Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Oikeudenmukainen työ alustataloudessa”

(puheenjohtajavaltio Saksan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 429/23)

Esittelijä:

Carlos Manuel TRINDADE

Neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan lausuntopyyntö	18.2.2020 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	9.7.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	182/23/8

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että tässä puheenjohtajavaltio Saksan pyytämässä lausunnossa on tarkoitus käsitellä kokonaisvaltaisesti puitteita, jotka mahdollistaisivat oikeudenmukaisen työn alustataloudessa.

1.2

ETSK toteaa, että alustatyöhön liittyviä kysymyksiä on käsiteltävä ja ratkottava erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden, digitaalistrategian ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

1.3

ETSK huomauttaa, että alustatalouden painoarvo on vielä vähäinen, mutta sillä on kasvupotentiaalia.

1.4

ETSK huomauttaa, että verkkoalustojen vaikutukset talouteen ovat yleensä myönteisiä (1), sillä ne edistävät työllisyyttä ja innovointia, tarjoavat joustavuutta ja itsenäisyyttä työntekijöille ja turvaavat työntekijöiden tulot (usein täydentävästi) sekä mahdollistavat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallistumisen työelämään.

1.5

ETSK toteaa, että on olemassa riskejä, joita ei saa vähätellä: i) työntekijän kannalta perusoikeuksien, muun muassa järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden, epääminen; epävarmat työsuhteet; alhaiset tulot; työtahdin tiivistyminen; työn liiallinen pirstaloituminen maailmanlaajuisella tasolla; työntekijöiden jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle; ii) yhteiskunnan kannalta kasvanut riski kilpailusta, joka perustuu sosiaalisten normien heikkenemiseen, millä on haitallisia vaikutuksia myös työnantajille, joihin kohdistuu kestämättömiä kilpailupaineita, sekä jäsenvaltioille, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.

1.6

ETSK on tietoinen erimielisyydestä alustatalouden käsitteiden suhteen. Tämä koskee erityisesti alustoja ”työnantajina” eikä ”tarjonnan ja kysynnän välittäjinä” sekä ”palkattuja työntekijöitä” ja ”itsenäisiä ammatinharjoittajia”, sillä käsitteillä on vaikutuksia näiden oikeuksiin.

1.7

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään selkeyttämään edellä mainittuja käsitteitä, kun otetaan huomioon, että niillä on vaikutusta työlainsäädännön soveltamiseen ja työsuojeluun liittyviin oikeuksiin.

1.8

ETSK suosittaa, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa asetetaan tavoitteeksi käsitteiden yhdenmukaistaminen, jotta alustatalouden työstä tulisi oikeudenmukaista. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden on otettava suuntaviivoikseen seuraavat seikat: i) taloudellinen riippuvuus ja työnantajan alaisuudessa tehty työ, sillä työntekijät, joiden toimeentulo riippuu ensisijaisesti heidän saamastaan palkasta, ovat palkattuja työntekijöitä eivätkä itsenäisiä ammatinharjoittajia; ii) periaatetta, jonka mukaan alustatyöntekijän katsotaan olevan palkansaaja, kunnes toisin osoitetaan, on tarkasteltava asianmukaisesti joka kannalta; iii) alustoissa käytetyt algoritmit on rinnastettava tavanomaisen työn suullisiin tai kirjallisiin ohjeisiin.

1.9

ETSK suosittaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus sosiaaliasioissa huomioon ottaen laatimaan suuntaviivat, jotta voidaan auttaa selkiyttämään ammattiasemaa alustatyössä. ETSK katsoo, että alustataloudessa on taattava, että kaikilla työntekijöillä on tietyt oikeudet ja suoja riippumatta ammattiasemasta tai sopimustyypistä. Näin varmistetaan, että osa toimijoista ei voi saada kilpailuetua laiminlyömällä velvoitteita ja vastuita.

1.10

ETSK suosittaa selkiyttämään kaikkien osapuolten vastuualueita terveyden ja turvallisuuden, tietosuojan, vakuutusten ja oikeudellisen vastuun aloilla, jotta voidaan arvioida, mukauttaa ja yhdenmukaistaa voimassa olevia säännöksiä.

1.11

ETSK korostaa, että laadukkaan työn varmistamiseksi alustataloudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla ja työehtosopimusneuvotteluilla tulee olla keskeinen rooli kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta tulee kunnioittaa kaikilta osin.

1.12

ETSK ehdottaa, että laaditaan yhdessä alustojen, työntekijöiden ja kuluttajien kanssa käytännesääntöjä, joihin kootaan palkkoja, työoloja ja -ehtoja ja palvelun laatua koskevia parhaita periaatteita ja ohjeita.

1.13

ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon pimeän työn vastaisen eurooppalaisen foorumin suositukset verotuksesta alustataloudessa.

1.14

ETSK toistaa aiemman suosituksensa siitä, että ”Euroopan komissio, OECD ja ILO tekisivät yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikilla tarkoituksenmukaisilla tasoilla sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kunnollisia työoloja koskevien säännösten ja [– –] suojan kehittelemiseksi” (2). ETSK toivoo, että tämä yhteinen työ voisi johtaa alustoja koskevaan ILO:n yleissopimukseen.

1.15

ETSK:n mukaan olisi varmistettava, että alustat tarjoavat tietoa, joka mahdollistaa avoimuuden ja ennakoitavuuden kaikkien osapuolten kannalta. Alustat olisikin rekisteröitävä jäsenvaltioissa, ja EU:hun olisi perustettava tietokanta alustatalouden kehityksen seuraamiseksi.

1.16

ETSK kannattaa komission toteuttamia toimia alustataloutta koskevan tutkimuksen alalla. Yksittäisissä maissa ja EU:ssa on kuitenkin edelleen huomattava puute johdonmukaisista ja systemaattisista tiedoista. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tällaisten tilastotietojen parantamiseksi.

2. Taustaa

2.1

Käsillä olevassa lausunnossa pyritään vastaamaan Saksan työministeriön esittämiin kysymyksiin alustatyöstä, kartoittamaan keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sekä tarkastelemaan alustatyöntekijöiden asemaa, toimintapoliittisia välineitä työntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamiseksi sekä parhaita käytäntöjä sääntelyn alalla.

