtion tukemia asuntoja tai edullisia lainoja oikeuslaitoksen ja riippumattomien instituutioiden jäsenille, herätti kuitenkin huolta keskinäisen valvontajärjestelmän tehokkuudesta. Sen eteen olisi tehtävä enemmän, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua mielekkäällä tavalla sekä liittymis- että lainsäädäntöprosesseihin.
Vuonna 2019 talous kasvoi voimakkaasti (3,6 prosenttia). BKT:n kasvu johtui ennätysmäisestä matkailukaudesta, mikä lisäsi yksityistä kulutusta ja palvelujen vientiä. Taloudellinen suorituskyky heikkenee kuitenkin vuonna 2020 covid-19-epidemian kielteisten vaikutusten vuoksi, sillä Montenegron talous on vahvasti riippuvainen matkailusta. Covid-19 on pahentanut rakenteellisia heikkouksia, mikä korostaa uudistusten suurta tarvetta erityisesti kansanterveyden, työllisyyden, sosiaalisen suojelun ja liiketoimintaympäristön suhteen.
11.Serbian hallituksen puheiden mukaan EU-jäsenyys on edelleen strateginen tavoite. On kuitenkin tarpeen lisätä yksiselitteistä, objektiivista ja myönteistä viestintää EU:sta, joka on Serbian tärkein poliittinen ja taloudellinen kumppani.
Serbian edistyminen oikeusvaltiokysymyksissä ja suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa on olennaisen tärkeää ja määrittää jatkossakin liittymisneuvottelujen yleisen tahdin. Serbia on edistynyt tarkastelujakson aikana erittäin vähän oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla (23 luku) ja jonkin verran oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla (24 luku). Serbian ja Kosovon suhteet ovat edelleen vaikeat, joskin EU:n tukeman vuoropuhelun käynnistäminen uudelleen heinäkuussa on erittäin myönteinen askel. Kaiken kaikkiaan komissio arvioi, että edistyminen oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisessa ja suhteiden normalisoinnissa on yleisesti ottaen tasapainossa muita lukuja koskevien neuvottelujen etenemisen kanssa.
Edistyminen oikeusvaltion suhteen ei kuitenkaan ole niin nopeaa ja tehokasta kuin neuvottelevalta maalta voitaisiin odottaa. Serbian on kiireesti nopeutettava ja syvennettävä uudistuksia, jotka koskevat erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta, korruption torjuntaa, tiedotusvälineiden vapautta, sotarikosten käsittelyä maan sisällä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Serbian olisi myös pyrittävä saavuttamaan 23 ja 24 lukujen välitavoitteet muun muassa panemalla näitä neuvottelulukuja koskevat tarkistetut toimintasuunnitelmat täytäntöön tulossuuntautuneella tavalla.
Kosovon-suhteiden normalisoinnin osalta Serbia osoitti sitoutuneisuutta uudelleen käynnistettyyn vuoropuheluprosessiin. Serbian on toteutettava uusia määrätietoisia toimia edellytysten luomiseksi kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi Kosovon kanssa. Sopimus on erittäin tärkeä ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä. Serbian olisi myös pidettävä kiinni kaikesta vuoropuhelussa aiemmin sovitusta ja jatkettava sovittujen toimien täytäntöönpanoa.
Serbian poliittiselle kentälle on ominaista jatkuva kahtiajako. Hallitus julisti covid-19-tilanteen vuoksi maaliskuussa 2020 poikkeustilan ja määräsi laajoja väliaikaisia toimenpiteitä. Parlamentti kokoontui vasta hieman yli kuusi viikkoa poikkeustilan julistamisen jälkeen, mikä rajoitti sen kykyä valvoa toimeenpanevia elimiä. Alun perin huhtikuulle 2020 suunniteltuja parlamentti-, alue- ja paikallisvaaleja lykättiin 21. kesäkuuta saakka. Vaikka vaalijärjestelyt sujuivat tehokkaasti, hallituspuolueet olivat näkyvimmässä asemassa, myös tiedotusvälineissä. Useat oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja vedoten huoliin demokratiasta ja epätasapuolisuudesta, vaikka Euroopan parlamentin johdolla oli pyritty saavuttamaan puolueiden välinen yhteisymmärrys vaaliuudistuksista. Serbian uuden parlamentin jäsenistä suurin osa edustaa hallituskoalitioon kuuluvia puolueita. Varteenotettavaa oppositiota ei ole.
Serbia on edelleen tärkeä kumppani EU:n YTPP-operaatioissa, mutta sen linjojen yhdenmukaisuus EU:n ulkopolitiikan kanssa on edelleen vähäistä.
Serbia ei ole vielä merkittävästi vähentänyt julkishallintonsa ylemmän johdon tilapäisten viranhaltijoiden liiallista määrää. Avoimuuden puute ja ansioihin perustuvan palvelukseenottomenettelyn noudattamattomuus korkeiden virkojen täyttämisessä on yhä huolestuttavampaa. Serbia on tehostanut työtä lainsäädäntönsä yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön kanssa taloutta ja sisämarkkinoita koskevien lukujen osalta. Talousuudistukset tuottivat edelleen tuloksia, erityisesti makrotalouden vakauttamisen osalta. Työmarkkinoiden toimivuus parani edelleen. Verohallinnon uudistuksissa ja valtion omistamien pankkien yksityistämisessä edistyttiin, kun taas eräät muut keskeiset – erityisesti julkishallinnon ja valtion omistamien yritysten – uudistukset etenivät edelleen hitaasti. Valtiolla on edelleen suuri osuus taloudessa. Covid-19-kriisin ennustetaan heikentävän voimakkaasti talousnäkymiä vuonna 2020 erityisesti BKT:n kasvun, julkisen talouden ja työllisyyden osalta.
12.Pohjois-Makedonia on edistynyt strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa, kun liittymisneuvottelut EU:n ja Naton kanssa päätettiin aloittaa maaliskuussa 2020. Viranomaiset osoittivat edelleen julkisesti sitoutuneensa etenemään kohti EU-jäsenyyttä. Maalis- ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi julistettiin covid-19-pandemian vuoksi poikkeustila, minkä johdosta virkamieshallitus pystyi hallitsemaan maata asetuksilla yhteistyössä pääoppositiopuoluetta edustavien ministerien ja heidän sijaistensa kanssa. Pohjois-Makedonia toteutti toimenpiteitä pandemian hillitsemiseksi, kansalaistensa terveyden suojelemiseksi ja kriisin sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi muun muassa ainutlaatuisella EU:n tuella. Puolueet päättivät pandemiasta johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi lykätä ennenaikaisia vaaleja huhtikuusta heinäkuuhun 2020. ODIHR:n mukaan 15. heinäkuuta pidetyt parlamenttivaalit sujuivat yleisesti ottaen hyvin ja ehdokkaat saattoivat kampanjoida vapaasti, mutta oikeudellista vakautta heikensivät oikeudellisen kehyksen huomattavat muutokset ja myöhemmin hallituksen asetukset.
Pohjois-Makedonia on jatkanut tarkastelujakson aikana EU-uudistusten edistämistä osallistavalla tavalla yhdessä parlamentin opposition, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pohjois-Makedonia tehosti toimiaan ja saavutti lisää konkreettisia ja kestäviä tuloksia muun muassa kesäkuussa 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä määritellyillä keskeisillä aloilla. Näiden rakenneuudistusten kestävyys taataan pitkän aikavälin prosessilla, joka edellyttää pysyvää sitoutumista sekä hallitukselta että oppositiolta. Heinäkuun 2020 vaalien jälkeen uusi hallitus on sitoutunut jatkamaan ja nopeuttamaan EU:hun liittyvien uudistusten täytäntöönpanoa erityisesti oikeusvaltioasioissa, mukaan lukien järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta. Painopiste on asetettava olemassa olevien strategioiden ja lakien täytäntöönpanoon ja jo käytössä olevien välineiden käyttöön EU:n normien mukaisesti. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden parantamisessa on saavutettu merkittäviä tuloksia. Syyttäjänvirastoa koskevan lain hyväksyminen oli tärkeä virstanpylväs. Korruptiotapausten ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja lopullisissa tuomioissa saavutetut tulokset, myös korkealla tasolla, ovat edelleen parantuneet. Entinen ylin erityissyyttäjä sai tuomion virka-aseman väärinkäytöstä nk. kiristysasiassa. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on jatkettava hellittämättä ja avoimella tavalla riippumatta epäiltyjen asemasta tai poliittisesta suuntautumisesta. Korruption ehkäisemiseen keskittyvä valtiollinen komitea on ollut erityisen aktiivinen korruption torjunnassa ja käsitellyt väitteitä nepotismista tai ansioihin perustumattomista nimityksistä. On tärkeää varmistaa, että komitealla on tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat resurssit ja valmiudet. Kaikkien valtion instituutioiden on tehtävä enemmän sen suositusten noudattamiseksi. Julkishallinnon avoimuutta on pyritty lisäämään ottamalla käyttöön avoimuusstrategia ja lisäämällä julkisen sektorin tietojen julkaisemista. Maa on tehnyt tiivistä yhteistyötä Naton ja strategisten kumppanien kanssa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujensa uudistamiseksi. Parlamentin valmiuksia valvoa tiedustelupalveluja on kuitenkin parannettava. Mukautuminen EU:n ulkopolitiikkaan lisääntyi merkittävästi.
Ennen covid-19:n vuonna 2020 aiheuttamaa ulkoista häiriötä talouskasvu kiihtyi 3,6 prosenttiin vuonna 2019 kotimaisen kysynnän vahvistumisen ansiosta, mukaan lukien investointien elpyminen. Kasvua tukivat myös finanssipoliittiset elvytystoimet ja kevyt rahapolitiikka. Työttömyysaste laski 17,3 prosenttiin vuonna 2019 työllisyysasteen noustessa. Epävirallisten työpaikkojen osuus väheni hieman mutta niiden osuus BKT:stä pysyi edelleen huomattavana. Alkukeväästä alkanut covid-19-kriisi alkoi vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn ja julkiseen talouteen. Covid-19-kriisi edellytti mittavia sulkutoimia taloudessa, ja tärkeimpien kauppakumppaneiden vastaavat toimet johtivat kaupan häiriöihin. Näiden seurausten vuoksi talous ajautuu todennäköisesti taantumaan vuonna 2020 ja työmarkkinoiden myönteinen kehitys todennäköisesti kääntyy. Viranomaiset ovat toteuttaneet monenlaisia toimenpiteitä yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi ja kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Viranomaiset toteuttivat lisätoimenpiteitä julkisen talouden avoimuuden parantamiseksi. Sen sijaan julkisen talouden kannalta merkittävät tuloverotuksen ja eläkejärjestelmän uudistukset peruutettiin.
Komissio odottaa Kreikan kanssa tehdyn Prespan sopimuksen ja hyvistä naapuruussuhteista Bulgarian kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon jatkuvan ja korostaa sen tärkeyttä.
Eurooppa-neuvoston jäsenet hyväksyivät maaliskuussa 2020 päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian kanssa. Komissio on neuvoston päätelmien mukaisesti aloittanut tarvittavan valmistelutyön ja odottaa ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia, joka järjestetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelukehyksen.
13.Albania on edistynyt strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa neuvoston päätettyä aloittaa liittymisneuvottelut. Viranomaiset osoittivat edelleen julkisesti sitoutuneensa etenemään kohti EU-jäsenyyttä, jolla onkin kansan vankka tuki. Albania mukautuu edelleen sataprosenttisesti EU:n ulkopolitiikkaan. Covid-19-pandemian puhjettua Albania jatkoi marraskuun 2019 maanjäristyksen jälkeen käyttöön otettua poikkeustilaa kesäkuuhun 2020. Poikkeustilasta huolimatta Albania on edistynyt ratkaisevalla tavalla ja täyttää lähes kaikki ehdot, jotka neuvosto on asettanut ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiselle. Voimakas poliittinen kahtiajako helpottui tammikuussa 2020, jolloin valtaapitävä enemmistö sekä parlamentaarinen ja parlamentin ulkopuolinen oppositio sopivat vaaliuudistuksen edistämisestä. Yhteisymmärrykseen päästiin lopulta 5. kesäkuuta 2020. Parlamentti hyväksyi 23. heinäkuuta 2020 vaalilain muutokset 5. kesäkuuta 2020 saavutetun yhteisymmärryksen mukaisesti. Tällä pantiin täytäntöön ODIHR:n suositukset. Muutoksilla tiukennetaan vaaliprosessin rehellisyyttä ja avoimuutta koskevia vaatimuksia ennen huhtikuussa 2021 pidettäväksi kaavailtuja parlamenttivaaleja. Lisäksi parlamentti hyväksyi 30. heinäkuuta joitakin vaalijärjestelmää koskevia perustuslain muutoksia. Näiden ODIHR:n suosituksiin liittymättömien muutosten täytäntöönpano edellytti vaalilain lisämuutoksia, joista keskusteltiin poliittisessa neuvostossa, mutta kompromissiin ei päästy ennen kuin parlamentti äänesti niistä 5. lokakuuta. Huolimatta 5. kesäkuuta 2020 saavutetun yhteisymmärryksen myönteisistä tuloksista, maan poliittista vuoropuhelua erityisesti vaaliuudistuksesta ja sen täytäntöönpanosta on parannettava.
Tuloksia on saatu lisää myös oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen uudistuksen täytäntöönpanossa, joka on edennyt tasaisesti. Kaikki uudet oikeuslaitoksen itsehallintoelimet ovat täysin toimintakykyisiä ja toimivat tehokkaasti. Korkein oikeus aloitti toimintansa. Myös perustuslakituomioistuimen toiminnassa on edistytty merkittävästi. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikkö SPAK on perustettu, myös siihen kuuluva erikoissyyttäjän virasto, joka on hoitanut tärkeitä tutkintatehtäviään. Keskusrikospoliisiin on nimitetty johtaja. Kaikkien tuomareiden ja syyttäjien väliaikaista uudelleenarviointia (taustaselvityksiä) on jatkettu tasaiseen tahtiin. Se tuotti edelleen konkreettisia tuloksia ja johti erottamiseen tai irtisanoutumiseen 62 prosentissa tapauksista, pääasiassa perusteettomaan varallisuuteen liittyvistä syistä. Taustaselvitykset, joissa on tullut esiin rikosepäilyjä, on toimitettu syyttäjälle. Joukossa on kymmenen entistä korkean tason tuomaria korkeimmasta oikeudesta ja perustuslakituomioistuimesta.
Albania jatkoi korruption torjunnan tehostamista ja edistyi hyvin vakiinnutettuaan operatiiviset koordinointi- ja seurantavalmiudet. Toimia vakuuttavan näytön hankkimiseksi korruption tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja oikeuskäsittelystä jatkettiin. Vaikka meneillään olevien tutkimusten määrä on edelleen suuri, lopulliset tuomiot tapauksissa, joissa on mukana korkean tason virkamiehiä, ovat edelleen vähäisiä. Hiljattain perustettujen korruption torjuntaan erikoistuneiden elinten odotetaan lisäävän merkittävästi yleisiä valmiuksia tutkia korruptiota ja nostaa siitä syytteitä. Toimia jatkettiin myös järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Poliisioperaatiot rikollisjärjestöjen hajottamiseksi ovat edelleen tehostuneet ja edistys on jatkunut hyvänä, myös kannabiksen viljelyn ja kaupan torjumiseksi. Kansainvälinen poliisiyhteistyö varsinkin EU:n jäsenvaltioiden kanssa on lisääntynyt ja johtanut siihen, että useita laajamittaisia lainvalvontaoperaatioita on viety menestyksekkäästi päätökseen. Toimia on jatkettava erityisesti tehostamalla rahanpesun torjuntaa ja jatkamalla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.
Perusoikeuksien osalta toteutetaan parhaillaan toimia kattavan maareformin toteuttamiseksi ja omistusoikeuksien vakiinnuttamiseksi. Laki siirtymäkauden omistusoikeusprosessien loppuun saattamisesta hyväksyttiin Venetsian komission suositusten pohjalta. Rekisteröinti- ja korvausmenettelyt jatkuvat. Albanian on nopeasti hyväksyttävä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan vuoden 2017 puitelakiin liittyvä, vielä puuttuva täytäntöönpanolainsäädäntö. Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2019 uuden tiedotusvälineitä koskevan lain, jota tarkistetaan parhaillaan Venetsian komission lausunnon perusteella.
Albania jatkoi julkishallinnon uudistamista ja edistyi konkreettisesti sääntelyn vaikutusten arvioinneissa, politiikan suunnitteluun liittyvän lainsäädäntöpaketin laatimisessa, sähköisten palvelujen tarjonnan lisäämisessä sekä tiedonkeruuta ja henkilöstöhallintoa koskevan avoimuuden parantamisessa keskus- ja paikallistason välillä. Toimia tällä alalla on jatkettava muun muassa virkamiesten palkkapolitiikan määrittämiseksi.
Ennen marraskuun 2019 maanjäristystä ja covid-19-pandemian aiheuttamaa ulkoista häiriötä vuonna 2020 työttömyys laski edelleen ennätyksellisen alhaiseksi, vienti kasvoi voimakkaasti ja julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui edelleen vaikkakin taso oli edelleen korkea. Pankit saivat edelleen vähennettyä järjestämättömien lainojen määrää ja yksityisen sektorin lainoitus lähti kasvuun. Rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä on edistytty, mutta rahoituksen välitystoiminta on pysynyt vähäisenä.
Eurooppa-neuvoston jäsenet hyväksyivät maaliskuussa 2020 päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Albanian kanssa. Komissio on neuvoston päätelmien mukaisesti aloittanut tarvittavan valmistelutyön ja odottaa ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia, joka järjestetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelukehyksen.
14.Bosnia ja Hertsegovinan on ryhdyttävä toimiin niiden 14 tärkeimmän painopisteen osalta, jotka luetellaan komission toukokuussa 2019 antamassa lausunnossa maan EU-jäsenyyshakemuksesta, joulukuussa 2019 aiheesta annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti. Lausunto on kokonaisvaltainen etenemissuunnitelma perinpohjaisia uudistuksia varten demokratian / moitteettoman toiminnan, oikeusvaltion, perusoikeuksien ja julkishallinnon uudistamisen suhteen. Bosnia ja Hertsegovinan on parannettava perusteellisesti oikeudellista ja institutionaalista kehystään, tarvittaessa myös perustuslaillisella tasolla, täyttääkseen EU-jäsenyyden vaatimukset. Täyttämällä 14 päätavoitetta maa voi aloittaa liittymisneuvottelut.
Johtajien käytettyä suuren osan tarkastelujaksosta yksinomaan puoluepolitiikkaan edistys oli vähäistä. Uuden hallituksen nimittäminen vuoden 2019 lopulla – 14 kuukautta parlamenttivaalien jälkeen – päätti parlamenttityön kasautumisen. Bosnia ja Hertsegovinan poliittisessa tilanteessa on tapahtunut viime kuukausina jonkin verran myönteistä kehitystä covid-19-pandemiasta huolimatta. Viime kuukausina on toteutettu toimia joidenkin lausunnon tärkeimpien painopisteiden osalta: Ministerineuvosto hyväksyi lokakuussa 2019 toimintasuunnitelman komission vuoden 2019 analyyttisessä raportissa esitettyjen suositusten täytäntöönpanemiseksi, vaikka sen sisällöstä ei päästy täydelliseen yhteisymmärrykseen kaikkien hallintotasojen kesken. Perustuslakituomioistuin kumosi kuolemanrangaistusta koskevan säännöksen Serbitasavallan perustuslaissa ja täytti näin osan päätavoitteesta 10. Kesäkuussa 2020 saavutetusta poliittisesta sopimuksesta johtuvien lainsäädäntömuutosten pitäisi mahdollistaa paikallisvaalien järjestäminen Mostarissa joulukuussa ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen, mikä täyttäisi osan päätavoitteesta 1. Uudistuksia tarvitaan lisää sen varmistamiseksi, että vaalit käydään eurooppalaisten normien mukaisesti. Kaikki hallintotasot hyväksyivät heinäkuussa 2020 julkishallinnon uudistamista koskevan strategisen kehyksen, mikä edisti päätavoitteen 14 saavuttamista. Kaikkien hallintotasojen on nyt hyväksyttävä asiaa koskeva toimintasuunnitelma. Bosnia ja Hertsegovina hyväksyi syyskuussa 2020 tarkistetun sotarikoksia koskevan kansallisen strategian, jolla edistetään päätavoitetta 5. Parlamentaarisen sekavaliokunnan kokousta valmistellaan parhaillaan. Bosnia ja Hertsegovinan on edettävä myös muissa tärkeimmissä painopisteissä.
Koordinoidun toiminnan tarve covid-19-kriisissä auttoi tilapäisesti syrjäyttämään puoluepolitiikan, mutta jännitteet pysyivät. Täytäntöönpanoviranomaiset reagoivat nopeasti pandemian puhkeamiseen, mutta poikkeustila rajoitti lainsäädäntöelinten valvontavaltaa.
Maan on varmistettava ammattimainen ja epäpoliittinen virkamieskunta sekä koko maan kattava koordinoitu lähestymistapa poliittiseen päätöksentekoon. Erityisen tärkeää on, että Bosnia ja Hertsegovina varmistaa rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tehokkaan koordinoinnin kaikilla tasoilla ja perustaa toimivan turvapaikkajärjestelmän. Bosnia ja Hertsegovinan valmistautuminen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan on alkuvaiheessa. Lausunnon tärkeimpien painopisteiden ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän asiantuntijaraportin havaintojen suhteen ei ole tapahtunut edistystä. Oikeuslaitoksen integriteettiä koskevien uudistusten esteet poliittisten toimijoiden taholta ja vastustus oikeuslaitoksen sisältä heikentävät edelleen kansalaisten oikeuksia ja luottamusta instituutioihin sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, ensimmäiseksi uskottavaa ja tiukkaa järjestelmää, jolla voidaan valvoa oikeuslaitoksen viranhaltijoiden ja korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvoston jäsenten varallisuutta. Korruptio on edelleen yleistä, ja kaikilla hallinnon tasoilla on merkkejä poliittisen prosessin hyväksikäytöstä, mikä vaikuttaa suoraan kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Rikollisjärjestöt hyödyntävät oikeudellisia ja hallinnollisia aukkoja, ja poliisi on altis poliittiselle vaikuttamiselle. Talousrikostutkinnan ja varojen takavarikoimisen eteen on tehtävä huomattavasti työtä. Yhteistyötä EU:n virastojen (Frontex, Europol, Eurojust) kanssa ei ole vielä aloitettu.
Merkittäviä uudistuksia tarvitaan, jotta kaikki kansalaiset voivat varmasti käyttää äänioikeuttaan ja jotta päästään eroon ”kaksi koulua saman katon alla” -käytännöstä. Bosnia ja Hertsegovinan on taattava sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus, toimittajien suojelu sekä kansalaisyhteiskunnalle suotuisa ympäristö erityisesti noudattamalla yhdistymis- ja kokoontumisvapautta koskevia eurooppalaisia normeja. Järjestelmää kansalaisyhteiskunnan kuulemiseksi mielekkäällä ja järjestelmällisellä tavalla ei ole vielä olemassa. Poliittisten johtajien on myös toteutettava konkreettisia toimia sovintoa tukevien olosuhteiden edistämiseksi. Historian uudelleenkirjoittaminen, kansanmurhan kieltäminen ja sotarikollisten ihailu on vastoin EU:n arvoja.
Taloudellisten arviointiperusteiden osalta Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat vielä alkuvaiheessa. Ennen covid-19:n aiheuttamaa ulkoista häiriötä taloustilanne osoitti makrotalouden vakautta. Investoinnit koulutukseen ja infrastruktuuriin ovat ehdottoman välttämättömiä maan talouden elvyttämiseksi, sillä mukautuminen eurooppalaisiin normeihin ja EU:n säännöstöön on äärimmäisen tärkeää.
15.Kosovossa tarkastelujaksoa leimasivat ennenaikaiset vaalit, hallituksen vaihdokset sekä suhteellisen pitkät ajanjaksot, jolloin maassa oli vain virkamieshallitus. Näissä vaikeissa olosuhteissa EU:hun liittyvissä uudistuksissa edistyttiin vain vähän, ja tämä koskee myös uuden lainsäädännön täytäntöönpanoa. Hallitus julisti maaliskuussa 2020 covid-19-pandemian vuoksi kansanterveydellisen hätätilan sekä otti käyttöön tiukkoja ennaltaehkäisytoimia ja alustavia taloudellisia tukitoimenpiteitä kansalaisille ja yrityksille. Viranomaiset osoittivat edelleen julkisesti sitoutuneensa etenemään kohti EU-jäsenyyttä.
Ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka pidettiin 6. lokakuuta 2019, perustuivat kilpailuun (Kosovon serbialueita lukuun ottamatta), mutta ääntenlaskennassa oli heikkouksia. Toistuviin vaaliprosessin puutteisiin olisi puututtava nopeammin ja ryhdyttävä toimiin niitä koskevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositusten johdosta.
Kosovon on otettava uudestaan vauhtia uudistusprosesseihin ja tehostettava korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä julkishallinnon uudistamista tähänastisten saavutustensa pohjalta.
Kosovo poisti tarkastelujakson aikana 100 prosentin tullit, joita oli sovellettu tuontiin Serbiasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta, ja kumosi kaikki vastavuoroiset toimet. Tämä päätös on mahdollistanut jälleen kaupankäynnin Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Tullien määräämisellä, josta Kosovo päätti marraskuussa 2018 Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) vastaisesti, oli vakavia poliittisia seurauksia, ja se haittasi Länsi-Balkanin alueellisen talousalueen kehittämistä.
Serbian-suhteiden normalisoinnin osalta Kosovo osoitti sitoutuneisuutta uudelleen käynnistettyyn vuoropuheluprosessiin. Kosovon on toteutettava uusia määrätietoisia toimia edellytysten luomiseksi kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi Serbian kanssa. Sopimus on erittäin tärkeä ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä. Kosovon olisi myös pidettävä kiinni kaikesta vuoropuhelussa aiemmin sovitusta ja jatkettava sovittujen toimien täytäntöönpanoa.
