Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2019”

(COM(2020) 302 final)

(2021/C 123/01)

Esittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.8.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	11.12.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	27.1.2021
Täysistunnon nro	557
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	230/0/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen Euroopan komission kertomukseen vuoden 2019 kilpailupolitiikasta. Kertomus perustuu toimintamalliin, jolla pyritään vahvistamaan sisämarkkinoita sekä edistämään talouskehitystä ja sosiaalipoliittisia tavoitteita, jotka ovat oleellisen tärkeitä Euroopan kehityksen kannalta.

1.2

Kuten ETSK on todennut useissa aiemmissakin kannanotoissaan, se katsoo, että tehokas ja periaatteellinen kilpailupolitiikka on yksi Euroopan unionin pilareista ja välttämätön väline sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti ja ottaen huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, sosiaalisen markkinatalouden rakentaminen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano (1). Esitetyt huomiot ovat edelleen ajankohtaisia.

1.3

ETSK on samaa mieltä siitä, että komission tulisi ryhtyä toimiin reilun kilpailun edistämiseksi EU:n kansalaisten ja yritysten kannalta merkittävillä markkinoilla, joita ovat esimerkiksi digitaali- ja televiestintäala, energia- ja ympäristöala, valmistusteollisuus, rahoituspalvelut, verotus, maatalous- ja elintarvikeala sekä liikenne. Näiden toimien avulla olisi lujitettava kuluttajien luottamusta ja määriteltävä selkeästi asianmukaiset edellytykset yritysten toiminnalle. Taloudellisten ja sosiaalisten muutosten vauhti on kova. Jatkuvalle sopeutumiselle nykyaikaiseen, kestäväpohjaiseen, vihreään ja digitaaliseen talouteen on kiireellinen tarve, ja kilpailupolitiikka on avaintekijä tässä sopeutumisessa.

1.4

Datan käyttöön, algoritmeihin ja markkinoihin liittyvät yhä uudet haasteet kehittyvät nopeasti entistä digitaalisemmassa ympäristössä. Yhteistyöverkostoja jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä onkin vahvistettava, jotta voidaan turvata reilu kilpailu sisämarkkinoilla. EU:n on näin ollen sopeuduttava digiaikaan, ja ETSK tiedostaa muutosten tarpeen ja kehottaa tekemään tarvittavat mukautukset. Komitea uskoo vakaasti, että digitaaliset markkinat ja verkkoalustat ovat osa uutta taloutta, joka on Euroopalle ratkaisevan tärkeää, mutta pitää myös tarpeellisena asettaa kaikille sidosryhmille selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt.

1.5

ETSK kiinnittää komission huomion tarpeeseen pitää jatkuvasti yllä taloudellisia ja toimintapoliittisia edellytyksiä, joiden avulla pk-yritysten kasvu voidaan saada vauhtiin sellaisissa tasapuolisissa toimintaolosuhteissa, jotka mahdollistavat myös suurten yritysten osallistumisen taloudelliseen prosessiin. Euroopan tulee näyttäytyä vahvana talousalueena, jolla kaikki toimijat voivat kilpailla tasapuolisesti ja selkein säännöin.

1.6

ETSK kehottaa tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi soveltamaan kilpailussa EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa samoja sosiaali- ja ympäristönormeja. Euroopalla ei voi olla erilaisia lähestymistapoja samoihin haasteisiin, eikä se voi olla naiivi kilpailupolitiikan suhteen.

1.7

ETSK kannattaa komission valmistusteollisuuden alalla toteuttamia koordinoituja toimenpiteitä mutta toivoo, että EU menisi pidemmälle ja ehdottaisi pysyvää ratkaisua tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden toimittamista EU:n ulkopuolisilta markkinoilta, on tehtävä pysyviä, etenkin kun on kyse elintärkeiden terveydenhuollon laitteiden ja muiden keskeisten tuotteiden tuonnista. Meneillään oleva pandemia on paljastanut kaikki epäröivän politiikan huonot puolet. Vahvan ja häiriönsietokykyisen valmistusteollisuuden olisi oltava yksi kilpailupolitiikan peruspilareista.

