EKR:N TASE RAHASTOITTAIN

milj. euroa
		31.12.2019					31.12.2018
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11.EKR	Yhteensä
PITKÄAIKAISET VARAT
Rahoitusvarat	2.1	–	–	–	36	36	–	–	–	–	–
Ennakkomaksut	2.2	–	6	325	580	910	–	23	520	344	887
Rahoitusosuudet erityisrahastoihin	2.3	–	–	–	266	266	–	–	–	201	201
		–	6	325	882	1 213	–	23	520	546	1 088
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	2.2	0	26	441	821	1 288	0	19	445	984	1 448
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät	2.4	183	121	2 201	(2 382)	123	183	176	2 457	(2 679)	138
EKR:jen väliset tilit		182	53	2 160	(2 395)	(0)	183	111	2 421	(2 715)	(0)
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.5	–	–	–	1 179	1 179	–	–	–	387	387
		365	201	4 801	(2 777)	2 590	367	306	5 323	(4 023)	1 973
VARAT YHTEENSÄ		365	207	5 127	(1 896)	3 803	367	329	5 843	(3 477)	3 061

PITKÄAIKAISET VELAT
Rahoitusvelat	2.6	–	–	(1)	(18)	(19)	–	–	(1)	(16)	(18)
		–	–	(1)	(18)	(19)	–	–	(1)	(16)	(18)
LYHYTAIKAISET VELAT						–
Velat	2.7	–	(5)	(108)	(404)	(516)	(0)	(6)	(125)	(111)	(241)
Menojäämät ja tuloennakot	2.8	–	(96)	(240)	(983)	(1 319)	(0)	(83)	(358)	(840)	(1 281)
		–	(101)	(348)	(1 386)	(1 835)	(0)	(89)	(482)	(951)	(1 522)
VELAT YHTEENSÄ		–	(101)	(349)	(1 405)	(1 854)	(0)	(89)	(484)	(967)	(1 540)
						–
NETTOVARAT		365	106	4 778	(3 300)	1 948	366	240	5 359	(4 444)	1 521

Käyvän arvon rahastot	2.9	–	–	–	(2)	(2)	–	–	–	–	–
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t	2.10	12 164	10 758	20 960	10 927	54 809	12 164	10 773	20 960	6 527	50 423
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt	2.10	627	1 625	–	–	2 252	627	1 625	–	–	2 252
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä	2.10	(2 510)	2 109	265	136	–	(2 509)	2 137	55	317	–
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(10 098)	(14 406)	(18 077)	(8 573)	(51 155)	(10 098)	(14 352)	(17 078)	(5 508)	(47 037)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(0)	(34)	(529)	(3 393)	(3 956)	0	(53)	(1 000)	(3 065)	(4 118)

NETTOVARAT		183	53	2 618	(905)	1 948	184	129	2 938	(1 729)	1 521

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN

milj. euroa
		2019					2018
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä

TUOTOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	3.1
Takaisinperintä		0	–	18	10	28	0	3	(3)	4	4
		0	0	18	10	28	0	3	(3)	4	4
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	3.2
Rahoitustuotot		(0)	–	3	4	7	0	2	8	1	10
Muut tuotot		1	6	21	12	39	1	6	27	12	46
		1	6	24	16	46	1	8	35	13	57
Tuotot yhteensä		1	6	42	26	74	1	11	32	17	60
KULUT
Tukivälineet	3.3	(0)	(35)	(579)	(3 141)	(3 755)	0	(59)	(984)	(3 012)	(4 054)
Yhteisrahoituskulut	3.4	–	–	(9)	(5)	(14)	–	–	18	(1)	17
Rahoituskulut	3.5	(0)	2	(2)	(1)	(1)	0	1	5	1	7
Muut kulut	3.6	(1)	(8)	20	(272)	(260)	(1)	(7)	(71)	(70)	(148)
Kulut yhteensä		(1)	(40)	(571)	(3 418)	(4 030)	(0)	(64)	(1 031)	(3 082)	(4 178)

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		(0)	(34)	(529)	(3 393)	(3 956)	0	(53)	(1 000)	(3 065)	(4 118)

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN

milj. euroa
8. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2017	12 164	–	12 164	(10 098)	627	(2 503)	190
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(7)	(7)
SALDO 31.12.2018	12 164	–	12 164	(10 098)	627	(2 509)	183
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(1)	(1)
SALDO 31.12.2019	12 164	–	12 164	(10 098)	627	(2 510)	183

milj. euroa
9. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2017	10 773	–	10 773	(14 352)	1 625	2 177	222
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(40)	(40)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(53)			(53)
SALDO 31.12.2018	10 773	–	10 773	(14 406)	1 625	2 137	129
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		15	(15)				(15)
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(27)	(27)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(34)		–	(34)
SALDO 31.12.2019	10 773	15	10 758	(14 440)	1 625	2 109	53

milj. euroa
10. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2017	20 960	0	20 960	(17 078)	–	120	4 003
Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta			–			47	47
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta			–			(112)	(112)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(1 000)			(1 000)
SALDO 31.12.2018	20 960	0	20 960	(18 077)	–	55	2 938
Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta			–			28	28
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta			–			181	181
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(529)		–	(529)
SALDO 31.12.2019	20 960	–	20 960	(18 606)	–	265	2 618

milj. euroa
11. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Käyvän arvon rahasto (G)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F) + (G)
SALDO 31.12.2017	29 367	27 090	2 277	(5 508)	–	206	–	(3 025)
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 250)	4 250			–		4 250
Siirrot 8., 9. ja 10. EKR:oon / 8., 9. ja 10. EKR:sta			–		–	112		112
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(3 065)		–		(3 065)
SALDO 31.12.2018	29 367	22 840	6 527	(8 573)	–	317	–	(1 729)
Käyvän arvon muutokset							(2)	(2)
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 400)	4 400			(181)		4 219
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(3 393)		–		(3 393)
SALDO 31.12.2019	29 367	18 440	10 927	(11 966)	–	136	(2)	(905)

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin

1.TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”), ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.2.LAATIMISPERUSTA

2.Tilikausi

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

3.Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Tilinpäätös laaditaan tuhansina euroina, koska euro on EU:n toiminta- ja raportointivaluutta. Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2019	31.12.2018	Valuutta	31.12.2019	31.12.2018
BGN	1,9558	1,9558	PLN	4,2568	4,3014
CZK	25,4080	25,7240	RON	4,783	4,6635
DKK	7,4715	7,4673	SEK	10,4468	10,2548
GBP	0,8508	0,8945	CHF	1,0854	1,1269
HRK	7,4395	7,4125	JPY	121,9400	125,8500
HUF	330,5300	320,9800	USD	1,1234	1,145

4.Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot, varaukset, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, ehdolliset varat ja velat sekä omaisuuserien arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista.

Asianmukaiset arviot ovat olennainen osa tilinpäätöslaskelmien laadintaa, eivätkä ne vähennä laskelmien luotettavuutta. Arviota voidaan joutua tarkistamaan, jos sen perustana olevat olosuhteet ovat muuttuneet tai jos sen osalta saadaan uutta tai tarkempaa tietoa. Tarkistus ei koske aikaisempia tilikausia, eikä se ole virheen oikaisu. Kirjanpidolliseen arvioon tehdyn muutoksen vaikutus otetaan huomioon sen kauden ylijäämässä tai alijäämässä, jonka aikana muutos tuli tietoon.

4.1.TASE

5.Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva ei-monetaarinen omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Omaisuuserä on yksilöitävissä, jos se joko on erotettavissa (eli se pystytään erottamaan tai irrottamaan yhteisöstä ja myymään, siirtämään, lisensoimaan, antamaan vuokralle tai vaihtamaan joko sellaisenaan tai yhdessä siihen liittyvän sopimuksen taikka yksilöitävissä olevan omaisuuserän tai velan kanssa riippumatta siitä, aikooko yhteisö toimia niin) tai jos se johtuu sitovista järjestelyistä (kuten sopimukseen perustuvista tai muista laillisista oikeuksista) riippumatta siitä, ovatko nämä oikeudet siirrettävissä tai ovatko ne erotettavissa yhteisöstä tai muista oikeuksista ja velvoitteista.

Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Menot liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

Aineettomista omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta.

6.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että yhteisö saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4–10 %
Koneet ja kalusto	10–25 %
Irtaimisto ja ajoneuvot	10–25 %
Tietokonelaitteet	25–33 %
Muut	10–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimus on sopimus, jonka mukaan vuokralle antaja antaa vuokralle ottajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksusuorituksia vastaan. Vuokrasopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai käyttöleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset ovat vuokrasopimuksia, joilla kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirretään kaikilta olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Kun rahoitusleasingsopimus tehdään vuokralle ottajana, rahoitusleasingsopimuksen nojalla hankitut omaisuuserät kirjataan varoiksi ja niihin liittyvät vuokravelvoitteet veloiksi vuokrasopimuksen alkamisesta alkaen. Varat ja velat kirjataan määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, jotka molemmat määritetään sopimuksen syntymisajankohtana Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi. Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon (koron osuus) ja velan vähennykseen (pääoman osuus). Rahoitusmenot kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti, ja velka esitetään soveltuvin osin lyhytaikaisena/pitkäaikaisena. Muuttuvat vuokrat on kirjattava niiden kausien kuluiksi, joiden aikana ne toteutuvat.

Käyttöleasingsopimus on vuokrasopimus, joka ei ole rahoitusleasingsopimus, eli se on vuokrasopimus, jossa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralle antajalla. Kun käyttöleasingsopimus tehdään vuokralle ottajana, käyttöleasingin maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana siten, että vuokrattua omaisuuserää ja leasingvelkaa ei merkitä taseeseen.

7.Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Omaisuuserille, joista tehdään poistoja / hankintamenon jaksotuksia, tehdään arvonalentumistesti aina, kun tilinpäätöspäivänä on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

8.Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraavasti: tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

(I)Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos yhteisö on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2019.

(II)Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun yhteisö antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainat ja muut saamiset sisältävät sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta.

(III)Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka yhteisö aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2019.

(IV)Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin yhteisö aikoo luovuttaa ne. Kyseinen ajankohta on tavallisesti erääntymispäivä. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2019.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon.

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun yhteisöllä ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun yhteisö on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Myöhempi arvostaminen

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Yhteisön kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja onko tuotto- ja kululaskelmaan tarpeen kirjata arvonalentumistappio.

9.Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu yhteisölle. Koska yhteisö säilyttää määräysvallan ennakkomaksuun ja on oikeutettu tukeen oikeuttamattoman osan palautukseen, määrä esitetään varana.

Ennakkomaksut kirjataan alun perin taseeseen, kun raha siirretään vastaanottajalle. Ne arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilikausina ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

10.Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Näiden kahden luokan erottamiseksi toisistaan termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille, kun taas muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista, joissa EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusinstrumenttien määritelmän mukaisia. Näin ollen ne luokitellaan lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostetaan tällaisten saamisten tapaan (ks. edellä liitetieto 1.3.4 above).

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan koroilla ja muilla seuraamusmaksuilla oikaistuun alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei yhteisö pysty perimään kaikkia saataviaan kyseisten rahamäärien alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

11.Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

12.Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun yhteisöllä on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöstä ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset arvostetaan sopimuksen päättämisen arvioitujen kustannusten nykyarvoon tai sopimuksen jatkamisen arvioitujen nettokustannusten nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

13.Velat

Velat sisältävät sekä määrät, jotka liittyvät vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että määrät, jotka liittyvät muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tuensaajilta saatuihin maksupyyntöihin, avustuksiin tai muuhun EU:n rahoitukseen taikka saatuihin ennakkomaksuihin (ks. liitetieto 1.4.1).

Tuensaajille myönnettyjen avustusten tai muun rahoituksen tapauksessa maksupyynnöt kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Kun kyseisten menojen tukikelpoisuus on tarkastettu ja hyväksytty, vastaava velka arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa ja vastaavat menot kirjataan, kun yhteisö on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

14.Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos yhteisön toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. sopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelkoihin tuloennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan tilinpitäjän antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

14.1.TUOTTO- JA KULULASKELMA

15.Tulot

Tuotot sisältävät sen taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin bruttomäärän, jonka yhteisö on saanut tai tulee saamaan ja joka johtaa nettovarojen lisäykseen, lukuun ottamatta omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuvaa nettovarojen lisäystä.

Tuotto- ja kululaskelmassa erotetaan kirjaamiseen johtaneen liiketoimen luonteen mukaan seuraavat erät:

(I)Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ovat veroja ja siirtoja, koska siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa.

Siirrot ovat muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia veroja lukuun ottamatta. Yhteisön on kirjattava siirtoihin liittyvä omaisuuserä silloin, kun sillä on aikaisemman tapahtuman (siirto) seurauksena määräysvalta kyseisiin resursseihin ja kun se olettaa saavansa niistä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Muusta kuin vaihtoon perustuvasta transaktiosta saadut omaisuuseräksi kirjatut resurssit (ts. käteisvarat) kirjataan myös tuotoiksi lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka osalta yhteisöllä on olemassa oleva kyseiseen siirtoon liittyvä velvoite (ehto), joka on täytettävä ennen kuin tuotto voidaan kirjata. Tällaista osuutta vastaavat tuotot kirjataan siirtovelaksi (saatu ennakkomaksu) siihen asti, kun ehto on täytetty.

(II)Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

16.Menot

Kulut ovat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin vähennyksiä, jotka toteutuvat varojen siirtymisenä pois yhteisöstä, varojen arvon alentumisena tai velkojen kasvuna ja johtavat nettomaisuuserien/nettopääoman vähentymiseen. Niihin kuuluvat kulut sekä vaihtoon perustuvista että muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun yhteisö vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi sellaisiin jakson aikana yhteisölle toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, kirjataan tilinpäätöspäivänä kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Kulut muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Vuoden lopussa tuensaajien tukikelpoiset menot, joita nämä eivät ole vielä ilmoittaneet, arvioidaan ja kirjataan menojäämäksi.

16.1.EHDOLLISET VARAT JA VELAT

17.Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

18.Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

18.1.YHTEISRAHOITUS

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja, ja ne esitetään velkoina jäsenvaltioille, kolmansille maille ja muille tahoille. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat vastaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitushankkeisiin liittyvät kulut kirjataan, kun ne ovat toteutuneet. Vastaava rahoitusosuuksien määrä kirjataan toiminnan tuotoiksi, joten näillä erillä ei ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

19.TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

19.1.RAHOITUSVARAT

EKR:n rahoitusvarat olivat 36 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2019 (2018: nolla). Ne koostuvat myytävissä olevista rahoitusvaroista, jotka ovat lähes kokonaan sijoituksia oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin.

19.2.ENNAKKOMAKSUT

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tämän vuoksi jotkin ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

milj. euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.2.1	–	6	325	580	910	887
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.2.2	0	26	441	821	1 288	1 448
Yhteensä		0	32	766	1 401	2 199	2 335

Ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 31. joulukuuta 2019 pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Tämä johtuu pääasiassa 10. EKR:n ennakkomaksujen vähenemisestä (2018: 964 miljoonaa euroa). EKR:n elinkaaren mukaisesti monet 10. EKR:oon liittyvät sopimukset saatiin täytettyä ja päätettiin. EKR:n avointen sopimusten määrä väheni vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana noin 2 600:sta noin 2 300:aan. Näin ollen tuensaajille maksettujen avointen ennakkomaksujen määrä väheni samalla, kun kuitattujen ennakkomaksujen määrä lisääntyi.

Tätä vähenemistä kompensoi osittain 11. EKR:oon liittyvien ennakkomaksujen lisääntyminen (2018: 1 328 miljoonaa euroa). Yhdennentoista EKR:n toiminta käynnistyi vuonna 2015, ja hyväksyttyjen toimien täytäntöönpano oli vuonna 2019 päässyt täyteen vauhtiin. Avointen sopimusten määrä kasvoi vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana noin 2 300:sta 3 400:aan, minkä seurauksena avointen ennakkomaksujen kokonaismäärä kasvoi 73 miljoonalla eurolla.

20.Pitkäaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa
	31.12.2019	31.12.2018
Suora hallinnointi
Toteuttajana:
komissio	190	140
EU:n toimeenpanovirastot	6	–
EU:n edustustot	49	48
	244	188
Välillinen hallinnointi
Toteuttajana:
EIP ja EIR	313	367
kansainväliset järjestöt	291	280
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	22	6
julkisoikeudelliset yhteisöt	22	24
kolmannet maat	17	21
EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet	1	–
	665	698
Yhteensä	910	887

21.Lyhytaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Ennakkomaksut, brutto	0	115	1 627	3 288	5 030	5 153
Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä	–	(89)	(1 186)	(2 467)	(3 742)	(3 705)
Yhteensä	0	26	441	821	1 288	1 448

22.Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien arvo 31. joulukuuta 2019 oli 46 miljoonaa euroa (2018: 79 miljoonaa euroa).

Suurin osa ennakkomaksuista maksetaan osana välillistä hallinnointia. Tällöin vakuuden edunsaajana ei ole EKR vaan hankintaviranomainen. Vaikka EKR ei ole edunsaaja, kyseiset vakuudet toimivat sen omaisuuserien vakuutena.

22.1.ERITYISRAHASTOIHIN MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

Tässä kohdassa esitetään EU:n Afrikka-hätärahastoon ja EU:n Bêkou-erityisrahastoon maksetut rahoitusosuudet. Rahoitusosuuksista on vähennetty erityisrahastojen kulut, ja ne kirjataan EKR:n varoiksi.

EKR hallinnoi rahoitusosuuksia suoraan ja huolehtii niiden käyttämisestä.

milj. euroa
	Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2018	Vuonna 2019 maksetut rahoitusosuudet	Erityisrahastojen nettokulut vuonna 2019	Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2019
Afrikka	193	600	(530)	263
Bêkou	9	–	(5)	4
Yhteensä	201	600	(535)	266

22.2.VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUHUN KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.4.1	32	37
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.4.2	91	101
Yhteensä		123	138

23.Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Jäsenvaltiot	–	0	–	1	1	5
Tuensaajat	1	4	17	4	27	26
Julkisoikeudelliset yhteisöt	–	9	11	1	21	25
Kolmannet maat	0	2	4	0	7	5
Arvon alentuminen	(2)	(13)	(12)	(1)	(27)	(27)
EKR:n ja EU:n toimielinten väliset yhdystilit	–	–	–	4	4	3
Yhteensä	0	3	20	9	32	37

24.Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Tulojäämät	1	65	21	0	88	81
Saamiset EU:lta	–	–	–	4	4	20
EKR:jen väliset yhdystilit	182	53	2 160	(2 395)	(0)	(0)
Yhteensä	183	119	2 181	(2 391)	91	101

Tulojäämät sisältävät hankkeisiin liittyvistä ennakkomaksuista kertyneitä korkoja (65 miljoonaa euroa) ja EU:n Afrikka-hätärahastoon liittyvistä ennakkomaksuista kertyneitä korkoja (21 miljoonaa euroa).

EU:lta oleva saaminen on Euroopan komission omistamalle varainhoitotilille siirretty määrä.

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 11. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välillä EKR:jen välisillä yhdystileillä.

EKR:jen väliset yhdystilit esitetään ainoastaan yksittäisten EKR:jen osalta. EKR:jen välisten yhdystilien kokonaisvaikutus on nolla.

24.1.KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT 3

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Erityistilit
Keskuspankit	–	–	–	729	729	276
	–	–	–	729	729	276
Käyttötilit
Liikepankit	–	–	–	421	421	87
Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat	–	–	–	30	30	24
	–	–	–	450	450	111
Yhteensä	–	–	–	1 179	1 179	387

Tämän kohdan määrien kasvu 792 miljoonalla eurolla johtuu lähinnä siitä, että maksuja on suoritettu ennakoitua vähemmän. EKR:n maksujen määrä oli 31. joulukuuta 2019 yhteensä 3 910 miljoonaa euroa, kun vuotuinen tavoite on 4 400 miljoonaa euroa. Tähän eroon on kaksi keskeistä syytä. Toinen niistä on maailmanlaajuista koulutuskumppanuutta koskevan, Maailmanpankin kanssa tehtävän sopimuksen allekirjoittamisen lykkääminen ja toinen Tšadin, Haitin ja Beninin budjettitukimaksujen lykkääminen.

Lisäksi liikepankkien tileillä olevien käteisvarojen lisääntyminen liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan joulukuun lopussa Natwest-liikepankin tilille maksamaan 264 miljoonan euron suuruiseen vuoden 2020 pääomaosuuteen (ks. liitetieto 2.7.2.1).

Kuten edellisinäkin vuosina, keskuspankkien tileillä oli enemmän käteisvaroja kuin liikepankkien tileillä, jotta vastapuoliriskiä voitiin rajoittaa (ks. liitetieto 5.1).

VELAT

24.2.RAHOITUSVELAT

25.Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat ovat EKR:n yhteisrahoitussopimusten yhteydessä saamia varoja. EKR:n on käytettävä näitä rahoitusosuuksia sovittujen palvelujen toimittamiseen kolmansille osapuolille ja palautettava käyttämättömät varat rahoittajille. Yhteisrahoitusosuuksien käytön ajoitus ratkaisee sen, ilmoitetaanko niihin liittyvät velat lyhyt- vai pitkäaikaisina velkoina.

Vuoden lopussa tehdään tapauskohtainen arvio kaikista yhteisrahoitusosuuksiin liittyvistä veloista, ja kaikki määrät, joita ei todennäköisesti käytetä seuraavien 12 kuukauden aikana, katsotaan pitkäaikaisiksi veloiksi.

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkäaikaiset velat	–	–	1	18	19	18
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät lyhytaikaiset velat	–	–	38	31	69	68
Yhteensä	–	–	39	50	88	86

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvien velkojen kokonaismäärän lisääntyminen 2,6 miljoonalla eurolla vastaa vuonna 2019 saatujen uusien yhteisrahoitusosuuksien (17 miljoonaa euroa) ja yhteisrahoitushankkeista aiheutuneiden kustannusten (14,4 miljoonaa euroa) yhteisvaikutusta. Toteutuneilla määrillä ei yhteisrahoitusta koskevien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ollut vaikutusta varainhoitovuoden tulokseen, koska ne kirjattiin sekä yhteisrahoituskuluihin (liitetieto 3.4) että yhteisrahoitustuottoihin (liitetieto 3.1.1).

25.1.VELAT

milj. euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Lyhytaikaiset velat	2.7.1	–	5	72	106	182	173
Muut velat	2.7.2	–	(0)	36	298	334	68
Yhteensä		–	5	108	404	516	241

26. Lyhytaikaiset velat

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Tuensaajat ja toimittajat	–	4	67	27	97	102
Jäsenvaltiot	–	0	0	2	2	1
Kolmannet maat	0	–	4	74	78	37
Julkisoikeudelliset yhteisöt	–	2	70	20	92	43
Muut lyhytaikaiset velat	(0)	(1)	(70)	(17)	(88)	(10)
Yhteensä	–	5	72	106	182	173

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat sen antamiin avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun maksupyyntö on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan. Tukikelvottomat määrät on kirjattu muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

27.Muut velat

milj. euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat	2.6.1	–	–	38	31	69	68
Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat	2.7.2.1	–	–	–	264	264	–
Muut velat		–	–	(2)	3	1	0
Yhteensä		–	–	36	298	334	68

28.Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

Joulukuun 31. päivänä 2019 koko 264 miljoonan euron määrä liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan EKR:lle joulukuun lopussa maksamaan vuoden 2020 rahoitusosuuteen. Joulukuun 31. päivänä 2018 ei ollut etukäteen maksettuja pääomaosuuksia.

28.1.MENOJÄÄMÄT JA TULOENNAKOT

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Menojäämät	–	96	240	982	1 318	1 279
Muut menojäämät ja tuloennakot	–	–	0	1	1	3
Yhteensä	–	96	240	983	1 319	1 281

Menojäämät muodostuvat sellaisista voimassa oleviin tai päättyneisiin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista toimintamenoista, joista ei ole vielä hyväksytty maksupyyntöjä ja joiden tapauksessa tuensaajille aiheutuneet tukikelpoiset menot on arvioitu käyttämällä parhaita saatavilla olevia tietoja. Se osuus arvioiduista menojäämistä, joka liittyy maksettuihin ennakkomaksuihin, on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi (ks. liitetieto 2.2 above).

Tämän kohdan määrän kasvu vastaa 11. EKR:n menojäämien lisääntymisen (2018: 838 miljoonaa euroa) ja 10. EKR:n menojäämien vähenemisen (2018: 358 miljoonaa euroa) yhteisvaikutusta. Tämä on EKR:n elinkaaren mukaista ja liittyy myös edellä mainittujen EKR:jen avointen sopimusten määrän kehitykseen: 11. EKR toimi täysipainoisesti vuonna 2019, minkä vuoksi 31. joulukuuta 2019 oli huomattavasti edellisvuotta enemmän avoimia sopimuksia, joihin liittyvät menojäämät oli arvioitava. Sen sijaan monet 10. EKR:n sopimukset saatiin täytettyä ja päätettiin vuonna 2019, mikä johti tämän EKR:n avointen sopimusten ja menojäämien vähenemiseen.

