Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Tanskan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Tanskan vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tanska ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)Tanskaa koskeva vuoden 2020 maaraportti 2 julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2019. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten 3 noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 ‑tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia Euroopan unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon 4 , jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin talousvaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista 5 . Lauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Tiedonannossaan komissio oli neuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-epidemian aiheuttama vakava talouden taantuma, tämänhetkiset olosuhteet mahdollistavat lausekkeen aktivoinnin. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa, että työpaikoilla on asianmukaiset terveys- ja turvallisuusolosuhteet, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kaikki kriisistä saadut kokemukset.

(7)Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoita toimimasta normaalisti, on kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palvelujen ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia, joihin kuuluvat muun muassa parannetut hankintastrategiat, monipuoliset toimitusketjut ja välttämättömien tarvikkeiden strategiset varastot. Niillä on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön 6 . Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Tanskaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin haasteet eniten vaikuttavat.

(9)Tanska toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2019 lähentymisohjelmansa 5 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)Tanskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota.

(11)Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 3,7 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän 8,0 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Vuonna 2021 alijäämän ennustetaan supistuvan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 33,2 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 40,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(12)Tanska on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuoltopalvelujen vahvistaminen, yritysten kiinteiden kustannusten tilapäinen korvaaminen, väliaikainen palkkakompensaatiojärjestelmä ja hätäapu vaikeuksissa oleville aloille. Lisäksi Tanska on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan noin 15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen maksun lykkääminen sekä lainatakaukset (3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Komission kevään 2020 talousennusteeseen verrattuna suurin ero on se, että lähentymisohjelmaan on sisällytetty odotetut tulevat tappiot, jotka johtuvat covid-19:ään liittyvistä valtiontakauksista (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tanskan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on antanut covid-19-epidemian johdosta toteutettavia koordinoituja taloudellisia toimia koskevassa tiedonannossaan. Toteuttamalla nämä toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(13)Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Tanskan julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,3 prosenttia vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021.

(14)Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen, koska Tanskan ennakoidaan vuonna 2020 ylittävän alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei noudateta.

(15)Covid-19-pandemia vaikutti voimakkaasti Tanskaan vuoden 2020 alkupuoliskolla, mikä aiheutti paineita terveydenhuoltojärjestelmälle ja vähensi merkittävästi taloudellista toimintaa tietyillä aloilla. Tanska toteutti oikea-aikaisia toimenpiteitä pandemian pysäyttämiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi, mukaan lukien kauaskantoiset aloitteet kriisin taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Tästä seuranneeseen talouden laskusuhdanteeseen puututtiin hallituksen ja keskuspankin vahvoilla talous- ja rahoitustoimenpiteillä. Niihin kuuluivat muun muassa suora tuki yritysten kiinteiden kustannusten ja palkkamenojen osittaiseksi kattamiseksi, veronmaksun lykkäykset, likviditeetin tarjoaminen pankeille ja yrityksille, luottojärjestelyt ja muut rahapoliittiset toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Nämä toimenpiteet lievensivät pandemian aiheuttamaa taloudellista sokkia, mutta ne eivät estäneet merkittävää tuotoksen menetystä, suurta määrää konkursseja ja maksukyvyttömyystapauksia. Niin ikään työttömien ja köyhyyden vaarassa olevien määrä kasvoi huomattavasti, myös vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien keskuudessa. Komission ennusteen mukaan työttömyys nousee maltillisesti noin 6 ½ prosenttiin vuonna 2020 ja laskee alle 6 prosenttiin vuonna 2021.

(16)Meneillään oleva covid-19-kriisi korostaa sitä tosiseikkaa, että Tanskan on työskenneltävä jatkuvasti vahvistaakseen terveydenhuoltojärjestelmänsä selviytymiskykyä. Erityinen huolenaihe on terveydenhuoltohenkilöstön sekä erikoislääkäreiden ja sairaanhoitajien liian vähäinen määrä esimerkiksi tehohoidossa (erityisesti anestesiahoitajat). Jatkuvat toimet näiden ammattien työvoimapulan korjaamiseksi ovat avainasemassa. Lyhyellä aikavälillä Tanskan olisi pyrittävä varmistamaan kriittisten lääkinnällisten tuotteiden, kuten terveydenhuoltohenkilöstön henkilönsuojainten saatavuus. Käynnissä on tutkimustyö, jossa etsitään viruslääkehoidon ja rokotteen lisäksi myös parempia ja nopeampia testausmenetelmiä.