1.8

Maatalous- ja elintarvikealalla on tärkeää suojella eurooppalaisten alkuperänimitysten piiriin kuuluvia tuotteita jäljitelmiltä tai ”kopioilta”. Siemenet ja torjunta-aineet ovat viljelijöiden ja kuluttajien kannalta oleellinen ala, mutta ne herättävät muitakin kuin kuluttajansuojaan, elintarviketurvallisuuteen ja ympäristö- ja ilmastovaatimusten noudattamiseen liittyviä huolia.

1.9

Liikenne on edelleen yksi jäsenvaltioiden välisen kilpailun suhteen hankalimmista sisämarkkinoiden palvelusektoreista. Sekä yritysten että loppukäyttäjien kannalta on tärkeää pyrkiä jatkuvasti nimenomaan selkeisiin sääntöihin ja tasapainoon.

2. Yleistä

2.1

Kilpailupolitiikka on ratkaisevan tärkeää pyrittäessä tehokkaisiin ja oikeudenmukaisiin sisämarkkinoihin, jotka voivat edistää EU:n arvoja ja Euroopan yhdentymistä. Tämä huomioon ottaen on olennaista selkeyttää politiikkaa ja suuntaviivoja kaiken kaikkiaan, jotta varmistetaan, että sisämarkkinoiden koetaan tuovan lisäarvoa globalisaatioon ja että Euroopan johtoasema kestäväpohjaisen ja oikeudenmukaisen kaupan edistämisessä tarjoaa mahdollisuuksia mutta myös konkreettisia tuloksia, joilla voi olla vaikutusta muilla talousalueilla.

2.2

Valtiontukisääntöjen toimivuustarkastuksen käynnistäminen oli merkittävä saavutus vuonna 2019, mutta tarkastuksen täytäntöönpano ja seuranta näyttävät olevan kaukana täydellisestä ja edenneen varsin hitaasti. Näiden prosessien, myös julkisten kuulemisten, on oltava täsmällisiä ja nopeampia. ETSK:n mielestä prosessiin voitaisiin kutsua mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita helpottamaan yhteyden saamista oikeisiin sidosryhmiin.

2.3

Verkossa toimiva eLeniency-työkalu tekee lausuntojen ja asiakirjojen komissiolle toimittamisesta helppoa ja sujuvampaa kuin ennen, myös kartellitapauksissa käytettävien leniency-hakemusten yhteydessä. Kokemuksista on otettava opiksi, jotta ymmärrettäisiin menettelyn merkitys sen kannalta, että on tarpeen taata suurelle yleisölle oikeudenmukaiset osallistumismahdollisuudet, tarjota helppokäyttöisiä työkaluja ja menettelyjä ja kehittää työkalua vertaamalla sitä muihin välineisiin.

2.4

ETSK yhtyy komission huoleen tarpeesta puuttua ulkomaisten tukien ja valtion omistuksen markkinoita vääristäviin vaikutuksiin ja katsoo, että tarvitaan lisävälineitä haitallisten vaikutusten estämiseksi. Ne voidaan määritellä tehokkaasti ensinnäkin hyödyntämällä asianmukaisesti Euroopan kilpailuviranomaisten verkostoa ja toiseksi puuttumalla valikoiviin tukijärjestelmiin.

2.5

ETSK kannattaa yleishyödyllisten palvelujen kehittämistä ja vahvistamista EU:ssa tehokkaana keinona turvata nk. eurooppalainen elämäntapa. Jotta yleishyödyllisiä palveluja voidaan tarjota asianmukaisesti, on hyväksyttävä, että digitaalinen infrastruktuuri on digitalisaation avaintekijä. On siis luotava asianmukainen laajakaistainfrastruktuuri. ETSK kannattaa sellaisen valtiontukijärjestelmän käyttöönottoa, jolla edistetään investointeja kaikkien tähän liittyvien uusien teknologioiden käyttöönottoon ja puututaan samanaikaisesti alueiden väliseen epätasapainoon kansallisella tasolla.