NETTOVARAT

28.2.KÄYVÄN ARVON RAHASTO

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon.

		milj. euroa
	31.12.2019	31.12.2018
Sisältyy käyvän arvon rahastoon	(2)	–
Sisältyy tuotto- ja kululaskelmaan	–	–
Yhteensä	(2)	–

28.3.RAHASTON PÄÄOMA

29.Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä
Rahaston pääoma	12 164	10 773	20 960	29 367	73 264
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	–	(0)	(0)	(22 840)	(22 840)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2018	12 164	10 773	20 960	6 527	50 423
Rahaston pääoma	12 164	10 773	20 960	29 367	73 264
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	–	(15)	(0)	(18 440)	(18 455)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2019	12 164	10 758	20 960	10 927	54 809

Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa määriä, joita jäsenvaltioita ei ole vielä pyydetty maksamaan. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa rahoitusosuuksia, joiden maksamista EKR on pyytänyt ja jotka jäsenvaltiot ovat siirtäneet kassatileille (ks. jäljempänä 2.10.2.).

30.Jäsenvaltiokohtainen erittely rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka maksamista ei ole pyydetty

milj. euroa
Rahoitusosuudet 11. EKR:sta	%	Maksua ei pyydetty, 31.12.2018	Maksua pyydetty vuonna 2019	Maksua ei pyydetty, 31.12.2019
Itävalta	2,40	548	(105)	442
Belgia	3,25	742	(143)	599
Bulgaria	0,22	50	(10)	40
Kroatia	0,23	51	(10)	42
Kypros	0,11	25	(5)	21
Tšekki	0,80	182	(35)	147
Tanska	1,98	452	(87)	365
Viro	0,09	20	(4)	16
Suomi	1,51	345	(66)	278
Ranska	17,81	4 068	(784)	3 285
Saksa	20,58	4 700	(906)	3 795
Kreikka	1,51	344	(66)	278
Unkari	0,61	140	(27)	113
Irlanti	0,94	215	(41)	173
Italia	12,53	2 862	(551)	2 311
Latvia	0,12	27	(5)	21
Liettua	0,18	41	(8)	33
Luxemburg	0,26	58	(11)	47
Malta	0,04	9	(2)	7
Alankomaat	4,78	1 091	(210)	881
Puola	2,01	458	(88)	370
Portugali	1,20	273	(53)	221
Romania	0,72	164	(32)	132
Slovakia	0,38	86	(17)	69
Slovenia	0,22	51	(10)	41
Espanja	7,93	1 812	(349)	1 463
Ruotsi	2,94	671	(129)	542
Yhdistynyt kuningaskunta	14,68	3 353	(646)	2 707
Yhteensä	100,00	22 840	(4 400)	18 440

Koska 8., 9. ja 10. EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty ja se on maksettu kokonaisuudessaan edellisinä vuosina, vuonna 2019 on pyydetty maksettavaksi 4 400 miljoonan euron määrä, joka liittyy kokonaan 11. EKR:ään.

31.Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Toimintansa päättäneistä EKR:ista siirretyt varat	627	1 625	–	–	2 252	2 252

Tähän kohtaan sisältyvät toimintansa päättäneistä EKR:ista kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon siirretyt varat.

32.Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä
Saldo 31.12.2017	(2 503)	2 177	120	206	–
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen	(7)	(40)	47	–	0
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen	–	–	(112)	112	–
Saldo 31.12.2018	(2 509)	2 137	55	317	–
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen	(1)	(27)	28	–	(0)
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen	–	–	181	(181)	–
Saldo 31.12.2019	(2 510)	2 109	265	136	–

Tähän kohtaan sisältyvät toiminnassa olevien EKR:jen välillä siirretyt varat.

Cotonoun sopimuksen tultua voimaan kaikki aikaisempien, toiminnassa olevien EKR:jen käyttämättä jääneet varat on siirretty viimeksi avattuun EKR:oon sitoumusten vapauttamisen jälkeen. Euroopan kehitysrahastojen välillä siirrettävät varat kasvattavat kohderahaston määrärahoja ja vähentävät alkuperärahaston määrärahoja. Kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n suoritusvarauksiin siirrettyjä varoja voidaan sitoa ainoastaan tietyin edellytyksin sisäisten sopimusten mukaisesti.

33.TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TUOTOT

milj. euroa
	Liitetieto	2019	2018
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	3.1	28	4
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	3.2	46	57
Yhteensä		74	60

33.1.TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

milj. euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Varojen takaisinperintä		0	0	9	4	13	21
Stabex-varojen takaisinperintä		–	–	0	–	0	0
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot	3.1.1	–	–	9	5	14	(17)
Yhteensä		0	0	18	10	28	4

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatavat tuotot voidaan jakaa hallinnointitavan mukaan seuraavasti:

		milj. euroa
	2019	2018
Suora hallinnointi
Toteuttajana:
komissio	1	1
EU:n edustustot	6	3
	6	4
Välillinen hallinnointi
Toteuttajana:
kolmannet maat	15	(13)
kansainväliset järjestöt	5	12
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	2	1
	22	–
Yhteensä	28	4

34.Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja. Niiden ei tämän vuoksi pitäisi saantihetkellä vaikuttaa tuotto- ja kululaskelmaan. Yhteisrahoitusosuudet säilytetään veloissa (ks. liitetieto 2.6.1) siihen asti, kun niihin liittyvät ehdot on täytetty eli tukikelpoiset menot ovat aiheutuneet (ks. liitetieto 3.4). Menoja vastaava määrä kirjataan tämän jälkeen tuotto- ja kululaskelmaan yhteisrahoitusosuuksista saatuina muina kuin vaihtoon perustuvina tuottoina. Tämän seurauksena vaikutus tilikauden taloudelliseen tulokseen on nolla.

34.1.TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Rahoitustuotot	(0)	(0)	3	4	7	10
Muut tuotot	1	6	21	12	39	46
Yhteensä	1	6	24	16	46	57

Rahoitustuotot muodostuvat pääasiassa erääntyneistä perintämääräyksistä kertyneistä koroista (6,6 miljoonaa euroa) ja ennakkomaksujen koroista. Muut tuotot muodostuvat kokonaisuudessaan kurssivoitoista. Vastaavat kurssitappiot kirjataan muihin menoihin (ks. liitetieto 3.6).

KULUT

34.2.TUKIVÄLINEET

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Ohjelmoitava apu	0	(0)	295	1 824	2 119	2 001
Makrotaloudellinen tuki	–	29	–	–	29	26
Alakohtaiset politiikat	–	0	–	–	0	2
AKT-valtioiden väliset hankkeet	–	2	272	678	951	827
Hätäapu	–	4	12	97	112	873
Institutionaalinen tuki	–	–	0	7	7	18
Rahoitusosuudet erityisrahastoihin	–	–	–	535	535	307
Yhteensä	0	35	579	3 141	3 755	4 054

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin, ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

Tämän kohdan määrän väheneminen vastaa 11. EKR:n menojen lisääntymisen (2018: 3 012 miljoonaa euroa) ja 10. EKR:n menojen vähenemisen (2018: 984 miljoonaa euroa) yhteisvaikutusta. Tämä on EKR:n elinkaaren mukaista ja liittyy myös edellä mainittujen EKR:jen avointen sopimusten määrän kehitykseen: 11. EKR toimi täysipainoisesti vuonna 2019, mikä vuoksi 31. joulukuuta 2019 oli huomattavasti enemmän avoimia sopimuksia, joista aiheutui menoja. Sen sijaan monet 10. EKR:n sopimukset saatiin täytettyä ja päätettiin vuonna 2019, mikä johti tämän EKR:n menojen vähenemiseen.

Yhdennentoista EKR:n osalta voidaan todeta, että tukivälineiden menojen rakenne on muuttunut vuoteen 2018 verrattuna. Tässä EKR:ssa hätäapumenot vähenivät merkittävästi (2018: 811 miljoonaa euroa), kun taas ohjelmoitavaan apuun, AKT-valtioiden välisiin hankkeisiin ja erityisrahastoihin osoitettuihin rahoitusosuuksiin liittyvät menot kasvoivat merkittävästi (2018: 1 468 miljoonaa euroa, 410 miljoonaa euroa ja 307 miljoonaa euroa).

34.3.YHTEISRAHOITUSKULUT

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Yhteisrahoitus	–	–	9	5	14	(17)

Tässä kohdassa ilmoitetut määrät ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2019 liittyneitä kuluja. Lukuja tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että kulut sisältävät tilikausien erottamiseen liittyvät määrät, jotka on arvioitu (ja ne sisältävät tämän vuoksi myös viime vuotta koskevien arvioitujen määrien peruutukset).

Vastaavat tuotot on kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan (ks. liitetieto 3.1.1).

TUKIVÄLINEET JA YHTEISRAHOITUSKULUT HALLINNOINTITAVAN MUKAAN ERITELTYINÄ

	milj. euroa
	2019	2018
Suora hallinnointi
Toteuttajana:
komissio	86	122
EU:n toimeenpanovirastot	(13)	31
Erityisrahastot	483	594
EU:n edustustot	1 141	1 003
	1 697	1 750
Välillinen hallinnointi
Toteuttajana:
EIP ja EIR	145	44
kansainväliset järjestöt	1 003	920
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	126	114
julkisoikeudelliset yhteisöt	184	231
kolmannet maat	613	977
EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet	1	1
	2 073	2 287
Yhteensä	3 770	4 037

34.4.KULUT RAHOITUSTOIMINNASTA

	milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Saamisten arvon alentuminen	0	(2)	2	1	1	(7)

Tässä kohdassa on esitetty arvio sellaisista saamisista aiheutuvista kuluista, joita ei saada perittyä takaisin.

34.5.MUUT KULUT

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2019	2018
Hallinnolliset ja tietotekniset kulut	–	–	(41)	262	220	112
Riski- ja kuluvaraus	–	–	–	–	–	(4)
Myyntisaamisiin liittyvät realisoituneet tappiot	–	2	1	1	3	1
Kurssitappiot	1	6	21	9	37	39
Yhteensä	1	8	(20)	272	260	148

Tämä erä sisältää pääasiassa tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

35.EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

35.1.EHDOLLISET VARAT

						milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Suoritustakuut	–	10	5	0	15	11
Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet	–	5	4	–	9	7
Yhteensä	–	15	8	0	24	17

EKR:n rahoitusta saavilta tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että ne noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaajat täyttävät sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina.

Kun kyse on välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista sopimuksista, vakuus ei kuulu EKR:lle vaan hankintaviranomaiselle. Vakuutta ei tämän vuoksi ilmoiteta EKR:n tilinpäätöksessä.

35.2.MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

36.Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Jäljempänä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

milj. euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2019	31.12.2018
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	(0)	42	576	7 946	8 564	9 071

Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2019 yhteensä 10 270 miljoonaa euroa (vuonna 2018 vastaava määrä oli 10 616 miljoonaa euroa).

37.RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

37.1.RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

(a)Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

(b)Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina.

(c)Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

37.2.VALUUTTARISKI

EKR:oon kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

milj. euroa
	31.12.2019							31.12.2018
	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	–	–	–	–	115	8	123	63	–	0	–	67	8	138
Käteisvarat ja muut rahavarat	1	–	–	–	1 178	–	1 179	1	0	–	–	386	–	387
	1	–	–	–	1 293	8	1 302	64	0	0	–	453	8	525
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	–	–	–	–	(19)	–	(19)	–	–	–	–	(18)	–	(18)
Velat	(7)	–	–	–	(509)	–	(516)	(1)	–	–	–	(218)	(22)	(241)
	(7)	–	–	–	(528)	–	(535)	(1)	–	–	–	(236)	(22)	(259)
Yhteensä	(6)	–	–	–	765	8	767	63	0	0	–	217	(14)	267

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

37.3.KORKORISKI

EKR ei ota lainaa, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR:n pankkitileillä oleville varoille kertyy kuitenkin korkoa. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Kukin jäsenvaltio maksaa rahoitusosuutensa EKR:n talousarvioon nimeämässään rahoituslaitoksessa olevalle erityistilille. Koska osa näihin tileihin sovellettavista koroista voi olla nykyään negatiivisia, tileillä olevat saldot pidetään mahdollisimman pieninä kassanhallintaan liittyvillä menettelyillä. Lisäksi negatiivisesta korosta aiheutuvista kustannuksista vastaa neuvoston asetuksen (EU) 2016/888 mukaan asianomainen jäsenvaltio.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu markkinoiden viitekorkoon ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

37.4.LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Rahoitusvarat, joihin liittyvä suoritus ei ole myöhästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

milj. euroa
	Yhteensä	Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta	Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta
			< 1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät	123	100	16	7	–
Yhteensä 31.12.2019	123	100	16	7	–
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät	138	121	12	5	–
Yhteensä 31.12.2018	138	121	12	5	–

Rahoitusvarat riskiluokittain

milj. euroa
	31.12.2019			31.12.2018
	Saamiset	Käteisvarat	Yhteensä	Saamiset	Käteisvarat	Yhteensä
Vastapuolet, joilla on ulkopuolisen tahon antama luottoluokitus
Paras tai erittäin hyvä luottoluokitus	7	958	965	5	303	308
Parempi keskitason luottoluokitus	–	220	220	–	80	80
Heikompi keskitason luottoluokitus	–	1	1	–	4	4
Spekulatiiviluokka	–	0	0	–	0	0
	7	1 179	1 186	5	387	391
Vastapuolet, joilla ei ole ulkopuolisen tahon antamaa luottoluokitusta
Ryhmä 1 (velalliset, joilla ei ole aikaisempia maksulaiminlyöntejä)	116	0	116	133	0	134
Ryhmä 2 (velalliset, joilla on aikaisempia maksulaiminlyöntejä)	–	–	–	–	–	–
Yhteensä	116	0	116	133	0	134
Yhteensä	123	1 179	1 302	138	387	525

Spekulatiiviluokkaan ja heikompaan keskitason luottoluokitusluokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat pääasiassa EKR-rahoitusosuuksia, jotka jäsenvaltiot ovat maksaneet avaamilleen erityistileille EKR:n varainhoitoasetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan nämä määrät on pidettävä erityistileillä siihen asti, kun maksut tulevat suoritettaviksi.

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu EKR:n varainhoitoasetuksen mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailuilla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä heikompikin luokitus.

37.5.LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

milj. euroa
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelat	516	2	17	535
Yhteensä 31.12.2019	516	6	22	516
Rahoitusvelat	241	7	11	259
Yhteensä 31.12.2018	241	7	11	259

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

38.LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

EKR:n lähipiiriksi katsotaan EU:n Bêkou-erityisrahasto, EU:n Afrikka-hätärahasto ja Euroopan komissio. Näiden yhteisöjen väliset liiketoimet ovat osa EKR:n normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

EKR on komission hallinnoima rahasto, joten sillä ei ole omaa erillistä hallintoa. EU:n, myös komission, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet on ilmoitettu Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen kohdassa 7.2 ”Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet”.

39.TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei alustavan tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut jäljempänä mainittuja seikkoja lukuun ottamatta tullut tai saatettu sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista

Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta Euroopan unionin jäsenvaltio 1. helmikuuta 2020. Kun Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskeva sopimus, jäljempänä ’erosopimus’, oli tehty sopimuspuolten välillä, Yhdistynyt kuningaskunta sitoutui maksamaan kaikki nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien rahoitusnäkymien mukaiset velvoitteensa ikään kuin se olisi edelleen jäsenvaltio.

Erosopimuksessa todetaan, että Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena 11. EKR:n ja kaikkien sellaisten aiempien EKR:jen osalta, joiden toiminta ei ole päättynyt, niiden päättymiseen saakka. Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuu tältä osin noudattamaan samoja velvoitteita kuin jäsenvaltiot EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen mukaisesti sekä aiemmista EKR:ista aiheutuvia velvoitteita niiden päättymiseen saakka. Se voi osallistua EKR-komiteaan tarkkailijana, mutta sillä ei ole äänioikeutta.

Lisäksi erosopimuksessa todetaan, että jos 10. EKR:n tai aiempien EKR:jen hankkeisiin liittyviä määriä ei ole sidottu tai jos kyseiset määrät on vapautettu erosopimuksen voimaantulopäivään mennessä, Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta kyseisistä määristä ei käytetä uudelleen. Samaa sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen sellaisista 11. EKR:n varoista, joita ei ole sidottu tai jotka on vapautettu 31. joulukuuta 2020 jälkeen.

Tämän alustavan tilinpäätöksen toimittamispäivänä ei tehdyn ja jo voimassa olevan erosopimuksen perusteella ollut EKR:n vuoden 2019 tilinpäätöslaskelmissa raportoitavaa taloudellista vaikutusta.

Koronavirustauti 2019 (covid-19)

Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana koronaviruspandemialla on ollut valtavia maailmanlaajuisia vaikutuksia myös rahoitusmarkkinoihin, joilla kaikki tärkeimmät indeksit ovat laskeneet merkittävästi. Tämä on lisännyt myös EKR:n taseeseen käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien arvon volatiliteettia. Koska koronaviruspandemia on tapahtuma, jonka johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista, se ei edellytä mukautuksia ilmoitettuihin lukuihin. Myöhempien tilikausien osalta covid-19 vaikuttaa todennäköisesti joidenkin varojen ja velkojen kirjaamiseen ja arvostamiseen tilinpäätöksessä. Tämän alustavan tilinpäätöksen toimittamishetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella koronavirusepidemian taloudellisia vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.

40.VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat operatiiviset tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää. Seuraavassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät. Taulukon liitetiedoissa on lisätietoja tärkeimmistä täsmäytyseristä.

		milj. euroa
	2019	2018
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(3 956)	(4 118)

Tulot
Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan	–	(1)
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu	(16)	(11)
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	23	11
Ennakkomaksujen nettovaikutus	53	36
Siirtosaamiset (netto)	(67)	(39)
Muut	(3)	(1)
Menot
Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot	107	115
Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot	(672)	(366)
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(44)	(179)
Siirtovelat (netto)	719	484

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA	(3 856)	(4 069)

40.1.TÄSMÄYTYSERÄT – TULOT

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varantoihin eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu tuensaajilta perityillä määrillä kuitatuista ennakkomaksuista. Nämä maksut kuuluvat tuloihin, mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, ja tästä syystä ne on lisättävä täsmäyttämistä varten.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

40.2.TÄSMÄYTYSERÄT – MENOT

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu on kirjattu talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.

EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2019

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

TAUSTATIETOA EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (jäljempänä ”unionin varainhoitoasetus”) 4 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 5 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

•Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

•Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

•Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa, vaan niiden on jollain tavoin täydennettävä tällaisia kanavia tai välineitä.

•Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Kullekin unionin erityisrahastolle perustetaan komission johtama hallitus, joka varmistaa rahoittajien tasapuolisen edustuksen ja päättää varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu edustaja kustakin rahastoon osallistumattomasta jäsenvaltiosta tarkkailijana. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Unionin erityisrahastot perustetaan määräajaksi, joka määritellään niiden perustamissopimuksissa. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa unionin erityisrahaston hallituksen pyynnöstä ja komission julkaistua raportin jatkamisen perusteluista. Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto voi(vat) pyytää komissiota keskeyttämään maksut erityisrahastolle tai tarkistamaan perustamisasiakirjaa rahaston purkamiseksi.

Komission tilinpitäjä toimii unionin erityisrahastojen tilinpitäjänä. Tilinpitäjä laatii kaikille unionin erityisrahastoille yhteiset kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyt sekä tililuettelot. Komission sisäisellä tarkastajalla, OLAFilla, ja tilintarkastustuomioistuimella on samat valtuudet unionin erityisrahastoihin nähden kuin muihin komission toteuttamiin toimiin nähden. Unionin erityisrahastoille tehdään myös riippumaton ulkoinen tarkastus vuosittain.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

– EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

– EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

– EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

– EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

EU:n Bêkou-erityisrahasto

EU:n ensimmäinen monenvälinen erityisrahasto eli Bêkou-erityisrahasto (sangonkielinen sana ”bêkou” tarkoittaa toivoa) perustettiin 15. heinäkuuta 2014. Sen perustajina olivat komissio (jota edustivat kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto sekä Euroopan ulkosuhdehallinto) ja kolme EU:n jäsenvaltiota (Saksa, Ranska ja Alankomaat). Bêkou-erityisrahaston tavoitteena on edistää Keski-Afrikan tasavallan tilanteen vakauttamista ja maan jälleenrakentamista. Rahaston toimikausi on enintään 60 kuukautta. EU hyväksyi toukokuussa 2019 EU:n Bêkou-erityisrahaston toimikauden jatkamisen joulukuuhun 2020 asti, jolloin sen kokonaiskesto on 78 kuukautta.

Bêkou-erityisrahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komissio edustajista sekä tarkkailijoista. Hallitus hyväksyy erityisrahaston strategian ja tarkistaa sitä. Hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Toimintakomitea tarkistaa ja hyväksyy rahaston rahoittaman toiminnan täytäntöönpanon ja valvoo sitä. Lisäksi komitea hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamasta toiminnasta.

EU:n Bêkou-erityisrahaston tilinpäätös

Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavia toimia varten perustetun Euroopan unionin erityisrahaston eli Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan mukaan rahaston tilinpäätös muodostuu kahdesta osasta: 1) erityisrahaston johtajan vastuulla oleva vuotuinen rahoituskertomus ja 2) vuotuiset tilinpäätöslaskelmat, jotka on laatinut komission tilinpitäjä, joka on edellä mainitun artiklan nojalla myös erityisrahaston tilinpitäjä.

Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan tilinpäätöslaskelmat laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaisesti (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt). Nämä säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS).

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja, ja erityisrahaston johtaja ja tilinpitäjä toimittavat lopullisen tilinpäätöksen toimintakomitealle hyväksymistä varten (8 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan c alakohta).

Bêkou-erityisrahaston tilinpäätös konsolidoidaan Euroopan kehitysrahaston tilinpäätökseen.

Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat

Perustamisensa (heinäkuu 2014) jälkeen Bêkou-erityisrahasto on hyväksynyt 19 ohjelmaa ja saavuttanut yli 2,5 miljoonaa tuensaajaa. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa ja sen väestöä vuoden 2013 kriisin jälkeen. Bêkou-erityisrahasto pyrkii erityisesti varmistamaan peruspalvelujen (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto) saatavuuden, tukemaan talouden elpymistä ja työpaikkojen luomista sekä edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sovittelua.

Huolimatta demokraattisesti valitusta hallituksesta ja rauhansopimuksen allekirjoittamisesta helmikuussa 2019 turvallisuustilanne Keski-Afrikan tasavallassa on edelleen epävakaa. Tässä monitahoisessa ja hauraassa toimintaympäristössä Bêkou-erityisrahaston tarjoamat suhteelliset edut tulevat hyödynnettyä täysimääräisesti. Nämä ovat joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi Bêkou-erityisrahasto on edelleen ainoa väline, jolla parannetaan sekä väestön että valtion selviytymiskykyä aidolla hätäapua, kunnostustoimia ja kehitysyhteistyötä niveltävällä lähestymistavalla.

EU hyväksyi toukokuussa 2019 Keski-Afrikan tasavallan nykytilanteen vuoksi EU:n Bêkou-erityisrahaston toimikauden jatkamisen joulukuuhun 2020 asti, jolloin sen kokonaiskesto pidentyi 60 kuukaudesta 78 kuukauteen. Virallinen menettely, johon sisältyi Euroopan parlamentin ja neuvoston kuuleminen, aloitettiin 2018 erityisrahaston hallituksen virallisesta pyynnöstä.

Vuoden 2019 tärkeimpiä toimia olivat seuraavat:

·Bêkou-erityisrahasto hyväksyi toukokuussa rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen uuden monialaisen toimen, jolla tuetaan sosioekonomista elpymistä maan kaakkoisosassa, johon aiemmin ei ollut pääsyä. Toimella pyritään uudistamaan valtion ja väestön välinen yhteiskuntasopimus tukemalla talouden elpymistä, palauttamalla perusterveydenhuolto- sekä vesi- ja jätevesihuoltopalvelut, edistämällä vuoropuhelua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vahvistamalla paikallisviranomaisia ja valtiovallan läsnäolon palauttamista. Määrärahat: 18 miljoonaa EUR.

·Lokakuussa Bêkou-erityisrahasto hyväksyi ohjelman, jolla tuetaan yrittäjyyden edistämistä kaupunki- ja maaseutualueilla yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Lisäksi hyväksyttiin uusi teknisen avun ja viestinnän tukiväline. Bêkou-erityisrahasto lisäsi myös kolmen käynnissä olevan toimen määrärahoja. Nämä toimet koskevat terveydenhuoltoa (lisäys 21,76 miljoonaa euroa), sukupuolten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä (lisäys 0,5 miljoonaa euroa) ja sosioekonomista kuntouttamista (lisäys 0,78 miljoonaa euroa).

·Bêkou-erityisrahaston toimintakauden jatkamisen jälkeen hallituksen kokouksessa marraskuussa hyväksyttiin toimintastrategia vuosiksi 2019–2020. Siinä yksilöidään kolme laajaa toiminta-alaa, jotka ovat edelleen merkityksellisiä erityisrahaston kannalta: i) sosiaalialat (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto), ii) talouden selviytymiskykyä ja elpymistä edistävät toimet ja iii) tehostettu tuki valtiovallan läsnäolon palauttamiselle ja sovittelutoimille.

·Bêkou-erityisrahaston hankkeita leimasivat epävakaa turvallisuustilanne (paikalliset konfliktit Banguissa ja sisämaassa, ja niitä seuranneet suhteellisen vakaat kaudet), mutta myös tehokkaampi hallituksen, kumppaneiden ja humanitaarisen alan toimijoiden välinen koordinointi.

Erityisrahaston rahoittajien rahoitussitoumusten määrä oli vuoden 2019 lopussa lähes 296 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli näin 53 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2018. Näistä 295 miljoonasta eurosta 31 miljoonaa euroa on yhä varmentamatta.

