Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Entistä vahvemmat voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan peruspilarina”

(valmisteleva lausunto)

(2020/C 429/18)

Esittelijä:

Krzysztof BALON

Lausuntopyyntö	neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa, 18.2.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	4.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	211/3/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Koska voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset edistävät myös ja erityisesti kriisitilanteissa Euroopan unionin (EU) sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa vahvistamaan ja tukemaan kohdennetusti etenkin sellaisia yhteiskunnallisia yrityksiä ja muita yhteisötalouden organisaatioita, jotka sijoittavat mahdolliset voittonsa kokonaisuudessaan takaisin julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lisäksi niiden näkyvyyttä olisi parannettava Euroopan laajuisesti.

1.2

Monien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä on jo nykyisellään sääntöjä, joilla vahvistetaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen asema, ja niitä voidaan soveltaa myös yhteiskunnallisiin yrityksiin. ETSK kannustaakin kaikkia muita jäsenvaltioita sisällyttämään vastaavat säännöt kansalliseen lainsäädäntöönsä.

1.3

Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) olisi liitettävä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja käsittelevän pöytäkirjan N:o 26 tapainen pöytäkirja yritysmuotojen moninaisuudesta. Siinä voitaisiin määritellä erikseen, mitä voittoa tavoittelemattomalla yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan. ETSK kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan tämän muutoksen huomioon, kun perussopimuksia mahdollisesti tarkistetaan tulevaisuudessa.

1.4

Voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten ja vastaavien yleishyödyllisten organisaatioiden asemaa olisi vahvistettava asettamalla ne julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä erityisasemaan julkisten tai kaupallisten palveluntarjoajien edelle, kun on kyse yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tarjoamisesta. Julkisissa tarjouskilpailuissa pitäisi tähän liittyen ottaa huomioon etenkin se, että voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset hoitavat erityisiä tehtäviä esim. hoivaan ja terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalvelujen alalla.

1.5

ETSK kannattaa lisäksi mahdollisuutta kohdentaa rahoitusta ainoastaan voittoa tavoittelemattomille organisaatioille ilman, että tämä katsotaan EU:n valtiontukisääntöjen rikkomiseksi.

1.6

Yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin myönnettävää vähämerkitystä tukea koskevan asetuksen mukaista kynnysarvoa olisi korotettava nykyisestä 500 000 eurosta kolmen verovuoden aikana tuntuvasti, noin 800 000 euroon verovuotta kohden.

1.7

ETSK katsoo, että käyttöön olisi otettava yleinen poikkeus, jota sovellettaisiin, kun unionin varoja käytettäessä osa rahoituksesta saadaan jäsenvaltiotasolta. Kuten puhtaasti EU:n hallinnoimien ohjelmien tapauksessa, kansallista osarahoitusta ei pitäisi tällöin katsoa valtiontukikysymyksen kannalta merkitykselliseksi.

1.8

Voittoa tavoittelemattomien yhteisötalouden organisaatioiden tukemista olisi tarkasteltava myös talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon liittyvässä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa.

1.9

Voittoa tavoittelematon yhteisötalousyrittäminen ei ole ainoastaan kestäväpohjainen liiketoimintamalli, vaan tällaiset yritykset myös luovat ja ylläpitävät laadukkaita työpaikkoja, edistävät mm. vammaisten henkilöiden ja muiden sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia, takaavat sosiaalisen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden korkean tason ja edesauttavat vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Yhteisötalouden yritykset ovat siten strategisen tärkeitä kumppaneita pyrittäessä vahvistamaan Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Yhteisötaloudellista toimintaa olisi siksi tuettava erityisellä tavalla EU:n rahastoista, ja siitä olisi tehtävä erillinen ESR+:sta tuettava erityistavoite.

1.10

ETSK on valmis omaksumaan aloitteellisen ja koordinoivan roolin keskustelussa voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten paikasta koronakriisin jälkeisen elpymisrahaston käytännön toteutuksessa ja vuonna 2021 esitettävän yhteisötalouden toimintasuunnitelman yhteydessä sekä tätä varten tarvittavasta oikeudellisen ja finanssipoliittisen kehyksen uudistamisesta.

2. Johdanto

2.1

Saksan liittotasavallan liittohallitus esitti 18.2.2020 osana Saksan EU-puheenjohtajuuskauden (vuoden 2020 jälkipuolisko) valmisteluja ETSK:lle lausuntopyynnön aiheesta ”Entistä vahvemmat voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan peruspilarina”. Saksan hallitus korosti tässä yhteydessä yhteisen edun merkitystä Eurooppaa yhdistävänä perusarvona, myös taloudellisen toiminnan alalla, sekä yleishyödyllisiä tehtäviä hoitavien, nimenomaan sosiaalipalveluja tuottavien yhteisötalouden yritysten vahvaa innovointikykyä.

