Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”

(COM(2020) 274 final)

”Ehdotus neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta”

(COM(2020) 275 final)

(2021/C 10/07)

Esittelijä:

Tatjana BABRAUSKIENĖ

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.8.2020
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	9.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	29.10.2020
Täysistunnon nro	555
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	218/0/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK muistuttaa, että osaava ja pätevä työvoima on yksi eurooppalaisen sosiaalisen ja taloudellisen mallin tärkeimmistä voimavaroista ja että nuorten ja aikuisten koulutuksen tukemista on käytettävä vipuvoimana pitkäaikaisen ja kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi, koska se auttaa lisäämään innovointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja tukee työntekijöitä oikeudenmukaisessa siirtymässä ja ura- ja palkkakehityksessä.

1.2

1.3

Komitea katsoo, että ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen hankkeet ja rahoitustuki maiden osallistumiselle EuroSkills-kilpailuihin ovat yksi väline parantaa koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää sekä ammatillisen koulutuksen laatua, houkuttelevuutta ja osallistavuutta kaikille. Tämä olisi toteutettava asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, mukaan lukien perheet, vanhemmat ja opiskelijat.

1.4

ETSK muistuttaa, että avaintaidot ja STEAM-aineiden (1) taidot on sisällytettävä ”oikeiden taitojen” tarjontaan, jotta voidaan vastata sekä nuorten ja aikuisten välittömiin tarpeisiin elää menestyksekkäästi yhteiskunnassa että työmarkkinoiden digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään liittyviin tarpeisiin.

1.5

ETSK korostaa keskittymistä sosiaalisiin ja kansalaistaitoihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yksityiselle ihmiselle demokraattisena kansalaisena. Kansalaiskasvatuksen olisi oltava kaikkien, erityisesti huono-osaisiin ryhmiin (2) kuuluvien, saatavilla. ETSK kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön neuvoston suosituksen yhteisten arvojen edistämisestä (3) ja vahvistamaan eurooppalaisista arvoista ja identiteetistä oppimista ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloilla.

1.6

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevasta osaamissopimuksesta ja kehottaa laatimaan saavutettavissa olevat tavoitteet ja sovitut yhteiset laatuperiaatteet, joihin asiaankuuluvat työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja muut tärkeät sidosryhmät osallistuvat, jotta voidaan tarjota tehokkaita ratkaisuja kaikille.

1.7

ETSK kehottaa työmarkkinoiden vihreän siirtymän ja digitalisaation yhteydessä painottamaan enemmän ohjaus- ja neuvontapolitiikkoja laajentamalla erilaisten tiedontarjoajien tarjoamia tukijärjestelmiä, kuten ammattiliittojen koulutuslähettiläitä, yritysten henkilöstötukea ja kansalaisyhteiskuntatyötä, jotta aikuiset ja työntekijät saataisiin motivoituneiksi uudelleen- ja täydennyskouluttautumaan. ETSK muistuttaa, että ihmisten tukeminen oikeudenmukaisessa digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä aloitetaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnilla ja varmistamalla, että koulutuskurssit tunnustetaan ja sertifioidaan, jotta ne voivat olla osa kokonaista tutkintoa.

1.8

ETSK viittaa lausuntoonsa ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (4) ja panee merkille, että elpymissuunnitelmaa, Euroopan unionin elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja (esim. ESR+, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) on käytettävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti koulutuspolitiikkojen tehokkaaksi tukemiseksi.

1.9

Komitea kehottaa toteuttamaan EU:n tason tutkimusta ajatuksesta yksilöllisiä oppimistilejä koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta kokoavana aloitteena tai jäsenvaltioiden tarpeita täyttävänä erityisenä tukena. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yksilöllisistä oppimistileistä ja ammatillisen koulutuksen eurooppalaisten ydinprofiilien kehittämisestä, jotta voidaan ottaa huomioon alojen tarpeet, ammatillisen koulutuksen ammattien työehtosopimusten mukaiset kansalliset vaatimukset, ammatillisten profiilien muutokset ja yritysten tarpeet sekä konsultoida asiaankuuluvia kansalaisjärjestöjä.