Vaikka BKT:n kasvu on ollut vahvaa vuodesta 2015 lähtien (keskimäärin 4,1 prosenttia vuosina 2015–2018), kasvudynamiikka on edelleen vahvasti riippuvainen palvelujen viennistä, kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta ja yksityisestä kulutuksesta, jota tukevat ulkomailta tulevat rahalähetykset sekä huomattava palkkojen ja luottojen kasvu. Tämän seurauksena EU:n odotettavissa oleva taantuma vaikuttaa suoraan Kosovon talouteen, ja reaalisen BKT:n odotetaan supistuvan 5 prosenttia vuonna 2020. Kosovon olisi perustettava tehokas ja läpinäkyvä mekanismi covid-19-kriisin koetteleman yksityisen sektorin tukemiseksi. Sen olisi myös ylläpidettävä työllisyyttä muun muassa lyhennetyn työajan järjestelmien avulla ja lisättävä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia työttömyysetuuksiin ja tarveharkintaisiin sosiaalietuuksiin. Julkisen talouden liikkumavaraa olisi vapautettava muun muassa hillitsemällä menoja tietyille ryhmille suunnattuihin tulonsiirtoihin, mukaan lukien sotaveteraanien eläkkeet. Pääomamenojen toteutusta olisi parannettava.
Viisumivapautta koskevan komission ehdotuksen käsittely neuvostossa on kesken, ja se pitäisi käsitellä kiireellisenä. Komissio pitää kiinni heinäkuussa 2018 esittämästään arviosta, jonka mukaan Kosovo on täyttänyt kaikki viisumivapautta koskevat edellytykset. Euroopan parlamentti on vahvistanut tukensa viisumivapautta koskevalle komission ehdotukselle.
16.Turkki on edelleen EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismin torjunta, talous, kauppa, energia ja liikenne. Neuvosto toisti kesäkuussa 2019, että Turkki jatkaa etääntymistä EU:sta ja että liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita. Tähän arvioon johtaneet syyt ovat edelleen olemassa, vaikka hallitus on toistuvasti ilmaissut olevansa sitoutunut EU-jäsenyystavoitteeseen. Turkki ei ole uskottavalla tavalla vastannut EU:n vakavaan huoleen oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen negatiivisen kehityksen jatkumisesta. Turkin on kiireesti käännettävä tämä kielteinen suuntaus ja puututtava poliittisen järjestelmän keskinäisen valvontajärjestelmän heikkenemiseen.
Turkin on saatettava perustuslaillinen kehyksensä eurooppalaisten normien mukaiseksi. Vaikka poikkeustila kumottiin heinäkuussa 2018, lainsäädäntöön on sisällytetty tiettyjä säännöksiä, joilla annetaan hallitukselle poikkeuksellisia valtuuksia ja säilytetään monia poikkeustilanaikaisia rajoituksia. Oikeussuojan saatavuus oli edelleen heikkoa niiden osalta, joihin poikkeustila-asetukset vaikuttivat kielteisesti. Presidenttijohtoinen järjestelmä ei takaa moitteetonta ja tehokasta vallanjakoa, mikä vähentää toimeenpanovallan käyttäjän demokraattista vastuuvelvollisuutta. Tämä on entisestään lisännyt julkishallinnon politisoitumista.
Kauaskantoinen päätös Istanbulin pormestarivaalien uusimisesta sellaisten ylimääräisten muutoksenhakujen perusteella, joissa kyseenalaistettiin alun perin vahvistettu tulos, heikentää vaaliprosessia, johon Turkin kansa on osoittanut sitoutuneisuuttaan erittäin suurella äänestysaktiivisuudellaan. Vaikka vaalit järjestettiin ammattimaisesti, niitä leimasivat ehdot, jotka eivät olleet objektiivisesti oikeudenmukaisia kaikille puolueille ja ehdokkaille. Turkin olisi varmistettava vapaa, oikeudenmukainen ja avoin vaaliprosessi.
Kaakkois-Turkin vaaleilla valittujen pormestarien erottamiset ja heidän korvaamisensa hallituksen nimittämillä luottohenkilöillä sekä paikallisten edustajien pidätykset jatkuivat, mikä heikentää paikallisdemokratiaa. Turkin olisi kumottava paikallisdemokratian toimintaa haittaavat toimenpiteet Venetsian komission suositusten mukaisesti ja myös siksi, että Turkki on sitoutunut Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan.
Vaikka Turkilla on perusteltu oikeus torjua terrorismia, sen vastuulla on varmistaa, että torjunta tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Turkin olisi lakattava käyttämästä terrorismin vastaisen lainsäädäntönsä laajaa tulkintaa perusteena toimittajien, kirjailijoiden, lakimiesten, poliitikkojen, tutkijoiden, ihmisoikeusaktivistien ja kritiikin esittäjien pidättämiselle. Turkin viranomaisten on kiireesti puututtava vakaviin puutteisiin, jotka koskevat erityisesti oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettaman noudattamista. Kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot toimivat edelleen paineen alaisina yhä haastavammassa ilmapiirissä.
Turkin talous on pitkälle kehittynyt, joskin Turkin markkinatalouden toimintaan liittyy edelleen vakavia huolenaiheita. Se elpyi taantumasta, mutta elpyminen oli haurasta osittain covid-19-pandemian vuoksi. Turkki on edelleen alttiina sijoittajien mielialan nopeille muutoksille, entistäkin enemmän pandemian ja geopoliittisen kehityksen vuoksi. Talouden ohjaus ja hallinta ei ole uskottavaa, ja sitä haittaa sääntelyviranomaisten riippumattomuuden puute. Keskuspankin pääjohtajan erottaminen ja viranomaisten toistuva rahapolitiikan päättäjiin kohdistama painostus aiheuttavat edelleen huolta. Koulutuksen laatuun ja saatavuuteen liittyviin merkittäviin ongelmiin on puututtava. Tiiviiden kauppasuhteiden luominen EU:n ja Turkin välille on ollut yksi EU:n ja Turkin tulliliiton keskeisistä saavutuksista. Sen vuoksi on valitettavaa, että Turkin poikkeamat tulliliiton mukaisista velvoitteistaan ovat lisääntyneet ja kauppaa häiritseviä tekijöitä on paljon. Turkki on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön, joskin hyvin hitaasti ja hajanaisesti.
Turkki teki edelleen merkittävää työtä lähes neljän miljoonan pakolaisen vastaanottamiseksi ja heidän tarpeisiinsa vastaamiseksi sekä EU:hun suuntautuvien laittomien rajanylitysten estämiseksi. Turkki oli koko vuoden 2019 ajan sitoutunut maaliskuussa 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon, ja sillä oli keskeinen rooli itäisen Välimeren reitin muuttovirtojen haasteisiin vastaamisessa. Helmikuun 2020 lopulla se kuitenkin kannusti muuttajia aktiivisesti rajanylityksiin EU:n puolelle ja vaati uutta sopimusta, joka korvaisi maaliskuussa 2016 annetun julkilausuman. Vaikka EU tunnusti kasvaneen muuttopaineen ja riskit, joita Turkki kohtaa alueellaan, sekä sen huomattavat toimet pakolaisten vastaanottamisessa, se tuomitsi jyrkästi sen, että Turkki käytti muuttopainetta poliittisia tarkoitusperiä varten. Myöhemmin maaliskuussa Turkin viranomaiset järjestivät siirtolaisten ja pakolaisten kuljetuksia pois Kreikan vastaiselta raja-alueelta. Vaikka laiton muuttoliike Turkista EU:hun lisääntyi vuonna 2019, luvut ovat edelleen paljon alhaisemmat kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausumaa. EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineellä jatkettiin sekä humanitaarisen avun että kehitysavun toimittamista Turkissa oleville pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille. Sen saavutuksiin kuului 1,7 miljoonan pakolaisen auttaminen perustarpeidensa täyttämisessä, 600 000 pakolaislapsen auttaminen kouluun, 180 koulun rakentaminen ja yli 8 miljoonan perusterveydenhuollon käynnin järjestäminen. Koordinointivälineen koko operatiivinen rahoitus oli kohdennettu vuoden 2019 loppuun mennessä. EU päätti 485 miljoonan euron lisärahoituksesta sen varmistamiseksi, että lippulaivahankkeita, joilla täytetään pakolaisten perustarpeet ja annetaan koulunkäyntimahdollisuus, voidaan jatkaa. Tästä huomattavasta tuesta huolimatta pakolaisten, jotka kärsivät myös covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista, tarpeet Turkissa eivät ole loppumassa. Syyrian kriisistä kärsiviä pakolaisia ja heitä vastaanottavia maita on edelleen autettava, ja hiljattain annetussa tiedonannossa uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta todettiin, että EU:n rahoituksen jatkaminen jossakin muodossa on olennaisen tärkeää. Komissio jatkoi EU:n rahoituksen jakamista tehokkaasti ja nopeasti. Koordinointivälineen täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita olivat edelleen nopeus, tehokkuus ja tuloksellisuus niin, että samalla varmistetaan moitteeton varainhoito. Koordinointivälineen toimien kestävyys ja Turkin viranomaisten kanssa jaettu vastuu ovat myös tärkeitä.
Itäisen Välimeren alueen jännitteitä, jotka heikentävät alueellista vakautta ja turvallisuutta, ovat lisänneet Turkin toimet ja lausunnot, joilla kyseenalaistetaan Kyproksen tasavallan oikeus hyödyntää hiilivetyvaroja talousvyöhykkeellään, provokatiiviset toimet Kreikkaa kohtaan (kuten Turkin ylilennot Kreikan asutuilla alueilla) sekä kahden yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kanssa turvallisuusyhteistyöstä ja merialueiden lainkäyttövallan määrittelystä, joista jälkimmäisessä ei oteta huomioon Kreikan suvereniteettioikeuksia kyseisillä alueilla. Nämä toimet ovat EU:n etujen vastaisia, rikkovat kansainvälistä oikeutta ja heikentävät pyrkimyksiä aloittaa uudelleen vuoropuhelu ja neuvottelut sekä jatkaa tilanteen rauhoittamista. Komissio on täysin solidaarinen Kyprosta ja Kreikkaa kohtaan ja korostaa, että tarvitaan konkreettisia toimia vuoropuhelun mahdollistavien olosuhteiden luomiseksi. Neuvosto toisti useaan otteeseen, että Turkin on yksiselitteisesti sitouduttava hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun YK:n peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa vedottava Kansainväliseen tuomioistuimeen.
Neuvosto päätti heinäkuussa 2019 useista toimenpiteistä Turkin itäisellä Välimerellä harjoittaman luvattoman poraustoiminnan takia. EU hyväksyi Turkin luvattoman poraustoiminnan johdosta lisäksi marraskuussa 2019 kehyksen Turkkiin kohdistettavia kohdennettuja toimenpiteitä varten ja päätti helmikuussa 2020 lisätä kaksi henkilöä pakotekehyksen mukaiseen luetteloon. Eurooppa-neuvosto korosti joulukuussa 2019, että Turkin ja Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kahdenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja merialueiden lainkäyttövallan määrittelystä rikkoo kolmansien valtioiden suvereniteettioikeuksia, se ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen mukainen eikä sillä ole mitään oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin.
Turkilta odotetaan aktiivista tukea neuvotteluille, joilla Kyproksen kysymykseen pyritään löytämään oikeudenmukainen, kokonaisvaltainen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu YK:n puitteissa asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja EU:n perusperiaatteiden mukaisesti. On tärkeää ylläpitää tähän mennessä saavutettua edistystä ja jatkaa oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun, myös sen ulkoisten näkökohtien, valmisteluja. On erittäin tärkeää, että Turkki on konkreettisesti sitoutunut kysymyksen kokonaisvaltaiseen ratkaisuun.
Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa panna EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi ja poistettava kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet, myös suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen tasavallan kanssa kohdistuvat rajoitukset. Kahdenvälisten suhteiden normalisointi Kyproksen tasavallan kanssa ei edistynyt.
Eurooppa-neuvosto vahvisti lokakuussa 2020, että EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren vakaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä yhteistyöhön perustuvan molempia osapuolia hyödyttävän suhteen kehittämiseen Turkin kanssa. Tältä osin ehdottomana vaatimuksena on vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä sekä pidättäytyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat EU:n intressien vastaisia ja rikkovat kansainvälistä oikeutta sekä EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto toistaa täyden solidaarisuutensa Kreikkaa ja Kyprosta kohtaan, joiden suvereniteettia ja siihen liittyviä oikeuksia on kunnioitettava.
Edellyttäen, että Kreikan ja Kyproksen vastaisten laittomien toimien lopettamiseksi tapahtuu rakentavia ponnistuksia, Eurooppa-neuvosto sopi käynnistävänsä positiivisen poliittisen EU:n ja Turkin asialistan, jossa keskitytään erityisesti tulliliiton nykyaikaistamiseen ja kaupan helpottamiseen, ihmisten välisiin kontakteihin, korkean tason vuoropuheluun ja yhteistyön jatkamiseen muuttoliikekysymyksistä vuoden 2016 EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti. Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajaansa yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja ulkoasiainedustajan tuella laatimaan ehdotuksen EU:n ja Turkin asialistan uudelleen vauhdittamiseksi tätä varten.
Eurooppa-neuvosto muistutti aiemmista, 20. lokakuuta 2019 annetuista Turkkia koskevista päätelmistään vahvistaen ne ja totesi, että mikäli Turkki toteuttaa uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU käyttää kaikkia mahdollisia, myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaisia välineitä ja keinoja puolustaakseen omia ja jäsenvaltioidensa etuja.
Eurooppa-neuvosto sopi seuraavansa tilanteen kehittymistä tiiviisti ja palaavansa asiaan tarvittaessa sekä tekevänsä tarvittavat päätökset viimeistään joulukuun kokouksessa.
Nykyisen monivuotisen ohjelman (2014–2020) puitteissa myönnetty rahoitus.
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemiakriisin yhteydessä, 2020/0065(COD), 22.4.2020.
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/568, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, vientiluvan edellyttämisestä tiettyjen tuotteiden viennissä (EUVL L 129, 24.4.2020).
COM(2020) 641/2.
Albanian olisi ennen ensimmäistä hallitustenvälistä konferenssia hyväksyttävä vaaliuudistus kaikilta osin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) suositusten mukaisesti, varmistettava puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen läpinäkyvyys, huolehdittava oikeuslaitosuudistuksen toteutuksen jatkumisesta (myös perustuslakituomioistuimen ja korkeimman oikeuden toiminnan varmistamisesta) ottaen huomioon asiaa koskeva kansainvälinen asiantuntemus, mukaan lukien sovellettavat Venetsian komission lausunnot, ja saatettava päätökseen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneiden yksikköjen perustaminen. Albanian olisi myös tehostettava edelleen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa muun muassa tekemällä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja laatimalla toimintasuunnitelma rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten noudattamiseksi. Tärkeitä painopisteitä ovat edelleen puuttuminen perusteettomien turvapaikkahakemusten ilmiöön, palauttamisten varmistaminen ja tiedotusvälineitä koskevan lain muuttaminen Venetsian komission suositusten mukaisesti.
Päätelmissään neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission lausunnon ja kannustaa täytäntöönpano- ja lainsäädäntöelimiä kaikilla valtionhallinnon tasoilla aloittamaan lausunnossa määriteltyjen tärkeiden painopisteiden käsittelyn noudattaen Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten oikeutettuja toiveita edetä kohti Euroopan unionia.
* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
COM(2020) 609 final.
EU:n toimielinten käyttämän terminologian mukaisesti ’romaneilla’ tarkoitetaan tässä useita eri ryhmiä niiden erityispiirteitä kieltämättä.
https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18/eu-turkey-statement/
Komission päätös C(2015)9500 , annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla, päätös sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä helmikuuta 2016 annetulla komission päätöksellä C(2016) 855.
Lähes 1,7 miljoonaa pakolaista saa edelleen kuukausittaisen käteissuorituksen, 9 miljoonaa perusterveydenhuollon käyntiä on rahoitettu ja yli 600 000:n koulua käyvän lapsen perheet ovat saaneet rahallista tukea. Koordinointivälineen puitteissa on toteutusvaiheessa noin 100 hanketta.
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_20_1324
EU tukee talouden ohjausjärjestelmän parantamista Länsi-Balkanilla ja Turkissa vuotuisen talousuudistusohjelman yhteydessä. Siitä on tullut keskeinen väline, jonka avulla voidaan laatia ja panna täytäntöön makrotaloudellisia ja rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä ja edistää kasvua ja työpaikkojen luomista. Ohjelmaa aiotaan mukauttaa covid-19-pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi.
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.10.2020
COM(2020) 660 final
LIITTEET
asiakirjaan
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Vuoden 2020 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta
{SWD(2020) 350 final} - {SWD(2020) 351 final} - {SWD(2020) 352 final} - {SWD(2020) 353 final} - {SWD(2020) 354 final} - {SWD(2020) 355 final} - {SWD(2020) 356 final}
Liite 1 – Yhteenveto raporttien havainnoista
Montenegro
Jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita tarkasteltaessa raportointijaksolle on ollut tunnusomaista jännitteet ja epäluottamus politiikan toimijoiden välillä sekä heikko luottamus vaalijärjestelmään. Covid-19-pandemian vuoksi parlamentin toiminta oli keskeytettynä muutaman kuukauden vuoden 2020 alussa. Sittemmin parlamentti on hajotettu 30. elokuuta pidettyjen parlamenttivaalien tuloksena.
Yksikään poliittinen puolue ei boikotoinut vaaleja, joihin osallistui ehdokkaita 11 listalta.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) alustavien havaintojen mukaan vaaleissa oli todellinen kilpailuasema ja ne hoidettiin avoimesti ja tehokkaasti, mutta niitä leimasi erittäin voimakas vastakkainasettelu kirkkoon ja kansalliseen identiteettiin liittyvissä kysymyksissä. Kampanja sujui rauhallisesti vastakkainasettelua tiuhaan ruokkivista äänenpainoista huolimatta. Ehdokkaat pystyivät sanomaan sanottavansa, mutta ODIHR ilmaisi kuitenkin huolestuneisuutensa valtaapitävän puolueen etulyöntiasemasta ja siitä, että median raportointi ei ollut tasapuolista.
Vaalien tuloksena valtaapitävän enemmistön kokoonpano muuttui ennennäkemättömällä tavalla. Uuden parlamentin olisi pyrittävä laajaan puoluerajat ylittävään yhteiskunnalliseen konsensukseen ja osoitettava käytännössä olevansa sitoutunut Montenegron EU-uudistuksiin, jotka ovat maan jäsenyysvalmistelujen kannalta välttämättömiä. Sen olisi myös käytävä avointa, määrätietoista ja osallistavaa vuoropuhelua niistä ODIHR:n suosituksista, joita ei ole vielä pantu täytäntöön.
Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2019 joitakin oikeudellisia ratkaisuja, joiden tarkoituksena oli osittain vastata ODIHR:n suosituksiin. Parlamentti ei ollut tuolloin päätösvaltainen, joten ratkaisut hyväksyttiin pelkästään senhetkisen enemmistön äänillä. Hyväksytyt muutokset eivät vaikuttaneet merkittävällä tavalla voimassa olevaan vaalijärjestelmään kampanjarahoitusta lukuun ottamatta. Tärkeimpiä niistä ODIHR:n suosituksista, joiden johdosta ei toistaiseksi ole ryhdytty toimiin, ovat vaalihallinnon ammattimaisuus, puolueettomuus ja avoimuus; ehdokkaiden rekisteröinti ja mekanismit äänestäjien allekirjoitusten uskottavuuden todentamiseksi; median valvonta vaalikampanjan aikana ja äänestäjärekisterin tarkastus; toimenpiteet valtion varojen väärinkäytön estämiseksi ja sukupuolten tasapuolinen poliittinen edustus vaaleissa. Vaalijärjestelmän kokonaisvaltainen ja osallistava tarkistaminen on siis tekemättä.
Valtion vaalilautakunnalle nimitettiin uusi puheenjohtaja maaliskuussa 2020. Pyrkimyksiä lautakunnan työn avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi on jatkettava. Vaikka puolueet ovat sopineet paikallisvaalien järjestämisestä samana päivänä, oikeusperusta sallii edelleen niiden järjestämisen porrastetusti. Uuden järjestelmän käyttöönotosta ei ole vielä päätetty.
Poliittiselle kentälle oli ennen elokuun 2020 vaaleja tunnusomaista hajanaisuus, vastakkainasettelu ja aidon poliittisen vuoropuhelun puuttuminen. Vuoden 2019 aikana toteutettiin joitakin alustavia toimia poliittisen vuoropuhelun uudelleen käynnistämiseksi parlamentissa sallimalla oppositiopuolueiden osittainen osallistuminen väliaikaisen valiokunnan työskentelyyn. Opposition jäsenet kuitenkin keskeyttivät osallistumisensa sen jälkeen, kun hallitus oli antanut uskonnonvapautta koskevan lakiesityksen parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi. Tilanne johti siihen, että maassa järjestettiin joulukuusta 2019 alkaen laajamittaisia uskonnollisia mielenosoituksia, jotka keskeytettiin keväällä 2020 covid-19-kriisin vuoksi.
Parlamenttivaalien tulos mahdollistaa poliittisen keskustelun käymisen jälleen parlamentissa. Tarvitaan kaikkien puolueiden aktiivista ja rakentavaa osallistumista, jotta voidaan parantaa parlamentin vastuuvelvollisuutta, toimeenpanovallan valvontaa, demokraattista valvontaa ja lainsäädännön laatua sekä mahdollistaa keskeiset nimitykset. Parlamentissa ei saavutettu vuonna 2019 eikä vuoden 2020 alkupuoliskolla oikeudellisiin nimityksiin vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, mistä syystä eräissä oikeuslaitoksen avaintehtävissä on toistaiseksi viransijaiset. Valtakunnansyyttäjän toimikausi päättyi lokakuussa 2019, eikä hänelle ole nimetty seuraajaa.
Julkisten varojen väitettyä väärinkäyttöä puoluepoliittisiin tarkoituksiin vuonna 2012 (nk. äänitallenneasia) koskevissa poliittisissa ja oikeudellisissa jatkotoimissa ei tapahtunut uutta kehitystä. Mitä taas tulee nk. kirjekuoriasiaan tammikuussa 2019, kahta vastaajaa vastaan on nostettu syyte rahanpesusta. Molemmat tapaukset edellyttävät instituutioilta uskottavia, riippumattomia ja tuloksellisia toimia.
Hallintotavan osalta on tarpeen vahvistaa avoimuutta, sidosryhmien osallistumista ja hallituksen kykyä toteuttaa uudistuksia. Valtionhallinnon pääsihteeristön laatimien strategia-asiakirjojen laatua valvotaan nykyään jäsennellysti ja systemaattisesti. Hallituksen linja valtion tukemien asuntojen tai edullisten lainojen suhteen on herättänyt huolta kansallisen keskinäisen valvontajärjestelmän tehokkuudesta. Sidosryhmien osallistumisessa niin liittymisprosessiin kuin lainsäädäntöprosessiinkin on parantamisen varaa.
Montenegro on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Raportointijaksolla tapahtui kaiken kaikkiaan jonkin verran edistystä. Maassa aloitettiin virkamiehiä koskevan lain täytäntöönpano. Edistyminen politiikan keskipitkän aikavälin suunnittelussa, ansioihin perustuvassa rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja valtionhallinnon organisaation järkeistämisessä jatkui hyvänä. Tarvitaan yhä vahvaa poliittista tahtoa, jotta voidaan tosiasiallisesti puuttua julkishallinnon politisoitumiseen, optimoida valtionhallinto ja varmistaa johdon vastuuvelvollisuus.
Montenegro on kohtuullisesti valmistautunut soveltamaan EU:n säännöstöä ja eurooppalaisia normeja oikeuslaitoksen suhteen. Kaiken kaikkiaan edistymistä on tapahtunut oikeuslaitoksen tieto- ja viestintätekniikkastrategian täytäntöönpanon ansiosta, mutta vain vähän. Oikeuslaitoksesta viime vuonna annetut suositukset on pantu täytäntöön vain osittain. Haasteita on edelleen, ja ne liittyvät eritoten oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ammattimaisuuteen, tehokkuuteen ja vastuuvelvollisuuteen. Tuomarineuvoston päätös nimittää uudelleen seitsemän tuomioistuimen presidenttiä, myös korkeimman oikeuden presidentin, vähintään kolmannelle toimikaudelle herättää vakavaa huolta siitä, miten tuomarineuvosto tulkitsee perustuslain ja muun lainsäädännön henkeä ja kirjainta, koska laissa nimitykset on rajattu enintään kahteen toimikauteen vallan liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi oikeuslaitoksessa. Nimitykset ovat ristiriidassa lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) antamien oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien suositusten kanssa. Montenegron odotetaan kuitenkin noudattavan niitä, jotta aiemmat saavutukset oikeuslaitoksen uudistamiseksi eivät mitätöityisi.
Montenegro on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Se on edistynyt vähän viime vuonna annettujen suositusten osalta: korruption torjunnan ja ehkäisemisen tuloksista samoin kuin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston uudesta institutionaalisesta kehyksestä annetut suositukset on pantu täytäntöön vain osittain. Korruptiontorjuntavirastolla on uusi johto, ja sen vahvistamista jatkettiin kehittämällä viraston valmiuksia ja antamalla teknistä apua. Sen riippumattomuuteen, toiminnan priorisointiin, valikoivaan lähestymistapaan ja päätösten laatuun liittyy kuitenkin edelleen ongelmia. Viraston on osoitettava ennakoivaa lähestymistapaa kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla osa-alueilla, väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä puoluerahoituksen, vaalikampanjoinnin ja lobbauksen valvonta mukaan lukien. Rikoksella hankittujen varojen takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta tarvitaan enemmän näyttöä. Korruptio on edelleen yleistä monilla aloilla ja vakava huolenaihe. Maassa tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa puuttua korruptioon ja tiukkoja rikosoikeudellisia toimia laajamittaisen korruption kitkemiseksi.
Montenegro on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Viime vuonna annettujen suositusten täytäntöönpanossa on edistytty jonkin verran. Tämä koskee erityisesti pankkitilien keskusrekisterin luomista, poliisin valmiuksien ja ammattimaisuuden parantamista ja varojen menetetyksi tuomitsemista koskevien oikeudenkäyntien määrän kasvua. Ihmiskaupan ja rahanpesun tutkinnasta on saatu alustavia tuloksia. Lainvalvontaviranomaisten sisäistä organisaatiota ja toiminnan koordinointia kehitettiin edelleen, mikä näkyy tutkintatoimien, pidätysten ja takavarikkojen määrän kasvuna. Montenegron on kuitenkin vielä korjattava joitakin maan rikosoikeusjärjestelmän perustavanlaatuisia ja systeemisiä puutteita, kuten se, miten järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tapauksia käsitellään tuomioistuimissa. Terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa edistyttiin jonkin verran terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja kahdenvälisen täytäntöönpanojärjestelyn mukaisesti.
