EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 15.7.2020
COM(2020) 312 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
OIKEUDENMUKAISTA JA YKSINKERTAISTA VEROTUSTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA ELPYMISSTRATEGIAN TUEKSI
1. Yleinen tausta – EU:n veropolitiikat siirtymäaikana
Ennennäkemätön covid-19-kriisi on aiheuttanut vakavan häiriön EU:n sekä muun maailmaan talouksiin. EU ja sen toimielimet sekä jäsenvaltiot, yritykset ja kansalaiset ovat joutuneet kohtaamaan tämän valtaisan kriisin aikoina, jolloin ilmastoon ja ympäristöön liittyvät haasteet, digitaalinen vallankumous, yhä kasvava eriarvoisuus ja geopoliittinen muutos ovat johtamassa kohti perustavanlaatuisia muutoksia.
Komission tavoitteena on johtaa muutosta kohti vihreämpää ja digitaalisempaa maailmaa, joka on sopusoinnussa sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden kanssa. Oikeudenmukainen, tehokas ja kestävä verotus on keskeisessä roolissa pyrittäessä näihin tavoitteisiin. EU:n veropolitiikoilla on varmistettava, että niin yksityishenkilöt, yhtiöt kuin kaikki muutkin maksavat oman osuutensa veroista. Samalla EU:n veropolitiikat on suunniteltava siten, että sekä yritykset että kansalaiset pääsevät hyötymään kaikista sisämarkkinoiden tuomista eduista ja voivat työskennellä ja sijoittaa muissa jäsenvaltioissa, innovoida ja luoda työpaikkoja. Samaan aikaan on myös luotava oikeanlaisia kannustimia kestävälle ja ilmastoa säästävälle toiminnalle, mukaan lukien kestävälle sijoitustoiminnalle, sekä varmistettava saastuttaja maksaa -periaatteen noudattaminen.
Oikeudenmukainen ja tehokas verotus on entistä tärkeämpää tulevina kuukausina ja vuosina, kun EU ja maailmanlaajuinen yhteisö pyrkivät palautumaan covid-19-kriisin vaikutuksista. Kuten komission tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle”, painotetaan, komissio aikoo tehostaa veropetosten ja muiden vilpillisten käytäntöjen torjuntaa varmistaakseen, että elpymisen keskiössä ovat solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Tämä auttaa jäsenvaltioita saamaan verotuloja, joita tarvitaan kriisin tuomiin merkittäviin haasteisiin vastaamiseksi. Tällä tiedonannolla pyritään täyttämään tämä sitoumus: siinä esitetään 25 toimea sisältävä, oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi. Toimintasuunnitelma on suunniteltu vastaamaan käsillä olevan kriisin muodostamaan kaksiosaiseen haasteeseen: sillä tuetaan talouden nopeaa ja kestävää elpymistä ja varmistetaan julkisten tulojen riittävä taso EU:ssa. Toimintasuunnitelmassa
·hahmotellaan toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään yritysten verotukseen liittyviä esteitä sisämarkkinoilla. Verotuksen yksinkertaistaminen parantaa liiketoimintaympäristöä, lisää yritysten kilpailukykyä ja edistää talouskasvua.
·esitetään useita aloitteita, jotka auttavat jäsenvaltioita panemaan olemassa olevat verotussäännöt täytäntöön ja parantavat verosäännösten noudattamista. On varmistettava, että jäsenvaltiot saavat verotulot, joita ne tarvitsevat käsillä olevan kriisin luomien suurten haasteiden ratkaisemisen rahoittamiseksi, aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta taakkaa niille, joihin kriisi on muutenkin vaikuttanut merkittävästi. Veropetosten, veronkierron ja verovilpin torjuminen on tässä suhteessa edelleen ratkaisevan tärkeää. Näin on tarkoitus myös edesauttaa sekä jäsenvaltioiden että EU:n talousarvioihin tarvittavien tulojen oikeudenmukaisempaa, tarkoituksenmukaista, vaikuttavaa ja tehokasta keräämistä.
Tämä toimintasuunnitelma on yksi keskeinen osa tulevien vuosien kattavaa ja kunnianhimoista EU:n vero-ohjelmaa, joka sisältää myös seuraavat tärkeät aloitteet:
·Vihreän siirtymän tukemiseksi tarvitaan hyvin suunniteltua verojärjestelmää. Verotuksen käyttö politiikan välineenä auttaa sekä vuoteen 2050 asetetun ilmastoneutraaliuden tavoitteen että muidenkin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Samalla saadaan lisää verotuloja kansallisiin talousarvioihin ja tuetaan näin älykkäitä investointeja vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Ympäristöverot auttavat antamaan oikeanlaisia hintasignaaleja ja kannustimia tuottajille, käyttäjille ja kuluttajille vähemmän saastuttavaan kulutukseen kannustamiseksi ja kestävän kasvun edistämiseksi. Ne voivat myös tarjota mahdollisuuksia verotuksen keventämiseen muilla aloilla, esimerkiksi työn osalta, ja jos riittävään sosiaaliseen suojeluun tarvittavat tulot turvataan, ne voivat hyödyttää kaikkia osapuolia sekä ympäristö- että työllisyyskysymysten ratkaisemisessa.
·Yhteisöverojärjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan nykyaikaista ja yhä digitaalisempaa taloutta on nyt entistä tärkeämpää kasvun tukemiseksi ja tarvittavien tulojen saamiseksi. Uudistuksessa on muokattava verotusoikeuksia arvonmuodostuksen mukaan ja määritettävä yritysten tosiasiallisen vähimmäisverotuksen taso. Komissio tukee aktiivisesti OECD:n ja G20-ryhmän johdolla käytäviä keskusteluja ja on valmis toimimaan itse, jos maailmanlaajuiseen sopimukseen ei päästä. Vuoden loppuun mennessä komissio määrittää maailmanlaajuisten keskustelujen pohjalta seuraavat vaiheet yritysverotuksen 2000-luvun toimintasuunnitelmassa.
·Verovilpin ja veronkierron maailmanlaajuinen torjunta edellyttää määrätietoisia toimia. Covid-19-pandemia on johtanut kansallisella ja unionin tasolla ennennäkemättömiin toimiin, joiden tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden talouksia ja helpottaa niiden elpymistä. Näihin kuuluvat valtion tukitoimet, joilla pyritään varmistamaan yritysten maksuvalmius ja rahoituksen saanti. Niistä huomattava osa on ollut unionin valtiontukisääntöjen alaista. Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva unionin luettelo, jäljempänä ’yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo’, on laadittu, jotta voidaan puuttua EU:n jäsenvaltioiden veropohjiin kohdistuviin uhkiin. Tätä taustaa vasten komissio suosittaa, että jäsenvaltiot asettavat unionissa toimiville yrityksille myönnettävän rahoitustuen ehdoksi sen, ettei kyseisten yritysten ja unionin luettelossa mainittujen lainkäyttöalueiden välillä ole siteitä.