Bêkou-erityisrahasto allekirjoitti 11 uutta sopimusta vuonna 2019, ja niiden kokonaisarvo oli yli 28 miljoonaa euroa. Sopimuksilla edistetään erityisrahaston ohjelmien täytäntöönpanoa terveydenhuollon, maaseudun selviytymiskyvyn, työpaikkojen luomisen, alueiden avaamisen ja sosioekonomisen elpymisen aloilla.

Lisäksi vuonna 2019 maksettiin yli 23 miljoonaa euroa aiempina vuosina suoritettujen maksujen lisäksi; Bêkou-erityisrahaston perustamisen jälkeen suoritettujen maksujen kokonaismäärä on nyt lähes 151 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

•Ennakkomaksut: 11 405 tuhannen euron vähennys, joka johtuu vuoden 2018 lopussa avoimina olleiden määrien kirjaamisesta kuluiksi vuonna 2019 ja maksettujen ennakkomaksujen vähentymisestä.

•Käteisvarat ja muut rahavarat: 3 506 tuhannen euron lisäys, joka johtuu lähinnä maksettujen ennakkomaksujen vähentymisestä.

TASE

			tuhatta euroa
	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut		3 273	3 443
		3 273	3 443
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut		18 312	29 546
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät		1 853	1 138
Käteisvarat ja muut rahavarat		17 432	13 926
		37 597	44 611
VARAT YHTEENSÄ		40 870	48 054

PITKÄAIKAISET VELAT
Rahoitusvelat		(29 727)	(42 737)
		(29 727)	(42 737)
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat		(10)	(918)
Menojäämät ja tuloennakot		(11 133)	(4 399)
		(11 143)	(5 317)
VELAT YHTEENSÄ		(40 870)	(48 054)

NETTOVARAT		–	–

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Jäsenten rahoitusosuudet		–	–
Kertynyt ylijäämä		–	–
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		–	–
NETTOVARAT		–	–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

			tuhatta euroa
	Liitetieto	2019	2018
TUOTOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
Tuotot rahoittajilta		48 343	33 682
Varojen takaisinperintä		68	–
		48 410	33 682
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot		(2)	1
		(2)	1
Tuotot yhteensä		48 408	33 683
KULUT
Toimintakulut		(47 620)	(32 825)
Muut kulut		(789)	(858)
Kulut yhteensä		(48 408)	(33 683)
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		–	–

RAHAVIRTALASKELMA

		tuhatta euroa
	2019	2018
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	11 405	(24 839)
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(715)	(261)
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	(13 010)	(1 982)
Velkojen lisäys/(väheneminen)	(908)	202
Menojäämien ja tuloennakkojen lisäys/(väheneminen)	6 734	863
NETTORAHAVIRTA	3 506	(26 017)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)	3 506	(26 017)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	13 926	39 943
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	17 432	13 926

EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2019

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

TAUSTATIETOA EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (jäljempänä ”unionin varainhoitoasetus”) 6 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

·Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

·Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

·Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa, vaan niiden on jollain tavoin täydennettävä tällaisia kanavia tai välineitä.

·Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Kullekin unionin erityisrahastolle perustetaan komission johtama hallitus, joka varmistaa rahoittajien oikeudenmukaisen edustuksen ja päättää varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu edustaja kustakin rahastoon osallistumattomasta jäsenvaltiosta tarkkailijana. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Unionin erityisrahastot perustetaan määräajaksi, joka määritellään niiden perustamista koskevissa sopimuksissa. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa unionin erityisrahaston hallituksen pyynnöstä ja komission julkaistua raportin jatkamisen perusteluista. Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto voi(vat) pyytää komissiota keskeyttämään maksut erityisrahastolle tai tarkistamaan perustamisasiakirjaa rahaston purkamiseksi.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

– EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

– EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

– EU:n Kolumbia-erityisrahasto; jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

EU:n Afrikka-hätärahasto

Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (EU:n Afrikka-hätärahasto) perustettiin 12. marraskuuta 2015 Vallettan muuttoliikehuippukokouksessa. Rahaston päätavoitteena on tukea kaikkia vakautta lisääviä näkökohtia, myötävaikuttaa muuttoliikkeen parempaan hallintaan ja puuttua epävakauden, pakkosiirtymisten ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Se pyrkii tähän erityisesti edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja kehitystä ja puuttumalla ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Afrikka-hätärahasto toimii pääasiassa kolmella maantieteellisillä alueella, jotka ovat Sahelin ja Tšad-järven alue, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka. Lisäksi rahaston hankkeita voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa myös rahaston tukikelpoisuusehdot täyttävien maiden naapurimaissa. Rahasto on määräaikainen, ja sen toimikausi päättyy 31. joulukuuta 2020. Rahaston tarkoituksena on toteuttaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia sen toiminta-alueilla oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Rahastoa hoidetaan Brysselistä käsin.

EU:n Afrikka-hätärahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komission edustajista. Lisäksi näissä elimissä on tarkkailijoina rahastoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden, tukikelpoisten valtioiden viranomaisten ja alueellisten järjestöjen edustajia.

Hallitus laatii erityisrahaston strategian ja tarkistaa sitä. Se kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätös

Vakauden lisäämistä sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemistä varten perustetun EU:n Afrikka-hätärahaston perustamisesta ja sen sisäisistä säännöistä tehdyn sopimuksen (rahaston perustamissopimus) 7 artiklan mukaan rahaston tilinpäätös muodostuu kahdesta osasta: 1) erityisrahaston johtajan vastuulla oleva vuotuinen rahoituskertomus ja 2) vuotuiset tilinpäätöslaskelmat, jotka on laatinut komission tilinpitäjä, joka on edellä mainitun artiklan nojalla myös erityisrahaston tilinpitäjä.

Rahaston perustamissopimuksen 8 artiklan mukaan tilinpäätöslaskelmat laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaisesti (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt). Nämä säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS).

Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat

Vuonna 2019 EU:n Afrikka-hätärahasto osoittautui jälleen kerran nopeaksi ja tehokkaaksi täytäntöönpanovälineeksi. Se helpotti poliittista vuoropuhelua Afrikan kumppanimaiden kanssa, sovelsi innovatiivisia lähestymistapoja ja tuotti konkreettisia tuloksia kolmella toiminta-alueellaan (Sahelin ja Tšad-järven alue, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka) yhdistämällä monien eri sidosryhmien rahoitusta ja asiantuntemusta.

Afrikka-hätärahasto vakiinnutti edelleen saavutuksiaan yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kehitysvirastojen, YK:n järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kumppanimaiden kanssa. Sen toimintakomiteat hyväksyivät kaikilla kolmella alueella 36 uutta ohjelmaa ja 16 korotusta, joiden arvo oli yhteensä 851 miljoonaa euroa 8 . Rahasto on näin hyväksynyt yhteensä 223 ohjelmaa, joiden kokonaismäärärahat ovat 4,4 miljardia euroa8. Täytäntöönpanokumppaneiden kanssa allekirjoitettiin vuonna 2019 uusia sopimuksia, joiden arvo oli yhteensä 951 miljoonaa euroa. Allekirjoitettujen sopimusten kokonaismäärä nousi näin 3,4 miljardiin euroon. Vuoden 2019 loppuun mennessä maksujen määrä oli saavuttanut noin 2 miljardia euroa.

Afrikka-hätärahasto jatkoi vuonna 2019 työtään kahden toisiinsa sidoksissa olevan tavoitteensa saavuttamiseksi: se pyrki sekä lisäämään vakautta että puuttumaan pakkomuuton ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueilla. Afrikka-hätärahasto jatkoi tasapainoisen lähestymistavan soveltamista vastatakseen sääntelemättömän muuttoliikkeen haasteisiin keskittyen EU:n ja Afrikan yhteistä etua koskeviin kysymyksiin. Näitä ovat muun muassa maahanmuuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta sekä tuki maahanmuuttajien vapaaehtoiselle paluulle ja kestävälle kotouttamiselle lähtömaahansa.

Viime vuoden aikana Afrikka-hätärahasto sai 486,6 miljoonan euron lisärahoitussitoumukset, joihin sisältyi 101 miljoonaa euroa EU:n jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta. Näin ollen Afrikka-hätärahaston saamien rahoitussitoumusten kokonaismäärä oli 31. joulukuuta 2019 lähes 4,7 miljardia euroa. Näistä sitoumuksista 590 miljoonaa euroa oli peräisin EU:n jäsenvaltioilta ja muilta avunantajilta (Norja ja Sveitsi).

Afrikka-hätärahasto on jatkanut tiivistä yhteistyötä useiden täytäntöönpanokumppaneiden (jäsenvaltioiden virastojen, YK:n ja kansainvälisten järjestöjen sekä paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen) kanssa samalla tavalla kuin vuonna 2018.

Afrikka-hätärahasto on myös alkanut panna täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 lopussa julkaisemassa erityiskertomuksessa esitettyjä suosituksia. Komissio on erityisesti lisännyt hätärahaston avoimuutta ja näyttöön perustuvaa lähestymistapaa muun muassa hyväksymällä riskinarviointikehyksen ja tarkistamalla alun perin vuonna 2016 hyväksyttyjä kaikkien kolmen alueen toimintakehyksiä.

Seuranta- ja oppimisjärjestelmä raportoi koko vuoden ajan Sahelin ja Tšad-järven sekä Afrikan sarven alueista ja osoitti hätärahaston tuottavan edelleen eri toiminta-aloilla konkreettisia tuloksia. Pohjois-Afrikan alue perusti seuranta- ja oppimiskehyksensä, jolla ohjataan hätärahaston toimia alueella ja varmistetaan vastuuvelvollisuus. Sen ensimmäinen raportti, joka julkaistiin syyskuussa 2019, on nyt saatavilla Afrikka-hätärahaston verkkosivustolla yhdessä kahta muuta aluetta koskevien seuranta- ja oppimisjärjestelmän raporttien kanssa.

Vuoden aikana Afrikka-hätärahaston väliarviointi eteni hyvin. Arviointiryhmä valitsi noin 50 tarkastettavaa ohjelmaa ja vieraili neljässä maassa kaikilla kolmella alueella (Senegal, Niger, Etiopia ja Marokko), ja kansalliset konsultit vierailivat Somaliassa ja Libyassa toteutettavissa hankkeissa ja keräsivät tietoa niistä. Väliarvioinnin loppuraportin on määrä valmistua huhtikuussa 2020.

Vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta on parannettu lisäämällä viestintää, ja tämä on tehty edelleen hauraassa toimintaympäristössä. Viestintää on lisätty päivittämällä säännöllisesti Afrikka-hätärahaston verkkosivustoa, julkaisemalla päivityksiä sosiaalisessa mediassa ja järjestämällä viestintätapahtumia, kuten kaksi valokuvanäyttelyä.

Sahelin ja Tšad-järven alueella oli edelleen humanitaarisia, kehitys-, ympäristö- ja turvallisuushaasteita, ja tilanne heikkeni erityisesti Malissa ja Burkina Fasossa. Tätä taustaa vasten Afrikka-hätärahasto on hyväksynyt uusia ohjelmia, joiden kokonaismäärärahat ovat 302,1 miljoonaa euroa8 ja joilla edistetään alueen vakauttamista. Ohjelmilla vahvistetaan humanitaarisen avun, kehityksen ja rauhan välistä yhteyttä. Yli 70 prosenttia hyväksytystä rahoituksesta edistää selviytymiskyvyn vahvistamista sekä hallinnon ja turvallisuuden parantamista alueella. Yli 20 prosentilla rahoituksesta edistetään edelleen Afrikka-hätärahaston ja IOM:n aloitetta ja hätäsiirtomekanismia, jolla tuetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia maahanmuuttajia ja pakolaisia vuoden 2020 loppuun asti. Loppuosalla rahoituksesta edistetään vihreitä työpaikkoja ja yrittäjyyttä.

Huolimatta myönteisestä poliittisesta kehityksestä, kuten Etiopian ja Eritrean keskinäisestä lähentymisestä ja siirtymävaiheen siviilihallinnon perustamisesta Sudaniin, Afrikan sarven alueella on edelleen useita (muun muassa poliittisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia) haasteita. Elinolot ovat edelleen erittäin huonot, ja kestävien ratkaisujen löytäminen pakolaisten ja siirtymään joutuneiden ihmisten auttamiseksi on yhä etusijalla. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi Afrikka-hätärahasto on hyväksynyt uusia ohjelmia, joiden arvo on yhteensä 324,4 miljoonaa euroa8. Ohjelmista annetaan lisätukea kaikkein haavoittuvimmille väestöryhmille, kuten pakolaisille ja sisäisesti siirtymään joutuneille henkilöille. Niillä edistetään poliittista ja taloudellista vakautta ja parannetaan muuttoliikkeen hallintaa. Afrikka-hätärahasto on hyväksynyt erityisesti viisi uutta ohjelmaa, joista tarjotaan lisätukea pakolaisia koskevan Global Compact ‑aloitteen täytäntöönpanolle alueella.

Pohjois-Afrikan alueella kohdattiin haasteita, jotka edellyttivät kattavia EU:n toimia ihmishenkien pelastamiseksi, haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelemiseksi, vastaanottavien yhteisöjen tukemiseksi ja turvallisten liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Tämän seurauksena Afrikka-hätärahasto hyväksyi vuonna 2019 uusia toimia, korotukset mukaan luettuna, yhteensä 224,8 miljoonan euron8 arvosta. Neljällä näistä ohjelmista annetaan Libyalle lisätukea

I.suojelutoimien vahvistamiseksi;

II.sosiaalisen infrastruktuurin parantamiseksi edelleen;

III.yhteisöjen vakauttamistoimien jatkamiseksi;

IV.paikallisen väestön ja muuttajien selviytymiskyvyn parantamiseksi;

V.Libyaan juuttuneiden muuttajien vapaaehtoisen humanitaarisen paluun tukemiseksi. Merkittävällä budjettitukiohjelmalla tuetaan Marokon toimia rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi.

Lisäksi neljällä alueellisella ohjelmalla vahvistetaan apua tarvitsevien henkilöiden selviytymiskykyä, tuetaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, edistetään maahanmuuttajien investointeja lähtömaihin ja helpotetaan edelleen työvoiman liikkuvuutta laillisen maahanmuuton edistämiseksi. Lisäksi hyväksyttiin teknisen yhteistyön välineen määrärahojen korotus.

Taseessa Afrikka-hätärahaston toiminnan lisääntymisen eli 188 uuden allekirjoitetun sopimuksen vaikutus on näkyvin ennakkomaksuissa, jotka lisääntyivät 157 912 tuhatta euroa näiden uusien sopimusten perusteella maksettujen ennakkomaksujen vuoksi. Tuotto- ja kululaskelmassa uudet toimet vaikuttivat eniten toimintakuluihin, jotka lisääntyivät 201 322 tuhatta euroa Samalla rahoittajilta saadut tuotot ovat lisääntyneet merkittävästi (206 775 tuhannen euron lisäys vuodesta 2018) menojen kasvun kattamiseksi.

TASE

			tuhatta euroa
	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut		48 539	34 144
		48 539	34 144
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut		418 569	273 214
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät		18 471	16 656
Käteisvarat ja muut rahavarat		26 915	146 864
		463 955	436 734
VARAT YHTEENSÄ		512 495	470 878

PITKÄAIKAISET VELAT
Rahoitusvelat		(384 411)	(369 999)
		(384 411)	(369 999)
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat		(25 969)	(12 733)
Menojäämät ja tuloennakot		(102 114)	(88 146)
		(128 083)	(100 879)
VELAT YHTEENSÄ		(512 495)	(470 878)

NETTOVARAT		–	–

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Jäsenten rahoitusosuudet		–	–
Kertynyt ylijäämä		–	–
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		–	–
NETTOVARAT		–	–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

			tuhatta euroa
	Liitetieto	2019	2018
TUOTOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
Varojen takaisinperintä		467	–
Tuotot rahoittajilta		774 090	576 802
		774 557	576 802
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot		(7)	2
Muut vaihtoon perustuvista transaktioista saadut tuotot		1 855	5
		1 848	6
Tuotot yhteensä		776 405	576 808
KULUT
Toimintakulut		(755 904)	(561 761)
Rahoituskulut		(9)	–
Muut kulut		(20 492)	(15 047)
Kulut yhteensä		(776 405)	(576 808)
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		–	–

RAHAVIRTALASKELMA

		tuhatta euroa
	2019	2018
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–
Toiminnan rahavirta
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(159 750)	(57 110)
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(1 815)	(13 636)
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	14 412	(26 713)
Velkojen lisäys/(väheneminen)	13 236	12 207
Menojäämien ja tuloennakkojen lisäys/(väheneminen)	13 968	69 546
NETTORAHAVIRTA	(119 949)	(15 706)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)	(119 949)	(15 706)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	146 864	162 571
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	26 915	146 864

EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

KONSOLIDOITU TASE

		milj. euroa
	31.12.2019	31.12.2018
PITKÄAIKAISET VARAT
Rahoitusvarat	36	–
Ennakkomaksut	962	924
	998	924
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	1 725	1 751
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät	143	156
Käteisvarat ja muut rahavarat	1 223	548
	3 092	2 455
VARAT YHTEENSÄ	4 090	3 379

PITKÄAIKAISET VELAT
Rahoitusvelat	(167)	(229)
	(167)	(229)
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat	(542)	(255)
Menojäämät ja tuloennakot	(1 432)	(1 374)
	(1 974)	(1 629)
VELAT YHTEENSÄ	(2 141)	(1 857)

NETTOVARAT	1 948	1 521

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Käyvän arvon rahasto	(2)	–
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t	54 809	50 423
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos	(51 155)	(47 037)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(3 956)	(4 118)
NETTOVARAT	1 948	1 521

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

		milj. euroa
	2019	2018
TUOTOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
Takaisinperintä	28	4
Tuotot erityisrahastoihin osoitetusta rahoituksesta	287	303
	316	307
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot	7	10
Muut tuotot	41	46
	48	57
Tuotot yhteensä	364	364
KULUT
Tukivälineet	(3 220)	(3 747)
Erityisrahastojen toteuttamat menot	(804)	(595)
Yhteisrahoituskulut	(14)	17
Rahoituskulut	(1)	7
Muut kulut	(282)	(164)
Kulut yhteensä	(4 320)	(4 482)

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(3 956)	(4 118)

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

		milj. euroa
	2019	2018
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(3 956)	(4 118)
Toiminnan rahavirta
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet	4 385	4 250
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(12)	(317)
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	13	(60)
Varausten lisäys/(väheneminen)	–	(4)
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	(62)	(63)
Velkojen lisäys/(väheneminen)	288	(309)
Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)	58	618
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	(2)	–
Investointien rahavirta
Myytävissä olevien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(36)	–

NETTORAHAVIRTA	676	(2)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)	676	(2)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	548	550
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	1 223	548

KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

							milj. euroa
	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Käyvän arvon rahasto (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2017	73 264	27 090	46 173	(47 037)	2 252	–	1 389
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 250)	4 250	–	–		4 250
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–	(4 118)	–		(4 118)
SALDO 31.12.2018	73 264	22 840	50 423	(51 155)	2 252	–	1 521
Käyvän arvon muutokset						(2)	(2)
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 385)	4 385				4 385
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(3 956)			(3 956)
SALDO 31.12.2019	73 264	18 455	54 809	(55 111)	2 252	(2)	1 948

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

JOHDANTO

1.Aiemmat EKR:t

Koska 6. EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja 7. EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin 9. EKR:n yhteydessä.

Jotta varainhoitovuoden 2019 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty 8. EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat.

Sellaiset jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat, jotka ovat peräisin aiemmista kehitysrahastoista, on 9. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirretty 9. EKR:oon ja sidottu sen voimassaoloaikana 9. EKR:n varoina.

Komissio toteutti vuonna 2019 erillisen toimen päättääkseen viimeiset 8. EKR:n jäljellä olevat hankkeet. Loppuselvitys 8. EKR:n rahoituksen toteutumisesta on saatavilla tämän vuoden 2019 tilinpäätöksen yhteydessä. Komissio pyrkii jatkamaan tätä työtään päättämällä 9. EKR:n hankkeet vuoden 2020 lopussa.

2.11. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta on tämän jälkeen muutettu kahdesti, ensin 25. kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella ja tämän jälkeen 22. kesäkuuta 2010 Ouagadougoussa allekirjoitetulla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät elokuussa 2013, tuli voimaan maaliskuussa 2015.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan kolmannella kaudella (2014–2020) 11. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 30 506 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

·AKT-valtioille on osoitettu 29 089 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan d alakohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 27 955 miljoonaa euroa.

·Merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 359,5 miljoonaa euroa

·Komissiolle on osoitettu 1 052,5 miljoonaa euroa 11. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

– Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat 31.12.2019

Yhdeksännen EKR:n ja aikaisempien EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirretään 10. EKR:n suoritusvaraukseen Stabex-varoja lukuun ottamatta.

Kymmenennen EKR:n hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirretään 11. EKR:n suoritusvaraukseen.

Kaikki aiempien EKR:jen purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin vuonna 2019 kyseisten rahastojen vastaaviin varauksiin.

Kymmenennestä EKR:sta vapautetuista varoista on siirretty 11. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan ja 15. huhtikuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (2019/640) mukaisesti osa täydentämään Afrikan rauhanrahaston varoja. Tämä kauden 2019–2020 varoja täydentävä summa on enintään 445 860 000 euroa, josta 14 860 000 euroa on osoitettu tukimenoja varten.

milj. euroa

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat yhteensä 31.12.2019
Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä (8. ja 9. EKR:sta vapautetut varat)	197,3
Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä (10. EKR:sta vapautetut varat)	142,6
Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat yhteensä 31.12.2019	339,9

Kymmenenteen ja yhdenteentoista EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä 275,2 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 258,4 miljoonan euron saatuja maksusuorituksia vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31. joulukuuta 2019 on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. euroa

	Maksusitoumusmäärärahat	Maksumäärärahat
Yhteisrahoitus – A-määrärahat	230,8	214,4
Yhteisrahoitus – AKT-valtioiden sisäinen	36,2	36,2
Yhteisrahoitus – Hallintomenot	8,3	7,8
	275,2	258,4

Seuraavat taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.
Tilanne välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

Taulukko 1.1

8. EKR
MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2019
ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

						(miljoonaa euroa)
VÄLINE		ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT	VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2018	VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2019	Huom.	NYKYISET MÄÄRÄRAHAT
	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	47			47
AKT	Rakennesopeutus	–	18			18
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	–	29			29
AKT
	VÄLISUMMA AKT	–	47			47

	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	12 967	(3 332)	(1)	*1	9 635
AKT	Pakolaisapu	120	(20)			100
	Hätäapu (Lomé)	140	(4)			136
	Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat (Lomé)	–	1 060			1 060
	Korkotuet	370	(301)			69
	Riskipääoma	1 000	12			1 012
	Stabex	1 800	(1 077)			723
	Rakennesopeutus	1 400	79	–		1 479
	Sysmin	575	(474)			101
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	7 562	(2 640)	(1)		4 921
	Korkotulojen käyttö	–	35			35
	Cotonou
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	650			650
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	417			417
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	233			233
	Korot ja muut tulot	–	–			–
AKT
	VÄLISUMMA AKT	12 967	(2 681)	(1)	*1	10 285

	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	46			46
MMA	Korkotuet	–	1			1
	Riskipääoma	–	6			6
	Stabex	–	1			1
	Sysmin	–	2			2
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	–	35			35
MMA
	VÄLISUMMA MMA	–	46			46

	8. EKR YHTEENSÄ	12 967	(2 588)	(1)	*1	10 378

*1 Vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

Taulukko 1.2

9. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2019

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

						(miljoonaa euroa)
VÄLINE		ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT	VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2018	VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2019	Huom.	NYKYISET MÄÄRÄRAHAT
	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	–			–
AKT	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	–	–			–
	Cotonou
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	50			50
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	44			44
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	6			6
AKT
	VÄLISUMMA AKT	–	50			50

	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	667	–	*1	667
AKT	Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	–	20			20
	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	–	647	–	*1	647
	Cotonou
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	8 919	5 464	(41)	*1	14 342
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	5 318	3 246	(10)	*1	8 554
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	2 108	(905)	–	*1	1 203
	CDE, CTA ja edustajakokous	164	(10)			154
	Täytäntöönpanomenot	125	52	(1)	*1	177
	Korot ja muut tulot	–	63			63
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	300	2 289	(5)	*1	2 584
	Rauhanrahasto	–	353			353
	Alueelliset määrärahat	904	(145)	(11)	*1	749
	Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)	–	105			105
	Erityismääräraha (Etelä-Sudan)	–	267		*3	267
	Erityismääräraha (Sudan)	–	110		*2	110
	Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon	–	39	(15)	*4	24
AKT
	VÄLISUMMA AKT	8 919	6 131	(42)	1 4	15 009

	Lomé
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	3			3
MMA	Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	–	–			–
	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	–	3			3
	Cotonou
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	287	(1)	*1	286
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	237	–	*1	236
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	4			4
	Alueelliset määrärahat	–	45	–	*1	45
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	–	1			1
MMA
	VÄLISUMMA MMA	–	290	(1)	*1	289

	9. EKR yhteensä	8 919	6 471	(42)	1 4	15 348

*1 Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

*2 Neuvoston päätöksellä 2010/406/EU lisättiin 150 miljoonaa euroa Sudania varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä (summasta 147 miljoonaa euroa osoitettiin Sudanin erityismäärärahoihin ja 3 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoihin).