2.6

Euroopan yhteistä etua koskevilla hankkeilla on suuri merkitys tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä sekä innovaatioiden soveltamisessa. Hankkeiden kehittämistä olisi vauhditettava niiden tuoman lisäarvon vuoksi, ja ETSK toivoo, että tiedonannolla Euroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista (IPCEI) voidaan edistää tehokkaasti niiden asianmukaista täytäntöönpanoa. Oikaisuja niiden perusteiden soveltamiseen, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat tukea EU:lle strategisesti tärkeitä kansainvälisiä hankkeita, on tärkeää valvoa.

2.7

ETSK katsoo, että EU:n kilpailupolitiikassa olisi omaksuttava kauaskantoisempi lähestymistapa, jotta unioni pystyy sopeutumaan sekä digitaaliseen haasteeseen että maailmanlaajuiseen kilpailuun. ETSK kehottaakin komissiota asettamaan kilpailupolitiikan tärkeälle sijalle Fit for Future -foorumin työohjelmassa.

3. Erityistä

3.1 EU:n kilpailupolitiikan ja sen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen

3.1.1

EU:n kilpailupolitiikkaa olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön kattavammassa kehyksessä ottaen huomioon sen läheiset yhteydet muihin keskeisiin politiikanaloihin ja tarve toimia johdonmukaisesti. EU:n kilpailusääntöjen olisi kuljettava käsi kädessä verotusta (oikeudenmukainen verotus, myös digitaalialalla), kuluttaja-asioita ja sosiaalista suojelua koskevan lainsäädännön sekä työlainsäädännön kanssa. Mitä tulee vilpilliseen kilpailuun, toimia on yhdenmukaistettava konkreettisiin tuloksiin pääsemiseksi.

3.1.2

Jotta epäreiluja kilpailukäytäntöjä voidaan torjua tehokkaasti, ETSK ehdottaa uudenlaista puuttumista määräävän markkina-aseman ongelmaan: sen lisäksi, että arvioidaan määräävässä asemassa toimimista tai tällaisen aseman väärinkäyttöä, olisi myös seurattava tietyn työnantajan taloudellista läsnäoloa kaiken kaikkiaan eri aloilla eikä vain alakohtaisesti.

3.1.3

EU:n olisi kiinnitettävä huomiota myös muihin kilpailunvastaisiin käytäntöihin, kuten saalistustarkoituksessa toteutettaviin laajentumisiin ja monopolisointiin, hiljaisesti hyväksyttyyn kartelliyhteistyöhön sekä lukkiutumisvaikutuksiin (työntekijöiden estäminen työskentelemästä samanaikaisesti useilla alustoilla), jotka voivat horjuttaa markkinoiden tasapainoa.

3.1.4

Pk-yritykset ovat Euroopan talouden tukipilari, ja ne on siksi otettava paremmin huomioon kilpailupolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Valtiontuet ovat hyödyllinen väline, mutta kaikki pk-yritykset eivät ole tietoisia niiden olemassaolosta. ETSK kehottaa kehittämään pk-yrityksille suunnattua viestintää niiden toiminnan paremmaksi tukemiseksi.

3.1.5

Komission on pysyttävä valppaana, jotta se voi havaita kartellit ja markkina-aseman väärinkäyttötapaukset ja määrätä niistä seuraamuksia. Seuraavilla kahdella komission tutkinnassa olevalla, kuluttajille suurta haittaa aiheuttaneella tapauksella on erityistä merkitystä kuluttajansuojan kannalta:

Meneillään oleva BMW:tä, Daimleria ja Volkswagen-konsernia koskeva kartellitutkinta, johon liittyen komissio on lähettänyt alustavat havaintonsa sisältävän väitetiedoksiannon: komission havaintojen mukaan EU:n kilpailusääntöjä rikottiin vuosina 2006–2014 tekemällä kilpailunvastaista yhteistyötä, jonka tarkoituksena oli toimia näiden sääntöjen vastaisesti kehitettäessä teknologiaa diesel- ja bensiiniautojen päästöjen vähentämiseksi.

