Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Maahanmuuttajataustaisten naisten, äitien ja perheiden kotouttaminen EU:n jäsenvaltioissa ja kotouttamisen tavoitekielitasot”

(valmisteleva lausunto)

(2021/C 10/01)

Esittelijät:

Indré VAREIKYTÉ

Ákos TOPOLÁNSZKY

Neuvoston puheenjohtajavaltio Saksan lausuntopyyntö	18.2.2020 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	9.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	29.10.2020
Täysistunnon nro	555
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	234/4/14

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK toteaa, että

—	EU:n jäsenvaltioiden kansalliset toimintasuunnitelmat ja strategiat maahantulijoiden kotouttamiseksi poikkeavat toisistaan suuresti niin periaatteiden, toimenpiteiden kuin valvonnan ja arvioinnin tason osalta.

—

ei ole juurikaan näyttöä siitä, että missään jäsenvaltiossa olisi laadittu erityisesti naisia tai sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimintasuunnitelmia tai strategioita, vaikka etnisiin vähemmistöihin kuuluvat maahanmuuttajataustaiset naiset ja eri ikäryhmiin kuuluvat naiset kärsivät moninkertaisesta ja monin perustein tapahtuvasta syrjinnästä useilla elämänaloilla.

—	alle puolet EU:n jäsenvaltioista on laatinut toimintasuunnitelmia tai strategioita, joissa käsitellään nimenomaisesti maahantulijoiden jälkeläisiä, vaikka Eurostatin ja kansainvälisten organisaatioiden tilastotiedot osoittavat heidän olevan heikommassa asemassa.

—	tehokas kotouttaminen voi tuottaa useita potentiaalisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja verotuksellisia hyötyjä maille, joihin muuttajat asettuvat, mutta tästä huolimatta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetut toimet ovat vähäisiä ratkaistaviin haasteisiin nähden.

1.2

Covid-19-kriisi on vaikuttavat suhteettoman raskaasti haavoittuviin väestöryhmiin, erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluviin maahantulijoihin ja ennen kaikkea maahanmuuttajanaisiin. Tästä syystä ETSK kehottaa painokkaasti komissiota huomioimaan kriisistä saadut opetukset ja hyödyntämään parhaita jäsenvaltioissa sovellettuja toimintamalleja sen laatiessa uutta, kotouttamista ja osallisuutta koskevaa aloitettaan.

1.3

ETSK katsoo, että muuttoliikkeen haasteiden ratkominen edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapaa. Tämän vuoksi komission aloitteessa pitäisi huomioida perusoikeuksia, yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroimista, koulutusta, kulttuuria, oikeusasioita ja terveydenhuoltoa koskevat politiikat.

1.4

ETSK kehottaa komissiota parantamaan ja tehostamaan viestintää ja koordinointia jäsenvaltioiden, niiden keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kokonaisvaltaisten kotouttamispolitiikkojen kehittämisessä.

1.5

ETSK tuomitsee jälleen kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot ja kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, harkitsemaan kantaansa uudelleen sekä kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että väkivallan uhreiksi joutuneilla maahanmuuttajanaisilla ja -tytöillä on yhtäläinen mahdollisuus asianmukaisiin palveluihin, tukeen ja järjestelyihin kuin alkuperäisväestöön kuuluvilla naisilla.

1.6

ETSK kannustaa jälleen kehittämään parempia järjestelmiä tutkintojen arvioimiseksi ja sellaisten sukupuolen mukaan kohdennettujen tukiohjelmien tarjoamiseksi, jotka voivat helpottaa maahanmuuttajanaisten pääsyä työmarkkinoille.

1.7

ETSK vaatii laatimaan kiireellisesti yhtenäisen lähestymistavan, jolla pyritään yhdenmukaistamaan kotitaloustyötä koskevien sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen monitasoista hallinnointia kaikkialla EU:ssa.