*3 Neuvoston päätöksellä 2011/315/EU lisättiin 200 miljoonaa euroa Sudania varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä (summasta 194 miljoonaa euroa osoitettiin Etelä-Sudanin erityismäärärahoihin ja 6 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoihin).

*4 Kaikki vapaaehtoisen rahoitusosuuden vähennykset ovat palautuksia rahoittajille.

Taulukko 1.3

10. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2019

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

						(miljoonaa euroa)
VÄLINE		ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT	VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2018	VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2019	Huom.	NYKYISET MÄÄRÄRAHAT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	66	(1)	*2	65
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	57	(1)	*2	56
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	9			9
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–	–			–
AKT
	VÄLISUMMA AKT	–	66	(1)	*2	65

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	20 896	(19)	213	2 4	20 891
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	12 865	(169)	*2	12 696
	A-määrärahojen varanto	13 500	(13 500)			–
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	1 991	(9)	*2	1 983
	B-määrärahojen varanto	1 800	(1 800)			–
	Täytäntöönpanomenot	430	15	15	*4	460
	Institutionaaliset menot ja tukimenot	–	230	(5)	*2	226
	Korot ja muut tulot	–	85	(14)	*2	71
	AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto	2 700	(2 700)			–
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–	–	–	*2	–
	Maa- ja alueohjelmien varanto	683	(683)			–
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	–	131	40	*1	171
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	–	1 868	(13)	*2	1 855
	Rauhanrahasto	–	1 119	408	*4	1 527
	Alueelliset määrärahat	–	1 942	(40)	*2	1 902
	Alueellisten määrärahojen varanto	1 783	(1 783)			–
	Yhteisrahoitus	–	204	(2)	*3	203
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	187	(2)	*3	185
	Täytäntöönpanomenot	–	5	–	*3	5
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	–	12			12
	Rauhanrahasto	–	1			1
AKT
	VÄLISUMMA AKT	20 896	186	211	2 4	21 093

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	275	(4)	*2	271
MMA	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	190	(4)	*2	187
	A-määrärahojen varanto	–	–			–
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	15	–	*2	15
	B-määrärahojen varanto	–	–			–
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–	–			–
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	–	25	1	*1	26
	Alueelliset määrärahat	–	40	(1)	*2	39
	Alueellisten määrärahojen varanto	–	–			–
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	–	5	–	*2	5
MMA
	VÄLISUMMA MMA	–	275	(4)	*2	271

	10. EKR YHTEENSÄ	20 896	527	206	2 4	21 430

*1 Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n purettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen siirrot 10. EKR:n suoritusvaraukseen.

*2 Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

*3 Yhteisrahoituksesta on esitetty ainoastaan maksusitoumusmäärärahoja koskevat tiedot.

* 4 Neuvoston päätöksellä 2017/xxx/EU lisättiin xxx miljoonaa euroa Afrikan rauhanrahastoa varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä.

Taulukko 1.4

11. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2019

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

						(miljoonaa euroa)
VÄLINE		ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT	VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2018	VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2019	Huom.	NYKYISET MÄÄRÄRAHAT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	82			82
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	65			65
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	17			17
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–	–			–
AKT
	VÄLISUMMA AKT	–	82			82

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	29 008	253	(179)		29 081
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	15 354	213		15 567
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	700	139		838
	B-määrärahojen varanto	–	–			–
	Täytäntöönpanomenot	1 053	–			1 053
	Institutionaaliset menot ja tukimenot	–	246	(49)		197
	Korot ja muut tulot	–	16	2		18
	AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto	3 590	(3 521)	(42)		27
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–	–			–
	Maa- ja alueohjelmien varanto	24 365	(23 095)	(731)		540
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	–	311	(181)	*1	130
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	–	2 700	91		2 791
	Rauhanrahasto	–	1 000			1 000
	Alueelliset määrärahat	–	6 541	379		6 920
	Yhteisrahoitus	–	38	35	*2	73
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	23	19	*2	42
	Täytäntöönpanomenot	–	2	1	*2	3
	Rauhanrahasto	–	11	13	*2	24
	Alueelliset määrärahat	–	2	2	*2	4
	Komission sisäinen palvelutasosopimus	–	1			1
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	1			1
AKT
	VÄLISUMMA AKT	29 008	291			29 155

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	350	5		355
MMA	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	196			196
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	8			8
	Maa- ja alueohjelmien varanto	–	49	(18)		32
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	–	7	5	*1	12
	Alueelliset määrärahat	–	81	18		99
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	–	9			9
	Yhteisrahoitus	–	–			–
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	–			–
	Komission sisäinen palvelutasosopimus	–	–			–
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	–			–
MMA
	VÄLISUMMA MMA	–	350			355

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	–	17			17
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	10			10
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	–	7			7

	VÄLISUMMA	–	17			17

	11. EKR YHTEENSÄ	29 008	740	(139)		29 608

*1 Kymmenennen EKR:n purettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen siirrot 10. EKR:n suoritusvaraukseen.

*2 Yhteisrahoituksesta on esitetty ainoastaan maksusitoumusmäärärahoja koskevat tiedot.

Taulukko 2.1

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

VÄLIRAPORTTI

					(miljoonaa euroa)
		EKR
	MÄÄRÄRAHAT	8	9	10	11	YHTEENSÄ
Lomé	Satunnaiset tulot	35				35
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	4 985				4 985
	Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä	4 707				4 707
	Siirrot muista rahastoista		670			670
	VÄLISUMMA: JÄSENVALTIOIDEN VARSINAISET RAHOITUSOSUUDET	9 728	670			10 398

Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	417	8 835	12 939	15 838	38 029
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	233	1 213	2 006	870	4 322
	Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely				–	–
	CDE, CTA ja edustajakokous		154			154
	Maakohtaisten määrärahojen varanto			–	–	–
	Täytäntöönpanomenot ja korkotulot	–	240	535	1 079	1 855
	AKT-valtioiden väliset määrärahat		2 937	3 608	3 988	10 534
	AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto			–	27	27
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex			–	–	–
	Maa- ja alueohjelmien varanto			–	571	571
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä			197	142	340
	Alueelliset määrärahat		793	1 941	7 018	9 752
	Alueellisten määrärahojen varanto			–		–
	Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)		105			105
	Erityismääräraha (Etelä-Sudan)		267			267
	Erityismääräraha (Sudan)		110			110
	Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon		24			24
	VÄLISUMMA: JÄSENVALTIOIDEN VARSINAISET RAHOITUSOSUUDET	650	14 678	21 227	29 535	66 089

	A-määrärahat – kansalliset määrärahat				1	1
	VÄLISUMMA: KOMISSION SISÄINEN PALVELUTASOSOPIMUS				1	1

	A-määrärahat – kansalliset määrärahat			185	42	227
	Täytäntöönpanomenot ja korkotulot			5	3	8
	AKT-valtioiden väliset määrärahat			12	24	36
	Alueelliset määrärahat				4	4
	VÄLISUMMA: YHTEISRAHOITUS			203	73	275

	YHTEENSÄ	10 378	15 348	21 430	29 608	76 764

Päätökset		Kertynyt kokonaismäärä			Kumulatiiviset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät
	EKR	Tilanne 31.12.2019	Maksat-tamatta olevat määrät	% määrärahoista	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
	8	10 375	1	100 %	10 786	(42)	(45)	(60)	(64)	(98)	(63)	(12)	(13)	(9)	(4)	(2)
	9	15 335	134	100 %	16 633	(54)	(116)	(9)	(297)	(72)	(381)	(170)	(104)	(38)	(33)	(22)
	10	21 088	1 803	98 %	4 766	3 501	2 349	3 118	3 524	4 131	(95)	(156)	(80)	(5)	(147)	183
	11	26 511	13 959	90 %							1 160	5 372	6 688	5 807	4 332	3 153
Yhteensä		73 309	15 896		32 185	3 405	2 187	3 049	3 163	3 961	621	5 034	6 491	5 754	4 147	3 311
Määrärahat (päätös-valta siirretty)		Kertynyt kokonaismäärä			Kumulatiiviset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät
	EKR	Tilanne 31.12.2019	Maksamat-ta olevat määrät	% määrärahoista	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
	8	10 374	–	100 %	10 541	(42)	8	(13)	(46)	(11)	(37)	(16)	(6)	(3)	–	(1)
	9	15 302	100	100 %	14 209	997	476	9	(187)	(96)	(1)	(52)	(46)	(20)	16	(4)
	10	20 310	1 025	95 %	130	3 184	2 820	2 514	3 460	3 457	2 687	783	541	550	236	(51)
	11	21 697	9 144	73 %							731	3 293	3 745	5 684	4 687	3 557
Yhteensä		67 683	10 269		24 881	4 140	3 304	2 509	3 226	3 350	3 380	4 008	4 234	6 211	4 940	3 501
Maksut		Kertynyt kokonaismäärä			Kumulatiiviset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät	Vuotuiset määrät
	EKR	Tilanne 31.12.2019		% määrärahoista	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
	8	10 374		100 %	9 930	152	158	90	15	18	16	(3)	–	(1)	–	–
	9	15 201		99 %	10 011	1 806	1 304	906	539	231	145	43	68	111	23	14
	10	19 285		90 %	90	1 111	1 772	1 879	2 655	2 718	2 760	2 024	1 466	1 277	1 076	456
	11	12 553		42 %							595	1 024	1 816	2 770	2 970	3 377
Yhteensä		57 414			20 031	3 069	3 233	2 874	3 209	2 967	3 516	3 088	3 350	4 158	4 069	3 847

Taulukko 2.2

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

TUEN LUOKITTELU

								(miljoonaa euroa)
			EKR
			8	%	9	%	10		%	11	%	YHTEEN-SÄ	%
						(1)			(1)		(1)		(1)
Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	Lomé	Satunnaiset tulot
		Määrärahat	35									35
		Päätökset	35	100 %								35	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	35	100 %								35	100 %
		Maksut	35	100 %								35	100 %
		Maa- ja alueohjelmat yhteensä
		Määrärahat	4 985									4 985
		Päätökset	4 985	100 %								4 985	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	4 985	100 %								4 985	100 %
		Maksut	4 985	100 %								4 985	100 %
		Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä
		Määrärahat	4 707									4 707
		Päätökset	4 706	100 %								4 706	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	4 706	100 %								4 706	100 %
		Maksut	4 706	100 %								4 706	100 %
		Siirrot muista rahastoista
		Määrärahat			670							670
		Päätökset			670	100 %						670	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			670	100 %						670	100 %
		Maksut			670	100 %						670	100 %
		Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat
		Määrärahat	417		8 835		12 939			15 838		38 029
		Päätökset	417	100 %	8 834	100 %	12 837		99 %	14 456	91 %	36 545	96 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	417	100 %	8 822	100 %	12 621		98 %	11 325	72 %	33 186	87 %
		Maksut	417	100 %	8 800	100 %	12 011		93 %	6 248	39 %	27 477	72 %
		B-määrärahat – kansalliset määrärahat
		Määrärahat	233		1 213		2 006			870		4 322
		Päätökset	231	99 %	1 213	100 %	2 005		100 %	853	98 %	4 301	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	231	99 %	1 209	100 %	1 984		99 %	734	84 %	4 158	96 %
		Maksut	231	99 %	1 203	99 %	1 964		98 %	644	74 %	4 042	94 %
		Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely
		Määrärahat								–		–
		Päätökset
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)
		Maksut
		CDE, CTA ja edustajakokous
		Määrärahat			154							154
		Päätökset			154	100 %						154	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			154	100 %						154	100 %
		Maksut			154	100 %						154	100 %
		Täytäntöönpanomenot ja korkotulot
		Määrärahat	–		240		535			1 079		1 855
		Päätökset			240	100 %	514		96 %	871	81 %	1 625	88 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			240	100 %	512		96 %	836	77 %	1 588	86 %
		Maksut			240	100 %	512		96 %	779	72 %	1 531	83 %
		AKT-valtioiden väliset määrärahat
		Määrärahat			2 937		3 608			3 988		10 534
		Päätökset			2 931	100 %	3 600		100 %	3 524	88 %	10 054	95 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			2 924	100 %	3 139		87 %	3 020	76 %	9 083	86 %
		Maksut			2 920	99 %	2 973		82 %	2 256	57 %	8 149	77 %
		Alueelliset määrärahat
		Määrärahat			793		1 941			7 018		9 752
		Päätökset			792	100 %	1 935		100 %	6 748	96 %	9 475	97 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			786	99 %	1 863		96 %	5 724	82 %	8 373	86 %
		Maksut			777	98 %	1 658		85 %	2 604	37 %	5 040	52 %
		Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)
		Määrärahat			105							105
		Päätökset			105	100 %						105	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			105	100 %						105	100 %
		Maksut			105	100 %						105	100 %
		Erityismääräraha (Etelä-Sudan)
		Määrärahat			267							267
		Päätökset			266	100 %						266	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			263	99 %						263	99 %
		Maksut			208	78 %						208	78 %
		Erityismääräraha (Sudan)
		Määrärahat			110							110
		Päätökset			107	97 %						107	97 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			105	95 %						105	95 %
		Maksut			101	91 %						101	91 %
		Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon
		Määrärahat			24							24
		Päätökset			24	100 %						24	100 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)			24	100 %						24	100 %
		Maksut			24	100 %						24	100 %
		Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

Yhteisrahoitus		A-määrärahat – kansalliset määrärahat
		Määrärahat					185			42		227
		Päätökset					181		98 %	31	75 %	212	94 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)					177		96 %	31	75 %	208	92 %
		Maksut					152		82 %	2	5 %	154	68 %
		Täytäntöönpanomenot ja korkotulot
		Määrärahat					5			3		8
		Päätökset					5		100 %	3	86 %	8	95 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)					3		65 %	1	24 %	4	49 %
		Maksut					3		51 %	–	1 %	3	31 %
		AKT-valtioiden väliset määrärahat
		Määrärahat					12			24		36
		Päätökset					11		92 %	23	95 %	34	94 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)					11		91 %	22	93 %	33	92 %
		Maksut					11		91 %	17	73 %	29	79 %
		Alueelliset määrärahat
		Määrärahat								4		4
		Päätökset								2	50 %	2	50 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)								2	50 %	2	50 %
		Maksut								2	50 %	2	50 %
		Yhteisrahoitus

Komission sisäinen palvelutasosopimus		A-määrärahat – kansalliset määrärahat
		Määrärahat								1		1
		Päätökset								1	71 %	1	71 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)								1	52 %	1	52 %
		Maksut								1	52 %	1	52 %
		Komission sisäinen palvelutasosopimus


	Määrärahat		8	%	9	%	10		%	11	%	YHTEEN-SÄ	%
						(1)			(1)		(1)		(1)
Käytettävissä olevat varannot	Cotonou	Maakohtaisten määrärahojen varanto					–			–		–
		AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto					–			27		27
		Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex					–			–		–
		Maa- ja alueohjelmien varanto					–			571		571
		Alueellisten määrärahojen varanto					–					–
		Käytettävissä olevat varannot

Suoritusvaraus, ei käytettävissä		Suoritusvaraus, ei käytettävissä					197			142		340
		Suoritusvaraus, ei käytettävissä


			8	%	9	%	10		%	11	%	YHTEEN-SÄ	%
						(1)			(1)		(1)		(1)
		Määrärahat	10 378		15 348		21 630			29 608		76 964
		Päätökset	10 375	100 %	15 335	100 %	21 088		97 %	26 511	90 %	73 309	95 %
		Määrärahat (päätösvalta siirretty)	10 374	100 %	15 302	100 %	20 310		94 %	21 697	73 %	67 683	88 %
		Maksut	10 374	100 %	15 201	99 %	19 285		89 %	12 553	42 %	57 414	75 %
		YHTEENSÄ: KAIKKI MÄÄRÄRAHAT

(1) % määrärahoista

Taulukko 2.3

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 8. EKR

										(miljoonaa euroa)
		MÄÄRÄRAHAT	PÄÄTÖKSET			MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)			MAKSUT
			KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%
		(1)	(2)		(2): (1)	(3)		(3): (2)	(4)		(4): (3)

	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	29	29		100 %	29		100 %	29		100 %
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMAT YHTEENSÄ	29	29		100 %	29		100 %	29		100 %
	Rakennesopeutus	18	18		100 %	18		100 %	18		100 %
	VÄLISUMMA: MUU KUIN OHJELMOITAVA APU YHTEENSÄ	18	18		100 %	18		100 %	18		100 %

	AKT YHTEENSÄ	47	47		100 %	47		100 %	47		100 %


	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Korkotulojen käyttö	35	35		100 %	35		100 %	35		100 %
	VÄLISUMMA: SATUNNAISET TULOT	35	35		100 %	35		100 %	35		100 %
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	4 921	4 921	–	100 %	4 921	–	100 %	4 921	–	100 %
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMAT YHTEENSÄ	4 921	4 921	–	100 %	4 921	–	100 %	4 921	–	100 %
	Pakolaisapu	100	100		100 %	100		100 %	100		100 %
	Hätäapu (Lomé)	136	136		100 %	136		100 %	136		100 %
	Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat (Lomé)	1 060	1 060		100 %	1 060		100 %	1 060		100 %
	Korkotuet	69	69	–	100 %	68		100 %	68		100 %
	Riskipääoma	1 012	1 012		100 %	1 012		100 %	1 012		100 %
	Stabex	723	722	–	100 %	722		100 %	722		100 %
	Rakennesopeutus	1 479	1 479		100 %	1 479		100 %	1 479		100 %
	Sysmin	101	101		100 %	101		100 %	101		100 %
	VÄLISUMMA: MUU KUIN OHJELMOITAVA APU YHTEENSÄ	4 679	4 678	–	100 %	4 677		100 %	4 677		100 %

	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	417	417	–	100 %	417	–	100 %	417		100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	417	417	–	100 %	417	–	100 %	417		100 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	233
	Vientitulojen vaihtelun kompensaatio		231	(2)		231	–	100 %	231		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	233	231	(2)	99 %	231	–	100 %	231		100 %
	Korot ja muut tulot	–
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	–

	AKT YHTEENSÄ (A)	10 285	10 282	(2)	100 %	10 282	(1)	100 %	10 282	–	100 %


	MMA
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	35	35		100 %	35		100 %	35		100 %
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMAT YHTEENSÄ	35	35		100 %	35		100 %	35		100 %
	Korkotuet	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	Riskipääoma	6	6		100 %	6		100 %	6		100 %
	Stabex	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	Sysmin	2	2		100 %	2		100 %	2		100 %
	VÄLISUMMA: MUU KUIN OHJELMOITAVA APU YHTEENSÄ	10	10		100 %	10		100 %	10		100 %

	MMA YHTEENSÄ	46	46		100 %	46		100 %	46		100 %

	YHTEENSÄ: AKT + MMA (A + B)	10 378	10 375	(2)	100 %	10 374	(1)	100 %	10 374	–	100 %

Taulukko 2.4

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 9. EKR

										(miljoonaa euroa)
		MÄÄRÄRAHAT	PÄÄTÖKSET			MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)			MAKSUT
			KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%
		(1)	(2)		(2): (1)	(3)		(3): (2)	(4)		(4): (3)

	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	–	–		100 %	–		100 %	–		100 %
	VÄLISUMMA: SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA	–	–		100 %	–		100 %	–		100 %

	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	44	44		100 %	44		100 %	44		100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	44	44		100 %	44		100 %	44		100 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	6
	Hätäapu		6			6		100 %	6		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	6	6		100 %	6		100 %	6		100 %

	YHTEENSÄ: AKT	50	50		100 %	50		100 %	50		100 %


	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	20	20		100 %	20		100 %	20		100 %
	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	647	647	–	100 %	646	(1)	100 %	646	–	100 %
	VÄLISUMMA: SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA	667	667	–	100 %	667	(1)	100 %	667	–	100 %

	AKT
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	8 554	8 553	(3)	100 %	8 543	(3)	100 %	8 521	1	100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	8 554	8 553	(3)	100 %	8 543	(3)	100 %	8 521	1	100 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	1 203
	Vientitulojen vaihtelun kompensaatio		148			148		100 %	148		100 %
	Hätäapu		1 044	–		1 040	–	100 %	1 034	–	99 %
	Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat		11			11		100 %	11		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	1 203	1 203	–	100 %	1 199	–	100 %	1 193	–	100 %
	CDE, CTA ja edustajakokous	154	154		100 %	154		100 %	154		100 %
	VÄLISUMMA: CDE, CTA JA EDUSTAJAKOKOUS	154	154		100 %	154		100 %	154		100 %
	Täytäntöönpanomenot	177	177		100 %	177		100 %	177		100 %
	Korot ja muut tulot	63	63		100 %	63		100 %	63		100 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	239	239		100 %	239		100 %	239		100 %
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	2 584	2 578	(9)	100 %	2 571	(7)	100 %	2 567	(1)	100 %
	Rauhanrahasto	353	353		100 %	353		100 %	353		100 %
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT	2 937	2 931	(9)	100 %	2 924	(7)	100 %	2 920	(1)	100 %
	Alueelliset määrärahat	749	748	(8)	100 %	741	(4)	99 %	732	4	99 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	749	748	(8)	100 %	741	(4)	99 %	732	4	99 %
	Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)	105	105		100 %	105		100 %	105		100 %
	VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA)	105	105		100 %	105		100 %	105		100 %
	Erityismääräraha (Etelä-Sudan)	267	266	(1)	100 %	263	10	99 %	208	8	79 %
	VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (ETELÄ-SUDAN)	267	266	(1)	100 %	263	10	99 %	208	8	79 %
	Erityismääräraha (Sudan)	110	107	–	97 %	105	(1)	98 %	101	3	96 %
	VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (SUDAN)	110	107	–	97 %	105	(1)	98 %	101	3	96 %
	Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon	24	24		100 %	24		100 %	24		100 %
	VÄLISUMMA: VAPAAEHTOINEN RAHOITUSOSUUS RAUHANRAHASTOON	24	24		100 %	24		100 %	24		100 %

	YHTEENSÄ: AKT (A)	15 009	14 996	(21)	100 %	14 964	(4)	100 %	14 864	14	99 %


	MMA
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Lomé	Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	–	–		100 %	–		100 %	–		100 %
	Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	3	3		100 %	3		100 %	3		100 %
	VÄLISUMMA: SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA	3	3		100 %	3		100 %	3		100 %

	MMA
	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
Cotonou	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	236	236	–	100 %	235	–	99 %	235	–	100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	236	236	–	100 %	235	–	99 %	235	–	100 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	4
	Hätäapu		4			4		100 %	4		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	4	4		100 %	4		100 %	4		100 %
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	Alueelliset määrärahat	45	45	–	100 %	45		100 %	45		100 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	45	45	–	100 %	45		100 %	45		100 %

	YHTEENSÄ: MMA	289	289	(1)	100 %	288	–	99 %	288	–	100 %

	YHTEENSÄ: AKT + MMA (A + B)	15 348	15 335	(22)	100 %	15 302	(4)	100 %	15 201	14	99 %

Taulukko 2.6

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 10. EKR

										(miljoonaa euroa)
		MÄÄRÄRAHAT	PÄÄTÖKSET			MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)			MAKSUT
			KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%
		(1)	(2)		(2): (1)	(3)		(3): (2)	(4)		(4): (3)

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	56	56	(1)	100 %	56	–	99 %	56	–	100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	56	56	(1)	100 %	56	–	99 %	56	–	100 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	9
	Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		9			9		100 %	9		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	9	9		100 %	9		100 %	9		100 %
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–
	VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX	–

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	12 696	12 594	(168)	99 %	12 384	(42)	98 %	11 798	286	95 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	12 696	12 594	(168)	99 %	12 384	(42)	98 %	11 798	286	95 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	1 983
	Vientitulojen vaihtelun kompensaatio		202	(1)		197	(4)	97 %	191	–	97 %
	Hätäapu		835	(4)		829	(2)	99 %	821	8	99 %
	Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat		49	–		49		100 %	49		100 %
	Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		895	–		887	–	99 %	880	3	99 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	1 983	1 981	(5)	100 %	1 961	(6)	99 %	1 941	11	99 %
	Täytäntöönpanomenot	460	440	4	96 %	440	4	100 %	440	5	100 %
	Korot ja muut tulot	71	68	–	96 %	67	–	98 %	67	–	100 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	530	509	4	96 %	507	4	100 %	507	5	100 %
	Institutionaaliset menot ja tukimenot	226	226	(3)	100 %	226	(3)	100 %	209	–	93 %
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	1 855	1 848	(17)	100 %	1 826	2	99 %	1 726	43	95 %
	Rauhanrahasto	1 527	1 527	408	100 %	1 087	(12)	71 %	1 038	15	95 %
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT	3 608	3 600	388	100 %	3 139	(13)	87 %	2 973	58	95 %
	Alueelliset määrärahat	1 902	1 896	(30)	100 %	1 827	8	96 %	1 625	70	89 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	1 902	1 896	(30)	100 %	1 827	8	96 %	1 625	70	89 %
	Yhteisrahoitus
	Määrärahat
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	185	181	(2)	98 %	177	(1)	98 %	152	9	86 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	185	181	(2)	98 %	177	(1)	98 %	152	9	86 %
	Täytäntöönpanomenot	5	5	–	100 %	3	–	65 %	3	1	78 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	5	5	–	100 %	3	–	65 %	3	1	78 %
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	12	11	–	92 %	10	–	99 %	10	–	100 %
	Rauhanrahasto	1	1	–	99 %	1		100 %	1		100 %
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT	12	11	–	92 %	11	–	99 %	11	–	100 %
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	A-määrärahojen varanto	–
	B-määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–
	VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX	–
	Maa- ja alueohjelmien varanto	–
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO	–
	Alueellisten määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä
	Varannot
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	171
	VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ	171