2.2

Kehityskulku, josta digitaaliset alustat juontavat juurensa, liittyy viimeaikaisiin innovaatioihin: internet – ratkaiseva innovaatio, suuret tietokannat (massadata), jotka mahdollistavat suurten tietomassojen hallinnan, ja mobiililaitteet, joiden avulla kuluttajat, työntekijät ja palveluntarjoajat voivat käyttää mobiili-internetiä milloin tahansa ja missä tahansa (3).

2.3

Alustatyöhön liittyviä kysymyksiä on käsiteltävä ja ratkottava erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden, digitaalistrategian ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

2.4

ETSK viittaa tässä yhteydessä lukuisiin lausuntoihinsa (4) talouden digitalisoitumisesta ja työn uusien muotojen ilmaantumisesta.

2.5

Alustojen monimutkaisuus, vakiintuneen käsitteistön puuttuminen sekä se, ettei tilastotietoja ole saatavilla, vaikeuttavat alan laajuuden ja kasvun arvioimista. OECD:n mukaan (5) useimmat tutkimukset osoittavat, että alustatyön osuus kokonaistyövoimasta on 0,5–3 prosenttia. Tarkastelluissa 16:ssa Euroopan maassa vain 1,4 prosenttia aikuisväestöstä (16–74-vuotiaat) tekee alustatyötä pääasiallisena työnään (osuus vaihtelee Suomen 0,6 prosentista Alankomaiden 2,7 prosenttiin) (6). Noin 11 prosenttia aikuisväestöstä on jo tarjonnut jotain palvelua alustoilla (7).

2.6

Alustatyön tulevasta kasvusta on epävarmuutta (8), sillä kasvu riippuu teknologian kehityksestä, uusista liiketoimintamalleista, tietosuojasta ja kuluttajapolitiikasta. Eräät tutkijat arvioivat verkkoalustojen liiketoimien tai tulojen arvon lähes kolminkertaistuneen Euroopassa vuosina 2013–2015 (9). ETSK katsoo, että olisi perustettava alustojen rekisteri, jossa keskityttäisiin etenkin talous-, työ- ja sosiaalinäkökohtiin, sillä tämä helpottaisi tilanteen ymmärtämistä.

2.7

Alustatyölle on ominaista verkkoalustan, työntekijän ja käyttäjän välinen suhde. Välitystoiminnassa käytetään laajasti teknologiaa ja algoritmeja, jotka ovat usein läpinäkymättömiä ja vaikuttavat työoloihin ja -ehtoihin siitä syystä, että niillä on vaikutusta työn jakautumiseen ja organisointiin sekä työntekijöiden arviointiin. Tämä ”välitystoiminnan musta laatikko” on alustatyölle tunnusomainen piirre (10).

2.8

Eurofoundin (11) mukaan alustatyö on työn muoto, jossa käytetään verkkoalustaa, jonka avulla organisaatiot tai yksityishenkilöt ovat yhteydessä muihin organisaatioihin tai yksityishenkilöihin ongelmien ratkaisemiseksi tai palvelujen tarjoamiseksi maksua vastaan. Alustatyön keskeiset ominaispiirteet ovat seuraavat:

—	Palkallinen työ järjestetään verkkoalustan kautta.

—	Osapuolia on kolme: verkkoalusta, asiakas ja työntekijä.

—	Tavoitteena on suorittaa tiettyjä tehtäviä tai ratkaista tiettyjä ongelmia.

—	Työ on ulkoistettu tai teetetään alihankintana.

—	Työ on jaettu tehtäviin.

—	Palvelut toimitetaan pyynnöstä (on demand).

2.9

Yksi alustatyön keskeisistä näkökohdista on työntekijän asema. Yleensä alustat pitävät itseään tarjonnan ja kysynnän välisinä välittäjinä, jotka eivät siis ole työnantajia, sillä niihin nähden ei olla alisteisessa työsuhteessa. Tässä tilanteessa työntekijöiden katsotaan olevan ”itsenäisiä ammatinharjoittajia” eikä palkattuja työntekijöitä, jolloin ei sovelleta työlainsäädäntöä (mm. työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöä) eikä sosiaalista suojelua ja verotusta koskevaa lainsäädäntöä. Vaikka aitoja itsenäisiä ammatinharjoittajia onkin olemassa, ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tarkasteltava asianmukaisesti joka kannalta sen periaatteen soveltamista, että alustatyöntekijän katsotaan olevan palkansaaja, kunnes toisin osoitetaan. Näin varmistetaan niiden työntekijöiden etujen turvaaminen, joiden pääasialliset tulot ovat peräisin alustoilta. ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että aidosti itsenäisille ammatinharjoittajille on annettava heidän näin halutessaan mahdollisuus säilyttää tämä asema.

2.10

ETSK panee merkille, että alustoja on monia ja monenlaisia. Erityyppisten alustojen ryhmittelyperusteita ovat tehtävän edellyttämä pätevyys (korkeampaa tai alempaa osaamistasoa edellyttävät tehtävät), tila tai fyysinen paikka, missä palvelua tarjotaan (verkossa tai verkon ulkopuolella), ja se, kuka tekee päätöksen valintaprosessissa (alusta, alustatyöntekijä vai asiakas). Toisinaan otetaan huomioon myös muita kriteereitä, kuten erot työnjaossa ja työntekijöiden itsenäisyydessä (12).

2.11

ILO (13) katsoo, että verkkoalustoihin liittyy erityisiä sääntelyongelmia, ja tuo esiin useita ongelma-alueita, joista mainittakoon esimerkiksi seuraavat: matala palkka (merkittävä osuus alle vähimmäispalkkatason), työntekijöiden jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle (tilanne, joka koskee 91:tä prosenttia Amazon Mechanical Turk -alustan työntekijöistä), työsuoritusten hylkääminen (työsuorituksia on hylätty yhdeksällä työntekijällä kymmenestä), velvollisuus maksaa provisioita voidakseen työskennellä, mikä on vastoin useita palkkaturvaa koskevia ILO:n yleissopimuksia, järjestäytymättömyys ja työehtosopimusneuvottelujen puuttuminen.

