11.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/35


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta tiettyjen kolmansien maiden valuuttojen vertailuarvoja koskevan poikkeuksen ja tietyt lakkaavat vertailuarvot korvaavien vertailuarvojen nimeämisen osalta”

(COM(2020) 337 final – 2020/0154 (COD))

(2021/C 10/06)

Yleisesittelijä:

Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö

Euroopan unionin neuvosto, 28.8.2020

Euroopan parlamentti, 14.9.2020

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla

Vastaava jaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Komitean työvaliokunnan päätös

14.7.2020

Hyväksyminen täysistunnossa

29.10.2020

Täysistunnon nro

555

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

244/0/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK:n lausunnoissa (1) esitettyjen suositusten mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon Libor-koron (2) julkaisemisen lopettaminen ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa rahoitusalan toimijoiden toimintaa koskevien järjestelyjen jatkuvuus pääomamarkkinaunionissa tiettyjä kolmansien maiden valuuttojen vertailuarvoja koskevan poikkeuksen ja tietyt lakkaavat vertailuarvot korvaavien vertailuarvojen nimeämisen osalta.

1.2

Näillä ehdotuksilla paitsi vastataan suoraan Libor-koron julkaisemisen lopettamisen ja Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen seurauksiin myös mahdollistetaan niiden maiden vertailuarvojen tilanteen huomioon ottaminen, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavissa, ja edistetään näin myös laajempien tavoitteiden saavuttamista.

1.3

ETSK katsoo, että hyvin toimiva pääomamarkkinaunioni edellyttää, että nämä markkinat ovat turvalliset, vakaat ja häiriöitä sietävät. Libor-koron katoamisella on tässä suhteessa hyvin merkittäviä taloudellisia seurauksia, koska huomattavassa osassa sopimuksia ei ole varauduttu Libor-koron poistamiseen vertailuarvona vuoden 2021 loppuun mennessä.

1.4

Onkin erittäin tärkeää ja ensisijaista korvata Libor-korkoa koskeva viittaus. ETSK on samaan aikaan tyytyväinen komission ehdotukseen ottaa kansalliset viranomaiset mukaan tähän prosessiin antamalla EU:n asetus, jolla vältetään lainsäädännön kirjavuuden vaara, kun direktiivi siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että vertailuarvoja koskevilla ehdotetuilla muutoksilla otetaan käyttöön lakisääteiset valtuudet, joiden nojalla Euroopan komissio nimeää korvaavan koron, kun vertailuarvoa, jonka lakkaaminen aiheuttaisi merkittäviä häiriöitä unionin rahoitusmarkkinoiden toiminnassa, ei enää julkaista.

1.6

ETSK on myös tyytyväinen siihen, että lakisääteisellä korvaavalla korolla korvataan lain mukaisesti kaikki viittaukset ”lakkaavaan vertailuarvoon” kaikissa EU:n valvotun yhteisön tekemissä sopimuksissa.

1.7

ETSK pitää asianmukaisena sitä, että niiden sopimusten osalta, jotka eivät koske EU:n valvottua yhteisöä, jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään kansalliset lakisääteiset korvaavat korot.

1.8

Lopuksi, jotta juuri käyttöön otetun poikkeuksen asianmukaisuutta voidaan valvoa, ETSK kannattaa sitä, että toimivaltaisten viranomaisten ja valvottujen yhteisöjen on raportoitava komissiolle määräajoin vapautettujen vertailuarvojen käytöstä EU:n yrityksissä ja kaikista valvottujen yhteisöjen taseiden muutoksista, jotka koskevat altistumista kolmannen maan valuutan vaihtelulle.

1.9

Päätös on finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (3) suositusten mukainen, mutta ETSK ihmettelee, että globaalilla tasolla EU näkyy olevan ainoa lainkäyttöalue, joka pyrkii sääntelemään avistakurssien indeksien toimintamekanismia.

1.10

ETSK suosittaa luonnollisesti, että tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja sen soveltamista rahoitusmarkkinoilla seurataan. ETSK pitää tärkeänä, että ehdotetut säännöt edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista konkreettisesti ja suoraan ja että niillä on myönteisiä vaikutuksia kaikkien asianomaisten osapuolien näkökulmasta ja kaikissa jäsenvaltioissa.

2.   Tausta

2.1

Komission vuoden 2020 työohjelmaan sisältyy rahoitusalan vertailuarvoja koskevan asetuksen uudelleentarkastelu. Näitä indeksejä käytetään vertailuarvoina, joihin viitaten määritetään rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo. Vertailuarvoasetuksessa vahvistetaan hallintoa ja tietojen laatua koskevat vaatimukset vertailuarvoille, joihin rahoitussopimuksissa viitataan. Asetuksen tarkoituksena on vahvistaa pääomamarkkinoiden toimijoiden luottamusta unionissa vertailuarvoina käytettäviin indekseihin. Sillä myötävaikutetaan komission pyrkimyksiin edistää pääomamarkkinaunionia.