·Jotta EU:n oikeudenmukaisen verotuksen ohjelman tavoitteet saavutetaan kaikilta osin, on kaikki saatavilla olevat politiikan keinot otettava käyttöön. Tässä yhteydessä komissio tutkii, miten voidaan hyödyntää täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) määräyksiä, joiden mukaan verotusta koskevat ehdotukset voidaan hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 116 artikla.
Näiden verotusta koskevien lippulaiva-aloitteiden lisäksi EU:n veropolitiikoilla tuetaan jatkossakin komission laajempaa toimintaohjelmaa. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverodirektiivin tarkistaminen sekä valmisteveroja koskevan horisontaalisen direktiivin sisältämä säännös yksityishenkilöiden rajatylittävistä hankinnoista edistävät jatkossa kansallisia terveystavoitteita ja auttavat ehkäisemään veropetoksia. Komissio aikoo jatkaa edelleen oikeudenmukaista, yksinkertaista ja kestävää verotusta koskevan toimintasuunnitelmansa toteuttamista myös talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kautta, jossa verotusta voidaan käyttää apuvälineenä laadittaessa kokonaisvaltaista toimintasuunnitelmaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi, vihreä budjetointi mukaan lukien. Lisäksi komissio tukee oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevan toimintasuunnitelmansa toteuttamista edelleen myös teknisen tuen ohjelmillaan.
Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva veropaketti elpymisstrategian tueksi – heinäkuu 2020
Veropaketti koostuu kolmesta osasta, joita ovat
1.tämä tiedonanto, jossa esitetään oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi ja jossa esitellään useita välittömään ja välilliseen verotukseen liittyviä tulevia aloitteita
2.lainsäädäntöehdotus, joka koskee hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin tarkistamista ja jossa
·esitetään jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä automaattista tietojenvaihtojärjestelyä myyjien digitaalisilla alustoilla saamia tuloja/liikevaihtoa koskevien tietojen vaihtamiseksi; nämä tiedot auttavat veroviranomaisia varmentamaan, että digitaalisilla alustoilla rahaa ansaitsevat myös maksavat oman osuutensa veroista
·vahvistetaan hallinnollista yhteistyötä selventämällä voimassa olevia sääntöjä.
3.aiheesta ”Veroalan hyvä hallintotapa EU:ssa ja sen ulkopuolella” annettava tiedonanto, jossa arvioidaan edistymistä verotusalan hallintotavan parantamisessa EU:ssa mutta myös EU:n ulkopuolella sekä ehdotetaan parannuksia. Toimia tarvitaan sekä EU:n sisällä että maailmanlaajuisesti. Keskeisimpiä toimia ovat muun muassa seuraavat:
·yritysverotuksen käytännesääntöjen uudistaminen
·veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon tarkistaminen
·verotusalan hyvän hallintotavan vahvistamista koskevat parannukset EU:n rahastojen osalta ja EU:n jäsenvaltioiden toteuttamien suojatoimenpiteiden parempi koordinointi
·kehittyvien kumppanimaiden tukeminen verotusalan hallintotavan parantamisessa.
2. Paljon on jo saavutettu, mutta lisää toimia tarvitaan
2.1 Veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunta
EU on viime vuosien pyrkimyksissään keskittynyt verovilpin torjuntaan ja avoimuuden lisäämiseen. Useiden lainsäädäntöaloitteiden ansiosta veronmaksajien on nyt vaikeampaa kiertää veroja kuin koskaan aiemmin – näitä aloitteita ovat olleet muun muassa avoimuuteen ja jäsenvaltioiden yhteistyöhön liittyvät uraauurtavat hankkeet. Esimerkkejä ovat muun muassa veronkiertodirektiivi
, komission suositus verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta sekä veropäätöksiä koskevat avoimuussäännöt
ja veroviranomaisten välisen maakohtaisen raportoinnin käyttöönotto
.
Tämän ansiosta veroviranomaisilla on nykyään käytössään laajempi valikoima keinoja tunnistaa väärinkäytöksiä ja puuttua niihin sekä tehdä yhteistyötä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Jäsenvaltioiden välinen automaattinen tietojenvaihto ja yhteiset toimet ovat yleistyneet EU:ssa, kuten käy ilmi EU:n sisäisen hallinnollisen yhteistyön kehystä koskevista arvioinneista
. Veroviranomaisille on myös mahdollistettu pääsy rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin.
Lisäksi mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntäviä järjestelyjä koskevien uusien EU:n sääntöjen ansiosta verosuunnittelujärjestelyistä on nykyään raportoitava.
Vuodesta 2021 lähtien sovellettavan verkkokaupan alv-säännöksiä koskevan paketin
myötä poistetaan alle 22 euron arvoisia tuontitavaroita koskenut vapautus arvonlisäverosta, jolloin kaikista EU:hun tuotavista tavaroista on maksettava arvonlisävero, mikä vähentää veropetoksen mahdollisuutta. Lisäksi on vahvistettu arvonlisäverotuksen alalla käytössä olevia hallinnollisen yhteistyön välineitä: Eurofisc
voi nyt omasta aloitteestaan tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Europolin kanssa, ja veronviranomaiset voivat vaihtaa tulliviranomaisten kanssa tietoja arvonlisäverovelvollisuuden piiriin kuuluvista tuontitapahtumista ja tullipetoksista, ja ne voivat järjestää yhteisiä tarkastuksia, joissa ulkomaiset verovirkailijat osallistuvat aktiivisesti hallinnollisiin tutkimuksiin.
Veropetokset ja verovilppi muodostavat kuitenkin edelleen uhan julkisen talouden terveydelle. Arvioiden mukaan vuonna 2016 luonnollisten henkilöiden harjoittaman kansainvälisen, henkilökohtaiseen tuloveroon sekä pääoma-, varallisuus- ja perintöveroon liittyvän verovilpin takia menetettiin julkisia varoja yhteensä 46 miljardia euroa.
Vuonna 2017 arvonlisäverovajeen (eli odotettujen ja tosiasiallisesti kerättyjen arvonlisäverotulojen erotuksen) määräksi arvioitiin 137 miljardia euroa, mikä pitää sisällään 50 miljardin euron arvosta rajatylittäviä arvonlisäveropetoksia.
Komissio esitti vuonna 2018 EU:n sisäistä kauppaa koskevan arvonlisäverojärjestelmän kattavaa uudistamista. Tämän lopullista arvonlisäverojärjestelmää koskevan ehdotuksen hyväksyminen auttaisi pienentämään tätä vajetta ja helpottaisi sääntöjen noudattamista, sillä sen myötä poistuisi yhteisöluovutuksia koskeva verovapautus. Myös yhtiöveroa kierretään EU:ssa useiden arvioiden mukaan yli 35 miljardin euron arvosta vuosittain.
Näiden huomattavien tulomenetysten ongelmallisuutta lisää se, että covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset johtavat vääjäämättä merkittävästi alhaisempaan verotulomäärään. Lisäksi arvonlisäveropetokset ovat joissakin tapauksissa yhteydessä myös tullipetoksiin. Verotulojen menetys haittaa verotaakan oikeudenmukaista jakautumista veronmaksajien kesken ja vesittää EU:n talousarvioon maksettavien kansallisten osuuksien oikeudenmukaisuuden. Lähes 75 prosenttia eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän toimia verovilpin torjumiseksi.
