Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten”

(COM(2020) 103 final)

(2020/C 429/26)

Esittelijä:	Milena ANGELOVA
Toinen esittelijä:	Panagiotis GKOFAS

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 22.4.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	22.7.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	219/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti pk-yritysstrategiaan, jota on odotettu innokkaasti ja joka on tarpeellinen. Komitea arvostaa strategian kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä otetta ja antaa arvoa sille, että siinä tarkastellaan ja hiotaan olemassa olevia ja hyödyllisiksi osoittautuneita työkaluja, välineitä ja toimenpiteitä sekä asemoidaan ne osaksi hyvin koordinoitua yhteistä kehystä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota panemaan strategian täytäntöön johdonmukaisesti, yhdennetysti ja monialaisesti niin, että pk-yrityksille annetaan keskeinen sija kaikissa tärkeimmissä poliittisissa päätöksissä, kuten vihreän kehityksen ohjelmassa ja teollisuusstrategiassa, sekä laadittaessa EU:n talousarviota ja annettaessa käyttövoimaa Euroopan elpymissuunnitelmalle.

1.2

ETSK on sitoutunut edistämään strategian ripeää toteuttamista pk-yritysten hyväksi ja kannattaa monitasoisen hallinnon soveltamista. Eri pääosastojen edustajia käsittävän sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän tulee huolehtia EU-tasolla siitä, että

—	pienet ensin -periaatetta sovelletaan kaikilla pk-yrityksiin vaikuttavilla politiikanaloilla ja erityisesti Euroopan elpymissuunnitelman, InvestEU-ohjelman, vakavaraisuustukivälineen ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman yhteydessä

—	”seuraavan sukupolven pk-yritysstrategia” ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja täytäntöönpanoa arvioidaan EU-ohjausjakson yhteydessä ja jo käytössä olevassa pk-yritysten tulostaulussa

—

jäsenvaltiot sitoutuvat vahvasti pk-yritysstrategian täytäntöönpanoon, sillä monet EU:n toimintapolitiikat ovat epäonnistuneet jäsenvaltiotason kielteisten reaktioiden, toimimattomuuden, kiertelyn tai ylisääntelyn vuoksi. Tässä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten asemaan kyseisessä liiketoimintaympäristössä.

—	pk-yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia edustavilla järjestöillä on keskeinen ja entistä merkittävämpi rooli ja ne voivat antaa rakentavan panoksen, sillä tähän ei juuri kiinnitetä huomiota komission nykyisessä ehdotuksessa

—

ekosysteemit rahoituksen painopistealueena otetaan käyttöön vasta Euroopan tason, valtakunnallisten ja alueellisten pk-yritysjärjestöjen perusteellisen kuulemisen jälkeen, jotta voidaan olla varmoja siitä, että kyseinen käsite kuvastaa asianmukaisesti pk-yritysten todellista tilannetta, sillä ekosysteemien painottaminen vaikuttaa liian rohkealta askeleelta.

1.3

Ottaen huomioon, että ehdotus julkaistiin ennen covid-19-pandemian puhkeamista, ETSK kehottaa komissiota laatimaan ”seuraavan sukupolven pk-yritysstrategian”. Siinä tulee arvioida Euroopan elpymissuunnitelmaan sisältyviä tukitoimenpiteitä, joiden avulla pk-yrityksiä autetaan hillitsemään sulkutoimien sekä sosiaalisen kanssakäymisen vähentämiseen ja terveysturvallisuuteen liittyvien toimien kielteisiä vaikutuksia liiketoimintaansa ja pääsemään nopeasti takaisin jaloilleen. Komitea pitää tervetulleena EU:n talousarvioon liittyvän elpymis- ja palautumistukivälineen perustamista, mutta toivoo pitäviä takeita siitä, että se tarjoaa räätälöityjä tukitoimenpiteitä ja tavoittaa siten kaikki tukea tarvitsevat pk-yritykset. Tämä edellyttää kattavampaa toimintapolitiikan uudelleentarkastelua sekä täsmällisempiä ja yksityiskohtaisempia ehdotuksia siitä, miten pk-yritysten digitalisaatiota, innovointia ja kestävyyttä on tarkoitus edistää.

1.4

”Seuraavan sukupolven pk-yritysstrategiaa” varten tarvitaan vahva täytäntöönpanokehys ja johdonmukaista politiikkaa. ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio, neuvosto, Euroopan parlamentti, neuvoa-antavat elimet ja EU:n virastot hyväksyvät monivuotisen täytäntöönpanosuunnitelman, johon sisältyy erityisiä välitavoiteindikaattoreita ja aikataulu lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintatavoitteille.

1.5

ETSK kehottaa antamaan pk-yritysjärjestöille enemmän vastuuta pk-yritysstrategian täytäntöönpanosta muun muassa perustamalla EU:n ohjelman, jonka puitteissa kehitetään pk-yritysjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten valmiuksia ja annetaan niille tukea valmistautumiseen yhteisin toimin siihen, että ne toimivat keskitettynä asiointipisteenä, sekä osallistamalla ne tiiviisti pk-yritysedustajien nimeämiseen ja arviointiin sekä ottamalla käyttöön seurantajärjestelmä näiden tahojen tehokkuuden mittaamiseksi. Jotta Yritys-Eurooppa-verkosto voi toimia entistä tehokkaammin pk-yritysten neuvojana, kuten komissio on kaavaillut etenkin kestävän siirtymän osalta, verkostoa on uudistettava perusteellisesti, sillä useimmissa jäsenvaltioissa se ei tavoita pk-yrityksiä eikä varsinkaan käsiteollisuusyrityksiä. Komitea katsoo, että nimenomaan pk-yrityksiä varten perustettavan riippumattoman EU-seurantakeskuksen tulee seurata, arvioida ja valvoa säännöllisesti strategian täytäntöönpanon edistymistä ja strategian vaikuttavuutta, jotta tarvittaessa voidaan nopeasti kehittää ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä.

2. Yleisiä huomioita ja tulevat tarpeet huomioiva lähestymistapa

2.1

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan vakavasti pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien edistämiseen, kokonaistuottavuuden parantamiseen ja tavanomaisen liiketoiminnan tukemiseen liittyvien toimenpiteiden laajempaa soveltamista sekä varmistamaan toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon. Komitea tunnustaa innovoinnin ja digitalisaation merkityksen mutta huomauttaa, että suurin osa EU:n pk-yrityksistä tarvitsee kipeästi tukea teknisen työympäristön nykyaikaistamiseen, henkilöstöhallintoon liittyvien asioiden hoitoon ja suorituskykynsä parantamiseen.