1.8

On välttämätöntä kehittää järjestelmällisempiä tuki- ja tiedotustoimia, jotta maahantulijat ja pakolaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja oppivat luottamaan hallintoelinten ja viranomaisten kykyyn suojella heitä, sekä lisätä mainittujen tahojen kapasiteettia tehdä niin.

1.9

ETSK vaatii yhteisiä kieltenopetusta koskevia EU:n suuntaviivoja yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen toimintatavan varmistamiseksi ja ottamaan tällöin huomioon paitsi oppijoiden erilaiset tarpeet ja osaamistasot, myös opettajien pätevyysvaatimukset.

1.10

ETSK katsoo, että kieltenopetuksen yhteydessä tulisi tarjota opastusta sekä kertoa ja selventää kieltenopetuksen tavoitteita ja hyötyjä maahantulijoiden oman elämän kannalta, jotta he osallistuisivat prosessiin aktiivisemmin.

1.11

ETSK pitää suositeltavana tutkia tarkemmin, olisiko maahantulijoiden kieltenopetusprosessia mahdollista yhdenmukaistaa ja kohdentaa nykyistä paremmin kieliä koskevaa yhteistä eurooppalaista viitekehystä käyttämällä.

1.12

ETSK korostaa tarvetta parantaa asianmukaisen ja vertailukelpoisen, sukupuolen mukaan eritellyn muuttoliike- ja kotoutumisdatan keräämistä EU:n tasolla sekä valtakunnallisella ja erityisesti paikallisella tasolla.

2. Valmistelevan lausunnon aihe

2.1

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa on pyytänyt ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon, jossa käsitellään jäsenvaltioissa toteutettuja erityistoimia maahanmuuttajataustaisten naisten, äitien ja perheiden kotouttamiseksi, kielikurssimalleja, joita käytetään jäsenvaltioissa pakolaisten ja muiden maahantulijoiden kotouttamisen alkuvaiheessa, sekä näille kursseille asetettuja tavoitekielitasoja.

3. Tilanteen kartoitus (1)

3.1

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset toimintasuunnitelmat ja strategiat maahantulijoiden kotouttamiseksi poikkeavat toisistaan suuresti niin keskeisten periaatteiden, toimenpiteiden kuin valvonnan ja arvioinnin osalta. Nämä eroavaisuudet kuvastavat kansallisia erityispiirteitä, hallinnollisia perinteitä ja maahanmuuton historiaa kussakin maassa. Näitä eri toimintamalleja tarkastellaan Euroopan kotouttamisasioiden verkostossa. Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa Euroopan unionissa koskevien, Euroopan unionin neuvoston laatimien yhteisten perusperiaatteiden ja muiden asiaan liittyvien poliittisten asiakirjojen täytäntöönpanossa on kuitenkin yhä eroavaisuuksia jäsenvaltioiden välillä. On tärkeä huomata, että joissain jäsenvaltioissa kotouttamispolitiikkoja panevat täytäntöön alue- ja/tai paikallisviranomaiset, mikä vielä lisää ohjeistuksen toteuttamisen kirjavuutta.

3.2

Ei ole juurikaan näyttöä siitä, että missään jäsenvaltiossa olisi laadittu erityisesti naisia tai sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimintasuunnitelmia tai strategioita, mutta toisaalta on viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaiset naiset, erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ja tummaihoiset naiset kärsivät moninkertaisesta ja monin perustein tapahtuvasta syrjinnästä useilla yhteiskuntaelämän alueilla, kuten työllisyys- ja koulutusasioissa, ja että he kohtaavat erityisiä esteitä terveydenhuoltopalveluiden saamisessa (2).

3.3

Alle puolet EU:n jäsenvaltioista on laatinut toimintasuunnitelmia tai strategioita, joissa käsitellään nimenomaisesti maahanmuuttajien jälkeläisiä, vaikka tilastotiedot osoittavat heidän olevan heikommassa asemassa. Heikko sosiaalinen osallisuus voi johtaa maahanmuuttajataustaisten nuorten vieraantumiseen, mikä vaikuttaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, suvaitsemattomuuteen, syrjintään ja rikollisuuden lisääntymiseen ja voi lisätä nuorten muuttajien alttiutta disinformaatiolle ja ääriliikkeille.