2.2

Vertailuarvoasetuksessa otetaan käyttöön rahoitusalan vertailuarvojen hallinnoijien toimilupavaatimus sekä rahoitusalan vertailuarvon laskemisessa käytettävien syöttötietojen tietolähteitä koskevat vaatimukset. Sillä säännellään myös rahoitusalan vertailuarvojen käyttöä. Vertailuarvoasetuksen säännöissä edellytetään, että EU:n valvotut yhteisöt (kuten pankit, sijoitusyritykset, vakuutusyhtiöt, yhteissijoitusyritykset) käyttävät vain indeksejä, joiden hallinnoijalla on toimilupa. Kolmansissa maissa hallinnoitavia vertailuarvoja voidaan käyttää EU:ssa vain vastaavuus-, tunnustamis- tai hyväksymismenettelyn perusteella.

2.3

Vertailuarvoasetusta on sovellettu tammikuusta 2018 lähtien. EU:n markkinatoimijat voivat kuitenkin käyttää edelleen unionin ulkopuolisessa maassa hallinnoitavia vertailuarvoja – riippumatta siitä, onko vastaavuuspäätös tehty tai onko indeksi tunnustettu tai hyväksytty käytettäväksi unionissa – siirtymäjärjestelyn päättymiseen eli joulukuun 2021 loppuun asti.

2.4

Vertailuarvoja koskevassa, ETSK:n lausunnon kohteena olevassa lainsäädäntöehdotuksessa esitetyillä ehdotetuilla muutoksilla otetaan ensinnäkin käyttöön lakisääteiset valtuudet, joiden nojalla Euroopan komissio nimeää korvaavan koron, kun vertailuarvoa, jonka lakkaaminen aiheuttaisi merkittäviä häiriöitä unionin rahoitusmarkkinoiden toiminnassa, ei enää julkaista.

2.5

Toiseksi lakisääteisellä korvaavalla korolla korvataan lain mukaisesti kaikki viittaukset ”lakkaavaan vertailuarvoon” kaikissa EU:n valvotun yhteisön tekemissä sopimuksissa.

2.6

Kolmanneksi niiden sopimusten osalta, jotka eivät koske EU:n valvottua yhteisöä, jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään kansalliset lakisääteiset korvaavat korot.

2.7

Lopuksi, jotta juuri käyttöön otetun poikkeuksen asianmukaisuutta voidaan valvoa, toimivaltaisten viranomaisten ja valvottujen yhteisöjen on määräajoin raportoitava Euroopan komissiolle vapautettujen vertailuarvojen käytöstä EU:n yrityksissä ja kaikista valvottujen yhteisöjen taseiden muutoksista, jotka koskevat altistumista kolmannen maan valuutan vaihtelulle.

3.   Huomioita

3.1

ETSK:n lausunnoissa (4) esitettyjen suositusten mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon Libor-koron julkaisemisen lopettaminen ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa rahoitusalan toimijoiden toimintaa koskevien järjestelyjen jatkuvuus pääomamarkkinaunionissa tiettyjä kolmansien maiden valuuttojen vertailuarvoja koskevan poikkeuksen ja tietyt lakkaavat vertailuarvot korvaavien vertailuarvojen nimeämisen osalta.

3.2

Näillä ehdotuksilla paitsi vastataan suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen seurauksiin myös mahdollistetaan niiden maiden vertailuarvojen tilanteen huomioon ottaminen, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavissa, ja edistetään näin myös laajempien tavoitteiden saavuttamista.

3.3

Ehdotusten ansiosta voidaan ottaa huomioon valuuttojen vertailuarvojen käyttö kolmansien maiden valuutan volatiliteetilta suojaamiseksi sekä johdannaissopimuksen nojalla maksettavan määrän maksaminen muussa valuutassa kuin rajoitetusti vaihdettavissa olevassa valuutassa erityisesti silloin, kun kolmannen maan valuutta ei ole vapaasti vaihdettavissa.

3.4

Uudistus on olennaisen tärkeä, jotta voidaan varautua brexitiin liittyvään odottamattomaan kehitykseen pääomamarkkinaunionissa pankkiunionin yhteydessä, varmistaa talous- ja rahaliiton toiminta ja auttaa vahvistamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden asemaa muuttuvassa globaalissa ympäristössä.

3.5

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän suositusten mukaisesti ratkaisevan tärkeiden vertailuarvojen, kuten IBOR-korkojen (5), uudistus on ensisijaisena tavoitteena pääomamarkkinaunionia koskevassa komission toimintasuunnitelmassa.