2.2

ETSK arvostaa suuresti komission aikomusta toteuttaa toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan kaikkien erilaisten pk-yritysten – kuten lisäarvoa tuottavien yritysten, mikro- ja pienyritysten, osittain julkisomisteisten yritysten, perhe- ja perinteisten yritysten, syrjäisillä alueilla toimivien yritysten, itsenäisten ammatinharjoittajien ja käsiteollisuusyritysten sekä yhteisötalouden pk-yritysten – erityistarpeisiin, sillä toimenpiteiden tarkka sovittaminen yritysten nimenomaisten tarpeiden mukaan on keskeinen menestystekijä.

2.3

Kaikkia pk-yrityksiin keskittyviä Euroopan elpymisrahaston osia, kuten uutta vakavaraisuustukivälinettä, tulee seurata järjestelmällisesti, jotta voidaan taata niiden kyky tarjota tarvittavaa tukea pk-yrityksille.

2.4

ETSK kehottaa komissiota laatimaan realistisen monivuotisen täytäntöönpanosuunnitelman, jossa määritellään selkeästi tarvittavat resurssit ja toimenpiteet, kuulemiset ja yhteiset toimet työmarkkinaosapuolten kanssa, riippumattoman edistymiskertomuksen laatiminen sekä seuranta- ja vaikutustenarviointimekanismit. Jotta digitaalinen siirtymä onnistuisi, on olennaisen tärkeää kohdentaa seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät kunnianhimoiset Digitaalinen Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmia koskevat ehdotukset paremmin pk-yrityksille ja huolehtia niiden yhteydessä oikeudenmukaisemmasta maantieteellisestä jakaumasta. Komitea korostaa, että pk-yrityksille suunnattua rahoitusta ja tukea on tärkeää kanavoida tehokkaasti mikroyrityksille, myös perinteisille yrityksille.

3. Ensimmäinen pilari

3.1

ETSK on erittäin tyytyväinen huomion kiinnittämiseen tarpeeseen räätälöidä tukitoimenpiteet nimenomaan pk-yrityksiä varten, jotta näitä yrityksiä voidaan auttaa menestymään niin, että ne toimivat ilmastoneutraalisti ja resurssitehokkaasti, osaavat hyödyntää digitaalisuutta ja pystyvät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Kestävyysneuvonantajat ja digitaalialan vapaaehtoiset voivat auttaa pk-yrityksiä kehittymään sujuviksi digitaalisiksi toimijoiksi, ajantasaistamaan käyttämäänsä teknologiaa, valmistautumaan siirtymään onnistuneesti kohti kestävyystavoitteita ja löytämään resurssitehokkaita ja ilmastoneutraaleja ratkaisuja. Euroopan tason, valtakunnallisten ja alueellisten pk-yritysjärjestöjen tulee edistää ja vahvistaa tällaisten neuvonantajien ja vapaaehtoisten asemaa ja vastuuta.

3.2

ETSK arvostaa työmarkkinaosapuolille kaavailtua erityistä roolia ja toivoo, että kumppanuusperiaatetta vahvistetaan entisestään ja jäsenvaltiot soveltavat sitä yhä tehokkaammin. Euroopan tason, valtakunnallisten ja paikallisten pk-yritysjärjestöjen keskeisenä tehtävänä on auttaa pk-yrityksiä tiedostamaan ja ymmärtämään, millaisia tukitoimenpiteitä pk-yrityspolitiikan puitteissa toteutetaan. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat perinteisiä ja/tai mikroyrityksiä (valtaosa pk-yrityksistä on tällaisia) ja/tai toimivat syrjäisillä ja maaseutualueilla ja joilla on kirittävää, jotta ne pysyisivät mukana digitaalisen vallankumouksen nopeassa tahdissa. Komitea on valmis tukemaan sitä, että pk-yritysjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet liitetään osaksi verkostoa, jonka välityksellä kootaan ja vaihdetaan tukitoimenpiteisiin ja erityistilanteiden työmarkkinasovitteluun liittyviä parhaita käytäntöjä ja ideoita sosiaalisen vuoropuhelun puitteissa.

3.3

ETSK on tyytyväinen laajaan valikoimaan mekanismeja, joilla helpotetaan pk-yritysten siirtymistä kohti kestävyystavoitteita ja kiertotaloutta sekä tähän liittyvän lainsäädännön noudattamista pk-yrityksissä. Komitea korostaa sen merkitystä, että kiertotalouden toimintasuunnitelma pannaan viipymättä täytäntöön ja käyttöön otetaan tasoltaan kunnianhimoinen hiilen pohjahinta sekä hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi. ETSK painottaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kykyä tukea uuden talouden nousua ja kehottaa toteuttamaan tarvittaessa sosiaalisia ja tukitoimia sen ehkäisemiseksi, että kriisi ja siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen vahingoittaisivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, mukaan lukien yksityisen sektorin ja erityisesti pk-yritysten tukeminen silloin kun kielteisiä vaikutuksia ilmenee. Jotta pk-yrityksiä kannustettaisiin viherryttämään toimintaansa ja edistettäisiin vihreää siirtymää, on edistettävä pk-yritysten mahdollisuuksia tehdä radikaaleja ja murroksellisia innovaatioita. Kun pk-yritykset saavat oikeanlaista apua luontoissuorituksina ja oikeanlaista tukea lainsäädännöstä, ne pystyvät ottamaan innovatiivisia ja kestäviä käytäntöjä hyötykäyttöön nopeammin kuin suuremmat yritykset.