1.10

ETSK kehottaa harkitsemaan indikaattoreita ja vertailuarvoja uudelleen ja päivittämään ne, kun covid-19-kriisin vaikutuksista saadaan tietoja. Ammatillista koulutusta, osaamista ja työmarkkinoita koskevia tietoja on parannettava ottaen huomioon EU:n koulutustavoitteet, ja uusilla indikaattoreilla olisi valvottava YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanoa. Jotta ehdotetut indikaattorit pystyttäisiin toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, seurantatiheys vaatisi vuosittaisen laaja-alaisen tilannepäivityksen, jolla voitaisiin seurata paremmin parannuksia ammatillisen koulutuksen alalla ja joka koskisi myös täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjoamisen tapoja.

1.11

ETSK pyytää, että kaikille ammatillisen koulutuksen oppijoille taataan oikeus korkealaatuiseen ja osallistavaan ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, jossa otetaan laadukkaaseen ja tehokkaaseen oppisopimuskoulutukseen liittyvät eurooppalaiset puitteet (EFQEA) (5) asianmukaisesti huomioon. Ehdotetussa ammatillisen koulutuksen suosituksessa esitetyn työssäoppimiseen osallistumisen indikaattorin lisäksi voitaisiin määritellä yrityslähtöisen oppimisen indikaattori ja kannustaa yritysten väliseen yhteiseen oppisopimuskoulutukseen.

1.12

ETSK viittaa lausuntoonsa ”Vihreät taidot kaikille – Kohti EU:n strategiaa vihreän osaamisen edistämiseksi” (6) ja kehottaa komissiota laatimaan EU:n tason vihreiden taitojen ja osaamisen strategian Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti ja luomaan indikaattoreita, jotka liittyvät vihreiden taitojen tarpeita koskevaan osaamiskehykseen, yhteistyössä hallitusvallan, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

1.13

Komitea kehottaa kehittämään toimintalinjoja, joilla parannetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien ammatin houkuttelevuutta tarjoamalla strategisia päivityksiä heidän alkuperäiseen koulutukseensa ja jatkuvaan ammatilliseen kehitykseensä ammatillisen koulutuksen vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen valmistautumiseksi, parantamalla heidän asemaansa, terveys- ja turvallisuusolojaan sekä työolojaan ja -ehtojaan ja ottamalla heidät mukaan ammatillisen koulutuksen ja oppilaitosten digitaalista muutosta ja vihreää siirtymää koskevaan opetussuunnitelman kehitykseen osana aidon sosiaalisen vuoropuhelun prosessia.

1.14

ETSK haluaisi, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa (7) ehdotetaan käytännön tukea kouluyhteisöille digitaalisten taitojen ja digitaalisiin välineisiin ja internetyhteyksiin investoimisen edistämiseksi sekä tuen tarjoamiseksi, jotta digitaaliset taidot, sekä pehmeät (sosiaaliset ja henkilökohtaiset) että kovat (teknologiaan ja työhön liittyvät), ovat kaikkien ulottuvilla. Komitea kehottaa komissiota toimittamaan olennaisia tietoja digitaalisten välineiden ja internetin käytöstä kouluissa SELFIE-välineeseen (8) liittyen. On tärkeää uudelleen- ja jatkokouluttaa työntekijöitä tarvittavan digitaalisen osaamisen hankkimiseksi.

1.15

ETSK suosittelee, että tehdään EU:n tason tutkimus, jossa kartoitetaan eri palveluntarjoajien olemassa olevia mikrotutkintoja, jotta saadaan selville eurooppalaisten yritysten, työnantajien, työntekijöiden ja työnhakijoiden todelliset tarpeet mikrotutkintojen osalta sekä mikrotutkintojen vaikutukset tutkintoihin ja työehtosopimuksiin.

1.16

ETSK suosittaa, että Europass-alustaa parannetaan siten, että se sisältää luotettavaa tietoa työnhakijoille, oppijoille, työnantajille ja päätöksentekijöille, ja että tietojen olisi oltava myös vammaisten henkilöiden saatavilla. Tietoa olisi tarjottava eri kielillä, mukaan lukien suurimmilla muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kielillä.

1.17

Komitea vaatii kansallisia osaamistoimia painottamaan naisopiskelijoiden, naistyöntekijöiden ja naispuolisten työttömien tukemista räätälöidyllä koulutuksella ja lisäksi keskittymään tehokkaaseen tukeen perheille, joille on koitunut vakavia vaikeuksia covid-19-kriisissä.