3.6

Hyvin toimiva pääomamarkkinaunioni edellyttää, että nämä markkinat ovat turvalliset, vakaat ja häiriöitä sietävät. Vaikka Libor-koron katoaminen on jatkoa sille, että sen kyky kuvastaa taustalla olevia markkinoita ja taloudellista todellisuutta, joita sillä on tarkoitus mitata, on asteittain heikentynyt, sillä on hyvin merkittäviä taloudellisia seurauksia, koska huomattavassa osassa sopimuksista ei ole varauduttu Libor-koron poistamiseen vertailuarvona vuoden 2021 loppuun mennessä.

3.7

Onkin erittäin tärkeää ja ensisijaista korvata Libor-korkoa koskeva viittaus. ETSK on samaan aikaan tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen ottaa kansalliset viranomaiset mukaan tähän prosessiin antamalla EU:n asetus, jolla vältetään vaara lainsäädännön kirjavuudesta, kun direktiivi siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.8

Yritykset ja yhteisöt, joita Euroopan komissio kuuli etukäteen, katsovat, että vertailuarvojen käyttöönotto auttaa turvaamaan rajatylittävät liiketoimet markkinoilla ja vahvistamaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä erityisesti maissa, joiden valuuttakurssit ovat edelleen liian säänneltyjä.

3.9

Asetuksen muutoksella on tarkoitus puuttua äärimmäisen tärkeään järjestelmäriskiin: sopimuksia, joihin yleisessä käytössä olevan korkokantojen vertailuarvon lakkaaminen vaikuttaa, ovat muun muassa seuraavat:

a)

valvottujen yhteisöjen velan liikkeeseenlaskut

b)

valvottujen yhteisöjen taseessa oleva velka

c)

lainat

d)

talletukset

e)

johdannaissopimukset.

Suuri osa rahoitussopimuksista, joissa viitataan yleisessä käytössä oleviin korkokantojen vertailuarvoihin, koskee vertailuarvoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia valvottuja yhteisöjä.

3.10

Oikeudellinen epävarmuus ja mahdollisesti haitalliset taloudelliset vaikutukset, joita voi aiheutua siitä, että nykyisiä sopimusvelvoitteita ei voida panna täytäntöön, vaarantavat unionin rahoitusvakauden:

Kuluttajille sekä pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille voidaan taata parempi suoja, ja ehdotuksella otetaan käyttöön eri keinoja sen varmistamiseksi, että yleisesti käytetyn pankkien välisen koron asteittainen poistaminen ei vaikuta kohtuuttomasti pankkisektorin kykyyn antaa rahoitusta EU:n yrityksille ja vaaranna siten pääomamarkkinaunionin keskeistä tavoitetta.

ETSK katsoo, että on arvioitava myös seuraavia komission ehdotukseen liittyviä seikkoja:

i)

Ehdotuksen johdanto-osan perustelukappaleet ja perustelut näyttävät kattavan monenlaisia rahoitusalan vertailuarvoja käyttäviä sopimuksia, kuten oikeushenkilöiden tai muiden toimijoiden (ei vain kuluttajien) kanssa tehdyt luottosopimukset (tai vastaavat lainajärjestelyt) – tässä yhteydessä viitataan kohtaan ”Lakisääteisen korvaavan koron soveltamisala”.

ii)

Komission ehdotuksen 23 a artiklan 2 kohdassa, jossa säädetään vertailuarvon pakollisesta korvaamisesta, mainitaan käsite ”rahoitussopimukset”, jotka on määritelty vertailuarvoasetuksessa (3 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa) luottosopimuksiksi, jotka on tehty vain luonnollisten henkilöiden (kuluttajien) kanssa, ottaen huomioon viittaukset direktiiveihin 2014/17/EU ja 2008/48/EY.

iii)

ETSK katsoo, että perusteluissa esitetyn tavoitteen ja ehdotuksen tekstin johdonmukaisuuden varmistamiseksi on syytä analysoida käsitteen ”rahoitussopimukset” soveltamisalaa ja määritelmää, jotta kyseiset sopimukset eivät rajoitu vain kuluttajien kanssa tehtyihin luottosopimuksiin, vaan että niissä varmistetaan tehokas mekanismi vertailuarvon korvaamiseksi lain mukaan myös silloin, kun luottosopimukset on tehty muiden markkinatoimijoiden kanssa.

ETSK katsoo, että korvaamisoikeus tulisi ulottaa koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisia sopimuksia sekä EU:hun sijoittautuneiden, muiden kuin EU-maiden lainsäädännön alaisten yhteisöjen välisiä sopimuksia, silloin kun EU:n ulkopuolisen maan lainsäädännössä ei säädetä lakkautetun vertailuarvon lakisääteisestä korvaamisesta.