Mastercard-päätös, jossa komissio määräsi maksukorttiyhtiölle sakkoja sen johdosta, että se esti kauppiaita käyttämästä rajatylittäviä korttimaksupalveluja ja rikkoi siten EU:n kilpailusääntöjä: Rajatylittävissä tilanteissa sovelletut säännöt, jotka nostivat kauppiailta ja kuluttajilta perittyjä hintoja, on peruttu, ja näin on päästy eroon rajatylittävän kilpailun rajoituksista ja markkinoiden keinotekoisesta segmentoitumisesta. Tästä ja muista toimista on seurannut, että rahoitusala on vahvistunut pankkiunionin puitteissa useiden komission päätösten ansiosta.

3.2 Digitaali-, televiestintä- ja media-alan uusiin haasteisiin vastaaminen

3.2.1

ETSK pitää digitaalitaloutta ja erityisesti Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin (GAFA) asemaa vakavana haasteena EU:n kilpailulainsäädännölle. Koska nämä yritykset eivät noudata samoja sääntöjä kuin eurooppalaiset yritykset, päivitettyjen EU:n kilpailusääntöjen olisi sisällettävä uusia tehokkaita välineitä tilanteen huomioon ottamiseksi.

3.2.2

Vaikka 20. kesäkuuta 2019 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1150 (2) ei ole sovellettu vielä pitkään, sen soveltamisen vaikutuksia tulee seurata valppaasti. Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön uudet EU:n säännöt avoimuudesta verkkoalustojen yrityskäyttäjiä silmällä pitäen. Verkkoalustojen laaja käyttö markkinoilla merkitsee uusien toimijoiden ja uuden toimintaympäristön tuloa sisämarkkinoille, eikä tämän seurauksista ole vieläkään täyttä selvyyttä. Jotta turvataan paremmin markkinatoimijoiden ja kansalaisten asema erityisesti tämänhetkisen pandemian aikana, on sovellettava asianmukaisia kilpailusääntöjä ja harkittava uusia ratkaisuja, jos nämä säännöt eivät ole riittäviä.

3.2.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että tuleva digitaalisia palveluja koskeva säädös ei ole ristiriidassa verkkoalustojen työoloihin ja -ehtoihin liittyvän ongelman ratkaisemiseksi mahdollisesti luotavan oikeudellisen kehyksen kanssa.

3.2.4

Perinteisiä yrityksiä varten suunnitellut kilpailusäännöt eivät sovellu kovin hyvin verkkoalustoille. Menetelmiä ja tavoitteita on sopeutettava kiireellisesti, jotta voidaan mukautua muuttuvaan liiketoimintaympäristöön.

3.2.5

ETSK uskoo, että digitaaliset markkinat ja verkkoalustat ovat osa uutta taloutta, joka on Euroopalle ratkaisevan tärkeää, mutta pitää myös tarpeellisena asettaa selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. Monet oligopolistisia markkinarakenteita pönkittävät piirteet ovat tunnusomaisia myös monopolisoiville käytännöille sekä verkkoalustojen ja määräävässä asemassa olevien yritysten aikaansaamien ekosysteemien kokonaisvaikutuksille. Sellaiset ominaisuudet kuin vertikaalinen integraatio, avoimuuden puute käyttäjien kannalta, lukkiutumis- ja verkostovaikutukset sekä hyvin suuri keskittyminen johtavat rakenteellisiin kilpailuongelmiin, jotka heikentävät sekä kuluttajien että työntekijöiden asemaa.

3.2.6

Alustat voivat rakentaa määräävää markkina-asemaansa käyttäjien tuottaman sisällön pohjalta, olipa kyse sitten kuluttajatiedoista ja -käyttäytymisestä tai yksittäisten työsuoritusten tarjoajien tuottamista palveluista. Käyttäjät eivät saa riittävästi tietoa eivätkä pysty vaikuttamaan toimintaolosuhteisiinsa. Avoimuudessa on puutteita myös alustoilla esitettyjen suositusten ja paremmuusjärjestysten osalta. Epäoikeudenmukaiset ja syrjivät luokittelukäytännöt on katsottava epäreiluiksi kilpailukäytännöiksi.