1.18

ETSK kannustaa komissiota laatimaan toimia, joilla varmistetaan, että jokaiselle pakolaiselle ja turvapaikanhakijalle annetaan mahdollisuus validoida taitonsa ja pätevyytensä ja että heille tarjotaan oppisopimuskoulutusta ja uudelleen- ja täydennyskoulutusta, jotta he pystyvät integroitumaan työmarkkinoille EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti.

1.19

ETSK ehdottaa, että osaamisohjelman korkea-asteen koulutusta ja tutkimusta koskevien aloitteiden ja muiden poliittisten toimien taustalla olevista ajatuksista olisi keskusteltava edelleen julkisen vallan, asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Liike-elämän ja korkeakoulutuksen kumppanuuksien olisi oltava yhtä hyödyllisiä molemmille osapuolille, eivätkä ne saisi johtaa julkisten korkeakoulubudjettien leikkauksiin.

1.20

ETSK kehottaa tekemään kestäväpohjaisia kansallisia julkisia investointeja korkeakoulutukseen ja tutkimukseen osana eurooppalaista ohjausjaksoa ja tukemaan tätä EU:n rahastoilla, jotta korkeakoulutus ja tutkimus olisivat täysin osallistavia ja opiskelijoiden ja tulevien tutkijoiden ulottuvilla sekä jotta voidaan taata opettajille ja tutkijoille kannustava työympäristö. ETSK pyytää, että tutkijoiden taitojen ja pätevyyden kehittämistä koskevista ehdotuksista keskustellaan edelleen aloitteiden edunsaajien kanssa.

1.21

ETSK kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Pariisin julkilausuman (2018) ja tulevan Rooman julkilausuman (2020) ja varmistamaan, että akateemista vapautta ja lahjomattomuutta, laitosten itsemääräämisoikeutta, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön osallistumista korkeakoulutuksen hallintoon ja julkista vastuuta kunnioitetaan Euroopan korkeakoulutusalueen perustana. ETSK kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan Bolognan prosessin perusarvoja ja panemaan täytäntöön sosiaalista ulottuvuutta ja laadukasta oppimista ja opetusta koskevat periaatteet ja pyytää Bolognan seurantaryhmää varmistamaan yhteisesti sovittujen Bolognan tavoitteiden täytäntöönpanon jatkamisen. ETSK korostaa myös vuodelta 1997 peräisin olevan, korkeakoulutuksen opetushenkilöstön asemaa koskevan YK:n suosituksen (9) tärkeyttä.

2. Tausta

2.1

Tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” asetetaan politiikan ensisijaisia tavoitteita ja toimia, jotka tähtäävät useampien ihmisten kouluttamiseen useammin taidoissa, joita tarvitaan työhön ja etenkin vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen hallitsemiseen.

2.2

Uusi ehdotus perustuu tiedonantoon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (2016) (10). Päivitetyssä osaamisohjelmassa (2020) ehdotetaan 12:ta aloitetta ja neljää määrällistä tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2025 mennessä. Asiakirjassa ”Ehdotus neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta” ehdotetaan lisätavoitteita ammatillisten oppijoiden osalta. Tässä lausunnossa keskitytään molempiin aloitteisiin.

3. Yleishuomiot

3.1

Covid-19-pandemia on sysännyt Euroopan talouden syvään lamaan ja saanut työttömyysasteen kasvuun. Vaikka Eurostat arvioi, että viimeaikainen työttömyyden kasvu on ollut vähäistä taloudellisen toimeliaisuuden laskuun verrattuna, EU27:n työttömyysasteen odotetaan nousevan 6,7 prosentista vuonna 2019 9 prosenttiin vuonna 2020 (11). Toisaalta covid-19-kriisi on vauhdittanut digitaalista siirtymää koulutuksessa, työssä ja arkielämässä. Komission ehdotuspaketti on täten tullut oikeaan aikaan synnyttääkseen keskustelua tehokkaasta koulutuspolitiikasta.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että osaamisohjelma ja ehdotettu ammatillista koulutusta koskeva suositus on laadittu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa ja että niillä pyritään edistämään pilarin ensimmäistä periaatetta oikeudesta laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kaikilla eurooppalaisilla olisi oltava oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa ja väestörakenteen muutokset huomioon ottaen. Komitea korostaa tarvetta puuttua koulutusköyhyyteen, jota on syventänyt epätasa-arvoinen koulutukseen pääsy covid-19-kriisin aikana.