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
MMA	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	187	187	(2)	100 %	182	–	97 %	157	13	87 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	187	187	(2)	100 %	182	–	97 %	157	13	87 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	15
	Hätäapu		9	–		8	–	99 %	8	1	99 %
	Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		6			6		100 %	6		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	15	15	–	100 %	14	–	99 %	14	1	99 %
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	5	5	–	100 %	5		100 %	5		100 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	5	5	–	100 %	5		100 %	5		100 %
	Alueelliset määrärahat	39	39	–	100 %	36	(1)	93 %	34	2	94 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	39	39	–	100 %	36	(1)	93 %	34	2	94 %
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	A-määrärahojen varanto	–
	B-määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–
	VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX	–
	Alueellisten määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä
	Varannot
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	26
	VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ	26

	YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)	21 430	21 088	183	97 %	20 310	(51)	96 %	19 285	456	95 %

Taulukko 2.6

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2019

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 11. EKR

										(miljoonaa euroa)
		MÄÄRÄRAHAT	PÄÄTÖKSET			MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)			MAKSUT
			KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%	KUMUL.	VUOTUINEN	%
		(1)	(2)		(2): (1)	(3)		(3): (2)	(4)		(4): (3)

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	65	65	–	100 %	64	5	98 %	45	18	70 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	65	65	–	100 %	64	5	98 %	45	18	70 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	17
	Hätäapu		17			17		100 %	17		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	17	17		100 %	17		100 %	17		100 %
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–
	VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX	–

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
AKT	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	15 567	14 186	1 617	91 %	11 063	1 920	78 %	6 077	1 637	55 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	15 567	14 186	1 617	91 %	11 063	1 920	78 %	6 077	1 637	55 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	838
	Hätäapu		712	137		600	29	84 %	511	35	85 %
	Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		109	–		109	–	100 %	109	–	100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	838	821	137	98 %	709	29	86 %	620	35	87 %
	Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely	–
	VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY	–
	Täytäntöönpanomenot	1 053	855	155	81 %	824	177	96 %	769	166	93 %
	Korot ja muut tulot	18	9	–	51 %	8	1	85 %	7	–	85 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	1 071	864	154	81 %	832	178	96 %	775	166	93 %
	Institutionaaliset menot ja tukimenot	197	127	(6)	64 %	103	5	81 %	95	10	93 %
	Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat	2 791	2 397	281	86 %	1 938	591	81 %	1 279	380	66 %
	Rauhanrahasto	1 000	1 000	–	100 %	980	34	98 %	881	22	90 %
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT	3 988	3 524	275	88 %	3 020	630	86 %	2 256	413	75 %
	Alueelliset määrärahat	6 920	6 649	846	96 %	5 644	704	85 %	2 591	1 038	46 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	6 920	6 649	846	96 %	5 644	704	85 %	2 591	1 038	46 %
	Yhteisrahoitus
	Määrärahat
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	42	31	11	75 %	31	11	100 %	2	1	6 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	42	31	11	75 %	31	11	100 %	2	1	6 %
	Täytäntöönpanomenot	3	3	1	86 %	1	1	28 %	–	–	3 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	3	3	1	86 %	1	1	28 %	–	–	3 %
	Rauhanrahasto	24	23	21	95 %	22	20	98 %	17	16	78 %
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT	24	23	21	95 %	22	20	98 %	17	16	78 %
	Alueelliset määrärahat	4	2		50 %	2	–	100 %	2	2	100 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	4	2		50 %	2	–	100 %	2	2	100 %
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	B-määrärahojen varanto	–
	VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	–
	AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto	27
	VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	27
	Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex	–
	VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX	–
	Maa- ja alueohjelmien varanto	540
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO	540
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä
	Varannot
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	130
	VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ	130
	Komission sisäinen palvelutasosopimus
	Varannot
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	1	1	–	71 %	1	–	73 %	1		100 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	1	1	–	71 %	1	–	73 %	1		100 %

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
MMA	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	196	196	13	100 %	192	13	98 %	120	44	63 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	196	196	13	100 %	192	13	98 %	120	44	63 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	8
	Hätäapu		5	2		5	2	99 %	4	2	78 %
	Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		3			3		100 %	3		100 %
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	8	8	2	100 %	8	2	99 %	7	2	87 %
	Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely	–
	VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY	–
	Tutkimukset / tekninen apu, MMA	9	7	2	84 %	5	–	65 %	4	1	87 %
	VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT	9	7	2	84 %	5	–	65 %	4	1	87 %
	Alueelliset määrärahat	99	99	62	100 %	80	43	81 %	13	5	16 %
	VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT	99	99	62	100 %	80	43	81 %	13	5	16 %
	Yhteisrahoitus
	Määrärahat
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	–
	Käytettävissä olevat varannot
	Varannot
	Maa- ja alueohjelmien varanto	32
	VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO	32
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä
	Varannot
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä	12
	VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ	12
	Komission sisäinen palvelutasosopimus
	Varannot
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	–
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	–

	Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet
	Määrärahat
	A-määrärahat – kansalliset määrärahat	10	10	4	100 %	6	–	59 %	6	–	99 %
	VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	10	10	4	100 %	6	–	59 %	6	–	99 %
	B-määrärahat – kansalliset määrärahat	7
	Hätäapu		7	7
	VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT	7	7	7	100 %

	YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)	29 608	26 511	3 153	90 %	21 697	3 557	82 %	12 553	3 377	58 %

VUOTUINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

CA/531/20

12. maaliskuuta 2020

Asiakirja 20/108

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYKSEN

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. JOULUKUUTA 2019

a)Tase

b)Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma

c)Laskelma rahoittajien varojen muutoksista

d)Rahavirtalaskelma

e)Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

TASE

31. joulukuuta 2019

tuhansina euroina

	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018

VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	5	837 777	573 708
Saamiset rahoitusosuuksista	9/17	86 330	100 000
Rahoitusvarat	10	330 587	335 140
Johdannaissopimukset	6	14 184	9 873
Lainat ja ennakkomaksut	7	1 518 675	1 540 991
Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit	8	619 928	567 292
Muut varat	11	–	171

Varat yhteensä		3 407 481	3 127 175


VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT

VELAT
Johdannaissopimukset	6	191	8 493
Tuloennakot	12	32 566	33 764
Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset	13	628	793
Luottositoumuksiin liittyvät varaukset	14	37 269	23 822
Velat kolmansille	15	147 438	143 813
Muut velat	16	2 353	2 493

Velat yhteensä		220 445	213 178

RAHOITTAJIEN VARAT
Investointikehyksen jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	17	2 967 000	2 697 000
Kertyneet voittovarat		220 036	216 997

Rahoittajien varat yhteensä		3 187 036	2 913 997

Velat ja rahoittajien varat yhteensä		3 407 481	3 127 175

YLI- TAI ALIJÄÄMÄÄ JA MUITA LAAJAN TULOKSEN ERIÄ OSOITTAVA LASKELMA

	Liitetieto	1.1.2019—	1.1.2018–
		31.12.2019	31.12.2018

Korkotuotot ja vastaavat tuotot*	19	93 923	96 730
Korkokulut ja vastaavat kulut	19	–2 948	–2 539

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto		90 975	94 191

Palkkiotuotot	20	4 438	284
Palkkiokulut	20	–721	–106

Palkkiotuotot, netto		3 717	178

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos		12 611	–9 987
Nettotulos osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista	21	9 904	–10 179
Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista	7	–8 331	–702
Nettotulos lainojen myynnistä	7	2 064	–
Nettotulos valuuttaoperaatioista		–61 998	–32 436

Rahoitustoiminnan nettotulos		–45 750	–53 304

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos	7	17 243	–22 771
Vakuuksiin liittyvien varausten nettomuutos	13	107	–485
Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos	14	–13 244	–19 612
Yleiset hallintokulut	22	–50 009	–47 799

Varainhoitovuoden yli-/(alijäämä)		3 039	–49 602

Muut laajan tuloksen erät		–	–

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä, yli-/(alijäämä)		3 039	–49 602
* 31. joulukuuta 2019 päättyneen varainhoitovuoden korkotuottoihin ja vastaaviin tuottoihin sisältyy 93,9 miljoonaa euroa korkotuottoja ja vastaavia tuottoja (2018: 96,7 miljoonaa euroa), jotka liittyvät jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin omaisuuseriin ja jotka on laskettu efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA

		Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	Kertynyt ylijäämä	Yhteensä
Tilanne 1. tammikuuta 2019	Liitetieto	2 697 000	216 997	2 913 997

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus	17	270 000	–	270 000

Varainhoitovuoden 2019 ylijäämä		–	3 039	3 039

Rahoittajien varojen muutokset		270 000	3 039	273 039

Tilanne 31. joulukuuta 2019		2 967 000	220 036	3 187 036

		Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Tilanne 1. tammikuuta 2018		2 517 000	266 599	2 783 599

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus		180 000	–	180 000

Varainhoitovuoden 2018 alijäämä		–	–49 602	–49 602

Rahoittajien varojen muutokset		180 000	–49 602	130 398

Tilanne 31. joulukuuta 2018		2 697 000	216 997	2 913 997

RAHAVIRTALASKELMA

	Liitetieto	1.1.2019–31.12.2019	1.1.2018–31.12.2018
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Varainhoitovuoden yli-/(alijäämä)		3 039	–49 602
Oikaisut:
Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien nettotulos, käypä arvo	8	–8 629	20 665
Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos	7	–17 243	22 771
Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista		8 331	702
Lainojen ja ennakkomaksujen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos	7	–5 087	–1 833
Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvien varausten nettomuutos	13	–107	309
Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos		13 447	19 666
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset		–12 611	9 987
Rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos	10	331	–1 645
Tuloennakoiden muutos		–1 198	7 962
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin	7	–17 752	–44 927
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset osakkeisiin ja muihin vaihtuvatuottoisiin arvopapereihin	8	–6 812	–17 300
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset hallussa oleviin käteisvaroihin		2 369	2 561
Toiminnan alijäämä ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia		–41 922	–30 684
Lainojen nostot	7	–311 185	–259 214
Lainojen lyhennykset	7	355 078	354 855
Lainojen myynti		2 194	–
Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyneiden korkojen muutos	5	–93	–178
Rahoitusvarojen (lisäys)	10	–2 948 021	–2 219 062
Rahoitusvarat, erääntyneet	10	2 952 905	2 026 659
Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien (lisäys)	8	–106 943	–95 434
Nettotuotot osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista		71 024	32 802
Muiden varojen (väheneminen)		–171	–4 214
Muiden velkojen lisäys		140	31
Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys		2 187	2 168
Toiminnan nettorahavirta		–24 807	–192 271
RAHOITUSTOIMINTA
Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet		284 820	230 000
Jäsenvaltioilta korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseksi saadut määrät		30 000	20 000
Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet ja tekninen apu		–28 220	–35 641
Rahoitustoiminnan nettorahavirta		286 600	214 359
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys		261 793	22 088
Yhteenveto rahavirtalaskelmasta:
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa		573 818	549 169
Nettorahavirta:
Toiminnasta		–24 937	–192 271
Rahoitustoiminnasta		286 730	214 359
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin		2 369	2 561
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa		837 980	573 818
Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteisvarat	5	72 166	51 936
Määräaikaistalletukset (lukuun ottamatta kertyneitä korkoja)	5	622 991	521 882
Yritystodistukset	5	142 823	–
		837 980	573 818

Joulukuun 31 päivänä 2019 päättyneeltä varainhoitovuodelta laadittujen tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

1 Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ”AKT-valtiot”, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 22. kesäkuuta 2010.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki, jäljempänä ”EIP”, Cotonoun sopimuksen mukaisesti. EIP myös vastaa kehyksen hallinnosta.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan EU:n jäsenvaltioiden talousarvioista. Jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus muodostuu investointikehykseen osoitetusta rahoituksesta ja korkotukien kattamiseen tarkoitetuista avustuksista, kuten monivuotisissa rahoituskehyksissä määrätään (vuodet 2000–2007 kattava ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. Euroopan kehitysrahasto (EKR), vuodet 2008–2013 kattava toinen rahoituspöytäkirja eli 10. EKR sekä vuodet 2014–2020 kattava kolmas rahoituspöytäkirja eli 11. EKR). EIP:lle on annettu tehtäväksi hallinnoida seuraavia välineitä:

-investointikehys eli 3 685,5 miljoonan euron suuruinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-valtioissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ”MMA-maat”

-korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista enintään 1 220,85 miljoonaa euroa on varattu AKT-valtioille ja enintään 8,5 miljoonaa euroa MMA-maille; näistä korkotuista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

EU ja AKT-valtiot ovat sopineet siirtymäjärjestelyistä, joiden avulla EIP voisi jatkaa toimien rahoittamista AKT-alueella vuoden 2020 loppuun asti (AKT-EU-suurlähettiläskomitean 17. joulukuuta 2019 tekemä päätös N:o 3/2019 AKT-EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymätoimenpiteiden hyväksymisestä). EIP jatkaa toimeksiantonsa mukaisesti toimien hyväksymistä vuoden 2020 loppuun asti, jolloin 11. EKR:n investointikehyksen uudistuvien rahastojen käyttöä koskeva sitoumuskausi päättyy.

Kesäkuussa 2018 komissio antoi ehdotuksen asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen, jäljempänä ’NDICI’, perustamisesta. Ehdotus sisältää EU:n määrärahaesityksen ulkoista toimintaa varten vuosiksi 2021–2027. Ehdotuksella yksinkertaistetaan rahoitusrakennetta yhdistämällä yhdeksän erillistä välinettä ja rahastoa ja sisällytetään tähän asti talousarvion ulkopuolella ollut EKR EU:n talousarvioon. NDICI-asetus tarjoaa komissiolle oikeusperustan, jonka nojalla se voi tulevaisuudessa antaa EIP:lle toimeksiantoja toimista, joita EIP toteuttaa EU:n ulkopuolella. Asetuksella luodaan myös unionin ulkoinen investointikehys, jotta unioni voi tehdä yhteistyötä kumppani-instituutioiden kanssa myöntämällä avustuksia ja takauksia EU:n talousarviosta. NDICI-asetusta koskevat neuvottelut ovat edelleen käynnissä. EIP ja Euroopan komissio neuvottelevat parhaillaan ehdotuksesta, jonka pohjalta investointikehyksen toiminnasta saatavien rahavirtojen käyttöä voitaisiin jatkaa sovitun jakson ajan, tämän kuitenkaan rajoittamatta neuvoston päätöksen soveltamista.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2019 – 31. joulukuuta 2019.

EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 12. maaliskuuta 2020 ja antoi luvan toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 24. huhtikuuta 2020 mennessä.

2 Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.1Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt.

2.2Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

§Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, perustuu noteerattuihin markkinahintoihin tai pörssivälittäjien hintanoteerauksiin. Jos käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa eri tasoille sen mukaan, millaisia tietoja arvostusmenetelmissä käytetään, kuten liitetiedoissa 2.4.2 ja 4 kuvataan.

§Arvonalentumistappio lainoista ja ennakkomaksuista

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen edellyttää johdolta merkittävien arvioiden soveltamista, erityisesti alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneen luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointia, tulevaisuuteen suuntautuvan informaation sisällyttämistä sekä vastaisten rahavirtojen ja vakuusarvojen määrän ja ajankohdan arviointia arvonalentumistappioita määritettäessä. Nämä arviot perustuvat useisiin tekijöihin, joiden muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia kirjattavan luottotappiota koskevan vähennyksen ajankohtaan ja määrään (liitetieto 2.4.2).

§Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

-toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

-keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

-voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat

-mukautettu nettoarvomenetelmä tai

-muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahavirtojen ja diskonttaustekijöiden määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden todettavissa olevien markkinatietojen avulla.

§Sellaisten yhteisöjen konsolidointi, joissa investointikehyksellä on omistusosuus

Investointikehyksen tapauksessa tehtiin merkittävä päätelmä, jonka mukaan yksikään sellaisista yhteisöistä, joissa investointikehyksellä on omistusosuus, ei ole sen määräysvallassa. Tämä johtuu siitä, että kaikissa tällaisissa yhteisöissä vastuunalainen osakas, rahaston hoitaja tai rahaston hallintoneuvosto on yksin vastuussa kumppanuuteen liittyvien toimien ja asioiden hallinnoinnista ja valvonnasta ja niillä on valtuudet toteuttaa kaikki toimenpiteet kumppanuuden tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi rahaston investointi- ja politiikkasuuntaviivojen mukaisesti.

2.3Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Jäljempänä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta tässä esitettyjen investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on kaikkien ajanjaksojen osalta johdonmukaisesti noudatettu liitetiedossa 2.4 esitettyjä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Investointikehyksen osalta on hyväksytty seuraavat uudet standardit ja standardien muutokset

Hyväksytyt standardit

Seuraavat tulkinnat sekä nykyisten standardien muutokset ja tarkistukset tulivat voimaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien osalta 1. tammikuuta 2019 alkaen:

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16:ta sovelletaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin, ja se korvaa IAS 17:n nykyisen ohjeistuksen Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen, sillä operatiivisten vuokrasopimusten ja rahoitusleasingsopimusten välinen erottelu on poistettu. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (vuokratun omaisuuserän käyttöoikeus) ja vuokran maksua koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäistä omaisuuserää koskevat vuokrasopimukset. Kirjanpitokäsittely ei muuttunut merkittävästi vuokranantajien kannalta.

Tällä muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus – muutokset IFRS 9:ään

Muutoksilla selvennetään, että rahoitusvaroihin kuuluva erä täyttää yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua koskevan kriteerin, jäljempänä ’SPPI-kriteeri’, riippumatta siitä, mikä tapahtuma tai olosuhde aiheuttaa sopimuksen ennenaikaisen päättämisen, ja siitä, kumpi osapuoli suorittaa tai vastaanottaa kohtuullisen korvauksen sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Muutosten johtopäätösten perusteluissa selvennettiin, että ennenaikainen päättäminen voi johtua sopimusehdosta tai olosuhteesta, joka on sopimuspuolista riippumaton, kuten lain tai asetuksen muutoksesta, joka johtaa sopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen.

Tämän muutoksen käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (muutokset IAS 28:aan)

Muutoksilla selvennetään, että yhteisö soveltaa IFRS 9:ää osakkuus- tai yhteisyrityksissä oleviin pitkäaikaisiin osuuksiin, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää, mutta jotka ovat tosiasialliselta luonteeltaan osa yhteisön nettosijoitusta osakkuus- tai yhteisyritykseen (pitkäaikaiset osuudet). Tämä selvennys on merkittävä, koska se tarkoittaa, että IFRS 9:n mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden mallia sovelletaan tällaisiin pitkäaikaisiin osuuksiin.

Muutoksilla selvennetään myös, että soveltaessaan IFRS 9:ää yhteisö ei ota huomioon osakkuus- tai yhteisyrityksen mahdollisia tappioita eikä nettosijoituksen arvonalentumistappioita, jotka on kirjattu osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn nettosijoituksen oikaisuiksi, jotka johtuvat IAS 28:n ”Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin” soveltamisesta.

Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Järjestelyn muuttaminen, supistaminen tai velvoitteen täyttäminen (muutokset IAS 19:ään)

Muutoksilla täsmennetään, että kun järjestelyn muuttaminen, supistaminen tai velvoitteen täyttäminen toteutuu vuotuisen tilikauden aikana, yhteisön on

-määritettävä kauden työsuoritukseen perustuva meno jäljellä olevalle tilikaudelle muuttamisen tai supistamisen tai velvoitteen täyttämisen jälkeen käyttäen niitä vakuutusmatemaattisia oletuksia, joita käytettiin määritettäessä etuuspohjainen nettovelka, joka kuvastaa järjestelyn mukaisesti tarjottavia etuuksia ja järjestelyyn kuuluvia varoja kyseisen tapahtuman jälkeen

-määritettävä nettokorko jäljellä olevalle tilikaudelle järjestelyn muuttamisen tai supistamisen tai velvoitteen täyttämisen jälkeen käyttäen määritettyä etuuspohjaista nettovelkaa, joka kuvastaa järjestelyn mukaisesti tarjottavia etuuksia ja järjestelyyn kuuluvia varoja kyseisen tapahtuman jälkeen, sekä etuuspohjaista nettovelkaa uudelleen määritettäessä käytettyä diskonttauskorkoa.

Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015–2017 (muutokset IFRS 3:een ja IFRS 11:een)

Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin, sillä liiketoimia, joilla olisi hankittu yhteinen määräysvalta, ei ollut.

Julkaistut standardit, joita ei ole vielä hyväksytty

Olennaisen määritelmä – muutokset IAS 1:een ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja IAS 8:aan ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” – sovelletaan 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin.

Tarkistuksilla selvennetään ”olennaisen” määritelmää ja yhdenmukaistetaan Käsitteellisessä viitekehyksessä ja itse standardeissa käytetty määritelmä.

Muutetun määritelmän mukaan ”informaatio on olennaista, jos sen esittämättä jättämisen, virheellisen esittämisen tai tekemisen vaikeasti ymmärrettäväksi voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen ensisijaiset käyttäjät tekevät tiettyä raportoivaa yhteisöä koskevaa taloudellista informaatiota sisältävän tilinpäätöksen perusteella”.

Tarkistuksella selvennetään myös, mitä tarkoitetaan ”yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen ensisijaisilla käyttäjillä”, joille nämä tilinpäätökset on suunnattu, määrittelemällä ne ”nykyisiksi ja mahdollisiksi sijoittajiksi, lainanantajiksi ja muiksi luottoa antaviksi tahoiksi”, jotka joutuvat pitkälti täyttämään taloudellisen informaation tarpeensa yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen avulla.

Muutoksia sovelletaan 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin. Investointikehyksen tapauksessa näitä muutoksia ei otettu käyttöön aikaistetusti, eikä niillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Viitekorkouudistus – muutokset IFRS 9:ään, IAS 39:ään ja IFRS 7:ään

IASB julkaisi syyskuussa 2019 muutoksia IFRS 9:ään, IAS 39:ään ja IFRS 7:ään. Muutokset koskevat väliaikaisia poikkeuksia, jotka mahdollistaisivat suojauslaskennan jatkamisen epävarmuuden aikana ennen nykyisen korkokantojen vertailuarvon korvaamista vaihtoehtoisella lähes riskittömällä viitekorolla.

IFRS 9:ään tehdyt muutokset sisältävät useita poikkeuksia, joita sovelletaan kaikkiin suojaussuhteisiin, joihin viitekorkouudistuksella on suora vaikutus. Kolme ensimmäistä poikkeusta koskevat

-sen arviointia, onko ennakoitu liiketoimi (tai sen komponentti) erittäin todennäköinen

-sen arviointia, milloin rahavirran suojausrahastoon kertynyt määrä siirretään

-suojauskohteen ja suojausinstrumentin välisen taloudellisen suhteen arviointia.

Kaikkien näiden poikkeusten osalta oletetaan, että viitekorko, johon suojatut rahavirrat perustuvat, ei muutu pankkien välisen koron (IBOR) uudistuksen seurauksena.

Neljännen poikkeuksen mukaan muun kuin sopimuksessa määrätyn riskikomponentin on oltava erikseen yksilöitävissä vain suojaussuhteen alkaessa eikä jatkuvasti.

Poikkeuksien soveltaminen on pakollista, ja ne jatkuvat määräämättömän ajan, mikäli muutoksissa kuvailtuja tapahtumia ei satu.

Muutoksilla otetaan myös käyttöön tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia erityisiä vaatimuksia sellaisten suojaussuhteiden osalta, joihin poikkeuksia sovelletaan.

Muutoksia sovelletaan 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin. Investointikehyksen tapauksessa näitä muutoksia ei otettu käyttöön aikaistetusti, ja EIP perusti yksiköiden välisen IBOR-työryhmän arvioimaan niiden vaikutuksia ja hallinnoimaan siirtymistä niiden noudattamiseen.

Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin Käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin – sovelletaan 1. tammikuuta 2020 lähtien.

Tarkistetussa Käsitteellisessä viitekehyksessä esitetään kattava käsitteistö taloudellista raportointia ja standardien laatimista varten ja annetaan ohjeita tilinpäätösten laatijoille yhdenmukaisten tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kehittämiseksi ja apua muille standardien ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi.

Tarkistettu Taloudellisen raportoinnin käsitteellinen viitekehys ei ole standardi, eikä mikään sen käsitteistä korvaa minkään standardin käsitteitä tai vaatimuksia, vaan sen tarkoituksena on pääasiassa avustaa IASB:tä standardien kehittämisessä, auttaa tilinpäätösten laatijoita kehittämään yhdenmukaisia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jos sovellettavaa standardia ei ole, sekä auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään ja tulkitsemaan standardeja.

Käsitteellinen viitekehys sisältää joitakin uusia käsitteitä sekä päivitettyjä määritelmiä ja varoja ja velkoja koskevia kirjaamiskriteerejä, ja siinä selvennetään eräitä tärkeitä käsitteitä. Käsitteellistä viitekehystä sovelletaan 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin.

Investointikehyksen tapauksessa tarkistettua Käsitteellistä viitekehystä ei otettu käyttöön aikaistetusti, eikä sillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

2.4Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketapahtumien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

2.4.2 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvälineet, jotka eivät ole johdannaisia, kirjataan alun perin selvityspäivän perusteella.

