Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”

(COM(2020) 474 final)

(2021/C 220/17)

Esittelijä:	Dumitru FORNEA
Toinen esittelijä:	Michal PINTÉR

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 23.9.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	28.10.2020
Vastaava jaosto	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen jaostossa	5.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	25.3.2021
Täysistunnon numero	559
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	258/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1.

Euroopan komission tiedonanto on edistysaskel. Siinä esitetään selkeä etenemissuunnitelma EU:n tasolla toteutettavine aloitteineen ja toimineen. ETSK suosittaakin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tukevat tätä lähestymistapaa, jolla parannetaan EU:n häiriönsietokykyä kriittisten raaka-aineiden suhteen.

1.2.

ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan komission ehdottamat toimenpiteet voivat auttaa parantamaan kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuutta ja näin ylläpitää ja kehittää teollista ja teknistä perustaa EU:ssa. Ne voivat myös vahvistaa olennaisen tärkeitä tutkimus- ja kehitysvalmiuksia, joiden ansiosta pystytään saavuttamaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet ja samalla luomaan uusia pysyviä ja kunnollisia työpaikkoja ja turvaamaan oikeudenmukainen siirtymä teollisuuden murrosta läpikäyvissä yhteisöissä.

1.3.

ETSK antaa täyden tukensa energia-alan vihreälle siirtymälle ja katsoo, että vihreään teknologiaan siirtymisen edellyttämien raaka-aineiden louhinta on perustavan tärkeä vaihe. Nämä raaka-aineet, muun muassa metallit ja mineraalit, ovat perustekijöitä vankan infrastruktuurin luomisessa vedyn tai vihreän sähkön toimitusta varten. Vihreän energian ja vihreän energian kantajien tuottaminen mahdollistaa louhinta- ja jalostusteollisuuden irrottamisen hiilestä ja tuo näin kaksinkertaisen hyödyn.

1.4.

Louhinta on suuririskistä toimintaa, joka nostaa pääomakustannuksia huomattavasti. Riskien vähentämisestä lainatakuiden ja poistojärjestelyjen avulla voi olla suurta apua investointitoiminnalle. Muita verokannustimia ovat verohyvitykset ja valtiontuki. Näitä mekanismeja käytetään maailmalla laajasti kaivostoiminnassa ja jalostuksessa, mutta ne eivät ole yleisiä EU:ssa. Euroopassa on kuitenkin yksi poikkeus (Suomi), joka on luonut kansallisen tukiohjelman riskirahastojen muodossa. Tällaisia aloitteita olisi toteutettava Euroopan tasolla.

1.5.

ETSK ehdottaa, että EU kehittäisi yksinkertaisen lupamenettelyn kaivostoiminnalle käyttäen lähtökohtana nykyisiä parhaita käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikoita. Esimerkit muunlaisesta kriittisestä infrastruktuurista, kuten uusiutuvien energianlähteiden verkosta, ovat auttaneet lisäämään luottamusta yksinkertaistettuihin prosesseihin. Yksinkertaistettu prosessi ei vaikuta päätöksentekoprosessien lopputulokseen, vaan sen tarkoituksena on parantaa ympäristöarvion ja lupamenettelyn oikea-aikaisuutta, ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä infrastruktuurihankkeissa, jotka toteutetaan tätä menetelmää noudattaen.

1.6.

ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että käytössä on riittävät rahoitusvälineet vihreän siirtymän edistämiseksi malmien louhinta- ja jalostusalalla. Samaan aikaan on erittäin tärkeää investoida (esim. Horisontti 2020 -ohjelman kautta) kriittisten ja strategisten raaka-aineiden kierrätykseen.

1.7.

ETSK on jo täysin vakuuttunut kiertoperiaatteen tärkeydestä EU:n taloudessa. Kiertotaloudessa on olennaisen tärkeää, että materiaalien kierto tapahtuu kokonaisuudessaan Euroopassa. Sellaisia arvokkaita aineita sisältävän jätteen viemistä EU:n ulkopuolelle, joiden jalostaminen EU:ssa voisi auttaa vähentämään EU:n kasvihuonekaasupäästöjä, olisi harkittava huolellisesti, ja sen olisi tapahduttava vain, jos se on kestävän kehityksen näkökulmasta hyödyllistä. Tästä syystä ETSK kannattaa olemassa olevien välineiden, kuten jätteensiirtoasetuksen, pikaista ja tuloksellista tarkistamista.

1.8.

ETSK pitää ehdotusta kartoittaa kriittisten uusioraaka-aineiden mahdollista toimittamista EU:n varastoista ja jätteistä keskeisenä toimena raaka-aineita koskevan EU:n häiriönsietokyvyn parantamisessa. Sen vuoksi komitea kehottaa tekemään kartoituksesta ensisijaisen tavoitteen ja toteuttamaan sen ennen vuoden 2021 loppua nykyisen, vuodeksi 2022 asetetun määräajan sijaan.

1.9.

ETSK katsoo, että uusioraaka-aineiden sisäisen käytön ja siirron esteet olisi poistettava lainsäädännöstä ja määräyksistä. Vaarallisten aineiden kaupan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtia on kuitenkin seurattava tarkasti ja sääntöjen noudattaminen varmistettava. Menettelyjen tiukkuuden ja nopeuden välille on löydettävä tasapaino, jotta ei vaikeuteta uusioraaka-aineiden sisäistä siirtoa, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. On olemassa monia esimerkkejä siitä, miten muodollisuudet haittaavat kierrätystä (1).

1.10.