Montenegro on edistynyt jonkin verran perusoikeuksien alalla. Perusoikeuksia koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on otettu pääpiirteissään käyttöön. Parlamentin heinäkuussa 2020 hyväksymä laki samaa sukupuolta olevien rekisteröidystä parisuhteesta teki Montenegrosta alueen ensimmäisen maan, jossa samaa sukupuolta olevien parien asemasta säädetään laissa. Ihmisoikeusinstituutioiden sekä ihmisoikeuksista ja vähemmistöjen oikeuksista vastaavan ministeriön valmiuksia on parannettu, ja luottamus oikeusasiamiehen toimintaan kasvaa. Jäljellä on kuitenkin merkittäviä haasteita pyrittäessä varmistamaan, että kansallista ihmisoikeuslainsäädäntöä myös sovelletaan käytännössä. Ilmoitukset poliisin liiallisesta voimankäytöstä ja väitteet kidutuksesta on tutkittava nopeasti ja tehokkaasti. Elokuussa 2020 järjestettyjen vaalien yhteydessä nähdyt etnisiin ja uskonnollisiin vaikuttimiin perustuneet iskut ovat vakava huolenaihe. Tarvitaan lisätoimia, jotta ihmisoikeuksista tulee loukkaamattomia kaikilla työelämän ja julkisen politiikan aloilla ja eri toimialoilla. Vähäosaisiin, esimerkiksi romanit ja egyptiläiset, ja vammaisiin kohdistuu edelleen monenlaista syrjintää, ja heillä on vaikeuksia käyttää oikeuksiaan hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä. Sukupuolistunut ja lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava huolenaihe.
Sananvapauden suhteen Montenegrossa ei tapahtunut edistystä raportointijaksolla. Vaikka medialainsäädännössä on tapahtunut edistystä, sitä ovat varjostaneet pidätykset ja syytteet, joita on vuoden 2020 kuluessa nostettu verkkoportaalien vastaavia ja kansalaisia vastaan heidän verkossa julkaisemastaan tai jakamastaan sisällöstä. Paljon julkisuutta saaneita merkittäviä tapauksia ei ole vieläkään ratkaistu, mukaan lukien päivälehti Danin päätoimittajan murha vuonna 2004 ja tutkivan journalistin ampumistapaus vuonna 2018. Kansallisen yleisradioyhtiö RTCG:n toimitukselliseen riippuvuuteen ja ammatillisiin normeihin liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Median toimintaympäristö on edelleen vahvasti polarisoitunut ja alan itsesääntelymekanismit ovat heikkoja. Disinformaation määrä on lisääntymässä koko alueella. Se syvensi yhteiskunnassa vallitsevaa vastakkainasettelua uskonnonvapauslain hyväksymisen jälkimainingeissa ja vaalikampanjan aikana.
Muuttoliikkeen alalla jatkui vuonna 2018 alkanut suuntaus, eli sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden määrä kasvoi edelleen; vuonna 2019 otettiin kiinni 7 978 sääntöjenvastaisesti maahan tullutta, 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki kiinni otetut ilmoittivat hakevansa turvapaikkaa, mikä lisäsi maan vastaanottokeskuksiin kohdistuvaa painetta. Montenegron viranomaiset estivät 516 laitonta maahantuloa ja 1 514 laitonta maasta poistumista. Erityissyyttäjän virasto teki kolme tutkimusta maahantulijoiden salakuljetuksesta, johon osallistui yli 40 henkilöä. EU:n kanssa lokakuussa 2019 tehty sopimus eurooppalaisen raja- ja merivartioston asemasta tuli voimaan 1. heinäkuuta 2020. Ensimmäinen sopimuksen nojalla toteutettava yhteinen operaatio käynnistettiin 15. heinäkuuta. Montenegron on jatkettava ponnistelujaan selviytyäkseen maahan kohdistuvasta muuttopaineesta. Sen on lisättävä palauttamisasioissa tekemäänsä kansainvälistä yhteistyötä, parannettava valmiuksiaan haastaa maahantulijoiden salakuljetusverkostot oikeuteen, kasvatettava vastaanottokapasiteettiaan ja kehitettävä järjestelmää, jolla se kerää tietoja maahantulijoista.
Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Montenegro on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja on siihen kohtuullisesti valmistautunut. Investointien alhaisen kasvun vuoksi talouskasvu hidastui kestävämmälle tasolle vuonna 2019. Vienti, varsinkin palvelujen vienti, kasvoi, mutta ei riittävästi, jotta sen avulla olisi voitua kuroa umpeen vaihtotaseen huomattava alijäämä. Rahoitusalan vakaus on lisääntynyt kahden paikallispankin konkurssin ja kriisinratkaisun jäljiltä ja pankkivalvontakehyksen tiukentamisen johdosta. Työmarkkinaolosuhteet kohentuivat, mutta työttömyysaste on edelleen korkea varsinkin naisten, nuorten, romanien ja vähäisen ammattitaidon omaavien henkilöiden keskuudessa. Työvoiman aktivoinnissa ja työvoima- ja sosiaalipalvelujen välisessä koordinoinnissa tapahtui vähän edistystä. Montenegron talousnäkymät ovat heikentyneet huomattavasti vuoden 2020 toisesta neljänneksestä lähtien, koska huhtikuussa käyttöön otettujen covid-19-karanteentoimenpiteiden seurauksena toiminta monilla talouden sektoreilla lakkasi. Julkinen talous kohentui vuonna 2019, mutta siihen on kohdistunut vuonna 2020 kova paine, koska viranomaisten pandemian johdosta toteuttamien toimenpiteiden kustannukset kasvavat nopeasti ja budjettitulot ovat laskeneet jyrkästi taloudellisen toiminnan hidastumisen johdosta. Liiketoimintaympäristössä on tapahtunut joitakin parannuksia, mutta epävirallisen talouden torjuntatoimet ovat viivästyneet ja niiden yritysten määrä, joiden pankkitilit on jäädytetty, on edelleen erittäin suuri. Liikennealan valtionyritykset eivät ole kilpailukykyisiä, ja niiden tappiot siirtyvät valtion kannettaviksi. Kilpailuviraston ja korruptiontorjuntaviraston institutionaaliset valmiudet ovat edelleen heikot.
Montenegro on saavuttanut jonkin verran edistystä ja se on kohtuullisesti valmistautunut, mitä tulee selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Investoinnit osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan ovat hyvin vaatimattomia, mistä syystä paikallisten yritysten innovointi on vähäistä ja tuottavuus alhainen. Koulutuksen tuloksellisuuden on parannuttava kautta linjan ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjontaa on lisättävä. Maassa on käynnissä useita merkittäviä infrastruktuurihankkeita, joiden ansiosta Montenegrosta tulee asteittain sähkön nettoviejä ja sen liikenneverkot kehittyvät. Yksityissektori kehittää fyysisiä laajakaistaverkkoja, ja viranomaiset ovat lujittaneet alan lainsäädäntökehystä. Maan teollinen perusta on kuitenkin heikko: toiminta tuottaa vain vähän lisäarvoa, markkinat ovat pienet, ja useimpien paikallisten yritysten teknologinen osaaminen on heikkoa.
Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Montenegro on edelleen sitoutunut rakentavalla tavalla kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja sen naapureina sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Kahdenvälisissä suhteissa Serbian kanssa oli tosin jännitteitä. Montenegro osallistuu yleisesti ottaen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.
Mitä tulee Montenegron kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, useimmilla aloilla on tehty paljon työtä lainsäädännön lähentämiseksi EU:n lainsäädäntöön ja EU:n säännöstön täytäntöönpanon valmistelemiseksi. Maa on valmistautunut hyvin muun muassa yhtiöoikeuden, immateriaalioikeuksien, energian sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Se on valmistautunut kohtuullisesti useissa neuvotteluluvuissa, esimerkiksi tavaroiden vapaata liikkuvuutta, maataloutta ja maaseudun kehittämistä sekä elintarviketurvallisuutta ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikkaa koskevissa luvuissa. Maa on jossain määrin valmistautunut myös ympäristöä ja ilmastonmuutosta sekä sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevissa luvuissa. Se on edistynyt hyvin sosiaalipolitiikan ja työllisyyden, rahoituspalvelujen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä elintarviketurvallisuuden ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan aloilla.
Jatkossa Montenegron olisi panostettava kilpailupolitiikkaan, talous- ja rahapolitiikkaan, tilastoihin ja varainhoidon valvontaan sekä varsinkin oikeuslaitoksen toimintaan ja sananvapauteen. Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, jotta voidaan varmistaa EU:n säännöstön soveltaminen, on Montenegrolle edelleen huomattava haaste. Maa on edelleen sovittanut kaikki kannanottonsa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin EU:n kantoihin ja julkilausumiin.
Serbia
Poliittisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että alun perin huhtikuulle kaavailtuja Serbian parlamentti-, alue- ja kunnallisvaaleja lykättiin covid-19-pandemian takia, ja ne järjestettiin lopulta 21. kesäkuuta 2020. Ehdokkaat pystyivät kampanjoimaan ja perusvapauksia kunnioitettiin, mutta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) mukaan hallitsevan puolueen valtava etulyöntiasema ja hallituksen politiikan rummutus useimmissa tärkeimmissä tiedotusvälineissä tosiasiallisesti kavensivat äänestäjien valinnanvaraa. Useiden ODIHR:n aiemmin antamien suositusten johdosta ei ole ryhdytty toimiin. On erittäin tärkeää, että Serbian viranomaiset korjaavat vaaleihin liittyvät pitkään jatkuneet heikkoudet käymällä avointa ja osallistavaa vuoropuhelua puolueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. Osa oppositiopuolueista boikotoi vaaleja.
Serbian hiljattain valitun parlamentin jäsenistä suurin osa edustaa hallituskoalitioon kuuluvia puolueita. Varteenotettavaa oppositiota ei ole, eikä tilanne näin ollen suosi poliittista pluralismia maassa. Edellisellä vaalikaudella toteutettiin joitakin toimia parlamentin työskentelyssä havaittujen ongelmien korjaamiseksi vähentämällä kiireellisten menettelyjen määrää ja aikaisempia jarrutuskäytäntöjä. Useat oppositiopuolueet jatkoivat parlamentin istuntojen boikotointia. Parlamentin keskusteluissa käytettiin provosoivia äänenpainoja puhuteltaessa eriäviä poliittisia näkemyksiä esittäviä poliittisia vastustajia ja muiden toimielinten edustajia vastaan. Parlamentin toimivuutta on parannettava ja sen riippumattomuutta ja avoimuutta lisättävä parlamentaariselle demokratialle välttämättömän keskinäisen valvonnan varmistamiseksi. Myös opposition roolia ja etuoikeuksia on vahvistettava. Uuden parlamentin ja poliittisten voimien olisi jatkossakin osallistuttava Euroopan parlamentin johdolla käytävään puolueiden väliseen vuoropuheluun, jotta voitaisiin kohentaa parlamentaarisia normeja ja saada aikaan puoluerajat ylittävä laaja yhteiskunnallinen konsensus jäsenyysvalmistelujen kannalta välttämättömistä EU:hun liittyvistä uudistuksista.
Serbia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallinnon uudistamiseen. Kokonaisuutena tarkasteltuna edistymistä ei tapahtunut, koska johtavien vt. virkamiesten määrää ei vähennetty tuntuvasti. Avoimuuden puute johtavia virkoja täytettäessä ja piittaamattomuus ansioihin perustuvasta valintamenettelystä on entistä vakavampi huolenaihe. Suunnittelujärjestelmästä annetun lain tosiasiallinen täytäntöönpano on varmistettava julkisen politiikan sihteeristön tiukan laadunvalvonnan avulla.
Serbian oikeuslaitos on jossain määrin valmistautunut jäsenyyteen. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Oikeuslaitosta koskeva perustuslakiuudistus lykättiin vuoden 2020 parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Viivästys vaikutti asiaan liittyvän lainsäädännön antamiseen. Kyseistä lainsäädäntöä tarvitaan, jotta oikeuslaitoksen riippumattomuus voidaan taata paremmin. Mahdollisuus vaikuttaa poliittisesti oikeuslaitokseen voimassa olevan lainsäädännön puitteissa on vakava huolenaihe. Serbia jatkoi pyrkimyksiään purkaa aiemmin annettujen täytäntöönpanopäätösten sumaa ja yhdenmukaistaa tuomioistuinkäytäntöjä.
Serbia on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Raportointijaksolla tapahtui vähän edistymistä. Maassa on toteutettu operatiivisia toimia korruptiontorjuntaviraston toimivaltuuksien vahvistamiseksi, sen riippumattomuuden takaamiseksi ja sen valmiuksien parantamiseksi syyskuussa 2020 voimaan tulevan, korruption ehkäisyä koskevan lain täytäntöönpanoa silmällä pitäen. Valtion viranomaisten organisaatiosta ja toimivallasta järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja korruption torjunnassa annettu laki on ollut voimassa maaliskuusta 2018. Lain mukanaan tuomat muutokset ovat tuottaneet joitakin tuloksia tapausten loppuun käsittelyn osalta. Kaiken kaikkiaan korruptio on edelleen ongelma. Toimivaa korruptionehkäisyn koordinointimekanismia ei ole edelleenkään. Laajamittaista korruptiota koskevien ratkaistujen tapausten määrä laski edellisiin vuosiin verrattuna. Serbian on tehtävä enemmän korruption ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Serbia on jossain määrin valmistautunut, ja raportointijaksolla siinä tapahtui vähän edistystä rakenneuudistusten ja virastojen välisen yhteistyön osalta. Serbia on tehostamassa yhteistyötään Europolin kanssa. Kaiken kaikkiaan Serbian on saatava vakuuttavia tuloksia tutkinta- ja syytetoimista sekä lopullisista tuomioista tapauksissa, joissa on kyse vakavasta ja/tai järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tämä auttaa kasvattamaan menetetyksi tuomittujen varojen määrää. Serbian on tehtävä enemmän laajojen ja kansainvälisesti toimivien rikollisjärjestöjen hajottamiseksi.
Perusoikeuksia koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on otettu pääpiirteissään käyttöön. Seuraavaksi on panostettava sen johdonmukaiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Ihmisoikeusinstituutioita on lujitettava ja niiden riippumattomuus taattava muun muassa osoittamalla niille riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä. Serbia on ottanut käyttöön uuden mediastrategian, joka laadittiin avoimella ja osallistavalla tavalla ja jossa määritellään suurimmat tiedonvälityksen vapauteen Serbiassa liittyvät haasteet. Uuden strategian täytäntöönpanoa ei ole kuitenkaan vielä aloitettu, ja sananvapauden yleisten edellytysten parantamisessa ei tapahtunut edistystä. Kuten mediastrategiassa todetaan, toimittajiin kohdistuva uhkailu, pelottelu ja väkivalta aiheuttavat edelleen vakavaa huolta. Varsinkin paikallistasolla on huolehdittava tiedostusvälineiden omistuksen ja julkisten varojen myöntämisen läpinäkyvyydestä. ODIHR havaitsi, että vaalikampanjan aikana useimmat sanomalehdet ja valtakunnalliset televisiokanavat toimivat hallituksen politiikan äänitorvina. Se havaitsi myös, että harvojen vaihtoehtoisia näkemyksiä esittäneiden tiedotusvälineiden levikki oli rajallinen ja että ne eivät pystyneet tarjoamaan todellista vastapainoa, mikä kyseenalaisti poliittisten näkemysten moninaisuuden perinteisissä tiedotusvälineissä, joiden kautta valtaosa äänestäjistä saa tietonsa.
Serbia osallistui edelleen erilaisista ryhmistä koostuvan, EU:hun suuntautuvan muuttovirran hallintaan aktiivisesti ja rakentavasti. Se teki myös yhteistyötä naapureidensa ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi se jatkoi yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteutusta.
Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Serbia on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja valmistautunut siihen kohtuullisesti/hyvin. Ennen covid-19-kriisiä BKT:n kasvuvauhti kiihtyi kotimaisen kysynnän vahvistuessa. Ulkoinen epätasapaino syveni, mutta sen rahoitus pysyi terveellä pohjalla ulkomaisten suorien sijoitusten suuren määrän ansiosta. Hintapaineet pysyivät vähäisinä ja inflaatio-odotukset kurissa. Serbia on onnistunut parantamaan velanhoitokykyään merkittävästi supistamalla julkisen talouden alijäämää ja pitämällä finanssipolitiikan virityksen varovaisena. Työmarkkinoiden toimivuus on parantunut: työttömyysaste oli kuluneen vuosikymmenen alhaisin. Yksi syy siihen on tosin laajamittainen maastamuutto. Covid-19-kriisin ennustetaan kuitenkin heikentävän vuoden 2020 talousnäkymiä voimakkaasti varsinkin BKT:n kasvun, julkisen talouden ja työllisyyden osalta. Verohallinnon uudistamisessa ja valtionpankkien yksityistämisessä on edistytty jonkin verran, mutta muut julkishallinnon ja valtionyhtiöiden rakenneuudistukset ovat edenneet hitaasti. Finanssipoliittisen kehyksen heikkoudet on korjattava. Finanssipolitiikan sääntöjen tiukentamisessa ei ole tapahtunut edistystä. Valtiolla on edelleen vahva jalansija taloudessa, ja oikeusvaltioperiaatteen puutteellinen soveltaminen haittaa puolestaan yksityissektorin kehitystä.
Serbia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja se on valmistautunut kohtuullisesti, mitä tulee selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Talouden rakenne koheni entisestään ja maan talous on pitkälti yhdentynyt EU:n talouden kanssa. Edistysaskelista huolimatta koulutuksen laatu ja sisältö eivät kuitenkaan täysin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Investoinnit ovat jatkaneet kasvuaan, mutta vuosia jatkuneen ali-investoinnin takia kasvu ei riitä tyydyttämään massiivisia investointitarpeita. Serbian on sovellettava samoja sääntöjä, myös hallitustenvälisiin sopimuksiin kirjattuja sääntöjä, kaikkien pääomainvestointien priorisointiin, valintaan ja seurantaan investoinnin tyypistä ja rahoituslähteestä riippumatta. Kaikissa investointipäätöksissä on noudatettava julkisia hankintoja, valtiontukea, ympäristövaikutusten arviointia ja kustannus-hyötyanalyysia koskevia EU:n normeja. Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten lainanottokustannukset ovat viime aikoina laskeneet, niillä on edelleen erinäisiä haasteita, kuten epävakaa liiketoimintaympäristö ja epäreilu kilpailu.
Kokonaisuutena ottaen Serbia oli edelleen sitoutunut kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, ja se osallistui aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön. Suhteissa Montenegroon on ollut jännitteitä, muun muassa Montenegrossa 30. elokuuta järjestettyjen parlamenttivaalien takia. Serbia on sitoutunut antamaan uutta pontta alueelliseen yhteistyöhön ja lisäämään alueellista vastuunottoa, ja se todisti sen Novi Sadissa, Ohridissa ja Tiranassa järjestetyissä huippukokouksissa. On tärkeää, että kaikki Länsi-Balkanin kumppanit osallistuvat alueellisiin aloitteisiin ja että kyseiset aloitteet perustuvat EU:n sääntöihin ja Keski-Euroopan vapaakauppa-sopimuksen (CEFTA), alueellisen talousalueen tai liikenneyhteisösopimuksen puitteissa aiemmin annettuihin sitoumuksiin.
Mitä tulee suhteiden normalisointiin Kosovon kanssa, EU:n tuella käytävää vuoropuhelua jatkettiin 12. ja 16. heinäkuuta ja 7. syyskuuta 2020 järjestetyissä korkean tason tapaamisissa. Brysselissä järjestettiin asiantuntijatapaamisia. Serbian on tehtävä paljon enemmän, jotta Kosovon kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova sopimus. Sopimus on kriittinen ja sillä on kiire, jotta Kosovo ja Serbia voivat molemmat edetä jäsenyysvalmisteluissaan.
Mitä tulee Serbian kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, se on lisännyt toimiaan lainsäädäntönsä sovittamiseksi EU:n säännöstöön taloutta ja sisämarkkinoita koskevien neuvottelulukujen osalta. Maa on edistynyt hyvin talouteen liittyvissä luvuissa, esimerkiksi yhtiöoikeutta, immateriaalioikeuksia, kilpailua ja rahoituspalveluja koskevissa luvuissa. Sen sijaan julkisten hankintojen osalta edistyminen on ollut vähäistä. Vaikka Serbia on sovittanut merkittävän osan julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstään EU:n säännöstöön, helmikuussa 2020 annettu laki erityismenettelyistä lineaarisen infrastruktuurin hankkeissa mahdollistaa sen, että Serbia voi ”erityisen merkittävissä” infrastruktuurihankkeissa poiketa julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja siten kiertää EU:n sääntöjä ja normeja. Näyttää erityisesti siltä, että kolmansien maiden kanssa tehtyjen hallitustenvälisten sopimusten täytäntöönpanossa ei noudateta systemaattisesti tasapuolista kohtelua, syrjimättömyyttä, avoimuutta ja kilpailua koskevia periaatteita ja ettei niiden täytäntöönpano ole kaikilta osin linjassa asianomaisen EU:n säännöstön ja kansallisen lainsäädännön kanssa. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen on kiinnitettävä asianmukaista poliittista huomiota. Käytännössä tämä tarkoittaa koordinoinnin parantamista, instituutioiden vahvistamista, rahoituksen lisäämistä ja ympäristö- ja ilmastonäkökohtien huomioimista kaikilla talouden sektoreilla. Energia-alan vihreän siirtymän eli hiilestä luopumisen on noustava prioriteetiksi, ja osassa Serbiaa on tehtävä paljon nykyistä enemmän ilman pilaantumisen torjumiseksi. Liikenteen alalla Serbia jatkoi raideliikenteen uudistuksia. Liikenneinvestointeja koskevilla päätöksillä on voitava taata paras vastine rahalle. Riittävä rahoitus, riittävät henkilöresurssit ja vakaat strategiakehykset ovat avainasemassa uudistusten etenemisen kannalta. Erityisen tärkeää on, että Serbia nimeää liittymisneuvottelutiimilleen päällikön.
Serbia jatkoi tiiviiden suhteiden ja strategisten kumppanuuksien vaalimista eräiden maiden, muun muassa Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen, kanssa. Yhteistyö Kiinan kanssa lisääntyi covid-19-kriisin aikana, ja sille oli leimallista korkeiden virkamiesten Kiinaa myötäilevä ja EU:n suhteen skeptinen retoriikka. Korkean tason yhteydenpito Venäjän kanssa oli tiivistä. Kahdenvälisiä vierailuja tehtiin säännöllisesti, ja sotilaallisella puolella tehtiin teknistä yhteistyötä, yhteisiä sotaharjoituksia ja asekauppaan liittyviä järjestelyjä. Serbian presidentti lupasi siirtää maansa Israelin-suurlähetystön Jerusalemiin viimeistään heinäkuussa 2021. Serbia mukautui 60-prosenttisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) kantoihin vuonna 2019. Sen on tehtävä enemmän oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa mukauttamiseksi YUTP:hen liittymistä edeltävänä aikana.
Pohjois-Makedonia
Jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Pohjois-Makedonia jatkoi EU:hun liittyvien uudistusten toteutusta koko raportointijakson ajan. Se jatkoi demokratian ja oikeusvaltion lujittamista muun muassa aktivoimalla keskinäisen valvonnan järjestelmän ja käymällä keskustelua tärkeimmistä poliittisista ja lainsäädännöllisistä kysymyksistä. Oppositiopuolueet osallistuivat parlamentin työskentelyyn ja tukivat kansallisen edun mukaisia avainkysymyksiä, kuten EU:hun liittyviä uudistuksia ja mukautumista Natoon, jonka jäsen maasta tuli maaliskuussa 2020. Lokakuussa 2019 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien johdosta maan puolueet sopivat järjestävänsä ennenaikaiset parlamenttivaalit 12. huhtikuuta 2020. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti tammikuussa 2020 nimettiin virkamieshallitus, jossa on ministereitä ja apulaisministereitä suurimmasta oppositiopuolueesta. Covid-19-pandemian puhjettua maahan julistettiin maaliskuussa 2020 hätätila, joka jatkui kesäkuuhun asti. Hätätilan aikana virkamieshallitus pystyi hallitsemaan antamalla asetuksia. Ennenaikaisia parlamenttivaaleja lykättiin heinäkuulle 2020. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alainen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) katsoi vaalien sujuneen yleisesti ottaen hyvin ja kampanjan olleen aidosti kilpailuun perustuva, mutta se katsoi myös säädöskehykseen tehtyjen huomattavien muutosten ja sittemmin annettujen hallituksen asetusten horjuttaneen oikeudellista vakautta. Raportointijakson aikana parlamentti paransi asemaansa rakentavan poliittisen vuoropuhelun ensisijaisena foorumina ja hoiti lainsäädäntötehtäviään muun muassa säätämällä keskeisiä EU:n liittyviä lakeja. Nopeutettujen menettelyjen käytön tuntuva lisääntyminen herättää kuitenkin huolta, ja käyttöä olisikin rajoitettava. Parlamentin toiminta oli entistä avoimempaa, ja parlamentti käytti valvontavaltuuksiaan palauttamalla toimeenpanovallan valvonnan. Parlamentti hajotettiin helmikuussa 2020 ennenaikaisia vaaleja silmällä pitäen. Puhemies katsoi, ettei parlamenttia voida kutsua uudelleen koolle. Heinäkuussa 2020 järjestettyjen vaalien tuloksena muodostettu uusi parlamentti nimitti hallituksen elokuussa 2020. Tilanne eri kansanryhmien välillä pysyi kaiken kaikkiaan rauhallisena. Eri kansanryhmien välisten suhteiden lujittamiseksi ja Ohridin puitesopimuksen täytäntöön panemiseksi nähtiin vaivaa. Sopimus päätti vuoden 2001 konfliktin ja tarjoaa puitteet yhteiskunnan säilyttämiselle monikansaisena.
Kansalaisyhteiskunta toimii edelleen aktiivisesti, ja sillä on keskeinen rooli politiikan- ja päätöksentekoprosesseissa. Hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä koskevan, vuodet 2018–2020 kattavan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi on ryhdytty toimiin. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta kuulemisprosessista saadaan mielekkäämpi ja oikea-aikaisempi.
Tiedustelupalvelun meneillään oleva uudistus johti siihen, että syyskuussa 2019 perustettiin kansallinen turvallisuusvirasto. Se on riippumaton valtioelin, jolla – toisin kuin edeltäjällään eli turvallisuus- ja vastatiedusteluvirastolla (UBK) – ei ole poliisivaltuuksia. Tämä on linjassa oikeusvaltioon liittyviä systeemisiä ongelmia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten kanssa. Operatiivinen tekninen virasto jatkoi toimintaansa. Tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että sillä on käytettävissään kaikki tarvittavat välineet tehtäviensä suorittamiseksi. Parlamentin valmiuksia valvoa tiedustelupalvelutoimintaa on parannettava.
Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Avoimuuden lisäämisessä tapahtui jonkin verran edistystä, kun maassa hyväksyttiin vuodet 2019–2021 kattava avoimuusstrategia, otettiin käyttöön julkisten tietojen avoin portaali ja julkaistiin julkiset menot. Julkihallinnon uudistamisstrategian ja julkisen varainhoidon uudistusohjelman täytäntöönpanosta laadittiin seurantakertomukset ja niiden tueksi toteutettiin tarkoituksenmukaisia näkyvyystoimia. On edelleen erittäin tärkeää huolehtia siitä, että avoimuuden, ansioiden ja tasapuolisen edustuksen periaatteita noudatetaan. Korruption ehkäisystä vastaava valtionkomitea jatkoi sellaisten tapausten käsittelyä, joissa on esitetty väitteitä nepotismista, kronyismista ja poliittisesta vaikuttamisesta julkisen sektorin työntekijöitä rekrytoitaessa. On huolehdittava siitä, että valtionkomitean raporttien ja suositusten johdosta ryhdytään jatkotoimiin.
Pohjois-Makedonian oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti. Oikeuslaitoksen uudistamisstrategian täytäntöönpano on yksi kiireellisistä uudistustavoitteista. Siinä edistyttiin hyvin ja noudatettiin näin Venetsian komission ja oikeusvaltioon liittyviä systeemisiä ongelmia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksia. Lisätoimia tarvitaan oikeuslaitoksen uudistusstrategiaan liittyvän, ajan tasalle saatetun toimintasuunnitelman systemaattisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Oikeuslaitoksen elimet ovat ottamassa käyttöön uusia tuomareiden nimitys-, ylennys-, kurinpito- ja viraltapanosääntöjä, ja tuomarineuvosto on hoitanut tehtäviään aiempaa ennakoivammin. Viime vuosien uudistuspyrkimystensä tuloksena Pohjois-Makedonia on ottanut käyttöön mekanismeja, joilla taataan oikeuslaitoksen riippumattomuus ja vastuuvelvollisuus. Sellaisia ovat esimerkiksi ansioihin perustuvia nimityksiä, varallisuuden selvittämistä ja eturistiriitoja sekä kurinpitomenettelyjä koskevat säännöt. Niiden määrätietoinen ja johdonmukainen käyttö olisi varmistettava ennen kuin alalla tehdään uusia muutoksia. Laki syyttäjäviranomaisesta tuli voimaan kesäkuussa 2020. Sen tarkoituksena on muun muassa taata pysyvä ratkaisu erityissyyttäjän käsittelemiä tapauksia varten ja määrittää vastuukysymykset salakuunteluasiaan liittyvissä rikoksissa. Lisäksi hyväksyttiin syyttäjäneuvostoa koskeva tarkistettu laki. Oikeudellisen kehyksen tosiasiallinen täytäntöönpano samoin kuin kaikkien sidosryhmien lisäponnistelut, joilla ne osoittavat esimerkillisyyttään, lisäävät osaltaan kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen.
Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti korruption torjuntaan. Maa edistyi hyvin ja kerrytti näyttöä laajamittaiseen korruptioon liittyvien tapausten tutkinta- ja syytetoimista sekä tuomioista. Korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea on ollut erityisen proaktiivinen korruption ehkäisemisessä. Viime vuonna annetun suosituksen mukaisesti se on aloittanut lukuisten tapausten käsittelyn, muun muassa sellaisten, joissa on osallisina korkeita virkamiehiä poliittisen kentän laidasta laitaan. Erityissyyttäjälle siirrettyjen tapausten käsittely ja vastuun määrittely salakuunteluasiassa ovat edenneet. Entinen ylin erityissyyttäjä sai kesäkuussa 2020 ensimmäisessä oikeusasteessa tuomion nk. kiristysasiassa, jossa oli kyse väitetystä kiristyksestä ja virka-aseman väärinkäytöstä erityissyyttäjän toimiston käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Korruptio on yleistä monilla aloilla, ja siksi sen ehkäisyyn ja torjuntaan tarvitaan proaktiivisempaa lähestymistapaa kaikilta alan toimijoilta.
Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Lainsäädäntökehys on pääpiirteissään eurooppalaisten normien mukainen, ja toimia järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten strategioiden täytäntöön panemiseksi on jatkettava. Viime vuonna annettiin suositus perustaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto, joka on EU:n säännöstön vaatimusten mukainen. Suosituksen täytäntöönpanossa tapahtui jonkin verran edistystä. Toimiston on nyt osoitettava, että sillä on valmiudet tukea ennakoivaa toimintalinjaa varojen menetetyksi tuomitsemisessa. Maa osallistuu uhkien arviointiin aluetasolla, ja sen on laajennettava lähestymistapaansa EU:n käytäntöjen mukaisesti. Operatiivisella tasolla on tapahtunut jonkin verran edistymistä, mutta tarvitaan lisätoimia lainvalvonnan tuloksellisuuden parantamiseksi tiettyjen rikollisuuden muotojen, kuten rahanpesun ja talousrikosten, torjunnassa. Yhteistyö Europolin kanssa on lisääntymässä rikollisuuden eri aloilla. Kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuvien sidosryhmien toiminnan koordinointi on edelleen avainasemassa.
Terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa on edistytty jonkin verran terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja kahdenvälisen täytäntöönpanojärjestelyn mukaisesti.
Perusoikeuksien suojelua koskeva oikeudellinen kehys on pääpiirteissään EU:n normien mukainen. Prosessi laitoshoidosta luopumiseksi ja lasten sijoittamiseksi yhteisöperustaiseen hoitoon on käynnissä. Työ- ja sosiaaliministeriö investoi yhteisöpalveluihin, joilla muun muassa tuetaan sukupuolistuneen väkivallan uhreja. On erittäin tärkeää, että näitä palveluja on tarjolla jatkossakin. Eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeuselinten antamien, varsinkin vankien ja tuomion saaneiden henkilöiden kohtelua koskevien suositusten täytäntöönpano edellyttää lisätoimia. Perustuslakituomioistuimen päätös kumota syrjinnän ehkäisyä ja syrjinnältä suojelua koskeva laki menettelyllisistä syistä on johtanut siihen, että maassa ei ole tällä hetkellä kattavaa syrjinnän kieltävää oikeudellista kehystä eikä tasa-arvoelintä. Uuden parlamentin on korjattava tämä vakava puute. Lisäksi on tärkeää, että maa tehostaa vihapuhetta koskevan lainsäädännön sekä Istanbulin yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi laaditun kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Vaikka poliisin ulkoisen valvonnan mekanismi on saatu valmiiksi, aidosti riippumattomien tutkijoiden puute saattaa haitata kyseisen yksikön työtä, jonka tarkoituksena on puuttua poliisien rankaisemattomuuteen. Maan olisi toteutettava kiireesti toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi vankiloissa ja vaihtoehtoisten seuraamusten tukemiseksi.
Sananvapauden suhteen maa on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti, ja se on edistynyt asiassa vähän raportointijaksolla. Yleisesti ottaen tilanne ja ilmapiiri, jossa tiedotusvälineet toimivat, mahdollistavat edelleen vapaan tiedonvälityksen ja kriittisen raportoinnin, tosin covid-19-kriisin aikana ja vaalien yhteydessä jännitteet ovat lisääntyneet. Itsesääntelyä tarvitaan lisää ammatillisten normien kehittämiseksi ja laatujournalismin tukemiseksi. On tärkeää lisätä valtion instituutioiden, puolueiden ja julkisten yritysten harjoittaman mainonnan ja ilmoittelun läpinäkyvyyttä. Yleisradioyhtiön riippumattomuuden, ammatillisten normien ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja. On erittäin tärkeää, että jatkossakin tuetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, edistetään ammattimaisuutta, puolueetonta raportointia ja tutkivaa journalismia ja parannetaan valmiuksia torjua disinformaatiota tehokkaasti. Riippumattomien tiedotusvälineiden taloudellisessa kestävyydessä ja toimittajien työskentelyedellytyksissä on edelleen haasteita.
Mitä tulee alueelliseen yhteistyöhön, maa piti yllä hyviä suhteitaan muihin laajentumismaihin ja osallistui aktiivisesti alueellisiin aloitteisiin. On tärkeää jatkaa kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanoa, mukaan lukien Prespan sopimus ja Bulgarian kanssa tehty sopimus hyvistä naapuruussuhteista.
Pohjois-Makedonialla on edelleen aktiivinen ja rakentava rooli eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hallinnassa. Maa on edelleen yksi tällaisten muuttovirtojen tärkeimmistä kauttakulkureiteistä. Se tekee tehokasta yhteistyötä naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, myös viimeksi mainittujen sen alueelle lähettämien vierailevien virkamiesten kanssa. Mittavat ponnistelut peruselinolojen ja -palvelujen takaamiseksi maassa oleskeleville muuttajille jatkuivat. Muuttajien rekisteröinti ja suojelutarpeet huomioon ottava profilointi paranivat, mutta niitä on suoritettava systemaattisemmin. Sopimusta Euroopan raja- ja merivartioviraston asemasta ei ole vielä allekirjoitettu. Pohjoisrajalla yleiseen salakuljetukseen puuttumiseksi tarvitaan lisätoimia.
Mitä tulee jäsenyyden taloudellisiin arviointiperusteisiin, Pohjois-Makedonia on valmistautunut toimivan markkinatalouden luomiseen hyvin, mutta raportointijaksolla edistymistä tapahtui vähän. Talouskasvu kiihtyi vuonna 2019 investointien lisääntyessä, mutta huhtikuusta 2020 alkaen covid-19-kriisi on koetellut kansantaloutta ja julkista taloutta. Viranomaiset ovat toteuttaneet monenlaisia toimenpiteitä yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi ja kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Julkisen talouden avoimuus lisääntyi entisestään raportointijaksolla. Sen sijaan vuoden 2019 alussa tehdyt julkisen talouden kannalta merkittävät tuloverotusta ja eläkejärjestelmää koskevat uudistukset peruttiin. Julkisia pääomamenoja toteutui edelleen varsin vähän, ja julkista velkaa ei ole vielä saatu vakautettua. Ennen covid-19-kriisiä työttömyysaste laski edelleen, myös nuorten parissa, ja epävirallisen työn osuus pieneni hieman. Covid-19-kriisi on kuitenkin omiaan kääntämään tämän myönteisen kehityskulun suunnan. Työvoiman osallistumisaste on edelleen alhainen, vaikka naisten osuus työmarkkinoilla kasvoikin. Rahoitusala pysyi virkeänä, ja lainananto yksityissektorille lisääntyi. Epävirallisen talouden laajuus haittaa edelleen liiketoimintaedellytyksiä.
Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Pohjois-Makedonia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on siihen kohtuullisesti valmistautunut. Integroituminen EU:n kauppaan ja investointeihin syveni edelleen. Viennin ja teollisuustuotannon osalta kehitys jatkui kohti lisäarvoltaan suurempia tuotteita. Työvoiman tuottavuus ja talouden kilpailukyky kärsivät kuitenkin osaamisvajeesta, mikä johtuu koulutusjärjestelmän puutteista ja ammattitaitoisten työntekijöiden maastamuutosta, sekä liian vähäisistä infrastruktuuri-investoinneista. Vaikka Covid-19-kriisin aiheuttamien kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvien välittömien haittavaikutusten lieventämiseksi onkin tarjolla runsaasti toimenpiteitä, edellä kuvattuihin rakenteellisiin tarpeisiin vastaaminen hyvissä ajoin tukisi talouden nopeaa elpymistä kriisin jäljiltä.
Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, maa on edelleen valmistautunut kohtuullisesti useimmilla aloilla, esimerkiksi kilpailun, julkisten hankintojen, tilastojen, varainhoidon valvonnan, liikenteen ja energian aloilla. Maa on hyvin valmistautunut esimerkiksi yhtiöoikeuden, tulliliiton, Euroopan laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla. Valmistelut ovat alkuvaiheessa esimerkiksi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden sekä varainhoitoa ja talousarvioita koskevien määräysten osalta. Myös hallinnollisiin valmiuksiin ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon on panostettava tulevalla raportointijaksolla enemmän. Maa on jatkanut mukautumistaan EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Albania
Jäsenyyden poliittisten arviointiperusteiden osalta on todettava, että Albanian poliittista ympäristöä leimaa edelleen voimakas vastakkainasettelu. Parlamentin toimintaan vaikutti se, että opposition jäsenet luopuivat valtakirjoistaan. Institutionaalinen jatkuvuus varmistettiin täyttämällä vapautuneita edustajanpaikkoja asteittain. Raportointijakson lopussa parlamentin 140 paikasta 122 oli täytetty. Oppositio päätti boikotoida 30. kesäkuuta 2019 pidettyjä paikallisvaaleja, jotka järjestettiin, vaikka presidentti oli tehnyt päätöksen niiden lykkäämisestä lokakuulle. Parlamentti aloitti presidenttiä koskevan virkasyytemenettelyn, joka saatiin päätökseen heinäkuun 2020 lopussa. Parlamentin tilapäinen tutkintavaliokunta totesi, että presidentti oli ylittänyt perustuslailliset toimivaltuutensa, mutta rikkomus ei riittänyt perusteeksi hänen viraltapanolleen. Maan poliittinen umpikuja hellitti tammikuussa 2020, kun valtaapitävä enemmistö ja oppositio parlamentissa ja sen ulkopuolella pääsivät sopimukseen vaaliuudistuksen edistämisestä perustamalla poliittisen neuvoston, jossa tekniset ja poliittiset neuvottelut voidaan viedä päätökseen. Neuvoston tehtävänä on panna täytäntöön jäljellä olevat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) suositukset, joilla taataan puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen läpinäkyvyys. Poliittinen neuvosto teki 5. kesäkuuta 2020 läpimurron sopimalla epäpoliittisen vaalihallinnon asteittaisesta perustamisesta ODIHR:n suositusten mukaisesti. Osapuolet sopivat myös ottavansa käyttöön kaikkien äänestäjien sähköisen tunnistamisen (jos se on teknisesti mahdollista) sekä organisoivansa keskusvaalilautakunnan uudelleen ja valitsijamiehistön niin, että sen jäsenet ovat arvioinnin läpäisseitä tuomareita. Parlamentti hyväksyi vaalilain muutokset 23. heinäkuuta 2020, sellaisina kuin niistä sovittiin 5. kesäkuuta 2020, joten maa täyttää siltä osin edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi. Parlamentti hyväksyi 30. heinäkuuta myös joitakin vaalijärjestelmää koskevia muutoksia perustuslakiin. Kyseiset muutokset, jotka eivät liity ODHIR:n suositusten täytäntöönpanoon, edellyttivät vaalilakiin lisämuutoksia, joista osapuolet keskustelivat poliittisessa neuvostossa pääsemättä kuitenkaan yhteisymmärrykseen ennen kuin parlamentti äänesti niistä 5. lokakuuta. Myönteisestä saavutuksesta eli 5. kesäkuuta 2020 saavutetusta sovinnosta huolimatta maassa käytävän poliittisen vuoropuhelun, joka koskee erityisesti vaaliuudistusta ja sen täytäntöönpanoa, on parannuttava.
Hallitus esitti EU-integraatioasioita käsittelevän kansallisen neuvoston laajennetulle kokoukselle 9. kesäkuuta 2020 toimintasuunnitelman, jossa käsitellään EU:n neuvoston maaliskuussa 2020 antamissa päätelmissä Albanialle asettamia edellytyksiä ja painopisteitä. Hallitus nimitti 6. toukokuuta 2020 pääneuvottelijan ja neuvottelutiimin muut jäsenet.
Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Toimia jatkettiin useilla siihen liittyvillä aloilla. Jonkin verran edistystä saavutettiin sääntelyn vaikutustenarvioinneista annettujen suuntaviivojen noudattamisessa vastuuministeriöissä, politiikan suunnitteluun liittyvän säädöspaketin laatimisessa, sähköisten palvelujen määrän lisäämisessä samoin kuin tiedonkeruuta ja henkilöstöhallintoa koskevan avoimuuden lisäämisessä keskus- ja paikallishallinnon välillä. Näitä konkreettisia saavutuksia on lujitettava. Hallituksen on varsinkin tehostettava pyrkimyksiään kohti näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Se tapahtuu parantamalla vastuuministeriöiden hallinnollisia valmiuksia, jotka liittyvät politiikan suunnitteluun ja seurantaan, tiedonkeruuseen ja sääntelyn vaikutustenarviointien käyttöön, jotta politiikanteko perustuisi riittävään tietoon.
Albanian oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti. Oikeuslaitoksen perusteellisen uudistuksen täytäntöönpanoa on jatkettu johdonmukaisesti, ja siinä on yleisesti ottaen edistytty hyvin. Oikeuslaitoksen itsehallintoa tukevat uudet elimet ovat hoitaneet tehtäviään, joihin kuuluu korkeimmassa oikeudessa ja perustuslakituomioistuimessa avoinna olevien virkojen täyttämisprosessin hallinnointi. Ylin tuomarineuvosto sai valmiiksi kolmen ehdokkaan valinnan korkeimpaan oikeuteen muihin kuin tuomarinvirkoihin. Heidät nimitettiin 11. maaliskuuta 2019, mikä mahdollisti tuomioistuimen yhden jaoston toiminnan ja täytti siltä osin edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi. Neljännen muun kuin tuomarijäsenen valinta on loppusuoralla. Tuomariehdokkaiden valinta oikeuslaitoksen sisältä on käynnissä. Albania edistyy perustuslakituomioistuimen uudelleenorganisoinnissa ja on nimittänyt siihen kolme uutta jäsentä. Näin on luotu perusta perustuslakituomioistuimen toiminnan uudelleen käynnistämiselle – ja siltä osin melkein täytetty edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi – ja kansalaisten luottamuksen lisäämiselle. Joulukuussa 2019 tilanne oli se, että tuomioistuimen yhdeksästä tuomarista yksi oli voinut aloittaa virassa taustaselvitykset läpäistyään. Nyttemmin tuomioistuimella on neljä jäsentä. Viimeksi nimitetyistä tuomareista yhden nimitysmenettelystä oli erimielisyyttä. Venetsian komissio on antanut asiasta lausunnon, jossa Albanian viranomaisille annetaan tarvittavaa ohjeistusta perustuslakituomioistuimen jäljellä olevien nimitysten loppuun viemiseksi. Neljän tuomarin ansiosta tuomioistuimella on vaadittu vähimmäismäärä jäseniä, jotta se voi päättää siitä, otetaanko jokin tapaus käsiteltäväksi. Prosessi kolmen avoinna olevan viran täyttämiseksi on käynnissä. Covid-19-kriisi on vaikuttanut siihen hieman, mutta prosessin päätökseen saattaminen on etusijalla. Tuomioistuimen nimityksiä jatketaan heti, kun korkein oikeus on päätösvaltainen eli vähintään kolme viidesosaa sen jäsenistä on nimitetty. Tämä siksi, että korkein oikeus on kolmas nimittävä viranomainen yhdessä parlamentin ja maan presidentin kanssa. Uusi valtakunnansyyttäjä on nimitetty, ja se tapahtui ensimmäistä kertaa oikeuslaitoksen viimeisimmässä uudistuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
Toimet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikön (SPAK) perustamiseksi saatiin päätökseen vuonna 2019, kun joulukuussa nimitettiin ylin erityissyyttäjä. Erityissyyttäjänvirasto on nyt täysin toimintakykyinen, kun sen 15 erityissyyttäjästä 13 on nimitetty. Ylin syyttäjäneuvosto nimitti keskusrikospoliisille 20. heinäkuuta 2020 johtajan, joka on sittemmin aloittanut tehtävässään. Nämä edistysaskeleet täyttävät edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi.
Kaikkien tuomareiden ja syyttäjien väliaikainen uudelleenarviointi (taustaselvitykset) on edennyt tasaiseen tahtiin ja tuottaa konkreettisia tuloksia. Siltä osin täyttyvät siis edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi. Euroopan komission johdolla toteutettava kansainvälinen operaatio prosessin valvomiseksi on jatkunut. Toistaiseksi on käyty läpi 286 tapausta, joista 62 prosenttia päättyi viraltapanoon. Yleisimpiä syitä olivat perusteeton vaurastuminen tai eroaminen. Covid-19-pandemiasta johtuvien liikkumisrajoitusten aikana taustaselvityksiä tekevät elimet jatkoivat tärkeitä tutkintatoimia etätyönä. Ne jatkoivat julkisia kuulemisia kesäkuussa 2020.
Albania on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Raportointijaksolla saavutettiin hyvää edistystä. Albanian viranomaiset paransivat korruption torjuntaan liittyviä operatiivisia valmiuksia ja koordinointi- ja seurantavalmiuksia ja täyttivät siltä osin edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi. Albania on jatkanut pyrkimyksiään näytön kerryttämiseksi korruptiotapausten tutkinnasta, syytetoimista ja tuomioista. Vaikka tuomarikunnan jäsenten taustaselvityksissä on kyse hallinnollisesta prosessista, on tärkeää arvioida konkreettisia tuloksia, joita Albania on saavuttanut korruption torjunnassa. Sellaisia ovat esimerkiksi eräiden korkeassa virka-asemassa olevien tuomareiden viraltapano muun muassa perustuslakituomioistuimessa ja korkeimmassa oikeudessa. Vuonna 2019 annettiin kaksi lopullista tuomioita tapauksissa, joissa oli kyse tuomareiden, syyttäjien ja muiden oikeuslaitoksen jäsenten passiivisesta korruptiosta. Vuonna 2019 annettiin myös 262 ensimmäisen oikeusasteen tuomiota tapauksissa, joissa oli osallisina alemman tai keskitason virkamiehiä, kun vuonna 2018 tällaisia tuomioita annettiin 294. Edelleen vuonna 2019 annettiin 246 lopullista tuomiota muutoksenhakuasioissa, joissa oli osallisena alemman tai keskitason virkamiehiä, kun vuonna 2018 tällaisia lopullisia tuomioita annettiin 289. Maassa on toteutettu lisätoimia näytön kerryttämiseksi korruption torjunnasta olkoonkin, että kyseessä on pitkän aikavälin tavoite, joka edellyttää jatkossakin jäsenneltyjä ja johdonmukaisia lisätoimia. Vaikka tutkittavana olevien tapausten määrä on edelleen suuri, lopullisia tuomioita korkean tason virkamiesten korruptiosta on annettu vain vähän. Hiljattain perustettujen korruptiontorjuntaelinten (SPAK ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneet tuomioistuimet) odotetaan vahvistavan merkittävällä tavalla valmiuksia tutkia korruptiota ja nostaa siitä syytteitä. Korruptio on kuitenkin edelleen laajalle levinnyttä ja vakava huolenaihe.
Albania on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se on edistynyt hyvin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamisessa, muun muassa tekemällä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja toteuttamalla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten johdosta laadittua toimintasuunnitelmaa. Albania täyttääkin siltä osin edellytykset ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiseksi. Rikollisjärjestöjen hajottamiseen suunniteltuja poliisioperaatioita on tehostettu, ja asiassa on edistytty hyvin. Viime vuosien tapaan Albania osoitti myös vuonna 2019 olevansa vahvasti sitoutunut vastustamaan kannabiksen tuotantoa ja kauppaa. Albania sallii kolmannen maan käyttää erittäin tungettelevaa seurantamekanismia (Italian Guardia di Finanza -poliisin ilmakuvaus, jonka rahoitukseen EU osallistuu). Kansainvälinen poliisiyhteistyö varsinkin EU:n jäsenvaltioiden kanssa on sekin lisääntynyt ja johtanut siihen, että vuonna 2019 toteutettiin useita laajamittaisia lainvalvontaoperaatioita, joista saatiin hyviä ja tuloksia ja joita jatketaan vuonna 2020. Poliisin ja syyttäjäviranomaisen välinen yhteistyö lisääntyi edelleen. Erityissyyttäjänvirasto perustettiin, ja sen käyttöön annettiin tärkeitä tutkintavälineitä. Nämä toimet edustavat konkreettista edistystä viime vuonna annettujen, näytön kerryttämistä koskevien suositusten täytäntöönpanossa. Toimia on jatkettava syytteiden ja lopullisten tuomioiden määrän lisäämiseksi, rahanpesun torjumiseksi ja rikoksella hankitun tai muun selittämättömän omaisuuden menetetyksi tuomitsemiseksi. Rahanpesun torjunnan osalta Albanian parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2019 nk. Moneyval-paketin. Sillä pyritään vastaamaan suosituksiin, joita Moneyval eli rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioiva asiantuntijakomitea antoi joulukuussa 2018 julkaisemassaan Albania-raportissa. FATF määritteli 21. helmikuuta 2020 Albanian kuitenkin tehostetun seurannan kohteeksi ja ehdotti toimintasuunnitelmaa, jossa keskitytään eräisiin täytäntöönpanoa odottaviin uudistuksiin. Albania on antanut korkean tason poliittisen sitoumuksen tehdä FATF:n kanssa yhteistyötä toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi ja aloittanut siihen sisältyvien toimenpiteiden toteutuksen. Tähän liittyen parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2020 uuden lain tosiasiallisten edunsaajien rekisteristä. Terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa on edistytty hyvin terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja kahdenvälisen täytäntöönpanojärjestelyn mukaisesti. Täytäntöönpanotoimia olisi jatkettava varsinkin rahanpesun torjunnassa.