3.4

Toimiva teollis- ja tekijänoikeuspolitiikka on ratkaisevan tärkeää innovatiivisten yritysten ja etenkin pk- ja startup-yritysten menestyksen kannalta. Immateriaalioikeuksista, kuten patenteista, tavaramerkeistä, tekijänoikeuksista ja muusta osaamispääomasta, olisi tultava kiinteä osa monien pk-yritysten liiketoimintastrategiaa. Yritykset tarvitsevat vakaata ja luotettavaa teollis- ja tekijänoikeuksien kehystä, joka soveltuu digitaaliselle aikakaudelle. Yhtenäinen EU-patenttijärjestelmä olisi otettava nopeasti käyttöön, sillä se takaisi oikeusvarmuuden ja antaisi pk-yrityksille mahdollisuuden tehdä keksintöjä ja suojata ne kohtuullisin kustannuksin ja pienemmin hallinnollisin rasittein. Pk-yritysten taitotiedon kehittämisen ja suojelun tehostamiseksi olisi olennaisen tärkeää, että komissio, jäsenvaltiot ja Euroopan patenttivirasto pyrkisivät yhteistyössä laajentamaan patenttihakemusten tekoa varten saatavilla olevia palveluja, mukaan lukien taloudellinen tuki, parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada oikeussuojaa patenttirikkomustapauksissa erityisesti ennakkovakuutusjärjestelmän avulla ja uudistamaan Euroopan patenttiviraston muutoksenhakumenettely.

3.5

Yrittäjyys on pk-yritysten liikkeellepaneva voima. ETSK kehottaa komissiota panostamaan enemmän yrittäjyyden, yrittäjähengen ja tietopohjaisen riskinoton edistämiseen, vahvistamiseen ja kehittämiseen sekä siihen, että taloudellisissa vaikeuksissa olevista yrittäjistä muodostuisi myönteisempi kuva. Niin tärkeää kuin se onkin, ei riitä, että keskitytään vain yrittäjyyskoulutukseen kaikilla oppimistasoilla, vaan lisäksi tulee pyrkiä parantamaan yrittäjien roolin yhteiskunnallista arvostusta muun muassa tekemällä tunnetuksi hyviä esimerkkejä ja nostamalla esille roolimalleja. Yrittäjien jatko- ja täydennyskoulutusta olisi edistettävä. Strategiassa voitaisiin esittää toimenpiteitä EU:n sisäisen ja ulkopuolisen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja kartoittaa muitakin keinoja EU:n yksinkertaistetun viisumijärjestelmän lisäksi. Komission tulee varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että pk-yrityksille on tarjolla innovoinnin edellyttämiä perusrakenteita eli laboratorioita, tieto- ja viestintäinfrastruktuuria ja toimistotiloja sekä oikeudellista ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää tukea. Riittäväntasoisena se madaltaisi merkittävästi kynnystä perustaa startup-yritys ja avaisi mahdollisuuksia osa-aikayrittäjille. Komissio voisi myös kannustaa valtion virastoja tarjoamaan pk-yrityksille prototyyppien testausympäristöjä. Tämä helpottaisi innovatiivisten pk-yritysten rahoituksensaantia vähentämällä sijoittajille aiheutuvia teknisiä riskejä. On myös olennaisen tärkeää kehittää osaamista koskevan tiedon tehokasta hankintaa vaikuttamalla koulujen opetussuunnitelmiin.

3.6

Henkilöresurssit ovat keskeinen kilpailukykytekijä varsinkin pk-yrityksille, joilla on yleensä käytettävissään vähemmän organisaatioon ja johtamiseen liittyviä ja taloudellisia keinoja pätevän työvoiman palvelukseen saamiseksi, motivoimiseksi ja palveluksessa pitämiseksi. ETSK korostaakin, että pk-yrityksiä on tärkeää auttaa rekrytoimaan kokeneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, myös taloudellisin keinoin, ja komitea odottaa tämän olevan keskeisellä sijalla pk-yrityksille kohdennetussa tulevan osaamissopimuksen osiossa. ETSK kannattaa työvoiman osaamisen parantamista ja päivittämistä koskevan vastuun jakamista hallitusvallan, työnantajien, alueiden ja työntekijöiden kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta on tultava otollinen vaihtoehto, ja samalla tulee edistää korkea-asteen koulutusta työmarkkinasiirtymän tukemiseksi. On tärkeää, että opetussuunnitelmissa keskitytään oppimistuloksiin, sillä tämä auttaa edistämään oikea-aikaisia ja tehokkaita siirtymiä.

3.7

Pk-yritysten digitaalisten valmiuksien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on aloitettava heikoimmin valmistautuneista pk-yritysten ryhmistä, kuten mikroyrityksistä ja hyvin perinteisistä yrityksistä, joilla on vain vähän tai ei lainkaan digitalisaatiokokemusta. Sekä pk-yrittäjille että pk-yritysten työntekijöille tarkoitetut digitaalialan intensiivikurssit tulee kohdentaa tällaisille yrityksille ja niiden tarpeisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota muodostettaessa digitaali-innovointikeskittymiä, jotta yrittäjät ja työntekijät saavat mahdollisuuksia päivittää ja parantaa ammattitaitoaan ja kehittyä taitaviksi teknologian hyödyntäjiksi. Digitaali-innovointikeskittymillä olisi oltava asianmukaiset valmiudet auttaa pk-yrityksiä arvioimaan riskejä, ja niiden olisi suojattava käsiteltävät tiedot tehokkaasti. ETSK kannattaa esitettyä Euroopan datastrategiaa, jolla pyritään parantamaan datan saatavuutta ja mahdollistamaan yritysten ja hallinnon väliset datavirrat. Tietojen vapaa liikkuvuus on varmistettava. Yrityksiä olisi kannustettava jakamaan dataa toistensa kanssa, jotta arvoketjuissa tehtävä yhteistyö paranisi ja luotaisiin mahdollisuuksia kasvattaa taloutemme taloudellista vaikutusvaltaa parantamalla (hallinnolta tai arvoketjusta peräisin olevan) datan jakamista ja siirrettävyyttä koskevan tiedon saatavuutta ja käyttömahdollisuuksia.

3.8

EU:n laajakaistaverkkoa, joka on digitalisaation oleellinen ennakkoedellytys, tulee laajentaa kattavasti, jotta yritykset voivat edetä digitalisaatiossa eikä yksikään niistä jää kehityksessä jälkeen. Koska EU on edistynyt tässä vielä heikosti eritoten maaseutualueilla monine pk-yrityksineen, tämä tarve olisi otettava huomioon kaikissa muissa EU:n laajuisissa aloitteissa siten, että lähdetään ruohonjuuritasolta ja toteutetaan toimia siellä.