ETSK korostaa, että kriittisten raaka-aineiden luettelon säännöllisessä arvioinnissa käytettävään metodologiaan on tärkeää sisällyttää uusia ulottuvuuksia. Jotta voitaisiin arvioida, noudattavatko tällaisten raaka-aineiden maailmanlaajuiset hankintaketjut eettisiä periaatteita, olisi määriteltävä erityisiä ”eettisen ulottuvuuden” perusteita. Eettisissä periaatteissa olisi otettava huomioon ihmisoikeusjulistus (2), UNGP-periaatteet (3), mukaan luettuina ILO:n asettamat työelämän perusoikeudet, julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, johon sisältyvät työelämän perusnormit, MNE-julistus (4) sekä YK:n SDG-tavoitteet (5). Lisäksi olisi otettava huomioon raaka-aineiden kaupan ja maailmanmarkkinoiden tilanne ja parannettava kunkin raaka-aineen kaupan olosuhteiden arviointia. Menetelmään nykyisin sisältyvä tapa arvioida kaupan esteitä on hyvin karkea indikaattori. Kaupan esteet ja oligopolit olisi otettava paremmin huomioon.

1.11.

ETSK korostaa kansallisten koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmien sekä todistusjärjestelmien välisen koordinoinnin tarvetta, jotta pystytään varaamaan ja osoittamaan riittävä kapasiteetti erikoisalan osaajien kouluttamiseen niillä aloilla, jotka voivat vaikuttaa kriittisiä ja strategisia raaka-aineita koskevan häiriönsietokyvyn vahvistamiseen. EU:n on kehitettävä erikoisosaajien koulutusta samaa tahtia digitaalivallankumouksen kiihtymisen kanssa ja tarjottava ammatillisia mahdollisuuksia niille, jotka vaikuttavat toiminnallaan edistyksellisen talouden toiminnalle välttämättömien mineraalien toimitusvarmuuteen ja jalostukseen.

1.12.

Tarkasteltaessa toimintapolitiikkoja, joilla pyritään vahvistamaan kriittisiä ja strategisia raaka-aineita koskevaa häiriönsietokykyä, ETSK pitää tärkeänä, että EU:lla on teknologiset ja teolliset valmiudet näiden mineraalien korvaamiseksi, jos niiden saatavuus on jatkuvasti niukkaa. Asiasta vastaaville EU:n toimielimille on annettava suurempi rooli sellaisten t&k-ohjelmiin kohdistuvien merkittävien ja jatkuvien investointien suunnittelemisessa, joiden avulla löydetään uusia materiaaleja ja prosesseja ja tarjotaan näin perusteltu korvaava vaihtoehto.

1.13.

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan vakuuttavalla ja kunnioittavalla tavalla huomioon raaka-aineita toimittavien kehitysmaiden tarpeet ja toiveet kannustamalla ja tukemalla yrityksiä, jotka toimivat selkeästi kyseisten maiden ja niiden väestön taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten etujen mukaisesti. Komission olisi luotava kumppanuuden toimintaedellytysten malli, jolla edistetään luottamusta, pysyvyyttä, turvallisuutta, luotettavuutta ja vastavuoroista kunnioitusta kauppakumppanien yhteisen edun mukaisesti.

1.14.

ETSK korostaa, että kriittisten raaka-aineiden määritelmää ja niihin liittyvää toimintamallia on laajennettava. Perinteisesti kriittisillä raaka-aineilla on tarkoitettu pääasiassa kaivosteollisuudesta peräisin olevia materiaaleja. Tämä määritelmä on liian kapea-alainen ja rajoittaa vihreän energian kasvua. Puupohjaisia materiaaleja voidaan nykyisin käyttää tehokkaasti paljon aiempaa useampiin tarkoituksiin. Tämä ala kehittyy nopeasti ja ulottuu tekstiilialasta uuteen kevyempään ja ympäristöystävällisempään akkuteknologiaan. Biotaloudella on ainutlaatuiset mahdollisuudet lisätä EU:n talouden häiriönsietokykyä ja Euroopan geopoliittista vakautta. Uusiutuvien materiaalien käyttö auttaisi samalla myös hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä näin voidaan vähentää fossiilisia päästöjä ja luoda samalla vihreää häiriönsietokykyä fossiilisista polttoaineista riippuvaisille aloille.

2. Tausta

2.1.

Raaka-ainesektori tarjoaa EU:ssa noin 350 000 työpaikkaa, mutta toimitusketjun loppupään valmistusteollisuudessa on yli 30 miljoonaa työpaikkaa, jotka ovat riippuvaisia mineraaliraaka-aineiden luotettavasta ja esteettömästä saannista. Vuonna 2018 EU oli 75–100-prosenttisesti riippuvainen metallien tuonnista – metallista riippuen –, ja yli puolet EU:n energiatarpeista täytettiin nettotuonnilla. Raaka-aineiden hinnat ovat erittäin alttiita vaihteluille, ja resurssit muodostavat suurimman osan teollisuuden tuotantopanoskustannuksista (6). Raaka-aineista riippuvainen teollisuus EU:ssa tuotti kuitenkin 206 miljardia euroa lisäarvoa (7).

2.2.

Maailmanpankki ennustaa, että metallien ja mineraalien kysyntä kasvaa samassa suhteessa ilmastotavoitteiden kanssa. OECD ennustaa, että maailmanlaajuinen materiaalien käyttö tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2060 mennessä. Metallien käytön ennustetaan kasvavan 150 prosenttia, kahdeksasta 20 miljardiin tonniin vuonna 2060. OECD ennustaa myös, että materiaalien käytön ja niiden louhinnan ja jalostuksen kasvu erittäin todennäköisesti lisää maapallon resurssivarantoihin kohdistuvaa painetta ja vaarantaa hyvinvoinnissa saavutetun edistyksen. Tämä voi aiheuttaa ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia ongelmia, pilaantumista, elinympäristöjen tuhoutumista jne.

2.3.