2.12

Alustatyössä tulevat esille sukupuoli- ja ikäulottuvuus. Miehet ovat yleensä enemmistönä ohjelmistojen kehittämiseen ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseen liittyvissä palveluissa, ja naisia on enemmän kääntämiseen liittyvissä tehtävissä ja paikan päällä tarjottavissa palveluissa. Nuoret ovat suhteellisesti yliedustettuina verkkoalustoilla, erityisesti kun kyse on niistä, joiden tuloista yli 50 prosenttia on peräisin alustatyöstä tai jotka tekevät alustatyötä yli 20 tuntia viikossa. Ikääntyvät ihmiset ovat eräissä tilanteissa alkaneet osallistua alustatyöhön. ETSK katsoo, että on tehtävä lisää tutkimusta, jotta todellisesta tilanteesta saadaan parempi käsitys ja voidaan määritellä asianmukaiset julkiset toimintapolitiikat.

3. Alustatalouden haasteet, mahdollisuudet ja riskit

3.1

Verkkoalustojen vaikutukset talouteen ovat yleensä myönteisiä (14), sillä ne edistävät työllisyyttä ja innovointia, tarjoavat joustavuutta ja itsenäisyyttä työntekijöille, turvaavat työntekijöiden tulot (usein täydentävästi), alentavat kynnystä päästä työmarkkinoille ja mahdollistavat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallistumisen työelämään (15). Komissio toteaa, että ”[y]hteistyötalous luo uusia työtilaisuuksia, synnyttää tuloja perinteisten suoraviivaisten työsuhteiden ulkopuolella ja tarjoaa ihmisille mahdollisuuden työskennellä joustavin järjestelyin. Näin he voivat olla taloudellisesti aktiivisia silloinkin kuin perinteisemmät työntekomuodot eivät sovi heille tai eivät ole heidän käytettävissään.” (16) Näistä uusista mahdollisuuksista huolimatta ETSK katsoo, että alustatalouden makrotaloudellisia vaikutuksia on tutkittava lisää.

3.2

Tämäntyyppisestä taloudesta aiheutuu kuitenkin muille kuin korkean osaamistason työntekijöille riskejä, joita ei saa vähätellä. Näitä ovat esimerkiksi perusoikeuksien, muun muassa järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden, epääminen, epävarmat työsuhteet, tulojen alhaisuus, jota ylipätevyys pahentaa, työtahdin tiivistyminen, työn liiallinen pirstaloituminen maailmanlaajuisella tasolla sekä työntekijöiden jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle.

3.3

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tutkimuksesta (17) käy ilmi, että alustatyöhön liittyy lisääntyneitä riskejä sekä fyysisellä että sosiaalisella tasolla, kuten työn epävarmuus, altistuminen erilaisille vaaroille (liikenneonnettomuudet, kemikaalit jne.) ja verkkotyöskentelyn erityiset riskit (verkkokiusaaminen, vääriin työasentoihin liittyvät ongelmat, silmien väsyminen ja eri tekijöistä aiheutuva stressi). ETSK suosittaa selkiyttämään kaikkien osapuolten vastuualueita terveyden ja turvallisuuden, tietosuojan, vakuutusten ja oikeudellisen vastuun aloilla, jotta voidaan arvioida, mukauttaa ja yhdenmukaistaa voimassa olevia säännöksiä.

3.4

Myös yhteiskunta on vaarassa, kuten ETSK on jo todennut: ”Komissio toteaa, että [– –] tämä lisää sosiaalinormien alittamiseen perustustuvan kilpailun riskiä, millä on haitallisia seurauksia myös työnantajille, joihin kohdistuu sietämätön kilpailupaine, ja jäsenvaltioille, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.” (18)

3.5

Lisäksi kuluttajilla on riski heille tarjottavien palvelujen laadusta, sillä palvelua koskevissa onnettomuus- tai ongelmatapauksissa on vaikea osoittaa, kenelle vastuu kuuluu. ETSK katsoo, että työntekijöiden parempi oikeussuoja parantaa laatua kuluttajien kannalta.

3.6

ETSK pitää viimeaikaista pohdintaa alustatyöntekijöiden kohtaamista haasteista (19) tärkeänä ja innovatiivisena. Tämä koskee erityisesti sellaisen analyyttisen mallin kehittämistä, jossa otetaan huomioon kolme keskeistä ulottuvuutta: työtehtävä, työsuhde ja sosiaaliset suhteet. Verkkoalustoilla merkittävimmät haasteet ovat seuraavat:

3.6.1

”Työtehtävää” koskeva ulottuvuus: ohjaus, valvonta, arviointi (algoritmien avulla), itsenäisyys työnjaossa ja fyysinen ympäristö, erityisesti verkkoalustoilla, joilla tehtävä työ on alhaisen osaamistason, paikkasidonnaista tai asiakaslähtöistä työtä (low-skilled work, on location, or client determined).

3.6.2

”Työsuhdetta” koskeva ulottuvuus: asema ja ehkä merkittävimpänä haasteena työnantajan ja työsopimuksen määräytyminen erityisesti verkkoalustoilla, joilla tehtävä työ on alhaisen osaamistason työtä eikä erityisen itsenäistä. Muita haasteita ovat sosiaaliturva, työterveys ja -turvallisuus, tulotaso ja työaika, jotka ovat tosin yhteisiä kaikenlaisille epätyypillisille työsuhteille.

3.6.3

”Sosiaalisia suhteita” koskeva ulottuvuus: edunvalvonta, vaikka se on haaste myös muiden epätyypillisten työsuhteiden yhteydessä. Joustavuuden ja hajanaisuuden vuoksi on erittäin vaikeaa tunnistaa, organisoida ja edustaa epätyypillisellä tavalla työskenteleviä työntekijöitä. Lisäksi alustatyölle on luonteenomaista se, että sitä tehdään yksin, maantieteellisesti hajallaan ja lähes anonyymisti ja että keskenään kilpailevien ja muilla verkkoalustoilla toimivien työntekijöiden vaihtuvuus on suuri. Yleensä verkkoalustat eivät ota työnantajan roolia eivätkä ole työnantajajärjestöjen jäseniä, joten niiden työntekijät sekä ammattijärjestöt ja poliittiset päättäjät jäävät vaille neuvottelukumppania.