3.9

ETSK kehottaa ryhtymään kohdennettuihin tukitoimenpiteisiin, joissa keskitytään digitalisaatioon ja yhteenliitettävyyden parantamiseen sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, koulutus, julkishallinto, elintarvikehuolto ja maatalous, valmistusteollisuus ja liikenne. Uusien liiketoimintamallien, prosessien, ohjelmistojen ja järjestelmien kehittämiseen liittyvän digitaalisen siirtymän olisi perustuttava avoimuuteen (ja siten riippumattomuuteen), yksinkertaisuuteen, älykkyyteen, automaatioon, luottamukseen ja turvallisuuteen. Digitalisaatio on keskeistä EU:n ilmastojohtajuuden ja talouden elpymisen kannalta. EU:n pitäisi vauhdittaa investointeja energiatehokkuuteen, liikenteeseen, vähähiilisiin rakennuksiin ja teollisuusprosesseihin, joissa digitalisaatiolla on avainrooli.

3.10

ETSK kehottaa nopeuttamaan kaikkialle ulottuvien suurikapasiteettisten ja turvallisten verkkojen käyttöönottoa, edistämään yksityisiä investointeja ja lisäämään maaseutualueille ja harvaan asutuille alueille suunnattua rahoitusta. Suunniteltua taajuuksien jakamista, joka on mahdollisesti viivästynyt covid-19-kriisin takia, olisi niin ikään nopeutettava, kun palataan jälleen normaaliin toimintaan. Maiden hallitusten pitäisi tuolloin edistää tehokkaasti myös uusien – sekä toimiluvista vapaiden että toimiluvan alaisten – taajuuksien jakamista, jotta langattomista yhteyksistä saataisiin parempia.

4. Toinen pilari

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että pk-yrityksiin sekä yhden kerran periaatteen ja oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen aukottomaan soveltamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Komitea kehottaa Euroopan komissiota myös panemaan uuden strategian täytäntöön pk-yritysten auttamisen periaatteen pohjalta ja varoittaa, että pk-yrityksille suunnattujen tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon minkäänlainen viivästyminen olisi haitallista, sillä pk-yritysten tilanne on tällä hetkellä haasteellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Haasteina ovat covid-19-pandemian kielteiset vaikutukset, kova kilpailu, osaavan työvoiman puute, uudet työ- ja kuluttamismuodot, tietovirtojen monimutkaistuminen ja kasvu, vähäiset innovointiresurssit, yrittäjien aseman jatkuva heikkeneminen, epävakaat rahoitusmarkkinat, rahoituksensaantivaikeudet, vahva riippuvuus ulkoisesta toimintaympäristöstä ja heikko neuvotteluvoima. Pk-yrityksiin kohdistuvien ylisääntelyn vaikutusten arvioinnin osalta ETSK toistaa, että sääntelytaakan vähentämistavoitteiden tulisi perustua perinpohjaiseen pk-yritystestiin, asianmukaisiin vaikutustenarviointeihin ja kokonaisvaltaiseen arvioon, johon osallistuvat myös kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmät vuoropuhelun kautta. Jäsenvaltioissa käytössä olevaa kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden, sijoittajien ja ympäristön suojelun tasoa ei saa kyseenalaistaa pantaessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.

4.2

Kysymys maksuviivästyksistä edellyttää vieläkin huolellista pohdintaa, ja kaavailtu maksuviivästysdirektiivin tarkistus on tärkeä askel, jonka yhteydessä on erittäin tärkeää kuulla pk-yrityssektorin sidosryhmiä. Voisi olla hyödyllistä toteuttaa toimintakulttuuriin keskittyviä toimia hyvien toimintatapojen edistämiseksi. Yhtenä nimenomaisena tämän prosessin tukitoimenpiteenä voitaisiin esimerkiksi perustaa verkkosivusto, jossa yrityksiä pyydetään sitoutumaan tiettyihin ajoissa maksamiseen liittyviin periaatteisiin. Pk-yritysten suojelemiseksi suurempien yritysten vahvemmalta neuvotteluvoimalta ETSK ehdottaa, että komissio laajentaisi ja tehostaisi säännöksiään yritysten välisen sekä alustojen ja yritysten välisen kaupan epäterveistä käytännöistä ja ulottaisi ne mahdollisesti EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa koskemaan kaikkia aloja, niin että pk-yritykset voivat tehdä luottamuksellisia valituksia keskusviranomaiselle, joka EU:n tapauksessa voisi olla kilpailun pääosasto.

4.3

Kuten aiemmissakin lausunnoissaan, ETSK suhtautuu epäilevästi siihen, onko pk-yritysedustajien verkostosta, joka ei ole kaikissa jäsenvaltioissa täysin toimintakykyinen, todellista hyötyä ja kykeneekö se tuottamaan aitoa lisäarvoa. Komitea suosittaa pk-yritysjärjestöjen roolin vahvistamista sen sijaan, että perustettaisiin uusi EU:n pk-yritysedustajan tehtävä, sillä se ei anna mitään takeita pk-yritysten kannalta suotuisasta sääntelystä. ETSK ehdottaa, että kansalliset pk-yritysedustajat nimetään yhteisymmärryksessä kansallisten pk-yritysjärjestöjen kanssa. Näiden järjestöjen on oltava jatkuvasti yhteydessä pk-yritysedustajiin ja vaadittava säännöllistä raportointia. ”Seuraavan sukupolven pk-yritysstrategian” ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen täytäntöönpano tulee ottaa huomioon EU-ohjausjakson yhteydessä ja jo käytössä olevassa pk-yritysten tulostaulussa.

4.4

Sääntelyn testiympäristöt ovat osoittautuneet hyödylliseksi välineeksi, ja ETSK kehottaa käyttämään niitä yhä laajemmin, kun pk-yrityksiä koskevaa sääntelyä otetaan käyttöön, ja valveuttamaan kansallisia lainsäätäjiä niiden olemassaolosta. Komission olisi kerrottava tarkemmin, miten, milloin ja miksi näitä testiympäristöjä käytetään. Vaikutustenarviointiin liittyvää pk-yritystestiä on edelleen selvästikin parannettava, jotta voidaan varmistaa, että kaikki esitetty lainsäädäntö on pk-yritysmyönteistä. Komission uudella Fit for Future -foorumilla olisi keskityttävä voimakkaasti etsimään sellaisia mahdollisia rasitteita, jotka saattavat hankaloittaa talouden ja yhteiskunnan saamista takaisin jaloilleen. EU:n olisi perustettava sääntelyn testiympäristöjä myös unionin tasolle. Näin voitaisiin tehostaa sisämarkkinoita ja varmistaa, että ne edistävät yhdenmukaistamista, ja myös taata innovoijille nopeasti oikeusvarmuus innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi kaikkialla Euroopassa. EU:ssa on enemmän startup-yrityksiä ja innovatiivisia pk-yrityksiä kuin Yhdysvalloissa tai Kiinassa, mutta useat tutkimukset osoittavat, että nämä yritykset toteuttavat innovatiivisia ratkaisujaan mieluummin Euroopan ulkopuolella. Tähän on monia syitä, kuten taloudellisten kannustimien puute Euroopassa ja sisämarkkinoiden hajanaisuus. Sääntelyn testiympäristöt ovat tärkeitä juuri tämä vuoksi, sillä ne kannustaisivat yrityksiä pysymään Euroopassa ja toivottavasti olemaan mukana kehittämässä pidemmällä aikavälillä eurooppalaisia menestyjiä.