3.2.7

Mittakaavaedut ovat yksi merkittävä syy digitaalisten alustojen hallitsevaan markkina-asemaan. Liiketoiminnan laajentamisen marginaalikustannukset ovat perinteisiin yrityksiin verrattuna lähellä nollaa, sillä sellaiset alustat, jotka tarjoavat työvaltaisia palveluja hyväksikäyttöön perustuvilla toimintamalleilla, sälyttävät suuren osan kustannuksista ja riskeistä yksittäisille työsuoritusten tarjoajille. Alustat väittävät toisinaan, että mittakaavaedut rajoittuvat yksittäisten kuljettajien, lähettien tai työntekijöiden fyysisiin valmiuksiin, mutta uusien työsuoritusten tarjoajien rekrytointi (tai poistaminen) markkinoiden laajentamiseksi ei edellytä investointeja.

3.2.8

EU:n nykyisessä kilpailuoikeuskehyksessä ei kiinnitetä riittävästi huomiota kilpailuongelmiin, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin. Niistä voidaan mainita esimerkkeinä työnantajan monopsonivalta ja sosiaalinormien alittaminen, jolla on haitallisia seurauksia myös työnantajille, joihin kohdistuu sietämättömiä kilpailupaineita, ja jäsenvaltioille, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja (3). Kilpailusäännöt eivät saisi estää työehtosopimusneuvottelujen käymistä kaikkien työntekijöiden – myös alustatyöntekijöiden – osalta, jotta voidaan neuvotella innovatiivisista välineistä ja sopimuksista useiden kansallisella tasolla nähtävissä olevien esimerkkien mukaisesti.

3.2.9

Arvioitaessa markkinavoimaa digitaalitalouden alalla on otettava paremmin huomioon toiminta eri markkinoilla kaiken kaikkiaan ja toiminnan kokonaisvaikutus asianomaisiin markkinoihin verkossa ja sen ulkopuolella. Huomioon on otettava myös pääsy käyttäjätietoja syöttäviin algoritmeihin, joita käytetään tuotteiden, tarjousten, mainonnan ja hinnoittelun personointitarkoituksissa, ja tässä yhteydessä tulee kunnioittaa rekisteröityjen perusoikeuksia.

3.3 Kilpailupolitiikka EU:n vähähiilisten energia- ja ympäristötavoitteiden tukena

3.3.1

ETSK kannattaa komission tavoitetta varmistaa Euroopan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky edistämällä kestävyyttä ja siirtymällä vakaalla pohjalla olevaan, ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaampaan talouteen sekä edistämällä ja vahvistamalla kiertotaloutta.

3.3.2

ETSK kehottaa vahvistamaan vihreän kehityksen ohjelmaa merkittävänä eurooppalaisena sopimuksena, jonka päämääränä on saavuttaa kasvihuonekaasupäästöttömyys vuoteen 2050 mennessä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja työmarkkinaosapuolilla voi olla tässä ratkaiseva rooli. Ympäristödirektiiveille olisi tehtävä toimivuustarkastus, jotta EU:n sitoumukset saadaan toteutettua.

3.3.3

ETSK kannattaa vuoden 2012 jälkeiseen kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään (päästökauppadirektiivit) liittyvien valtiontukitoimenpiteiden edistämistä. Se puoltaa tähän liittyvän valtiontukijärjestelmän tarkistamista ja mukauttamista EU:n vuosien 2021–2030 uuteen päästökauppajärjestelmään, johon on liitetty suuria toiveita.

3.3.4

ETSK kannattaa pyrkimystä noudattaa EU:ssa päästöttömyyden periaatetta sekä kaikkien suunniteltujen energiatehokkuustoimenpiteiden hyväksymistä ja toteuttamista. EU:ssa on helpotettava kestävien investointien tekoa. Sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämiseksi olisikin ryhdyttävä mahdollisimman pian soveltamaan perusteita, joiden pohjalta voidaan päätellä, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää (4).

3.3.5

Kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan, se pitää uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton tukemista välttämättömänä. Valtiontuilla olisi paitsi taattava toimitusvarmuus myös tuettava uusiutuvaa energiaa. Näin voidaan maksimoida julkisista varoista saatava yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ympäristöhyöty.