2.2 Verohallinto digitaalisella aikakaudella
EU:n tasolla tarvitaan lisää toimia, jotta tehostetaan verovilpin torjuntaa ja autetaan veroviranomaisia pysymään mukana jatkuvasti kehittyvän talouden muutoksissa. Digitaalitalous ja uusien liiketoimintamallien kehittyminen luovat uusia haasteita veroviranomaisille. Lisäksi veroviranomaisilla on vain rajallisesti kansallisia resursseja käytössään, eivätkä ne siksi kykene hyödyntämään valtavia tietomääriä, joita ne keräävät viime vuosina täytäntöönpantujen toimenpiteiden tuloksena.
Talouden ja kansallisten viranomaisten digitalisaatiokehitykseen pitäisi suhtautua myös mahdollisuutena. Digitaaliset ratkaisut helpottavat veroviranomaisten työtä, ja ne ovat tulevaisuudessa keskeisessä roolissa sekä veroviranomaisten että yritysten kannalta, kun nämä pyrkivät pienentämään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kuluja. Myös data-analytiikka on ratkaisevassa asemassa, kun halutaan käyttää kerättyä tietoa, jonka määrä kasvaa jatkuvasti. Verkkokaupan alalla tulli- ja veroviranomaisilla on tulevaisuudessa käytössään valtavia tietomääriä sekä tietojärjestelmiä, ja tältä kannalta näiden viranomaisten väliset synergiat nousevatkin erityisen ratkaisevaksi asiaksi. Digitalisaatio on myös keskeinen tekijä pyrittäessä keventämään yritysten, erityisesti pk-yritysten, tietojen ilmoittamiseen liittyvää rasitetta muun muassa siten, että tilastointiviranomaiset uusiokäyttävät tietoja.
Komission joulukuussa 2019 järjestämässä konferenssissa, jonka aiheena oli arvonlisävero digitaalisella aikakaudella, korostettiin tarvetta syventää pohdintaa tästä aiheesta. Tässä pohdinnassa olisi keskityttävä siihen, miten veroviranomaiset voivat hyödyntää teknologiaa veropetosten torjunnassa ja miten teknologia voi hyödyttää yrityksiä, sekä siihen, soveltuvatko nykyiset arvonlisäverosäännöt digitaalisen aikakauden liiketoimintaan.
2.3 Yksinkertaiset EU:n veropolitiikat lisäävät sisämarkkinoiden kilpailukykyä
EU on edistynyt myös verotuksen yksinkertaistamisessa. Käyttöön on otettu uudet säännöt, joilla varmistetaan suoraa verotusta koskevien veroriitojen nopeampi ja vaikuttavampi ratkaiseminen, kun on kyse riidoista, jotka johtuvat jäsenvaltioiden välisten, kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien sopimusten ja yleissopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta.
Hyväksytty verkkokaupan alv-säännöksiä koskeva paketti on poistanut yhden suurimmista esteistä, joka on haitannut rajatylittävää kauppaa harjoittavien pienyritysten toimintaa. Yritykset, jotka myyvät kuluttajille tavaroita verkossa, voivat hoitaa EU:n alueen arvonlisäverovelvollisuutensa helppokäyttöisen verkkoportaalin kautta omalla kielellään.
EU:n tasolla on tehty myös aloitteita, joilla autetaan jäsenvaltioita käyttämään verotusta kestävän talouskasvun välineenä, muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Komissio on korostanut erityisesti, että oikeudenmukaiset ja kasvua tukevat verojärjestelmät voivat edistää yksityisiä investointeja, parantaa liiketoimintaympäristöä, lisätä työllisyyttä, vähentää eriarvoisuutta ja auttaa kehittämään ympäristön kannalta kestävää taloutta. Myös verojärjestelmän yksinkertaistaminen voi auttaa rajoittamaan talouden vääristymiä ja keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Neuvostossa käydään parhaillaan keskusteluja arvonlisäverokantoja koskevasta ehdotuksesta
, jonka hyväksymisen myötä jäsenvaltiot voivat joustavasti mutta tiukkojen kriteereiden mukaisesti asettaa omat verokantansa – joiden tuottamia tuloja ne tarvitsevat toipuessaan käsillä olevasta kriisistä –, mutta joka samalla mahdollistaa jäsenvaltioille arvonlisäveropolitiikan paremman yhdenmukaistamisen ympäristö- ja terveystavoitteiden kanssa.
Verosäännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat EU:ssa kuitenkin edelleen korkeita. Tukea tarvitsevat erityisesti nuoret ja innovatiiviset yritykset, joilla on enemmän vaikeuksia hallinnollisten velvoitteiden monimutkaisuuden kanssa kuin suurilla monikansallisilla yrityksillä. Säännösten noudattamisesta aiheutuu tyypillisesti huomattavasti enemmän kustannuksia pienille kuin suurille yrityksille.
Suurille yrityksille verosäännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset vastaavat arviolta noin kahta prosenttia maksetuista veroista, kun taas pk-yrityksille aiheutuvat kustannukset vastaavat arviolta noin 30:tä prosenttia maksetuista veroista.
Lisäksi 27:stä erilaisesta verotusjärjestelmästä koostuvan yhdistelmän monimutkaisuus luo verovilpin mahdollistavia porsaanreikiä sekä aiheuttaa epävarmuutta rehellisille veronmaksajille, joille tilanne on ylivoimainen, jolloin he voivat tulla rikkoneeksi sääntöjä tahattomasti.
Tästä syystä EU:n tasolla tarvitaan myös toimia yksinkertaisemman ja nykyaikaisemman verotusympäristön luomiseksi. Tämä auttaisi säännöksiä noudattavia yrityksiä hyötymään sisämarkkinoiden tarjoamista eduista ja ylläpitäisi talouskasvua EU:ssa. Kuten komission hiljattain antamassa sisämarkkinoiden esteitä koskevassa tiedonannossa todetaan, yritykset pitävät veroalan kansallisia sääntöjä ja menettelyjä toistuvasti eräänä merkittävimmistä haitoista, joita ne kohtaavat.
Nämä haitat vaikuttavat erityisesti rajatylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin, sillä niiden on sopeuduttava erilaisiin kansallisiin järjestelmiin ja viranomaisiin. Yritysten ilmoittamat esteet liittyvät hyvin erilaisiin ongelmiin, joita ilmenee esimerkiksi rekisteröinnin sekä arvonlisäveroa ja yritysten tuloveroa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien yhteydessä.
3. Uusi oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi
Tässä tiedonannossa noudatetaan uutta tasapainoista lähestymistapaa, jossa yhdistellään toimia veropetosten ja verovilpin torjumiseksi sekä toimenpiteitä toiminnan yksinkertaistamiseksi rehellisten veronmaksajien näkökulmasta. Sen mukaan keskiössä ovat veronmaksajat. Siksi toimintasuunnitelmaan sisältyvät erilaiset toimet on rakennettu veronmaksajan kokemusten ympärille. Veronmaksajan matkan varrella sijaitseviin virstanpylväisiin liittyvät toimet muodostavat etenemissuunnitelman, jota noudattaen EU:n on mahdollista saavuttaa kaksiosainen tavoitteensa eli torjua verovilppiä ja tehdä verotuksesta yksinkertaista ja helppoa.