3.4

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien tukeminen on vakiintunut ja järjestelmällinen toimintamalli vain muutamassa jäsenvaltiossa. Siihen kuuluvia toimintalinjoja ovat muun muassa maahanmuuttaja- ja pakolaisvanhempien ja -perheiden aktivoiminen osallistumaan koulujen elämään, vanhempien tietoisuuden lisääminen lasten koulunkäynnistä, tuen tarjoaminen jäsenvaltion kansalliskielen oppimiseen sekä välineiden antaminen vanhemmille lasten auttamiseksi ja tukemiseksi koulunkäynnissä.

3.5

Maakohtaisista tutkimuksista ja jäsenvaltioissa tehdyistä analyyseista saatu näyttö antaa viitteitä muuttajalasten segregaatiosta kouluissa. Lisäksi myös tilanteissa, joissa muuttajien osuus tietyn alueen asukkaista ei ole kovin suuri, joissain kouluissa, erityisesti alemmalla perusasteella, on silti usein enemmän segregaatiota kuin koulun oppilaiden asuinalueella.

3.6

Ilman huoltajaa saapuvien alle 18-vuotiaiden maahantulijalasten määrä on jatkuvassa kasvussa; Eurooppa vastaanottaa 74 prosenttia turvapaikkaa hakevista ilman huoltajaa olevista alaikäisistä. Usein väkivallan leimaaman traumaattisen muuttomatkan jälkeen nämä lapset ja nuoret ovat edelleen alttiita moninaisille vaaroille ja erityisen haavoittuvaisia rikollisverkostojen toimille: alaikäisten värväykselle, lapsikaupalle prostituutiota varten, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja lapsityövoiman käytölle (3).

3.7

Jäsenvaltioiden tasa-arvoelinten keräämät tiedot rajoittuvat yleensä syrjintätapauksiin, jotka perustuvat rotuun tai etniseen alkuperään. Useimmissa jäsenvaltioissa on vain vähän tai ei lainkaan tietoa kolmansien maiden kansalaisten tekemistä syrjintää koskevista valituksista, jotka perustuvat muuhun syyhyn kuin rotuun tai etniseen alkuperään (4). Kolmansien maiden kansalaisten tasa-arvoelimille tekemien valitusten lukumäärä on hyvin pieni suhteessa niiden kokemusten ja tilanteiden määrään, joissa henkilöt tutkimusten mukaan ovat kokeneet joutuvansa syrjityksi tai uhriksi. Aliraportointi (5) on merkittävä ongelma ja voi johtua siitä, että oikeuksista ei ole riittävästi tietoa tai että erityisesti maahanmuuttajanaiset ja -lapset eivät luota viranomaisiin.

4. Kotouttamisen parantaminen

4.1

ETSK korostaa, että kotouttaminen on dynaaminen, pitkäkestoinen ja jatkuva kaksisuuntainen prosessi, jonka osapuolia ovat sekä maahantulijat että vastaanottava yhteiskunta. Se on haaste, jonka ratkaisemiseen Euroopan unioni on sitoutunut, ja tehokas kotouttaminen voi tuottaa useita potentiaalisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja verotuksellisia hyötyjä maille, joihin maahantulijat asettuvat, mutta tästä huolimatta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetut toimet ovat vähäisiä ratkaistavaan haasteeseen nähden.