3.3

Komitea uskoo, että avaintaidot ja pehmeät taidot ovat yhtä tärkeitä kuin työmarkkinoilla tarvitut ”oikeat taidot”. Näihin avaintaitoihin kuuluvat sosiaaliset ja kansalaisuustaidot, jotka ovat olennaisia yksilölle demokraattisena kansalaisena, erityisesti kun kasvanut sosiaalinen ja taloudellinen epätasa-arvoisuus voi johtaa radikalismiin, populismiin ja suurempiin rikosten määriin. Osaamisohjelmassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota avaintaitojen kehitykseen pakollisten opetusohjelmien tai opetussuunnitelmien puitteissa sekä nuorten ja aikuisten oppimiseen. Osaamisohjelman painottuminen STEM-aineisiin (12) ja yrittäjyystaitoihin on hyvin myönteistä, kun niiden rinnalla on käsitys laajoista yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla tarvittavista taidoista ja kun myös sosiaalisia ja monialaisia taitoja painotetaan. STEAM-taitoja (13) on parannettava edelleen, koska taiteellisten, humanististen ja sosiaalisten tieteiden ja ammatillisten alojen panos kunkin valtion bruttokansantuotteeseen on merkittävä.

3.4

Komitea huomauttaa, että ETSK piti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskevassa lausunnossaan (2018) (14) myönteisenä, että korkeakoulutusaluetta koskevassa aloitteessa ehdotettiin lisää osallistamista tulevaisuuden koulutusjärjestelmiin ja korostettiin, että EU:sta, demokraattisista arvoista, suvaitsevaisuudesta ja kansalaisuudesta oppiminen olisi katsottava kaikkien oikeudeksi kokonaisvaltaisen koulutuksen käsitteen puitteissa, painottaen erityisesti huono-osaisia ryhmiä (15) ja osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. On keskeistä, että jäsenvaltioita kannustetaan panemaan täytäntöön neuvoston suositus yhteisten arvojen edistämisestä (16). Viitaten aiheesta ”Tietämyksen lisääminen Euroopan unionista” antamaansa lausuntoon (17) komitea toteaa, että ammatillisen ja aikuiskoulutuksen olisi myös keskityttävä vahvistamaan yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja EU:n identiteettiä.

4. Erityistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevasta osaamissopimuksesta. On tärkeää, että sopimus suunnitellaan yhdessä täsmäryhmittäin työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan määrittää tavoitteet niille tahoille, joille sopimus osoitetaan ja varmistaa, että tavoitteet saavutetaan. Sopimuksen olisi tarjottava tehokkaita ratkaisuja nuorille ja aikuisille, työttömille, matalan koulutustason omaaville ihmisille ja työntekijöille, kiinnittäen erityisesti huomiota sosioekonomisesti huono-osaisten ihmisryhmien pääsyyn laadukkaaseen ja osallistavaan ammatilliseen koulutukseen, aikuiskoulutukseen ja täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tarjoavat monet eri tahot, kuten julkiset työvoimapalvelut, yritykset ja ammatilliset koulutuslaitokset.

4.2

Yhden koulutustarjonnan laatukriteereistä olisi kytkeydyttävä epävirallisen ja arkioppimisen validointiin ennen koulutusta. Koulutuksen olisi oltava tunnustettu ja varmennettu todistusasiakirjalla, jossa identifioidaan selkeästi tutkintoaste tai tutkinnon yksikkö/osa, johon todistusasiakirja kuuluu. Tämä vaatimus vahvistaisi aiheesta ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” annetun neuvoston suosituksen (18) ja epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista annetun neuvoston suosituksen (19) täytäntöönpanoa.

4.3

ETSK pyytää aiemman lausuntonsa ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (20) tapaan, että elpymissuunnitelmaa, Euroopan unionin elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja (mm. ESR+, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) käytettäisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti, jotta varmistetaan yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten selviytyminen kriisistä ja jotta ne voivat tarjota ja ylläpitää laadukkaita työpaikkoja ja jotta työntekijät ja työttömät saavat tehokasta tukea laadukkaiden taitojen oppimiseen. ESR+-rahaston käyttö täydentävänä rahastona auttaa panemaan täytäntöön eurooppalaisessa ohjausjaksossa määritellyt koulutusuudistukset, ja sen olisi tuettava kestävän Euroopan teollisuusstrategian ja kestävän osaamisen kehittämistä koskevan pk-yrityspolitiikan tavoitteita.