3.6.4

Epäasianmukainen käytös ja syrjivä kohtelu ovat myös merkittäviä haasteita verkkoalustoilla, joilla tehtävä työ on alhaisen osaamistason työtä, sillä työntekijät ovat yleensä nuoria ja epäedullisessa asemassa oleviin vähemmistöihin kuuluvia. Algoritmien käyttö sekä se, että asiakkaalla on vaikutusta työtehtävien osoittamiseen ja suorittamiseen, ruokkivat epäasianmukaista käytöstä ja syrjintää.

3.6.5

Myös kysymys tietosuojasta on tietojen omistamisen ja käyttämisen suhteen suuri haaste, ja sillä on erityistä merkitystä alustatyöntekijöiden ja kuluttajien kannalta.

4. Työntekijöiden asema alustataloudessa

4.1

ETSK katsoo, että alustatalouden asianmukaisen toiminnan edistämiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla olisi pyrittävä selkiyttämään alustatyöntekijöiden asemaa ja vähitellen sääntelemään sitä ja että verkkoalustojen olisi annettava tietoja, joilla varmistetaan avoimuus, ennakoitavuus ja oikeudenmukainen kohtelu kaikille osapuolille.

4.2

ETSK ottaa huomioon jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden sosiaaliasioissa, mutta haluaa kuitenkin turvata edistyksen hengessä tapahtuvan yhtenäistämisen periaatteen ja suosittaa näin ollen, että laaditaan suuntaviivat verkkoalustoilla työskentelevien ammattiaseman määrittelemiseksi, jotta työntekijät voivat käyttää oikeuksiaan ja saada suojelua.

4.3

Eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta (20) käy ilmi, että kysyttäessä alan työntekijöiltä heidän työsuhteestaan 68,1 prosenttia vastaa olevansa palkattuja työntekijöitä ja 7,6 prosenttia vastaa olevansa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Valtaosa tutkimuksessa haastatelluista pitää näin ollen itseään palkansaajina riippumatta siitä, miten verkkoalustat luokittelevat heidät.

4.4

Komissio käsittelee kysymystä ammattiasemasta (21) ja katsoo, että itsenäisen ammatinharjoittajan ja palkatun työntekijän välillä voidaan tehdä ero kolmen kriteerin perusteella: alisteisuussuhteen olemassaolo, työn luonne ja palkka. Nämä kriteerit on asetettu työntekijän käsitteen soveltamiseksi EU:ssa, mutta tiedonannossa todetaan lisäksi, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet soveltavat yleensä samoja perusteita kansallisen toimivaltansa puitteissa.

4.5

ETSK:n antamassa lausunnossa todetaan, että ”[k]onkreettisemmin on jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittaen laadittava työntekijöitä varten lainsäädäntökehys, jossa määritellään tarkkaan vastaavat säännöt: kohtuullinen palkka, oikeus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin, suoja mielivaltaisuutta vastaan, oikeus kirjautua ulos digitaalisen työn työajan pitämiseksi kohtuullisuuden rajoissa jne.” (22)

4.6

Työntekijän käsitteen määrittelyä koskevassa unionin oikeuskäytännössä korostetaan alisteisen työsuhteen olemassaoloa, palvelun taloudellista ja aitoa luonnetta sekä palkan maksamista (23).

4.7

ETSK korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen kahden tuomion merkitystä. Ensimmäisessä niistä poiketaan merkittävästi EU:n kilpailuoikeuden soveltamisesta (C-67/96, Albany) ja todetaan, että jos kilpailuperiaate on ristiriidassa sosiaalipolitiikan kanssa, työehtosopimus ei kuulu kilpailuoikeuden soveltamisalan piiriin. Toisessa (C-413/13, FNV Kunsten Informatie) todetaan, että EU:n kilpailulainsäädäntö on yhteensopiva työehtosopimusneuvottelujen kanssa, ja vahvistetaan, että itsenäiset ammatinharjoittajat ovat kyseisessä tapauksessa ”näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia”. Tämä on erityisen merkityksellistä alustatyön kannalta, sillä tämä mahdollistaa sen, että verkkoalustojen näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan kohdella kuin he olisivat palkattuja työntekijöitä (24).

4.8

Myös eräissä jäsenvaltioissa, kuten Italiassa ja Ranskassa, on jo oikeuskäytäntöä, joka noudattaa tätä unionin tuomioistuimen linjaa (25).

4.9

Monet alustatyöntekijät eivät kuulu sosiaaliturvan piiriin eikä heillä ole asianmukaisia työterveys- ja -turvallisuusolosuhteita, vaikka näitä oikeuksia pidetään perustavanlaatuisina ja ne on vahvistettu maakohtaisessa lainsäädännössä, perussopimuksissa, EU:n lainsäädännössä ja ILO:n kansainvälisissä työelämän perusnormeissa (26). Nykyinen pandemiakriisi osoittaa selvästi sosiaaliturvan merkityksen demokraattisissa yhteiskunnissa, sillä sosiaaliturvajärjestelmät ovat turvanneet tulot suurelle osalle väestöstä ja samaan aikaan ne, jotka eivät kuulu näiden järjestelmien piiriin, ovat joutuneet yhä haavoittuvampaan asemaan sosiaalisen suojelun ja terveydensuojelun suhteen.

5. Toimintapoliittiset välineet työolojen ja -ehtojen parantamiseksi digitaalisilla alustoilla

5.1

ETSK panee merkille viimeaikaiset pohdinnat alustojen asettamien haasteiden ratkaisemiseen tarkoitettujen kansallisten välineiden moninaisuudesta (27). Yhden ryhmän muodostavat luonteeltaan pikemminkin hallinnolliset ja ”kovat” välineet (lainsäädäntö, tuomioistuimet ja työsuojelutarkastukset) ja toisen ryhmän ”pehmeämmät” välineet (työehtosopimusneuvottelut (28), alustojen toimet ja työntekijöiden toimet).