4.5

Julkisten hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja tekeminen pk-yritysten kannalta suotuisiksi ehkäisee valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta ja markkinoiden väärinkäyttöä. Pk-yritysten kannustaminen osallistumaan nykyistä aktiivisemmin yhteisvastuuta edellyttävien, strategisten ja keskeisten alojen, kuten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tavaroiden ja palvelujen alan sekä avaruus-, ilmailu- ja puolustusalojen, toimintaan on tehokas tapa integroida ne paremmin arvoketjuihin ja varmasti tervetullutta avoimessa kauppajärjestelmässä, jossa torjutaan kasvavaa protektionismia. Covid-19-pandemia on sitä paitsi osoittanut, kuinka tärkeitä monipuoliset toimitusketjut ovat ja miten tärkeää ne on lisäksi pitää Euroopan maaperällä tai lähellä Eurooppaa. Pk-yrityksiä on olennaisen tärkeää auttaa löytämään oma paikkansa tässä prosessissa. Kriisi on myös paljastanut monin tavoin, miten hauraat sisämarkkinat vieläkin ovat. Tarvitaan toimintasuunnitelma, jonka avulla varmistetaan, että jokainen ala toimii moitteettomasti, mikä on pk-yrityksille erityisen tärkeää, ja kannustetaan pk-yrityksiä laajentamaan toimintaansa aktiivisesti unionin ulkopuolisille markkinoille.

4.6

Komission on nostettava julkisten hankintojen pk-yrityksille avaamiseen liittyvien toimiensa tavoitetasoa ja pyrittävä yhteistyössä julkisten palvelujen tarjoajien kanssa tekemään julkisista hankintamenettelyistä avoimempia ja varmistamaan, että julkiset hankinnat tehdään EU:n sisämarkkinasääntöjen mukaisesti. ETSK ehdottaa, että tähän liittyen pyritään erityisesti

—	nostamaan pk-yritysten osallistumisastetta ja seurataan sitä jatkuvasti

—	yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja takaamaan paremmat julkiset ja sähköiset palvelut

—	luomaan kaikkiin jäsenvaltioihin keskitetty asiointipiste, jonka kautta voi esittää ja seurata julkisiin hankintoihin liittyviä valituksia tai kysymyksiä

—	helpottamaan muutoksen hakemista tarjouskilpailumenettelyjen tuloksiin.

4.7

EU:n tulee myös jatkaa toimiaan, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja tiivistää yhteistyötä EU:n teollisuuden koko kentän kanssa kaupan suojatoimia koskevien tutkimusten aikana, ja sen on edelleen helpotettava pk-yritysten pääsyä tällaisten toimien piiriin.

4.8

ETSK on huolissaan ongelmista, joita vähittäiskauppasektorilla on ollut erityisesti covid-19-sulkutoimien aikana, ja perää nimenomaan tähän liittyviä tuki- ja edistämistoimia.

4.9

Tarkoituksena on, että jäsenvaltioiden keskitettyihin palvelupisteisiin yhteydessä olevan sisämarkkinoiden digitaalisen palveluväylän kautta tarjotaan pk-yrityksille tietoa ja tukea ja että valtakunnalliset ja alueelliset pk-yritysjärjestöt auttavat pk-yrityksiä löytämään ja tunnistamaan niille parhaiten sopivat ratkaisut.

4.10

Yritysten luovuttamisia on äärimmäisen tärkeää helpottaa, sillä se antaa kokonaiselle sukupolvelle lisämotivaatiota pitää perheyritykset toiminnassa ja sujuvoittaa omistajanvaihdoksia, jos on niin, että omistajalla tai omistajilla ei ole yrityksen toiminnan jatkamiseen tarvittavia taitoja, resursseja ja ideoita. Tällaisissa tapauksissa voidaan myös tutkia sitä mahdollisuutta, että työntekijät perustavat osuuskunnan ja ostavat yrityksen sen kautta, sekä muita työntekijäomistuksen muotoja. On myös ensiarvoisen tärkeää yksilöidä yrityksen luovuttamisen kaksi eri lajia, jotta ymmärrettäisiin, miten kulloinenkin lainsäädäntö vaikuttaa niihin. On erotettava toisistaan ”perheen sisäinen yrityksen luovutus” ja ”ulkopuolinen yrityksen luovutus” ja määriteltävä molemmat erikseen. Lainsäädäntökehystä tulee joustavoittaa, jotta olemassa olevan yrityksen ostaminen helpottuu, sillä siihen liittyy tätä nykyä suuria riskejä, huomattavia kustannuksia ja monimutkaisia menettelyjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yritysten rajatylittäviin luovutuksiin, jotta voidaan puuttua niiden korkeisiin kustannuksiin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen merkittäviin eroihin. Mitä tulee muihin kuin luovutusta koskeviin näkökohtiin, ETSK suosittaa seuraavan sukupolven eurooppayhtiömallin laatimista pk-yrityksiä varten uudistetun yksityisen eurooppayhtiön (Societas Privata Europaea, SPE) muodossa, jotta pk-yritysten olisi helpompi laajentaa toimintaansa rajojen yli ja kasvaa.

4.11

Jotta pk-yritykset voisivat saada täyden hyödyn kauppasopimuksista, ETSK kehottaa käsittelemään tulevissa EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa säännönmukaisesti kysymystä pk-yrityksiä koskevasta luvusta, perustamaan pk-yrityskomiteoita, jotka voivat käynnistää aloitteita tiedon jakamiseksi pk-yrityksille vapaakauppasopimuksista ja teknisistä normeista, ja seuraamaan, miten pk-yritykset hyödyntävät vapaakauppasopimuksia sekä EU:ssa että muissa sopimuksen osapuolina olevissa maissa. Yritys-Eurooppa-verkostoa, joka on pk-yritysten kansainvälistymistä tukeva väline, olisi kehitettävä samoin kuin yhteistyötä ja synergioita kansallisten palveluntarjoajien sekä alakohtaisten ja kansallisten pk-yritysjärjestöjen kanssa.