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvarat

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi ja rahoitusvelka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi.

IFRS 9:n mukaisesti luokittelu aloitetaan määrittämällä, onko rahoitusvara katsottava vieraan vai oman pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi. IFRS 9:ssä viitataan standardin IAS 32 ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” määritelmiin.

Vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät vastapuolen näkökulmasta rahoitusvelan määritelmän. Tällaisia ovat lainat ja velkapaperit, kuten strukturoitujen yhteisöjen, valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat ja velkapaperit.

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

-rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja

-rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua (niin kutsutut SPPI-kriteerit).

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi vain, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

-rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myymällä rahoitusvaroja ja

-rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka täyttävät SPPI-kriteerit.

Edellä esitettyjä vaatimuksia on sovellettava koko rahoitusvaroihin kuuluvaan erään, vaikka se sisältäisi kytkettyjä johdannaisia.

Oman pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät liikkeeseenlaskijan näkökulmasta oman pääoman määritelmän, eli instrumentteja, joihin ei sisälly sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta ja jotka osoittavat oikeutta liikkeeseenlaskijan nettovaroihin. Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Muussa kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävän oman pääoman ehtoisen sijoituksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä investointikehys voi peruuttamattomasti päättää esittää myöhemmät muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään sijoituskohtaisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Liiketoimintamallin arviointi

Investointikehyksen hallinnoinnista vastaava EIP arvioi sen liiketoimintamallin tavoitteen, jonka mukaan vieraan pääoman ehtoista välinettä pidetään hallussa, salkkutasolla, koska tämä kuvaa parhaiten sitä, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja tietoja toimitetaan johdolle. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tiedot:

-salkun ilmoitetut periaatteet ja tavoitteet ja näiden periaatteiden noudattaminen käytännössä. Huomiota kiinnitetään etenkin siihen, keskitytäänkö hallinnointistrategiassa saamaan sopimusperusteisia korkotuloja, säilyttämään tietty korkoprofiili, sovittamaan rahoitusvarojen duraatio niiden velkojen duraatioon, joilla kyseiset varat rahoitetaan, vai realisoimaan rahavirtoja myymällä rahoitusvarat;

-kuinka salkun tuloksellisuutta arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan investointikehyksen johdolle;

-riskit, jotka vaikuttavat liiketoimintamallin (ja sen mukaisesti hallussa pidettävien rahoitusvarojen) tuloksellisuuteen ja tapa, jolla näitä riskejä hallitaan; ja

-aiemmilla kausilla toteutuneiden myyntien toteutumistiheys, arvo ja ajoitus, näihin myynteihin johtaneet syyt sekä odotukset tulevasta myyntitoiminnasta.

Myyntitoimintaa koskevia tietoja ei kuitenkaan tarkastella erikseen, vaan osana kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten investointikehyksen rahoitusvarojen hallinnoinnille asettama tavoite saavutetaan ja miten rahavirrat realisoidaan.

Vaikuttavan rahoituksen välineen suorien lainatoimien liiketoimintamallia on muutettu liitetietojen 7 ja 24 mukaisesti.

Yksinomaan pääoman ja koron maksua (”SPPI”) koskevat kriteerit

Tässä arvioinnissa ’pääomalla’ tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. ’Korolla’ tarkoitetaan korvausta rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista (esimerkiksi maksuvalmiusriskistä ja hallintokuluista) sekä voittomarginaalia.

Arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, otetaan huomioon instrumentin sopimusehdot. Tähän sisältyy sen arvioiminen, sisältyykö rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää siten, etteivät ne enää ole yksinomaan pääoman ja koron maksua.

Taseesta poistaminen

Investointikehys kirjaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän pois taseesta silloin, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai sopimukseen perustuvat oikeudet rahavirtojen saamiseen siirretään toiselle osapuolelle liiketoimella, jolla investointikehys joko siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut tai ei siirrä rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin toiselle osapuolelle mutta ei pidä määräysvaltaa rahoitusvaroihin itsellään.

Rahoitusvaran tai rahoitusvelan taseesta poistamisen yhteydessä (liitetieto 2.4.4) yhtäältä varan tai velan kirjanpitoarvon (tai varan tai velan taseesta poistettavalle osuudelle kohdistetun kirjanpitoarvon) ja toisaalta i) saadun tai maksetun vastikkeen ja ii) muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen kumulatiivisten voittojen ja tappioiden yhteenlasketun määrän välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuneita muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja kumulatiivisia voittoja ja tappioita, jotka siirretään vararahastoon ja joita ei näin kirjata tulosvaikutteisesti luovutuksen yhteydessä.

Luokittelun muutokset

Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi sen jälkeen, kun investointikehys muuttaa rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

Muutokset

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä katsotaan muutetuksi, jos sen sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen tai niihin tehdään muutoin muutoksia. Uudelleen neuvottelu tai muutosten tekeminen voi johtaa tai olla johtamatta vanhan rahoitusinstrumentin kirjaamiseen pois taseesta ja uuden rahoitusinstrumentin kirjaamiseen taseeseen.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin tehtävä merkittävä sopimukseen perustuva muutos, joka aiheuttaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamisen pois taseesta, johtaa uuden rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen käypään arvoon ja muutoksen voitto- tai tappiovaikutuksen kirjaamiseen konsolidoidun tuloslaskelmaan kohtaan ”Rahoitustoiminnan tulos”.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa tai tällaisen mahdollisuuden puuttuessa sellaisilla suotuisimmilla markkinoilla, joille investointikehyksellä on pääsy kyseisenä päivänä.

Tarvittaessa EIP määrittää investointikehyksen puolesta instrumentin käyvän arvon käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattua instrumentin hintaa. Markkinoita pidetään toimivina markkinoina, jos omaisuuserää tai velkainstrumenttia koskevia liiketoimia toteutuu niillä riittävän usein ja näiden liiketoimien volyymi on riittävän suuri, jotta hinnoittelutietoa saadaan jatkuvasti.

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Valitussa arvostusmenetelmässä otetaan huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon liiketoimea hinnoitellessaan.

Arvostusmenetelmänä voidaan käyttää nettonykyarvoa, diskontattuun rahavirtaan perustuvia malleja, vertailua samankaltaisiin instrumentteihin, joille on saatavissa todettavissa olevia markkinahintoja, Black-Scholes-optiohinnoittelumallia, polynomeihin perustuvia optiohinnoittelumalleja ja muita arvostusmalleja. Arvostusmenetelmissä käytettäviin oletuksiin ja tietoihin kuuluvat muun muassa riskittömät korot ja vertailukorot, diskonttokorkojen arvioinnissa käytettävät luottoriskimarginaalit, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat, valuuttakurssit, osakkeiden ja osakeindeksien hinnat ja odotettavissa oleva hintojen volatiliteetti ja korrelaatio.

Arvostusmenetelmien tarkoituksena on tuottaa arvio käyvästä arvosta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Yleisten ja suhteellisen yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään laajalti hyväksyttyjä arvostusmalleja. Näin esimerkiksi koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä käytetään ainoastaan todettavissa olevia markkinatietoja ja johdon harkinnan ja arvioinnin osuus arvostuksessa on vähäistä. Todettavissa olevia hintoja ja malleja varten tarvittavia syöttötietoja on yleensä saatavilla markkinoilta silloin kun on kyse noteeratuista vieraan tai oman pääoman ehtoisista arvopapereista, pörssinoteeratuista johdannaisista ja yksinkertaisista OTC-johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vähentää johdon suorittaman harkinnan ja arvioinnin tarvetta ja käyvän arvon määritykseen liittyvää epävarmuutta. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vaihtelee tuotteittain ja markkinoittain, ja saatavuuteen vaikuttavat yksittäisistä tapahtumista johtuvat muutokset ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti vallitsevat olosuhteet.

Monimutkaisempien instrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään sen omia arvostusmalleja, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Osa tai kaikki näiden mallien merkittävistä syöttötiedoista voivat olla sellaisia, etteivät ne ole todettavissa markkinoilta, vaan ne johdetaan markkinahinnoista tai -koroista tai arvioidaan oletusten perusteella. Sellaisia instrumentteja, joiden arvostuksessa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, ovat muun muassa eräät lainat ja vakuudet, joilla ei ole toimivia markkinoita. Arvostusmalleissa, joissa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, tarvitaan käyvän arvon määrittämisessä enemmän johdon harkintaa ja arviointia. Johdon harkintaa ja arviointia tarvitaan yleensä soveltuvan mallin valinnassa, arvioitavan rahoitusinstrumentin odotettujen vastaisten rahavirtojen määrittämisessä, vastapuolen velvoitteen laiminlyönnin tai ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyden arvioinnissa sekä soveltuvien diskonttokorkojen valinnassa.

Investointikehys määrittää käyvät arvot käyttämällä seuraavassa esitettyä käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvaa sitä, miten merkityksellisiä tiedot ovat arvonmäärityksen kannalta:

-Taso 1: identtisten instrumenttien mukauttamattomat noteeratut markkinahinnat sellaisilta toimivilta markkinoilta, joille investointikehyksellä on pääsy.

-Taso 2: muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot). Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja samankaltaisten instrumenttien markkinahintoja, tai identtisten tai samankaltaisten instrumenttien hintoja, jotka on noteerattu markkinoilla, joita ei pidetä täysin toimivina, tai muita arvonmääritysmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät syöttötiedot saadaan suoraan tai välillisesti markkinatiedoista.

-Taso 3: muut kuin todettavissa olevat tiedot. Tämä luokka sisältää kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvostusmenetelmä sisältää sellaisia syöttötietoja, jotka eivät perustu todettavissa oleviin tietoihin, ja joiden tapauksessa tällaisilla tiedoilla on merkittävä vaikutus instrumentin arvostuksessa. Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty samankaltaisten instrumenttien noteerattujen hintojen perusteella mutta joiden tapauksessa on instrumenttien välisten erojen huomioon ottamiseksi jouduttu tekemään sellaisia merkittäviä mukautuksia tai oletuksia, jotka eivät ole todettavissa.

Käyvän arvon luokitushierarkian tasolta toiselle tehdyt siirrot kirjataan investointikehyksessä tilikauden lopun tilanteen mukaisesti sille tilikaudelle, jonka aikana muutos on tapahtunut.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

IFRS 9:n odotettavissa olevaan tappioon perustuvaa ennakoivaa arvonalentumismallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, vakuussopimuksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin. Tämä edellyttää harkintaa sen arvioimiseksi, mitä alla olevaa muuttujaa (maksukyvyttömyyden todennäköisyys eli PD, tappio-osuus eli LGD, maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu eli EAD) käytetään arvioitaessa sitä miten taloudellisten ja muiden tekijöiden muutokset vaikuttavat odotettavissa oleviin luottotappioihin, jotka määritetään käyttämällä todennäköisyyksillä painotettua määrää.

Tappioita koskevien vähennyserien arvostaminen perustuu IFRS 9:n mukaan jompaankumpaan seuraavista:

-Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot: nämä ovat tilinpäätöspäivän jälkeisellä 12 kuukauden jaksolla mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita; ja

-Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot: nämä ovat rahoitusinstrumentin koko odotettavissa olevana voimassaoloaikana kaikista mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita.

Standardissa IFRS 9 määritetään kolmivaiheinen arvonalentumisen malli, joka perustuu luoton laadun muutoksiin alkuperäisen kirjaamispäivän jälkeen. Rahoitusinstrumentit luokitellaan vaiheeseen 1 lukuun ottamatta sellaisia instrumentteja, joihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja ja analyyseja, jotka perustuvat pankin asiantuntemukseen, tulevaisuuteen suuntautuva informaatio mukaan luettuna.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, jotka luokitellaan heti alkuperäisen kirjaamisen ajankohdasta lähtien vaiheessa 3 oleviksi rahoitusvaroiksi. Ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen osalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kertyneet koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kumulatiiviset muutokset kirjataan yli- tai alijäämää osoittavaan laskelmaan.

Investointikehyksen arvio vaiheesta perustuu vaiheittaiseen menetelmään, joka on luottoriskiä koskevien ohjeiden ja rahoitusseurantaa koskevien ohjeiden ja menettelyiden mukainen ja kattaa erityisesti tarkkailulistan, sisäisen luokituksen ja maksurästit.

Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 2, mutta sen arvon ei vielä katsota alentuneen luottoriskin johdosta. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 3.

Vaiheen 3 vastuiden tunnistamiseksi investointikehys määrittää, onko olemassa objektiivista näyttöä laiminlyöntitapahtumasta. Rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvän suorituksen katsotaan olevan laiminlyöty, kun on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan täysimääräisesti investointikehykselle ilman, että investointikehys turvautuu toimiin, tai velallisen olennaisen luottovelvoitteen hoitoon liittyvä maksusuoritus investointikehykselle on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

Tässä suhteessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsotaan alentuneen, kun katsotaan todennäköiseksi, ettei investointikehys pysty perimään lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja kokonaisuudessaan alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Yksittäisten luottoriskien arviointi perustuu velallisen ominaispiirteisiin, yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, resursseihin ja maksurekisteritietoihin, mahdollisuuksiin saada tukea taloudellisesti vastuussa olevilta vakuuden antajilta ja soveltuvin osin mahdollisen vakuuden realisointiarvoon.

Kaikkia saamisia, joiden arvo on alentunut, tarkastellaan uudelleen ja analysoidaan vähintään puolen vuoden välein. Myöhemmät odotettujen vastaisten rahavirtojen määrien ja ajankohtien muutokset aiempiin arvioihin verrattuna aiheuttavat muutoksen luottotappioita koskevassa varauksessa, ja ne kirjataan kuluksi tai tuotoksi tuloslaskelmaan. Arvonalennusta koskeva varaus peruutetaan vain, jos luoton laatu on parantunut siten, että on kohtuullinen varmuus pääoman ja koron perimisestä ajoissa lainasaamissopimuksen alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Luottotappio kirjataan, kun todetaan, ettei saamista voida periä takaisin kokonaan tai osittain, tai kun se on annettu anteeksi. Luottotappiot kirjataan aiemmin tehtyjä arvonalennusvarauksia vastaan tai suoraan tulolaskelmaan, ja ne vähentävät saamisen pääomamäärää. Aiemmin kokonaan kuluiksi kirjattujen määrien osittaiset tai täysimääräiset takaisinperinnät merkitään tuotoksi tuloslaskelmaan.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen – tiedot, oletukset ja menetelmät

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita käytetään arvostettaessa vaiheen 2 ja vaiheen 3 omaisuuseriä, kun taas vaiheen 1 omaisuuserien arvostamisessa käytetään seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevia luottotappioita.

Odotettavissa olevat luottotappiot on laskettu seuraavien muuttujien perusteella:

-maksukyvyttömyyden todennäköisyys

-tappio-osuus

-maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Maksukyvyttömyyden todennäköisyydellä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että vastapuoli laiminlyö taloudellisen velvoitteensa joko seuraavien 12 kuukauden aikana tai velvoitteen koko jäljellä olevan voimassaolon aikana. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys arvioidaan tiettynä ajankohtana, joka lasketaan tilastollisten luokitusmallien perusteella, ja käyttämällä eri vastapuoli- ja vastuuryhmiä varten räätälöityjä luokitusvälineitä.

Luokitukset ovat tärkein lähde, kun määritetään vastuita koskevan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakennetta. EIP kerää velvoitteiden täyttämiseen ja laiminlyöntiin liittyviä tietoja investointikehyksen luottoriskeistä. Kerätyt tiedot jaotellaan toimialan ja alueen tyypin mukaan. Homogeenisesti luottosykleihin reagoivia eri toimialoja ja alueita analysoidaan yhdessä.

EIP käyttää tilastollisia malleja analysoidessaan kerättyjä tietoja ja laatiessaan arvioita vastuiden koko voimassaoloajan maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä (lifetime PD) vastuun jäljellä olevalta voimassaoloajalta sekä siitä, miten näiden todennäköisyyksien odotetaan muuttuvan ajan mittaan.

Tappio-osuus kuvaa EIP:n odottamaa vastapuolen laiminlyömästä vastuusta aiheutuvan tappion suhdetta laiminlyöntiajankohtana jäljellä olevaan määrään. Tappio-osuus voidaan määritellä myös muodossa ”1–palautusaste”. Tappio-osuusestimaatit määritetään lähinnä maantieteellisesti ja vastapuolen tyypin mukaan, ja tärkeimpiä vastuuryhmiä on viisi: valtiot, julkiset laitokset, rahoituslaitokset sekä yritys- ja hankerahoitus. Tappio-osuusarvoja voidaan oikaista vastuun tuote- ja sopimuskohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu tarkoittaa odotettua vastuuta silloin, kun vastuu on laiminlyöty, ja se perustuu nykyhetken vastapuoliriskiin ja mahdollisiin muutoksiin sopimuksessa sallittuun nykyhetken määrään, jaksottaminen mukaan luettuna. Rahoitusvaran maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu on sen bruttomääräinen kirjanpitoarvo. Luotonantositoumusten ja vakuuksien osalta maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu sisältää nostetun määrän ja mahdolliset tulevat määrät, jotka ovat nostettavissa sopimuksen nojalla.

EIP sisällyttää tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja sekä arviointiinsa siitä, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt huomattavasti sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, että odotettavissa olevien luottotappioiden arvostukseen.

2.4.2.1 Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Käteisvarat ja muut rahavarat kirjataan taseessa jaksotettuun hankintamenoon arvostettuina.

2.4.2.2Rahoitusvarat

Rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti, ja yritystodistuksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta, ja näin ollen ne luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi.

Tällaiset joukkovelkakirjat ja yritystodistukset arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

2.4.2.3Lainat ja ennakkomaksut

Laina- ja ennakkomaksusalkku voi koostua velkainstrumenteista, kuten lainoista ja velkapapereista, mukaan lukien strukturoitujen yhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat tai velkapaperit, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi.

Lainoja ja ennakkomaksuja ovat muun muassa:

-jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut;

-pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut.

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainojen nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. SPPI-testin läpäisevät lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Velkapaperit kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään liikkeeseenlaskijalle, ja ne voivat olla sopimuksella toisiinsa sidottuja tai single-tranche-velkainstrumentteja. Velkapaperien nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. Velkapaperit arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumista koskeva periaate on kuvailtu liitetiedossa 2.4.2.

Lainat ja ennakkomaksut, jotka eivät täytä SPPI-kriteeriä, arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käytetty käyvän arvon määrittämismenetelmä perustuu diskontattuun rahavirtaan perustuvaan menetelmään.

2.4.2.4Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Investointikehyksessä on kahdentyyppisiä oman pääoman ehtoisia sijoituksia: i) suoria oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja ii) pääomasijoitusrahastoja. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut. Käyvän arvon myöhemmät muutokset, kuten ulkomaan valuutan muuntamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot, kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien nettotulosta koskevaan kohtaan.

Jos noteeraamattomien sijoitusten käypää arvoa ei saada toimivilta markkinoilta, käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (liitetieto 4.2.1).

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IFRS 10 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

2.4.3Vakuudet

Vakuussopimukset ovat sopimuksia, joiden nojalla investointikehyksestä on suoritettava määrättyjä maksuja vakuuden saajalle syntyvän tappion korvaamiseksi silloin, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin ehtojen mukaisena eräpäivänä.

Voimassa olevien sääntöjen mukaan nämä vakuudet eivät täytä vakuutussopimuksen määritelmää (IFRS 4 Vakuutussopimukset).

Vakuudet kirjataan IFRS 9:n ”Rahoitusinstrumentit” mukaisesti joko ”johdannaisina” tai ”takauksina” niiden kyseisessä standardissa määriteltyjen piirteiden ja ominaisuuksien mukaisesti.

Periaatteet, joiden mukaisesti johdannaisia käsitellään tilinpäätöksessä, on esitetty liitetiedossa 2.4.5.

Vakuudet kirjataan alun perin taseeseen kohtaan ”Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset” käypään arvoon, johon lisätään vakuuksien myöntämisestä suoraan johtuvat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana maksuvelvollisuus vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV) ja alkuperäistä odotettua tappiota.

Vakuudet merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

– IFRS 9:n mukaisesti määritetyn tappioita koskevan vähennyserän määrä; ja

– alun perin kirjattu palkkio, josta vähennetään IFRS 15:n periaatteiden mukaisesti kirjatut tulot.

Muut vakuuksiin liittyvän nettovelan lisäykset tai vähenemiset (arvostettuna IFRS 9:n mukaisesti) kuin vakuuteen perustuvien maksuvaatimusten maksaminen kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Vakuuksiin liittyvien varausten muutos”.

Saadut vakuuspalkkiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Palkkiotuotot” IFRS 15:n mukaisen jaksotusaikataulun mukaisesti vakuuden voimassaoloaikana.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

2.4.4 Rahoitusvelat (muut kuin johdannaissopimukset)

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvelkojen määritelmän täyttäviä rahoitusvelkoja (esimerkiksi johdannaisvelat).

Investointikehys poistaa rahoitusvelan taseesta, kun sen sopimusvelvoitteet on täytetty tai kumottu tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

2.4.5Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia, lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia (valuuttaswapit) ja koronvaihtosopimuksia.

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksina. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos”.

Kytketyt johdannaiset on IFRS 9:n pääsopimuksesta erottamista koskevien vaatimusten mukaisesti eliminoitu rahoitusvaroista tai -veloista ja siten hybridisopimusta kohdellaan kokonaisuutena sen luokittelemiseksi rahoitusvaroihin tai -velkoihin.

2.4.6 Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

-rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan

-rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa

-kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet

-rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi ja

-instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

Rahoitusosuudet luokitellaan ja arvostetaan tilinpäätöslaskelmissa jaksotettuun hankintamenoon.

2.4.7 Korkotuotot ja vastaavat tuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja ennakkomaksut”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

Ostetuista tai alun perin myönnetyistä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja muut saamiset”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa korkotuotoissa ja vastaavissa tuotoissa.

2.4.8Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien ja teknisen avun maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä, kun taas palkkiot, jotka saadaan merkittävän toimenpiteen toteutushetkellä, kirjataan tuloksi kun merkittävä toimenpide on toteutettu. Palkkiot esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Palkkiotuotot”.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden realisoituneet nettovoitot”.

2.4.11Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

13 Riskienhallinta

2Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Niihin kuuluvat seuraavat:

-luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin

-likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisö ei pysty rahoittamaan varojen lisääntymistä ja suorittamaan velvoitteitaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita

-markkinariski – riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.1Riskienhallinnan järjestäminen

5EIP mukauttaa investointikehyksen riskienhallintakehystä jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinnasta vastaava osasto määrittää investointikehykseen kohdistuvat riskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office ‑toiminnoista riippumaton toiminto. EIP:ssä riskienhallinnasta vastaava pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta vastaavalle varapääjohtajalle, joka valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia.

3.2Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1 Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin ja odotetun tappion määrittääkseen riskin määrän ja hinnoitellakseen sen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkisyhteisöt jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen velvoitteiden laiminlyöntitodennäköisyyttä kuvaavaa ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta, sen jälkeen kun vastapuolen liiketoiminta- ja rahoitusriskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus samaan tapaan kuin yrityksille ja rahoituslaitoksille.

Kaikkia sisäisiä luokituksia seurataan laina-aikana ja niitä päivitetään säännöllisesti.

Kaikkiin muihin kuin valtion operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Vastapuolia koskevat riskirajat asetetaan tarvittaessa konsernitasolla. Tällaiset rajat perustuvat yleensä esimerkiksi vastapuolten omiin varoihin.

Vähentääkseen luottoriskiä EIP käyttää tarvittaessa ja tapauskohtaisesti seuraavia lisävakuusjärjestelyjä:

-vastapuoliin tai hankkeisiin liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti, oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai

-takuut, joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu, first demand ‑takuu), tai pankkitakuut.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja lisävakuusjärjestelyjä

2Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä tuhansina euroina	31.12.2019	31.12.2018
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	837 777	573 708
Saamiset rahoitusosuuksista	86 330	100 000
Rahoitusvarat	330 587	335 140
Johdannaissopimukset	14 184	9 873
Lainat ja ennakkomaksut	1 518 675	1 540 991
Muut varat	–	171
Yhteensä	2 787 553	2 559 883

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset	–37 269	–23 822

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT
Ehdolliset velat
– Käyttöön otetut vakuudet	200 013	2 800
Sitoumukset
– Nostamattomat lainat	1 357 320	1 283 932
– Vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön	1 359 818	1 553 668
Taseen ulkopuoliset erät yhteensä	2 917 151	2 840 400

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä	5 667 435	5 376 461

3.2.3Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvä luottoriski

3.2.3.1Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Investointikehyksen puitteissa toteutettaville laina-, ennakkomaksu- tai vakuusoperaatioille tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan tai vakuuteen liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle ja vakuudelle annetaan luottoluokitus. Vaikuttavan rahoituksen välineeseen liittyviin operaatioihin (jotka on kuvattu liitetiedossa 24) ei välitettyjä lainoja lukuun ottamatta sovelleta luottoriskiohjeita, vaan niiden käsittelyssä noudatetaan eri menettelyä. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat ”odotetun tappion” arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

-tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

-helpottamaan valvontatoimien kohdentamista

-kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana

-tekijänä, jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustuvassa riskienhinnoittelussa.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

I)Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä sisäisiä menetelmiään ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

II)Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

III)Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

IV)Sovellettava palautusaste: määrä, joka oletetaan saatavan perittyä takaisin asianomaisen vastapuolen laiminlyötyä takaisinmaksun, ilmaistuna prosenttiosuutena kyseisestä luottovastuusta.