EU tuottaa alle 5 prosenttia maailman mineraaliraaka-aineista. Kiina yksin tuottaa 66 prosenttia valmiista litiumakuista. EU tuottaa niistä alle yhden prosentin. EU tuottaa alle yhden prosentin maailman polttokennoista ja yhden prosentin tuulivoimaloiden raaka-aineista (8). Kiinalla on lähes monopoliasema aurinkosähkövoimaloiden osien tuotannossa. EU tuottaa yhden prosentin piipohjaisista aurinkosähkölaitteistoista. Robotiikassa tarvitaan 44:ää ainetta, joista EU tuottaa vain 2 prosenttia ja Kiina toimittaa 52 prosenttia.

2.4.

EU:n talouden muuttamisen onnistuminen ja EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttävät kriittisten ja strategisten raaka-aineiden kestävän toimituksen varmistamista. Mineraalit, metallit ja kehittyneet materiaalit ovat välttämättömiä puhtaalle energialle, vihreälle teknologialle ja liikkuvuudelle. Ilman niitä puhtaan ja digitaalisen teknologian käyttöönotto ja edistys samoin kuin kestävän kehityksen tavoitteita koskevan vuoden 2030 agendan täytäntöönpano viivästyvät. EU:n on toimittava ulkoisen riippuvuuden vähentämiseksi, toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja kierrätysjärjestelmiin investoimiseksi. Ellei siinä onnistuta, Euroopan työpaikat ja teollisuus ovat vaarassa.

3. Komission toimet raaka-aineiden alalla

3.1.

Komissio antoi 3. syyskuuta 2020 tiedonannon ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”, jossa esitetään kymmenen toimenpidettä raaka-aineiden varmojen ja kestävien toimitusten tukemiseksi. Tiedonannossa painotetaan, että EU:ssa on tärkeää saavuttaa avoin strateginen riippumattomuus seuraavien tekijöiden avulla: EU:n ulkopuolisten toimittajien monipuolistaminen, liiallisen tuontiriippuvuuden vähentäminen lisäämällä kiertoa ja resurssitehokkuutta sekä EU:n sisäistä louhintaa ja jalostusta, EU:n sisäisen toimituskapasiteetin lisääminen, häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luominen EU:n teollisuuden ekosysteemejä varten, raaka-aineiden kestävän ja vastuullisen hankinnan vahvistaminen, raaka-aineallianssin perustaminen ja t&k-ohjelmien toteuttaminen, rahoitusmahdollisuuksien lisääminen, kaivosalan osaamisen parantaminen, etsintäkapasiteetin lisääminen, ympäristövaikutusten arviointi sekä kansainvälisen kaupan ja kumppanuuksien edistäminen.

3.2.

Maaliskuun 11 päivänä 2020 julkaistussa komission tiedonannossa ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” korostettiin, että on tärkeää luoda markkinat uusioraaka-aineille ja ottaa huomioon raaka-aineiden eettinen hankinta ja toimitusvarmuus.

3.3.

Maaliskuun 10 päivänä 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” painotettiin kaikkien teollisuuden arvoketjujen tärkeyttä EU:ssa. Puhtaan ja kohtuuhintaisen energian ja raaka-aineiden toimituksen varmistaminen on keskeinen askel kohti teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämistä ja siten siirtymän nopeuttamista.

3.4.

Joulukuun 11 päivänä 2019 komissio julkaisi tiedonantonsa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Se on EU:n uusi kasvustrategia, jolla nykyinen talous muutetaan resurssitehokkaaksi, kilpailukykyiseksi ja ilmastoneutraaliksi. Tiedonannossa korostetaan resurssien toimitusvarmuuden strategista merkitystä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa. Siirtymä edellyttää kaikkien puhtaaseen ja digitaaliseen teknologiaan tarvittavien raaka-aineiden kestävää toimitusta.

4. Yleistä

4.1.

ETSK kannattaa ja tukee Euroopan komission pyrkimyksiä ja toimia raaka-aineiden toimitusvarmuuden parantamiseksi. ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” viimeisten yli 15 vuoden aikana antamat lausunnot sekä yhteistyö komission kanssa tässä asiassa kertovat EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olevan kiinnostunut Euroopan raaka-ainekumppanuuden jatkuvasta kehittämisestä ja sitoutunut siihen.

4.2.

Siksi on kehiteltävä lisää käytännön ehdotuksia ja toimia, joilla turvataan toimitusvarmuus ja kestävyys kriittisistä raaka-aineista annetussa Euroopan komission tiedonannossa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi komitea kehottaa komissiota harkitsemaan tarvittaviin toimiin ryhtymistä kaikkien EU:n teollisuudelle ja taloudelle merkityksellisten raaka-aineiden suhteen, jotta vältyttäisiin uusilta riippuvuuksilta.

4.3.

Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä raaka-aineita koskeva EU:n aloite pohjusti suunnitelmallista ja koordinoitua asianomaisten EU:n toimielinten toimintaa, jolla parannetaan eurooppalaisten tietoisuutta tarpeesta varmistaa Euroopan teollisuudelle kriittisten ja strategisten raaka-aineiden toimitusvarmuus sekä ryhdytään käytännön toimiin asian suhteen EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

4.4.

Kestävien mineraalivarojen eurooppalainen teknologiafoorumi (joka tunnustettiin virallisesti vuonna 2008), raaka-aineita koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (2012), Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – raaka-aineet (2015), EU:n akkualan yhteenliittymä (2017), eurooppalainen raaka-aineallianssi (syyskuu 2020) ja EU:n raaka-aineviikon vuotuiset tapahtumat ovat esimerkkejä onnistuneista komission aloitteista ja tärkeitä Euroopan unionin työskentelyvälineitä, joiden avulla se pyrkii jatkuvasti löytämään teknologisia, lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia ratkaisuja raaka-aineita koskevan johdonmukaisen EU:n toimintasuunnitelman hahmottelemiseksi. Näitä aloitteita olisi kuitenkin voitu vauhdittaa, ja ETSK kehottaakin komissiota arvioimaan tarkasti mainittujen allianssien ja foorumien työtä, tuloksia ja tehokkuutta ja esittämään arvioinnin tulokset ETSK:lle säännöllisesti (vuosittain). Kansalaisyhteiskunnan edustajana komitea tarvitsee tiedon siitä, tuottaako tämä lähestymistapa konkreettisia tuloksia, joiden avulla päästään eteenpäin kohti tavoitetta eli häiriönsietokykyä raaka-aineiden suhteen.