4.2

Covid-19-kriisi on vaikuttanut suhteettoman raskaasti haavoittuviin väestöryhmiin, erityisesti muuttajiin ja ennen kaikkea maahanmuuttajanaisiin (6). Kriisi on vaikuttanut fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä talouteen ja se on saattanut lisätä syrjintää ja rasismia. Lisäksi koulujen fyysinen sulkeminen on vaikuttanut muuttajalapsiin ja heidän vanhempiinsa. Tästä syystä ETSK kehottaa painokkaasti komissiota huomioimaan kriisistä saadut opetukset ja hyödyntämään parhaita jäsenvaltioissa sovellettuja toimintamalleja laatiessaan uutta, kotouttamista ja osallisuutta koskevaa aloitettaan. Tämän kriisin valossa ETSK myös kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan maksutonta koulutusta digitaalisten laitteiden käytöstä, asiakirjahallinnosta, työnhausta ja etätyöstä sekä tarjoamaan kriisiapua ja oikeudellista neuvontaa taloudellisissa vaikeuksissa ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville henkilöille (7).

4.3

ETSK katsoo, että muuttoliikkeen haasteiden ratkominen edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapaa. Tämän vuoksi tulevassa aloitteessa pitäisi huomioida perusoikeuksia, yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroimista, koulutusta, kulttuuria, oikeusasioita, terveydenhuoltoa ja asumista koskevat politiikat.

4.4

ETSK tuomitsee jälleen kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot ja kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, harkitsemaan kantaansa uudelleen (8) sekä kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että väkivallan uhreiksi joutuneilla maahanmuuttajanaisilla ja -tytöillä on yhtäläinen mahdollisuus asianmukaisiin palveluihin, tukeen ja järjestelyihin kuin kantaväestöön kuuluvilla naisilla. Perheväkivallan uhriksi joutuneen muuttajan pitäisi voida hakea laillista maahanmuuttaja-asemaa luottavaisin mielin väkivallan tekijästä riippumatta (9).

4.5

Maahanmuuttajanaiset ovat usein ylikoulutettuja tarjolla oleviin työpaikkoihin, jäävät työttömiksi tai tekevät koulutustaan vastaamatonta työtä (10). ETSK kannustaa jälleen kehittämään parempia järjestelmiä tutkintojen arvioimiseksi ja sellaisten sukupuolen mukaan kohdennettujen tukiohjelmien tarjoamiseksi, jotka voivat helpottaa naisten pääsyä työmarkkinoille (esimerkiksi varhaiskasvatus ja lastenhoito), jotta näihin ongelmiin voidaan tarttua (11).

4.6

ETSK painottaa, että maahanmuuttajanaiset eivät ole homogeeninen ryhmä etenkään osaamisen ja koulutuksen suhteen (12); he ovat todennäköisemmin ali- ja/tai ylikoulutettuja työhönsä ja epätodennäköisemmin työllistettyjä (13). Sen vuoksi kotouttamistoimenpiteisiin, aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin ja -ohjelmiin sekä yhteisötalouden hankkeisiin tulisi sisältyä kielikursseja, ammattitaidon arviointia ja ammatillista koulutusta (14).

4.7

Muuttajataustaisista kotitaloustyöntekijöistä on tullut hyvinvointiyhteiskuntien tärkeä tukipilari erityisesti vanhusten pitkäaikaishoidon alalla, ja kotitaloustyössä toimivat maahanmuuttajanaiset kärsivät erityisen usein kielteisistä vaikutuksista (15). Kotitaloustyössä käytetään edelleen täysin tai suurelta osin pimeää työvoimaa ja palkkataso on huono; kotitaloustyöntekijöillä on muita heikompi työsuhdeturva ja/tai oikeudellinen suoja työttömyyden, työtapaturman tai työkyvyttömyyden varalta ja raskaaksi tullessaan. Lisäksi he kärsivät usein sosiaalisesta eristyneisyydestä ja syrjäytymisestä erityisesti, mikäli he asuvat työnantajan luona (16). ETSK vaatii laatimaan kiireellisesti yhtenäisen toimintamallin, jolla pyritään yhdenmukaistamaan kotitaloustyötä koskevien sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen monitasoista hallinnointia kaikkialla EU:ssa huomioiden terveydenhuolto-, työllisyys- ja muuttoliikepolitiikan yhtymäpisteet ja se, miten ne vaikuttavat muuttajataustaisten kotitaloustyöntekijöiden työmarkkinoille pääsemiseen ja elinolosuhteisiin.