V)Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta.

VI)Laina-aika tai yleisemmin lainan kassavirrat: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

”A” – Parhaan laatuluokan lainat. Tässä luokassa on kolme alaluokkaa:

”A0” sisältää lainat, jotka on myönnetty jollekin EU:n jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltion antama vakuus. Tällaisten lainojen odotetuksi tappioksi on määritetty 0 prosenttia (tämä perustuu EIP:n asemaan etuoikeutettuna velkojana ja sen lakisääteiseen suojaan, joiden katsotaan takaavan sen varojen täysimittaisen takaisinperinnän lainan eräännyttyä).

”A+” sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin EU:n jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odoteta heikkenevän laina-aikana.

”A–” sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä.

”B” Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

”C” Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

”D” Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä ”laadultaan hyväksyttäviin” lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

”E” Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiiviisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

”F” F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen luottotapahtuman seurauksena.

4Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2Luottoriskianalyysi (antolainaus)

2Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin (nostettuihin ja nostamattomiin) lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät (nettomääräinen kirjanpitoarvo) lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

Tilanne 31.12.2019	Vakuudellinen	Lisävakuusjärjestelyt	Vakuudeton	Yhteensä	Nostettu yhteensä %
tuhansina euroina
Pankit	111 806	–	803 861	915 667	60 %
Yritykset	190 006	36 704	172 082	398 792	26 %
Julkiset laitokset	26 908	–	1 686	28 594	2 %
Valtiot	–	2 085	173 537	175 622	12 %
Nostettu yhteensä	328 720	38 789	1 151 166	1 518 675	100 %
Nostamatta	191 191	–	1 128 860	1 320 051
Nostettu ja nostamatta yhteensä	519 911	38 789	2 280 026	2 838 726

Tilanne 31.12.2018	Vakuudellinen	Lisävakuusjärjestelyt	Vakuudeton	Yhteensä	Nostettu yhteensä %
tuhansina euroina
Pankit	88 263	–	856 484	944 747	61 %
Yritykset	147 551	45 820	205 198	398 569	26 %
Julkiset laitokset	29 182	–	–	29 182	2 %
Valtiot	–	2 647	165 846	168 493	11 %
Nostettu yhteensä	264 996	48 467	1 227 528	1 540 991	100 %
Nostamatta	170 356	–	1 089 753	1 260 110
Nostettu ja nostamatta yhteensä	435 352	48 467	2 317 281	2 801 101

3.2.3.3Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

2Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018) allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta luottoluokitusluokittain.

Tilanne 31.12.2019		Erinomainen laatu	Normaali laatu	Suurin hyväksyttävä riski	Suuririskinen	Ei luokitusta*	Yhteensä	% kokonaismäärästä
tuhansina euroina
		Luokasta A luokkaan B–	C	D+	D– ja sitä alhaisempi
Lainanottaja	Pankit	234 072	219 467	335 841	817 894	–	1 607 274	57 %
	Yritykset	100 115	49 458	–	524 532	95 925	770 030	27 %
	Julkiset laitokset	–	26 908	–	–	1 686	28 594	1 %
	Valtiot	–	6 285	4 486	422 057	–	432 828	15 %
Yhteensä		334 187	302 118	340 327	1 764 483	97 611	2 838 726	100 %
* Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainaoperaatiot

Tilanne 31.12.2018		Erinomainen laatu	Normaali laatu	Suurin hyväksyttävä riski	Suuririskinen	Ei luokitusta	Yhteensä	% kokonaismäärästä
tuhansina euroina
		Luokasta A luokkaan B–	C	D+	D– ja sitä alhaisempi
Lainanottaja	Pankit	232 467	238 619	349 756	698 562	–	1 519 404	54 %
	Yritykset	103 845	7 564	744	693 100	50 000	855 253	31 %
	Julkiset laitokset	–	–	29 182	2 994	–	32 176	1 %
	Valtiot	–	4 786	7 681	381 801	–	394 268	14 %
Yhteensä		336 312	250 969	387 363	1 776 457	50 000	2 801 101	100 %

3.2.3.4Lainojen ja ennakkomaksujen riskikeskittymät

3.2.3.4.1Maantieteellinen analyysi

3Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio	31.12.2019	31.12.2018
Kenia	230 837	233 269
Nigeria	179 499	172 515
Egypti	101 316	74 431
Tansania	96 640	124 718
Mauritius	96 014	133 132
Barbados	75 342	74 638
Kongon demokraattinen tasavalta	66 754	62 708
Uganda	64 882	81 766
Etiopia	62 005	55 215
Mauritania	49 139	50 727
Ruanda	48 839	28 704
Dominikaaninen tasavalta	45 393	54 326
Uusi-Kaledonia	43 980	21 124
Sambia	43 036	17 700
Senegal	42 750	18 330
Jamaika	33 436	72 165
Kamerun	32 238	14 784
Ghana	31 635	39 246
Malawi	21 800	26 827
Guinea	20 399	–
Angola	19 269	20 651
Togo	18 022	30 634
Kap Verde	17 226	18 923
Alueellinen – AKT	14 674	24 335
Mosambik	12 709	14 719
Ranskan Polynesia	12 556	17 453
Caymansaaret	12 203	13 213
Niger	5 399	9 655
Mali	4 234	4 767
Seychellit	4 201	4 786
Haiti	3 345	4 748
Samoa	3 036	3 986
Burkina Faso	1 861	4 649
Vanuatu	1 527	1 848
Botswana	1 004	7 278
Palau	768	1 107
Mikronesia	648	759
Benin	59	–
Liberia	–	1 153
Etelä-Afrikka	–	2
Yhteensä	1 518 675	1 540 991

3.2.3.4.2Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu kohdassa ”Palvelut ja muut” tuhansina euroina.

Lainanottajan toimiala	31.12.2019	31.12.2018
Palvelut ja muut	932 901	957 602
Sähkö, hiili ja muut	226 314	181 317
Kaupunkikehitys, kunnostus ja liikenne	195 042	192 400
Kemikaalit, muovit ja lääkkeet	51 865	20 436
Perusmateriaalit ja kaivostoiminta	44 746	45 820
Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät	26 908	29 182
Televiestintä	21 546	26 095
Elintarvikeketju	8 355	15 386
Jätteen talteenotto	6 812	7 564
Investointi- ja kestokulutushyödykkeet	4 186	–
Materiaalien käsittely, rakentaminen	–	33 144
Tiet ja moottoritiet	–	32 043
Sosiaalinen infrastruktuuri, koulutus ja terveydenhuolto	–	2
Yhteensä	1 518 675	1 540 991

3.2.3.5Kunkin sisäisen riskiluokituksen luottoriski

Investointikehys käyttää Basel III -sääntöjen mukaista sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Useimmille investointikehyksen vastapuolille on annettu sisäinen luottoluokitus tämän menetelmän mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään investointikehyksen lainasalkun jakauma lainanottajan tai vakuuden antajan sisäisen luottoluokituksen mukaan. Jos sisäistä luokitusta ei ole saatavilla, analyysissa on käytetty ulkoista luokitusta.

Taulukossa esitetään sekä allekirjoitetut vastuut (nostetut ja nostamattomat) että riskipainotetut vastuut investointikehyksen limiitin hallintaan käyttämän sisäisen menetelmän perusteella.


		2019
tuhansina euroina	Moody’s- tai vastaava luottoluokitus	Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot	Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta	Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut
Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski	Aaa	–	82 211	–	–	–	82 211
Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski	Aa1–Aa3	75 352	–	–	–	–	75 352
Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski	A1–A3	5 399	–	–	–	–	5 399
Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski	Baa1–Baa3	60 385	16 449	–	–	–	76 834
Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli	Ba1–Ba3	192 201	6 199	–	–	–	198 400
Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski	B1–B3	708 162	159 858	–	–	–	868 020
Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski	alempi kuin Caa1	79 411	145 176	–	–	–	224 587
Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön	alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön	–	–	136 749	–	–	136 749
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut		–	–	–	–	37 366	37 366
Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut		–17 191	–38 509	–114 307	–	–16 236	–186 243
Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo		1 103 719	371 384	22 442	–	21 130	1 518 675

Lainasitoumukset
Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski	Aaa	–	–	–	–	–	–
Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski	Aa1–Aa3	102 092	–	–	–	–	102 092
Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski	A1–A3	12 000	–	–	–	–	12 000
Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski	Baa1–Baa3	61 461	–	–	–	–	61 461
Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli	Ba1–Ba3	323 080	–	–	–	–	323 080
Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski	B1–B3	405 773	126 076	–	–	–	531 849
Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski	alempi kuin Caa1	14 883	104 328	–	–	–	119 211
Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön	alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön	–	–	51 377	–	–	51 377
Ei sisäistä luokitusta*		79 669	–	–	–	–	79 669
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut		–	–	–	–	76 581	76 581
Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut		–3 943	–33 326	–	–	–	–37 269
Lainasitoumusten kirjanpitoarvo		995 015	197 078	51 377	–	76 581	1 320 051
* Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.

3.2.3.5Kunkin sisäisen riskiluokituksen luottoriski (jatkuu)

		2018
tuhansina euroina	Moody’s- tai vastaava luottoluokitus	Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot	Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta	Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut
Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski	Aaa	–	90 875	–	–	–	90 875
Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski	Aa1–Aa3	74 650	–	–	–	–	74 650
Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski	A1–A3	17 804	–	–	–	–	17 804
Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski	Baa1–Baa3	39 295	18 783	–	–	–	58 078
Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli	Ba1–Ba3	165 551	–	–	–	–	165 551
Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski	B1–B3	834 194	94 749	–	–	–	928 943
Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski	alempi kuin Caa1	75 057	134 701	–	–	–	209 758
Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön	alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön	–	–	185 273	3 588	–	188 861
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut		–	–	–	–	1 806	1 806
Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut		–22 023	–27 342	–143 092	–1 794	–1 084	–195 335
Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo		1 184 528	311 766	42 181	1 794	722	1 540 991


Lainasitoumukset
Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski	Aa1–Aa3	102 092	–	–	–	–	102 092
Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski	A1–A3	12 000	–	–	–	–	12 000
Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski	Baa1–Baa3	12 463	–	–	–	–	12 463
Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli	Ba1–Ba3	230 455	–	–	–	–	230 455
Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski	B1–B3	567 573	22 467	–	–	–	590 040
Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski	alempi kuin Caa1	100 055	96 074	–	–	–	196 129
Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön	alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön	–	–	16 932	–	–	16 932
Ei sisäistä luokitusta*		123 821	–	–	–	–	123 821
Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut		–7 225	–16 597	–	–	–	–23 822
Lainasitoumusten kirjanpitoarvo		1 141 234	101 944	16 932	–	–	1 260 110
* Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia. Investointikehys seuraa jatkuvasti tapahtumia, jotka vaikuttavat sen lainanottajiin ja vakuuden antajiin, erityisesti pankkeihin. Investointikehys arvioi tapauskohtaisesti etenkin sopimusperusteisia oikeuksiaan, mikäli luokitus heikkenee, ja pyrkii toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä. Investointikehys seuraa myös tiiviisti siitä myönnetyille lainoille annettujen pankkitakausten uusimista varmistaakseen, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että tarvittaessa muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.6Maksurästit lainoista ja lainojen arvonalentuminen

Lainoihin liittyvien maksurästien toteamisessa ja seuraamisessa sekä niistä raportoimisessa noudatetaan EIP:ssä yleisesti käytössä olevia menettelyjä, jotka on määritelty rahoitusseurantaa koskevissa ohjeissa ja menettelyissä (Finance Monitoring Guidelines and Procedures). Nämä menettelyt ovat parhaiden pankkikäytänteiden mukaisia, ja niitä sovelletaan kaikkiin EIP:n hallinnoimiin lainoihin.

Seurantaprosessi on suunniteltu siten, että sillä voidaan varmistaa, i) että maksurästit havaitaan ja että niistä raportoidaan vastuuyksiköille mahdollisimman pian; ii) että kriittiset tapaukset saatetaan viipymättä oikealle operatiiviselle ja päätöksentekotasolle ja iii) että maksurästien yleistilanteesta ja jo toteutetuista tai toteutettavista perintätoimista raportoidaan säännöllisesti EIP:n johdolle ja jäsenvaltioille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin liittyvistä maksurästeistä ja arvonalentumisista tuhansina euroina:

	Lainat ja ennakkomaksut	Lainat ja ennakkomaksut
	31.12.2019	31.12.2018
Kirjanpitoarvo	1 518 675	1 540 991

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta
Bruttomäärä	136 749	188 861
Arvonalentumistappiota koskeva vähennyserä	–114 307	–144 886
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo	22 442	43 975


Suoritus viivästynyt, mutta arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät:
0–30 päivää	61	804
30–60 päivää	924	–
60–90 päivää	–	–
90–180 päivää	135	–
yli 180 päivää	26	1
Myöhässä oleva määrä, jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo	1 146	805

Määrä, joka ei ole myöhässä ja jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo	1 495 087	1 496 211

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo yhteensä	1 518 675	1 540 991

3.2.3.7Lainojen uudelleen neuvottelu ja lainanhoitojoustojen myöntäminen

Investointikehyksessä katsotaan, että lainanhoitojoustoista on kyse silloin, kun sopimusjärjestelyjen alkuperäiset ehdot joudutaan lainanottajan rahoitusaseman heikkenemisen seurauksena neuvottelemaan uudelleen kyseisen lainanottajan kanssa ja tämä vaikuttaa suoraan rahoitusinstrumentin tuleviin rahavirtoihin ja voi sen vuoksi aiheuttaa investointikehykselle tappioita. Uudelleenjärjestelyjen rahoitusvaikutukset rajoittuvat kuitenkin yleensä arvonalentumistappioihin, joita niitäkään ei välttämättä aina synny. Investointikehyksessä sovelletaan yleensä rahoituksellisen neutraalisuuden periaatetta, joka heijastuu uudelleenjärjesteltyjen lainojen uudelleen neuvotelluissa hinnoitteluehdoissa.

Normaalitilanteessa tällaisen lainan luottoluokitus heikkenee, ja laina otetaan tarkkailulistalle ennen ehtojen uudelleen neuvottelemista. Kun ehdot on neuvoteltu uudelleen, lainaa seurataan investointikehyksessä edelleen tarkkaan. Jos uusilla takaisinmaksuehdoilla ei saada perittyä omaisuuserän alkuperäistä kirjanpitoarvoa vastaavaa määrää, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen. Tällöin arvonalentumistappio lasketaan alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen ennustettujen rahavirtojen perusteella. Arvonalennuksen tekemisen tarvetta arvioidaan säännöllisesti kaikkien sellaisten lainojen osalta, joiden luottoluokitus on heikentynyt tasolle E–. Kaikkien niiden lainojen osalta, joiden luottoluokitus on F, on tehtävä arvonalennus. Kun lainan luottoluokitus on parantunut riittävästi, se poistetaan tarkkailulistalta investointikehyksen noudattamien menettelyjen mukaisesti.

Pankin lainojen uudelleenjärjestelystä vastaava tiimi on tilikauden aikana toteuttanut muun muassa seuraavat lainanhoitojoustotoimenpiteet ja -menettelyt: maksuajan pidennys, pääoman takaisinmaksun lykkääminen, pääoman ja korkojen maksun lykkääminen sekä maksurästien pääomittaminen. Tällaiset lainanhoitojoustotoimenpiteet eivät johda kohteena olevan lainan kirjaamiseen pois taseesta, ellei sopimusmuutosten vaikutusta lainan nettonykyarvoon uudelleenjärjestelyn ajankohtana katsota merkittäväksi. Jos tällaisen äskettäin kirjatun rahoitusvaran arvo on alentunut luottoriskin johdosta, se täyttää ostetun tai alun perin myönnetyn luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneen rahoitusvaran määritelmän.

Vastuisiin, joiden sopimusehtoihin tehdään sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta tuleviin rahavirtoihin, ei katsota kohdistuvan lainanhoitojoustotoimenpiteitä, joten tällaisia tapahtumia ei yksinään pidetä riittävinä perusteina arvon alentumiselle. Tällaiset muutokset voivat koskea takaus- tai muita vakuusjärjestelyjä tai sopimusvakuuksien mukaisista oikeuksista luopumista.

Operaatiot, joihin kohdistuu lainanhoitojoustotoimenpiteitä, on esitetty tällaisina seuraavassa taulukossa:

tuhansina euroina	31.12.2019	31.12.2018
Lainanhoitojoustotoimenpiteiden kohteena olevien operaatioiden määrä	28	33
Kirjanpitoarvo (mukaan lukien korko ja maksurästit)	245 534	280 720
Kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä	7 916	9 506
Kirjattu arvon alentuminen	57 321	86 334
Lainanhoitojoustotoimenpiteiden kohteena oleviin operaatioihin liittyvät korkotuotot	8 985	13 465
Kirjanpidosta poistetut vastuut (operaation päättämisen/myynnin seurauksena)	280	–

			Lainanhoitojoustotoimenpiteet
tuhansina euroina	31.12.2018	Maksuajan pidennys	Pääoman takaisinmaksun lykkääminen	Olennaisten lainasopimusten rikkominen	Muut	Sopimuksen mukainen takaisinmaksu ja päättäminen*	31.12.2019
Pankit	27 592	0	97	33 524	507	–10 252	51 468
Yritykset	253 128	134	0	0	0	–59 196	194 066
Yhteensä	280 720	134	97	33 524	507	–69 448	245 534
* Vähennykset johtuvat sellaisiin operaatioihin liittyvistä vuoden aikana saaduista pääoman takaisinmaksuista, joihin katsottiin kohdistuvan lainanhoitojoustotoimenpiteitä jo 31. joulukuuta 2019, sekä vuoden aikana päätetyistä operaatioista.

3.2.3Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

1Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018 pankkitalletusten, talletustodistusten ja yritystodistusten muodossa.

3Hyväksytyillä yhteisöillä on luottoluokitus, joka vastaa EIP:n omista rahoitusvaroista tehtyjen sijoitusten osalta edellytettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoluokitusta. Jos jokin pankki on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin sovelletaan limiittiä, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Tästä säännöstä on myönnetty poikkeus Societe Generale ‑pankille, jossa investointikehyksellä on sen toimintaa varten avattuja käteistilejä. Societe Generalen lyhytaikainen luottolimiitti 31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018 oli 110 000 000 euroa. Edellä mainittua suurempaa limiittiä sovelletaan investointikehyksen toimintaa varten avatuilla käteistileillä oleviin käteisvaroihin ja kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskemiin, investointikehyksen käteissalkkuun sisältyviin instrumentteihin.

Kaikki sijoitukset on tehty hyväksyttyihin yhteisöihin, ja niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta arvopäivästä. Kaikki luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetetun ylärajan rikkomiset on ilmoitettu toimeksiantajille. Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-2 (Moody’s).

6Seuraavassa taulukossa on esitetty käteisvarat ja muut rahavarat kertyneet korot mukaan luettuina tuhansina euroina:

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään	Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään	31.12.2019		31.12.2018
(Moody’s)	(Moody’s)
P-1	Aaa	98 945	12 %	71 914	13 %
P-1	Aa2	67 799	8 %	–	0 %
P-1	Aa3	89 983	11 %	49 972	9 %
P-1	A1	213 914	26 %	199 938	34 %
P-1	A2	212 199	25 %	201 899	35 %
P-1	A3	104 944	12 %	–	0 %
P-2	A3	49 993	6 %	49 985	9 %
Yhteensä		837 777	100 %	573 708	100 %

3.2.5Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

3Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

5Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex ‑vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

8Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin EIP:n omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään.

10EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nettomarkkinariskiin (NME) ja potentiaaliseen tulevaan riskiin (PFE) perustuvaa lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja potentiaalinen tuleva riski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

·Seuraavassa taulukossa on esitetty valuuttojen välisten koronvaihtosopimusten maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina:

Swap-sopimukset 31.12.2019	Alle	1 vuosi	5 vuotta	Yli	2019 yhteensä
tuhansina euroina	1 vuosi	1–5 vuotta	5–10 vuotta	10 vuotta
Nimellisarvo	–	–	–	–	–
Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)	–	–	–	–	–


Swap-sopimukset 31.12.2018	Alle	1 vuosi	5 vuotta	Yli	2018 yhteensä
tuhansina euroina	1 vuosi	1–5	5–10	10 vuotta
Nimellisarvo	–	5 245	–	–	5 245
Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)	–	–325	–	–	–325

·Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuuttaswapeja, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuuttaswapien maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja näitä swap-sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2019 oli 1 545,0 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2018 oli 1 460,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2019 oli 14,1 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2018 oli 1,1 miljoonaa euroa.

·Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia kehyksen suojaamiseksi siitä maksettuihin lainoihin liittyvältä korkoriskiltä. Joulukuun 31 päivänä 2019 avoinna oli kaksi koronvaihtosopimusta, joiden nimellisarvo oli 24,2 miljoonaa euroa (2018: 28,5 miljoonaa euroa) ja käypä arvo –0,1 miljoonaa euroa (2018: 0,7 miljoonaa euroa).

3.2.4Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan valtiotasoa alempien elinten, pankkien ja muiden yhteisöjen kuin pankkien liikkeeseen laskemista yritystodistuksista, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään kolme kuukautta. EU:n jäsenvaltiot, niiden pankit ja muut yhteisöt kuin pankit ovat hyväksyttyjä liikkeeseenlaskijoita. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään	Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään	31.12.2019		31.12.2018
(Moody’s)	(Moody’s)
P-1	Aa1	50 046	15 %	–	0 %
P-1	Aa2	19 997	6 %	80 041	24 %
P-1	Aa3	50 025	15 %	95 055	29 %
P-1	A1	55 050	17 %	15 005	4 %
P-1	A2	–	0 %	45 008	13 %
P-2	A2	–	0 %	50 015	15 %
P-2	A3	85 027	26 %	50 016	15 %
P-2	Baa1	30 433	9 %	–	0 %
P-2	Baa3	40 009	12 %	–	0 %
Yhteensä		330 587	100 %	335 140	100 %

3.3Likviditeettiriski

2Likviditeettiriski koskee yhteisön valmiuksia rahoittaa varojen lisääntyminen ja suorittaa velvoitteet sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita. Likviditeettiriski voidaan jakaa rahoituksen likviditeettiriskiin ja markkinoiden likviditeettiä koskevaan riskiin. Rahoituksen likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei yhteisö pysty tehokkaasti täyttämään sekä odotettavissa olevia että odottamattomia nykyisiin ja vastaisiin rahavirtoihin liittyviä tarpeita ilman, että tämä vaikuttaa sen päivittäiseen toimintaan tai sen rahoitustilanteeseen. Markkinoiden likviditeettiin liittyvä riski on riski siitä, ettei yhteisö pysty helposti kuittaamaan tai poistamaan positiota markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi syvyyttä tai niillä on häiriöitä.

3.3.1 Likviditeettiriskin hallinta

4Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin ja sen toiminnasta saatavin rahavirroin. Investointikehyksessä hallinnoidaan rahoituksen likviditeettiriskiä lähinnä nettolikviditeettitarpeiden ja jäsenvaltioilta vuosittain pyydettävien rahoitusosuuksien suunnittelun avulla.

6Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikatauluja analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa.

8Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostoja vastaavat käteismaksut, jotka EIP:n antolainausosasto ilmoittaa säännöllisin väliajoin. Varat sijoitetaan rahamarkkinoilla ja joukkovelkakirjamarkkinoilla pankkien välisiin talletuksiin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusinstrumentteihin siten, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon investointikehyksen käteismaksuvelvoitteet. Investointikehyksen likvidien varojen hallinnoinnista vastaa EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Tarkoituksena on varmistaa, että investointikehyksellä on riittävästi likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyy hoitamaan velvoitteensa.

10Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front office- ja back office ‑toiminnot on erotettu toisistaan. Tämän periaatteen mukaisesti varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa EIP:n suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja käteisvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.3.2 Likviditeettiriskin määrittäminen

13Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

15Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus.

17Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden etenemisestä. Lisäksi investointikehyksen lainat ja rahoitustoimet toteutetaan varsin epävakaassa toimintaympäristössä, joten niiden nostoaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

19Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kun rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen.

21Vakuuksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei vakuuteen vedota. Vakuuksien jäljellä olevaa määrää vähennetään vakuuden saaneiden lainojen takaisinmaksuaikataulujen mukaisesti.

23Sellaisten korkotukien, joista on tehty sitoumus, poistuneet määrät liittyvät EIP:n omista varoistaan rahoittamiin korkotukilainoihin. Tämän vuoksi tiedot poistuneista määristä liittyvät ainoastaan tällaisia lainoja koskeviin sitoumuksiin pikemminkin kuin sellaisten maksamatta olevien korkotukien kokonaismäärään, joista on tehty sitoumus. Lainojen tapaan myös korkotukien maksuaikataulu on epävarma.

25Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakennetta kuvaavassa taulukossa erä "tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä" viittaa teknisestä avusta allekirjoitettujen sopimusten maksamatta olevaan kokonaisosuuteen. Tämän erän maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Poistuneet rahavirrat, jotka on luokiteltu aikaryhmään ”enintään 3 kk”, koskevat tilinpäätöspäivään mennessä saatuja maksamatta olevia laskuja.