Suunnitelmaan sisältyy 25 tointa (ks. liite), joita komissio aikoo ehdottaa ja jotka se aikoo panna täytäntöön vuoteen 2024 mennessä. Mahdollisesti esitettävät lainsäädännölliset muutokset riippuvat muun muassa perusoikeuksia ja erityisesti henkilötietojen suojaa koskevien vaikutustenarviointien tuloksista. Näitä vaikutustenarviointeja toteutetaan tarvittaessa erilaisten toimintavaihtoehtojen arvioimiseksi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti.
3.1 Rekisteröinti
Vaikuttava ja tehokas rekisteröinti on ensimmäinen askel varmistettaessa, että kukin veronmaksaja maksaa oman osuutensa veroista.
EU:ssa veromaksajat yksilöidään verotunnisteella (taxpayer identification number, TIN).
Arvonlisäverovelvolliset veronmaksajat yksilöidään arvonlisäverotunnisteella. Veronmaksajien tietoja sisältävät tietokannat on pidettävä ajan tasalla, eli veronmaksajien on ilmoitettava kaikki tarvittavat tiedot veroviranomaisille. Kun tiedot muuttuvat (esimerkiksi veronmaksajan muuttaessa pysyvästi toiseen jäsenvaltioon), rekisteröintitietoihin olisi tehtävä tarvittavat muutokset.
Jotta rekisteröinti olisi tehokasta, siitä olisi tehtävä mahdollisimman yksinkertaista. Vero- ja/tai arvonlisäverotunnisteen saaminen ei saisi olla vaivalloista. Kun veronmaksaja muuttaa toiseen jäsenvaltioon tai päättää perustaa sinne yrityksen, veronmaksajarekisterien päivittämisprosessin olisi oltava mahdollisimman sujuva, jotta veronmaksajille aiheutuva hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Jos veronmaksajan on todistettava verotuksellinen kotipaikkansa eli annettava tieto siitä, missä hän on rekisteröitynyt veronmaksajaksi, muulle kuin omalle veroviranomaiselleen, todistusmenetelmän on oltava yksinkertainen.
Komissio toteuttaa seuraavat toimet yksinkertaistaakseen veronmaksajien rekisteröintiä:
Vuosina 2022 ja 2023
1.Verkkokaupan alv-säännöksiä koskevan paketin täytäntöönpanosta huolimatta tietyssä sijoittautumisjäsenvaltiossa rekisteröityneiden veronmaksajien on edelleen rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi myös sellaisissa jäsenvaltioissa, joihin he eivät ole sijoittautuneet mutta joissa he harjoittavat tiettyä verotettavaa toimintaa. Komissio aikoo ehdottaa arvonlisäverodirektiivin muuttamista pyrkimyksenään siirtyä kohti EU:n yhteistä arvonlisäverovelvollisten rekisteröintijärjestelmää, minkä ansiosta veronmaksajat voisivat tarjota palveluja ja/tai myydä tavaroita kaikkialla unionissa.
2.Euroopan digitaalinen valmius on yksi komission kuudesta ensisijaisesta tavoitteesta. Hallinnon nykyaikaistaminen mainitaan yksityiskohtaisempana tavoitteena komission sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa
. Tämän tavoitteen edistämiseksi on tärkeää varmistaa, että veronmaksajien tietoja käytetään tehokkaasti ja noudattaen kaikilta osin EU:n henkilötietojen suojaan liittyviä sääntöjä. Kuten komission viimeaikainen arviointi hallinnollisesta yhteistyöstä välittömän verotuksen alalla osoittaa, verotietojen laatua on edelleen varaa parantaa ja näiden tietojen käyttöä voitaisiin lisätä edelleen.
Komissio aikoo toteuttaa pilottihankkeen arvioidakseen, mitä digitaalisia ratkaisuja on käytettävissä ja miten niitä voidaan käyttää, jotta varmistetaan tietojen parempi hyödyntäminen ja jotta voidaan luoda uusia digitaalisia palveluja veronmaksajille ja tuetaan paremmin veroviranomaisten työtä unionin tasolla. Komissio julkaisee komission yksiköiden valmisteluasiakirjan pilottihankkeen päätelmistä ja suosituksista.
3.2 Ilmoittaminen
Veronmaksajat pitävät veroviranomaiset ajan tasalla verovelvollisuudestaan ja täyttävät samalla useita tiedonantovaatimuksia. Jotta tämä ilmoittaminen olisi mahdollisimman tehokasta, veroilmoitusten on oltava yksinkertaisia, tietoja on vaadittava mahdollisimman vähän ja menetelmien ja järjestelmien, joilla veronmaksajat voivat toimittaa veroilmoitukset verohallinnolle, on oltava selkeitä. Veroilmoitusten olisi oltava mahdollisimman pitkälti esitäytettyjä. Sähköisen viranomaisasioinnin periaatteita olisi sovellettava myös verotietoihin ja erityisesti ilmoittamiseen. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti veronmaksajia olisi vaadittava antamaan tiedot vain kerran, ja tätä varten heille olisi tarjottava digitaalinen, turvallinen ja kaikkien saatavilla oleva sähköinen palvelu, joka toimii keskitetyn asiointipisteen periaatteen mukaisesti. Jos esimerkiksi tilastointiviranomaiset käyttävät näitä tietoja uudelleen, olisi uudelleenkäytössä noudatettava asiaankuuluvia salassapitosäännöksiä.
Vaikuttava ilmoittaminen perustuu siihen, että veronmaksajat noudattavat sääntöjä vapaaehtoisesti. Veroviranomaiset ovat riippuvaisia siitä, että veronmaksajat antavat niille totuudenmukaiset tiedot verotettavista tuloistaan ja toimistaan. Ilmoittamisen vaikuttavuutta voidaan lisätä toimilla, joilla edistetään ja rohkaistaan jatkamaan sääntöjen vapaaehtoista noudattamista ja lisätään luottamusta veroviranomaisten ja veronmaksajien välillä.
Kolmansien osapuolten, kuten työnantajien, rahoituslaitosten ja yhä useammin myös muiden veroviranomaisten, ilmoittamat tiedot tukevat ja täydentävät veronmaksajien ilmoittamia tietoja.
Ilmoittamisen yksinkertaistamiseksi yritysten näkökulmasta ja ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi komissio toteuttaa seuraavat toimet:
Vuosina 2020 ja 2021
3.Komissio laatii jäsenvaltioiden kanssa aloitteen, jolla helpotetaan ja edistetään säännösten noudattamista yritysten näkökulmasta. Tämän yhteistyöhön perustuvaa säännösten noudattamista koskevan EU:n kehyksen perustana on yhteistyön, luottamuksen ja avoimuuden lisääminen veroviranomaisten välillä. Tällä aloitteella pyritään luomaan selkeä kehys veroviranomaisten väliselle ennaltaehkäisevälle vuoropuhelulle, joka mahdollistaa yhtiöveroon liittyvien rajatylittävien veroriitojen ratkaisemisen yhdessä. Aloite kattaa sekä pk-yritykset että suuremmat yritykset, tosin molempien yritystyyppien osalta keskitytään eri asioihin, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erilaiset toimintaperiaatteet. Tämä ohjelma täydentää nykyisiä yhteistyöhön perustuvaa säännösten noudattamista koskevia kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia. Komissio valmistelee parhaillaan yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa pk-yrityksiin ja suurempiin yrityksiin keskittyvien ei-lainsäädännöllisten pilottihankkeiden käynnistämistä vuonna 2021.