5.1.1

Lainsäädäntö on harvinaista ja tarkoitettu työolojen ja -ehtojen ja sosiaalisen suojelun parantamisen sijasta ennemminkin kilpailuongelmien ratkaisemiseen, tosin itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvaa on monissa maissa laajennettu. Tuomioistuimissa on puolestaan epävarmuutta siitä, miten ratkaista ammattiasemaa koskevat riidat. Valtiot ovat pyrkineet tehostamaan tarkastustoimintaansa, mutta monien (verkko)alustojen kohdalla on ollut ongelmia ilmoittamisen suhteen. ETSK katsoo, että alustoja koskevassa lainsäädännössä olisi keskityttävä tärkeimpiin taloudellisen, työhön liittyvän ja sosiaalisen sääntelyn ongelmiin.

5.1.2

Keskitetty sopiminen on hyvin rajallista (kilpailulainsäädäntö vaikeuttaa keskitettyä sopimista ”itsenäisten ammatinharjoittajien” ja alustojen välillä), sillä työehtosopimusneuvotteluja käydään vain muutamissa maissa (liikenne- ja jakelualalla). Alustojen omiin toimiin kuuluvat erityisesti niiden käytäntöihin kohdistuvaan kritiikkiin vastaaminen, työnantajajärjestöihin liittyminen, itsesääntely ja käytännesääntöjen noudattaminen, toiminnan mukauttaminen ja toiminnan lopettaminen. Työntekijöiden toimet ovat luonteeltaan erilaisia, ja niihin kuuluvat muun muassa protestit ja lakot. Niitä on esiintynyt osaamista edellyttävien paikkasidonnaisten alustojen (on-location skilled platforms) lisäksi myös muun tyyppisillä alustoilla: esimerkkinä tästä on IG Metallin vuonna 2016 käynnistämä hanke, joka johti yhteistyössä ruotsalaisten ja itävaltalaisten ammattijärjestöjen kanssa Frankfurtin julistukseen (Fair Crowd Work, 2016).

5.1.3

ETSK pitää tärkeänä, että alustataloudessa edistetään käytännesääntöjä, jotka laaditaan yhdessä alustojen, työntekijöiden ja kuluttajien kanssa.

5.2

ETSK toteaa, että tämä alustatyön oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen turvaamiseen ja puolustamiseen käytettyjen keinojen moninaisuus ei ole vielä johtanut asianmukaiseen ratkaisuun. Aloitteita on tehty enimmäkseen kansallisella tasolla. On muun muassa tehty muutoksia erityislainsäädännön ja työlainsäädännön puitteissa. Eräissä tapauksissa on otettu käyttöön väliluokka alisteisen työsuhteen (palkattu työntekijä) ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välillä. (29) ETSK ei pidä tätä ratkaisua tyydyttävänä.

5.3

Se, miten usein työsuojelutarkastuksiin ja tuomioistuimiin turvaudutaan, vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Tuomioistuimet ovat tehneet päätöksiä, jotka eivät ole yhdenmukaisia. Joissakin tapauksissa ne ovat päättäneet, että työsuhde on luonteeltaan alisteinen, ja toisissa tapauksissa, että alustatyöntekijät ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia.

5.4

EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi otettava lähtökohdaksi taloudellisen riippuvuuden ja alaisuuden käsite. Alustatyöntekijä, jonka toimeentulo on pääasiassa riippuvainen kyseisestä työstä saamastaan palkasta ja joka työskentelee työnantajan alaisuudessa, on palkansaaja eikä itsenäinen ammatinharjoittaja. Samoin alustojen käyttämät algoritmit olisi rinnastettava tavanomaisen työn suullisiin tai kirjallisiin ohjeisiin. ETSK on jo esittänyt myönteisen näkemyksen näistä käsitteistä (30).

5.5

Työsuojelutarkastuksia olisi tehostettava, jotta voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota alustatyöntekijöihin ja välttää se, he jäävät edelleen vaille suojaa ja että alustat kilpailevat epäreilulla tavalla muiden yritysten kanssa (31).

5.6

ETSK kehottaa huolehtimaan työntekijöiden sosiaaliturvasta ja asianmukaisesta työterveydestä ja -turvallisuudesta. EU:n toimielimet katsovat, että kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus sosiaaliturvaan sopimuksen luonteesta riippumatta. Useissa maissa on perustettu itsenäisille ammatinharjoittajille erityisjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon niiden erityiset työolot ja -ehdot.

5.7

Työn tulevaisuutta käsittelevän maailmanlaajuisen komission raportissa (32) ehdotetaan alustojen kansainvälisen hallintojärjestelmän kehittämistä (33). ETSK on jo suosittanut, että ”Euroopan komissio, OECD ja ILO tekisivät yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikilla tarkoituksenmukaisilla tasoilla sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kunnollisia työoloja koskevien säännösten ja [– –] suojan kehittelemiseksi” (34).

5.8

Verotukseen liittyen ETSK katsoo, että kaikkien digitaalitalouden toimijoiden olisi maksettava veroa. ETSK kannattaa tältä osin pimeän työn vastaisen eurooppalaisen foorumin suosituksia (35), joiden mukaan EU:n olisi otettava käyttöön sitova oikeudellinen väline, jolla alustat velvoitettaisiin ilmoittamaan kaikista liiketoimistaan niiden maiden veroviranomaisille, joissa ne toimivat, antamaan asianomaisille veroviranomaisille tarvittavat tiedot verolainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, tiedottamaan työntekijöille heidän veroeduistaan ja -velvoitteistaan ja suojelemaan työntekijöitä siltä, että heidät luokiteltaisiin väärin itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

6. Parhaat käytännöt alustatyön sääntelemiseksi

6.1

ETSK katsoo kansainvälisten tutkimusten (36) mukaisesti, että komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset toimintalinjat, jotka koskevat työmarkkinoiden sääntelyä, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, työehtosopimusneuvotteluja ja osaamista.