3.4 Kilpailun suojeleminen valmistusteollisuudessa

3.4.1

Covid-19-kriisi on paljastanut EU:n valmistusteollisuusjärjestelmän heikkoudet erityisesti terveydenhuoltoalalla, jolla EU on ollut riippuvainen unionin ulkopuolisista lääkinnällisten tarvikkeiden tuottajista mm. henkilönsuojainten, kuten hengityssuojainten, keinotekoisen hengityksen mahdollistavien laitteiden ja muiden pandemian torjunnassa ratkaisevan tärkeiden tuotteiden osalta. EU tarvitsee varsinkin elintärkeillä aloilla vahvan valmistusteollisuussektorin, jolla eurooppalaiset yritykset valmistavat tarvikkeita sisämarkkinoille. ETSK kannattaa Euroopan komission toteuttamia koordinoituja toimenpiteitä mutta toivoo, että EU menisi pidemmälle ja ehdottaisi pysyvää ratkaisua tähän ongelmaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Väliaikaiset toimenpiteet, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden toimittamista EU:n ulkopuolisilta markkinoilta, on korvattava pysyvällä ratkaisulla, etenkin kun on kyse elintärkeiden terveydenhuollon laitteiden tuonnista. Vahvan ja häiriönsietokykyisen valmistusteollisuuden olisi oltava yksi kilpailupolitiikan peruspilareista.

3.4.2

ETSK kehottaa tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi soveltamaan kilpailussa EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa samoja sosiaali- ja ympäristönormeja.

3.5 Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen verotusalalla

3.5.1

Verotuksen alalla ETSK panee tyytyväisenä merkille komission vuonna 2019 toteuttamat toimet. Samalla on tärkeää, että myös tällä alalla varmistetaan maiden välinen oikeudenmukainen kilpailu. Erityisesti on tarpeen tehostaa valvontaa veropäätösten ja sellaisten laittomien kilpailuetujen osalta, jotka on saatu tiettyjen maiden ja ”suurten toimijoiden” välisillä sopimuksilla. Tällaiset toimet saattavat vääristää vapaita markkinoita ja aiheuttaa haittaa pk-yrityksille sekä luoda maiden välistä epäreilua kilpailua (5).

3.5.2

Digitaalisten palvelujen sääntely on keskeinen kysymys, johon komission olisi kiinnitettävä runsaasti huomiota.

3.5.3

On tarpeen omaksua uusi lähestymistapa GAFA-yritysten suhteen, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistää näiden yritysten tuottamien verotulojen oikeudenmukaista jakautumista.

3.6 Rahoitusalan kestokyvyn parantaminen pankkiunionin yhteydessä

Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen vaikutus reaalitalouteen ja markkinoiden luottamukseen ovat johtaneet siihen, että pankkialan käytäntöjä seurataan jatkuvasti, sillä on perusteltua pelätä, että vakavia ongelmia esiintyy vastaisuudessakin. Rahoitusala pelastettiin romahdukselta tilapäisten valtiontukien avulla. Alan rakenneuudistus on merkinnyt sitä, että rahoituslaitoksia on kadonnut, mutta se on myös johtanut fuusioihin, jotka voivat olla huolestuttavia paitsi alan vakauden kannalta siinä tapauksessa, että kriisitilanteet toistuvat, mutta myös siitä syystä, että syntyneiden uusien ryhmittymien koko voi johtaa kilpailun vääristymiseen. ETSK kehottaa komissiota valppauteen ja tarkkaavaisuuteen sellaisten mahdollisten määräävän aseman väärinkäytösten osalta, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti kuluttajien intresseihin ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, rahoitukseen.

3.7 Reilun kilpailun varmistaminen elintarvike-, kuluttaja- ja terveysaloilla

3.7.1

Maatalous- ja elintarvikealalla on tärkeää suojella eurooppalaisten alkuperänimitysten piiriin kuuluvaa tuotantoa. Siemenet ja torjunta-aineet ovat viljelijöiden ja kuluttajien kannalta oleellinen ala, mutta ne herättävät muitakin kuin kuluttajansuojaan, elintarviketurvallisuuteen ja ympäristö- ja ilmastovaatimusten noudattamiseen liittyviä huolia.