4.5.

Komission tiedonannossa on täysin ymmärrettävästi ennen kaikkea eurooppalainen näkökulma, sillä keskeisenä kysymyksenä on raaka-aineiden toimitus Euroopan taloudelle. ETSK katsoo kuitenkin, että komission olisi otettava huomioon niiden maiden ihmisten ja talouden tarpeet ja edut, joista raaka-aineita on tarkoitus tuoda Eurooppaan, erityisesti kun viestinä on usein ”eurooppalaiset arvot”, ”globaali vastuu” ja maailmanlaajuisen ”kestävän kehityksen tavoitteet”. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että Euroopan talousalueeseen kuuluvilla EU:n ulkopuolisilla mailla on runsaasti mineraalivaroja ja että raaka-ainestrategiat, strategiset kumppanuudet ja rahoitusvälineet, joilla tuetaan kaivosalan vihreää siirtymää, olisi asetettava myös näiden maiden saataville.

4.6.

Tavoite parantaa kriittisiin ja strategisiin raaka-aineisiin liittyvää EU:n häiriönsietokykyä on erottamattomasti kytköksissä EU:n pyrkimyksiin säilyttää vahva teollinen ja teknologinen perusta, joka pysyy digitaalivallankumouksen tahdissa ja ottaa huomioon maailmanlaajuiset ilmastonmuutos- ja ympäristönsuojeluhaasteet. On erittäin tärkeää, että EU onnistuu tässä prosessissa. ETSK on jo aiemmin todennut seuraavaa: ”Aurinkopaneelit, tuulipuistot ja akut ovat ratkaisevan tärkeitä uudessa teollisessa mallissamme. Ne vaativat kuitenkin myös raaka-aineita, joita vertaiskilpailijamme hallitsevat kansainvälisellä areenalla. Teollisuuspolitiikan on kuljettava käsi kädessä tiiviin kauppa- ja ulkopolitiikan kanssa, ja niiden on puolestaan varmistettava raaka-aineiden saatavuus.” (9)

4.7.

Raaka-ainepolitiikan on autettava muiden toimintapolitiikkojen kanssa turvaamaan toimitusvarmuus Euroopan teollisuudelle, täyttämään tuotteiden ja palvelujen kysyntä EU:ssa, kunnioittamaan ympäristöä ja rajoittamaan ihmisen toiminnan vaikutuksia ilmastoon sekä luomaan kunnollisia työpaikkoja. Näiden taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten etujen olisi jakaannuttava tasaisesti kaikkialle EU:hun. On tärkeää, että huomioon ei oteta ainoastaan niitä raaka-aineita, jotka on komission ehdottaman menetelmän mukaan luokiteltu ”kriittisiksi”. Raaka-aineet, jotka ovat välttämättömiä monille toimitusketjuille ja joiden kaivanta ja louhiminen ovat kytköksissä myös kriittisten raaka-aineiden saamiseen, olisi tunnustettava strategisesti merkittäviksi.

4.8.

EU:n jatkuva ja ennakoitu kriittisten ja strategisten raaka-aineiden kysyntä on peruslähtökohta EU:n sisäisten ja maailmanlaajuisten kauppasuhteiden ja hankintaketjujen vahvistamiselle. Koska raaka-aineiden kysyntä kasvaa tasaisesti, EU:n pitäisi myös edelleen parantaa valmiuksiaan hankkia raaka-aineita unionin sisältä ja kansainvälisesti. Toimitusketjujen luotettavuus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta voidaan ylläpitää teollisuustuotantoa ja siihen liittyvää infrastruktuuria jäsenvaltioissa, mutta lisäksi ne ovat välttämätön ennakkoedellytys EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan häiriönsietokyvyn vahvistamiselle.

4.9.

Kriittisten ja strategisten raaka-aineiden tarve on yksi indikaattoreista, joiden perusteella voidaan arvioida ja määrittää EU:n teollisuustuotantokapasiteetin laatu sekä koulutukseen, täydennyskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja todistuksiin liittyvät tarpeet, jotka EU:ssa olisi ylläpidettävä, jotta voidaan pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja jotta EU ei olisi riippuvainen tietyistä raaka-aineista eikä myöskään altavastaaja innovoinnissa, tutkimuksessa ja teknologian kehityksessä.

4.10.

Teknologista ja teollista valmiutta korvata kriittiset raaka-aineet pidetään olennaisen tärkeänä häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi, mutta sitä ei voida saavuttaa lyhyessä ajassa ja ilman merkittäviä ja jatkuvia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen uusien materiaalien löytämiseksi. Kiinan dynaamiseen kehitykseen verrattuna voidaan todeta, että EU:n häiriönsietokykyä kriittisten raaka-aineiden suhteen voidaan vahvistaa toteuttamalla kunnianhimoisia hankkeita Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja tieto- ja viestintäinfrastruktuurien yhteenliittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Kaikki tämä voidaan tehdä EU:n vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä. Näin voidaan säilyttää tällaisten raaka-aineiden riittävän suuri kysyntä EU:ssa, mikä vakauttaa maailmanlaajuisia toimitusketjuja ja johtaa näin uusien investointien virtaan näitä aineita jalostavien teollisuudenalojen lisäksi myös kriittisten raaka-aineiden korvaamista käsitteleviin t&k-ohjelmiin.

5. Erityistä

5.1.

Euroopan komission tiedonanto on edistysaskel. Siinä esitetään selkeä etenemissuunnitelma Euroopan tasolla toteutettavine aloitteineen ja toimineen. ETSK suosittaakin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tukevat tätä lähestymistapaa, jolla parannetaan EU:n häiriönsietokykyä kriittisten raaka-aineiden suhteen.