6.1.1

Työmarkkinoiden sääntelyssä on taattava, että kaikilla työntekijöillä on kansallisten järjestelmien ja käytäntöjen mukaisesti tietyt oikeudet ja suoja riippumatta ammattiasemasta tai sopimustyypistä. Näin varmistetaan, että osa toimijoista ei voi saada kilpailuetua laiminlyömällä velvoitteita ja vastuita.

6.1.1.1

Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja palkkatyön välinen harmaa alue on pidettävä niin pienenä kuin suinkin yhdenmukaistamalla ja selkeyttämällä määritelmiä mahdollisimman pitkälti, mikä vähentäisi epävarmuutta työntekijöiden ja työnantajien kannalta.

6.1.1.2

Näennäisesti itsenäiseen ammatinharjoittamiseen on puututtava vahvistamalla tarkastusvalmiuksia, vähentämällä yritysten kannustimia luokitella työsuhteita ”väärin” ja määräämällä huomattavia seuraamuksia tästä virheellisestä luokittelusta.

6.1.1.3

Kansainvälisellä tasolla olisi käynnistettävä komission, OECD:n ja ILO:n yhteinen työ, joka voisi johtaa alustoja koskevaan ILO:n yleissopimukseen.

6.1.2

Alustojen ja työntekijöiden väliseen valtasuhteiden epätasapainoon on puututtava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen avulla. Väärinkäytöksiin markkinoilla on puututtava lisäämällä palkkojen, tietojen, oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden läpinäkyvyyttä.

6.1.2.1

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on edistettävä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja keskitettyä sopimista jäsenvaltioissa, jotta työoloja ja -ehtoja voitaisiin parantaa, tarvittaessa myös lainsäädännön avulla.

6.1.2.2

Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen rooli on olennaisen tärkeä, jotta edunvalvonta voidaan toteuttaa käytännössä eurooppalaisen sosiaalisen mallin puitteissa.

6.1.3

On laadittava yhdessä alustojen, työntekijöiden ja kuluttajien kanssa käytännesääntöjä, joihin kootaan palkkoja, työoloja ja -ehtoja ja palvelun laatua koskevia parhaita periaatteita ja ohjeita.

6.1.4

Jäsenvaltioiden on varmistettava alustatyöntekijöiden koulutus- ja uramahdollisuudet, sillä he kuuluvat usein muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, maahanmuuttajiin ja muihin, joilla on ongelmia koulutuksen suhteen.

Bryssel 18. syyskuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54

(2) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 3.9.

(3) C. Degryse, Digitalisation of the economy and its impact on labour markets, valmisteluasiakirja, 2016.02, s. 7.

(4) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54, EUVL C 283, 10.8.2018, s. 39, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, EUVL C 237, 6.7.2018, s. 1, EUVL C 75, 10.3.2017, s. 33

(5) OECD, Employment Outlook 2019, s. 55.

(6) Z. Kilhoffer et al., Study to gather evidence on the working conditions of platform workers, joulukuu 2019, s. 45.

(7) Sama kuin edellä, s. 47.

(8) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 48.

(9) Vastaavat arvot vuonna 2015 olivat 28,1 ja 3,6 miljardia euroa. Edellä mainittu Z. Kilhoffer et al., s. 48.

(10) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 15.

(11) Eurofound 2018, Employment and working conditions of selected types of platform work, s. 9.

(12) Sama kuin edellä, s. 15.

(13) ILO, Policy responses to new forms of work. International governance of digital labour platforms, huhtikuu 2019.

(14) Ks alaviite 1.

(15) Ks alaviite 1.

(16) Komission tiedonanto ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma”, COM(2016) 356 final

(17) EU-OSHA, 2017, Protecting Workers in the Online Platform Economy. An overview of regulatory and policy developments in the EU.

(18) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 39, kohta 3.4.

(19) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 48–98.

(20) COLLEEM (Collaborative Economy and Employment). Ks. Euroopan komissio, Platform Workers in Europe, 2018, s. 4.

(21) Euroopan komissio, ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma”, 2016, s. 11–13.

(22) EUVL C 75, 10.3.2017, s. 33, kohta 4.4.2.

(23) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 227.

(24) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 85.

(25) Korkeimman oikeuden tuomio nro 1663/2020 (Italia) ja nro 17-20.079, 28. marraskuuta 2018 (Ranska).

(26) Muun muassa vuoden 1952 yleissopimus nro 102 ja sen myöhemmät mukautukset.

(27) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 125–176.

(28) Vaikka tutkimuksen tekijät luokittelevat työehtosopimusneuvottelut ”pehmeäksi” välineeksi, monissa jäsenvaltioissa työehtosopimusneuvottelut ovat itse asiassa lakisääteisiä ja siten ”kova” väline.

(29) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 107.

(30) EUVL C 75, 10.3.2017, s. 34, kohta 1.4, ja EUVL C 283, 10.8.2018, s. 39, kohta 5.1.2.

(31) Z. Kilhoffer et al., mainittu edellä, s. 227.

(32) ILO, mainittu edellä.

(33) ILO, Global Commission on the Future of Work, Work for a Brighter Future, Geneve, 2019.

(34) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 3.9.

(35) EUVL C 458, 19.12.2014, s. 43

(36) OECD, Employment Outlook 2019, s. 32–36.

LIITE I

DIGITAALIALUSTAT: KÄYTÄNTÖJÄ

Tämän lyhyen katsauksen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ”hyvät käytännöt” digitaalisilla alustoilla. Pääasiallisena lähteenä on ETUIn julkaisu: Isabelle Daugareilh et al., The platform economy and social law: Key issues in comparative perspective , ETUI, 2019 (1).