4.12

Komission pitäisi jatkaa yksityistä eurooppayhtiötä koskevan ehdotuksen yhteydessä tehdyn työn pohjalta sen tarkastelemista, voitaisiinko pk-yrityksiä varten kehittää eurooppalainen yhtiömuoto. Komissio kaavailee pk-yritysstrategiassaan sen arvioimista, onko tarpeen toteuttaa yhtiöoikeudellisia lisätoimenpiteitä, joilla helpotetaan pk-yritysten kansainvälistä laajentumista ja toiminnan laajentamista. Nimenomaisena ehdotuksena näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on luoda pk-yrityksille tarkoitettu eurooppalainen yhtiömuoto, kuten edellä esitetään. Jäsenvaltioiden väliset kielelliset, hallinnolliset ja oikeudelliset erot hankaloittavat tytäryhtiöiden perustamista ulkomaille. Koska tämän vuoksi vain kaksi prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä investoi ulkomaille perustamalla sinne sivuliikkeitä, olisi punnittava sellaisen oikeudellisen mekanismin tarvetta, jonka avulla yritysten olisi helpompi laajentaa toimintaansa EU:ssa.

4.13

Koska kaupan edistäminen kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan, vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon onnistuminen riippuu viime kädessä eri jäsenvaltioiden valmiuksista, kyvystä ja halukkuudesta tehdä tiettyä EU:n kauppasopimusta tunnetuksi omassa yritysyhteisössään. ETSK kehottaa 27:ää jäsenvaltiota ja komissiota sitoutumaan vapaaehtoisesti ja toimivaltuuksiensa mukaisesti eurooppalaisten täytäntöönpanosuunnitelmien kautta konkreettisten toimenpiteiden ja toimien toteuttamiseen omilla alueillaan. Tällaisten EU:n sisäisten suunnitelmien on tarkoitus täydentää unionin vapaakauppasopimusten yhteydessä laadittuja ”ulkoisia” täytäntöönpanosuunnitelmia. Ne myös oletettavasti edistäisivät sen tehokasta seurantaa, miten vapaakauppasopimuksen yhteydessä neuvotellut sitoumukset on tosiasiallisesti pantu täytäntöön asianomaisessa EU:n ulkopuolisessa maassa, ja mahdollistaisivat samalla hallitusvallan ja yritysten kansallisella ja alueellisella tasolla toteuttamien konkreettisten toimenpiteiden seurannan ja vertailuanalyysin.

5. Kolmas pilari

5.1

ETSK toistaa ehdotuksensa jäsenvaltioiden kannustamisesta muodostamaan EU:n koordinoima ”rahoitusasiavaltuutettujen” verkosto ja kehittämään sitä. Verkoston olisi ehdotetun pk-yritysten maksuvalmiutta käsittelevän työryhmän tuella seurattava asianmukaisin menetelmin niiden komission ehdottamien uusien EU- ja jäsenvaltiotason toimenpiteiden täytäntöönpanoa, jotka liittyvät mikrokokoisten pk-yritysten lyhyen aikavälin maksuvalmiuden edistämiseen. Verkosto voi pk-yritysten päivittäisrahoituksen saannin helpottamisen lisäksi myös auttaa komissiota keräämään ja analysoimaan pankkien antamaa palautetta koskevien periaatteiden mukaisesti laadullisia tietoja, joiden perusteella voidaan saada selville, miten välittäjäpankit hyödyntävät rahoitusvälineitä tavoittaakseen rahoitusvaroja eniten tarvitsevat pk-yritykset ja miksi niille ei myönnetä luottoa. Verkoston olisi myös ratkaistava pk-yritysten sekä pankkien, muiden rahoituspalvelujen tarjoajien ja likviditeetintarjoajien välisiä laajempia kiistoja.

5.2

ETSK on tyytyväinen vakaisiin pyrkimyksiin monipuolistaa pk-yritysten rahoituslähteitä edistämällä oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaa ja pk-yritysten kasvumarkkinoiden käyttöä sekä etsimällä vaihtoehtoisia listautumisvaihtoehtoja, joita pk-yritykset voisivat käyttää. Komitea kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan sitä, että pk-yritysjärjestöjen aktiivisella tuella ryhdyttäisiin toteuttamaan erityistoimenpiteitä johtajien valveuttamiseksi erilaisten rahoitusvaihtoehtojen tarjoamista eduista ja mahdollisuuksista ja heidän auttamisekseen valitsemaan yrityksen tarpeita parhaiten vastaava vaihtoehto sekä asiantuntijoiden esittämien muiden räätälöityjen ratkaisujen tunnetuksi tekemiseksi.

5.3

Aiemmin antamiensa, naisten yrittäjyyden edistämiseen ja kannustamiseen tähtäävien lausuntojensa tavoin ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti komission ehdotukseen käynnistää sukupuolitietoista rahoitusta koskeva aloite, jotta helpotetaan naisten johtamien yritysten ja rahastojen rahoitusta ja vahvistetaan naisten yrittäjyyttä. Naisten laajempi ja vahvempi edustus myös yritysympäristössä on ehdottaman tärkeää tulevaisuuteen suuntautuvan Euroopan toteutumisen kannalta.

5.4

ETSK suhtautuu myönteisesti listautumisanteihin keskittyvän yksityis-julkisen rahaston kehittämiseen ja tukee varauksetta sellaisten uusien rahoitusvälineiden luomista, joiden kautta pk-yritykset voivat saada oman pääoman ehtoista tai luonteista rahoitusta, riskipääomarahoitusta ja riskien jakoon pohjautuvaa rahoitusta. Komitea katsoo, että tällaisen rahoituksen edistäminen ja sen saatavuuden varmistaminen on erityisen tärkeää innovatiivisille pienille ja midcap-yrityksille.

5.5

ETSK tiedostaa, että listautuminen tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia, mutta huomauttaa, että prosessiin liittyvien hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten vuoksi se ei kuitenkaan sovellu kaikille yrityksille. Äänioikeudettomien osakkeiden käyttö voisi olla hyvä tapa kannustaa pk-yrityksiä, erityisesti perheyrityksiä, hankkimaan pääomaa menettämättä liiketoimintaansa koskevaa määräysvaltaa. Haasteena on myös oman pääoman ehtoisen rahoituksen kohteleminen velkarahoituksen tavoin.