4.4

ETSK panee merkille, että komissio ottaa huomioon ehdotuksessaan jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat, joilla ihmisille annetaan mahdollisuudet rakentaa osaamista läpi elämän, puhuessaan ”tileistä” monikossa. Joka tapauksessa ajatusta yksilöllisiä oppimistilejä koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta kokoavana aloitteena tai tietynlaisena tukena jäsenvaltioille on tarkasteltava edelleen asianmukaisen tutkimuksen avulla, jotta varmistetaan, että sillä voidaan todella tukea tehokkaasti täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja että se voi perustua epämuodollisen ja arkioppimisen validointiin yksilöllisten oppimisvaihtoehtojen tarjoamiseksi. Jatkossa politiikkatoimista olisi näin ollen päätettävä yhdessä asiaankuuluvien, muun muassa alalla aktiivisten, työmarkkinaosapuolten kanssa.

4.5

Osaamissopimus voisi painottua toimialoihin, joilla on tärkeää tukea täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja työntekijöiden motivaatiota osallistua käytännön ohjauksen ja neuvonnan kautta koulutukseen, joka edistää heidän ammatillista ja urakehitystään sekä yrityksen etua. Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman (21) ja ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen ydinprofiilin kehittämisajatuksen osalta on syytä huomauttaa, että tiettyjen ammattien alakohtaisista taitoprofiileista ja niiden potentiaalisista synergioista on keskusteltava edelleen asiaankuuluvien kyseisillä aloilla aktiivisten työmarkkinaosapuolten kanssa. Kokonaisvaltaiset lähestymistavat, kuten kilpailukyky, yritysten tutkimus- ja innovointistrategiat ja liikesalaisuudet, on otettava huomioon.

4.6

Kaikilla ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla olisi oltava oikeus korkealaatuiseen ja osallistavaan ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, joka kunnioittaa vuonna 2018 annettua neuvoston suositusta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (22). Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllistymisastetta koskevissa indikaattoreissa olisi otettava huomioon covid-19-kriisin vaikutus toimialoihin sekä valmistuneiden perustellut vaatimukset laadukkaista työpaikoista. Yrityksiä olisi kannustettava edelleen yritysten välisiin yhteisiin oppisopimuskoulutuksiin. Ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevat hankkeet voisivat painottua enemmän yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja tasavertaiseen pääsyyn korkealaatuiseen ja houkuttelevaan koulutukseen. On tärkeää ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen tarjoajien rooli kansallisessa kontekstissa ja niiden vuorovaikutus työmarkkinaosapuolten kanssa opetussuunnitelmien mukauttamiseksi osaamistarpeita vastaavaksi. Samoin ehdotus EuroSkills-kilpailuihin osallistuvien maiden osallistumisen rahoittamisesta voi tehdä ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa. Valikoitujen ammatillisten opiskelijoiden erityisvalmennus toimii kuitenkin esimerkkinä julkiselle vallalle ammatillisten oppilaitosten laadun yleisestä parantamisesta tehokkailla toimenpiteillä.

4.7

ETSK muistuttaa ammatillisen koulutuksen strategiaa vuosille 2015–2020 koskevista Riian päätelmistä, joissa sovitaan, että työssäoppiminen kattaa käytännön oppimisen kouluissa ja yrityksissä (23). Koska jonkinmuotoiseen työssäoppimiseen pääsyn olisi oltava normi kaikille ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille, työssäoppimiseen osallistumista koskevat indikaattorit eivät suinkaan ole kunnianhimoisia ja niiden soveltaminen oppisopimuskoulutustarjonnan parantamiseen on vaikeaa.

4.8

Osaamista koskevan tiedon hankinnan vahvistaminen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) viimeaikaisen työn (24) pohjalta on olennaista myös jäsenvaltioiden saavutusten määrittämiseksi ja seuraamiseksi aikuisoppimista ja ammatillista koulutusta koskevien indikaattorien avulla. Osaamistarpeiden ennakoiminen sosiaaliset ja työmarkkinoiden muutokset huomioon ottaen on tärkeää, jotta varmistetaan osaamisstrategioiden parempi hallintotapa tehokkaan sosiaalisen vuoropuhelun ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja sidosryhmien, kuten yritysten, kuulemisen avulla. Olisi myönteistä, jos osaamisohjelmassa ja ehdotetussa ammatillista koulutusta koskevassa suosituksessa ehdotettuja indikaattoreita mietittäisiin uudelleen ja päivitettäisiin, kun covid-19-kriisin vaikutus yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja työmarkkinoihin on tutkittu.