	MAA	KÄYTÄNTÖ
1	Saksa	Vuonna 2017 IG Metall, saksalainen joukkoistamisjärjestö Deutscher Crowdsourcing Verband ja kahdeksan digitaalialustaa perustivat yhdessä oikeusasiamiehen toimiston valvomaan joukkoistetun työn käytännesääntöjen noudattamista (2).
2	Itävalta	Tammikuussa 2020 tuli voimaan vuonna 2019 tehty työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu ruokalähetysyritys ja sen työntekijät (lähetit). Ammattiasema ei ole selvä (3).
3	Belgia	Toimikunta (Commission administrative de règlement de la relation de travail), joka päättää työsuhteiden luokittelusta (4).
4	Tanska	Hilfr-siivoustyöalustan ja ammattijärjestön välinen työehtosopimus, joka tehtiin heinäkuussa 2018. Työntekijät aloittavat itsenäisinä ammatinharjoittajina, mutta tekevät työsopimuksen 100 työtunnin jälkeen (5).
5	Espanja	Deliveroon työntekijät perustivat vuonna 2017 internetalustan Ridersxderechos etujensa ajamiseksi. UGT avasi vuonna 2017 portaalin Turespuestasindical (6).
6	Espanja	Vuonna 2018 allekirjoitettiin Katalonian toimialakohtainen sopimus 2018–2020 työnantajajärjestöjen (Fomento del Trabajo, PIMEC ja Fepime) ja ammattijärjestöjen (CCOO ja UGT) välillä. Sopimukseen sisältyy alustatyötä koskeva osio (7).
7	Ranska	Ruokalähettialustan työntekijät ovat perustaneet ammattijärjestöjä (esim. Bordeaux’ssa) (8).
8	Italia	Lazion alueella hyväksyttiin vuonna 2019 alustatyötä koskeva säädös. Siinä määritellään digitaaliset työntekijät ja vahvistetaan sovellettavat oikeudet (9).
9	Italia	Kansallinen työehtosopimus logistiikka-alalla vuodelta 2018: siinä otetaan käyttöön lähettien kategoria, johon kuuluva työ luokitellaan työnantajan alaisuudessa tehdyksi työksi. Sama koskee Laconsegnan (ruokalähettialusta) kanssa tehtyä työehtosopimusta. Ammattijärjestöt ovat allekirjoittaneet nämä sopimukset (10).
10	Italia	Digitaalityöntekijöiden perusoikeuskirja (Carta di Bologna), jonka Bolognan kaupunki (?) ja kaksi alustaa (Sgnam ja MyMenu) allekirjoittivat vuonna 2018. Siinä ei säännellä työntekijän asemaa (11).
11	Portugali	Työlainsäädännössä vahvistetaan kriteerit, jotka koskevat oletusta työsopimuksen olemassaolosta. Kyytipalvelualustoja koskevassa säädöksessä (ns. Uber-laki) viitataan nimenomaisesti työlainsäädäntöön kuljettajan ja alustan välisen oikeudellisen siteen kohdalla (12).
12	Sveitsi	Ammattijärjestön ja työnantajajärjestön helmikuussa 2019 tekemä työehtosopimus, jonka piiriin kuuluvat lähetit (13).
13	Euroopan tason työmarkkinaosapuolet	Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten itsenäinen puitesopimus digitalisaatiosta – kesäkuu 2020 (14).

(1) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, toim. Isabelle Daugareilh, Christophe Degryse ja Philippe Pochet, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective

(2) ILO, Policy responses to new forms of work. International governance of digital labour platforms, huhtikuu 2019.

(3) Eurofound, ks. Platform economy initiatives: https://www.eurofound.europa.eu/fi/data/platform-economy/initiatives

(4) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 46. Ks. toimikunnan verkkosivusto https://commissionrelationstravail.belgium.be/fr/

(5) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 42. Ks. myös https://www.equaltimes.org/in-denmark-a-historic-collective?lang=en#.XsjN8DpKhPa

(6) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 102–103. Ks. https://twitter.com/ridersxderechos ja https://www.ugt.es/turespuestasindicales

(7) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 104–105.

(8) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 57.

(9) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 68. Vaikuttaa siltä, että siinä ei säädetä työntekijän asemasta (palkansaaja / itsenäinen ammatinharjoittaja).

(10) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 71–72.

(11) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 72.

(12) Portugali: 10. elokuuta annettu laki 45/2018.

(13) ETUI, 2019, Working paper 2019.10, The platform economy and Social law: Key issues in comparative perspective, s. 111–112.

(14) Työmarkkinaosapuolten itsenäinen sopimus digitalisaatiosta.

LIITE 2

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, joka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Kohta 2.9

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

2.9

Yksi alustatyön keskeisistä näkökohdista on työntekijän asema. Yleensä alustat pitävät itseään tarjonnan ja kysynnän välisinä välittäjinä, jotka eivät siis ole työnantajia, sillä niihin nähden ei olla alisteisessa työsuhteessa. Tässä tilanteessa työntekijöiden katsotaan olevan ”itsenäisiä ammatinharjoittajia” eikä palkattuja työntekijöitä, jolloin ei sovelleta työlainsäädäntöä (mm. työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöä) eikä sosiaalista suojelua ja verotusta koskevaa lainsäädäntöä. Vaikka aitoja itsenäisiä ammatinharjoittajia onkin olemassa, ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tarkasteltava asianmukaisesti joka kannalta sen periaatteen soveltamista, että alustatyöntekijän katsotaan olevan palkansaaja, kunnes toisin osoitetaan, ottaen huomioon työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä olevat perustavat erot (työn luonne, riippuvuuskytköksen olemassaolo ja palkka). Näin varmistetaan niiden työntekijöiden etujen turvaaminen, joiden pääasialliset tulot ovat peräisin alustoilta. ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että aidosti itsenäisille ammatinharjoittajille on annettava heidän näin halutessaan mahdollisuus säilyttää tämä asema.