Vuosina 2022 ja 2023
4.Jäsenvaltiot hyödyntävät jo nyt uutta teknologiaa saadakseen nopeammin tietoa kotimaisista liiketoimista ja/tai saadakseen yksityiskohtaisempaa tietoa niistä. Toteutetut toimenpiteet vaihtelevat kuitenkin jäsenvaltiosta toiseen, mikä lisää huomattavasti rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille koituvaa rasitetta. Komissio aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksen arvonlisäveroa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien nykyaikaistamiseksi. Sillä on määrä varmistaa nopeampi – kenties jopa reaaliaikainen – ja yksityiskohtaisempi tietojenvaihto EU:n sisäisten liiketoimien arvonlisäverosta, ja samalla sen on tarkoitus virtaviivaistaa kotimaisiin liiketoimiin sovellettavia mekanismeja. Tässä yhteydessä selvitetään tarvetta laajentaa entisestään sähköistä laskutusta.
5.Komissio aikoo ehdottaa arvonlisäverodirektiivin muuttamista arvonlisäveron erityisjärjestelmän kohdealan laajentamiseksi entisestään. Tätä vuonna 2015 käyttöönotettua järjestelmää on käytetty televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja
koskevan arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen, ja sitä on tarkoitus laajentaa vuonna 2021 verkkokaupan alv-säännöksiä koskevan paketin myötä siten, että se kattaa myös muiden tavaroiden ja palvelujen kuin televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen etämyynnin. Tämän toimen tarkoitus on ulottaa järjestelmä kaikkiin sellaisiin kuluttajakaupan liiketoimiin, joita se ei vielä koske. Tämän myötä veronmaksajat voisivat ilmoittaa kaikista EU:n alueen kuluttajakaupan liiketoimista samalla arvonlisäveroilmoituksella, joka toimitetaan sijoittautumisjäsenvaltioon. Tässä yhteydessä selvitetään myös tuontia koskevan arvonlisäveron erityisjärjestelmän pakollisen käytön mahdollisuutta ja tutkitaan sen käytölle asetettua kynnystä.
3.3 Maksaminen
Määrättyjen verojen maksaminen on keskeinen vaihe verotusprosessissa. Veronmaksajien odotetaan maksavan veronsa ajoissa ja kokonaan. Useimmat veronmaksajat tekevätkin näin ja maksavat määrätyn summan vapaaehtoisesti. Jotta maksaminen olisi mahdollisimman tehokasta, veroviranomaisten olisi laajennettava veronmaksajien käytössä olevia sähköisiä maksutapoja. Joissakin jäsenvaltioissa on esimerkiksi mahdollista maksaa useita veroja myös älypuhelinsovelluksella.
Myös arvonlisäverovelvollisten yritysten ja työnantajien tai muiden veronmaksajien puolesta veroja maksavien toimijoiden ja välittäjien olisi voitava hyötyä sähköisistä palveluista ja yksinkertaistetuista ratkaisuista. Maksamisen helppous on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joille säännösten noudattamisesta koituvat kustannukset ovat usein suhteettoman korkeita.
Tehostaakseen säännösten noudattamista verojen maksamisen osalta veroviranomaisten olisi käytettävä uusia tapoja toimia veronmaksajien kanssa, esimerkiksi hyödyntämällä käyttäytymiseen perustuvia lähestymistapoja tai yhteistyöhön perustuvaa säännösten noudattamista.
Veron olisi oltava alusta lähtien oikean suuruinen, jotta veronmaksajien ei tarvitse pyytää ja odottaa palautusta, sillä veronpalautukset vievät aikaa ja altistavat petoksille. Kun veronpalautuksia on odotettavissa, veroviranomaisten olisi käsiteltävä ne mahdollisimman nopeasti, jotta veronmaksajien ei tarvitsisi odottaa kauaa eivätkä he joutuisi kassavirtaongelmiin.
Tehostaakseen veronmaksumenetelmiä EU:ssa komissio toteuttaa seuraavat toimet:
Vuosina 2020 ja 2021
6.Komissio aikoo esittää suosituksia erääntyneiden verojen perimistä koskevan avunannon parantamiseksi. Näissä suosituksissa kiinnitetään huomiota myös tarpeeseen kunnioittaa veronmaksajien oikeuksia. Komission kertomuksessa, jonka aiheena on keskinäistä avunantoa veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä koskevien järjestelyjen toiminta, todetaan, että perintää koskevan keskinäisen avunannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden on lujitettava sisäisiä veronkantojärjestelmiään ja varattava riittävästi resursseja perintäapupyyntöjen käsittelyyn. Lisäksi siinä todetaan, että (direktiivin 2010/24/EU mukaisen) järjestelmän toimintaan liittyvien näkökohtien parantamista voidaan vielä pohtia. Komission uudessa kertomuksessa selvitetään, millaisia toimia näiden päätelmien perusteella on toteutettu.
Vuosina 2022 ja 2023
7.Veronmaksajilla olisi oltava etukäteen selkeä tieto siitä, minne niiden on määrä maksaa veronsa. Komissio aikoo ehdottaa lainsäädäntöä sen selventämiseksi, minkä maan asukkaiksi EU:ssa rajatylittävää toimintaa harjoittavat veronmaksajat katsotaan, kun on kyse verotuksesta. Jäsenvaltiot noudattavat yhä edelleen useita erilaisia kriteereitä verotuksellisen kotipaikan määrittämiseen, mikä lisää kaksinkertaisen verotuksen (tai kaksinkertaisen verottamatta jäämisen) riskiä. Tällä aloitteella pyritään varmistamaan verotuksellisen kotipaikan johdonmukaisempi määrittäminen sisämarkkinoilla.
8.Yritysverotusympäristön parantaminen kuuluu komission ensisijaisiin tavoitteisiin. Vuosina 2016–2019 toteutetuista toimista
huolimatta verotukseen liittyviä esteet haittaavat edelleen rajatylittävää sijoitustoimintaa.
Komissio aikoo ehdottaa lainsäädäntöaloitetta yhteisen, standardisoidun ja EU:n laajuisen järjestelmän käyttöönottamiseksi alennetun lähdeverokannan soveltamiseksi tulon lähteellä sekä tällaiseen järjestelmään liittyvää mekanismia veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä varten. Lisäksi komissio arvioi veroviranomaisten ja rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisten
välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön tarvetta. Vaihtoehtoina harkitaan sekä lainsäädännöllisiä että muita toimia, ja niiden yhteydessä otetaan huomioon OECD:n aloite Treaty Relief and Compliance Enhancement (TRACE)
. Tavoitteena on sekä pienentää huomattavasti verosäännösten noudattamisesta rajatylittäville sijoittajille aiheutuvia kustannuksia
että estää verovilppiä.