4.9

Yleisemmin on parannettava ammatillista koulutusta, osaamista ja työmarkkinoita koskevia tietoja ottaen huomioon EU:n koulutustavoitteet ja uudet indikaattorit, joita on ehdotettu YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteiden 4 (koulutus), 5 (tasa-arvo), 8 (ihmisarvoinen työ) ja 13 (ilmastonmuutos), sekä eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanon valvomiseksi. Jotta ehdotetut indikaattorit pystyttäisiin toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, Eurostatin sekä Cedefopin ja Eurofoundin kaltaisten virastojen seurantatiheys vaatisi vuosittaisen päivityksen. Lisäindikaattoreilla voitaisiin paremmin tukea yrityksiä ja työntekijöitä määrittämällä heidän tarpeensa investointien, tarjonnan ja osaamisen suhteen, keskittyen ”koulutusta tarjoavien yritysten prosenttiosuuteen koulutuksen tyypin mukaan” ja ”yritysten koulutukseen käyttämien kulujen prosenttiosuuteen kokonaistyövoimakustannuksista”. Eurostat kerää jo nyt näitä tietoja viiden vuoden välein, mutta kyseisen kaltainen jaksottelu ei tue työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista osaamisen ennakoimiseen ja vaaditun koulutuksen järjestämiseen, mikä on asia, jota osaamisohjelman mukaan on vahvistettava. Palkallinen opintovapaa osana neuvoteltuja yhteissopimuksia voi olla indikaattoreihin sisällytettävä väline, kuten myös työntekijöille tarjolla olevien tietojen ja neuvonnan mittaaminen.

4.10

ETSK:n lausunnossa ”Vihreät taidot kaikille – Kohti EU:n strategiaa vihreän osaamisen edistämiseksi” (25) huomautetaan, että ympäristövastuu on kaikkien velvoite. Ennakoivan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen, jolla helpotetaan oikeudenmukaista vihreää siirtymää, olisi oltava kaikkien, erityisesti heikkenevien alojen työntekijöiden, saatavilla. Pehmeiden (arkeen ja yhteiskuntaan liittyvien) ja kovien (teknisten ja ammatillisten) vihreiden taitojen ja pätevyyksien koulutustarjonnan seuranta on välttämätöntä, ja siinä on käytettävä indikaattoria, joka koskee kaikkia eurooppalaisia, ei pelkästään aikuisikäisiä. Tämän indikaattorin ja EU:n vihreitä taitoja ja pätevyyksiä koskevan strategian olisi perustuttava läpikotaiseen kansallisten vihreitä taitoja ja pätevyyksiä koskevien strategioiden EU:n tason tutkimukseen ja arviointiin. Vihreitä taitoja koskevat indikaattorit ja osaamiskehys on laadittava avoimeen koordinointimenetelmään pohjaten. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien olisi saatava nauttia jatkuvaa ammatillista kehitystä myös yritysten sisällä (26), ja heidät olisi otettava mukaan kehittämään digitaalista muutosta ja vihreää siirtymää koskevaa opetussuunnitelmaa.

4.11

Komitea alleviivaa, että oppilaitoksilla on suuri sosiaalinen merkitys ja opetusmenetelmiä olisi tuettava digitalisaation avulla eikä sitä tavoitellen. Tehokas tuki oppilaitoksille, opiskelijoille, opettajille ja perheille digitaalisen osaamisen kehittämistä ja välineistöön investoimista varten on keskeistä, ja siihen olisi puututtava eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sekä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa. Toimialojen ja talouden digitalisoituessa on tärkeää täydennys- ja uudelleenkouluttaa työntekijöitä antaen heille tarvittavat digitaaliset taidot ja hyödyntää siinä sosiaalista vuoropuhelua. Komitea kehottaa komissiota tarjoamaan asianmukaista tietoa digitaalisten välineiden ja internetin saatavuudesta oppilaitoksissa SELFIE-välinettä (27) ajatellen.