2.2

Yhteisötalouden kenttä koostuu erilaisista yrityksistä ja organisaatioista, esimerkiksi osuuskunnista, keskinäisistä yhtiöistä, yhdistyksistä, säätiöistä ja yhteiskunnallisista yrityksistä, sekä muista jäsenvaltiokohtaisista oikeudellisista taloudellisen toiminnan muodoista, joita yhdistävät yhteiset arvot ja periaatteet (1). Eurooppalainen yhteisötalous on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja järjestelmän kannalta merkitykselliseksi talous- ja sosiaalikriisien aikana. Se edistää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista, vahvistumista ja pysyvää turvaamista. Etenkin voittoa tavoittelematon sosiaalipalvelujen tarjoaminen siten, että sosiaaliset tavoitteet ovat ehdottomasti etusijalla, on osoittautunut erittäin joustavaksi, kansalaisläheiseksi, innovatiiviseksi, kestäväpohjaiseksi, demokraattisesti oikeutetuksi ja tehokkaaksi toimintamalliksi. Voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset edistävät lisäksi ratkaisevalla tavalla yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kaikille iästä, sukupuolesta ja alkuperästä riippumatta. Ne vastaavat sellaisiin yhteiskunnassa esiintyviin sosiaalisiin tarpeisiin, joita julkiset sosiaalipalvelut eivät vielä kata. ETSK on todennut jo aiemmassa lausunnossaan, että yhteisötalouden yritysten työn tulisi palvella yhteistä etua eikä sen tarkoituksena saa olla voiton maksimointi. Yhteisötalous luo näin laadukkaita työpaikkoja yhteiskunnallisesti vastuullisiin yrityksiin (2) esimerkiksi terveydenhuollon, hoivan ja lastenhoidon aloilla.

2.3

Yhteisötalous on Euroopassa monimuotoista, eikä yhteiskunnalliselle yritykselle ole olemassa oikeudellisesti sitovaa, EU:n laajuisesti sovellettavaa määritelmää. ETSK:n mukaan yhteiskunnallisilla yrityksillä on mm. seuraavia ominaispiirteitä:

—	Niillä on voiton tavoittelun sijasta ensisijaisesti sosiaalisia tavoitteita, ja niiden tavoitteena on tuottaa suurta yleisöä tai jäseniään hyödyttäviä etuja.

—	Ne ovat etupäässä voittoa tavoittelemattomia yrityksiä, ja syntyvä ylijäämä sijoitetaan pääasiassa uudelleen eikä sitä jaeta yksityisille osakkeenomistajille tai omistajille.

—

Niillä on useita eri oikeudellisia muotoja ja liiketoimintamalleja: ne voivat olla esimerkiksi osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä, vapaaehtoisorganisaatioita, säätiöitä taikka voittoa tavoittelevia tai tavoittelemattomia yrityksiä. Eri oikeudellisia muotoja yhdistellään usein ja toisinaan muotoa muutetaan tarpeen mukaan.

—	Ne ovat taloudellisia toimijoita, jotka tuottavat (usein yleishyödyllisiä) tavaroita ja palveluita ja joiden toiminnalle on usein ominaista vahva sosiaalinen innovointi.

—	Ne toimivat itsenäisinä yksikköinä, ja niiden toiminnassa korostuvat osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko (henkilöstö, käyttäjät, jäsenet), hallinto ja demokratia (joko edustuksellinen tai avoin).

—	Ne ovat usein lähtöisin kansalaisyhteiskunnan organisaatioista tai yhteydessä niihin (3).

2.4

Myöskään yleishyödyllisyydelle ei ole oikeudellisesti sitovaa, EU:n laajuisesti sovellettavaa määritelmää. Kuten ETSK on aiemmassa lausunnossaan huomauttanut, EU:n oikeudessa ei ole otettu juurikaan huomioon yhteisötalouden luontaisia ominaispiirteitä eikä varsinkaan sen erilaista suhdetta liikevoittoon. SEUT-sopimuksen 54 artiklan on tähän mennessä tulkittu asettavan vastakkain ei-kaupalliset (voittoa tavoittelemattomat) yhteisöt ja yhtiöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa korvausta vastaan. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan siis erottelematta ja oikeudelliseen muotoon katsomatta kaikki voittoa tavoittelevat yritykset riippumatta siitä, jakavatko ne voittonsa vai eivät (4). Monien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä on kuitenkin jo nykyisellään sääntöjä, joilla vahvistetaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen asema, ja niitä voidaan soveltaa myös yhteiskunnallisiin yrityksiin. Taloudelliset toimijat olisikin jaoteltava kolmeen ryhmään: puhtaasti voittoa tavoittelevat yritykset, rajoitetusti voittoa tavoittelevat yhteisötalouden yritykset, joista on jo ollut puhetta asiakokonaisuuteen INT/871 kuuluvassa ETSK:n lausunnossa (5), ja puhtaasti voittoa tavoittelemattomat yhteisötalouden yritykset. Tässä lausunnossa käsitellään nimenomaan viimeksi mainittuja.