5.2.

Kestävyysperiaatteiden mukaiseen kaivostoimintaan suunnatut investoinnit luovat tarjontaa, työpaikkoja ja taloudellista edistystä, mutta samalla on varmistettava sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät parannukset yritysten yhteiskunnallisen vastuun pohjalta. Suurin huolenaihe on se, miten voidaan tasapainoisesti edistää kestävyysperiaatteiden mukaista kaivostoimintaa Euroopassa ja varmistaa suuren yleisön tuki. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää.

EU:n vihreän kehityksen ohjelma, vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteet ja raaka-aineiden kysyntä

5.3.

Puhdas kiertotalous lupaa vähentää riippuvuutta tuontimateriaaleista ja -energiasta, alentaa EU:n kielteisiä terveys- ja ympäristövaikutuksia, kehittää tulevia talousmalleja ja luoda enemmän paikallisia työpaikkoja. Se myös auttaa parantamaan omavaraisuutta ja ratkaisemaan häiriönsietokykyyn liittyviä ongelmia, joita covid-19-pandemia on paljastanut maailmanlaajuisten hankintaketjujen yhteydessä. ETSK on jo vaatinut selkeää strategiaa, jotta EU voisi ”päästä maailmanlaajuiseen johtoasemaan kiertotalouden ja puhtaiden teknologioiden aloilla. Se tavoittelee energiaintensiivisen teollisuuden hiilestä irtautumista” (10).

5.4.

Komission tiedonannossa ei mainita tai käsitellä syvänmeren kaivostoimintaa (11) eikä auteta muuttamaan käsitystä siitä, että kaivannaisteollisuus ei olisi ympäristöystävällistä. Tietyissä tapauksissa se on ympäristöystävällistä kestävyysperiaatteiden mukaisten kaivoskäytäntöjen ansiosta.

5.5.

Komission mukaan kaivosjäte sisältää runsaasti kriittisiä raaka-aineita ja voi luoda uutta taloudellista toimintaa. On kuitenkin epäselvää, minkä tasoisia investointeja tarvitaan ja missä määrin suuri yleisö hyväksyy tällaiset toimet. Kaivosjätteen sisältämien kriittisten raaka-aineiden tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet eivät liity ainoastaan hiilikaivoksiin vaan myös muihin kaivoksiin, kuten rauta-, sinkki- ja nikkelikaivoksiin.

5.6.

Metallien kierrätys-, louhinta- ja jalostuskapasiteetin lisääminen on välttämätöntä vihreän ja puhtaan teknologian kehittämiseksi vihreää energiasiirtymää varten ja myös laajemmin teollisuuden vihreää siirtymää varten. Strategisten ja kriittisten materiaalien talteenotto on keskeisen tärkeää, ja siksi onkin kehitettävä innovatiivista jätteen lajittelu- ja käsittelyteknologiaa. Molempia EU:n sisäisiä hankintareittejä – louhinta ja uudelleenkäyttö – on edistettävä asianmukaisesti ja tuettava taloudellisesti.

EU:n kannalta kriittisten raaka-aineiden luettelo – arviointimenetelmät

5.7.

EU:n kannalta kriittisten raaka-aineiden luetteloa olisi tarkistettava joka toinen vuosi teknologian kehityksen valossa. Euroopan komissio mainitsee käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitettyjen toimien seurannan. Vaikutustenarviointeja on tehtävä kaikissa vaiheissa, ja tarvittaessa on voitava tehdä muutoksia tai hyväksyä sääntelyä.

5.8.

Komissio korostaa tässä tiedonannossa, että säännöllisesti tarkistettavalla kriittisten raaka-aineiden luettelolla on merkitystä myös kestävien ja vastuullisten hankintojen edistämisessä. Luettelon määräaikaisarviointiin käytettävää menetelmää olisi arvioitava uudelleen sen valossa, otetaanko huomioon ihmisoikeusjulistus (12), UNGP-periaatteet (13), mukaan luettuina ILO:n asettamat työelämän perusoikeudet, julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, johon sisältyvät työelämän perusnormit, MNE-julistus (14) sekä YK:n SDG-tavoitteet (15).

5.9.

Riskit ihmisoikeusrikkomuksista, mukaan lukien yritystoimintaan liittyvät ihmisoikeusrikkomukset globaaleissa arvoketjuissa (16) tai ympäristötuhot mahdollisissa tuottajamaissa, on otettava konkreettisesti huomioon kriittisten raaka-aineiden luettelon määräaikaisarvioinnin menetelmissä. Sen vuoksi on löydettävä tarkoituksenmukaisia arviointiperusteita ja sisällytettävä ne arviointimenetelmiin. Tämä on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että oikeusasioista vastaava EU:n komissaari valmistelee sitovaa due diligence -direktiiviä, joka on tarkoitus esittää vuoden 2021 alkupuoliskolla.

5.10.

Kriittiset raaka-aineet ovat tähänastisen yleisen käsityksen mukaan kaivosalalta peräisin olevia materiaaleja, mutta käsite on paljon laajempi. Esimerkiksi puupohjaisia materiaaleja voidaan käyttää tehokkaasti paljon aiempaa useampiin tarkoituksiin. Tämä ala kehittyy nopeasti ja ulottuu tekstiilialasta uuteen kevyempään ja ympäristöystävällisempään akkuteknologiaan. Biotaloudella on lisäksi ainutlaatuiset mahdollisuudet lisätä EU:n talouden häiriönsietokykyä ja Euroopan geopoliittista vakautta. Uusiutuvien materiaalien käyttö auttaisi samalla hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään fossiilisia päästöjä. Näin luodaan vihreää häiriönsietokykyä fossiilisista polttoaineista riippuvaisille aloille.

EU:n raaka-aineiden kartoitus

5.11.