4.8

ETSK huomauttaa, että maahanmuuttajanaiset joutuvat usein elämään eristyksissä ja että heistä tulee yksinäisyydelle ja väkivallalle alttiita uhreja. Samaan aikaan, mikäli he tekevät työtä, he ovat usein ylirasittuneita ja lisäksi he joutuvat huolehtimaan kaikista kotitalouden hoivatehtävistä. Koska tällaisiin ongelmiin voidaan etsiä ratkaisuja sukupuolten tasa-arvoa koskevien politiikkojen, toimenpiteiden ja välineiden kautta, on ehdottoman tärkeää taata maahanmuuttajanaisille yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä näistä välineistä ja varmistaa, että maahanmuuttajanaisten oikeuksia ja mahdollisuuksia vahvistetaan yhtä paljon kuin kantaväestöön kuuluvien naisten. On myös välttämätöntä kehittää järjestelmällisempiä tuki- ja tiedotustoimia, jotta muuttajat ja pakolaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja oppivat luottamaan hallintoelinten ja viranomaisten kykyyn suojella heitä, sekä lisätä mainittujen tahojen kapasiteettia tehdä niin.

4.9

ETSK katsoo, että muuttoliikkeen ja kotouttamisen yhteydessä sukupuolten tasa-arvolla on yhtä suuri merkitys kuin eurooppalaisessa yhteiskunnassa muutoin, sillä se kattaa useita perusoikeuksia, kuten suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauden, jotka voivat tuntua kulttuurisesti vierailta pakolaisille ja muille muuttajille, jotka ovat peräisin täysin erilaisista kulttuureista ja taustoista. Tästä syystä siitä pitäisi tehdä yksi kotouttamisen pääpilareista kokonaisvaltaisesti räätälöityjen politiikkojen, kotouttamismallien ja toimien kautta.

4.10

ETSK huomauttaa, että muuttajaperheet ja -vanhemmat pitäisi kutsua jäseniksi paikallis- ja kouluyhteisöihin jo vastaanottamisen varhaisessa vaiheessa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisen ja sitä seuraavan vieraantumisen ehkäisemiseksi. Tällainen tuki voi edistää maan valtakielen varhaista oppimista.

4.11

ETSK kehottaakin komissiota parantamaan ja tehostamaan viestintää ja koordinointia jäsenvaltioiden, niiden keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kokonaisvaltaisten kotouttamispolitiikkojen kehittämisessä sekä niiden täytäntöönpanoa koskevien vertailevien raporttien julkaisemisessa ja hyvien käytäntöjen aktiivisen jakamisen edistämisessä. EU:n toimielinten tehtävä on samaan aikaan pitää yllä eurooppalaisia arvoja ja huolehtia lainsäädännön täytäntöönpanosta, mikäli jokin jäsenvaltioista ei noudata ihmisoikeuslainsäädäntöä, kohtelee maahanmuuttajia epäinhimillisesti ja/tai syrjii heitä.

4.12

ETSK vaatii komissiota laatimaan toimenpiteitä ja -välineitä, joilla jäsenvaltioita ja niiden keskushallintoa ja paikallisia viranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä ja yksittäisiä hankkeita voidaan auttaa kitkemään muuttajiin ja muuttoliikkeeseen yleensä kohdistuvaa vihamielisyyttä sekä muuttoliikkeen vastaisia, väärää tietoa levittäviä kampanjoita esittelemällä maahantulijoiden yhteiskunnallemme tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia.

4.13

ETSK korostaa tarvetta varmistaa asianmukaisen ja vertailukelpoisen muuttoliikedatan kerääminen EU:n tasolla sekä valtiollisella ja erityisesti paikallisella tasolla siten, että tiedot on eritelty muun muassa sukupuolen, iän, etnisen alkuperän ja muuttaja-aseman, työsuhteen keston, palkkaluokan ja urakehityksen mukaan, jotta päätöksiä voidaan tehdä asianmukaisesti näytön perusteella.