27Sellaiset muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyviä rahoitusvelkoja koskevat sitoumukset, joille ei ole määritelty sopimuksen mukaista juoksuajan päättymispäivää, on esitetty sarakkeessa ”eräpäivä määrittämätön”. Sitoumukset, joista on tilinpäätöspäivään mennessä kirjattu käteissuoritusta koskeva maksupyyntö, esitetään asianmukaisessa aikaryhmässä.

29Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta maturiteettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin bruttorahavirtoihin.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi	Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Eräpäivä määrittämätön	Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2019
Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	33 038	–	–	–	1 324 282	1 357 320
Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	369	–	–	–	405 551	405 920
Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)	–	–	–	–	1 559 831	1 559 831
Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	–	–	–	–	350 678	350 678
Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät	3 898	–	–	–	21 166	25 064
Yhteensä	37 305	–	–	–	3 661 508	3 698 813

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi	Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Eräpäivä määrittämätön	Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2018
Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	7 854	–	–	–	1 276 078	1 283 932
Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	2 023	–	–	–	345 144	347 167
Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)	–	–	–	–	1 556 468	1 556 468
Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	–	–	–	–	360 655	360 655
Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät	2 373	–	–	–	24 082	26 455
Yhteensä	12 250	–	–	–	3 562 427	3 574 677

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kuukautta mutta enintään 1 vuosi	Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2019
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät	–	–	–	–	–
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–	–	–	–
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät	1 545 000	–	–	–	1 545 000
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–1 535 571	–	–	–	–1 535 571
Koronvaihtosopimukset – saadut määrät	310	820	2 045		3 175
Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–1 128	–2 138		–3 266
Yhteensä	9 739	–308	–93	–	9 338

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kuukautta mutta enintään 1 vuosi	Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2018
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät	5	3 281	1 816	–	5 102
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–4 081	–1 770	–	–5 851
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät	1 460 608	–	–	–	1 460 608
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–1 465 498	–	–	–	–1 465 498
Koronvaihtosopimukset – saadut määrät	397	1 171	3 473	204	5 245
Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–1 340	–3 030	–175	–4 545
Yhteensä	–4 488	–969	489	29	–4 939

3.3.3 Pitkäaikaiset rahoitusvarat ja -velat

5Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaisten muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot, jotka odotetaan perittävän tai suoritettavan yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

tuhansina euroina	31.12.2019	31.12.2018

Rahoitusvarat:
Lainat ja ennakkomaksut	1 636 520	1 666 232
Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit	619 928	567 292
Muut varat	–	171
Yhteensä	2 256 448	2 233 695

Rahoitusvelat:
Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset	628	793
Velat kolmansille*	93 531	93 641
Luottositoumuksiin liittyvät varaukset	37 269	23 822
Yhteensä	131 428	118 256

* Velkoihin kolmansille sisältyvät jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu, joiden eräpäivä on pääasiassa määrittämätön.

3.4Markkinariski

5Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1 Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korollisten positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat korkojen epäedullisesta kehityksestä.

Taloudellisen arvon vaihtelut tai eri omaisuuserien, velkojen ja suojausinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät epäjohdonmukaisuudet eivät suoraan vaikuta investointikehykseen, koska i) kehyksellä ei ole välittömiä lainakustannuksia tai korollisia velkoja ja ii) kehys hyväksyy sijoitustensa tuloihin liittyvien korkovaihtelujen vaikutukset.

Investointikehyksen lainasalkun ja omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä koronvaihteluille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) ‑menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään 1 vuosi”, ”erittäin lyhyt – 2–3 vuotta”, lyhyt – 4–6 vuotta, ”keskipitkä – 7–11 vuotta”, ”pitkä – 12–20 vuotta” ja ”erittäin pitkä – yli 21 vuotta”.

Lainojen euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi investointikehyksessä käytetään EIP:n rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n yleinen rahoitusmarginaali). Lainojen Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen nettonykyarvon laskennassa käytetään EIP:n Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoituskäyrää. Sellaisten valuuttojen määräisten lainoihin liittyvien rahavirtojen nettonykyarvo, joille ei ole saatavilla luotettavaa ja riittävän kattavaa diskonttokorkokäyrää, määritetään käyttämällä EIP:n euromääräistä rahoituskäyrää.

Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdysvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31. joulukuuta 2019 vähenee tuhansina euroina 533 euroa (31. joulukuuta 2018: tuhansina euroina 483 euroa), jos kaikki asianomaiset korkokäyrät nousevat samanaikaisesti paralleelisti yhdellä peruspisteellä.

BPV	Raha-	Erittäin lyhyt	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä	Erittäin pitkä	Yhteensä
tuhansina euroina	markkinapaperit
Tilanne 31.12.2016	1 vuosi	2–3 vuotta	4–6 vuotta	7–11 vuotta	12–20 vuotta	21 vuotta
Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille	–42	–99	–172	–163	–57	–	–533

BPV	Raha-	Erittäin lyhyt	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä	Erittäin pitkä	Yhteensä
tuhansina euroina	markkinapaperit
Tilanne 31.12.2018	1 vuosi	2–3 vuotta	4–6 vuotta	7–11 vuotta	12–20 vuotta	21 vuotta
Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille	–38	–94	–168	–154	–29	–	–483

3.4.2Valuuttariski

5Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehykseen kohdistuvaa riskiä tulojen tai taloudellisen arvon vähenemisestä valuuttakurssien epäedullisen kehityksen seurauksena.

Koska investointikehyksen viitevaluutta on euro, siihen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen muuna kuin viitevaluuttana olevat varat ja velat eivät vastaa toisiaan. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat muutokset muuna kuin viitevaluuttana olevien vastaisten rahavirtojen, kuten korkojen ja osinkojen, arvossa.

3.4.2.1Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen spot- tai termiinikauppaa, valuuttaswapeja tai valuutanvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuuttana voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1.Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Investointikehyksen Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien valuuttariski katetaan kokonaisriskinä Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuuttaswapeilla, joiden voimassaoloa jatketaan ja joiden määrää mukautetaan jaksoittain. Valuuttaswapeilla on kaksi tarkoitusta. Ne tarjoavat sekä uusien suoritusten (lainat ja pääoma) maksuun tarvittavan likviditeetin että valuuttariskin edellyttämän makrotason suojauksen.

Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuuttaswapeja jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

Yhdysvaltain dollarin määräinen valuuttapositio suojataan kuukausittain spot- tai termiinikaupalla, jos kyseinen positio ylittää asetetut enimmäismäärät.

Valuuttaswapin jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuuttaswapeilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa käteisvaroihin tai vaihtaa euroiksi, jos se on seurausta valuuttaposition kasvusta.

3.4.2.2.2.Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Sellaiset investointikehyksen toimet, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

Investointikehyksellä on sellaisten valuuttojen määräisiä toimia, joille ei ole tarjolla tehokkaita suojausmahdollisuuksia tai joiden tapauksessa suojaus tulee hyvin kalliiksi. Nämä toimet ovat paikallisen valuutan määräisiä, mutta suoritus toteutetaan euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehyksen komitean 22. tammikuuta 2015 hyväksymä rahoitusriskikehys tarjoaa mahdollisuuden suojata paikallisen valuutan määräisen valuuttariskin synteettisesti Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla silloin kun paikallisen valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio. Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla synteettisesti suojatut paikalliset valuutat on ilmoitettu kohdassa 3.4.2.2.3 olevassa taulukossa kohdassa ”Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)” ja synteettisesti suojaamattomat valuutat saman taulukon kohdassa ”Paikalliset valuutat (ei synteettisistä suojausta)”.

3.4.2.2.3.Valuuttapositio (tuhansina euroina)

Tämän liitetiedon taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositio.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetty valuuttapositio on investointikehyksen (rahoitusriskikehyksessä kuvatun) riskipolitiikan mukainen. Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio perustuu kirjanpitotietoihin, ja se määritellään tiettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisältyvät varat ja velat valitaan tavalla, jolla varmistetaan, että tulot muunnetaan tilinpäätösvaluutaksi (euroiksi) niiden saantihetkellä.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien käyvän arvon muutos samoin kuin lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumiset sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

Muut varat ja velat, jotka sisältävät pääasiassa lainoille, johdannaisille ja tuille kertyneitä korkotuottoja, on seuraavissa taulukoissa esitetty kohdassa ”Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio”.

Tilanne 31. joulukuuta 2019	Varat ja velat			Sitoumukset ja ehdolliset velat
Valuutat	Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio	Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio	Taseen valuuttapositio
USD	–103 746	–56 632	–160 378	637 693
Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)*
KES	29 472	464	29 936	–
TZS	48 092	354	48 446	–
DOP	25 383	602	25 985	–
UGX	37 132	574	37 706	–
RWF	30 766	47	30 813	–
Paikalliset valuutat (ei synteettistä suojausta)*
HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR	99 864	–530	99 334	–
Muut valuutat kuin euro yhteensä	166 963	–55 121	111 842	637 693
EUR	–	3 075 194	3 075 194	2 741 023
Euro ja muut valuutat yhteensä	166 963	3 020 073	3 187 036	3 378 716
* Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

Tilanne 31. joulukuuta 2018	Varat ja velat			Sitoumukset ja ehdolliset velat
Valuutat	Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio	Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio	Taseen valuuttapositio
USD	–157 177	–52 111	–209 288	600 271
Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)*
KES	35 806	252	36 058	–
TZS	71 195	814	72 009	–
DOP	35 311	821	36 132	–
UGX	45 731	769	46 500	–
RWF	24 176	17	24 193	–
Paikalliset valuutat (ei synteettistä suojausta)*
HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR	74 265	-432	73 833	–
Muut valuutat kuin euro yhteensä	129 307	–49 870	79 437	600 271
EUR	–	2 834 560	2 834 560	3 044 623
Euro ja muut valuutat yhteensä	129 307	2 784 690	2 913 997	3 644 894
* Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

3.4.2.3Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille

Euron kurssin 10 prosentin heikentymisestä suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2019 ollut seurauksena rahoittajien varojen kasvu 14,0 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2018 vastaava vaikutus olisi ollut 8,8 miljoonaa euroa). Euron kurssin 10 prosentin vahvistumisesta suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2019 ollut seurauksena rahoittajien varojen vähennys 11,4 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2018 vastaava vaikutus olisi ollut 7,2 miljoonaa euroa).

3.4.2.4Muuntokurssit

Taseiden (31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

	tilanne 31.12.2019	tilanne 31.12.2018
Muut kuin EU-valuutat
Botswanan pula (BWP)	11,8376	12,2038
Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)	59,3644	57,4037
Fidžin dollari (FJD)	2,4045	2,4104
Haitin gourde (HTG)	100,99	86,92
Jamaikan dollari (JMD)	147,6966	144,081
Kenian shillinki (KES)	113,63	116,24
Mauritanian ouguiya (MRU)	42,2135	41,1660
Mauritiuksen rupia (MUR)	40,63	39,05
Mosambikin metical (MZN)	68,64	70,14
Nigerian naira (NGN)	343,45	351,05
Ruandan frangi (RWF)	1 051,12	1 020,10
Tansanian shillinki (TZS)	2 573,66	2 624,33
Ugandan shillinki (UGX)	4 108	4 239
Yhdysvaltain dollari (USD)	1,1234	1,145
CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF)	655,957	655,957
Etelä-Afrikan randi (ZAR)	15,7773	16,4594
Sambian kwacha (ZMW)	15,7894	13,6077

3.4.3Osakkeiden hintariski

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo laskee osakehintojen ja/tai osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen suorien osakesijoitusten ja sen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten vuoksi.

Noteeraamattomien osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat kaikki asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Yksittäisten suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon +/–10 prosentin muutoksen vaikutus (joka on seurausta oman pääoman ehtoisten instrumenttien salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on nousun tapauksessa 62,0 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2019 (56,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018) ja laskun tapauksessa vastaavasti –62,0 miljoonaa euroa (–56,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

14 Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

4.1Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot

2Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ja niiden luokitustaso käyvän arvon luokitushierarkiassa. Tiedot eivät sisällä sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja, joita ei kirjata käypään arvoon, jos niiden kirjanpitoarvoa voidaan pitää kohtuullisen tarkkana arviona niiden käyvästä arvosta.

Tilanne 31. joulukuuta 2019

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

tuhansina euroina

Johdannaissopimukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvelat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Johdannaissopimukset

14 184

–

14 184

–

14 184

–

14 184

Pääomasijoitusrahastot

–

504 694

–

504 694

362

–

504 332

504 694

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

–

115 234

–

115 234

15 255

–

99 979

115 234

Lainat ja ennakkomaksut

–

21 702

–

21 702

–

21 702

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

14 184

619 928

21 702

–

655 814

15 617

35 886

604 311

655 814

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Käteisvarat ja muut rahavarat

–

837 777

–

837 777

–

Lainat ja ennakkomaksut

–

1 496 973

–

1 496 973

–

1 699 057

–

1 699 057

Saamiset rahoitusosuuksista

–

86 330

–

86 330

–

Rahoitusvarat

–

330 587

–

330 587

144 097

186 083

–

330 180

Muut varat

–

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

–

2 421 080

330 587

–

2 751 667

144 097

1 885 140

–

2 029 237

Rahoitusvarat yhteensä

14 184

619 928

2 442 782

330 587

–

3 407 487

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

–191

–

–191

–

–191

–

–191

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

–191

–

–191

–

–191

–

–191

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat:

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

–

–628

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–

–37 269

Velat kolmansille

–

–147 438

Muut velat

–

–2 353

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

–

–187 688

Rahoitusvelat yhteensä

–191

–

–187 688

–187 879

4Rahoitusinstrumenttien käypä arvo (jatkuu)

4.1Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot (jatkuu)

Tilanne 31. joulukuuta 2018	Kirjanpitoarvo						Käypä arvo
tuhansina euroina	Johdannaissopimukset	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit	Käteisvarat, lainat ja muut saamiset	Rahoitusvarat	Muut rahoitusvelat	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	9 873	–	–	–	–	9 873	–	9 873	–	9 873
Pääomasijoitusrahastot	–	467 152	–	–	–	467 152	–	–	467 152	467 152
Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	–	100 140	–	–	–	100 140	16 675	–	83 465	100 140
Lainat ja ennakkomaksut	–	–	720	–	–	720	–	720	–	720
Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	9 873	567 292	720	–	–	577 885	16 675	10 593	550 617	577 885
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Käteisvarat ja muut rahavarat	–	–	573 708	–	–	573 708	–	–	–	–
Lainat ja ennakkomaksut	–	–	1 540 271	–	–	1 540 271	–	1 760 576	–	1 760 576
Saamiset rahoitusosuuksista	–	–	100 000	–	–	100 000	–	–	–	–
Rahoitusvarat	–	–	–	335 140	–	335 140	191 475	145 061	–	336 536
Muut varat	–	–	171	–	–	171	–	–	–	–
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	–	–	2 214 150	335 140	–	2 549 290	191 475	1 905 637	–	2 097 112
Rahoitusvarat yhteensä	9 873	567 292	2 214 870	335 140	–	3 127 175

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	–8 493	–	–	–	–	–8 493	–	–8 493	–	–8 493
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	–8 493	–	–	–	–	–8 493	–	–8 493	–	–8 493
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat:
Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset	–	–	–	–	–793	–793
Luottositoumuksiin liittyvät varaukset	–	–	–	–	–23 822	–23 822
Velat kolmansille	–	–	–	–	–143 813	–143 813
Muut velat	–	–	–	–	–2 493	–2 493
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	–	–	–	–	–170 921	–170 921
Rahoitusvelat yhteensä	–8 493	–	–	–	–170 921	–179 414

4.2Käypään arvoon arvostaminen

4.2.1Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Seuraavassa taulukossa annetaan tiedot arvostusmenetelmistä ja merkittävistä muista kuin todettavissa olevista syöttötiedoista, joita käytetään rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käyvän arvon luokitushierarkian tasoilla 2 ja 3.

	Arvostusmenetelmä	Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot	Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen
Käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

Johdannaissopimukset	Diskontattu rahavirta: Vastaiset rahavirrat arvioidaan käyttämällä termiinikursseja/-korkoja (todettavissa olevat termiinikurssit ja tuottokäyrät tilikauden lopussa) ja sopimusperusteisia termiinikursseja/-korkoja diskontattuina korolla, joka vastaa eri vastapuoliin liittyvää luottoriskiä.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Pääomasijoitusrahastot	Mukautettu nettoarvomenetelmä: Käypä arvo määritetään joko soveltamalla investointikehyksen prosenttiosuutta kohde-etuutena olevasta välineestä viimeisimmän raportin mukaiseen nettoarvoon, jota on mukautettu rahavirtojen perusteella, tai käyttämällä rahaston hoitajan ilmoittamaa osuuden tarkkaa arvoa samana päivänä, jos tällainen arvo on saatavilla. Jotta voidaan ottaa huomioon arvon kehitys viimeisimmän käytettävissä olevan nettoarvon määrityspäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana, kyseiseltä ajalta tehdään tapahtuma-arviointi ja nettoarvoa mukautetaan tarvittaessa.	Pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut ja rahaston hoitopalkkiot, raportointipäivän jälkeiset muutokset pääomasijoitusrahaston kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset.	Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Mukautettu nettoarvo.	Sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut, raportointipäivän jälkeiset muutokset sijoituskohteen kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, pääomanlisäykset, myynnit ja määräysvallassa tapahtuneet muutokset. Markkinakelpoisuuden (likviditeetin) puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys, joka määritetään käyttämällä samankaltaisten osakkeiden aikaisempia kauppahintoja kyseisessä maassa / kyseisellä alueella ja joka on 5–30 prosenttia.	Mitä suurempi markkinakelpoisuuden puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys on, sitä pienempi on käypä arvo.

Käypään arvoon arvostettavat lainat (vaikuttavan rahoituksen väline)	Toimintaansa jatkavat lainanottajat: Diskontattu rahavirta, jossa käytetään sopimukseen perustuvia / odotettavissa olevia tulevia rahavirtoja diskontattuna asianmukaisella riskioikaistulla diskonttokorolla, joka kattaa lainaan liittyvän riskin (mukaan lukien lainanottajan luottoriski). Diskonttokorkoa verrataan mihin tahansa merkitykselliseen markkinoiden vertailuarvoon / arvioidaan sen perusteella. Lainanottajat, jotka eivät jatka toimintaansa: Nettovaroihin perustuva menetelmä (likvidaatioarvoon perustuva menetelmä).	Diskonttokoron osatekijät, jotka vastaavat lainanottajan luottoriskiä riskittömiin markkinakorkoihin verrattuna.	Mitä korkeampi diskonttokorko on, sitä pienempi on käypä arvo.

4.2.1 Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot (jatkuu)

	Arvostusmenetelmä	Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot	Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen
Rahoitusinstrumentit, joita ei kirjata käypään arvoon

Lainat ja ennakkomaksut	Diskontattu rahavirta: Arvostusmallissa käytetään sopimusperusteisia rahavirtoja, joiden toteutumisedellytyksenä on, ettei velallinen laiminlyö velvoitteitaan, ja joissa ei oteta huomioon vakuuksien arvoa eikä aikaistettua takaisinmaksua koskevia skenaarioita. Lainojen nettonykyarvo lasketaan käyttämällä mallia, jossa kunkin lainan sopimusperusteiset rahavirrat diskontataan käyttämällä mukautettua markkinoiden diskonttokorkokäyrää. Kunkin lainan nettonykyarvoa mukautetaan tämän jälkeen kulloinkin odotettavissa olevien tappioiden huomioon ottamiseksi. Tämän jälkeen tulokset lasketaan yhteen lainojen ja ennakkomaksujen käyvän arvon laskemiseksi.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Rahoitusvarat	Diskontattu rahavirta	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

IFRS 13 ‑standardin soveltamisen seurauksena johdannaissopimusten käypään arvoon 31. joulukuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2018 on sisällytetty seuraavat arvonoikaisut:

tuhansina euroina	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit
Saldo 1. tammikuuta 2019	550 617
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:
– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien realisoitunut nettotulos	1 708
– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos	17 666
Yhteensä	19 374
Suoritetut maksut	106 943
Saadut maksut	–79 435
Valuuttakurssiero	6 812
Saldo 31. joulukuuta 2019	604 311

tuhansina euroina	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit
Saldo 1. tammikuuta 2018	473 081
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:
– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien realisoitunut nettotulos	–10 622
– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos	–13 411
Yhteensä	–24 033
Suoritetut maksut	95 434
Saadut maksut	–11 165
Valuuttakurssiero	17 300
Saldo 31. joulukuuta 2018	550 617

Investointikehyksessä ei vuosina 2019 ja 2018 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 3 muille tasoille tai päinvastoin.

tuhansina euroina	Globaalilainat*	Lainat, parempi etuoikeusasema	Laina, huonompi etuoikeusasema	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2019	1 051 317	593 324	60 717	3 588	1 708 946
Suoritetut maksut	164 308	123 416	–	–	287 724
Kokonaan kuluksi kirjatut	–2	–278	–	–	–280
Saadut maksut	–206 517	–113 100	–34 496	–	–354 113
Lainojen myynti	–2 591	–	–	–	–2 591
Liiketoimintamallin muutos (vaikuttavan rahoituksen väline)**	–	–10 062	–	–3 588	–13 650
Valuuttakurssiero	15 041	4 064	1 493	–	20 598
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2019	1 021 556	597 364	27 714	–	1 646 634

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1. tammikuuta 2019	–103 868	–49 609	–29 360	–1 794	–184 631
Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset	5 164	–86	–	–	5 078
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset	–15 558	2 559	2 205	–	–10 794
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta	–4 397	–47	–	–	–4 444
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset	21 811	5 592	–	–	27 403
Lainojen myynti	2 591	–	–	–	2 591
Liiketoimintamallin muutos (vaikuttavan rahoituksen väline)**	–	5 031	–	1 794	6 825
Kokonaan kuluksi kirjatut	2	278	–	–	280
Valuuttakurssiero	–1 911	–368	–559	–	–2 838
Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31. joulukuuta 2019	–96 166	–36 650	–27 714	–	–160 530

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2019	925 390	560 714	–	–	1 486 104

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2019	1 800	–	–	–	1 800
Suoritetut maksut	–	23 461	–	–	23 461
Liiketoimintamallin muutos (vaikuttavan rahoituksen väline)**	–	13 650	–	–	13 650
Saadut maksut	–720	–245	–	–	–965
Kokonaan kuluksi kirjatut	–	–	–	–	–
Valuuttakurssiero	–	–8	–	–	–8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2019	1 080	36 858	–	–	37 938

Käyvän arvon oikaisut 1. tammikuuta 2019	–1 080	–	–	–	–1 080
Käyvän arvon nettomuutos	–	–8 331	–	–	–8 331
Liiketoimintamallin muutos (vaikuttavan rahoituksen väline)**	–	–6 825	–	–	–6 825
Käyvän arvon oikaisut 31. joulukuuta 2019	–1 080	–15 156	–	–	-16 236

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2019	–	21 702	–	–	21 702
Jaksotettu hankintameno	–3 545	–4 950	10	–	–8 485
Korot	10 451	8 903	–	–	19 354
Lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2019	932 296	–586 369	10	–	1 518 675
* Sisältää edustussopimukset.
** Ks. yksityiskohtaiset tiedot liitetiedosta 24.

Jäsenvaltiot	Rahoitusosuus (investointikehys)	Rahoitusosuus (korkotuet ja tekninen apu)	Yhteensä maksettu	Maksua pyydetty, maksamatta*
Itävalta	76 442	9 592	86 034	2 410
Belgia	112 757	14 105	126 862	3 530
Bulgaria	1 274	336	1 610	140
Kypros	819	216	1 035	90
Tšekki	4 641	1 224	5 865	510
Tanska	62 220	7 875	70 095	2 000
Viro	455	120	575	50
Suomi	43 821	5 655	49 476	1 470
Ranska	677 756	81 837	759 593	19 550
Saksa	667 065	82 766	749 831	20 500
Kreikka	39 090	5 324	44 414	1 470
Unkari	5 005	1 320	6 325	550
Irlanti	21 034	3 075	24 109	910
Italia	374 974	48 883	423 857	12 860
Latvia	637	168	805	70
Liettua	1 092	288	1 380	120
Luxemburg	8 422	1 065	9 487	270
Malta	273	72	345	30
Alankomaat	151 510	19 140	170 650	4 850
Puola	11 830	3 120	14 950	1 300
Portugali	30 418	4 154	34 572	2 300
Romania	3 367	888	4 255	370
Slovakia	1 911	504	2 415	210
Slovenia	1 638	432	2 070	180
Espanja	191 564	27 231	218 795	7 850
Ruotsi	81 090	10 499	91 589	2 740
Yhdistynyt kuningaskunta	395 895	53 802	449 697	–
Yhteensä 31. joulukuuta 2019	2 967 000	383 691	3 350 691	86 330
Yhteensä 31. joulukuuta 2018	2 697 000	353 691	3 050 691	100 000

tuhansina euroina	1.1.2019— 31.12.2019	1.1.2018– 31.12.2018
Lainat ja ennakkomaksut	89 244	92 506
Korkotuet	4 679	4 224
Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä	93 923	96 730

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina	1.1.2019– 31.12.2019	1.1.2018– 31.12.2018
Johdannaissopimukset	–261	–563
Käteisvarat ja muut rahavarat	–722	–654
Rahoitusvarat	–1 965	-1 322
Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä	–2 948	–2 539

Strukturoidun yhteisön tyyppi	Kuvaus	Kirjanpitoarvo 31.12.2019	Kirjanpitoarvo 31.12.2018	Suurin tappio 31.12.2016	Suurin tappio 31.12.2018
Pääomasijoitusrahastot	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit	504 332	467 152	834 955	797 775
Yhteensä		504 332	467 152	834 955	797 775