Ehdotus kartoittaa kriittisten uusioraaka-aineiden mahdollista toimittamista EU:n varastoista ja jätteistä on keskeinen toimi raaka-aineita koskevan EU:n häiriönsietokyvyn parantamisessa. Sen vuoksi komission on otettava kartoitus ensisijaiseksi tavoitteeksi ja toteutettava se ennen vuoden 2021 loppua nykyisen, vuodeksi 2022 asetetun määräajan sijaan, ja annettava sidosryhmille ja kansalaisille todellinen mahdollisuus tutustua näihin tietoihin.

5.12.

Koska tällä hetkellä ei ole olemassa katsausta tai tietoa uusioraaka-aineiden saatavuudesta EU:ssa, sekä alakohtaisesti että monialaisesti strategisten ja kriittisten raaka-aineiden jäljittämisestä on tultava ensisijainen tehtävä, jossa hyödynnetään digitaalisia ja massadatavälineitä.

Kaivostoiminta, kaivosalan osaaminen ja yhteiskunnallinen toimilupa

5.13.

Raaka-aineiden louhinta kaivoksilla on olennaisen tärkeää toimitusriskin pienentämiseksi eli materiaalien tarjoamiseksi vähähiilistä teknologiaa ja maataloutta varten ja valmistusteollisuuden arvoketjujen häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Euroopan mineraaliala voi varmistaa nykyisen ja tulevan teknologian kannalta olennaisten materiaalien saatavuuden ilmastoneutraalin, palvelu- ja hyvinvointipohjaisen kiertotalouden ja resurssitehokkaan talouden luomiseksi samalla kun raaka-aineita hankitaan kestävällä ja vastuullisella tavalla.

5.14.

Lisäksi kaivostoimintaa harjoitetaan Euroopassa korkeimpia ympäristö- ja sosiaalinormeja noudattaen EU:n ulkopuolisiin maihin verrattuna. Euroopan teollisuus on sitoutunut edistämään merkittävällä tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä: se paitsi etsii jatkuvasti menetelmiä hiilestä irtautumiseksi, jotta jatkuvasti kasvavaan resurssien kysyntään voidaan vastata tehokkaasti ja tulokselliseksi, myös tarjoaa muille taloudellisille toiminnoille mahdollisuuden parantaa ympäristötuloksiaan.

5.15.

Todellisuudessa raaka-aineiden viennistä on olemassa kehitysmaissa hyvin harvoja esimerkkejä, joissa olisi saatu aikaan kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, josta laajat väestönosat olisivat hyötyneet. Se aiheuttaa usein pikemminkin sosiaalista hyväksikäyttöä ja ympäristön pilaantumista. Voittajien puolella on yleensä vain muutamia, jotka hyötyvät tilanteesta.

5.16.

Raaka-aineita ei saa käyttää vain Euroopan taloudellisen vaurauden turvaamiseen, vaan niiden täytyy myös olla perusta kestäväpohjaiselle eli sosiaalisesti ja ympäristön kannalta yhteensopivalle talouskehitykselle alkuperämaissa. EU:n tulisi toimia tässä asiassa ennakoivasti ja tukea kaikkia mahdollisia yritysten toimia, joilla siirrytään aiemmasta yksipuolisesta halvimpien mahdollisten raaka-aineiden tavoittelusta kohti uutta ”strategista kumppanuutta”. Tällaisessa strategisessa kumppanuudessa on otettava tasapuolisesti huomioon sekä raaka-aineiden toimittaja- että vastaanottajamaiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet ja edut ja tuettava ja edistettävä sosioekonomista kehitystä alkuperämaissa. Kun luodaan toimintaedellytykset kumppanuudelle, kauppasuhteissa voidaan saavuttaa korkeatasoinen luottamus, pysyvyys, turvallisuus ja luotettavuus yhteisen edun mukaisesti ja vastavuoroisen kunnioituksen pohjalta.

5.17.

Paikallisia ympäristöongelmia on aina punnittava niitä hyötyjä vasten, joita tällaisilla hankkeilla voitaisiin saada aikaan laajempien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten hiilidioksidiongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkki tästä on kuparin kysynnän lisääntyminen. Tällaisen vertailun olisi oltava osa kaivoshankkeiden priorisointia Euroopassa. Priorisoinnissa olisi myös otettava huomioon alueelliset talousnäkökohdat.

5.18.

Raaka-aineiden saatavuus ei riitä, ellei EU:lla ole korkean teknologian jalostuslaitoksia. Komissaari Thierry Breton on todennut, että kriittisten raaka-aineiden osalta tavoitteena on nostaa Euroopan kaivos- ja jalostuskapasiteetti toimintavalmiiksi ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Tämä ei ole tarpeeksi kunnianhimoista. ETSK suosittaakin, että EU edistää välittömiä investointeja ja yhteisiä säänneltyjä kannustimia sijoittajille. Euroopan strategisen riippumattomuuden vauhdittamiseksi kriittisten raaka-aineiden osalta olisi harkittava eurooppalaisen kumppanuuden (Horisontti Eurooppa) tai Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) luomista. Tällaisen IPCEI-hankkeen olisi katettava kriittisten raaka-aineiden toimitusketju kokonaisuudessaan: EU:n sisäisten mineraalivarojen arviointi, louhinta, sulatus, jalostus, kierrätys ja uuteen käyttötarkoitukseen osoittaminen. Täysin integroidun harvinaisten maametallien sisäisen arvoketjun luominen onkin akkualalla ratkaisevan tärkeää kaksinkertaisen siirtymän eli digitaalisen ja vihreän siirtymän toteuttamiseksi.

5.19.

Euroopassa on käynnissä neljä tärkeää teollisuushanketta kestävyysperiaatteiden mukaisen kaivostoiminnan ja jalostuksen alalla. Niiden kokonaisarvo on lähes 2 miljardia euroa. Niiden odotetaan kattavan 80 prosenttia Euroopan akkualan litiumtarpeista vuoteen 2025 mennessä. Nämä hankkeet voisivat toimia innoituksena muille eurooppalaisten arvoketjujen kannalta keskeisiä raaka-aineita koskeville hankkeille monilla muillakin strategisilla aloilla.