Ehdotettujen toimenpiteiden on myös katsottava tukevan ”ihmisten hyväksi toimivaa EU:n taloutta” (komission vuoden 2020 työohjelma). Tämä aloite hyödyttää IBOR-korkoihin sidottuja yksityisasiakkaiden pankkilainoja, jotka ovat tärkeä osa ihmisten tarpeita palvelevaa taloutta.

3.11

Ehdotuksen johdanto-osan 10 perustelukappaleessa todetaan, että olisi otettava huomioon työryhmien suositukset. Ainakin siirtymisessä eoaniakorosta (Euro Overnight Index Average) €STR-korkoon (Euro short-term rate) työryhmä suositteli, että €STR-korkoon siirryttäessä korkona on €STR + korkoero, joten ETSK:n mielestä olisi paikallaan vahvistaa, että ”korvaava vertailuarvo” on uusi vertailuarvo + korkoero.

3.12

ETSK:n mielestä olisi hyödyllistä selventää ilmausta ”merkittävä häiriö unionin rahoitusmarkkinoiden toiminnassa”. Johdanto-osan 4 perustelukappaleen pohjalta voidaan päätellä, että Libor-koron lakkaaminen on tällainen häiriö, mutta jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä ja otetaan huomioon, että Euribor saattaa jossakin vaiheessa lakata, on paikallaan määritellä tämä käsite.

3.13

ETSK katsoo, että olisi hyödyllistä myös viitata siihen, missä puitteissa Euroopan komissio aikoo panna tämän lainsäädännön täytäntöön, eli minkä ajan kuluessa korvaava vertailuarvo määritetään sen jälkeen, kun sovitut edellytykset ovat olemassa.

3.14

Olisi myös hyödyllistä selventää tämän toimenpiteen soveltamisen ekstraterritoriaalisuuden astetta, toisin sanoen todeta, että tätä toimenpidettä sovelletaan silloin, kun valvonnan kohteena olevista organisaatioista yhden kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa riippumatta sopimukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. ETSK viittaa tässä yhteydessä erityisesti sopimuksiin, joihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lakia: siitä tulee 1. tammikuuta 2021 kolmannen maan lainsäädäntö.

3.15

Siksi vertailuarvoasetuksen uudistus on oikea työkalu sellaisen lakisääteisen korvaavan koron vahvistamiseen, jolla lievennetään oikeusvarmuuteen ja rahoitusvakauteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, joita voi ilmetä, jos Libor-korko tai mikä tahansa muu vertailuarvo, jonka lakkaaminen aiheuttaisi merkittävää häiriötä unionin rahoitusmarkkinoiden toiminnalle, lakkaisi ilman, että kyseinen korvaava korko olisi sekä käytettävissä että sisällytetty vanhoihin sopimuksiin, joissa on mukana vertailuarvoasetuksen soveltamisalaan kuuluva valvottu yhteisö.

3.16

Päätös on finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän suositusten mukainen. ETSK ihmettelee kuitenkin, että globaalilla tasolla EU näkyy olevan ainoa lainkäyttöalue, joka pyrkii sääntelemään avistakurssien indeksien toimintamekanismia.

3.17

ETSK suosittaa luonnollisesti, että tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja sen soveltamista rahoitusmarkkinoilla seurataan. ETSK pitää tärkeänä, että ehdotetut säännöt edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista konkreettisesti ja suoraan ja että niillä on myönteisiä vaikutuksia kaikkien asianomaisten osapuolien näkökulmasta ja kaikissa jäsenvaltioissa.

Bryssel 29. lokakuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG


(1)  Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) uudistaminen (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63), Kestävä rahoitus: luokittelu ja vertailuarvot (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103) ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ) – muutettu ehdotus rahanpesun torjumiseksi (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 58).

(2)  Libor-korko (London Interbank Offered Rate) on yleisesti hyväksytty keskeinen viitekorko, jonka avulla määritellään pankkien väliset lainakustannukset.

(3)  Lontoossa huhtikuussa 2009 pidetyn G20-maiden kokouksen yhteydessä perustettu kansainvälinen talousalan ryhmittymä. Siihen kuuluu 26 kansallista rahoitusviranomaista (keskuspankit, valtionvarainministeriöt jne.) sekä useita kansainvälisiä organisaatioita ja ryhmittymiä, jotka laativat standardeja rahoitusalan vakautta ajatellen.

(4)  Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) uudistaminen (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63), Kestävä rahoitus: luokittelu ja vertailuarvot (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103) ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ) – muutettu ehdotus rahanpesun torjumiseksi (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 58).

(5)  Pankkien väliset korot (Interbank offer rates – IBOR) ovat järjestelmän kannalta merkityksellisiä vertailuarvoja, joita käytetään lukuisissa sopimuksissa rahoitusalalla.