Todentaminen, seuranta ja hallinnollinen yhteistyö
Oikeudenmukainen verotus hyödyttää yrityksiä ja kansalaisia ja on Euroopan sosiaalisen mallin kulmakivi. Sen vaalimiseksi veronmaksajien odotetaan toimittavan veroilmoituksensa ja maksavan veronsa ajallaan. Useimmat heistä tekevät juuri näin, ja veroviranomaisten toiminnan lähtökohtana olisikin oltava olettamus rehellisyydestä ja sääntöjen noudattamisesta. Valitettavasti on kuitenkin myös veronmaksajia, jotka eivät noudata sääntöjä. Veroviranomaisilla on velvollisuus tarkastaa veronmaksajien veroasiat, todentaa tietoja ja joissakin tapauksissa myös suorittaa verotarkastuksia.
Todennukset ylläpitävät luottamusta verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen, varmistavat verotuksen tasapuolisuuden ja ehkäisevät tilanteita, joissa rehelliset veronmaksajat joutuvat maksamaan enemmän, koska muut veronmaksajat eivät noudata sääntöjä ja maksa omaa osuuttaan. Lisäksi vaikuttava verovalvonta voi ehkäistä sääntöjen noudattamatta jättämistä tulevaisuudessa.
Toteuttaakseen verovalvontaa tehokkaasti ja vaikuttavasti veroviranomaisten olisi turvauduttava riskinhallintatekniikoihin kohdentaakseen verovalvontaa paremmin oikeisiin veronmaksajaryhmiin. Todennusten olisi perustuttava laajasti erilaisiin tietolähteisiin, rajatylittävää toimintaa harjoittavien veronmaksajien tapauksessa erityisesti tietoihin, joita muut jäsenvaltiot ja kolmannet maat toimittavat tietojenvaihtojärjestelyjen ansiosta.
Todentamismenetelmän virtaviivaistamiseksi ja valvonnan kohdentamisen parantamiseksi komissio toteuttaa useita toimia, joilla kehitetään Eurofisc-verkostoa entisestään:
9.Eurofisc 2.0 – 2022 ja 2023
✓Komissio aikoo ehdottaa – mahdollisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamista koskevalla lainsäädäntöaloitteella – vaikuttavan EU:n valmiuden luomista Eurofiscin puitteissa rajatylittäviin liiketoimiin liittyvien arvonlisäveropetosten torjumiseksi. Tälle alustalle, joka koostuu arvonlisäveropetosten torjuntaa käsittelevistä veroviranomaisten asiantuntijoista, annettiin vuonna 2018 uusi oikeudellinen valtuutus, joka sallii tietojen yhteisen käsittelyn EU:n tasolla. Tämän ansiosta todentamisprosessi, joka on ollut aiemmin hajautettuna eri veroalueille, voidaan nyt virtaviivaistaa Eurofiscin sisällä. Komissio toteuttaa toimia varmistaakseen, että Eurofisc voidaan muuttaa tällaiseksi koko EU:n laajuiseksi Eurofisc-verkostoksi, jolla on käytössään enemmän tietoa ja välineitä.
✓Eurofiscin tehostamisen lisäksi myös sen yhteyksiä muihin asiaankuuluviin EU:n elimiin ja jäsenvaltioiden viranomaisiin olisi vahvistettava. Eurofiscistä olisi tehtävä verotietoja käsittelevä EU:n keskiö, jonka toiminta-alaan kuuluu arvonlisäveroasioiden lisäksi myös esimerkiksi rahoitusmarkkinaviranomaisten
, tullien, OLAFin ja Europolin palveleminen. Tietoja vaihdetaan jonkin verran jo nyt, mutta tietojenvaihtoa olisi virtaviivaistettava ja vahvistettava sekä jäsenneltävä ja mahdollisesti tuettava aktiivisesti EU:n tasolla. Tässä muutoksessa otetaan huomioon myös Eurofiscin kohdealan laajentaminen. Tässä yhteydessä Eurofiscin valmiuksilla olisi pyrittävä hyödyttämään välittömän verotuksen alaa.
✓Veroviranomaiset hyötyisivät resurssien jakamisesta koko EU:n laajuisen Eurofiscin sisällä, joka palvelisi kaikkia jäsenvaltioita automatisoidusti. Koko EU:n laajuisen Eurofiscin sisällä voitaisiin yhdessä kehittää asiantuntemusta, jota tarvitaan muuttuvien liiketoimintamallien synnyttämiin uusiin petosmalleihin puuttumiseksi. Tällä tavoin yhteinen EU:n tason investointi hyödyttäisi suoraan kaikkia jäsenvaltioita riippumatta niiden resursseista ja valmiuksista.
Komissio aikoo toteuttaa myös seuraavat toimet parantaakseen voimassa olevien verosäännösten noudattamisen valvontaan liittyviä jäsenvaltioiden veroviranomaisten valmiuksia:
Vuosina 2020 ja 2021
10.Uudet vaihtoehtoiset maksu- ja sijoitustavat, kuten krypto-omaisuus ja sähköinen raha, uhkaavat tehdä tyhjäksi veroasioiden avoimuuden suhteen viime vuosina saavutetun edistyksen ja aiheuttavat vakavia verovilppiin liittyviä riskejä. Komissio päivittää hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin vuonna 2021 laajentaakseen sen soveltamisalaa kehittyvään talouteen ja vahvistaakseen hallinnollisen yhteistyön kehystä.
11.Euroopan parlamentti on käynnistänyt EU:n veroalan seurantakeskuksen perustamisen valmistelutoimena, joka on jatkoa oikeudenmukaista verotusta koskevalle EU:n pilottihankkeelle. Euroopan parlamentin rahoittama valmistelutoimi voi kestää enintään kolme peräkkäistä vuotta. Komissio on hiljattain käynnistänyt asiaa koskevan ehdotuspyynnön. EU:n veroalan seurantakeskuksen, tehtäväksi tulee seurata ja kvantifioida veroalan väärinkäytösten määrään ja laajuuteen liittyviä suuntauksia ja edistää näin näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa sekä synnyttää EU:n laajuista keskustelua kansainvälisistä verokysymyksistä.
Vuosina 2022 ja 2023
12.Rajatylittävien liiketoimien todentamista on tehostettava arvonlisäveron kantamisen varmistamiseksi. Pelkkä tietojenvaihto tai jäsenvaltioiden väliset varoitukset, joihin nykyjärjestelmä pääosin perustuu, eivät ole liiketoimien määrään nähden tarkoituksenmukaisia, erityisesti kun otetaan huomioon verkkokaupan alv-säännöksiin liittyvät muutokset, jotka tulevat voimaan vuonna 2021. Komissio aikoo selvittää, miten manuaalisesta tietojenvaihdosta siirrytään sähköisten järjestelmien kautta tapahtuvaan automaattiseen tietojen jakamiseen, mikä on jo käytäntönä kolmansista maista peräisin olevien tuontitavaroiden tullitietojen jakamisessa, ja tarvittaessa se antaa ehdotuksen neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta.