Perustelu

Euroopan komission mukaan työntekijän asema on kiistanalainen kysymys ja yksi politiikan kannalta merkityksellisimmistä kysymyksistä, kun tärkein alustan kautta kaupattava hyödyke on työvoima. Komissio käsittelee kysymystä ammattiasemasta ja katsoo, että itsenäisen ammatinharjoittajan ja palkatun työntekijän välillä voidaan tehdä ero kolmen kriteerin perusteella: alisteisuussuhteen olemassaolo, työn luonne ja palkka. Nämä kriteerit on asetettu työntekijän käsitteen soveltamiseksi EU:ssa, mutta komission tiedonannossa ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” todetaan lisäksi, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet soveltavat yleensä samoja perusteita kansallisen toimivaltansa puitteissa. Näiden kriteerien lisäksi ei tarvita lisäsääntelyä työntekijöiden asemasta Euroopan tasolla. Kansallisella tasolla on toteutettu erilaisia aloitteita, joissa eräissä tapauksissa on otettu käyttöön luokka alistussuhteisen työn ja itsenäisen ammatinharjoittamisen väliin.

Työntekijöiden aseman osalta on myös tärkeää panna merkille, että Euroopan työmarkkinaosapuolten äskettäin tekemässä itsenäisessä digitalisointia koskevassa puitesopimuksessa todetaan, että se kattaa kaikki työntekijät ja työnantajat julkisella ja yksityisellä sektorilla, mukaan luettuina toiminnot, joissa käytetään verkkoalustoja ja joissa kansallisen määritelmän mukaan työsuhde on olemassa.

Äänestystulos

Puolesta:	65
Vastaan:	99
Pidättyi äänestämästä:	13

Kohta 5.4

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

5.4

Soveltaessaan työntekijä-aseman yleisiä kriteerejä (alisteisuus, työn luonne ja palkka) EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi otettava tulisi ottaa yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi taloudellisen riippuvuuden ja alaisuuden käsite. Alustatyöntekijä, jotta varmistetaan oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot alustatyöntekijöille, joiden nka toimeentulo on pääasiassa riippuvainen heidän kyseisestä työstä saamastaan palkasta ja jotka työskentele työnantajan alaisuudessa, on työntekijä eikä itsenäinen ammatinharjoittaja. Samoin alustojen käyttämät algoritmit olisi rinnastettava voidaan rinnastaa sitovuudessaan tavanomaisen työn suullisiin tai kirjallisiin ohjeisiin. ETSK on jo esittänyt myönteisen näkemyksen näistä käsitteistä.

Perustelu

Äänestystulos

Puolesta:	64
Vastaan:	98
Pidättyi äänestämästä:	14

Kohta 5.8

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

5.8

ETSK kehottaa ottamaan yhteistyötalouden ja digitaaliset alustat huomioon kansallisissa verojärjestelmissä ja noudattamaan alalla oikeudenmukaiselle verotusjärjestelmälle ominaisia periaatteita eli johdonmukaisuutta, ennustettavuutta ja neutraaliutta varmistaen samalla, että verovelvoitteiden täyttämistä koskeva yleinen etu toteutuu kaikkien asianomaisten toimijoiden osalta (1) . Verotukseen liittyen ETSK katsoo, että kaikkien digitaalitalouden toimijoiden olisi maksettava veroa. ETSK kannattaa tältä osin pimeän työn vastaisen eurooppalaisen foorumin suosituksia (2) , joiden mukaan EU:n olisi otettava käyttöön sitova oikeudellinen väline, jolla alustat velvoitettaisiin ilmoittamaan kaikista liiketoimistaan niiden maiden veroviranomaisille, joissa ne toimivat, antamaan asianomaisille veroviranomaisille tarvittavat tiedot verolainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, tiedottamaan työntekijöille heidän veroeduistaan ja -velvoitteistaan ja suojelemaan työntekijöitä siltä, että heidät luokiteltaisiin väärin itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

Perustelu

ETSK on äskettäin antanut lausunnon yhteistyötalouden verotuksesta (asiakokonaisuuteen ECO/500 kuuluva lausunto aiheesta ”Yhteistyötalouden verotus – raportointivaatimukset”), ja olisi asianmukaisempaa viitata tähän hyväksyttyyn tekstiin.

Äänestystulos

Puolesta:	64
Vastaan:	97
Pidättyi äänestämästä:	14

Kohta 1.8

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

1.8

ETSK suosittaa, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa asetetaan tavoitteeksi käsitteiden yhdenmukaistaminen, jotta alustatalouden työstä tulisi oikeudenmukaista. Tätä varten, ja jotta varmistetaan oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot erityisesti työntekijöille, joiden toimeentulo on pääasiassa riippuvainen heidän kyseisestä työstä saamastaan palkasta, komission ja jäsenvaltioiden on soveltaessaan työntekijä-aseman yleisiä kriteerejä (alisteisuus, työn luonne ja palkka) otettava suuntaviivoikseen seuraavat seikat: i) taloudellinen riippuvuus ja työnantajan alaisuudessa tehty työ, sillä työntekijät, joiden toimeentulo riippuu ensisijaisesti heidän saamastaan palkasta, ovat palkattuja työntekijöitä eivätkä itsenäisiä ammatinharjoittajia; ii) periaatetta, jonka mukaan alustatyöntekijän katsotaan olevan palkansaaja, kunnes toisin osoitetaan, on olisi tarkasteltava asianmukaisesti joka kannalta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä olevien perustavien erojen (työn luonne, riippuvuuskytköksen olemassaolo ja palkka) suhteen; iii) alustoissa käytetyt algoritmit on rinnastettava voidaan rinnastaa sitovuudessaan tavanomaisen työn suullisiin tai kirjallisiin ohjeisiin.

Perustelu

Äänestystulos

Puolesta:	63
Vastaan:	99
Pidättyi äänestämästä:	15

Kohta 1.13

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

1.13

Perustelu

Äänestystulos

Puolesta:	62
Vastaan:	99
Pidättyi äänestämästä:	15

(1) Ks. asiakokonaisuuteen ECO/500 kuuluva lausunto aiheesta ”Yhteistyötalouden verotus – raportointivaatimukset”, annettu heinäkuussa 2020 (EUVL C 364, 28.10.2020, s. 62 ).

(2) EUVL C 458, 19.12.2014, s. 43

(3) Ks. asiakokonaisuuteen ECO/500 kuuluva lausunto aiheesta ”Yhteistyötalouden verotus – raportointivaatimukset”, annettu heinäkuussa 2020, ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.