5.20.

Teollisuus käyttää jo nyt automaatiota, digitalisaatiota, lohkoketjuteknologiaa ja tekoälyä, mutta olisi tutkittava mahdollisuutta käyttää Copernicus-ohjelmaa uusien raaka-aine-esiintymien löytämiseksi ja ympäristöjalanjäljen tarkkailemiseksi. ETSK on myös jo suositellut, että ”laaditaan EU:n sääntelyn etenemissuunnitelma, jossa puututaan raaka-ainealan digitalisaation asettamiin haasteisiin ja tarkastellaan muun muassa kyberturvallisuutta, tekoälyä, automaatiota, monitasoista hallintoa sekä merellä ja avaruudessa tapahtuvaa kaivostoimintaa” (17).

5.21.

Olisi kehitettävä uusia louhinta-, talteenotto- ja tuotantomenetelmiä. Niiden tulisi olla tiukimpien ympäristö- ja sosiaalinormien mukaisia. EU:n kaatopaikkojen ja kaivosjätteen resurssien hyödyntäminen on yksi mahdollinen kriittisten raaka-aineiden lähde. Ympäristöasiantuntijat vaativat myös, että paikallisyhteisöt otetaan mukaan tulevia kaivosalueita koskevaan päätöksentekoon.

5.22.

Kaivosalan osaamista voidaan siirtää metallien ja mineraalien hyödyntämiseen, mahdollisesti samoilla alueilla. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi auttaa hiilialueita ja hiili-intensiivisiä alueita InvestEU-ohjelman tarjoaman kestävää infrastruktuuria koskevan rahoituksen kautta. Tarvitaan kuitenkin aikaa ja kannustimia sijoittajille, samoin kuin lainsäädäntöä nopeammasta lupamenettelystä (EU:n asetus voisi olla ratkaisu). Sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja kestävyysvaatimukset ovat keskeisiä kaikissa tulevissa EU:n hankkeissa.

5.23.

Yksi keskeisistä ennakkoedellytyksistä tehokkaalle paikalliselle sisältöpolitiikalle, jolla pyritään luomaan uusia, vihreämpiä ja paremmin palkattuja työpaikkoja maihin, joissa on huomattavasti mineraaliesiintymiä, on tarvittavan osaamisen saatavuus ja valmiudet vastata teollisuuden tarpeisiin kaivoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. On myös ratkaisevan tärkeää kehittää uusia ja mukauttaa nykyisiä osaamiskokonaisuuksia, jotta voidaan vastata nopeasti teknologisiin muutoksiin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet uuden teknologian todennäköisesti vaikuttavan työpaikkojen luonteeseen, ja niissä on korostettu, miten uusia taitoja tarvitaan kaivosalalla paitsi uusissa ammateissa myös nykyisissä ammateissa, sillä nykyisten operatiivisten työpaikkojen on mitä todennäköisimmin mukauduttava automaatioon. Irtisanomisia olisi vältettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla kouluttamalla työntekijöitä uudelleen ja varmistamalla, että heillä on mahdollisuus päästä uuden teknologian ja kierrätysprosessien myötä syntyviin uusiin tehtäviin ja työpaikkoihin.

5.24.

Koulutus, täydennyskoulutus ja todistusten saaminen ovat äärimmäisen tärkeitä näkökohtia, joista on huolehdittava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta ja jotka ovat merkittäviä alan tulevaisuuden kannalta. Tarvittavien taitojen hankkimiseen tarvitaan aikaa ja rahoitusta. Erikoisaloja, kuten geologiaa, metallurgiaa ja kaivostoimintaa, voitaisiin opettaa myös perustutkintotasolla.

Investoinnit

5.25.

5.26.

On kehitettävä ja suunniteltava tehokas taloudellisten kannustinten järjestelmä jäteteollisuuden ekologisen siirtymän tukemiseksi. Lisäksi olisi määrättävä seuraamuksia arvokkaiden jäteresurssien väärinkäytöstä.

5.27.

EU:n kykyä puuttua tehokkaasti kansainvälisten kauppakumppaneiden asettamiin tulliesteisiin ja muihin kaupan esteisiin, myös polkumyynnin ja julkisten hankintojen alalla, on parannettava, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset raaka-ainekaupassa.

5.28.

Euroopassa tarvitaan merkittäviä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, jotta Eurooppa voi säilyttää johtoasemansa globaaleissa arvoketjuissa. Muiden talousmahtien tahdissa pysyminen on tärkeää ja edellyttää eri toimintapolitiikkoihin kuuluvien välineiden, kuten uuden teollisuusstrategian, tiivistä koordinoimista EU:n kauppapolitiikan kanssa. Ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen täytäntöönpanosta on tulossa unionin sisällä yhä tärkeämpää EU:n strategisten arvoketjujen suojelemiseksi.

5.29.

EU:n on seurattava erityisen tarkasti globaaleja raaka-ainemarkkinoita ja strategisten toimitusketjujen kehittymistä. Sitä varten on saatava luotettavat ja täydelliset tiedot kaikilta jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä raportointiin käytettävien standardoitujen tiedostomuotojen avulla.

5.30.

EU:n yritysten louhinta-, jalostus- ja kierrätysalalla tekemillä vihreään siirtymään liittyvillä investoinneilla on tuettava teollisuuden pyrkimyksiä osallistua siirtymään ja edistyä kohti ilmastoneutraaliustavoitteita (18). Alalla olisi oltava mahdollisuus saada kestävää rahoitusta helposti, mutta vain, jos kaavailluissa investoinneissa, t&k-suunnitelmissa ja teollisuuden rakennemuutoshankkeissa osoitetaan selkeä sitoutuminen ilmastotavoitteisiin, tuottavaan täystyöllisyyteen, kestävään talouskasvuun ja kaikille tarjottavaan ihmisarvoiseen työhön. ETSK on jo aiemmassa lausunnossaan todennut: ”kestävän kasvun tulee tarkoittaa tasapainoista, globaalia ja kattavaa lähestymistapaa ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen mukaisesti niin, että luodaan monialaiset vähimmäisehdot, joita ei voida korvata” (19).

