EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1896,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020),

toteaa, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 11 473 788 euroa, mikä merkitsee 2,67 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2);

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,56 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,37 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan, ja toteaa, että se käyttää laadullisia indikaattoreita enemmän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja määrällisiä indikaattoreita enemmän hallinnollisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin; panee merkille, että vastatakseen paremmin sidosryhmien odotuksiin virasto parantaa raportointipakettiaan räätälöimällä laadullisia ja määrällisiä keskeisiä tulosindikaattoreitaan niin, että niillä mitataan tehokkaammin sen toiminnan vaikutuksia;

pyytää virastoa tehostamaan toimiaan 5G-verkon turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi ja levittämään tietoa aiheesta mahdollisimman laajalti, jotta varmistetaan, että alalla hyödynnetään olemassa olevia teknisiä ratkaisuja;

pitää valitettavana, että komission vuonna 2017 teettämän, viraston vuosien 2013–2016 toiminnan ulkoista arviointia koskevan tutkimuksen jälkeen ei ole vahvistettu virallista toimintasuunnitelmaa; panee kuitenkin merkille, että asiaankuuluvia suosituksia on pantu täytäntöön ja että komission sisäisen tarkastuksen suorittamassa tarkastuksessa annettiin vastaavanlaisia suosituksia, joiden osalta on sovittu virallisesta korjaavasta toimintasuunnitelmasta;

kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

kehottaa komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta luoda yhteisiä synergioita Tessalonikissa päätoimipaikkaansa pitävän Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli viraston siirtämistä Cedefopin päätoimipaikkaan Thessalonikiin ja Cedefopin päätoimipaikan siirtämistä viraston Heraklionissa sijaitsevaan päätoimipaikkaan; toteaa, että viraston siirtäminen Cedefopin päätoimipaikkaan merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen;

Henkilöstöpolitiikka

panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä vain 93,62 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 47 väliaikaisesta toimesta 44 oli täytettynä (verrattuna 48 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa;

panee merkille, että vuonna 2015 virasto suunnitteli viraston hallintotehtäviin osallistuvan henkilöstön siirtämistä Ateenaan, vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013 (3) mukaan tällainen henkilöstö olisi sijoitettava Heraklioniin, ja että on todennäköistä, että kustannuksia voitaisiin edelleen vähentää, jos kaikki henkilöstön jäsenet keskitettäisiin yhteen toimipaikkaan; panee merkille, että Heraklionin toimipaikassa työskentelee tällä hetkellä vain seitsemän henkilöstön jäsentä; panee merkille, että virasto tarkastelee edelleen toimipaikkojensa merkityksellisyyttä nykyisen toimipaikkasopimuksen ja toimipaikoissa kehitettyjen ohjelmien mukaisesti;

panee huolestuneena merkille, että riittävän ammattitaitoista henkilöstöä on vaikea rekrytoida, saada kiinnostumaan ja jäämään viraston palvelukseen, mikä johtuu pääasiassa ilmoitettujen toimien luonteesta (sopimussuhteisen toimihenkilön toimet) ja viraston henkilöstön jäsenten palkkoihin Kreikassa sovellettavista alhaisista korjauskertoimista; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut sosiaalisia toimenpiteitä houkuttelevuuden lisäämiseksi;

10.

panee merkille, että virastolla ei ole tarvittavia määrärahoja kaikista avoimista toimista ilmoittamiseksi kaikilla EU:n kielillä EPSOn edellyttämällä tavalla; panee kuitenkin merkille, että virasto julkaisee muiden unionin erillisvirastojen tavoin ilmoituksia avoimista toimista useilla verkkosivustoilla, julkaisuissa eri puolilla unionia sekä EU:n virastojen verkoston verkkosivustolla;

11.

toteaa, että tehtävien siirtoa uusille henkilöstön jäsenille koskevaa prosessia tarkistetaan parhaillaan, jotta tietämystä voidaan vastedes siirtää paremmin uudelle henkilöstölle, ja toteaa, että tämä prosessi on tarkoitus sisällyttää erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien toimintaperiaatteisiin; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun kyseinen tarkistus on saatu päätökseen;

12.

panee huolestuneena merkille sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa vuonna 2018 (kahdeksan miestä ja kaksi naista) sekä johtokunnassa (25 miestä ja viisi naista);

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan takaamiseksi ja panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja heidän ilmoituksensa eturistiriidoista on nyt julkaistu viraston verkkosivustolla; palauttaa mieliin, että virasto ei julkaise verkkosivustollaan ylemmän johdon ilmoituksia eturistiriidoista; kehottaa jälleen virastoa julkaisemaan kaikkien johtokunnan jäsenten ansioluettelot sekä ylemmän johdon ilmoitukset eturistiriidoista ja raportoimaan tältä osin toteutetuista toimenpiteistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Sisäiset kontrollit

14.

panee huolestuneena merkille, että virasto ei ole tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vahvistanut erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevia toimintaperiaatteita, joissa määriteltäisiin tällaiset tehtävät, pidettäisiin niitä koskeva luettelo ajan tasalla ja määriteltäisiin toimenpiteet, joilla pienennettäisiin riskiä siitä, että työntekijä ajaa omaa etuaan; kehottaa virastoa viipymättä hyväksymään ja ottamaan käyttöön tällaiset toimintaperiaatteet;

15.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 sidosryhmien osallistumista ENISAn suoritetuotantoon koskevan tarkastuskertomuksen, jota varten virasto laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kohdentaa toimia mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin;

Muita huomautuksia

16.

panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista vaikuttaa hyvin vähän viraston toimintaan ja hallintoon; panee kuitenkin merkille, että virasto on tarkistanut sisäisiä prosessejaan lieventääkseen riskejä, joita liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan eroon unionista, mutta mitään näistä riskeistä ei ole pidetty kriittisinä vaan pikemminkin hyvin pieninä;

17.

pitää valitettavana, että virasto ei ole vielä vahvistanut virallista strategiaa ympäristöystävällisen työympäristön takaamiseksi; kehottaa virastoa vahvistamaan sen kiireellisesti;

18.

kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

19.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4).

(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 205.

(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 206.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 526/2013, annettu 21. toukokuuta 2013, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.