13.Lisäksi jäsenvaltioiden saatavilla olevat uusi teknologia helpottaisi rajatylittäviä liiketoimia sellaisten rehellisten yritysten kannalta, jotka haluavat noudattaa arvonlisäverosääntöjä. Veroviranomaiset keskittäisivät riskiperusteisen lähestymistavan avulla valvontaansa voimakkaammin niihin veronmaksajiin, jotka eivät noudata sääntöjä, kun taas rehelliset veronmaksajat voisivat harjoittaa toimintaansa useammin häiriöttä. Nykyaikainen verohallinto, joka koordinoi todennustoimia EU:n tasolla, helpottaisi myös rehellisten yritysten toimintaa. Komissio aikoo selvittää myös mahdollisia keinoja tehostaa tällaisia rajatylittäviä tutkimuksia ja antaa tarvittaessa ehdotuksen neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta.
14.Tiiviimpää vuoropuhelua kansainvälisten kumppaneiden kanssa: EU:n veropolitiikan toiminnan varmistamiseksi tarvitaan usein vaikuttavaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa – globaalissa taloudessa jäsenvaltioiden veroviranomaisten on tehtävä yhteistyötä paitsi toistensa myös kolmansien maiden kanssa. Erityisesti komissio aikoo ehdottaa arvonlisäveroalan hallinnollisen yhteistyön sopimuksia (tällainen sopimus on voimassa esimerkiksi EU:n ja Norjan välillä) koskevan neuvotteluprosessin käynnistämistä asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa. Tämä prosessi on tarkoitus aloittaa EU:n tärkeimpiin kauppakumppaneihin kuuluvista maista, ja sen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja vaikuttava verohallinto.
3.5 Riita-asiat
Verotuksen lähtökohtana on sääntöjen vapaaehtoinen noudattaminen, ja sen olisi perustuttava mahdollisimman pitkälti yhteistyöhön ja myönteiseen ja sopusointuiseen suhteeseen veronmaksajien ja veroviranomaisten välillä. Todellisuus ei kuitenkaan aina vastaa tätä ihannetta, vaan toisinaan veronmaksajien ja veroviranomaisten välille syntyy erimielisyyksiä.
Ensisijaisena tavoitteena on estää mahdollisuus riitojen syntymiseen ja varmistaa oikeusvarmuus veronmaksajien kannalta.
Jos riitoja kuitenkin syntyy, veronmaksajilla olisi silti oltava mahdollisuus korjata tai selventää mahdollisia väärinkäsityksiä välttääkseen riita-asian kärjistymisen.
Riidat, erityisesti oikeusriidat, ovat kalliita ja aikaavieviä. Ihanteellisessa tapauksessa tällaisia riitoja olisi vältettävä, mutta silloin kun tämä ei ole mahdollista, ratkaisemalla riidat nopeasti pidetään veronmaksajille ja veronviranomaisille aiheutuvat kulut mahdollisimman alhaisina. Tämän osalta jotkin sidosryhmät ovat jo ilmaisseet toivovansa lisää toimia EU:lta, erityisesti mitä tulee riitojen ehkäisyyn ja ratkaisemiseen.
Jotta riitoja voidaan välttää ja jotta ne voidaan ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, komissio toteuttaa seuraavat toimet:
Vuosina 2020 ja 2021
15.Veroriitojen ratkaisumekanismeista annetun direktiivin seuranta: Komissio seuraa veroriitojen ratkaisumekanismeista annetun direktiivin täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta sellaisten riitojen osalta, jotka johtuvat jäsenvaltioiden välisten kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien sopimusten ja yleissopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta. Komissio jatkaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pyrkimyksiään pysyvän riidanratkaisuelimen perustamiseksi. Tämän niin kutsutun pysyvän toimikunnan oikeusperusta on jo vahvistettu direktiivissä (EU) 2017/1852. Pysyvän toimikunnan odotetaan osaltaan lisäävän riidanratkaisun vaikuttavuutta jäsenvaltioiden välillä.
Vuosina 2022 ja 2023
16.Arvonlisäveroriitojen ehkäisy ja ratkaiseminen: Arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoa koskevien riitojen ehkäisy- ja ratkaisumekanismeja tarvitaan kaikissa arvonlisäveroon liittyvissä vaiheissa, jotta varmistetaan arvonlisäveroa koskevien periaatteiden eli oikeusvarmuuden, neutraliteetin ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Komissio tutkii kaikki tähän liittyvät mahdolliset vaihtoehdot ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen arvonlisäveroa koskevasta ehkäisy- ja ratkaisumekanismista.
3.6 EU:n verosääntöjen yksinkertaistaminen sisämarkkinoiden kilpailukyvyn lisäämiseksi
Edellä esitetyt toimet keskittyvät verohallintoon eli verosääntöjen päivittäiseen täytäntöönpanoon. Pelkällä verohallinnon sujuvoittamisella voidaan kuitenkin saavuttaa vain rajallisesti hyötyjä. Veronmaksajien hyödyttämiseksi on tärkeää yksinkertaistaa sääntöjä.
Riippumatta siitä, millaisia yksinkertaistamistoimenpiteitä verohallinnoilla on käytössään, veropolitiikkaa on edelleen usein hyvin monimutkaista toteuttaa ja noudattaa. Useimmat veronmaksajat haluavat maksaa oman osuutensa veroista. On valitettavaa, että joissakin tapauksissa verosääntöjen monimutkaisuus voi vähentää heidän halukkuuttaan toimia näin.
Jotta verotus olisi yksinkertaisempaa ja helppoa, voimassa olevaa lainsäädäntöä on tarpeen päivittää ja yksinkertaistaa tietyillä aloilla, mikä tukee samalla sääntöjen noudattamista. Keskeisenä hyötynä tässä on se, että näin luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yritysten ja EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden välille. Lisäksi on varmistettava johdonmukaisuus keskeisten poliittisten tavoitteiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, kanssa. On myös tärkeää, että veronmaksajat tuntevat omat oikeutensa.
Yksinkertaistaakseen sisämarkkinoilla toimivien veronmaksajien toimintaympäristöä komissio toteuttaa seuraavat toimet:
Vuosina 2020 ja 2021
17.Veronmaksajien perusoikeuskirja: Komissio julkaisee tiedonannon, jossa arvioidaan EU:n lainsäädännön mukaisia veronmaksajien nykyisiä oikeuksia, sekä suosituksen jäsenvaltioille verovelvollisten oikeuksien täytäntöönpanon helpottamiseksi ja verovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi.
18.Rahoituspalveluja koskevien arvonlisäverosääntöjen päivittäminen: Arvonlisäverodirektiivissä vahvistettu rahoituspalveluja koskeva vapautus on peräisin vuodelta 1977, jolloin arvonlisäverolainsäädäntöä annettiin ensimmäisen kerran. Komissio aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksen näiden vanhentuneiden säännösten muuttamiseksi. Lainsäädäntöä päivitettäessä otetaan huomioon digitaalitalouden (rahoitusteknologian) yleistyminen sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimijoiden hankkimien palvelujen ulkoistamisen lisääntyminen ja alan rakenne. Ehdotuksella on tarkoitus varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin sisällä, ja siinä on tarkoitus kiinnittää huomiota EU:n yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.