4.12

On välttämätöntä luoda yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteinen eurooppalainen mikrotutkintojen määritelmä ja käsitys niistä. ETSK suosittelee, että EU:n tasolla tehdään tutkimus, jossa kartoitetaan olemassa olevia eri alojen yritysten, koulutuksen tarjoajien ja oppilaitosten (ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa) käyttämiä mikrotutkintoja sekä selvitetään eurooppalaisten yritysten, työnantajien, työntekijöiden ja työnhakijoiden tarpeet ja kiinnostus hankkia ja pyytää mikrotutkintoja. Mikrotutkintoja voidaan pitää yhtenä mutta ei ainoana tunnustamismenettelyjen ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ratkaisuna ja tuloksena. Niissä olisi määriteltävä selkeästi todistuksen yhteys kokonaisuudessaan suoritettuun tutkintoon. Standardien määrittelystä ja myöhemmistä mikrotutkintoja koskevista EU-tason politiikkatoimista on keskusteltava työmarkkinaosapuolten kanssa erityisesti, jotta varmistetaan laatu ja läpinäkyvyys, ottaen samalla huomioon suositus EU-tason tutkimuksesta ja seikkaperäisestä vaikutusten arvioinnista, joka kattaa vaikutukset tutkintoihin ja työehtosopimuksiin.

4.13

Todistusten ja tutkintojen luotettavuuskysymykset voitaisiin uuden Europass-alustan käyttöönoton myötä ratkaista digitaalisten todistusten avulla kunnioittaen samalla tunnustamis- ja validointimenettelyjä. Tiedon olisi oltava myös vammaisten henkilöiden ulottuvilla ja saatavilla eri kielillä, myös suurimmilla muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kielillä, Ajatusta digitaalisten osaamismerkkien käytöstä nopeutettuun tunnustamiseen olisi tutkittava yksityiskohtaisemmin.

4.14

ETSK pitää myönteisenä komission ehdotuksia strategisten kansallisten osaamistoimien tukemisesta painottaen osallistavuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa. YK:n (28), Euroopan neuvoston ja Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn (29) tuoreiden raporttien mukaan covid-19-kriisi on erityisesti koetellut perheellisiä naisia. Naiset ovat kohdanneet ”enemmän perheväkivaltaa sekä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa”, ja ”on myös kiinnitettävä huomiota pandemian mahdollisiin pitempiaikaisiin vaikutuksiin työn ja henkilökohtaisen elämän sekä naisten taloudellisen itsenäisyyden kannalta, sillä se saattaa pakottaa monet heistä tekemään vaikeita valintoja ja siirtymään palkattomaan työhön” (30). Näin ollen ETSK ehdottaa, että kansallisissa osaamistoimissa korostettaisiin tukea naisopiskelijoille, naistyöntekijöille ja naispuolisille työttömille tarjoamalla räätälöityä koulutusta. Näissä toimissa olisi myös keskityttävä tehokkaaseen tukeen perheille, joille on koitunut vakavia vaikeuksia covid-19-kriisissä.

4.15

ETSK palauttaa mieliin, että pakolaisia on kohdeltava tasa-arvoisesti osaamistasosta riippumatta ja että jokaiselle pakolaiselle ja turvapaikanhakijalle on annettava mahdollisuus taitojen ja pätevyyksien validointiin sekä oppisopimuskoulutukseen ja täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jotta he pystyvät integroitumaan työmarkkinoille Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa olisi otettava huomioon, että pakolaisilla on osaamista ja eritasoisia tutkintoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa vastaanottajamaiden sekä niiden työmarkkinoiden ja yritysten tarpeiden kannalta.

4.16

On tärkeää etsiä lisää eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) ja eurooppalainen tutkimusalueen välisiä yhteyksiä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun ja osallistavuuden parantamiseksi kaikille opiskelijoille iästä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Yliopistojen välisten tutkimusten laadun ja tunnustuksen parantamisen on oltava Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen tärkeä painopiste. Vaikka korkeakoulutus kuuluu kansallisen toimivallan piiriin, komission ehdotukset eurooppalaisesta tutkinnosta, Eurooppa-yliopiston perussäännöstä ja tutkintotodistusten tunnustamista ja laadunvarmistusta koskevasta eurooppalaisesta järjestelmästä vaikuttavat askeleelta kohti korkeakouluopintojen sovittamista yhteen. Näin ollen ETSK pyytää, että näiden aloitteiden takana olevista ajatuksista ja myöhemmistä politiikkatoimista keskustellaan edelleen julkisen vallan, asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

4.17

ETSK huomauttaa, että covid-19-kriisi on haitannut voimakkaasti yliopistojen opiskelijavalintoja, opetukseen osallistumista, sosiaalista tehtävää ja investointeja. On varmistettava pitkäjänteiset valtiovallan investoinnit korkeakoulutukseen ja tutkimukseen ja olisi kehitettävä EU:n rahastoja, jotta koulutuksesta ja tutkimuksesta tehtäisiin täysin osallistavaa, jotta se olisi kaikkien opiskelijoiden ja tulevien tutkijoiden ulottuvilla ja jotta taattaisiin tukea antava työympäristö opettajille ja tutkijoille.