5. Kieltenopetus

5.1

ETSK katsoo, että kieltenopetuksen ei pitäisi olla itsetarkoitus; kieltenopetuksen yhdistäminen kulttuuritietouteen sekä yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen parantaisi kotouttamisprosessin tuloksia.

5.2

Valitettavasti vain muutamat jäsenvaltiot noudattavat tarpeeseen perustuvaa toimintamallia kielenoppimisessa tarjoamalla kursseja kaikille asukkaille, joiden kielitaidossa on puutteita. Useissa jäsenvaltioissa tällaisia kursseja tarjotaan vain henkilöille, jotka saavat humanitääristä suojelua. Kielenoppimisohjelmat ovat vain harvoin yhteydessä työllistymiseen, ja tehtäväkohtaiset, työpaikalla tarjottavat ja edistyneemmän tason kurssit ovat harvinaisia. Eräissä muissa jäsenvaltioissa muuttajien on suoritettava ennen kurssin alkua kurssimaksu, joka palautetaan heille vain, jos he läpäisevät loppukokeen. Paitsi kieltenopetusta koskevassa lähestymistavassa ja opetuksen laadussa myös maahantulijoiden sitoutumisessa on nähtävissä suuria eroja (17).

5.3

Tästä syystä ETSK katsoo, että on tärkeää laatia yhteiset kieltenopetusta koskevat EU:n suuntaviivat yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi huomioiden paitsi oppijoiden erilaiset tarpeet ja osaamistasot, myös opettajien pätevyysvaatimukset.

5.4

Lisäksi naisten, joilla on hoitovelvollisuuksia, on erityisen vaikea osallistua kielikursseille aikataulunsa ja olosuhteiden (esim. kustannukset ja sijainti) vuoksi (18). On ehdottoman tärkeää, että maahanmuuttajanaisten tilanteeseen kiinnitetään erikseen huomiota kielikoulutuksen erityisen suurten puutteiden takia, sillä tietyissä alkuperämaissa naisten on vaikea saada yleissivistävää koulutusta. Maahanmuuttajanaisille olisi esimerkiksi tarjottava lastenhoitoa heidän osallistuessaan kielikursseille, ja heidän pienet lapsensa voisivat osallistua kieli- ja leikkiryhmiin, jotka ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi sekä kieltenopiskelun että kotoutumisen kannalta.

5.5

ETSK katsoo, että on myös muuttajien omissa käsissä valita omasta puolestaan sekä perheensä ja lastensa puolesta, mitkä kielenoppimisstrategiat palvelevat parhaiten heidän tavoitteitaan elämässä. Koska muuttajat saattavat haluta valita jonkin useista eri sopeuttamisen muodoista, voi olla tarpeen tehdä järjestelyjä muuttajien näkemysten kuuntelemiseksi sekä näille sovitettujen kurssien suunnittelemiseksi ja hallinnoimiseksi. On ehdottoman tärkeää, että kieltenopetuksen yhteydessä tarjottaisiin opastusta sekä kerrottaisiin ja selvennettäisiin kieltenopetuksen tavoitteita ja hyötyjä muuttajien oman elämän kannalta, jotta he osallistuisivat prosessiin aktiivisemmin ja sitoutuisivat siihen.

5.6

ETSK pitää suositeltavana tutkia tarkemmin, olisiko muuttajien kieltenopetusprosessia mahdollista yhdenmukaistaa ja kohdentaa nykyistä paremmin kieliä koskevaa yhteistä eurooppalaista viitekehystä käyttämällä, sillä se voisi paitsi helpottaa järjestelyjen toteuttamista myös asettaa oppijoille selkeitä odotuksia.