Albania noudattaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisia perusoikeuksia, ja se on muokannut oikeuskehystään vastaamaan eurooppalaisia normeja. Raportointijaksolla Albania on pyrkinyt noudattamaan tästä johtuvia velvoitteita. Kaiken kaikkiaan täytäntöönpanoa on kuitenkin tehostettava. Mitä tulee yhteiskunnan tukemista asumismuodoista annetun lain täytäntöönpanoon, maassa hyväksyttiin mittavan kuulemisprosessin päätteeksi yhdeksän alempitasoista säädöstä. Myös lapsen oikeuksia ja nuoriso-oikeutta koskevaa oikeudellista kehystä parannettiin antamalla alempitasoisia säädöksiä. Käynnissä on toimia maankäyttöä koskevan kokonaisvaltaisen uudistuksen toteuttamiseksi ja omistusoikeuksien lujittamiseksi. Laki omistusoikeuksien siirtoprosessien loppuun saattamisesta hyväksyttiin maaliskuussa 2020. Siinä otetaan huomioon Venetsian komission lokakuussa 2019 antamat suositukset. Toimia rekisteröinti- ja korvausprosessin edistämiseksi on jatkettava. Albanian on nopeasti annettava puuttuva lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön kansallisten vähemmistöjen suojelusta vuonna 2017 annettu puitelaki. Albania laatii parhaillaan lakia tulevan väestönlaskennan täytäntöönpanosta. Siinä, samoin kuin kiinteistöjen rekisteröinnissä, on edettävä nopeasti. Maan kreikkalaisvähemmistöön kuuluvat kansalaiset ovat ilmaisseet huolensa maan etelärannikolla sijaitsevaan omaisuuteen liittyvistä oikeuksista. Sananvapauden turvaamisen suhteen Albania on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti. Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2019 medialakiin joukon muutoksia, joilla pyritään sääntelemään verkkomediaa ja eräitä kunnianloukkaukseen liittyviä näkökohtia, joista Venetsian komissio antoi kesäkuussa 2020 lausunnon. Muutokset eivät täytä tiedonvälityksen vapautta koskevia kansainvälisiä normeja ja periaatteita, vaan antavat aihetta huoleen sensuurin ja itsesensuurin lisääntymisestä sekä mahdollisista sananvapauden tilaan liittyvistä takaiskuista maassa. Valtaapitävän enemmistön edustajat sitoutuivat julkisesti noudattamaan Venetsian komission lausunnossa annettua ohjausta. Medialakiesitystä tarkistetaan parhaillaan Venetsian komission lausunnon perusteella.
Mitä tulee muuttoliikkeeseen, rajaturvallisuutta ja turvapaikka-asioita koskevien institutionaalisten valmiuksien parantamisessa tapahtui jonkin verran edistystä. Vastaanottokapasiteettia eri ryhmistä koostuvista muuttovirroista selviämiseksi lisättiin, ja se on riittää lisääntyneen tulijamäärän majoittamiseen. Albania on ensimmäinen Länsi-Balkanin maa, jossa EU:n kanssa tehty sopimus Euroopan raja- ja merivartioviraston asemasta on tullut voimaan (toukokuussa 2019). Operaatiolla, jossa Frontex ja Albania ovat yhdessä lähettäneet rajavartijoita Kreikan ja Albanian rajalle, on onnistuttu tehostamaan rajavalvontaa, lisäämään turvallisuutta EU:n ulkorajoilla ja torjumaan maahantulijoiden salakuljetusta.
Albanian kansalaisten EU:ssa tekemien perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä on laskenut, mutta se on edelleen korkea ja edellyttää jatkuvia ja määrätietoisia toimia, joilla puututaan muun muassa ilman huoltajaa olevien alaikäisten tuloon EU:n alueelle. Albania on jatkanut toimia puuttuakseen kansalaistensa EU:n jäsenvaltioissa ja Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa tekemiin perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin.
Vuonna 2019 perusteettomia turvapaikkahakemuksia tehtiin noin 2,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018 ja lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Määrä jatkoi laskemistaan vuoden 2020 kahden ensimmäisen kuukauden aikana (eli ennen covid-19-pandemiaa), jolloin hakemuksia tehtiin 35 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 kahtena ensimmäisenä kuukautena. Vuoden 2020 tammi–toukokuun välisenä aikana tehtiin 3 305 hakemusta, kun määrä vastaavana ajanjaksona vuonna 2019 oli 10 375. Määrä laski noin 74 prosenttia. Hyväksymisaste (eli hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrä prosentteina kaikista turvapaikkapäätöksistä) oli noin 6 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2018.
Tilanne on edellyttänyt – ja edellyttää jatkossakin – huomattavia ponnisteluja Albanian viranomaisilta. Albanian viranomaiset ovat tehostaneet vuoropuhelua ja yhteistyötä maahantulosta eniten kärsivien maiden kanssa sen lisäksi, että ne ovat järjestäneet tiedotuskampanjoita viisumivapausjärjestelmään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, suorittaneet perusteellisia rajatarkastuksia, evänneet maastalähdön kansalaisilta, joilla ei ole vaadittavia varoja, ja toteuttaneet toimia puuttuakseen maastalähdön taustalla oleviin syihin. Albania on lähettänyt kolme poliisiyhteyshenkilöä EU:hun vauhdittamaan albanialaisten kotimaahan palauttamista, ja Tiranassa yksi EU:n yhteyshenkilö avustaa maastalähtötarkastuksissa.
Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Albania on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja että maa on siihen kohtuullisesti valmistautunut. Vaikka BKT:n kasvu hidastui alhaisemman vesivoimatuotannon takia, muilla aloilla meni hyvin, ja työttömyys väheni ennätyksellisen alhaiseksi. Vienti kasvoi tasaiseen tahtiin, ja julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen jatkui supistumistaan mutta oli raportointijaksolla edelleen suuri. Pankit vähensivät järjestämättömien lainojen määrää entisestään, ja lainananto yksityissektorille kasvoi. Rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi on toteutettu toimenpiteitä, mutta rahoituksen välitys pysyi vähäisenä. Oikeuslaitoksen kokonaisvaltainen uudistus eteni hyvin, mutta yritysten näkökulmasta oikeusvarmuus ei ole vielä parantunut. Covid-19-pandemia on syventänyt rakenteellisia heikkouksia, ja sen taloudelliset seuraukset mitätöivät osan edistyksestä.
Mitä tulee selviämiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa, Albania on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on jossain määrin siihen valmistautunut. Infrastruktuuri energian, liikenteen ja digitaalisen viestinnän aloilla samoin kuin koulutustulokset ovat parantuneet, mutta aluetasoon ja EU:n tasoon verrattuna niissä on edelleen merkittäviä puutteita. Albanian kilpailukykyä heikentävät yrittäjyyteen ja teknologiaan liittyvän osaamisen puute, huomattava osaamisvaje, heikot instituutiot, vähäiset investoinnit ja infrastruktuurin heikko laatu. Kansainvälisiin arvoketjuihin liittyminen ja vienti eivät edelleenkään vastaa sitä, mihin maa pystyisi. Lisäksi omistusoikeuksien vahvistaminen ja täysin toimiva kiinteistörekisteri ovat välttämättömiä ennakkoedellytyksiä investointien lisääntymiselle ja rahoituksen saamiselle sekä sille, että maataloudesta ja matkailusta saadaan kilpailukykyisiä.
Albania on jatkanut aktiivista osallistumista alueelliseen yhteistyöhön ja pitänyt yllä hyviä naapuruussuhteita.
Albania jatkoi lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n vaatimuksiin useilla aloilla, mikä parantaa sen kykyä selviytyä jäsenyysvelvoitteista. Maa on valmistautunut monilla aloilla kohtuullisesti (esim. varainhoidon valvonta, koulutus, kulttuuri ja tilastot) tai jossain määrin (esim. julkiset hankinnat, sosiaalipolitiikkaa ja työllisyys ja Euroopan laajuiset verkot). Albanian on jatkettava yleisiä valmisteluja EU:n säännöstön käyttöönottamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Julkisen sektorin varainhoidon sisäistä valvontaa koskevan kokonaisvaltaisen politiikan käyttöönotto ja sen täytäntöönpanon koordinointi käynnissä olevien julkishallintoa ja julkista varainhoitoa koskevien uudistusten kanssa on edelleen avainasemassa, kun maahan pyritään luomaan toimiva julkisen sektorin sisäisen valvonnan järjestelmä. Albanian olisi jatkettava työtä liikenne- ja energiaverkkojen kehittämiseksi ja niihin liittyvien, yhteyksiä koskevien uudistustoimenpiteiden laatimiseksi. Yhtenä tavoitteena on parantaa yhteyksiä koko alueella. Albanian on vietävä päätökseen sekundaarilainsäädännön antaminen työllisyysuudistuksen toteuttamiseksi ja vahvistettava instituutioiden välistä koordinointia niiden toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin.
EU:n säännöstön täytäntöönpanosta vastaavien elinten hallinnollisia valmiuksia on parannettava ja ammattitaitovaatimuksia tiukennettava ja sääntelyelinten riippumattomuus on turvattava. On edelleen erittäin tärkeää lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja huolehtia varsinkin julkisten hankintamenettelyjen ja julkisen varainhoidon tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Albania on edelleen sovittanut kaikki kannanottonsa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin EU:n kantoihin ja julkilausumiin.
Bosnia ja Hertsegovina
Jäsenyyden poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Bosnia ja Hertsegovinan parlamentin toiminta oli poliittisista syistä estynyt suurimman osan raportointijaksoa, mikä viivästytti lakien säätämistä. Ministerineuvosto toimi toimitusministeristönä siihen asti, kunnes uusi hallitus nimitettiin, mikä tapahtui vasta joulukuussa 2019 – 14 kuukautta parlamenttivaalien jälkeen. Federaatiohallitus jatkaa edelleen toimituspohjalta. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaki rikkoo edelleen Euroopan ihmisoikeussopimusta, kuten asiassa Sejdić-Finci ja siihen liittyvissä asioissa annetuissa tuomioissa todetaan. Vaalijärjestelmän parantamisessa vastaamaan eurooppalaisia normeja ei tapahtunut edistystä, ei myöskään puoluerahoituksen läpinäkyvyyden takaamisessa. Heinäkuussa 2020 hyväksyttyjen muutosten pitäisi mahdollistaa paikallisvaalien järjestäminen Mostarissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Lisäksi valmistellaan parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan kokoontumista sekä EU:n säännöstön käyttöönottoa koskevan kansallisen ohjelman laatimista ja hyväksymistä. Kansalaisyhteiskuntaa tukevan toimintaympäristön varmistamisessa ei tapahtunut edistystä. Tarvitaan toimia kansalaisyhteiskunnan mielekkään ja järjestelmällisen kuulemisen varmistamiseksi.
Julkishallinnon uudistaminen Bosnia ja Hertsegovinassa on varhaisvaiheessa, eikä edistymistä ole tapahtunut sen varmistamisessa, että maalla on ammattimainen ja epäpoliittinen virkamieskunta ja koordinoitu lähestymistapa politiikantekoon. Julkishallinnon uudistamisen strategiakehys otettiin käyttöön kaikissa hallintoportaissa. Seuraavaksi on hyväksyttävä siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Julkishallinnon uudistamisen koordinointia varten ei ole vielä perustettu poliittista elintä. Jotta voidaan taata ammattimainen virkamieskunta, virkamiehiä koskevien menettelyjen on perustuttava ansioihin ja oltava vapaita poliittisesta ohjauksesta.
Oikeuslaitoksen suhteen Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on valmistautunut jossain määrin. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Oikeusvaltiokysymyksiä käsittelevän asiantuntijaraportin havaintojen johdosta ei ole ryhdytty asianmukaisiin toimiin. Integriteettiä koskevia uudistuksia on vastustettu oikeuslaitoksen sisällä. Selvät merkit tilanteen huonontumisesta edellyttävät kiireellisiä toimenpiteitä, jotta voidaan lujittaa integriteettiä ja palauttaa kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen. Ensimmäiseksi on otettava käyttöön uskottava ja tiukka järjestelmä oikeuslaitoksen viranhaltijoiden varallisuusilmoitusten tarkistamiseksi. Oikeuslaitoksen uudistuksen esteet poliittisten toimijoiden taholta ja oikeuslaitoksen sisältä sekä oikeusjärjestelmän puutteellinen toiminta heikensivät edelleen kansalaisten oikeuksien toteutumista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on valmistautunut jossain määrin. Lausunnon tärkeimpien painopisteiden, vuonna 2019 annettujen suositusten ja oikeusvaltiokysymyksiä käsittelevän asiantuntijaraportin havaintojen tiimoilta ei tapahtunut edistystä. Korruptio on edelleen laajalle levinnyttä ja vakava huolenaihe. Kaikilla hallintotasoilla on merkkejä poliittisista vaikuttamisyrityksistä, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten arkeen. Lainvalvontaviranomaisten operatiivisessa yhteistyössä on systeemisiä puutteita, ja tiedustelutietoja vaihdetaan hyvin vähän. Poliisi on altis poliittiselle ohjaukselle. Talousrikosten tutkinta ja varallisuuden takavarikointi on pitkälti tehotonta. Yhteistyöstä Europolin kanssa vastaava yhteyspiste ei ole vielä toiminnassa. Yhteistyön aloittamiseksi Eurojustin kanssa ei ryhdytty toimiin. Maan on parannettava valmiuksiaan ja jatkettava toimia terrorismin ja huumekaupan torjunnan alalla.
Perusoikeuksia koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on pääpiirteissään otettu käyttöön, mutta kokonaisvaltainen strategiakehys puuttuu. Joitakin edistysaskelia otettiin: perustuslakituomioistuin kumosi Serbitasavallan perustuslain säännöksen kuolemanrangaistuksesta ja ensimmäistä kertaa järjestetty sukupuolivähemmistöjen Pride-kulkue sujui Sarajevossa rauhallisesti. Kokoontumisvapauden toteutumisessa on edelleen ongelmia, varsinkin Serbitasavallassa. Tarvitaan huomattavia uudistuksia sen varmistamiseksi, että kaikki kansalaiset voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan, ”kaksi koulua saman katon alla” -käytännöstä irtaantumiseksi sekä osallistavan ja laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille. Sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden ja toimittajien suojelun takaamisessa ei tapahtunut edistystä. Edistyminen edellyttää, että toimittajiin ja media-alan työntekijöihin kohdistuvan uhkailun ja väkivallan johdosta ryhdytään asianmukaisiin oikeustoimiin ja että varmistetaan yleisradiotoiminnan rahoituksen kestävyys.
EU on antanut Bosnia ja Hertsegovinalle huomattavaa tukea muuttoliikkeen hallintaan. EU kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia toteuttamaan kiireesti kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan estää humanitaarisen kriisin puhkeaminen. EU myös edellyttää, että kaikki laittomuudet tutkitaan asianmukaisesti. Bosnia ja Hertsegovinan on varmistettava rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallintavalmiuksien toimiva koordinointi kaikilla tasoilla sekä turvapaikkajärjestelmän toiminta.
Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vähän toimivan markkinatalouden luomisessa ja että sen siihen liittyvät valmistelut ovat alkuvaiheessa. Talouden ohjausjärjestelmän laatu kärsi hallituksen muodostamisen viivästymisestä ja riittämättömästä yhteistyöstä entiteettien ja valtion tasolla. Siksi liiketoimintaympäristön parantamisessa ei tapahtunut edistystä. Liiketoimintaympäristön kehitystä jarruttavat merkittävät ongelmat esimerkiksi markkinoille pääsyä ja sieltä poistumista koskevissa menettelyissä ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa sekä heikot valvonta- ja sääntelyelimet. Vahva kotimainen kysyntä kannatteli talouskasvua. Sen taustalla ovat ulkomailla työskentelevien kansalaisten suuret rahalähetykset ja matala inflaatio. Julkinen sektori on edelleen ylimitoitettu ja tehoton. Rahoitusala pysyi vakaana ja lainananto lisääntyi. Työttömyys on vähentynyt, mikä johtuu osittain työvoiman huomattavasta siirtymisestä ulkomaille. Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin johtaneet taloudellisen toiminnan voimakkaaseen vähenemiseen ja työmarkkinatilanteen merkittävään heikentymiseen.
Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vähän ja sen valmistelut ovat alkuvaiheessa. Koulutuksen laatu pysyi yleisesti ottaen heikkona, ja toimenpiteet liikenne- ja energiainfrastruktuurin parantamiseksi olivat edelleen riittämättömiä. Rakennemuutoksen laajuudessa on toivomisen varaa, tosin maan kaupan rakenne on monipuolistunut jonkin verran.
Bosnia ja Hertsegovina on jatkanut aktiivista osallistumista alueelliseen yhteistyöhön ja pitänyt yllä hyviä naapuruussuhteita. Mukautumisessa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on tapahtunut edistystä, ja sitä olisi jatkettava.
Mitä tulee kykyyn selviytyä EU:n jäsenyysvelvoitteista, Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat yleisesti ottaen alkuvaiheessa / maa on jossain määrin valmistautunut. Sen on vauhditettava tuntuvasti EU:n säännöstöön mukautumista, pantava siihen liittyvä lainsäädäntö täytäntöön ja valvottava sen noudattamista. Eri neuvotteluluvuissa tapahtui raportointijaksolla vain vähän tai ei lainkaan edistystä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, sijoittautumisoikeuteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen, tietoyhteiskuntaan ja mediaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, kalastukseen, liikennepolitiikkaan, energiaan, talous- ja rahapolitiikkaan, tilastoihin, sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen, yritys- ja teollisuuspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja rakennepolitiikan välineiden koordinointiin, koulutukseen ja kulttuuriin, kuluttajien ja terveyden suojeluun sekä varainhoidon valvontaan.
Kosovo
Mitä tulee jäsenyyden poliittisiin arviointiperusteisiin, raportointijaksoa leimasivat aikaistetut parlamenttivaalit, kaksi hallitusvaihdosta ja suhteellisen pitkät ajanjaksot, jolloin Kosovossa oli pelkästään toimitushallitus. Koska poliittinen tilanne on jatkunut epävakaana ja painopiste on ollut pandemian johdosta toteutetuissa toimissa, Kosovossa tapahtui kaiken kaikkiaan vähän edistystä EU:hun liittyvissä uudistuksissa.
Pääministeri Ramush Haradinaj erosi tehtävistään heinäkuussa 2019, minkä vuoksi parlamenttivaalit järjestettiin jo lokakuussa 2019. Äänestysprosentti oli korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Uusi parlamentti aloitti toimintansa joulukuussa 2019; uusi hallitus astui virkaan 3. helmikuuta 2020 pääministeri Albin Kurtin johdolla ja ilmoitti, että se jatkaa EU:hun liittyviä uudistuksia, edistää talouskehitystä ja torjuu korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Kurtin hallitus kaatui kuitenkin alle kahden kuukauden kuluttua virkaanastumisesta epäluottamuslauseeseen, jonka taustalla olivat koalitiohallituskumppaneiden väliset erimielisyydet. Epäluottamuslause johti poliittiseen kriisiin, joka liittyi uuden hallituksen muodostamista koskeviin perustuslaillisiin menettelyihin. Perustuslakituomioistuimen selkeytettyä tilannetta uusi hallitus astui virkaan 3. kesäkuuta 2020 pääministeri Avdullah Hotin luotsaamana.
Yleisesti ottaen parlamentin toiminta rakentavan poliittisen vuoropuhelun ja edustuksen foorumina ei kohentunut raportointijaksolla, minkä osoituksena päätösvaltaisuus ei useinkaan toteutunut. Uudella vaalikaudella parlamentin toiminnan organisoinnissa on kuitenkin tapahtunut joitakin parannuksia. Parlamentin olisi priorisoitava EU:n liittyvät uudistukset ja turvattava parhaat parlamentaariset käytännöt.
Lokakuussa 2019 pidetyt parlamenttivaalit olivat kaiken kaikkiaan hyvin hoidetut ja läpinäkyvät, mutta ääntenlaskennassa paljastui heikkouksia. Vaalikampanjointi perustui kilpailuun, lukuun ottamatta Kosovon serbialueita, joilla kampanjointia varjosti muiden kuin Srpska Lista -ehdokkaiden ja kannattajien pelottelu. Vaaliprosessin toistuviin ongelmiin on puututtava kiireesti useiden EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositusten mukaisesti.
Tilanne Kosovon pohjoisosassa on edelleen ongelmallinen varsinkin korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja sananvapauden osalta.
Julkishallinnon uudistamiseen on valmistauduttu jossain määrin. Raportointikaudella edistyttiin vain vähän julkishallinnon avoimuuden ja julkisten hankintamenettelyjen läpinäkyvyyden lisäämisessä. Helmikuussa 2019 hyväksyttiin kolmen julkishallintoa uudistavan lain paketti. Sen täytäntöönpano on keskeytynyt poliittisen tilanteen takia ja siksi, että on esitetty pyyntö tutkia palkkoja koskevan lain ja virkamieslain perustuslainmukaisuus. Perustuslakituomioistuin julisti 30. kesäkuuta 2020, että palkkalaki oli läpeensä perustuslain vastainen ja että virkamieslakia on muutettava ennen kuin se voi tulla kaikilta osin voimaan. Laki valtionhallinnon organisaatiosta ja toiminnasta on kaikilta osin voimassa ja sen täytäntöönpanoa olisi jatkettava. Puutteellinen koordinointi keskushallinnon tasolla ja ministeriöiden välillä hankaloittaa edelleen uudistuksen yleistä täytäntöönpanoa. Rekrytointi muiden kuin ansioiden perusteella oli edelleen huolenaihe, ja tapauskohtaiset päätökset, joiden taustalla on usein erityisintressejä, vaikeuttivat osallistavaa ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa raportointijaksolla. Kosovon viranomaisten on huolehdittava siitä, että julkishallinnon uudistaminen on jatkossakin prioriteetti ja että uudistusta jatketaan tähänastisen edistyksen pohjalta.
Kosovon oikeuslaitosta koskevat valmistelut ovat alkuvaiheessa. Jonkin verran edistymistä tapahtui oikeusvaltioon liittyvän lainsäädännön osittaisessa täytäntöönpanossa, mukaan lukien laki tuomareiden ja syyttäjien kurinpidollisesta vastuusta ja sovittelulaki, sekä oikeustapausten sähköisen hallintajärjestelmän ja keskusrikosrekisterin käyttöönotossa. Oikeuslaitos on edelleen altis sopimattomalle poliittiselle vaikuttamiselle. Käynnissä oleva oikeusvaltion alaa koskeva toiminnallinen tarkastelu on tarjonnut vakaan pohjan oikeuslaitoksen eri osatekijöiden uudistamiselle ja nykyaikaistamiselle. Kosovon viranomaisten olisi nyt vietävä tätä työtä eteenpäin. Oikeudenkäyttö on edelleen hidasta ja tehotonta, ja oikeusvaltioinstituutioiden valmiuksien parantamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia. Covid-19-pandemia rajoitti oikeudenkäyntien järjestämistä Kosovossa; rikosprosessilaissa säädetään kuitenkin, että jos oikeudenkäyntiä ei järjestetä kolmen kuukauden kuluessa, prosessi on aloitettava alusta. Tämä sääntö saattaa vaikuttaa varsin moniin rikosoikeudenkäynteihin, myös paljon julkisuutta saaneisiin. Kosovon viranomaisten olisi seurattava tilannetta ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tuloksellisen ja tehokkaan oikeudenkäytön varmistamiseksi. Korruption torjunnan suhteen valmistelut ovat Kosovossa alkuvaiheessa / siihen on valmistauduttu jossain määrin. Kosovo on edistynyt vain vähän muun muassa laajamittaisen korruption tutkinta- ja syytetoimissa, varallisuuden menetetyksi tuomitsemisessa sekä erityisjaostojen perustamisessa käsittelemään tapauksia, joissa on kyse laajamittaisesta korruptiosta (ja järjestäytyneestä rikollisuudesta). Varallisuutta on tuomittu lopullisesti menetetyksi vain vähän ja syyttäjälaitoksen kokonaiskapasiteetti on tukihenkilöstö mukaan lukien heikko. Korruptiota esiintyy laajasti, ja se aiheuttaa edelleen huolta. Maassa tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa siihen puuttumiseksi ja tiukkoja rikosoikeudellisia toimia laajamittaisen korruption kitkemiseksi. Tarkistetun rikosprosessilain hyväksyminen on vielä kesken, ja puoluerahoitusta koskevan lainsäädännön tarkistamista lykättiin.
Kosovon valmistelut järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ovat alkuvaiheessa. Edistymistä on tapahtunut korkean tason tapausten tutkinta- ja syytetoimissa, lisähenkilöstön palkkaamisessa erityissyyttäjänvirastoon sekä varallisuuden jäädyttämistä koskevissa koulutus- ja tiedotustoimissa. Kaiken kaikkiaan edistymistä on tapahtunut vain vähän. Talousrikostutkintaa, varallisuuden lopullisesti menetetyksi tuomitsemista ja lopullisia tuomioita on edelleen vähän. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa aukottomasti, ettei lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisten operatiiviseen toimintaan kohdistu poliittista vaikuttamista. Järjestäytyneen rikollisuuden osalta tilanne Kosovon pohjoisosassa on lainvalvontaviranomaisten kannalta edelleen haasteellinen.
Europol ja Kosovon poliisi sopivat työjärjestelystä heinäkuussa 2020. Kosovo oli ainoa Länsi-Balkanin kumppani, jolla ei ollut rakenteellista ja virallista yhteistyötä Europolin kanssa, mikä oli huomattava puute. Järjestely toimii lähtökohtana Kosovon poliisin, Europolin ja EU:n jäsenvaltioiden väliselle tiiviimmälle yhteistyölle erityisesti terrorismin, ääriliikehdinnän ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Terrorismin torjunnassa edistyttiin EU:n ja Kosovon täytäntöönpanojärjestelyn puitteissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Järjestely liittyy terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan: Edistystä tapahtui erityisesti terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä kuntouttamisessa ja yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamisessa. Kosovon viranomaisten on tehostettava toimiaan rahanpesun torjumiseksi, ja asiaa koskeva laki olisi saatettava vastaamaan EU:n säännöstöä ja kansainvälisiä normeja.
Oikeudellinen kehys takaa pääpiirteissään ihmis- ja perusoikeuksien suojelun eurooppalaisten normien mukaisesti. Usein ihmisoikeuksia koskevien lakien ja strategioiden täytäntöönpanoa heikentävät kuitenkin riittämättömät taloudelliset ja muut resurssit, varsinkin paikallistasolla, sekä poliittisen priorisoinnin ja koordinoinnin puuttuminen. Kosovo on edelleen erittäin riippuvainen ulkomaisista avunantajista. Lastensuojelulain hyväksyminen täytti yhden viimevuotisen raportin suosituksista. Lisätoimia tarvitaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten romanien, aškaalien ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden, oikeuksien takaamiseksi, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi käytännössä ja kulttuuriperinnön suojelun edistämiseksi. Kosovo on jossain määrin valmistautunut sananvapauden takaamiseen. Sananvapaus on kirjattu perustuslakiin. Tiedotusvälineiden toimintaympäristö on Kosovossa moniarvoinen ja aktiivinen. Oikeusvaltioinstituutioiden on jatkettava toimia toimittajiin kohdistuvien uhkausten ja hyökkäysten seurannan varmistamiseksi. Yleisradioyhtiö on edelleen altis poliittiselle vaikuttamiselle, ja sen rahoittamiseksi on löydettävä kestävä ratkaisu.
Kosovon viranomaiset ovat edistyneet sekä laillisen muuttoliikkeen että eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hallinnassa. Kosovo aktivoi valmiussuunnitelmansa turvapaikanhakijoiden ja sen alueelle sääntöjenvastaisesti tulleiden henkilöiden suuren määrän takia. Näitä toimia olisi jatkettava ja kehitettävä edelleen.
Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Kosovo on alkuvaiheessa ja edistynyt vain vähän toimivan markkinatalouden luomisessa. Talouskasvu jatkui vakaana vuonna 2019, mutta vaikea työmarkkinatilanne ja talouden rakenteen yksipuolisuus ovat edelleen haaste. Hallitus noudatti finanssipolitiikan sääntöjä vuonna 2019, mutta julkisten menojen koostumus heikkeni entisestään. Pääomamenojen pieneneminen, muihin kuin köyhyyden vähentämiseen tähtääviin sosiaalietuuksiin kohdistuvan paineen kasvu ja julkisen sektorin palkkojen nousu uhkaavat julkista taloutta ja haittaavat yksityissektorin kehitystä. Liiketoimintaympäristössä tapahtui vain vähän parannuksia. Yksityissektorin kehitystä haittaavat edelleen laajalle levinnyt epävirallinen talous, hidas ja tehoton oikeuslaitos, korruption yleisyys ja oikeusvaltion heikkous. Kosovon talousnäkymät alkoivat heikentyä nopeasti keväällä 2020, kun covid-19-pandemiaan liittyvät karanteenitoimenpiteet katkaisivat ulkomailla asuvilta kosovolaisilta peräisin olevat rahavirrat. Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Kosovo on varhaisvaiheessa ja se on saavuttanut jonkin verran edistystä. Koulutuksen laatu on edelleen huolenaihe. Kosovo on edistynyt jonkin verran tieinfrastruktuurin parantamisessa, mutta rautatie- ja energiainfrastruktuurissa on huomattavia puutteita. Vaikka investoinnit uusiutuviin energialähteisiin lisääntyvät vähitellen, Kosovo on edelleen riippuvainen pääasiassa hiilipohjaisesta, vanhanaikaisesta ja epäluotettavasta energiantuotantojärjestelmästä. Kosovo on edistynyt jonkin verran talouden digitalisoinnissa. Talouden sektorirakenne on siirtymässä kohti toimintoja, joihin ei sisälly kaupankäyntiä, mikä heikentää tavaraviennin kilpailukykyä ja kasvua.
Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Kosovo jatkoi osallistumistaan useimpien alueellisten foorumien toimintaan. Kosovon hallitus kumosi huhtikuussa 2020 tullit, joita se on soveltanut marraskuusta 2018 alkaen maahantuontiin Serbiasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta, ja 6. kesäkuuta kumottiin kaikki vastavuoroisuustoimenpiteet. Tämän johdosta Kosovo on voinut jatkaa kaupankäyntiä Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa sekä EU:n tuella käytävää vuoropuhelua Belgradin kanssa.
Mitä tulee suhteiden normalisointiin Serbian kanssa, EU:n tuella käytävää vuoropuhelua jatkettiin 12. ja 16. heinäkuuta ja 7. syyskuuta 2020 järjestetyissä korkean tason tapaamisissa. Brysselissä järjestettiin asiantuntijatapaamisia. Kosovolta vaaditaan huomattavia lisäponnisteluja kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen syntymiseksi Serbian kanssa. Sopimus on erittäin tärkeä ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä.
Mitä tulee eurooppalaisiin normeihin mukautumiseen, Kosovo on kaiken kaikkiaan valmistautunut siihen jossain määrin. Joillakin aloilla lainsäädännön mukauttamista on jatkettu, mutta usein täytäntöönpano takkuaa. Hyvää edistystä tapahtui verotuksen alalla, veronkanto mukaan lukien. Edistymistä on tapahtunut jonkin verran tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden, rahoituspalvelujen, julkisten hankintojen ja kilpailun aloilla. Myös energian alalla tapahtui jonkin verran edistymistä julkisen sektorin energiatehokkuustoimenpiteiden ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien asteittaisen kasvun ansiosta. Ympäristökysymysten käsittelyssä edistyttiin vain vähän. Koulutuksen alalla ei edistytty, ja koulutuksen laatua onkin parannettava huomattavasti. Kaiken kaikkiaan Kosovon on parannettava hallinnollisia valmiuksiaan ja koordinointia kaikilla aloilla unionin säännöstön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Turkki
Vaikka kaksi vuotta kestänyt poikkeustila kumottiin heinäkuussa 2018, sen kielteinen vaikutus demokratiaan ja ihmisoikeuksiin oli edelleen huomattava. Eräät säännökset, joilla viranomaisille annetaan poikkeuksellisia toimivaltuuksia ja joilla säilytetään useita poikkeustilan aikaisia rajoituksia, on sisällytetty lainsäädäntöön. Euroopan neuvoston ja sen elinten antamien keskeisten suositusten johdosta ei ole ryhdytty toimiin. Väitteet väärinkäytöksistä on tutkittava läpinäkyvillä menettelyillä tapauskohtaisesti. Yksilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ainoastaan kunnioittaen kaikilta osin vallanjakoperiaatetta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja yksilön oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Vallan keskittämistä presidentille jatkettiin perustuslaillisen rakenteen puitteissa ilman toimeenpano-, lainsäädäntä- ja tuomiovallan asianmukaista ja tosiasiallista erottelua. Keskinäisen valvonnan järjestelmän puuttuessa toimeenpanovallan käyttäjän demokraattinen vastuuvelvollisuus rajoittuu edelleen vaaleihin. Näissä olosuhteissa demokraattisten normien, oikeusvaltioperiaatteen ja perusvapauksien kunnioittaminen taantui entisestään. Poliittinen vastakkainasettelu esti edelleen rakentavan parlamentaarisen vuoropuhelun. Toimeenpanovallan valvonta parlamentin toimesta oli edelleen heikkoa. Presidenttijohtoisessa järjestelmässä monet sääntelyviranomaiset ja keskuspankki toimivat suoraan presidentin alaisuudessa, mikä heikentää niiden riippumattomuutta.
Opposition ehdokas voitti 23. kesäkuuta 2019 järjestetyn Istanbulin pormestarinvaalin uusintakierroksen. Vaikka vaalit järjestettiin ammattimaisesti, niille oli leimallista moniarvoisuuden puuttuminen niitä koskevassa uutisoinnissa sekä olosuhteet, joiden ei objektiivisesti voi sanoa olleen tasapuoliset kaikille puolueille ja ehdokkaille kaikilta osin. Turkin on ryhdyttävä toimiin vaaleihin liittyvän yleisen toimintaympäristön kohentamiseksi niin, että varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille ehdokkaille ja turvataan vaaliprosessin integriteetti. Tähän liittyvien Venetsian komission suositusten täytäntöönpano on avainasemassa.
Tilanne maan kaakkoisosassa jatkui erittäin huolestuttavana, vaikka turvallisuus onkin parantunut. HDP-puoluetta edustavien 47:n demokraattisesti valitun pormestarin korvaaminen keskushallinnon nimeämillä asiamiehillä maan kaakkoisosassa asetti 31. maaliskuuta 2019 pidettyjen paikallisvaalien tulokset kyseenalaisiksi. Vaaleilla valittujen pormestareiden ja puolue-edustajien pidätykset ja erottamiset jatkuivat ja aiheuttivat vakavaa vahinkoa paikallisdemokratialle. Hallitus jatkoi turvallisuusoperaatioita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) toistuvien väkivallantekojen vuoksi. PKK kuuluu edelleen EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä. Vaikka hallituksella on perusteltu oikeus torjua terrorismia, sen vastuulla on myös varmistaa, että se tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Jälleenrakentamista on jatkettu, mutta vain muutamat maan sisäiset pakolaiset ovat toistaiseksi saaneet korvauksia. Konkreettisiin toimiin rauhanomaiseen ja kestävään ratkaisuun tähtäävän uskottavan poliittisen prosessin uudelleen käynnistämiseksi ei ole ryhdytty.
Kansalaisyhteiskunta on edelleen jatkuvan paineen alaisena, ja sen mahdollisuudet toimia vapaasti ovat kaventuneet entisestään. Gezi-oikeudenkäynnillä ja Osman Kavalan tutkintavankeuden jatkamisella – siitäkin huolimatta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut hänen vapauttamistaan – oli varoittava vaikutus. Kotimaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen hallinnolliset vaikeudet haittasivat edelleen kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Kansalaisjärjestöt eivät edelleenkään saa osallistua lainsäädäntöä koskeviin kuulemisprosesseihin.
Turvallisuus- ja tiedustelualan oikeudelliseen ja institutionaaliseen kehykseen ei tehty muutoksia, ja turvallisuusjoukkojen siviilivalvontaa lisättiin presidenttijohtoisessa järjestelmässä.
Turkki on valmistautunut julkishallinnon uudistamiseen jossain määrin / kohtuullisesti. Raportointijaksolla tapahtui taantumista. Julkishallinnon ja virkamieskunnan merkittävä uudelleenorganisointi, joka toteutettiin sen jälkeen, kun vuonna 2018 oli siirrytty presidenttijohtoiseen järjestelmään, vaikutti edelleen kielteisesti politiikan suunnitteluun, hallinnon vastuuvelvollisuuteen ja henkilöstöhallintoon. Politiikan koordinointi keskushallinnon tasolla jatkui kuitenkin vahvana. Virkamiesjärjestelmään tehdyt muutokset ovat tehneet hallinnosta entistä poliittisemman. Minkäänlaisiin toimiin ei ole ryhdytty julkishallinnon kokonaisvaltaisen uudistusstrategian eikä julkisen varainhoidon kokonaisvaltaisen uudistusohjelman laatimiseksi. Poikkeustilan aikana tapahtuneiden laajamittaisten irtisanomisten johdosta ei ole edelleenkään tarjolla tehokkaita oikeussuojakeinoja. Siitä, missä määrin tutkintalautakunta voidaan katsoa tehokkaaksi oikeussuojakeinoksi, on edelleen epätietoisuutta.
Mitä tulee Turkin oikeuslaitokseen, valmistelut ovat alkuvaiheessa ja raportointijaksolla tapahtui vakavaa taantumista. Huolta aiheuttaa etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeeminen puute. Presidentti ilmoitti toukokuussa 2019 oikeuslaitoksen uudistusstrategiasta vuosiksi 2019–2023 Strategiassa ei kuitenkaan puututa keskeisiin oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviin puutteisiin. Minkäänlaisista toimenpiteistä ei ole ilmoitettu niiden ongelmien korjaamiseksi, jotka Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio ja Euroopan komissio vuotuisissa maaraporteissaan ovat nostaneet esiin. Huolena on, että ilman asianmukaista menettelyä toteutetut irtisanomiset ovat johtaneet itsesensuuriin ja pelotteluun oikeuslaitoksen sisällä. Tuomari- ja syyttäjäneuvoston riippumattomuutta olisi vahvistettava, mutta neuvoston kokoonpanon ja sen jäsenten valintamenettelyn muuttamiseksi ei ole ryhdytty toimenpiteisiin. Objektiivisten, ansioihin perustuvien, yhtäläisten ja ennalta vahvistettujen kriteerien puuttuminen tuomareiden ja syyttäjien nimitys- ja ylennysprosessissa on edelleen huolenaihe. Rikosasioista käsittelevien rauhantuomareiden toimenkuvaan ei tehty muutoksia, mistä syystä heidän toimivaltaan ja sen käyttöön liittyy edelleen huolenaiheita.
Turkin valmistelut korruption torjunnassa ovat edelleen alkuvaiheessa eikä asiassa tapahtunut raportointijaksolla edistystä. Maassa ei ole edelleenkään korruptiontorjuntaelimiä, jotka toimisivat ennakoivasti. Oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisen rakenteen heikkoudet mahdollistavat sopimattoman poliittisen vaikuttamisen korruptiotapausten tutkinta- ja syytteeseenpanovaiheissa. Julkisten laitosten vastuuvelvollisuutta ja toiminnan avoimuutta on lisättävä. Se, että Turkilla ei ole korruptiontorjuntastrategiaa eikä siihen liittyvää toimintasuunnitelma, osoittaa, ettei maasta löydy poliittista tahtoa torjua korruptiota määrätietoisesti. Kaiken kaikkiaan korruptio on laajalle levinnyttä ja siksi edelleen huolenaihe.
Turkki on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mutta siinä edistyttiin vain vähän. Toukokuussa 2019 hyväksyttiin vuodet 2019–2021 kattava kansallinen toimintasuunnitelma, jolla pannaan täytäntöön vuodet 2016–2021 kattava kansallisen strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Europolin ja Turkin välinen yhteistyö perustuu strategiseen yhteistyösopimukseen, joka tuli voimaan heinäkuussa 2004. Europolin ja Turkin välillä käytiin neuvotteluja henkilötietojen vaihtoa koskevasta operatiivisesta yhteistyösopimuksesta, jonka edellytyksenä on, että Turkki mukauttaa tietosuojalainsäädäntönsä vastaamaan eurooppalaisia normeja. Turkin olisi saatava aikaan enemmän tuloksia rikollisverkostojen purkamisesta ja rikoksella saatujen varojen menetetyksi tuomitsemisesta. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on vahvistettava. Verkkorikollisuutta, omaisuuden menetetyksi tuomitsemista ja todistajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä on parannettava. CEPOLin kanssa tehty yhteistyösopimus on ollut voimassa vuodesta 2010.
Tilanne ihmis- ja perusoikeuksien osalta heikkeni entisestään. Monet poikkeustilan aikana käyttöön otetuista toimenpiteistä ovat edelleen voimassa, ja niillä on syvälle käyviä ja tuhoisia vaikutuksia. Oikeudellisella kehyksellä taataan ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen yleisesti ottaen, mutta lainsäädäntö ei edelleenkään vastaa Euroopan ihmisoikeussopimusta eikä käytäntö Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Riippumattomuuden, riittävän yksilöllisten kriteerien ja tosiasiallisten puolustautumiskeinojen puute sekä uudelleentarkastelumenettelyjen kesto herättävät vakavia epäilyjä siitä, voiko poikkeustilan aikaisia toimenpiteitä tutkiva lautakunta tarjota tehokkaan oikeussuojakeinon irtisanomisia vastaan. Välittömästi poikkeustilan kumoamisen jälkeen annetulla lainsäädännöllä poistettiin hyvin keskeiset takeet, joilla pidätettyjä suojeltiin väärinkäytöksiltä, mikä lisää rankaisemattomuuden riskiä. Ihmisoikeuksien ja vapauksien suojelusta vastuussa olevien instituutioiden hajanaisuus ja täyden riippumattomuuden puute heikentävät oikeuksien toteutumisen valvontaa, ja riippumattoman oikeuslaitoksen puuttuminen pahentaa tilannetta. Toimittajiin, kirjailijoihin, lakimiehiin, tiedemaailman edustajiin, ihmisoikeusaktivisteihin ja muihin hallituksen toimintaa kritisoiviin henkilöihin kohdistuvat rajoitukset ja heidän valvontansa vaikuttavat kielteisesti näiden vapauksien käyttöön ja johtavat itsesensuuriin. Kidutuksesta ja epäasiallisesta kohtelusta esitetään edelleen uskottavia väitteitä. Covid-19-pandemian johdosta annettu kiistanalainen lakipaketti mahdollisti 90 000 vangin päästämisen ehdonalaiseen. Heinäkuussa heistä oli vapautettu 65 000. Toimenpide ei kuitenkaan koskenut väitetyistä terrorismiin liittyvistä rikoksista tutkintavankeudessa olevia henkilöitä, kuten lakimiehiä, toimittajia, poliitikkoja ihmisoikeusaktivisteja.
Sananvapauden osalta tilanne heikkeni entisestään. Rajoittavien toimenpiteiden liiallinen soveltaminen vaikutti edelleen kielteisellä tavalla sananvapauteen ja opposition näkemysten esittämiseen. Toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, lakimiehiä, kirjailijoita ja sosiaalista mediaa vastaan nostettiin edelleen rikossyytteitä ja annettiin tuomioita. Wikipedian toimintakielto kumottiin joulukuussa 2019, mutta verkkosisältöön pääsyä rajoitettiin ja sisältöä poistettiin edelleen ilman tuomioistuimen määräystä mitä erilaisimpiin, perusteettomiin syihin vedoten. Kokoontumis- ja yhdistymisvapauden osalta tilanne heikkeni entisestään, mikä ilmeni toistuvina kieltoina, suhteettomina väliintuloina rauhanomaisissa mielenosoituksissa, tutkintoina, hallinnollisina sakkoina ja mielenosoittajia vastaan nostettuina syytteinä terrorismiin liittyvästä toiminnasta.
Kaikkein vähäosaisimpien ryhmien ja vähemmistöihin kuuluvien oikeudet on suojattava paremmin. Romanien asuinolot ovat edelleen erittäin alkeelliset, heiltä puuttuvat usein julkiset peruspalvelut, ja he ovat riippuvaisia sosiaalietuuksista. Kaupunkien uudistamishankkeet vaikuttavat edelleen ensisijaisesti romaniyhteisöihin ja pakottavat kokonaisia perheitä siirtymään muualle. Sukupuolistunut väkivalta, syrjintä, vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe, viharikokset sekä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten (hlbti) ihmisoikeusloukkaukset ovat edelleen vakava huolenaihe.
Turkki on edistynyt jonkin verran muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan alalla. Turkki piti koko vuoden 2019 kiinni sitoumuksestaan panna maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin yhteinen julkilausuma täytäntöön, ja sillä oli keskeinen rooli itäisen Välimeren reitin muuttovirtojen tuloksellisen hallinnan varmistamisessa. Turkki jatkoi määrätietoisesti huomattavia ponnistelujaan tarjotakseen ennätysmäisen määrän humanitaarista apua ja tukea yli 3,6 miljoonalle rekisteröidylle syyrialaispakolaiselle ja noin 370 000 rekisteröidyille pakolaiselle muista maista. Turkissa on maailman eniten pakolaisia. Maaliskuussa 2020 Turkki kuitenkin kannusti aktiivisesti maahanmuuttajia ja pakolaisia siirtymään maitse Eurooppaan Kreikan kautta. Tämä johti epävirallisen pakolaisleirin perustamiseen Kreikan ja Turkin rajalla sijaitsevan Pazarkulen rajanylityspaikan yhteyteen. Leiriin majoittui lähes 60 000 maahanmuuttajaa ja pakolaista erittäin alkeellisiin oloihin. Myöhemmin maaliskuussa Turkin viranomaiset järjestivät leiriläisille kuljetuksen pois raja-alueelta ja sulkivat Kreikan ja Bulgarian välisen rajan muulta kuin kaupalliselta liikenteeltä covid-19-pandemian takia. Turkin sisäministeri ilmoitti kuitenkin, ettei tämä tarkoittanut sitä, että Turkki olisi muuttanut politiikkaansa, joka sallii maahan sääntöjenvastaisesti tulleiden henkilöiden poistua alueeltaan, ja ettei hallitus aikonut estää ketään poistumasta maasta. Vaikka EU tunnusti kasvaneen muuttopaineen ja siitä Turkille aiheutuneet ongelmat samoin kuin maan huomattavat ponnistelut pakolaisten vastaanotossa, se torjui päättäväisesti muuttopaineen valjastamisen poliittisiin tarkoitusperiin. Laittomien rajanylitysten määrä Turkin ja Kreikan välillä pysyi kaiken kaikkiaan huomattavasti pienempänä kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausuman hyväksymistä.
Pakolaisten pitkittynyt oleskelu maassa edellyttää tehokkaita kotouttamistoimia yhteiskunnallisten jännitteiden ehkäisemiseksi. Viranomaisten olisi parannettava maahanmuuttajien ja pakolaisten pääsyä julkisen terveydenhuollon piiriin. Ulkomaalaisista ja kansainvälisestä suojelusta annettuun lakiin hyväksyttiin merkittävä muutos vuonna 2019. Turkki ei edelleenkään soveltanut sen ja EU:n välistä takaisinottosopimusta suhteissaan kaikkiin jäsenvaltioihin eikä sopimuksen kolmansien maiden kansalaisia koskevia määräyksiä. Vaikka Turkki ilmoitti nopeuttavansa viisumivapauteen tähtäävää työtä, se ei täyttänyt jäljellä olevia viisumivapauden edellytyksiä eikä tehnyt vaadittuja muutoksia terrorisminvastaiseen lakiin ja tietosuojalakiin. Turkin on jatkettava lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön viisumipolitiikan alalla.
Turkin ulkopolitiikka oli enenevässä määrin törmäyskurssilla EU:n yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan prioriteettien kanssa. Jännitteet itäisen Välimeren alueella lisääntyivät raportointijaksolla Turkin laittomien toimien ja provokatiivisten lausuntojen takia maan kyseenalaistaessa Kyproksen tasavallan oikeuden hyödyntää talousvyöhykkeellään olevia hiilivetyvarantoja. Turkki lähetti kaksi porausalusta ja kaksi seismisissä tutkimuksissa käytettävää alusta Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeelle, myös alueille, joilla eurooppalaisilla öljy- ja kaasuyhtiöillä on Kyproksen hallituksen myöntämä toimilupa, ja Kyproksen aluevesille. Turkin asevoimat turvasivat poraus- ja tutkimusaluksia niiden toiminnan aikana, mikä aiheutti vakavan uhan alueen turvallisuudelle. Turkki myös kyseenalaisti aidoitetun Varoshan kaupungin aseman.
EU on toistuvasti korostanut, että sen jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia on kunnioitettava. Niihin kuuluu oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sekä etsiä ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen YK:n peruskirjan mukaisesti ja turvauduttava tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen. Neuvosto päätti heinäkuussa 2019 useista toimenpiteistä Turkin itäisellä Välimerellä harjoittaman luvattoman poraustoiminnan johdosta. Yksi toimenpiteistä oli EU:n ja Turkin assosiaationeuvoston kokoontumisten sekä EU:n ja Turkin välillä käytävän korkean tason vuoropuhelun keskeyttäminen toistaiseksi. Lisäksi EU hyväksyi marraskuussa 2019 kehyksen Turkin-vastaisille kohdennetuille toimenpiteille ja päätti helmikuussa 2020 lisätä kaksi henkilöä pakotekehyksen mukaiseen henkilöluetteloon.
Eurooppa-neuvosto ilmoitti 1. lokakuuta 2020, että jos rakentavat toimet Kreikkaa ja Kyprosta loukkaavan laittoman toiminnan lopettamiseksi jatkuvat, se suostuu käynnistämään EU:n ja Turkin positiivisen poliittisen asialistan, jossa panostetaan varsinkin tulliliiton nykyaikaistamiseen ja kaupan helpottamiseen, ihmisten välisiin yhteyksiin, korkean tason vuoropuheluun ja muuttoliikeyhteistyön jatkamiseen EU:n ja Turkin vuonna 2016 antaman julkilausuman mukaisesti. Eurooppa-neuvosto korosti myös, että jos kansainvälisen oikeuden vastaiset yksipuoliset toimet tai provokaatiot toistuvat, EU tulee hyödyntämään kaikkia käytössään olevia välineitä ja keinoja omien ja jäsenvaltioidensa etujen puolustamiseksi, muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla.
Turkki ei ole edelleenkään täyttänyt velvollisuuttaan panna EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi, eikä se ole poistanut kaikkia tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteitä, joita ovat muun muassa suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen kanssa kohdistuvat rajoitukset. Kahdenvälisten suhteiden normalisoinnissa Kyproksen tasavallan kanssa ei tapahtunut edistystä.
Turkki ja Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallitus allekirjoittivat marraskuussa 2019 kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan merialueiden lainkäyttövallan määrittelystä. Pöytäkirjassa ei huomioitu Kreikan saarten suvereniteettioikeuksia asianomaisella alueella, mikä lisäsi jännitteitä itäisellä Välimerellä. Turkin provokatiiviset toimet Kreikkaa kohtaan, erityisesti ylilennot Kreikan asutuilla alueilla, lisääntyivät jyrkästi. Turkin itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä toteuttamat toimet saivat Eurooppa-neuvoston toistamaan joulukuussa 2019 yksiselitteisesti solidaarisuutensa Kreikkaa ja Kyprosta kohtaan. Eurooppa-neuvosto korosti, että edellä mainittu pöytäkirja loukkaa kolmansien valtioiden suvereniteettioikeuksia ja rikkoo YK:n merioikeusyleissopimusta ja että sillä ei ole oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin. Jäsenvaltioiden ulkoministerit vahvistivat toukokuussa 2020 EU:n kannan Turkin jatkuvaan laittomaan toimintaan itäisellä Välimerellä ja Turkin provokatiiviseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen Kyprosta ja Kreikkaa kohtaan. Ulkoministerit korostivat, että yksipuolisista toimista pidättyminen on perusedellytys sille, että EU ja Turkki voivat edistyä vuoropuhelussaan, ja että Turkin laittomilla toimilla on vakavia kielteisiä vaikutuksia EU:n ja Turkin suhteisiin monilla eri aloilla. Eurooppa-neuvosto kehotti lokakuussa 2020 Turkkia hyväksymään Kyproksen kutsun aloittaa vuoropuhelu, jonka tavoitteena on ratkaista kaikki merenkulkuun liittyvät kiistat sen ja Turkin välillä.
EU tuomitsi Turkin yksipuoliset sotilaalliset toimet Koillis-Syyriassa ja kehotti Turkkia lopettamaan ne, vetämään joukkonsa pois ja noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Valtaosa jäsenvaltioista päätti lopettaa lupien myöntämisen Turkkiin suuntautuvalle aseviennille. Turkki käynnisti ”Spring Shield” -sotilasoperaation sen jälkeen, kun sen joukkoja vastaan tehtiin ilmaiskuja Idlibin hallintoalueella helmikuussa 2020. Turkki ja Venäjä sopivat maaliskuussa 2020 tulitauosta, joka vakautti eturintaman Luoteis-Syyriassa, avasivat uuden M4-valtatietä hyödyntävän turvakäytävän ja ottivat käyttöön kehyksen Venäjän ja Turkin yhteisille sotilaspartioille. Turkki säilytti sotilaalliset tarkkailuasemansa, myös nyttemmin Syyrian hallinnon valvonnassa olevilla alueilla sijaitsevat asemat, ja toi alueelle lisää joukkoja. Turkki kasvatti sotilaallista osallistumistaan Libyan konfliktiin tuntuvasti, mikä edesauttoi tilanteen kääntymistä kentällä.
Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Turkki on hyvin valmistautunut, mutta raportointijaksolla ei tapahtunut edistystä ja että talouden toimintaan liittyy edelleen vakavia huolenaiheita. Talous elpyi odotettua nopeammin taantumasta, joka johtui valuutan arvon jyrkästä heikkenemisestä kesällä 2018. Siihen vaikutti elvyttävä politiikka ja nettoviennin voimakas kasvu. Elpyminen oli kuitenkin haurasta työmarkkinoiden heikkouden ja yritysten taseongelmien vuoksi. Covid-19-kriisin puhjettua viranomaiset toteuttivat joitakin toimenpiteitä kriisin talousvaikutusten lieventämiseksi, muun muassa rahan määrää kasvatettiin tuntuvasti. Toimenpiteiden tehoa rajoittivat kuitenkin liikkumavaran kapeus varsinkin finanssipolitiikan alalla ja institutionaaliset heikkoudet. Vuodesta 2017 merkittävästi kohentunut vaihtotase alkoi heikentyä uudelleen vuoden 2019 lopussa, mikä johti tuontitullien ja tullien ulkopuolisten esteiden voimakkaaseen kasvuun. Koska Turkin ulkoiset rahoitustarpeet ovat mittavat, se oli edelleen altis sijoittajien mielialan nopeille muutoksille, joita pandemia ja lisääntyvät geopoliittiset riskit jyrkensivät entisestään. Erittäin korkea inflaatio laski mutta pysyi korkeana ja joka tapauksessa reilusti yli tavoitearvon. Rahapolitiikan uskottavuus heikkeni entisestään Turkin keskuspankin pääjohtajan erottamisen ja toistuvien poliittisten paineiden johdosta. Hintakilpailukyky hyötyi edelleen liiran heikkenemisestä, ja reaalinen vaihtokurssi laski vuonna 2019 ja on jatkanut laskemistaan vuonna 2020.
Hallitus jatkoi yritysten sääntely-ympäristön kehittämistä. Epävirallinen sektori on kuitenkin edelleen laaja. Valtio jatkoi hinnanmuodostusmekanismeihin puuttumista, ja valtiontuen täytäntöönpanosäännöissä, niiden valvonnassa ja läpinäkyvyydessä samoin kuin institutionaalisessa rakenteessa on edelleen puutteita. Rahoitusala pysyi vakaana. Haavoittuvuus kuitenkin lisääntyi, mikä johtui valtion omistamien pankkien luotonannon nopeasta kasvusta ja erilaisista sääntelytoimenpiteistä, joilla pyritään lisäämään luotonantoa. Varsinkin nuorten ja naisten korkea työttömyys yhdessä työllisyyden vähenemisen, työvoiman vähäisen liikkuvuuden ja pimeän työn yleisyyden kanssa ovat edelleen merkittäviä huolenaiheita.
Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Turkki on hyvin valmistautunut, mutta edistyi siinä vain vähän. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat, mutta ne ovat edelleen reilusti alle hallituksen asettaman tavoitetason. Investointien ylilyönnit ja väärinkohdentamiset vähenivät. Energiatoimitusten monipuolistamisessa tapahtui edistystä, mutta tarvitaan uudistuksia maakaasumarkkinoiden avaamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi niillä. Koulutuksen laadussa ja koulutukseen pääsyssä on edelleen huomattavia ongelmia. Naisten on vaikea päästä hyvälaatuiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Turkki on integroitunut EU:n markkinoille hyvin niin kaupan kuin investointienkin näkökulmasta, mutta EU:n suhteellinen osuus Turkin ulkomaankaupasta pieneni entisestään maan poiketessa entistä useammin sille tulliliitosta EU:n kanssa johtuvista velvoitteista.
Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, Turkki on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön, joskin erittäin hitaasti ja hajanaisesti. Taantuminen jatkui eräillä kilpailun, tietoyhteiskunnan ja median, talous- ja rahapolitiikan, tulliliiton, ulkosuhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisillä osa-alueilla. Kilpailun osalta ongelman muodostivat valtiontukien kasvu ja niiden avoimuuden puute. Turkin valmistelut yhtiöoikeuden, Euroopan laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla ovat pitkällä. Valmistelut ovat hyvällä tasolla myös tavaroiden vapaan liikkuvuuden, immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön, rahoituspalvelujen sekä yritys- ja teollisuuspolitiikan aloilla. Julkisten hankintojen suhteen Turkki on valmistautunut kohtuullisesti, sillä unionin säännöstöön mukautumisessa on edelleen merkittäviä puutteita. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti myös pääomien vapaan liikkuvuuden, liikennepolitiikan, energian, verotuksen, talous- ja rahaliiton ja tilastojen aloilla, joilla tarvitaan huomattavia lisäponnisteluja. Kaiken kaikkiaan useimmilla aloilla tarvitaan kunnianhimoisempia politiikkoja, jotka on myös pantava täytäntöön ja joita on koordinoitava paremmin. Kaikilla aloilla on kiinnitettävä enemmän huomiota lainsäädännön noudattamisen valvontaan, ja monilla aloilla tarvitaan vielä merkittäviä edistysaskelia lainsäädännön mukauttamiseksi EU:n säännöstöön, sääntelyviranomaisten riippumattomuuden lisäämiseksi ja hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi.
LIITE 2 - Länsi-Balkanin strategian ja Sofian prioriteettiagendan täytäntöönpano: EU:n tehostettu sitoutuminen
Länsi-Balkanin strategia ja Sofian prioriteettiagenda hyväksyttiin Sofiassa toukokuussa 2018 järjestetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa. Niiden täytäntöönpano jatkui vuosina 2019 ja 2020. Molemmissa asiakirjoissa esitetään toimia kuudella painopistealalla (lippulaiva-aloitteet): oikeusvaltio, muuttoliike ja turvallisuus, sosioekonominen kehitys, yhteydet, digitaalistrategia ja hyvät naapuruussuhteet.
Näitä painopisteitä toteutettiin seuraavilla keinoilla: tehostettu poliittinen sitoutuminen, operatiivisten yhteyksien tiivistäminen Länsi-Balkanin, EU:n ja sen virastojen välillä, rahoituksen ja teknisen avun saannin helpottaminen ja liittymistä edeltävästä tukivälineestä (IPA) myönnettävän EU:n rahoitustuen uudelleen kohdentaminen. Pelkästään vuonna 2019 IPA-rahoitustuen määrä oli noin 1,1 miljardia euroa.
Sofiassa järjestettiin toukokuussa 2018 EU:n ja Länsi-Balkanin ensimmäinen huippukokous 15 vuoteen. EU on sittemmin vahvistanut poliittista sitoutumista alueeseen Poznańissa, Puolassa, järjestetyn Berliinin prosessin huippukokouksen ja 12 ministeritapaamisen myötä. Tapaamisilla on pyritty tehostamaan alueellista yhteistyötä ja tiivistämään suhteita EU:n kanssa painopistealoilla. Zagrebissa 6. toukokuuta 2020 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa keskityttiin alueellisen yhteistyön tehostamiseen ja EU:n tukeen covid-19-kriisissä. Tämä jatkuva sitoutuminen on johtanut siihen, että kaikissa kuudessa lippulaiva-aloitteessa on edistytty ja suunnitelluista toimista yli kaksi kolmasosaa on saatu päätökseen.
Lippulaiva-aloitteessa 1 – Tuen lisääminen oikeusvaltiolle on kolme tavoitetta: oikeudellisten uudistusten parempi seuranta, kohdennetumpi tekninen apu lainvalvontaan ja enemmän tukea perusoikeuksien, muun muassa sukupuolten tasa-arvon, edistämiseen sekä kansalaisyhteiskunnalle, demokratia-aktivismille ja riippumattomalle medialle. Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäministereiden foorumi Skopjessa marraskuussa 2019 oli merkittävä edistysaskel. Sen ansioiksi voidaan lukea tehostunut yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien EU:n virastojen kanssa, sitoutuminen turvallisuuteen ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä oikeuslaitoksen uudistaminen.
Komission uusi lähestymistapa oikeusalan uudistusten seurantaan perustuu tiettyihin kysymyksiin keskittyviin samanaikaisiin vertaisarviointeihin kaikissa kolmessa kumppanihallinnossa. Komissio sai vuonna 2019 valmiiksi kolme strategiassa suunniteltua vertaisarviointikokonaisuutta, jotka koskivat tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanoa, julkisia hankintoja ja laajamittaista korruptiota. Komissio myös kehittää yhdessä Maailmanpankin ja oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) kanssa uusia tapoja kerätä yhdenmukaistettuja tietoja oikeuslaitoksista. Vuoden 2020 alkupuoliskolla alueella järjestetään joukko oikeuslaitosarviointeja ja yhdenmukaistettujen tietojen keruu. Yksi merkittävä tämän alan hanke on korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien seuranta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toimesta. Hanke on tarkoitus allekirjoittaa piakkoin Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron ja Pohjois-Makedonian kanssa. Serbian kanssa siitä vielä keskustellaan.
Komissio on myös antanut tarkemmin räätälöityä teknistä apua neuvontaoperaatioiden muodossa. Niissä keskitytään oikeudellisiin uudistuksiin sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan. Tällainen neuvontaoperaatio on parhaillaan käynnissä Montenegrossa, Albaniassa, Kosovossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa, ja rahoitus vastaavan operaation toteuttamiseksi Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa on hyväksytty; operaatiot käynnistyvät vuoden 2020 aikana.
Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen demokratiarahaston kanssa tukeakseen riippumattomia media-alustoja, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratia-aktivisteja. EU:n lisätuen ansiosta rahaston toiminta on voitu laajentaa Länsi-Balkanille: 19 uutta avustusta on jaettu 90 riippumattoman mediaorganisaation kesken.
Lippulaiva-aloitteessa 2 – Yhteistyön lujittaminen turvallisuus- ja muuttoliikekysymyksissä on kyse alueen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jolla torjutaan yhteisiä turvallisuusuhkia, kuten terrorismia, väkivaltaista ääriliikehdintää, radikalisoitumista, järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa, laitonta asekauppaa ja hybridiuhkia, ja parannetaan kumppaneiden valmiuksia ratkoa muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Toiminta sai tukea Poznańissa heinäkuussa ja Skopjessa marraskuussa 2019 järjestetyissä ministeritapaamisissa, joissa onnistuttiin tiivistämään yhteistyötä turvallisuuden, muuttoliikkeen, pienaseiden ja kevyiden aseiden alalla ja sovittiin yhteisistä toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi.
Komissio ja Länsi-Balkanin kumppanit sopivat vuonna 2018 yhteisestä terrorisminvastaisesta toimintasuunnitelmasta. Vuonna 2019 laadittiin ja allekirjoitettiin kuusi erillistä toimintasuunnitelmaa, joita pannaan nyt täytäntöön komission tuella. Väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemistä varten vuonna 2018 perustettu kansallisten koordinaattoreiden alueellinen verkosto on täydessä toimintavalmiudessa ja kokoontuu säännöllisesti. EU:n ja Kaakkois-Euroopan välisen laitonta asekauppaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019) arviointi saatiin valmiiksi kesäkuussa 2019. Uusi toimintasuunnitelma hyväksyttiin 24. heinäkuuta 2020 1 , ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja IPA-välineen määrärahoista myönnetään rahoitusta sen täytäntöönpanon tukemiseksi.
EU on jatkanut Länsi-Balkanin kumppaneiden ottamista mukaan järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin sekä asiaankuuluvien vuotuisten toimintasuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Yhteisten tutkintaryhmien käyttö järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa tapauksissa on lisääntynyt vuodesta 2018. Vuosina 2018 ja 2019 rekisteröitiin yhteensä 226 tapausta, joissa oli osallisina yksi tai useampi Länsi-Balkanin kumppani ja/tai Turkki. Niiden tutkintaan osallistui 16 yhteistä ryhmää. Lisäksi kaksi Länsi-Balkanin maata – Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia – osallistui vuonna 2019 ensimmäistä kertaa kolmen koordinointikeskuksen toimintaan. Länsi-Balkanin ja Europolin välinen yhteistyö tehostui entisestään, kun IPA-rahoituksella nimitettiin yhteyshenkilöt Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Serbiaa varten vuosiksi 2019 ja 2020. Lisäksi heinäkuussa 2020 allekirjoitettiin Europolin ja Kosovon välinen työjärjestely.
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) / yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alalla Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on jatkanut tihennettyjä YUTP-vuoropuhelutapaamisia Länsi-Balkanin kanssa kannustaakseen aluetta mukautumaan entistä paremmin EU:n yhteisiin kantoihin. YTPP-alan sotilas- ja muihin operaatioihin osallistuvien viiden Länsi-Balkanin maan kanssa on tehty puitekumppanuussopimus. EUH:n ja komission tuella on saatu valmiiksi neljää Länsi-Balkanin kumppania koskeva hybridiriskiselvitys: Selvityksissä arvioidaan kumppaneiden haavoittuvuustekijöitä, ja niiden avulla EU:n tuki pyritään kohdentamaan paremmin kumppaneiden valmiuksien kehittämiseen ja vastustuskyvyn parantamiseen.
Työ kyberturvallisuuden alalla edistyi samoin kuin tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen täytäntöönpano, jota tehtiin yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA), Euroopan kyberrikollisuuden tutkinnan koulutusryhmän (ECTEG), Europolin ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa ja tuettiin IPA-välineen alueellisista ohjelmista. Euroopan kyberrikostorjuntakeskus on allekirjoittanut yhteistyösopimukset viiden Länsi-Balkanin maan kanssa, ja suhteita ENISAan ollaan tiivistämässä.
Komissio jatkaa yhteistyössä muuttoliikkeen hallintaan osallistuvien EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kunnianhimoisia hankkeita, joilla parannetaan kumppaneiden valmiuksia hallita eri ryhmistä muodostuvia muuttovirtoja, otetaan käyttöön turvapaikkamenettelyjä ja palautusmekanismi ja edistetään tiedonvaihtoa. Komissio on myös käynnistänyt aloitteita, joilla parannetaan alueelle lähetettyjen muuttoliikeyhteyshenkilöiden työn koordinointia ja operatiivisten tietojen vaihtoa.
Komissio jatkoi toimia oikeus- ja sisäasioihin erikoistuneiden virastojen toiminnan helpottamiseksi Länsi-Balkanilla. Sen lisäksi, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa on sovittu yhteistyöjärjestelystä ja Eurojustilla on yhteistyösopimus Albanian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian kanssa, komissio sai päätökseen neuvottelut Euroopan raja- ja merivartioviraston asemaa koskevasta sopimuksesta niiden alueen viiden maan kanssa, joilla on yhteinen raja EU:n kanssa. Sopimukset Albanian, Serbia ja Montenegron kanssa on allekirjoitettu ja ensimmäiset rajavartijat on lähetetty kohteisiin. Eurojust on juuri tehnyt yhteistyösopimukset neljän Länsi-Balkanin maan kanssa. Albanian kanssa lokakuussa 2018 ja Serbian kanssa marraskuussa 2019 allekirjoitetut yhteistyösopimukset ovat voimassa. Europol allekirjoitti operatiiviset sopimukset viiden Länsi-Balkanin maan kanssa ja sopi strategista yhteistyötä koskevasta työjärjestelystä Kosovon kanssa. Europolin yhteyshenkilö on lähetetty IPA-tuella Albaniaan. Vastaavan yhteyshenkilön akkreditointi Serbiaan on vielä kesken.
Lippulaiva-aloitteessa 3 – Sosioekonomisen kehityksen tukeminen keskitytään tukemaan edistymistä alueellisen talousalueen luomisessa, mukauttamaan investointikehyksiä alueella tehtävien investointien lisäämiseksi, hyödyntämään talouden uudistusohjelmia entistä strategisemmin sekä tukemaan uudistuksia työmarkkinoilla ja koulutus- ja sosiaalialalla. Poznańissa heinäkuussa järjestetty talousministereiden kokous oli tärkeä etappi tällä painopistealalla. Sen saavutuksia olivat alueellisen talousalueen toteutus sekä ammattikoulutusta, opiskelijoiden liikkuvuutta ja tutkintojen tunnustamista koskevat aloitteet. EU:n ja Länsi-Balkanin ensimmäinen työllisyys- ja sosiaalialan ministeritapaaminen oli osoitus sosiaaliulottuvuuden vahvistamisen tärkeydestä Länsi-Balkanilla. Tapaamisen keskipisteessä olivat työllisyys- ja sosiaalialan uudistukset. Vuonna 2019 järjestettiin myös kahdeksan Länsi-Balkanin koulutusfoorumin vuotuista ministeritason tapaamista Belgradissa.
Komissio jatkoi alueellista talousaluetta koskevan monivuotisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä yhdessä alueellisen yhteistyöneuvoston kanssa. Vaikka poliittinen ilmapiiri pysyi koko vuoden 2019 ajan haasteellisena, edistysaskeliakin otettiin. Sellaisia olivat sopimus alkuperätodistuksista, Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen (CEFTA) liittyvän tullialan riskinhallintastrategian hyväksyminen, palvelukauppaa koskevan CEFTAn lisäpöytäkirjan nro 6 hyväksyminen, sopimus valtuutetuista talouden toimijoista ja vihreä valo neuvottelujen aloittamiselle kauppariitojen ratkaisumekanismia koskevasta lisäpöytäkirjasta nro 7. EU:n sponsoroima Maailmanpankin raportti rahoitusmarkkinoiden monipuolistamisesta alueella on julkaistu. Se tarjoaa lähtökohdan alan tulevien toimien suunnittelulle.
Länsi-Balkanin investointikehyksen (WBIF) laajentaminen jatkui vuonna 2019, jolloin siihen liittyi uusia ja aikaisemmin ”levänneitä” avunantajia. Lisäksi aloitettiin tukitoimien valmistelu uusilla aloilla, jollaisia ovat muun muassa vihreä toimintaohjelma, sosiaalinen infrastruktuuri ja digitaalistrategia. Myös startup-yritysten tukemiseksi tarkoitettu 10 miljoonan euron alueellinen nuorisotakuujärjestelmä on täydessä toimintavalmiudessa. Se voi mahdollistaa jopa 80 miljoonan euron rahoituksen. Komissio on myös ulottanut älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen myöntämänsä tuen koskemaan Länsi-Balkania. Montenegro otti vuonna 2019 ensimmäisenä alueella käyttöön älykkään erikoistumisen strategian ja Serbia omansa vuoden 2020 alussa.
Osana EU:n tukea Länsi-Balkanille covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto onnistui saamaan kansainvälisten rahoituslaitosten välityksellä kokoon 455 miljoonan euron talouden aktivointipaketin, jolla pyritään lieventämään pandemian taloudellisia vaikutuksia. Paketti sisältää 95 miljoonan euron erityistoimenpidepaketin, johon kuuluu 60 miljoonan euron lisärahoitus Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineelle (EDIF), uusien osakkeiden hankinta Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahastosta (EFSE) ja vihreän kasvun rahastosta 20 miljoonalla eurolla sekä 15 miljoonan euron rahoitus EDIF-välineeseen kuuluvalle alueellisen kilpailukyvyn ohjelmalle. Viimeksi mainitulla lisätään pk-yritysten maksuvalmiutta, jotta ne voisivat selvitä kriisistä.
Pakettiin sisältyy myös Länsi-Balkanin 120 miljoonan euron takausjärjestelyn uudelleen kohdentaminen. Keväällä 2020 siitä myönnettiin kolme erityistä covid-19-takausta, joilla lisättiin pk-yritysten maksuvalmiutta ja sitä kautta lievennettiin pandemian taloudellisia seurauksia.
Sen lisäksi, että paketilla vastataan pk-yritysten kiireellisiin likviditeettitarpeisiin, sen avulla valmistaudutaan elpymisvaiheeseen myöntämällä 30 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta yritysten uuteen innovointirahastoon (ENIF II) ja laajentumisrahastoon (ENEF II) sen varmistamiseksi, että pk-yrityksillä on käytössään erilaisia rahoituksen ja likviditeetin lähteitä. Lisäksi paketista myönnetään 8 miljoonaa euroa EFSE:n kehitysvälineeseen, jolla tarjotaan teknistä apua pk-yrityksille ja yrittäjille.
Länsi-Balkanin kumppaneille laaditut EU:n talousuudistusohjelmat on nyt sovitettu talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Komissio on niiden arvioinnissa aiempaa analyyttisempi ja keskittyy tärkeimpiin kunkin talouden osalta havaittuihin rakenteellisiin haasteisiin. Myös rakenneuudistusten kustannuslaskentaan ja budjetointiin annetaan teknistä apua. Lisäksi EU:n rahoitustukea työllisyyden, koulutuksen, sosiaalisen osallisuuden ja terveyden edistämiseen on lisätty perustamalla uusia kahdenvälisiä avustusohjelmia sekä ammattikoulutusta koskeva alueellinen liikkuvuusohjelma. Niihin liittyen on julkaistu kaksi ehdotuspyyntöä, yksi vuonna 2019 ja toinen vuonna 2020. Ehdotuspyyntöjen perusteella valituissa hankkeissa tuetaan henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ammatillisen koulutuksen alalla ja kehitetään ammatillisten oppilaitosten valmiuksia. EU lisää asteittain Erasmus+ -ohjelmasta myöntämäänsä tukea; tuki on vuosina 2019 ja 2020 kaksinkertainen vuoteen 2018 verrattuna.
Lippulaiva-aloitteessa 4 – Liitettävyyden parantaminen keskitytään alueen liikenne- ja energiayhteyksien kehittämiseen kaupan helpottamiseksi ja talouskasvun edistämiseksi. Aloitteen toimiin kuuluvat infrastruktuurin suunnittelu ja infrastruktuuri-investoinnit sekä asianmukaisen sääntely-ympäristön luominen markkinoiden alueellista yhdentymistä varten. Podgoricassa helmikuussa 2019 järjestetyssä energia- ja ympäristöministerien kokouksessa kaikki kuusi Länsi-Balkanin kumppania hyväksyi puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevan julistuksen. Julistuksen jatkotoimena kumppanit sopivat Poznańin huippukokouksessa jatkavansa kunnianhimoisen vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanoa alueella. Ohjelma on sittemmin liitetty osaksi Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmaa.
Energiasektorilla komissio helpottaa EU:n energiaunionin ulottamista Länsi-Balkanille ja yhtenäisen sääntely-ympäristön luomista energiayhteisösopimuksen puitteissa. Lisäedistyminen edellyttää muutosten tekemistä sopimukseen ja edistymistä Serbian ja Kroatian välisten suhteiden normalisoinnissa. Alueen energiasektorin viherryttämistä tuetaan useilla rahoitusvälineillä, muun muassa vihreän kasvun rahastosta ja alueellisesta energiatehokkuusohjelmasta.
Liikennesektorilla komissio on jatkanut liikenneyhteisösopimuksen täytäntöönpanon ja liikenneyhteisön sihteeristön toiminnan tukemista. Sihteeristö aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2019, ja pysyvä johtaja nimitettiin vuonna 2020. Liikenneyhteisö jatkoi kahdenvälisistä sopimuksista käytävien neuvottelujen helpottamista; sopimukset on määrä tehdä 32 ensisijaisen rajanylityspaikan integroinnista. Se myös laati raideliikenteen alueelliseen strategiaan liittyvän toimintasuunnitelman ja tieturvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman alueelle. Molemmat asiakirjat hyväksyttiin Poznańin huippukokouksessa. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön 15 miljoonan euron avustusohjelma tieturvallisuuden edistämiseksi.
Mitä tulee infrastruktuuri-investointeihin, Länsi-Balkanin investointikehyksestä jatkettiin liitettävyysohjelman tukemista vuonna 2019. Poznańin huippukokouksessa ilmoitettiin kahdeksan uuden energia- ja liikennealan liitettävyyshankkeen hyväksymisestä; paketin määrärahat ovat 180 miljoonaa euroa. Komissio on myöntänyt investointikehyksestä sen perustamisesta lukien 880 miljoonaa euroa avustuksia 39 ensisijaiselle hankkeelle. Avustukset ovat johtaneet yli 3,2 miljardin euron ulkoisiin investointeihin. Liitettävyysohjelman täytäntöönpanoon luvattiin alun perin miljardi euroa vuonna 2015. Lupaus saadaan täytettyä suunnitelmien mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.
Lippulaiva-aloite 5 – Länsi-Balkanin digitaalisuunnitelmassa keskitytään digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehittämiseen alueella. Sen jälkeen, kun suunnitelma julkaistiin vuonna 2018, Länsi-Balkanin kumppanit ovat voineet osallistua alan eurooppalaisten foorumien ja ryhmien toimintaan. Kumppanit osallistuvat tarkkailijoina audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmään, digitaalisten sisämarkkinoiden korkean tason ryhmään ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimeen. Toimet kumppaneiden ottamiseksi mukaan ENISAn työhön ovat käynnissä.
Heinäkuussa 2019 voimaan tullut uusi alueellinen verkkovierailusopimus on yksi strategian tärkeimmistä saavutuksista vuonna 2019. Sopimuksella poistetaan verkkovierailumaksut koko Länsi-Balkanin alueella.
Komissio tukee laajakaistan käyttöönottoa alueella. Investointikehyksestä on hyväksytty tähän tarkoitukseen vuodesta 2018 lukien 11 teknisen avun avustusta viidelle edunsaajakumppanille. Ne ovat osa Sofian huippukokouksessa ilmoitetusta 30 miljoonan euron laajakaistapaketista. Hyväksytyillä avustuksilla tuetaan sellaisten hankkeiden valmistelua, jotka liittyvät laajakaistan käyttöönottoon maaseudulla, kuntien digitaalisten yhteyksien edistämiseen (esim. älykkäät kaupungit -toimintamalli) tai suurteholaskennassa käytettävän infrastruktuurin kehityspotentiaalin arviointiin.
Verkkojen Eurooppa -väline on tuonut saataville joukon yleisiä ja uudelleenkäytettäviä digitaalipalvelujen infrastruktuureja, joihin viitataan myös rakenneosina. Länsi-Balkanin kumppanit voivat käyttää niitä uudelleen pyrkiessään varmistamaan rajatylittävät digitaali-infrastruktuurit ja -palvelut, mikä puolestaan helpottaa julkisten digitaalipalvelujen tarjontaa yli rajojen ja alojen.
Komissio on ottanut kumppaneita mukaan moniin yhteisöaloitteisiin digiosaamisen, sähköisten hankintamenettelyjen sekä sähköisten viranomais- ja terveyspalvelujen aloilla. Esimerkkejä tällaisista aloitteista ovat laajakaistaa käsittelevän viraston verkosto, Digital Opportunity Traineeship -ohjelma, EU:n koodausviikon lähettiläät, ISA2-ohjelma, eHealth-verkosto, European Artificial Intelligence Alliance ja EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskus ja foorumi.