4.18

Yritysten ja korkeakoulujen välisten kumppanuuksien olisi oltava hyödyllisiä molemmille osapuolille ilman ulkoista painetta ja tasapainoisia niin yritysten jo sinällään tärkeän tutkimus- ja innovointityön kuin julkisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteiden varmistamiseksi. Bolognan prosessin 48 maan ministerien sitoumukset on otettava huomioon osaamisohjelman ehdotuksissa. Ministerien mukaan akateeminen vapaus ja lahjomattomuus, laitosten itsehallinto, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön osallistuminen korkeakoulutuksen hallintoon ja korkeakoulutuksen kantama ja sitä koskeva julkinen vastuu muodostavat EHEAn perustan. ETSK kiinnittää huomiota myös YK:n vuonna 1997 antamaan, korkeakoulutuksen opetushenkilöstön asemaa koskevaan suositukseen. (31)

4.19

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklassa todetaan: ”Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Akateemista vapautta kunnioitetaan.” (32) Ehdotukset eurooppalaisen osaamiskehyksen kehittämisestä tutkijoille, tutkijoiden taitojen luokitusjärjestelmästä ja avoimen tieteen ja tieteellisen johtamisen opetussuunnitelmien kehittämisestä tutkijoille ovat kunnianhimoisia ajatuksia mutta asettavat kyseenalaiseksi korkeakoululaitosten akateemisen vapauden tulevien opettajien ja tutkijoiden valmentamisessa tiedon ja tutkimuksen vapauden vahvistamiseksi.

Bryssel 29. lokakuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideaineet ja matematiikka.

(2) Euroopan tasa-arvoinstituutti

(3) Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1).

(4) EUVL C 232, 14.7.2020, s. 8.

(5) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista.

(6) Asiakokonaisuuteen SOC/636 kuuluva lausunto (valmisteilla), otsikkoa ollaan muuttamassa.

(7) Lisätietoa uudesta digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta on komission verkkosivuilla.

(8) SELFIE-väline.

(9) Korkeakoulutuksen opetushenkilöstön asemaa koskeva YK:n suositus.

(10) COM(2016) 381 final.

(11) Eurostatin lehdistötiedote ”Euro area unemployment at 7,8 %”, heinäkuu 2020.

(12) Luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka.

(13) Luonnontieteet, teknologia, TAITEET, insinööritieteet ja matematiikka.

(14) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136.

(15) Euroopan tasa-arvoinstituutti

(16) Neuvoston suositus (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1).

(17) EUVL C 228, 5.7.2019, s. 68.

(18) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

(19) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012 , epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista.

(20) Katso alaviite 4.

(21) Suunnitelma alakohtaisesta osaamisyhteistyöstä

(22) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista

(23) Ks. työssäoppimisen määritelmä vuoden 2015 Riian päätelmien alaviitteessä 6.

(24) Lisätietoa osaamista koskevan tiedon hankinnasta on Cedefopin verkkosivuilla.

(25) Katso alaviite 6.

(26) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop, ”Ohjaavat periaatteet ammatillisten kouluttajien ammatillista kehitystä varten”, 2014, ja Euroopan opetusalan ammattijärjestöjen komitean Euroopan ammatillista koulutusta koskeva toimintapoliittinen asiakirja, 2012 [englanniksi].

(27) SELFIE-väline.

(28) YK:n selvitys covid-19:n vaikutuksista naisiin, 2020 [englanniksi].

(29) Ks. EIGEn asiaan liittyvä verkkosivu.

(30) https://www.coe.int/en/web/genderequality/women-s-rights-and-covid-19

(31) Korkeakoulutuksen opetushenkilöstön asemaa koskeva YK:n suositus, 1997.

(32) Euroopan unionin perusoikeuskirja.