5.6

EU:n seuraavassa talousarviossa on loogista keskittyä investointirahoituksen vivuttamiseen, mutta pk-yritysten valmiuksien kehittämistä koskevien EU:n laajuisten toimien ja yhteisten toimien rahoittamisen arvoa ei pitäisi aliarvioida ja tällaiset toimet ovat nykytilanteessa erityisen merkityksellisiä. EU:n talousarvio on hyvin tärkeä osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden, kansainvälistymisen, kiertotalouden edistämisen, yrittäjyyden, vaikeuksissa olevien yritysten tukemisen ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta. Tällaisista aloitteista voidaan saada valtavat investointituotot EU:n veronmaksajien ja suoraa hyötyä saavien yksittäisten pk-yritysten eduksi, joten niillekin olisi annettava vankka asema tarkistetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

5.7

Kun kyseessä on kryptovarojen ja digitaalisten rahakkeiden käyttö pk-yrityksissä, ETSK kehottaa komissiota seuraamaan niiden käyttöä tiiviisti yhteistyössä pk-yritysjärjestöjen kanssa, sillä niillä on perinteisistä rahoitusvaroista poikkeavia ainutlaatuisia ominaisuuksia ja niistä aiheutuu siten yrityksille (myös pk-yrityksille) etenkin turvallisuuteen ja sisäiseen valvontaan liittyviä uusia haasteita. Pk-yritysten olisikin ensin ymmärrettävä kryptovarojen mukanaan tuomat riskit ja hyödyt ja suunniteltava tehokas valvontaympäristö, jonka avulla voidaan varmistaa turvallisuus. Koska kryptovarojen sääntely on hyvin kevyttä, pk-yritykset voivat lisäksi joutua petostutkimusten kohteeksi, jos sijoittajat tekevät yrityksistä valituksia.

6. Täytäntöönpano ja jäsenvaltioiden sitoutuminen

6.1

Jäsenvaltioiden varaukseton tuki ja sitoutuminen on keskeistä strategian sisältämien toimenpiteiden ripeän täytäntöönpanon takaamiseksi. ETSK uskoo, että kumppanuusperiaatteen tinkimätön soveltaminen tiiviissä yhteistyössä – toiminnallaan oletettavasti lisäarvoa tuottavien – strategista yrittäjyyttä edistävien lähettiläiden kanssa tuottaa konkreettisia tuloksia. Komitea korostaa jälleen, että prosessiin on tärkeää osallistaa tiiviisti myös Euroopan tason sekä valtakunnalliset ja alueelliset pk-yritysjärjestöt, sillä niillä on suora yhteys yritysmaailmaan.

6.2

ETSK ymmärtää komission perustelut pk-yrityksen määritelmän jättämiselle ennalleen, vaikka määritelmän tarkoituksenmukaisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Komitea on tyytyväinen sitoumukseen arvioida kuulemisprosessissa esille otettuja erityiskysymyksiä ja raportoida niistä. ETSK kehottaa aiempien lausuntojensa mukaisesti komissiota auttamaan jäsenvaltioita toimimaan joustavasti, kun ne valitsevat täytäntöönpanotapaa.

7. Pk-yritysten toiminta ja menestyminen covid-19-aikana

7.1

Covid-19-pandemian järisyttävät ja yhä voimistuvat vaikutukset talousjärjestelmiin ovat iskeneet kovimmin pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Pandemian mittavat haittavaikutukset uhkaavat horjuttaa pk-yritysten systeemistä roolia taloudessa, ja ne ovat osoittaneet, että työmarkkinaosapuolet ja asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on tärkeää osallistaa kaikilta osin ja järjestelmällisesti kaikkiin päätöksentekovaiheisiin ja rescEU:n osaamis- ja koulutusverkoston perustamiseen EU:n nykyisen pelastuspalvelumekanismin puitteissa, kuten ETSK esittänyt on jo aiemmin.

7.2

ETSK on valmis jatkamaan keskustelua komission ehdottamasta uudesta lähestymistavasta, jossa suositaan ekosysteemien tukemista sen sijaan, että tuettaisiin yrityksiä niiden koon perusteella. Komitea panee merkille, että komissio tunnustaa tällä hetkellä 14 ekosysteemiä, ja korostaa tarvetta huolehtia tehokkaasta viestinnästä ja hallinnosta, jotta kaikki näissä ekosysteemeissä toimivat sidosryhmät saavat äänensä kuuluviin ja jotta varmistetaan Euroopan tason, valtakunnallisten ja alueellisten pk-yritysjärjestöjen aktiivinen osallistuminen.

7.3

Pk-yrityksille ja erityisesti mikroyrityksille oleellisen tärkeiden ensisijaisten lyhyen aikavälin hätätilatoimenpiteiden avulla olisi pyrittävä tarjoamaan likviditeettiä avoimesti ja hyvissä ajoin oikeudenmukaisella korolla rahoituksen välittäjien kautta. Tämän tulee tapahtua ilman perusteettomia esteitä ja kohtuuttomia pankkitoimintaan kohdistuvia hallinnollisia rasitteita. Samaan aikaan pk-yritykset, jotka toteavat liiketoimintamallinsa vanhentuneen, ansaitsevat saada apua yrityksen hallittuun alasajoon ja uuden yrityksen perustamiseen.

7.4

EU-tason tukitoimenpiteiden on saavutettava pk-yritykset käytännössä mahdollisimman nopeasti, ja niiden täytäntöönpanoa on arvioitava ja seurattava tiiviisti EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla sellaisen tarkoituksenmukaisen yhteisen palautemekanismin avulla, jossa pk-yritysjärjestöt, rahoituksen välittäjät sekä pankki- ja luottotakausalan toimijat voivat jakaa tietoja. Tavoitteena on estää aiheettomat viivytykset ja mielivaltaiset harkinnanvaraiset päätökset, joihin käsiteollisuuden ja pk-yritysten kiireellisiin likviditeettitarpeisiin vastattaessa saatetaan päätyä, koska kansalliset luottojärjestelmät ja rahoituksen välittäjät toteuttavat tällaisia toimenpiteitä eri tavoin.