(17)Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tanska on suoriutunut hyvin digitalisoinnin alalla, kuten Euroopan komission digitaalinen tulostaulu osoittaa. Säilyttääkseen tämän vahvan aseman pitkällä aikavälillä, varmistaakseen kilpailukykynsä ja hyötyäkseen digitalisaatiosta Tanska tarvitsee kuitenkin investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin sekä koulutukseen ja osaamisen parantamiseen. Tanskan kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että ilmasto- ja energiasiirtymän onnistuminen edellyttää merkittäviä investointeja. Suurimmat investoinnit ovat tarpeen uuden uusiutuvan energian kapasiteetin asentamiseksi, ja merkittäviä investointitarpeita ovat myös kotitalouksissa (energiatehokkuus ja lämmöntuotannon muuntaminen), kestävässä liikenteessä, teollisuudessa sekä biokaasun ja kaukolämmön tuotannossa. Tanskan ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna ja saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050. Tämän vuoksi energiankulutus olisi saatava laskusuuntaan, mikä edellyttäisi investointeja, joissa noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja keskitytään sektoreille, joilla energiansäästöt ovat erityisen lupaavia. Talouden elpymistä covid-19-kriisistä voitaisiin edistää aikaistamalla suunniteltuja vihreitä investointeja sekä kunnianhimoisia ympäristö-, ilmasto-, energia- ja infrastruktuuri-investointihankkeita, jotka kohdistetaan esimerkiksi asuntotuotantoon, merituulivoimaan, energiayhteyksiin ja rautateiden sähköistämiseen. Liikenne on Tanskan suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, minkä vuoksi lisätoimet tällä alalla ovat erityisen tärkeitä. Parhaillaan neuvotellaan hallituksen vihreästä liikennepolitiikasta, jonka tarkoituksena on osoittaa 15 miljardia euroa (112,7 miljardia Tanskan kruunua) pääasiassa liikenteen infrastruktuurihankkeisiin vuosina 2021–2030, jotta ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Tanskaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Tanska voisi hyödyntää rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(18)Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot eivät ole lisänneet tuottavuutta Tanskassa. Tanskalta puuttuu integroitu innovointistrategia, jossa esiteltäisiin selkeästi, mitä maa haluaa saavuttaa globaalissa innovointiympäristössä. Tutkimus- ja innovointitoiminta on edelleen keskittynyt muutamiin suuriin yrityksiin ja säätiöihin ja enimmäkseen lääketeollisuuden ja bioteknologian aloille. Kahdeksan suurimman yrityksen osuus on lähes 40 prosenttia yksityisistä T&K-kokonaismenoista (maailmanlaajuisesti keskimäärin 19 prosenttia). T&K-menot ovat pysyneet korkealla tasolla, mutta aktiivisten yritysten lukumäärä on laskenut vuodesta 2009 pääasiassa siksi, että pienemmät yritykset eivät osallistu tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vain 33 prosenttia pk-yrityksistä on tehnyt tuote- tai prosessi-innovaatioita. Sen vuoksi voitaisiin tarvita lisää poliittisia toimia innovointipohjan laajentamiseksi siten, että mukaan saadaan enemmän yrityksiä. Vastaaminen muuttuviin osaamistarpeisiin covid-19-kriisin jälkeen, myös tulevat teknologiset muutokset huomioon ottaen, edellyttää jatkuvia investointeja täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmiin, muun muassa aikuiskoulutukseen.

(19)Tanska on toteuttanut toimia rahanpesun torjuntasäännöstönsä vahvistamiseksi. Vuonna 2019 annettiin uutta lainsäädäntöä, ja kansalliset viranomaiset ja sääntelyviranomaiset alkoivat toteuttaa useita toimenpiteitä Tanskan rahanpesun torjuntasäännöstön vahvistamiseksi. Finanssivalvontaviranomaiselle on annettu valtuudet määrätä seuraamuksia ja suuremmat määrärahat rahanpesun torjuntaa koskevien valvontavalmiuksiensa parantamiseksi. Rahanpesun selvittelykeskus on myös saanut lisää henkilöstöä ja rahoitusta. On ratkaisevan tärkeää, että tehostettu rahanpesun torjuntasäännöstö johtaa tehostettuun valvontaan ja täytäntöönpanoon. Rahanpesun torjunnan valvojan on erityisesti pantava riskiperusteinen lähestymistapa kaikilta osin täytäntöön. Rahanpesun selvittelykeskuksen parannetuilla valmiuksilla on osoitettava, että Tanskan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esiin tuodut puutteet on korjattu asianmukaisesti.

(20)Vaikka näissä suosituksissa keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymät vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Kyseiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja suosituksia. Viimeksi mainitut suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(21)Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että jäljempänä esitettyjä suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Tanska edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(22)Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman ja vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(23)Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 7 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,