2.5

Näiden kansallisten sääntöjen perusteella yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan pitää voittoa tavoittelemattomina, jos niillä on kohdassa 2.4 lueteltuja ominaisuuksia ja ne ovat lisäksi kansallisen lainsäädännön nojalla velvollisia sijoittamaan mahdolliset voitot kokonaisuudessaan takaisin julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

2.6

ETSK on valittanut jo aiemmassa lausunnossaan sitä, ettei Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä eikä Euroopan komission päätöskäytännössä kiinnitetä riittävästi huomiota yrityksiin, jotka ovat kotimaansa lainsäädännön mukaisesti voittoa tavoittelemattomia yrityksiä tai jotka luokituksesta riippumatta täyttävät edellä mainitut kriteerit. Komitea katsookin, että SEUT-sopimukseen olisi liitettävä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja käsittelevän pöytäkirjan N:o 26 tapainen pöytäkirja yritysmuotojen moninaisuudesta. Siinä voitaisiin määritellä erikseen, mitä voittoa tavoittelemattomalla yhteiskunnallisella yrityksellä ja rajoitetusti voittoa tavoittelevalla yhteisötalouden yrityksellä tarkoitetaan. ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tämän muutoksen huomioon, kun perussopimuksia mahdollisesti tarkistetaan tulevaisuudessa (6).

3. Voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajina Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä

3.1

ETSK on korostanut aiemmassakin lausunnossaan, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ei voi toteutua tehokkaasti ilman yhteisötalouden yritysten panosta ja että tällaisilla yrityksillä on luontaiset edellytykset täyttää esimerkiksi ne pilarin tavoitteet, jotka koskevat varman ja sopeutuvan työllisyyden edistämistä, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden osallistumista sekä turvallista, terveellistä ja asianmukaista työympäristöä, tai tarjota innovatiivisia vastauksia tiettyihin sosiaalisiin perustarpeisiin (7). Tällaisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden näkyvyyttä olisi parannettava Euroopan laajuisesti. On tarpeen tukea innovointia ja helpottaa tukirahoituksen saantia, jotta nämä organisaatiot pystyvät jatkamaan toimintaansa sekä arjessaan että kriisitilanteissa. Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava keskenään parhaita käytäntöjä.

3.2

EU:n jäsenvaltioissa valtio vastaa käytössä olevan sosiaalisen mallin mukaisesti siitä, että kaikille kansalaisille on tarjolla kattavat, tehokkaat, kohtuuhintaiset ja korkealaatuiset yleishyödylliset sosiaali- ja terveyspalvelut. ETSK on huomauttanut jo aiemmin, että yleishyödylliset palvelut ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisten rakenteiden välttämätön osatekijä ja että ihmisillä on oikeus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa kuvaillun mukaisiin laadukkaisiin peruspalveluihin, myös sosiaali- ja terveyspalveluihin (8).

3.3

Joissakin maissa näitä palveluja tarjoavat – etusijaisesti valtion tarjoamiin palveluihin nähden – lähinnä voittoa tavoittelemattomat tahot, instituutiot ja palveluyksiköt siten, että valtio vahvistaa palvelujen tarjoamisen puitteet, käyttäjät valitsevat palvelun tuottajan ja sosiaalivakuutusjärjestelmä rahoittaa palvelut. Palveluja tulee tällöin tarjota niihin oikeutettujen ihmisten etujen mukaisesti ja käyttäjiä osallistaen. Tämä samanaikaisesti käyttäjälähtöinen ja kilpailuun perustuva tapa tarjota palveluja voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten kautta kävisi pohjaksi Euroopan laajuisesta mallista käytävälle keskustelulle ja voisi saada lisäpontta, kun sitä verrataan hankintamenettelyihin, jotka vievät käyttäjiltä valinnanvapauden.