7.5

On ensiarvoisen tärkeää kehittää yhtenäinen ja nopeasti toimiva mikro- ja pienyrityksiin keskittyvä EU:n likviditeetinhallintajärjestelmä ja tehdä siitä täysin toimintakykyinen. ETSK kehottaa komissiota perustamaan EU:n tasolle mikro- ja pk-yritysten maksuvalmiutta käsittelevän pysyvän korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on edistää pk-yritysten likviditeettivirtoja säännöllisesti toimitettavien riippumattomien tietojen analysoinnin perusteella ja parantaa ymmärrystä siitä, miten pk-yritysten nykyiset likviditeettiongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan. Riippumaton pk-yritysten seurantakeskus voisi säännöllisesti arvioida talous- ja rahoitustietoja ja -käytäntöjä.

7.6

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan alv-direktiivin liitteen III muuttamista siten, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus alentaa tilapäisesti alv-kantoja tietyillä aloilla (mm. matkailu ja siihen liittyvät majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat ja käsiteollisuus), joilla vaikutukset ovat vakavimmat. Komitea kannattaa tällaisia toimia sillä ehdolla, että ne eivät luo epäreilua kilpailutilannetta, ja katsoo, että toimenpiteen tilapäisyyden vuoksi tämä ehto täyttyy.

7.7

Etenkin pk-yritysten työntekijöiden auttamiseksi palaamaan takaisin töihin tarvitaan erityisiä tukitoimenpiteitä. Näihin kuuluvat ”keltainen passi”, tuki pienten paikallisten julkisten urakoiden aloittamiseksi välittömästi, tiedottaminen ja ohjeiden antaminen ihmisille siitä, miten käyttäytyä ja noudattaa covid-19-tartuntariskin entistä tehokkaampaan pienentämiseen tähtääviä hygienia-, terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä, sekä kansallisten ja ulkopuolisten työterveys- ja työturvallisuuselinten suorittama covid-19-riskinarviointi, jonka tavoitteena on varmistaa kyseisten toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano ja vähentää niistä koituvia rasitteita ja kustannuksia. On olennaisen tärkeää tarjota käyttöön tarvittavat henkilönsuojaimet, jotta työntekijät voivat palata töihin, ja edistää suojaimia valmistavien pk-yritysten tuotantokapasiteettia tekemällä suoria investointeja ja antamalla teknistä apua sekä hyväksymällä tarvittavia yhdenmukaistettuja standardeja. Pk-yritysjärjestöillä on keskeinen tukitehtävä, joka liittyy toimintamalleja ja käytäntöjä koskevaan tietojenvaihtoon järjestöjen jäsenten välillä. Ne voivat edistää tällä tavoin kriisistä toipumista ja jouduttaa töihin palaamista.

7.8

Äskettäin vastattiin jälleen yhteen EU:n työmarkkinaosapuolten pyyntöön, kun valtiontukitoimenpiteiden tilapäisiä puitteita muutettiin pk-yritysten osalta. Tässä yhteydessä otettiin huomioon yrityksille covid-19-kriisin aikana myönnettävät erityisedut, kuten verolykkäykset ja lainat, mutta jätettiin vähämerkityksistä tukea koskeva yleissääntö ennalleen. Syrjäiset alueet, maaseutualueet ja saaret saavat perinteisesti kuljetustukia, joista voi helposti kertyä suurin osa vähämerkityksisen tuen määrästä. Tällaisilla alueilla on covid-19-kriisin takia vain vähän tai ei ollenkaan matkailijoita, ja pystyäkseen nousemaan kriisistä niiden on käytettävä hyödykseen tavarakaupan vilkastumista.

7.9

Tosiasiallisen elpymisen varmistamiseksi on tehtävä valtavia julkisia ja yksityisiä investointeja, joiden avulla rahoitetaan molempia siirtymiä sekä mahdollistetaan yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja uusien yritysten perustaminen. Pk-yrityksillä on kuitenkin vaikeuksia sopeutua muutoksiin ja monimutkaisiin siirtymäsäännöksiin. Jotta tällaiset poikkeukselliset investoinnit olisivat mahdollisia, EU:n on vahvistettava nykyisiä rahoitusvälineitään (esim. monivuotinen rahoituskehys, InvestEU-ohjelma, koheesio- ja rakennerahastot, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma sekä Euroopan investointipankkiryhmältä saatava rahoitustuki ja aktivoitu Euroopan vakausmekanismi), taattava rahoitusvälineiden joustavuus pitkällä aikavälillä ja perustettava pysyvä elvytysrahasto, joka voi auttaa jäsenvaltioita vastaamaan tuleviin haasteisiin. Jotta rahoitusvaikeuksissa olevat pk-yritykset saisivat tukea kaikkialla Euroopassa, jäsenvaltioiden on erittäin tärkeää panna maksukyvyttömyysdirektiivi aukottomasti täytäntöön ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden osalta ja tarjota pk-yrityksille asiantuntijatukea, jotta ne pystyisivät järjestämään toimintansa järkevästi uudelleen tai saisivat uuden mahdollisuuden.

7.10

ETSK kehottaa perustamaan EU:n ohjelman, jonka puitteissa kehitetään pk-yritysjärjestöjen valmiuksia ja annetaan niille tukea valmistautumiseen yhteisin toimin siihen, että ne toimivat keskitettynä asiointipisteenä, josta saa rajoitusten purkamisvaiheen jälkeen kipeästi tarvittavaa tietoa ja teknistä apua. Yhtä tärkeää on, että EU rahoittaa vapaasti käytettävissä olevia monikielisiä tietokantoja, joihin kootaan tuoteryhmäkohtaisia elinkaarianalyyseja, jotta pk-yritykset, jotka eivät pysty tuottamaan näitä tietoja suoraan, voivat tehdä valmistustoiminnastaan ympäristöystävällisempää.

7.11

Pk-yritysjärjestöt olivat jo ennen kriisiä mukana kehittämässä ja tarjoamassa erilaisia palveluja taloudellisissa vaikeuksissa olevien pk-yritysten auttamiseksi, mukaan lukien Early Warning Europe -hanke. Tällaisen tuen tarve kasvanee kasvamistaan tulevina kuukausina ja vuosina. Jotta vaikeuksissa oleville yrityksille voidaan tarjota tehokasta tukea, maksukyvyttömyysdirektiivissä määriteltyjen varhaisvaroitusvälineiden täytäntöönpanoa on vauhditettava.

Bryssel 18. syyskuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER