SISÄLLYSLUETTELO

1.TALOUSARVIOMENETTELY

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

4.MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN

Liitteet (ks. erillinen asiakirja):

Liite 1

Liite 2

Liite 3‑I

Liite 3‑II

Liite 4

Vuoden 2019 talousarviomenettely – maataloustukirahaston määrärahat

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2019

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2019. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. C4

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2019. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. C5

Maataloustukirahaston talousarvion toteutuminen momenteittain ja jäsenvaltioittain – Varainhoitovuosi 2019

Huom. Tämän kertomuksen oheisasiakirjana on yksityiskohtainen komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Täydellinen versio valmisteluasiakirjasta liitteineen on saatavilla englanninkielisenä maatalouden pääosaston Europa-sivustolla ( http://ec.europa.eu/agriculture/cap-funding/financial-reports/eagf/index_en.htm ).

1.TALOUSARVIOMENETTELY 1

1.1.Alkuperäinen vuoden 2019 talousarvioesitys ja oikaisukirjelmä nro 1/2019

Komissio julkaisi vuoden 2019 talousarvioesityksen ja teki sitä koskevan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle 21. kesäkuuta 2018. Maataloustukirahaston ehdotetut maksusitoumusmäärärahat olivat 43 613,5 miljoonaa euroa. Neuvosto julkaisi vuoden 2019 talousarvioesitystä koskevan kantansa 7. syyskuuta 2018 ja vähensi maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 340,4 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa 24. lokakuuta 2018 ja korotti maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 78,5 miljoonaa euroa talousarvioesitykseen verrattuna.

Komissio julkaisi 16. lokakuuta 2018 vuoden 2019 talousarvioesityksen oikaisukirjelmän nro 1, jossa maksusitoumusmäärärahatarvetta korotettiin talousarvioesitykseen verrattuna 91,9 miljoonalla eurolla. Nämä lisätarpeet saatiin kuitenkin enemmänkin kuin katettua 275,9 miljoonaa euroa suuremmilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, joiden odotettiin olevan käytettävissä vuonna 2019. Niinpä oikaisukirjelmässä maataloustukirahastoa varten pyydettyjä maksusitoumusmäärärahoja voitiin vähentää 184 miljoonaa euroa talousarvioesityksessä esitetystä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston jäsenistä koostuva sovittelukomitea ei päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä. Tämän vuoksi komissio ehdotti 30. marraskuuta 2018 uutta talousarvioesitystä.

1.2.Vuoden 2019 talousarvion hyväksyminen

Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittivat 12. joulukuuta 2018 vuoden 2019 talousarvion hyväksytyksi. Maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahat olivat talousarviossa yhteensä 43 191,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 43 116,4 miljoonaa euroa.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen ero johtuu siitä, että eräisiin toimenpiteisiin, joita komissio toteuttaa suoraan, käytetään jaksotettuja määrärahoja. Nämä toimenpiteet liittyvät lähinnä maataloustuotteiden menekinedistämiseen, toimintastrategiaan ja maatalouden koordinointitoimenpiteisiin.

Toimintalohkoa 05 (Maatalous ja maaseudun kehittäminen) varten hyväksytyistä 43 191,9 miljoonan euron maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista 2 498,7 miljoonaa euroa kohdennettiin luvun 05 02 maatalousmarkkinoiden interventioihin, 40 544,7 miljoonaa euroa luvun 05 03 suoriin tukiin, 61,4 miljoonaa euroa luvun 05 07 maatalousmenojen tarkastamiseen ja 75,6 miljoonaa euroa luvun 05 08 mukaiseen toimintastrategiaan ja koordinointiin.

Lisää tietoja asiasta on liitteessä 1.

1.3.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot 2

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 3 43 artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksista ja maidon lisämaksusta, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää maataloustukirahaston minkä tahansa menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle.

Vuoden 2019 talousarviota laadittaessa näiden tulojen määrä arvioitiin sekä sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan kerätyksi varainhoitovuoden 2019 aikana, että sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan siirretyksi varainhoitovuodelta 2018 varainhoitovuodelle 2019. Määräksi arvioitiin 1 078 miljoonaa euroa, ja se otettiin huomioon, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2019 talousarvion. Erityisesti

-sääntöjenmukaisuuden tarkastusten perusteella tehdyistä oikaisuista saataviksi tuloiksi arvioitiin 499 miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella saataviksi tuloiksi 135 miljoonaa euroa. Maidon lisämaksusta saatavia tuloja ei ennakoitu olevan. Näin ollen arvioitiin, että varainhoitovuoden 2019 aikana kerättävien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärä olisi 634 miljoonaa euroa.

-Varainhoitovuodelta 2018 varainhoitovuodelle 2019 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 444 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa nämä alun perin arvioidut 1 078 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot jaettiin kahteen järjestelmään:

-140 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

-938 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

Talousarvioviranomaisen näiden järjestelmien osalta hyväksymien määrärahojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa käytettävissä olevia määrärahoja, jotka ovat kokonaisuudessaan arviolta seuraavat:

-849 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

-17 149 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

2.1.Määrärahojen hoito

2.1.1.Varainhoitovuonna 2019 käytettävissä olleet määrärahat

euroa
Talousarvion menot (1)	Maksusitoumusmäärärahat	Maksumäärärahat	Talousarvion tulot (KST) (2)	Ennusteet
1. Maataloustukirahaston alustavat määrärahat, joista	43 191 947 000,00	43 116 399 417,00	1. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat päätökset	499 000 000,00
1a. Määrärahat yhteiseen hallinnointiin	42 994 600 000,00	42 994 600 000,00	2. Sääntöjenvastaisuudet	135 000 000,00
1b. Määrärahat suoraan hallinnointiin	197 347 000,00	121 799 417,00	3. Lisämaksut maidontuottajilta	–
2. Lisätalousarvio			Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaisennuste	634 000 000,00
3. Siirrot maataloustukirahastoon / maataloustukirahastosta vuoden aikana		-3 370 424,17
4. Maataloustukirahaston lopulliset määrärahat, joista	43 191 947 000,00	43 113 028 992,83
4a. Määrärahat yhteiseen hallinnointiin	42 994 750 000,00	42 994 750 000,00
4b. Määrärahat suoraan hallinnointiin	197 197 000,00	118 278 992,83
(1) Vuoden 2019 talousarvioon otetut määrärahat, kun niistä on vähennetty ennakoidut vuonna 2019 kerättävät käyttötarkoitukseensa sidotut tulot sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 12 artiklan mukaisesti vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirretyt tulot. (2) KST: Varainhoitovuoden aikana kerättävät käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Tulopuolelle ei ole merkitty lainkaan tuloja (p.m.), mutta arvioitu määrä ilmoitetaan talousarvion selvitysosassa.

2.1.2.Varainhoitovuonna 2019 käytettävissä olleiden määrärahojen toteuttaminen

			euroa
	Maksusitoumusmäärärahojen toteuttaminen	Maksumäärärahojen toteuttaminen
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (1)	43 767 098 030,56	43 767 098 030,56
Suoraan hallinnoitavat menot	195 313 085,43	101 916 458,15
Yhteensä	43 962 411 115,99	43 869 014 488,71

(1) Sidotut määrät. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joista on vähennetty yhteistä hallinnointia varten saadut käyttötarkoitukseensa sidotut 706 071 911,53 euron tulot (ks. 4 kohta ja liite 3‑I): 43 061 026 119,03 euroa.

Varainhoitovuonna 2019 tosiasiallisesti käytetyt maksusitoumusmäärärahat olivat 43 962 411 116,00 euroa ja tosiasialliset maksumäärärahat olivat 43 869 014 488,70 euroa. Lisätietoja yhteiseen hallinnointiin tarkoitettujen määrärahojen toteutuksesta esitetään jäljempänä kohdassa 3.2.

2.1.3.Hyväksyttyjen määrärahojen toteuttaminen – Komission suoraan hallinnoimat menot

euroa
Suoraan hallinnoitavat menot	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat		Siirrot vuodelle 2020 (2)
Määrärahat (C1) (1)	197 197 000,00	118 278 992,83		–
Toteutus (C1)	195 313 085,43	101 916 458,15		14 901 623,58
Peruuntuneet määrärahat	1 883 914,57	1 460 911,10		–
(1) C1 tarkoittaa hyväksyttyjä talousarviomäärärahoja. Tämä määrä sisältää siirrot ”yhteiseen hallinnointiin”, jotka olivat 150 000,00 euroa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen osalta ja siirrot maataloustukirahastosta, jotka olivat -3 370 424, 17 euroa maksumäärärahojen osalta. (2) Siirrot vuodelle 2020 koskevat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

Komission suoraan hallinnoimia menoja varten käytettävissä olevia määrärahoja oli vuoden 2019 talousarviossa 197,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 sidottiin 195,3 miljoonan euron määrä. Loput näistä määrärahoista, 1,9 miljoonaa euroa, peruutettiin.

Suurin osa komission suoraan hallinnoimia menoja varten kohdennetuista maataloustukirahaston määrärahoista on jaksotettuja määrärahoja.

Viran puolesta varainhoitovuodelle 2020 siirretyt määrärahat (14,9 miljoonaa euroa) koskivat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

2.2.Kuukausimaksut

2.2.1.Yhteiseen hallinnointiin liittyvät kuukausimaksut jäsenvaltioille

2.2.1.1.Menojen kattamiseksi myönnettävät kuukausittaiset maksut

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaan ”komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta”. Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

Kuukausimaksut ovat korvaus nettomenoista (sen jälkeen kun tulot on vähennetty), jotka on jo maksettu ja jotka on asetettu käyttöön jäsenvaltioiden toimittamien kuukausi-ilmoitusten perusteella 4 . Menojen ja tulojen kuukausittaiseen kirjanpitoon tehdään tarkastuksia ja oikaisuja näiden ilmoitusten perusteella. Lisäksi nämä maksut vahvistetaan lopullisesti tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä tehtävien komission tarkistusten perusteella.

Kuukausimaksujärjestelmään kuuluvat tuet, jotka jäsenvaltiot maksoivat 16.10.2018–15.10.2019.

Suoritettujen kuukausimaksujen nettomäärä oli koko varainhoitovuonna tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtyjen sekä muiden oikaisujen jälkeen yhteensä 43 061 026 119,03 euroa.

2.2.1.2.Kuukausimaksuja koskevat päätökset

Komissio teki maksupäätöksen varainhoitovuoden kunkin 12 kuukauden osalta. Lisäksi joulukuussa tehtiin päätös lisäkuukausimaksusta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa varainhoitovuoden tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

3.1.Maataloustukirahaston määrärahojen käyttö

Maataloustukirahaston määrärahoista toteutettiin 43 962,40 miljoonaa euroa 5 . Nämä menot rahoitettiin talousarvion alkuperäisistä määrärahoista ja käyttämällä maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka koostuivat vuodelta 2018 siirretystä määrästä (448,8 miljoonaa euroa) kokonaisuudessaan ja osittain vuonna 2019 kerätystä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä (357,9 miljoonaa euroa yhteensä 706,1 miljoonasta eurosta).

Toimintalohkossa 05 maataloustukirahaston menot olivat 2 473,0 miljoonaa euroa markkinatoimenpiteisiin ja 41 335,7 miljoonaa euroa suoriin tukiin.

Ks. lisätietoja talousarvion toteuttamisesta toimintalohkoittain liitteessä 2.

Liitteessä 4 esitetään markkinatoimenpiteitä, suoria tukia ja maatalousmenojen tarkastamista koskeva menojakauma alamomenteittain, rahoituslähteittäin ja jäsenvaltioittain.

3.2.Kuvaus talousarvion toteutumisesta

Seuraavassa esitetään lyhyt selvitys tärkeimpien alojen osalta määrärahojen toteuttamisesta sekä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytöstä liitteissä 2, 3‑I ja 3‑II esitettyjen yksityiskohtaisten tietojen perusteella. Budjettikohtia, joiden toteutusaste oli hyvin lähellä budjetoituja määriä, ei kuvata tässä jaksossa.

3.2.1.Luku 05 02: Maatalousmarkkinoiden interventiot

3.2.1.1.Johdanto

Tämän luvun kokonaistoteutus oli maksusitoumusmäärärahoina 2 473,0 miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin hyväksytyillä 2 498,7 miljoonan euron määrärahoilla ja 140 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä oli tarkoitus käyttää hedelmä- ja vihannesalalla aiheutuneiden menojen kattamiseen (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.1.2). Niissä alamomenteissa, joiden tarpeet ylittivät talousarviomäärärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä siirroilla. Niiden markkinatoimenpiteiden osalta, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin maataloustukirahaston talousarvion toisiin momentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa (ks. lisätietoja tehdyistä siirroista liitteessä 2).

3.2.1.2.Momentti 05 02 08: Hedelmät ja vihannekset

Tämän alan kaikkien toimenpiteiden tarpeiden kattamista varten varattiin määrärahoja 911,8 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja 715,1 miljoonaa euroa. Tämän ohjella se otti huomioon tälle alalle sidotut arvioidut tulot (140,0 miljoonaa euroa). Lisäksi saman luvun muilta momenteilta siirrettiin varainhoitovuoden 2019 aikana 56,7 miljoonaa euroa.

Jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2019 menoja 865,7 miljoonaa euroa.

3.2.1.3.Momentti 05 02 09: Viinialan tuotteet

Talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 035,1 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Alikäyttöä suhteessa ennakoituihin määrärahoihin oli 47,6 miljoonaa euroa. Syynä oli se, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui vähemmän menoja erityisesti kansallisten viinialan ohjelmien menekinedistämistä ja rakenneuudistusta koskevissa osioissa.

3.2.1.4.Momentti 05 02 10: Menekinedistämistoimet

Jäsenvaltiot alittivat menekinedistämistoimenpiteiden osalta suorittamissaan maksuissa ennakoidut määrärahatarpeet 5,4 miljoonalla eurolla. Tämä johtui joidenkin aiempina vuosina valittujen menekinedistämisohjelmien alhaisemmasta täytäntöönpanoasteesta. Erotus siirrettiin talousarvion muihin momentteihin momenteista.

Euroopan komission suoraan hallinnoimien menekinedistämistoimien osalta komissio sitoi määrärahoja koko sille määrälle, joka oli ennakoitu näitä toimia varten (101,1 miljoonaa euroa).

3.2.1.5.Momentti 05 02 12: Maito ja maitotuotteet

Talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 6,3 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten.

Tämän momentin varattujen määrärahojen ja toteutuneen määrän välinen erotus on lähes yksinomaan seurausta rasvattoman maitojauheen myynnistä julkisista varastoista (myyntihinnat ylittivät kirjanpitoarvon). Saatavilla olevat 66,6 miljoonan euron määrärahat on pääasiassa siirretty kattamaan muita luvun ulkopuolisia tarpeita.

3.2.1.6.Momentti 05 02 13: Naudan- ja vasikanliha

Talousarvioon ei ollut varattu määrärahoja. Jäsenvaltiot kuitenkin ilmoittivat menoja (1,1 miljoonaa euroa) ennen vuotta 2014 myönnettyjen vientitodistusten mukaisiin vientitukiin liittyneistä jäännösmaksuista. Jäännösmaksut katettiin siirtämällä samasta luvusta saatavilla olevia määrärahoja.

3.2.1.7.Momentti 05 02 15: Sianliha, munat, siipikarja, mehiläishoito ja muut eläintuotteet

3.2.1.8.Talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 63,0 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten, erityisesti mehiläishoito-ohjelmiin ja poikkeuksellisiin tukitoimenpiteisiin. Jäsenvaltioille aiheutui kuitenkin menoja vain 41,9 miljoonaa euroa. Yhteensä 21,1 miljoonan euron erotus on pääasiassa seurausta poikkeuksellisten tukitoimenpiteiden alhaisesta toteutusasteesta (7,6 miljoonaa euroa) verrattuna 28,0 miljoonan euron varattuihin määrärahoihin, joihin sisältyi budjettivallan käyttäjän 15,0 miljoonan euron korotus komission ehdotukseen nähden. Erotus siirrettiin talousarvion muihin momentteihin. Momentti 05 02 18: Koulujakelujärjestelmät

Koulujakelujärjestelmistä aiheutuneet menot olivat 191,5 miljoonaa euroa verrattuna talousarvioon sisältyneeseen ennakoituun 217,0 miljoonan euron tarpeeseen. Alhaisempi käyttöaste kuvastaa sitä, että lukuvuosi 2018–2019 oli toinen kouluvuosi, jolloin aiemmin erilliset hedelmä- ja maitojärjestelmät yhdistettiin yhdeksi koulujakelujärjestelmäksi, minkä seurauksena jäsenvaltiot ilmoittivat ennakoitua vähemmän menoja talousarviota laadittaessa.

3.2.2.Luku 05 03: Suorat tuet

Varainhoitovuosi 2019 oli neljäs vuosi, jolloin käytettiin vuonna 2013 uudistetussa yhteisessä maatalouspolitiikassa päätettyä uuttaa suorien tukien järjestelmää. Talousarvion tämän luvun kokonaismaksut olivat 41 335,7 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä sisältää 438,2 miljoonaa euroa, joilla viljelijöille korvattiin suoria tukia rahoituskuriin liittyen. Se rahoitettiin vuodelta 2018 siirretyillä 459,5 miljoonalla eurolla (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.2.4). Loput suoritetuista maksuista eli 40 897,5 miljoonaa euroa rahoitettiin hyväksytyillä 40 184,7 miljoonan euron määrärahoilla ja 712,8 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäisen avulla katettiin osa perustukijärjestelmästä aiheutuneista menoista.

Määrärahoja jäi yhteensä käyttämättä 795,9 miljoonaa euroa, joista 768,9 miljoonaa euroa siirrettiin varainhoitovuodelle 2020. Tähän sisältyvät 466,8 miljoonaa euroa käyttämättömän kriisivarauksen määrärahoja, joka vastaa vuonna 2019 tosiasiallisesti sovelletusta rahoituskurista johtuvaa määrää, joka siirrettiin momenttiin 05 03 09 ja sitten vuodelle 2020 jäsenvaltiolle tehtäviä takaisinmaksuja varten. Vuonna 2019 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä (348,2 miljoonaa euroa) siirrettiin vuoden 2020 talousarvioon. Niiden alamomenttien, joissa tarpeet ylittivät talousarvion hyväksytyt määrärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä hyväksyttyjen määrärahojen siirroilla tai käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirroilla.

3.2.2.1.Momentti 05 03 01: Tuotannosta irrotetut suorat tuet

Tästä momentista rahoitettiin pääasiassa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää, perustukijärjestelmää, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävää tukia, uudelleenjakotukea ja nuorten viljelijöiden tukea. Tämän momentin tukijärjestelmissä maksettava tuki on tuotannosta riippumatta, mutta siihen kuitenkin sovelletaan tiettyjä vaatimuksia, kuten täydentävien ehtojen noudattamista. Varainhoitovuonna 2019 käytettävissä olleet määrärahat tuotannosta irrotettuihin suoriin tukiin olivat 35 402,9 miljoonaa euroa. Näistä budjettivallan käyttäjä hyväksyi määrärahoja yhteensä 34 388,0 miljoonaa euroa ja 1 014,9 miljoonaa euroa rahoitettiin käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jäsenvaltioille kaikista tämän momentin järjestelmistä aiheutuneet menot olivat 35 328,6 miljoonaa euroa, mikä on 99,8 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista.

3.2.2.2.Momentti 05 03 02: Muut suorat tuet

Tämän momentin määrärahoilla katettiin muiden suorien tukien menoja. Niihin kuuluvat järjestelmät, joissa voi edelleen olla yhteys tukien ja tuotannon välillä tarkasti määritellyissä olosuhteissa ja tarkkojen raja-arvojen puitteissa. Vuoden 2013 uudistuksessa tähän momenttiin lisättiin vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki ja pieniviljelijäjärjestelmä, ja tietyistä alamomenteista rahoitettiin vain varsin vähäisiä jäljellä olevia määriä sellaisissa järjestelmissä, joiden voimassaolo oli päättynyt.

Komissio oli arvioinut, että vuonna 2019 tähän momenttiin tarvittaisiin määrärahoja 5 688,0 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui menoja 5 568,9 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia budjetoitua vähemmän.

3.2.2.3.Momentti 05 03 09: Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien takaisinmaksu

Budjettivallan käyttäjä osoita määrärahoja tälle momentille. Momenttiin kerätään sitomatta olevia hyväksyttyjä käyttämättömän kriisivarauksen määrärahoja, jotka siirretään suoriin tukiin sovellettuun rahoituskuriin liittyvien takaisinmaksujen rahoittamiseksi 6 .

Varainhoitovuonna 2018 sovellettavaa rahoituskuria vastaavista 459,5 miljoonasta eurosta, jotka siirrettiin korvauksia varten vuoden 2019 talousarvioon, jäsenvaltiot korvasivat 438,2 miljoonaa euroa. Erotus eli 21,3 miljoonaa euroa palautui vuoden 2019 talousarvioon, josta se palautetaan jäsenvaltioille seuraavan varainhoitovuoden lisätalousarvion kautta.