3.4

ETSK kannattaa mahdollisuutta kohdentaa rahoitusta nimenomaan tai ainoastaan voittoa tavoittelemattomille organisaatioille ilman, että vaarana on EU:n valtiontukisääntöjen rikkominen. Tämä on kriisitilanteissa tärkeämpää kuin koskaan, koska voittoa tavoittelemattomilla organisaatioilla ei ole käytettävissään reservivaroja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä nimenomaan kriisitilanteissa, minkä vuoksi on tarpeen varmistaa, että ne pysyvät korkealaatuisina.

3.5

Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin ja yleisemmin jotta voittoa tavoittelemattoman yhteisötalouden asema yleishyödyllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa vahvistuisi, tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia EU-tason oikeudelliseen kehykseen. Etenkin seuraavat muutokset ovat tarpeen:

3.5.1

Annetaan julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä voittoa tavoittelemattomille toimijoille etusija julkisiin tai kaupallisiin palveluntarjoajiin nähden.

3.5.2

Korotetaan yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin myönnettävää vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaista kynnysarvoa nykyisestä 500 000 eurosta kolmen verovuoden aikana tuntuvasti, noin 800 000 euroon verovuotta kohden. Tällainen korotus parantaisi osaltaan kyseisen asetuksen soveltamiskelpoisuutta ja näin ollen sen tehoa, mutta rajatylittävän kilpailun todellisen vääristymisen riski pysyisi edelleen vähäisenä.

3.5.3

Otetaan käyttöön yleinen poikkeus, jota sovellettaisiin, kun unionin varoja käytettäessä osa rahoituksesta saadaan jäsenvaltiotasolta. Kuten puhtaasti EU:n hallinnoimien ohjelmien tapauksessa, kansallista osarahoitusta ei pitäisi tällöin katsoa valtiontukikysymyksen kannalta merkitykselliseksi. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi voitava tietyissä tapauksissa tehdä oikeudellisesti sitova ja julkista tukea saavan tahon luottamuksensuojan takaava päätös siitä, että kyseessä ei ole valtiontuki. Komissiolla tai Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava valvontavaltuudet väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

4. Voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten toiminnan finanssipoliittinen kehys

4.1

ETSK on kehottanut Euroopan komissiota useaan otteeseen kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteisötaloutta tukevan kestävän ekosysteemin (9). Voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten toiminnan rahoituskehystä tulee parantaa muun muassa varmistamalla riittävät yhteisrahoitusosuudet ja yksinkertaistamalla hallinnointia esimerkiksi siten, että sovelletaan tarveperusteisia indikaattoreita ja otetaan käyttöön ja hyväksytään kiinteät korvaukset.

4.2

Tuen saaminen EU:n rahastoista, esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville voittoa tavoittelemattomille yhteiskunnallisille yrityksille erityisen tärkeää.

4.2.1

Komitea on todennut jo lausunnossaan ehdotuksesta ESR+-asetukseksi (10), että yhteisötaloudellisen toiminnan tukemisesta olisi tehtävä erillinen ESR+:n erityistavoite, kun otetaan huomioon yhteisötalouden kasvava merkitys EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kannalta (11).

4.2.2

ETSK on myös kiinnittänyt huomiota voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten usein riittämättömiin taloudellisiin resursseihin ja vaatinut tähän liittyen luontoissuoritusten ja rahoitusosuuksien rinnastamista, kun on kyse omien varojen hankinnasta ESR+:sta rahoitettavia toimia varten (12).

4.2.3

Voittoa tavoittelemattomiin yhteiskunnallisiin yrityksiin kuuluu myös pienehköjä paikallisia, esimerkiksi oma-apuryhminä toimintansa aloittaneita organisaatioita. ETSK on kehottanut aiemminkin varaamaan tällaisille organisaatioille riittävän osuuden ESR+-rahoituksesta (13). Vapaaehtoistoimijoiden osallistumista sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen olisi niin ikään voitava tukea kohdennetusti.

5. Yhteisötalouden toimintasuunnitelma: voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset tärkeinä toimijoina koronakriisin jälkeisen elpymisrahaston yhteydessä

5.1

Koronakriisi osoittaa, että jäsenvaltiokohtaisilla toimenpiteillä voidaan päästä tuloksiin vain, jos ne toteutetaan koordinoidusti. Kuten ETSK toteaa asiakokonaisuuteen ECO/515 kuuluvassa kannanotossaan, jonka aiheena on asetus koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevasta investointialoitteesta, julkisten terveydenhuoltojärjestelmien ja pk-yritysten ohella myöskään voittoa tavoittelemattomia yhteiskunnallisia yrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ei saa unohtaa ja niitä tulee tukea nykyistä enemmän. Voittoa tavoittelemattomilla yhteiskunnallisilla yrityksillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on hyvin vähän reservivaroja käytettäväksi kriisitilanteissa. Ne ovat kuitenkin juuri kriisiaikana olennaisen tärkeitä (terveydenhuolto)järjestelmien pitämiseksi toiminnassa. ETSK katsookin, että näiden toimialojen ja organisaatioiden olisi saatava enemmän tukea paitsi nykyiseen kriisiin vastaamiseksi myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, yhteisen sosiaali- ja terveyspolitiikan, Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun täytäntöönpanoon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kuluessa (14).