19.Arvonlisäverokomitean aseman muuttaminen: Arvonlisäverokomitea on tällä hetkellä neuvoa-antava komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista ja jolla ei ole täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymismenetelmään liittyvää toimivaltaa. Komissio aikoo ehdottaa arvonlisäverodirektiivin muuttamista siten, että arvonlisäverokomiteasta tehdään komiteamenettelyyn osallistuva komitea, joka toimisi määräenemmistöllä ja valvoisi komissiota sen antaessa täytäntöönpanosäädöksiä. Tietyn täytäntöönpanovallan siirtäminen komissiolle siten, että komitea toimii valvojana, todennäköisesti tehostaisi päätöksentekoprosessia arvonlisäverotuksen alalla. Sen on tarkoitus edistää EU:n arvonlisäverolainsäädännön yhtenäisempää soveltamista, mikä hyödyttäisi useissa jäsenvaltioissa liiketoimintaa harjoittavia verovelvollisia. Välillisen verotuksen alalla komiteamenettely on jo käytössä hallinnolliseen yhteistyöhön ja valmisteveroon liittyvissä asioissa. Edellä tarkoitetun täytäntöönpanovallan tarkka rajaus olisi päätettävä myöhemmin.
20.Komissio järjestää vuonna 2021 data-analytiikkaa ja digitaalisia ratkaisuja käsittelevän konferenssin. Kyseessä on veroalan massadataa käsittelevä huippukokous, joka tarjoaa katsauksen veroalan asiantuntijoiden, yritysten, tiedeyhteisön, tilastotieteilijöiden ja kansallisten viranomaisten kiinnostavimpiin ja innovatiivisimpiin ajatuksiin siitä, miten teknologian keinoin voidaan toteuttaa verotusta älykkäämmin ja välttää yrityksille aiheutuvaa kohtuutonta tietojen ilmoittamiseen liittyvää rasitetta. Tapahtuma tarjoaa kaikille sidosryhmille kanavan, jonka kautta ne voivat tuoda esille data-analytiikan ja muiden digitaalisten ratkaisujen käyttöön veroalalla liittyviä tarpeitaan ja odotuksiaan. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen vaihtoon.
21.Komissio perustaa siirtohinnoittelua käsittelevän asiantuntijaryhmän kehittämään käytännönläheisiä, muita kuin lainsäädännöllisiä ratkaisuja EU:n siirtohinnoittelukäytäntöjen aiheuttamiin käytännön ongelmiin. Ryhmä muodostetaan siten, että siinä huomioidaan sekä jäsenvaltioiden että liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien panos. Tällainen asiantuntijaryhmä lisää verotuksen oikeusvarmuutta ja pienentää samalla kaksinkertaisen verotuksen riskiä.
Vuosina 2022 ja 2023
22.Matkatoimistoja koskevan erityisen arvonlisäverojärjestelmän tarkistaminen: Arvonlisäverodirektiivi sisältää matkatoimistoja ja turistimatkojen järjestäjiä koskevan erityisjärjestelmän, jota ei sovelleta samalla tavalla kaikkialla unionissa. Nykyiset säännöt myös vääristävät jossain määrin kilpailua EU:hun sijoittautuneiden matkatoimistojen sekä sellaisten matkatoimistojen välillä, jotka eivät ole sijoittautuneet EU:hun mutta jotka järjestävät matkoja EU:ssa. Digitalisaatio pahentaa tätä ongelmaa entisestään. Komissio aikoo ehdottaa parhaillaan suoritettavan arvioinnin tulosten pohjalta arvonlisäverodirektiivin muuttamista erityisjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi EU:n sisällä kiinnittäen huomiota EU:n matkailualan kilpailukykyyn.
23.Arvonlisäverokehyksen mukauttaminen alustatalouteen: Alustatalouden nopea kehittyminen tuo esiin kysymyksiä alustojen välityksellä toimivien käyttäjien välisten liiketoimien arvonlisäverokohtelusta (ovatko alustoilla palveluja tai tavaroita tarjoavat henkilöt arvonlisäverovelvollisia vai eivät) sekä alustojen tarjoamien palvelujen arvonlisäverokohtelusta (millaisia nämä palvelut ovat luonteeltaan). Komissio aikoo esittää arvonlisäverodirektiivin muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka on tarkoitus selkeyttää tilannetta ja varmistaa oikeusvarmuus asianomaisten toimijoiden kannalta. Lisäksi tutkitaan alustojen mahdollista roolia veronkannon varmistamisessa.
24.Matkustajakuljetuksen alan vihreämpi verotus: Arvonlisäverodirektiivi sisältää nykyisellään useita matkustajakuljetusalaan liittyviä vapautuksia. Jotkin näistä vapautuksista liittyvät vain tietynlaiseen matkustajakuljetukseen. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että kansainvälistä lento- ja meriliikennettä ei tosiasiallisesti veroteta alv-sääntöjen mukaisesti. Komissio aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksen näiden vapautusten tarkistamiseksi, jotta varmistetaan, että ne ovat johdonmukaisia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Tähän tarkistukseen sisältyy arvonlisäverosääntöjen yksinkertaistamista matkustajakuljetuspalvelujen verotuspaikan osalta.
25.Valmisteveroa ja verkkokauppaa koskeva paketti: Nykyisillä säännöillä valmisteveron alaisten tavaroiden etämyynti ei ole käytännössä mahdollista taloudellisille toimijoille koituvan merkittävän sääntelyrasitteen ja siihen liittyvien kulujen vuoksi. Komissio aikoo selvittää tapoja yksinkertaistaa näitä sääntöjä, jotta minimoidaan petosten mahdollisuus sekä kilpailun vääristyminen verkossa ja toisaalta fyysisissä liiketiloissa toimivien talouden toimijoiden välillä. Tarvittaessa esitetään lainsäädäntöehdotus valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun neuvoston direktiivin muuttamiseksi.
4. Päätelmät
Komissio esittää tämän oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevan, elpymisstrategiaa tukevan toimintasuunnitelman aikana, jolloin ratkaistavana on ennennäkemättömiä haasteita. Komissio on ottanut käyttöön ja se pyrkii edelleen ottamaan käyttöön kaikki saatavilla olevat politiikan keinot, joilla edesautetaan talouden nopeaa elpymistä ja ohjataan samalla EU:n siirtymää kohti vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaisempaa sosiaalista markkinataloutta. EU:n vero-ohjelma on nyt ja tulevaisuudessa tämän siirtymän keskiössä.
Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa mutta myös muita sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja ja yrityksiä, ottamaan osaa näihin pyrkimyksiin aktiivisesti, rakentavasti ja kaikki osapuolet huomioiden, jotta tämä toimintasuunnitelma johtaa konkreettisiin aloitteisiin niin EU:n kansalaisten, yritysten kuin jäsenvaltioidenkin hyödyksi.