3.2.2.4.Momentti 05 03 10: Maatalousalan kriisivaraus

Tämän momentin määrärahojen tarkoituksena on kattaa menot, jotka aiheutuvat toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä maataloustuotannon tai sen jakelun merkittävistä kriiseistä selviytymistä varten. Kriisivaraus luodaan soveltamalla kunkin vuoden alussa suoria tukia koskevaa vähennystä rahoituskurimekanismin avulla asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 ja 26 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan mukaisesti 7 . Kriisivarausta (468,7 miljoonaa euroa) ei käytetty varainhoitovuonna 2019.

Varainhoitovuoden 2019 lopulla sitomatta olevat hyväksytyt määrärahat, jotka vastasivat hakuvuoteen 2018 tosiasiallisesti sovelletun rahoituskurin määrää, siirrettiin talousarviomomenttiin 05 03 09, jotta ne voitaisiin siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ja näin rahoittaa viljelijöille kalenterivuonna 2019 määrättyyn rahoituskuriin liittyvät takaisinmaksut.

3.2.3.Luku 05 07: Maatalousmenojen tarkastaminen

3.2.3.1.Momentti 05 07 01: Maatalousmenojen valvonta

Tämä momentti sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan paikalla tehtävien tarkastusten menetelmiä ja parantamaan varmennusjärjestelmiä tavoitteena vähentää unionin talousarvion kannalta vahingollisten väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Momentista rahoitetaan myös mahdolliset jäsenvaltioiden hyväksi tehtävät oikaisut, jotka johtuvat tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta.

Euroopan unioni rahoitti yhdennetyn hallinta- ja valvontajärjestelmän puitteissa käytettävien satelliittikuvien hankintaa suoraan 9,7 miljoonalla eurolla.

Tilien hyväksymisestä ja tarkastamisesta johtuneet jäsenvaltioiden hyväksi tehdyt oikaisut olivat 10,4 miljoonaa euroa, eli pienemmät kuin budjetoidut 19,7 miljoonaa euroa.

Tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta johtuneet jäsenvaltioiden hyväksi tehdyt oikaisut olivat odotettua suuremmat (38,3 miljoonaa euroa budjetissa ennakoitujen 2,6 miljoonan euron sijaan).

3.2.3.2.Momentti 05 07 02: Riitojen ratkaiseminen

Tämän momentin määrärahat on tarkoitettu kattamaan menot, jotka komissio voi joutua maksamaan tuomioistuimen päätöksen perusteella, mukaan lukien vahingonkorvausvaateiden ja korkojen maksamisesta aiheutuvat kustannukset. Vuoden 2019 talousarviossa varattiin määrärahoja 30,0 miljoonaa euroa, joista 11,2 miljoonaa euroa toteutettiin. Jäljelle jääneet määrärahat on siirretty talousarvion muihin alamomentteihin.

3.2.4.Luku 05 08: Toimintastrategia ja koordinointitoimenpiteet

Tässä luvussa sidotut määrärahat olivat 73,8 miljoonaa euroa budjetoitujen määrärahojen mukaisesti (75,6 miljoonaa euroa).

4.MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN

Varainhoitovuodelta 2018 siirrettiin varainhoitovuodelle 2019 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja 448,8 miljoonaa euroa. Ne on käytetty kokonaan varainhoitovuoden 2019 menojen rahoittamiseen varainhoitoasetuksen 14 artiklan mukaisesti. Kuten liitteessä 3-II on kuvattu, kyseinen määrä sisältää hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin liittyvät 93,9 miljoonan euron menot ja perustukijärjestelmään liittyvät 354,9 miljoonan euron menot.

Vuonna 2019 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat 706,1 miljoonaa euroa, ja liitteen 3-I mukaan ne olivat peräisin seuraavista lähteistä:

-–sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä tehdyistä oikaisuista saadut määrät olivat 548,3 miljoonaa euroa

-sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut määrät olivat 155,8 miljoonaa euroa

-maidon lisämaksusta kerätyt määrät olivat 2 miljoonaa euroa.

Yhteensä 357,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 kerätystä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä käytettiin kattamaan perustukijärjestelmästä aiheutuneita menoja.

Vuonna 2019 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä (348,2 miljoonaa euroa) siirrettiin automaattisesti vuoden 2020 talousarvioon.

Lisätietoja on liitteissä 3-I ja 3-II.