5.31.

Lisäksi kaivoshankkeille, jotka noudattavat näitä samoja sitoumuksia, olisi annettava tukea ja kannustusta myös IPCEI-hankkeiden (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke) ja PCI-hankkeiden (yhteistä etua koskeva hanke) kehyksessä. Tällaisten investointien ja hankkeiden panoksen arvioinnissa on tarkkailtava myös mahdollista ”viherpesua” tai harhaanjohtavia tietoja.

Kauppa ja kansainvälinen ulottuvuus

5.32.

Kiina tuottaa tällä hetkellä 98 prosenttia EU:hun toimitettavista harvinaisista maametalleista. Kovan geopoliittisen kilpailun aikakausi on alkamassa, ja sen vuoksi toimivan talousdiplomatian kehittäminen EU:n tasolla on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa monipuolisesti erilaisten toimittajien saatavuus samalla kun investoidaan uudelleenkäyttö- ja kierrätyskapasiteettiin. ETSK kehottaa tässä yhteydessä luomaan strategisia kumppanuuksia samoin ajattelevien maiden kanssa useammankeskisessä kehyksessä, jotta voidaan välttää se, että (toisinaan poliittisesti värittyneet) toimitushäiriöt aiheuttavat keskeytyksiä kehittyneissä teollisissa arvoketjuissa EU:ssa.

5.33.

Euron aseman vahvistaminen kansainvälisenä valuuttana ja viitevaluuttana on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan ehkäistä hintojen vaihtelua ja vähentää EU:n sidosryhmien riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista. Komission olisi käytettävissä olevia talousdiplomatian ja kauppapolitiikan välineitä hyödyntäen etsittävä keinoja kannustaa käymään kauppaa kriittisillä raaka-aineilla euromääräisenä. Komitea suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” (20).

5.34.

Uusioraaka-aineiden vienti on sallittava vain, jos se on kestävän kehityksen kannalta järkevää. EU:n olisi kuitenkin pyrittävä muuttamaan pelisääntöjä ja sallimaan arvokkaita materiaaleja sisältävän jätteen vienti vain silloin, kun se on kestävän kehityksen kannalta hyödyllistä. Tällaisen jätteen viennin tulisi siis toteutua vain, jos määränpään ympäristö- ja sosiaalinormit ja ilmastovaikutusten lieventämistoimenpiteet ovat EU:n vaatimusten tasalla.

5.35.

Kansainvälistä yhteistyötä OECD:ssä, Yhdistyneissä kansakunnissa, WTO:ssa ja G20-ryhmässä on tehostettava, ottaen huomioon alan kestäväpohjaisuus tulevaisuudessa ja EU:n intressi varmistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen maailman muiden alueiden kanssa on olennaisen tärkeää eurooppalaisille sidosryhmille. EU:n on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä, kuten kauppasopimuksia ja strategisia kumppanuuksia, luodakseen edellytykset EU:n yhteisyritysten perustamiseksi kolmansiin maihin, joilla on runsaasti resursseja, erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, ottaen aina huomioon vastuullisen hankinnan periaatteet ja hyvää liiketapaa koskevat parhaat käytännöt. Länsi-Balkanin maiden integroiminen EU:n toimitusketjuun on myös olennaisen tärkeää.

Bryssel 25. maaliskuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Jäsenvaltiot soveltavat esimerkiksi erilaisia luokittelumenetelmiä sen arvioimiseen, onko jäte ominaisuuksiltaan vaarallista. Tämä luo turhaa byrokratiaa – liian paljon asiakirjoja, pitkällisiä prosesseja, viranomaisten epäyhtenäisiä kantoja – ja tarpeetonta rasitetta, joka liittyy jätteen luokittelusta riippuvaan jätteensiirron taloudelliseen takuuseen.

(2) Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

(3) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet.

(4) Kolmikantainen periaatejulistus, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa.

(5) YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

(6) Raaka-aineiden tulostaulu 2018.

(7) Euromines.

(8) UNEP IRP.

(9) EUVL C 364, 28.10.2020, s. 108.

(10) EUVL C 364, 28.10.2020, s. 108.

(11) Kansainvälisen merenpohjajärjestön tehtävänä on tehdä merenpohjan kaivostoiminnasta laillisesti ja käytännössä mahdollista.

(12) Ks. alaviite 2.

(13) https://www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf

(14) Ks. alaviite 4.

(15) Ks. alaviite 5.

(16) GVC, Global Value Chains.

(17) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 37.

(18) McKinsey Report How the European Union could achieve net-zero emissions at net-zero cost, 3. joulukuuta 2020: ”Nettopäästöjen nollatason saavuttaminen merkitsisi noin 28 biljoonan euron investointeja puhtaaseen teknologiaan ja tekniikoihin seuraavien 30 vuoden aikana.””Tästä 5,4 biljoonan summasta 1,5 biljoonaa investoitaisiin rakennusalalle (29 %), 1,8 biljoonaa energia-alalle (33 %), 410 miljardia teollisuuteen (8 %), 76 miljardia maatalouteen (noin 1 %) ja 32 miljardia liikenteeseen (alle 1 %). Noin 1,5 miljardia (28 %) käytettäisiin infrastruktuurin rahoittamiseen, jotta voidaan parantaa energian siirtoa ja jakelua kaikille aloille.”

(19) Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 73).

(20) COM(2021) 32 final, 19.1.2021, tiedonanto Euroopan parlamentille, Euroopan keskuspankille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0032