Lippulaiva-aloitteessa 6 – Sovinnon ja hyvien naapuruussuhteiden tukeminen keskitytään pysyvän rauhan edistämiseen alueella siten, että tehdään työtä kolmella aihealueella: menneisyyden painolastista irrottautuminen, ihmisten välisten yhteyksien palauttaminen kansanryhmien välille ja yhteistyön lisääminen yhteisen edun mukaisilla aloilla. Näitä kysymyksiä käsitellään järjestelmällisesti Länsi-Balkanin ulkoministereiden tapaamisissa sekä kahdenvälisissä korkean tason tapaamisissa.
Mitä tulee menneisyyden painolastista irrottautumiseen, komissio jatkoi kansainvälisiä rikostuomioistuimia koskevan mekanismin ja Kosovon tuomioistuinlaitoksen erityisjaostojen tukemista. Tavoitteena on torjua sotarikosten rankaisemattomuutta entistä tehokkaammin. Komissio tukee yhdessä kansainvälisen kadonneiden henkilöiden komission ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa ponnisteluja jäljellä olevien tapausten ratkaisemiseksi ja kadonneiden henkilöiden perheenjäsenten tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi komissio käynnisti selvitystyön alueen maamiinoista. Komissio jatkoi aktiivista tukeaan alueellisen totuuskomission perustamiselle Lontoon ja Poznańin huippukokouksia silmällä pitäen; asiassa ei kuitenkaan edistytty. Komissio tuki edelleen myös muita kansanryhmien välistä sovintoa ja vuorovaikutusta edistäviä kansalaisyhteiskunta-aloitteita useilla avainaloilla, joista esimerkkejä ovat tiedotusvälineet, ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo.
Komissio tuki useita menestyksekkäitä aloitteita kulttuurin ja urheilun alalla ihmisten välisten yhteyksien ja talouskasvun vetureina. Tukea annettiin muun muassa seuraavien kautta: kulttuuridiplomatiafoorumi, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, Unescon kanssa toteutettava kulttuuriesineiden laittoman kaupan vastainen kampanja, Länsi-Balkanin organisaatioille kohdennettu ehdotuspyyntö Luova Eurooppa -ohjelmassa, Länsi-Balkanin osallistuminen EU:n urheiluviikkoon ja liikkuvuutta urheilun alalla koskeva kokeiluhanke.
Lisäksi EU antaa rahoitusapua alueelliselle nuorisoalan yhteistyöjärjestölle alueen nuorten saattamiseksi yhteen. Länsi-Balkanin nuorisohanke käynnistettiin, jotta nuoret voisivat vaikuttaa politiikantekoon. Valmisteilla on myös alueen sisäinen kouluvaihto-ohjelma, ja alueen nuorille ammattilaisille tarkoitettu EU:n ohjelma aiotaan uusia. Länsi-Balkanin alumniyhdistys järjesti ensimmäisen yleiskokouksensa ja valitsi kaksi ensimmäistä paikallishankkeiden kierrosta. Rajatylittävän yhteistyön ohjelmassa jatketiin yhteistyön tehostamista yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi matkailu, työllisyys, työvoiman liikkuvuus ja luonnonperintö.
Komissio aikoo jatkaa edellä mainittujen saavutusten kasvattamista täyttääkseen Länsi-Balkanin strategiassa antamansa sitoumukset kaikilta osin. Sitä varten vuoden 2020 talous- ja investointisuunnitelman puitteissa voidaan tarvittaessa toteuttaa uusia toimia. Näiden alueellisen yhteistyön kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista, että Länsi-Balkanin kumppanit, jäsenvaltiot ja muut kansainväliset instituutiot jatkavat tavoitteisiin sitoutumista ja rakentavaa alueellista yhteistyötä.
LIITE 3
|
TILASTOTIEDOT (tilanne 3.4.2020) |
||||||||||||||||||||||
|
Väestönkehitys |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo* |
EU-27 |
|||||||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|||||||
|
Koko väestö (tuhansia) |
622,4 |
622,4 |
2 073,7 |
2 075,3 |
2 876,6 |
2 870,3 |
7 040,3 |
7 001,4 |
79 815 |
80 811 |
3 509,7 |
3 502,6 |
1 783,5e |
1 798,5e |
445 534p |
446 098p |
||||||
|
15–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä (%) |
67,4 |
67,2 |
70,2 |
69,9 |
68,7 |
68,8 |
66,3 |
65,7 |
68,0 |
67,9 |
: |
: |
66,8 |
66,8 |
65,1 |
64,8p |
||||||
|
Luonnollisen väestönmuutoksen yleinen luku (1 000 as. kohti) |
1,5 |
1,2 |
0,7 |
0,8 |
3,0 |
2,5 |
–5,5 |
–5,4 |
10,8 |
10,1 |
–2,0 |
: |
8,2e |
10,3e |
–0,8 |
–1,0p |
||||||
|
Miesten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina) |
73,9 |
74,5 |
74,1 |
74,6 |
77,1 |
77,4 |
73,1 |
73,5 |
75,7 |
76,2 |
: |
: |
: |
: |
78,1 |
78,2p |
||||||
|
Naisten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina) |
79,2 |
79,3 |
77,9 |
78,8 |
80,1 |
80,5 |
78,1 |
78,4 |
81,3 |
81,6 |
: |
: |
: |
: |
83,6 |
83,7p |
||||||
|
Työmarkkinat |
Huom. |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|||||
|
20–64-vuotiaiden työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista (koko väestö) |
1) |
69,3 |
70,5 |
70,3 |
70,4 |
73,9 |
74,8 |
71,2 |
72,5 |
61,9 |
62,3 |
58,4 |
58,4 |
49,0 |
46,6 |
77,5 |
77,9 |
|||||
|
20–64-vuotiaiden miesten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista miehistä |
1) |
77,0 |
78,6 |
84,4 |
84,2 |
84,3 |
84,5 |
78,8 |
80,2 |
83,7 |
83,8 |
71,3 |
71,7 |
75,1 |
72,7 |
83,6 |
84,0 |
|||||
|
20–64-vuotiaiden naisten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista naisista |
1) |
61,7 |
62,5 |
55,7 |
56,3 |
63,5 |
65,4 |
63,6 |
64,8 |
40,0 |
40,8 |
45,6 |
45,0 |
22,6 |
20,7 |
71,4 |
71,8 |
|||||
|
20–64-vuotiaiden työllisyysaste (prosenttia väestöstä) |
||||||||||||||||||||||
|
Yhteensä |
58,2 |
59,8 |
54,8 |
56,1 |
63,9 |
65,6 |
61,5 |
63,1 |
55,3 |
55,6 |
46,6 |
47,7 |
34,4 |
33,2 |
71,3 |
72,3 |
||||||
|
Miehet |
65,2 |
66,7 |
65,6 |
66,6 |
72,1 |
73,9 |
68,5 |
70,5 |
76,1 |
76,0 |
58,1 |
59,5 |
54,0 |
52,6 |
77,2 |
78,2 |
||||||
|
Naiset |
51,4 |
52,9 |
43,7 |
45,2 |
55,6 |
57,4 |
54,5 |
55,8 |
34,4 |
35,2 |
35,1 |
35,8 |
14,6 |
14,1 |
65,4 |
66,4 |
||||||
|
Työmarkkinat (jatkuu) |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo |
EU-27 |
||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
||
|
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä |
16,7 |
16,2 |
24,9 |
24,1 |
25,9 |
26,5 |
17,2 |
16,5 |
24,2 |
24,5 |
24,3 |
21,6 |
27,4 |
30,1 |
11,0 |
10,5 |
|
|
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15-29-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä |
21,4 |
21,0 |
31,1 |
29,8 |
29,7 |
28,6 |
21,7 |
20,1 |
27,5 |
27,7 |
28,8 |
25,5 |
35,0 |
37,3 |
13,7 |
13,1 |
|
|
Työllisyys toimialoittain |
|||||||||||||||||
|
Maa-, metsä- ja kalatalous (%) |
7,9 |
8,0 |
16,2 |
15,7 |
38,2e |
37,4e |
17,2 |
15,9 |
19,4 |
18,4 |
18,9 |
15,7 |
4,4 |
3,5 |
4,7 |
4,5 |
|
|
Teollisuus (%) |
9,5 |
9,9 |
22,5 |
22,6 |
12,5e |
12,7e |
21,2 |
22,5 |
19,1 |
19,7 |
22,2 |
23,5 |
17,4 |
14,3 |
18,3 |
18,2 |
|
|
Rakentaminen (%) |
7,6 |
9,0 |
7,2 |
7,4 |
6,9e |
7,0e |
4,1 |
4,4 |
7,4 |
6,9 |
7,3 |
8,7 |
12,9 |
11,9 |
6,6 |
6,7 |
|
|
Palvelut (%) |
75,0 |
73,1 |
53,2 |
52,9 |
42,4e |
42,9e |
57,5 |
57,2 |
54,1 |
54,9 |
51,6 |
52,1 |
65,3 |
70,3 |
70,4 |
70,6 |
|
|
Julkisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta |
2) |
32,6 |
31,7 |
: |
: |
16,4e |
15,9e |
27,8 |
27,3 |
13,3 |
15,4 |
18,4 |
18,4 |
28,4 |
30,8 |
: |
: |
|
Yksityisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta |
2) |
45,1 |
63,2b |
: |
: |
83,6e |
84,1e |
72,2 |
72,7 |
86,7 |
84,6 |
81,6 |
81,6 |
71,6 |
69,2 |
: |
: |
|
Työttömyysaste (% työvoimasta) |
|||||||||||||||||
|
Yhteensä |
1) |
16,1 |
15,2 |
22,4 |
20,7 |
13,7e |
12,3e |
13,6 |
12,8 |
10,9 |
10,9 |
20,7 |
18,5 |
30,3 |
29,4 |
8,2 |
7,3 |
|
Miehet |
1) |
15,4 |
15,3 |
22,7 |
21,3 |
14,6e |
12,7e |
13,0 |
12,1 |
9,4 |
9,5 |
19,0 |
17,3 |
28,5 |
28,3 |
7,9 |
7,0 |
|
Naiset |
1) |
16,9 |
15,1 |
21,8 |
19,9 |
12,6e |
11,9e |
14,4 |
13,8 |
13,9 |
13,8 |
23,3 |
20,5 |
36,4 |
33,3 |
8,5 |
7,6 |
|
15–24-vuotiaat nuoret |
1) |
31,7 |
29,4 |
46,7 |
45,4 |
31,9e |
28,3e |
31,9 |
29,7 |
20,5 |
20,1 |
45,8 |
38,8 |
52,7 |
55,4 |
18,0 |
16,1 |
|
Pitkäaikaistyöttömät (>12 kk) |
1) |
12,4 |
11,4 |
17,4 |
15,5 |
8,9e |
8,3e |
8,2 |
7,6 |
2,4 |
2,5 |
17,0 |
15,2 |
21,7 |
17,2 |
3,8 |
3,2 |
|
Keskimääräinen nimellispalkka (euroa/kk) |
3) |
510 |
511 |
372 |
395 |
365 |
397 |
544 |
580b |
555 |
: |
435 |
449 |
528 |
558 |
: |
: |
|
Koulutus |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo |
EU-27 |
||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
||
|
Koulutuksen keskeyttäneet: niiden 18–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus ja jotka eivät osallistu seuraavan asteen koulutukseen |
5,4 |
4,6 |
8,5 |
7,1 |
19,6 |
17,4 |
6,2 |
6,8 |
32,5 |
31,1 |
5,1 |
5,4 |
12,2 |
9,6 |
10,6 |
10,5 |
|
|
Julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen (%) |
: |
: |
: |
: |
3,1p |
3,2p |
3,7 |
3,6 |
4,2 |
4,2 |
: |
: |
4,4 |
4,5 |
: |
: |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus, yhteensä |
4,9 |
3,9 |
9,3 |
8,1 |
: |
: |
6,8 |
7,5 |
42,8 |
41,4 |
6,1u |
6,5u |
13,8 |
12,9 |
17,0 |
16,8 |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus |
4,9 |
3,6 |
8,8 |
6,6 |
: |
: |
7,3 |
7,7 |
42,9 |
41,8 |
6,1u |
6,3u |
12,8 |
12,0 |
19,5 |
19,3 |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus |
4,9 |
4,2 |
9,8 |
9,7 |
: |
: |
6,3 |
7,3 |
42,7 |
41 |
6,2u |
6,6u |
14,9 |
14,0 |
14,4 |
14,2 |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, yhteensä |
86,9 |
84,6 |
80,3 |
82,5 |
: |
: |
85,0 |
85,6 |
36,1 |
37,3 |
86,9 |
87,1 |
70,8 |
78,9 |
66,7 |
66,7 |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |
90,6 |
88,2 |
83,7 |
87 |
: |
: |
86,3 |
87,3 |
39,4 |
40,2 |
89,4 |
89,4 |
74,2 |
81,0 |
67,4 |
67,4 |
|
|
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |
82,9 |
80,7 |
76,7 |
77,8 |
: |
: |
83,5 |
83,8 |
32,9 |
34,5 |
84,0 |
84,4 |
66,9 |
76,6 |
66,0 |
66,0 |
|
|
Niiden 30–34-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus, yhteensä |
34,0 |
32,4 |
30,5 |
33,3 |
23,5e |
27,3e |
31,4 |
32,8 |
27,3 |
28,8 |
23,8 |
23,5 |
21,8 |
20,9 |
38,4 |
39,3 |
|
|
Niiden 30–34-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus |
30,0 |
29,3 |
24,6 |
26,4 |
21,1e |
22,5e |
25,4 |
26,4 |
28,6 |
30,2 |
19,4 |
18,8u |
22,4 |
20,9 |
33,1 |
34,0 |
|
|
Niiden 30–34-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus |
37,7 |
35,5 |
36,8 |
40,4 |
26,0e |
33,2e |
37,6 |
39,4 |
26,0 |
27,4 |
28,4 |
28,4 |
21,2 |
20,8 |
43,8 |
44,7 |
|
|
Kansantalouden tilinpito |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo |
EU-27 |
||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
||
|
Bruttokansantuote |
|||||||||||||||||
|
Käyvin hinnoin (mrd. euroa) |
4,3 |
4,7 |
10,0e |
10,7p |
11,6p |
12,8e |
39,2 |
42,9 |
754,9 |
652,5 |
16,0 |
16,8 |
6,4 |
6,7 |
13 046,8 |
13 484,8 |
|
|
BKT/asukas (euroa) |
6 910 |
7 490 |
4 840e |
5 150p |
4 020p |
4 460e |
5 580 |
6 140 |
9 400 |
8 020 |
4 580 |
4 780p |
3 580e |
3 740e |
29 230 |
30 160 |
|
|
Ostovoimakorjattu BKT/asukas |
13 420 |
14 390 |
10 670e |
11 370p |
8 960p |
9 290e |
11 390 |
12 120 |
19 540 |
19 730 |
9 100 |
9 470p |
: |
: |
29 230 |
30 160 |
|
|
Ostovoimakorjattu BKT/asukas verrattuna EU:n keskiarvoon (EU-27 = 100) |
45,9 |
47,7 |
36,5e |
37,7p |
30,7p |
30,8e |
39,0 |
40,2 |
66,9 |
65,4 |
31,1 |
31,3p |
: |
: |
- |
- |
|
|
BKT:n vuotuinen reaalimuutos (volyymi) edell. vuoteen verrattuna (%) |
4,7 |
5,1 |
1,1 |
2,7p |
3,8p |
4,1e |
2,0 |
4,4 |
7,5 |
2,8 |
3,2 |
3,1 |
4,2 |
3,8 |
2,7 |
2,1 |
|
|
Bruttoarvonlisäys toimialoittain |
|||||||||||||||||
|
Maa-, metsä- ja kalatalous (%) |
8,4 |
8,2 |
9,1 |
9,8p |
21,8p |
21,0e |
7,3 |
7,7 |
6,9 |
6,5 |
6,6 |
7,0 |
11,4 |
8,9 |
1,9 |
1,8 |
|
|
Teollisuus (%) |
11,3 |
12,5 |
20,5 |
21,4p |
12,8p |
13,9e |
26,5 |
25,4 |
23,3 |
24,9 |
23,3 |
23,0 |
21,8 |
21,8 |
20,3 |
20,1 |
|
|
Rakentaminen (%) |
6,9 |
7,0 |
7,5 |
6,2p |
10,5p |
10,4e |
5,0 |
5,4 |
9,7 |
8,0 |
4,7 |
4,7 |
9,9 |
10,8 |
5,2 |
5,4 |
|
|
Palvelut (%) |
73,4 |
72,3 |
62,9 |
62,6p |
54,9p |
54,7e |
61,2 |
61,5 |
60,1 |
60,6 |
65,4 |
65,3 |
56,9 |
58,5 |
72,6 |
72,7 |
|
|
Maksutase |
|||||||||||||||||
|
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (milj. euroa) |
484,3 |
322,5 |
180,0 |
603,7 |
993,8 |
1 022,2 |
2 418,1 |
3 187,9 |
7 277,2 |
: |
329,7 |
428,3 |
212,0 |
: |
28 665,4 |
36 000,0 |
|
|
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (% suhteessa BKT:hen) |
11,3 |
6,9 |
1,8 |
5,6p |
8,6p |
8,0 |
6,2 |
7,4 |
1,0 |
: |
2,1 |
2,6 |
3,3 |
: |
0,2 |
0,3 |
|
|
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU-27:ään (milj. euroa) |
166,0 |
–61,9 |
78,9 |
290,0p |
: |
: |
1 634,6 |
1 865,8 |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
- |
- |
|
|
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU-27:ään (% suhteessa BKT:hen) |
3,9 |
–1,3 |
0,8 |
2,7p |
: |
: |
4,2 |
4,4 |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
- |
- |
|
|
Rahalähetykset, prosenttia suhteessa BKT:hen |
4,7 |
4,9 |
1,9 |
1,9p |
5,5p |
5,2 |
7,6 |
8,0 |
0,0 |
0,0 |
8,4 |
8,2 |
11,8 |
11,9 |
0,1 |
0,1 |
|
|
Tavaroiden ulkomaankauppa |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo |
EU-27 |
||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
||
|
EU-27-maihin suuntautuvan viennin osuus viennin kokonaisarvosta (%) |
33,4 |
43,0 |
79,7 |
80,3 |
77,0 |
75,9 |
65,7 |
67,0 |
40,9 |
43,3 |
70,4 |
72,2 |
22,0 |
27,4 |
- |
- |
|
|
EU-27-maista tulevan tuonnin osuus tuonnin kokonaisarvosta (%) |
46,4 |
47,1 |
52,8 |
52,9 |
60,8 |
60,0 |
57,5 |
55,9 |
33,6 |
32,9 |
60,0 |
59,7 |
42,3 |
42,7 |
- |
- |
|
|
Kauppatase (milj. euroa) |
–1 932 |
–2 153 |
–1 818 |
–1 804 |
–2 622 |
–2 595 |
–3 194 |
–4 424 |
–67 771 |
–46 047 |
–3 646 |
–3 770 |
–2 669 |
–2 980 |
223 067 |
152 317 |
|
|
Kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa suhteessa BKT:hen |
|||||||||||||||||
|
Tuonti (% suhteessa BKT:hen) |
64,5 |
66,7 |
69,0 |
73,2p |
46,6p |
45,4e |
57,1 |
59,3 |
29,3 |
30,6 |
56,4 |
56,9 |
52,5 |
55,6 |
44,1 |
45,0 |
|
|
Vienti (% suhteessa BKT:hen) |
41,1 |
42,9 |
55,1 |
60,6p |
31,6p |
31,7e |
50,5 |
50,8 |
24,8 |
29,5 |
40,1 |
41,4 |
26,7 |
26,4 |
48,5 |
49,2 |
|
|
Julkinen talous |
Huom. |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|
** Julkisen talouden ylijäämä (+) / alijäämä (–) (% suhteessa BKT:hen) |
–5,7 |
–3,9 |
–2,7 |
–1,8 |
–2 |
–1,6 |
1,1 |
0,6e |
–2,8 |
–2,8 |
2,6 |
1,6 |
: |
: |
–0,8 |
–0,4 |
|
|
** Julkinen velka (% suhteessa BKT:hen) |
64,2 |
70,9e |
39,4 |
40,6 |
66,9 |
65,1 |
58,7 |
54,4e |
28,2 |
30,4 |
36,1 |
40,8 |
16,6e |
17,1e |
81,6 |
79,7 |
|
|
Taloudelliset indikaattorit |
Huom. |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|
Kuluttajahintojen vuotuinen muutos (%) |
4) |
2,8 |
2,9 |
2,1 |
2,3 |
3,2 |
1,8 |
3,3 |
2,0 |
11,1 |
16,3 |
0,8 |
1,4 |
1,5 |
1,1 |
1,6 |
1,8 |
|
Yksityinen velka, konsolidoitu, suhteessa BKT:hen (%) |
5) |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
13,9 |
: |
3,2 |
3,4 |
: |
: |
134,7 |
133,2p |
|
Ulkomainen velka suhteessa BKT:hen (%) |
160,6 |
164,7 |
73,4 |
73,3p |
68,7p |
65,3 |
65,1 |
62,5 |
53,4 |
: |
67,5 |
68,0 |
32,6 |
: |
: |
: |
|
|
Valuuttamääräinen velka suhteessa BKT:hen (%) |
6) |
: |
: |
: |
: |
68,7 |
65,3 |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
: |
|
Vuotuinen lainakorko (%) |
7) |
6,81 |
6,36 |
3,75 |
3,00 |
5,98 |
5,66 |
5,00 |
4,25 |
18,12 |
3,88 |
3,52 |
6,83 |
6,65 |
: |
: |
|
|
Vuotuinen talletuskorko (%) |
8) |
0,69 |
0,56 |
0,25 |
0,15 |
0,75 |
0,73 |
2,00 |
1,75 |
13,53 |
: |
0,06 |
0,05 |
1,04 |
1,31 |
: |
: |
|
Varantojen (myös kultavarannon) arvo (milj. euroa) |
847,2 |
1 049,8 |
2 336,3 |
2 867,1 |
2 995,9 |
3 399,0 |
9 961,6 |
11 261,8 |
95 361,6 |
: |
5 427,0 |
5 944,1 |
683,4 |
: |
: |
: |
|
|
Valuuttavaranto/kk-tuonti |
3,7 |
4,0 |
4,1 |
4,4 |
6,7 |
7,0 |
5,4 |
5,3 |
5,2 |
: |
7,1 |
7,3 |
2,4 |
: |
: |
: |
|
|
Elinkeinoelämä |
Huom. |
Montenegro |
Pohjois-Makedonia |
Albania |
Serbia |
Turkki |
Bosnia ja
|
Kosovo |
EU-27 |
||||||||
|
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
||
|
Teollisuustuotannon indeksi (2015 = 100) |
93,0 |
113,8 |
103,6 |
109,2 |
81,4 |
96,6 |
109,3 |
110,8 |
112,7 |
114,1 |
107,6 |
109,4 |
: |
: |
105,2 |
106,4 |
|
|
Infrastruktuuri |
Huom. |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|
Rataverkon tiheys (käytössä olevia raiteita / tuhat km²) |
9) |
18,4 |
18,4 |
27,4 |
27,4 |
12,2 |
12,2 |
48,6 |
48,1 |
13,3 |
13,5 |
20,0 |
20,0 |
30,9 |
30,9 |
48,2 |
47,9e |
|
Moottoriteiden pituus (km) |
0z |
0z |
259 |
287 |
: |
: |
963 |
963 |
2 657 |
2 842 |
172 |
198 |
108 |
119 |
: |
: |
|
|
Energia |
Huom. |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
2017 |
2018 |
|
Energian nettotuonti suhteessa BKT:hen |
4,9 |
4,1 |
5,9 |
6,3 |
2,5 |
1,4 |
4,3 |
4,9 |
1,5 |
2,1 |
5,5 |
5,1 |
5,4 |
6,3 |
1,7 |
2,1 |
|
Lähde: Eurostat ja Länsi-Balkanin kumppaneiden ja Turkin tilastoviranomaiset
|
: = ei saatavilla |
|
b = katkos aikasarjassa |
|
e = arvio |
|
p = alustava luku |
|
z = ei ole |
|
u = luotettavuus heikko |
|
- = ei sovelleta |
|
* = Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. |
|
** = Laajentumismaiden julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevat tiedot julkaistaan ”sellaisina kuin ne ovat” ilman minkäänlaisia takeita niiden laadusta tai EKT:n sääntöjen mukaisuudesta. |
|
Alaviitteet: |
|
1) |
Turkki: työttömyys perustuu seuraaviin kriteereihin: henkilö on ollut työttömänä neljä viikkoa ja käyttää ainoastaan aktiivisia työnhakumenetelmiä. |
||
|
2) |
Bosnia ja Hertsegovina: julkinen sektori kattaa NACE Rev. 2:n pääluokat O, P ja Q ja yksityinen sektori kattaa NACE Rev. 2:n muut pääluokat. Montenegro: kansalaisjärjestöjä ei ole otettu huomioon; vuoden 2017 tiedot koskevat työntekijöiden määrää (yksityisellä tai julkisella sektorilla) osuutena työntekijöiden kokonaismäärästä. |
||
|
3) |
Bosnia ja Hertsegovina: nettotulot. Serbia: oikeushenkilöiden ja yhtiöimättömien yritysten työntekijöille maksetut palkat (2017); palkkakertymän kokonaismäärä kokoaikaista työntekijää kohti (2018). |
||
|
4) |
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa. |
||
|
5) |
Bosnia ja Hertsegovina: tiedot rahalaitoksista; suhteessa vuoden 2017 BKT:hen (2018). Turkki: vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja luotot. |
||
|
6) |
Albania: ulkoinen velka (ml. ulkomaiset suorat sijoitukset). |
||
|
7) |
Albania: painotettua keskimääräistä korkokantaa sovellettiin uusiin 12 kk:n lainoihin kyseisen kuukauden aikana 12 kk:n laina-ajalla. Bosnia ja Hertsegovina: lyhyet antolainauskorot kansallisessa valuutassa muille kuin rahoitusalan yrityksille (painotettu keskiarvo); marraskuun tiedot (2018). Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen. Pohjois-Makedonia: vuoden loppu (31.12.). |
||
|
8) |
Albania: vuotuinen talletuskorko vastaa uusien 12 kk:n määräaikaistalletusten painotettua keskimääräistä korkoa kyseisenä kuukautena. Bosnia ja Hertsegovina: avistatalletusten korot kotitalouksien kansallisessa valuutassa (painotettu keskiarvo); marraskuun tiedot (2018). Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen. Pohjois-Makedonia: vuoden loppu (31.12.). |
||
|
9) |
Serbia: luku on aliarvioitu, koska tiheys on laskettu suhteessa kokonaispinta-alaan (ml. sisävedet), ei maapinta-alaan. Turkki: vain pääreitit. |
||
COM(2020) 608 final.