5.7

ETSK korostaa, että tulkeilla on suuri vaikutus kunkin saamiin maahanmuutto- ja kotouttamispalveluihin ja niiden tuloksiin. Tästä huolimatta tulkkien pätevyys ei aina vastaa muuttajien tarpeita ja naiset joutuvat tässä syystä useissa tapauksissa epäedulliseen asemaan. Tulkkien koulutusta olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava ja sen olisi johdettava Euroopan tason sertifiointiin. Olisi ryhdyttävä yhteistyöhön eri puolilla EU:ta toimivien yliopistojen kanssa, jotka tarjoavat opinto-ohjelmia asioimistulkkauksessa.

5.8

ETSK katsoo, että kielitaito, työllistyminen ja työpaikan laatu ovat sidoksissa toisiinsa, minkä vuoksi parempi kielitaito tarjoaa vastasaapuneelle maahantulijalle paremmat mahdollisuudet hankkia hyvä työ- tai opiskelupaikka ja kotoutua yhteiskuntaan yleisesti ottaen paremmin. Vastaanottavan yhteisön kielen oppiminen tuo useita etuja: se helpottaa pääsyä työmarkkinoille ja laadukkaisiin työpaikkoihin, ja lisäksi kielitaidon myötä yhteisö tunnustaa muuttajan yhteisön jäseneksi ja muuttaja itse kokee kuuluvansa yhteisöön. Tärkeimmät kielenoppimisen osatekijät ovat siis korkealaatuisen opetuksen tarjoaminen, opetuksen saatavuuden varmistaminen, osallistumisen mahdollistaminen käytännössä ja opetuksen räätälöiminen oppijoiden tarpeiden mukaan. Covid-19-kriisin aikana saatujen kokemusten perusteella olisi investoitava enemmän digitaalisiin välineisiin, jotta muuttajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua verkkokursseille.

Bryssel 29. lokakuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Tarkempia tietoja osoitteessa: https://ec.europa.eu/migrant-integration/feature/what-measures-are-in-place-to-ensure-the-long-term-integration-of-migrants-and-refugees-in-europe.

(2) Together in the EU: Promoting the participation of migrants and their descendants, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2017.

(3) Lausunto asiakokonaisuudessa SOC/634 – Yksin maahan tulevien alaikäisten suojelu Euroopassa (lausunto on määrä antaa täysistunnossa 16.-18. syyskuuta 2020).

(4) Links between migration and discrimination – A legal analysis of the situation in EU Member States, European network of legal experts in gender equality and non-discrimination (sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä käsittelevä oikeusalan eurooppalainen asiantuntijaverkosto), Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, 2016.

(5) Being Black in the EU – Second European Union Minorities and Discrimination Survey, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2018.

(6) Kotouttamisasioita käsittelevä EU:n verkkosivusto seuraa jatkuvasti covid-19-pandemian vaikutusta muuttajayhteisöihin useilla kotouttamisen osa-alueilla kaikkialla EU:ssa.

(7) Manifesto on Digital Inclusion, European Network of Migrant Women, 16. kesäkuuta 2020.

(8) EUVL C 240, 16.7.2019, s. 3.

(9) Handbook for Legislation on Violence against Women, DEW/DESA, Yhdistyneet kansakunnat, 2009.

(10) Harnessing Knowledge on the Migration of Highly Skilled Women, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, 2014.

(11) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 9.

(12) The New EU Migration Pact in Progress: Recalling Legal Obligations, European Network of Migrant Women, 2020.

(13) Kotouttamisasioita käsittelevä EU:n verkkosivusto, Integration of migrant women, 12.11.2018, https://ec.europa.eu/migrant-integration/feature/integration-of-migrant-women.

(14) ETSK:n lausunnon kohta 4.16 (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 1).

(15) Out of sight: migrant women exploited in domestic work, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2018.

(16) International migration paper No. 115, Kansainvälinen työjärjestö, 2013.

(17) https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/201915_early_language_support_wider_dissemination.pdf.

(18) ETSK:n lausunto (EUVL C 242, 23.7.2015, s. 9).