3.7.2

Kuluttajien suojelun vastapainoksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan innovatiivisia yrityksiä ja pk-yrityksiä ja edistetään niiden toimintaedellytyksiä häiritsemättä kuitenkaan dynaamista kilpailua markkinoilla. Tämä on paras keino luoda laadukkaita työpaikkoja ja varmistaa tuotantojärjestelmän dynaaminen kestävyys.

3.8 Liikenne ja postipalvelut

ETSK tunnustaa liikenteen ja postipalvelujen merkityksen sekä tarpeen luoda tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta kyseiset toimialat voivat tukea yhteisöä. Liikenteen alalla komissiota kehotetaan tutkimaan, voiko kerosiiniverosta vapauttaminen olla lentoyhtiöille perusteetonta tukea rautatieliikenteeseen nähden ja missä määrin näin ehkä on.

4. Voimien yhdistäminen maailmanlaajuisen kilpailukulttuurin edistämiseksi

4.1

Kilpailupolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden olisi oltava keskeisellä sijalla, kun sääntöjä määritellään ja pannaan täytäntöön. Kilpailupolitiikka kehittyy kansainvälisessä ympäristössä ja eri maiden kilpailulainsäädännöissä noudatetaan hyvin erilaisia määritelmiä ja periaatteita, mikä asettaa EU:n yritykset epäedulliseen asemaan.

4.2

Monet pk-yritykset kärsivät suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihinsa EU:n sääntöjen puutteista. Epäreilu kilpailu on ongelma, joka on ratkaistava, jotta voidaan puolustaa EU:ssa sovellettavia vaatimuksia. Lukuisat eurooppalaiset yritykset ovat esittäneet valituksia (joustavuuden puutteesta). EU:n ympäristö- ja sosiaalinormien puutteellinen täytäntöönpano eräillä unionin ulkopuolisten maiden valmistusteollisuuden aloilla aiheuttaa markkinavääristymiä eurooppalaisten yritysten, lähinnä pk-yritysten, vahingoksi. EU:n pitäisi olla tästä huolissaan.

4.3

EU:n kilpailumallia on tehtävä tunnetuksi kansainvälisesti. Unionin tulee näyttää esimerkkiä edistämällä maailmanlaajuista kilpailukulttuuria, johon liittyy sekä yrityksiä että työntekijöitä suojaava järjestelmä. Siitä, mitä EU:n kilpailulainsäädäntö pitää sisällään esimerkiksi kestävyys- ja ympäristökysymysten osalta verrattuna muihin talousalueisiin (Yhdysvaltoihin ja Kiinaan), on käytävä perusteellinen keskustelu.

4.4

Jotta varmistetaan markkinoiden vapauden ja keskittymien välinen tasapaino, ei riitä, että viitataan muiden suurten maailmanlaajuisten toimijoiden taholta tulevaan kilpailuun etenkään, jos ne tulevat maista, jotka on suljettu kilpailulta ulkomaisten yritysten kanssa. Komitea korostaa, että EU:n on tärkeää noudattaa johdonmukaista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on yhdistää toisiinsa ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano sekä ympäristönormien ja kestävien investointien edistäminen kaikessa liiketoiminnassa maailmanlaajuisesti. Erinäisille unionin ulkopuolisille maille myönnettyjä etuuskohtelu- ja tullietuusjärjestelyjä olisi tarkistettava, ja ne olisi kytkettävä selvemmin kestävän kehityksen normien tosiasialliseen täytäntöönpanoon, jotta eurooppalaiset yritykset saisivat oikeudenmukaiset ja tasapuoliset kilpailuedellytykset. Komitea ehdottaakin, että vaihtoehtona kilpailua heikentäville yritysfuusioille olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan yrityksiä kestävien investointien kehittämisessä unionin ulkopuolisilla markkinoilla. Näihin toimenpiteisiin voisivat kuulua tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimet ja eurooppalaisten tuottajien rohkaiseminen solmimaan sopimuksia, joilla koordinoidaan vientiä ja ulkomaille investoimista koskevia strategioita EU:n talous-, sosiaali- ja ympäristönormien mukaisesti.

Bryssel 27. tammikuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) SEUT-sopimuksen 7, 9, 11 ja 12 artikla.

(2) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57.

(3) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 173.

(4) EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.

(5) EUVL C 97, 24.3.2020, s. 62.