5.2

ETSK yhtyy työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin 24.4.2020 jäsenvaltioiden hallituksille lähettämässä kirjeessä (15) esitettyyn Euroopan komission kantaan, jonka mukaan yhteisötaloutta olisi tuettava nimenomaan näinä kriisiaikoina. Komission mukaan yhteisötalouden organisaatiot osallistuvat jo nyt käytännössä monin tavoin kriisin vaikutusten lieventämiseen: Tällaiset organisaatiot tarjoavat yhteistyössä viranomaisten kanssa ja niiden toimenpiteitä täydentäen monenlaisia sosiaalipalveluja, erityisesti yhteiskunnan vähäosaisimmille. Ne ovat myös merkittäviä työpaikkojen tarjoajia heikossa asemassa oleville väestöryhmille ja ratkaisevan tärkeitä työmarkkinoille integroitumisen ja pätevyyksien hankkimisen kannalta.

5.3

Voittoa tavoittelemattomien yhteisötalouden organisaatioiden ja muiden yleishyödyllisten organisaatioiden olisi verkotuttava entistä paremmin viestintään, toimintapolitiikkaan ja operatiiviseen toimintaan liittyvissä tarkoituksissa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava tätä edistämällä pitkäjänteisesti säännöllistä rajatylittävää yhteistyötä ja linkittämällä pelastustoiminta, pelastuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin toisiinsa. Paluu rajojen sulkemiseen ja puhtaasti kansallisiin toimintamalleihin koronakriisin aikana on haitallista ja EU:n tavoitteiden ja arvojen vastaista.

5.4

Koska eurooppalaiset yhteisötalouden organisaatiot ja etenkin voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset ovat osallistavia ja pyrkivät tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ne edistävät aivan erityisesti avun tarjoamista maahanmuuttajille. Kuten asiakokonaisuuteen INT/785 kuuluvassa ETSK:n lausunnossa vaaditaan, myös yhteisötalouden organisaatioille on annettava tästä enemmän tunnustusta (16).

5.5

ETSK toistaa yhteisötalouden ulkoista ulottuvuutta käsittelevään lausuntoonsa (17) viitaten, ettei komissio ole sisällyttänyt yhteisötaloutta ehdotukseensa uudesta kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta. Varsinkin voittoa tavoittelematon yhteisötalous tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia kehittää itsensä auttamisen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan pohjalta alhaalta ylöspäin pitkävaikutteisia ratkaisuja sosiaalisiin ja ympäristöongelmiin. Euroopassa on vahva voittoa tavoittelematon yhteisötalous, jolla on jaettavana kokemusta parhaista käytännöistä. Vakiintuneella voittoa tavoittelemattomalla toimintamallilla, jossa voitot investoidaan kokonaan takaisin yhteiskunnalliseen yritystoimintaan, voidaan ehkäistä julkisten varojen yksityistämistä ja pidäkkeetöntä voiton maksimointia myös Euroopan ulkopuolella, kun käytössä on asianmukaiset valtiolliset tai demokraattisen oikeutuksen nojalla toimivat valvontamekanismit.

5.6

Työnantajien, työntekijöiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä on saavutettava laaja yhteiskunnallinen konsensus voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisten yritysten ja niitä tukevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden paikasta koronakriisin jälkeisen elpymisrahaston käytännön toteutuksessa ja vuonna 2021 esitettävän yhteisötalouden toimintasuunnitelman yhteydessä sekä tätä varten tarvittavasta oikeudellisen ja finanssipoliittisen kehyksen uudistamisesta. ETSK on valmis omaksumaan tässä keskustelussa aloitteellisen ja koordinoivan roolin.

Bryssel 18. syyskuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 1

(2) EUVL C 240, 16.7.2019, s. 20

(3) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 1

(4) Ks. alaviite 1

(5) Ks. alaviite 1.

(6) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 1

(7) Ks. alaviite 1.

(8) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 7.

(9) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 152, EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165